Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 14.2.2012

Lis­tan saa auki tästä.

Mikko Särelän kom­men­tit taas aukea­vat tästä.

 

Her­ne­saaren osayleiskaava

Viikon mietit­tyäni olen tul­lut sille kan­nalle, että esi­tys tulee palaut­taa ja pois­taa mam­mut­ti­mainen helikopterikent­tä kaavas­ta. Sen merk­it­sem­i­nen kaavaan ei tietenkään pako­ta toteut­ta­maan sitä, mut­ta meluhait­taan varautu­mi­nen vaikut­taa koko alueen suun­nit­telu­un. Kos­ka rak­en­ta­maan ei telakan vuokra­sopimuk­sen vuok­si päästä pitkään aikaan, alue voidaan suun­nitel­la uudestaan.

Autopaikkapoli­ti­ikan osalta voisi ajatel­la uut­ta, mut­ta sitä ehtii ajatel­la myös asumakaavavai­heessa. Tosin olisi hyvin houkut­tel­e­vaa tehdä tästä alueesta auto­ton kuten on Suomen­lin­nakin. Autot­tomana sen voisi rak­en­taa keski­aikaiseen mit­takaavaan kapeine katu­ineen ja mie­lenki­in­toi­sine ratkaisuineen. Niitä Kor­pisen piaz­zo­jakin tulisi. Olisi tiivistä, mut­ta pienimit­takaavaista. Kun yli puo­let kan­takaupun­gin koti­talouk­sista olisi autot­to­mia, kyl­lä autot­tomaan Her­ne­saa­reen löy­ty­isi asukkai­ta. Kokoomus tietysti pelkää, että tulisi huono­ja veron­mak­sajia, mut­ta se tietysti riip­puu tyystin siitä, mil­laiseen asuinkäyt­töön ton­tit osoitetaan.

Sit­ten pes­simisti­nen ennuste, ei oma tavoite: jos pääkaupunkiseudun kun­tien yhdis­tymi­nen ja/tai taloudel­lis­ten pelisään­tö­jen muu­tos kar­i­u­tuu ja alkaa kun­tien väli­nen tais­telu veron­mak­sajista, tänne tulee pelkkää kovan­ra­han asumista.

Malminkar­tanon kerrostalokaava 

Uusia tulee ker­rostalo­ja noin 600 asukkaalle. Kyse on yliopis­ton maas­ta, jon­ka kaa­van­mukainen käyt­tö­tarkoi­tus ei ole toteu­tunut ja joka nyt muute­taan asumiseen. Mon­en asukkaan mielestä var­maankin viher­alueelle tulee asuntoja.

Tälle ker­taa en aio mar­mat­taa pysäköinti­normista, vaik­ka se onkin aika iso yksi paik­ka /100 ker­rosneliötä. Tääl­lä ne eivät tule kovin kalli­ik­si ja noin kaukana keskus­tas­ta auton omis­tus on ymmär­ret­tävää, vaik­ka ase­man vier­essä asu­taankin. Vaik­ka normia alen­net­taisi­in, var­maankin raken­net­taisi­in ihan yhtä paljon vapaae­htois­es­ti. Fil­lar­i­nor­mi muuten on yksi paikka/30 ker­rosneliötä eli käytän­nössä pari kolme paikkaa asun­toa kohden.

Helsinkiläistä tapaa nou­dat­taen määrätään myös pesu­tu­vista ja taloy­htiön saunoista. Ase­makaavaosas­to on tykästynyt lev­eisi­in por­raskäytävi­in. Jos por­raskäytävä on taval­lista isom­pi, ylimenevää osaa ei las­ke­ta raken­nu­soikeu­teen. Nerokasta!

Kos­ka val­tio omis­taa maan, asun­not ovat kovan rahan tuotan­toa. Mis­sään ei tul­lut vas­taan main­in­taa arvonleikkauksesta.

Poikkeamis­lu­vat

Listal­la on suuri määrä poikkeamis­lu­pia, joista lau­takun­ta siis päät­tää lop­ullis­es­ti (ellei kaupung­in­hal­li­tus siir­rä asi­aa itselleen)

Kamp­is­sa kiin­teistöy­htiö halu­aa muut­taa jouta­van auto­hallin kau­pak­si, joka palvelisi Baanan pyöräli­iken­net­tä. Oho!

Tat­tarisuol­la neste halu­aa jakaa dieseliä rekoille vielä vuo­den 2016 loppuun.

Hert­toniemessä toimis­to­talosta liiken­neympyrän lähel­lä halu­taan muut­taa lop­utkin hotel­lik­si. Olen ajanut fil­lar­il­la paikan ohi sato­ja ker­to­ja, eikä ole hotel­li pistänyt silmään.

Mel­lunkylässä neljä kiin­teistöä halu­aa luvan poike­ta ase­makaa­van pysäköinti­normista, (1/70 ker­rosneliötä!) kos­ka lisä­paikoille ei ole kek­sit­ty käyt­töä. On help­po suos­tua, kos­ka pyyn­täö vas­taa juuri hyväksyt­tyä ohjet­ta 1/120 kerrosneliötä.

Lausun­to Pasi­lan ase­man lisäraiteesta

Yksi raide tulee lisää pul­lonkaulaa avaa­maan. Lausun­to on kovin tekni­nen. Tässä yhtey­dessä olisi tietysti mah­dol­lisu­us ava­ta asi­aa enem­mänkin, jot­ta esimerkik­si vai­h­dot helpottuisivat.

 

76 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 14.2.2012”

  1. Vara­jäse­n­e­si Mikko Särelä kom­men­toi blo­gis­saan, että Malminkar­tanon asun­to­jen parkkikent­tä raken­netaan radan var­teen. Omas­ta mielestäni pitäisi aina tehdä toisin päin — raken­nus radan puolelle (lyhyem­pi käve­ly­mat­ka juna-ase­malle) ja parkkikent­tä (jos sel­l­ainen pitää tehdä) toiselle puolelle, kos­ka auton ei tarvitse olla lähel­lä juna-asemaa. 

    Tietysti opti­mistis­es­ti voi ajatel­la, että parkkikent­tä radan var­rel­la on paik­ka tule­valle talolle, kun kaavaa taas tiivis­tetään, mut­ta aina näinkään ei var­masti voi tehdä.

  2. Tuo­ma­sO:
    …Malminkar­tanon asun­to­jen parkkikent­tä raken­netaan radan varteen… 

    Parkkialuei­den rak­en­t­a­mi­nen ken­täk­si ei ole hyväksyt­tävää. Autot piiloon talon alle, pois ihmis­ten silmistä.

  3. Autopaikkapoli­ti­ikan osalta voisi ajatel­la uut­ta, mut­ta sitä ehtii ajatel­la myös asumakaavavai­heessa. Tosin olisi hyvin houkut­tel­e­vaa tehdä tästä alueesta auto­ton kuten on Suomen­lin­nakin. Autot­tomana sen voisi rak­en­taa keski­aikaiseen mit­takaavaan kapeine katu­ineen ja mie­lenki­in­toi­sine ratkaisuineen. Niitä Kor­pisen piaz­zo­jakin tulisi.

    Suomen­lin­nas­sa ei ole liiem­min keski­aikaisia ele­ment­ti­talo­ja, joten ken­ties raken­netaan Her­ne­saa­reenkin primääristi nyt vaan tehokas­ta asum­ista. Suomen­lin­nas­sa ei ole myöskään bussi‑, raide eikä käytän­nössä myöskään pyöräliikennettä. 

    Aina välil­lä täl­lä kuvit­telee keskustel­e­vansa edis­tyk­sel­lis­ten kaupunkike­hit­täjien kanssa. Sit­ten pomp­paa taas kenkä elin­ta­solle ‑liike laatikosta. 

    Mikäli halu­at rak­en­taa muku­lakivisen Her­ne­saaren ilman per­in­teisiä liiken­ney­hteyk­siä, niin tässä on var­masti uusi ja raikas idea. Jos sen sijaan halu­at estää vain yhden liiken­nemuodon alueelta, niin puhutaan jostain ihan muusta.

  4. Kamp­is­sa kiin­teistöy­htiö halu­aa muut­taa jouta­van auto­hallin kau­pak­si, joka palvelisi Baanan pyöräli­iken­net­tä. Oho!

    Tää on kyl­lä hyvä, juuri niiltä nurk­il­ta sitä­pait­si puut­tuu ruokakaup­pa. Taloy­htiö ihan itse selvit­tänyt että lähialueen halleista on saatavil­la kor­vaa­vat 19 autopaikkaa, ja viras­to täten armeli­aasti tähän myön­tyy tiukalla ukaasil­la että ruokakaup­pa pitää tarvit­te­as­sa voi­da muut­taa takaisin autotalliksi.

    Lähi­taloy­htiön muis­tu­tuk­seen että ruokakaup­pa ei saa tehdä, kos­ka se lisää roskia ja liiken­net­tä, en pysty nyt kom­men­toimaan, kos­ka kyynelvir­ta sumen­taa näkökenttäni.

  5. Kiva että siihen aina voi luot­taa että Kim­mo ymmärtää väärin. 🙂

    Se mitä kut­su­taan keski­aikaisek­si kaavoituk­si ei tarkoi­ta lin­noituk­sia, vaan sitä että tehdään asi­a­ta käve­lymit­takaavasa. Tuo tarkoit­taa esimerkik­si neljä metriä lev­eitä katu­ja. Ateneu­minku­ja esimerkik­si. Niinkin kaukana kuin Ruot­sis­sa on pari aluet­ta kai tehty, kyl­lä Helsinki­in ainakin yksi sopisi.

    Nuo ovat autoli­iken­teen kannal­ta ongel­mallisia, samoin vähän joukkoli­iken­teenkin eikä siel­lä mitään span­d­ex­pikaväylää ole. Näin sik­si että kaavoite­taan käve­lyli­iken­teen ehdoil­la. Saa sinne jotenkin jonki­laisen ajoy­hty­den ihan jo pelas­tusajoneuovo­jen vuok­si, ja kyl­lä se ratakin sinne tarvit­taes­sa jotenkin taipuu vaik­ka talo­jen läpi.

  6. Osmo Soin­in­vaara:
    Ne eivät ole ken­täl­lä vaan kan­nen alla, joka jotenkin vielä vihernaamioidaan.

    En näe tuos­sakaan mitään järkeä. Muual­la maail­mas­sa asemien seudut ja rato­jen var­ret raken­netaan. Suomes­sa asemien seudul­la on joko pusikkoa tai sinne tehdään kent­tiä autoille. Ei noil­la opeil­la saa­da koskaan syn­tymään kan­nat­tavaa joukkoliikennettä. 🙁

    Kun tiedämme, etteivät rahamme riitä kovin pitkään joukkoli­iken­teen tolkut­tomaan tukemiseen, voidaan nähdä jo nyt, että joukkoli­ikenne tulee katoa­maan muu­ta­mas­sa vuodessa. Itse pidän sitä kuitenkin järkevänä toim­intana, kun­han se on kan­nat­tavaa. Kan­nat­tavak­si joukkoli­ikenne saadaan vain kaavoit­ta­mal­la edes jotenkin tolkullisesti.

  7. Her­ne­saaren autot­to­muus on kovin suh­teel­lista huomioiden että ris­teilyvierai­ta käy 300000–400000 kaudessa, ja suuri osa heistä on bus­sil­la kul­jetet­tavas­sa kun­nos­sa. Iso ris­teilyalus tarvit­see tiet­ty tuek­seen kaiken­laista pyörälogistiikkaa.

    Yhtä kaik­ki, autoli­ikenne on luon­tev­asti siir­ret­tävis­sä asuinko­rt­telei­den län­sipuolelle, jol­loin käve­lymit­takaavalle jää suuri yht­enäi­nen alue, jon­ka läpi suun­nilleen itä-län­sisu­un­nas­sa kulk­isi vain pieniä pis­toteitä. Jos Helsin­ki-puis­to kulk­isi kort­telien välis­sä itälaidan sijaan, mah­dolli­nen koulu ja päiväkoti, urheilukent­tä, ten­nisken­tät jnpp voisi­vat sijai­ta puis­tossa. Vesi­ai­heet saisi­vat sil­loin men­nä, mut­ta veneet mah­tu­isi­vat hyvin ole­maan Her­ne­saaren itäpuolella.

    Autot­to­muus sopisi hyvin itäran­nan taloille puis­ton läpi kulke­van autoli­iken­teen min­i­moimisek­si. Län­sir­an­nan talois­sa se ei varsi­nais­es­ti palvelisi mitään kos­ka katu on joka tapauk­ses­sa mitoitet­ta­va satamaliikenteelle.

    Her­ne­saaren kär­keen mah­tu­isi muuten kolme asuinko­rt­telia rin­nan jos pur­jeve­ne­sa­ta­ma-altaas­ta vähän tin­git­täisi­in ja/tai siir­ret­täisi­in pää­dyn ris­teil­i­jälai­turia lähem­mäs Pih­la­jasaar­ta. Tämä alka­isi muis­tut­taa jo kaupunkia.

    1. spot­tu
      Asun­toko­rtelei­ta ei voi rak­en­taa eteläm­mäk­si, jos se helikopterikent­tä tulee siihen. Juuri sen takia halu­aisin palaut­taa asian valmis­teltavak­si ilman helikopterikent­tää. Var­sainkin kun tuol­laiseen liki sadan miljoo­nan investoin­ti­in ei tule löy­tymään kaupun­gin rahaa eikä yksi­ty­istä. Kus­tan­nus on yhtä matkus­ta­jaa kohden noin 150 — 200 euroa.

  8. Kalle: Parkkialuei­den rak­en­t­a­mi­nen ken­täk­si ei ole hyväksyt­tävää. Autot piiloon talon alle, pois ihmis­ten silmistä.

    Osmo Soin­in­vaara:
    Ne eivät ole ken­täl­lä vaan kan­nen alla, joka jotenkin vielä vihernaamioidaan.

    Onhan se tämäkin yksi tapa kas­vat­taa asun­to­jen rak­en­tamiskus­tan­nuk­sia. Autot viher­pestään kalli­il­la pois silmistä, pois mielestä. Tulee mieleen eräs pään­sä pen­saaseen paina­va eläin.

  9. Tuol­lainen isom­pi täysin auto­ton alue suurkaupun­gin kyl­jessä olisi kyl­lä tosi hienoa kehi­tys­tä Suomelta. Toisi toden­näköis­es­ti jopa kan­sain­välistä huomio­ta ja ehkäpä jopa parem­man hin­nan asun­noista kuin ns. auto alueil­ta ja sitä kaut­ta voisi ava­ta por­tit enem­mällekin autottomalle/ per­in­teisen tiivi­ille rakentamiselle.

  10. Van­ha Por­voo on esimerk­ki keski­aikaises­ta kaavoituk­ses­ta kun tehti­in kaupunkia ihmis­ten eikä auto­jen ehdoilla.

  11. Eiks helikopteriken­tän voisi lait­taa Ilmalan vesisäil­iöi­den päälle? Siel­lä olisi tilaa, ei laivo­ja väis­teltävänä ja kiireisen liikemiehen liiken­ney­htey­det Ilmalaan ovat parem­mat kuin Hernesaareen?

    Kent­tiä voisi olla kak­si, mikä toisi kil­pailua kopteriliikennöintiin?

  12. Osmo Soin­in­vaara:
    Ne eivät ole ken­täl­lä vaan kan­nen alla, joka jotenkin vielä vihernaamioidaan. 

    Knääh. Tuol­laisia kan­sia ei kyl­lä kan­nat­taisi tehdä, ellei kan­nen päälle kasa­ta samal­la vaival­la jotain rakennusta.

    Muuten siitä parkki­hallin kannes­ta tulee alueelle taas vaan yksi tyhjä kent­tä lisää, jos­sa ei ole mitään ja jol­la ei ole mitään—ihan riip­pumat­ta siitä, onko se vih­er­naamioitu vai ei. Tuo olisi ilmeis­es­ti vielä kak­sik­er­roksi­nenkin, joten suun­nitel­tua viherkant­ta ei ilmeis­es­ti voisi käyt­tää edes läpikulku­un? Tosin eipä siitä min­nekään pää­sisikään pait­si radanvarteen.

    Malminkar­tanoa kiertäneenä mielip­i­teeni on, että tuon­nekin sopisi joukko pieniä umpiko­rt­telei­ta ja kadun­var­sipysäköin­ti talo­jen keskelle, jonne mah­tu­isi usei­ta pikkukatu­ja niiden kort­telien keskelle.

  13. Osmo Soin­in­vaara: Asun­toko­rtelei­ta ei voi rak­en­taa eteläm­mäk­si, jos se helikopterikent­tä tulee siihen.

    Pidän ihan selvänä ettei helikopteriken­tää raken­neta, ja eten­e­misjärjestys eli ken­tän pois­t­a­mi­nen kaavas­ta nyt eikä vas­ta kun suun­nit­telu­vahinko on tapah­tunut on kan­natet­tavaa. Reit­tili­iken­net­tä on yritet­ty pätevin voimin ja isol­la rahal­la, eivätkä volyymit yksinker­tais­es­ti riitä. 

    Nyt on kysymys siitä että hah­mote­taan a) mitä kaikkea voidaan tehdä kun ken­tästä päästään eroon ja b) että alue voidaan suun­nitel­la pääosin jalankulku­mit­takaa­van kaupunki­jatkumok­si joka aikanaan telakan kaiken toimin­nan lop­ut­tua liit­tyy Munkkisaarenkadun ja Her­ne­saarenkadun väliseen kort­teli­in, sen pohjois­puoleiseen alueeseen ja Telakkaran­taan, joka on jo valmi­ik­si ajatel­tu jalankulk­i­jan mittakaavaan.

  14. Malminkar­tanos­ta: Omas­sa blo­gis­sani urputin juuri lähin­nä siitä, että iso kasa raken­net­tavak­si kel­paavaa maa­ta radan vier­essä uhrataan parkkipaikoille. Ei siinä auta se, että parkkipaikat ovat pihakan­nen alla. Pihakan­si suo­raan radan vier­essä ei silti ole viihty­isä oleskelu- tai leikkipaik­ka. Näin menetetään a) aluet­ta, jon­ka voisi hyvin rak­en­taa ja b) aluet­ta, joka voisi olla viihty­isä piha. Kaik­ki kärsivät. 

    Her­ne­saares­ta toivei­ta: Ris­teil­i­jäsa­ta­man bus­sili­iken­teen halu­aisin siirtää kulke­maan saaren län­sir­an­taa pitkin saaren pohjois­re­unaan asti, jot­tei­vat ruuhkau­ta ja häir­itse elämää Her­ne­saa­res­sa. Jos ker­ran ris­teil­i­jöi­den on pakko jäädä Her­ne­saa­reen, niin min­i­moidaan edes siitä bus­sir­al­lista tule­vat haitat. 

    Helikopterikent­tä pois. Liian kallis monel­lakin tapaa. 

    Kun tehdään uusik­si, ehdot­taisin että osayleiskaavoituk­sen tavoit­teik­si asetet­taisi­in tiivis merelli­nen kaupungi­nosa. Hyvänä tavoit­teena voisi olla se, että Her­ne­saares­ta tulee Helsin­gin tiivein kaupungi­nosa. Tiivi­impi kuin Punavuori tai Har­ju. Tavoit­teen toteut­tamisek­si ehdotan seu­raavia suunnittelukriteerejä. 

    Joko koko Her­ne­saari tai vähin­tään osa kort­teleista olisi mah­dol­lista rak­en­taa autot­tom­i­na tai vähäau­toisi­na. Tont­tikadut niin kapeik­si, ettei hul­luinkaan kus­ki halua ajaa yli 20km/h vauhtia. 

    Tulee olla mah­dol­lista poike­ta nyky­i­sistä valais­tus­normeista, kun­han vaa­di­taan että asun­non myyjä mainit­see myytävien asun­to­jen kohdal­la, mikäli nykyiset valais­tus­nor­mit eivät täy­ty. Näin valikoidaan asukkai­ta, joi­ta tämä ei haittaa.

    1. Täy­tyy näköjään kat­soa sitä kart­taa kun­nol­la. Nopeal­la tarkastelul­la vaikut­ti siltä, että autopaik­ka oli melu­alueel­la, jolle ei saisi rak­en­ta asuntoja.

  15. Ode: jos viit­taat min­un kom­ment­ti­i­ni bus­seista, niin en tarkoit­tanut bussien pysähdy­s­paikkaa, vaan ajor­e­it­tiä Her­ne­saares­ta keskus­taan. Nykyi­nen suun­nitel­ma vaikut­taa siltä, että bus­sit aja­vat las­tauk­sen jäl­keen suo­raan Her­ne­saaren pääkadulle ja tukki­vat sen keskus­taan kulkies­saan. Vai­h­toe­htona on jär­jestää bus­seille sata­ma­ran­nan myötäi­nen ajor­e­it­ti suur­in­pi­irtein nykyisen Mata­lasalmenku­jan (http://g.co/maps/w8w7e) kohdalle ja vas­ta siitä bus­sit liit­ty­i­sivät alueen muuhun ajoneuvovirtaan.

  16. Bus­sir­al­li laivali­iken­teen runk­oy­hteytenä on kyl­lä edis­tyk­sel­lisenä kon­septi­na vähin­täänkin mie­lenki­in­toinen. Hidas, epä­muka­va ja ruuhkainen, ja mah­dol­lisim­man luo­taan työn­tävä tapa aloit­taa tai päät­tää ris­teily. Tietysti lapset viihtyvät bus­sire­itin var­rel­la ja kaduille voi jär­jestää pieniä autonomisia juh­lia ja tapah­tu­mia, mut­ta silti.. 

    Yhtä lail­la kyseenalais­tan verovaroin tuet­tavaa tak­sili­iken­net­tä, tehokku­us aivan samal­la tasol­la. Eikö tähän löy­ty­isi tehokas­ta, vaik­ka täysin suures­ta liiken­nejär­jestelmästä eril­lään ole­va kiskoy­hteyt­tä? Jos rahas­ta ei olisi pulaan, niin pis­toraide metroon, mut­ta se ei tai­da olla kovin real­isti­nen vaihtoehto.

  17. Osmo Soin­in­vaara: Täy­tyy näköjään kat­soa sitä kart­taa kun­nol­la. Nopeal­la tarkastelul­la vaikut­ti siltä, että autopaik­ka oli melu­alueel­la, jolle ei saisi rak­en­ta asuntoja.

    Jos ei asun­to­ja niin sit­ten toimis­to, koulu, bändikämp­pä, Guggein­heim tai jotain muu­ta kuin pelkkä kansi.

  18. Kim­mo:
    Bus­sir­al­li laivali­iken­teen runk­oy­hteytenä on kyl­lä edis­tyk­sel­lisenä kon­septi­na vähin­täänkin mie­lenki­in­toinen. Hidas, epä­muka­va ja ruuhkainen, ja mah­dol­lisim­man luo­taan työn­tävä tapa aloit­taa tai päät­tää risteily. 

    Kuten Osmon kom­ment­ti imp­likoi, Her­ne­saares­ta ei lähde yhtään ris­teilyä, vaan se on ris­teil­i­jäalus­ten vieras­sa­ta­ma. Helsingillä on kuulem­ma ennem­minkin ongel­ma, että suurin osa ris­teily­matkus­ta­jista ei vaivaudu aluk­ses­ta edes poistumaan.

    Olisiko noin kol­mannes joka aluk­ses­ta vierailee kaupungis­sa? Osa näistäkin kävelee, ja siihen on kehitet­ty reit­tiopas­tuskin designko­rt­telien läpi. Ratikan myötä var­maan ratikka­matkakin alkaa houkutel­la, joten paris­tatuhannes­ta matkus­ta­jas­ta ehkä muu­ta­ma sata vielä käyt­tää tule­vaisu­udessa tilausbussia.

  19. Kim­mo: Hidas, epä­muka­va ja ruuhkainen, ja mah­dol­lisim­man luo­taan työn­tävä tapa aloit­taa tai päät­tää risteily.

    Näin. Shut­tle-ratikat ran­nas­ta Kaup­pa­to­rille ovat tiet­ty no-brain­er, ja osa matkus­ta­jista tykkää kävel­lä nyky­isinkin, mut­ta tilaus-shut­tle on mon­elle vähem­män ter­veelle ja ei-liikun­nal­liselle ain­ut real­isti­nen vai­h­toe­hto. Jos yksi ris­teilyvieras kulut­taa lähem­mäs 100 euroa Helsingis­sä käy­dessään, on (tue­tunkin) bus­sili­iken­teen hyöty/haittasuhde ihan kohdallaan.

  20. Ville m:
    Tuol­lainen isom­pi täysin auto­ton alue suurkaupun­gin kyl­jessä olisi kyl­lä tosi hienoa kehi­tys­tä Suomelta… 

    Ensin pitäisi rak­en­taa se suurkaupun­ki. 😉 Auto­ton­ta kaupungi­nosaa ei voi­da senkään jäl­keen rak­en­taa, kos­ka jakelu­au­to­jen, ambu­lanssien jne. on päästävä alueelle, vaik­ka yhdel­läkään asukkaal­la ei olisi henkilöau­toa. Busse­ja voidaan ja kan­nat­taa vähen­tää Helsinginkin keskus­tas­ta. Ne hait­taa­vat mui­ta liiken­nemuo­to­ja kohtuuttomasti.

    Osa ris­teilyalus­ten bus­sili­iken­teestä voidaan kor­va­ta raitio­vaunuil­la, mut­ta se vaatii jonkin­laisen pien­imuo­toisen rat­api­han Her­ne­saa­reen. Se ei ole vält­tämät­tä taloudel­lis­es­ti järkevää, mut­ta imagol­lis­es­ti se voisi olla mie­lenki­in­toinen kokeilu. 

    En pidä autoista niin paljoa, että halu­an vält­tämät­tä kat­sel­la niitä kadul­la. Jos itse pää­sisin suu­nit­tele­maan uut­ta kaupug­i­nosaa Her­ne­saaren kaltaiseen paikkaan, piirtäisin pääkadun kah­teen ker­rokseen. Toisin jakeluli­iken­teen, huonon sään pyöräli­iken­teen ja pääosan henkilöau­toista nykyisen maan­pin­nan tasol­la ja kaavoit­taisin niiden päälle kapean bule­vardin, jos­sa liikkuu raitio­vaunu, kevytli­ikenne ja osa henkilöau­toista. Ei Mer­i­ha­ka ideana ole huono, toteu­tus vain on hie­man ontuva.

    Kak­sik­er­roksi­nen ratkaisu tek­isi mah­dol­lisek­si rak­en­taa halpo­ja autopaikko­ja taloy­htiöi­hin. Kun auton saa tur­vaan kohtu­uhin­taiseen tal­li­in tai edes hal­li­in, on helpom­pi lähteä töi­hin spåral­la tai fil­lar­il­la. 🙂 Tehdään Töölö, mut­ta ratkaistaan sen paikoitusongelma.

  21. tpyy­lu­o­ma:
    Kiva että siihen aina voi luot­taa että Kim­mo ymmärtää väärin. 

    Viit­tasin Suomen­lin­naan ja ele­ment­ti­taloi­hin, kun Osmo ker­toi alus­tuk­ses­sa, ettei siel­läkään ole autoliikennettä.

  22. Jonkun­laisia kulku­pele­jä tulee aina ole­maan, hevoskär­ry-hevose­ton vaunu kehi­tyk­sel­lä on var­maan syyn­sä. Auto lait­teena tar­joaa todel­lä kätevän tavan toimit­taa asioi­ta. Päästöt ja primääriener­gian­lähde ovat se ongel­ma, ei ympäristöä kan­na­ta suun­nitel­la niin, että hybridi/sähkö/vety-lait­tei­ta ei voisi käyt­tää. Jaap­panin miehet väit­tävät tuo­vansa markki­noille polt­to­ken­noau­tot 2015.

  23. Kim­mo: kun tol­lainen suuri val­tameriris­teil­i­jä, joi­ta Itämerel­lä kiertää ympyrää, täl­läy­tyy mai­hin ja aluk­ses­ta rantau­tuu Helsinki­in ker­ral­la sel­l­aiset muu­ta­ma tuhat­ta ris­teily­matkus­ta­jaa, niin ei minkään muun jär­jestelmän kap­a­siteet­ti riitä. Metrol­lakin kestäisi (300 henkeä per juna) 2,5 min­uutin vuorovälil­lä puoli tun­tia tuol­laisen suman purkamiseen.

    Niitä laivo­ja tulee tyyli­in ker­ran pari vuorokaudessa. Osa käyt­tää tilaus­busse­ja ja osa hyp­pää Her­ne­saa­res­sa ratikkaan.

  24. Kim­mo, OK. En tiedä mihin ne tur­is­tit ovat menos­sa, mut­ta ei se minus­ta ihan mah­do­ton aja­tus ole aje­lut­taa heitä ratikalla. Sem­moinen muka­va ilmas­toitu vaunu luul­tavasti keräisi ihan kivasti väkeä.

  25. Mat­ti Juvo­nen:
    Auto lait­teena tar­joaa todel­lä kätevän tavan toimit­taa asioi­ta. Päästöt ja primääriener­gian­lähde ovat se ongel­ma, ei ympäristöä kan­na­ta suun­nitel­la niin, että hybridi/sähkö/vety-lait­tei­ta ei voisi käyt­tää. Jaap­panin miehet väit­tävät tuo­vansa markki­noille polt­to­ken­noau­tot 2015.

    Hybridi/sähkö/vetyauto ei ratkaise kapunki­au­toilun ongel­maa, eli tilan­tarvet­ta. Pysäköin­ti ja ruuhkat eivät pois­tu vaik­ka ajeltaisi­in sähköautoilla.

  26. Raideli­iken­teel­lä voitaisi­in kap­a­siteetin kannal­ta hoitaa ris­teily­laivo­jen henkilöli­ikenne ihan hyvin, jos vain olisi tarpeek­si kalus­toa. Auto­laut­to­jen las­taus ja purku vie stet­son-metodil­la arvioiden 0,5–1 tun­tia. Ris­teily­laivo­jen kohdal­la liiken­net­tä on vain saa­pumisen jäl­keen tai ennen lähtöä, mut­ta veikkaisin liiken­teen jakau­tu­van vielä pidem­mälle ajalle (ja osa ei edes pois­tu laivas­ta, kuten jo todettiin).
    Taas talvel­la kun seu­raa Pres­i­dentin­lin­nan nurkil­la liukastele­via rekko­ja, ei voi olla ajat­telemat­ta, että joku parem­pikin ratkaisu voitaisi­in kek­siä kuin laivali­iken­teestä johtu­va rekka(ja bus­si ja muu auto)ralli Helsin­gin sydämessä. Jos lai­vat halu­taan keskus­taan (mikä pakko siinä muuten on?), pitää sit­ten jär­jestää henkilöli­ikenne raideli­iken­teenä ja rekko­ja varten vaik­ka huoltotunneli.

  27. tpyy­lu­o­ma:
    Kim­mo, OK. En tiedä mihin ne tur­is­tit ovat menos­sa, mut­ta ei se minus­ta ihan mah­do­ton aja­tus ole aje­lut­taa heitä ratikalla. Sem­moinen muka­va ilmas­toitu vaunu luul­tavasti keräisi ihan kivasti väkeä.

    Haus­ka aja­tus. M.A. Num­mi­nen mm. oppaana aje­lut­taa ilmeisen varakkai­ta tur­is­te­ja Spo­rakof­fil­la ympäri Helsinkiä, siis myös Vallilaan ja Kallioon. Pysähtymi­nen oluelle Roska­pankki­in herät­tää aina ihastusta.

    Käytän­nön syistä Spo­rakof­fia tuskin voi tuo­da Her­ne­saa­reen. Viedään tyyp­it bus­sil­la Felsenkirche­nille ja sieltä jatke­taan matkaa.

  28. Eiköhän raken­net­tu kaupun­ki houku­ta ihmiset laivas­ta parem­min, kuin nykyi­nen teol­lisu­usalue. Pitäisikin panos­taa Her­ne­saaren rak­en­tamisen laatu­un, jot­ta laiva­matkus­ta­jat vaivau­tu­isi­vat edes astu­maan laivas­ta mie­lenki­in­toisen kaupunk­inäkymän houkut­telem­i­na. Siitä sit­ten houkut­telisi kohti Senaat­in­to­ria ja muutkin pää­si­sivät osille, kuin vain tietyt kohteet. Vuokrafil­lar­ia ja vaik­ka rik­so­ja. King Size amerikkalaisille, tottakai.

    Kum­mallista muuten, että talot laite­taan taas tsaarinko­rkeu­teen, mut­ta sit­ten rantaan tulee koko avovesikaudek­si val­tameriris­teil­i­jöitä, jot­ka ovat var­masti talo­ja korkeampia. Olisi haus­ka joskus päästä kär­ry­ille siitä, mik­si kukaan ei saa asua korkeam­mal­la kuin muut. No, ainakin ympäryskun­nat kiit­tävät uusista veron­mak­sajista, autoli­ik­keet asi­akkaista, met­säkoneenkul­jet­ta­jat ja asfalt­timiehet töistä.

    Taasko pelätään ihmis­ten tallo­van toisen­sa poikkeuk­sel­lisen tiheässä? Puss­in­po­h­ja tuo ehkä on, mut­ta sit­ten sinne tulisi sel­l­aisia, jot­ka hyväksyvät asian. Mitäs jos ihan kaavoituk­sel­la opetet­taisi­in ihmisiä asumaan ilman autoa ihmis­ten kanssa? Keskiver­toih­mi­nen kuitenkin tykkää asua ihmis­ten kanssa, eikä yksin pitkin met­siä. Omakoti­talois­takin halu­taan jo takaisin kaupunki­in van­hempana. Rikkaat eläkeläiset muutenkin var­maan tulos­sa ran­noille. Ja jäisipähän sit­ten pel­to­ja lähiruokaan ja met­siä kaiken­laiseen käyt­töön ja käyt­tämät­tömyy­teen. Ihan koko Suomen ei tarvitse kuitenkaan muut­taa Her­ne­saa­reen tai edes muualle keskus­taan ja luop­ua autoilus­ta, mut­ta osa niistä voisi­vat, jot­ka nyt tule­vat väyliä pitkin töi­hin kaupunkiin. 

    Lyhyem­miltä ne käve­ly­matkatkin tun­tuu, kun niitä tekee tiheästi raken­netus­sa kaupungis­sa, joten tuskin kaik­ki tur­is­titkaan tarvit­se­vat busse­ja. Ratikka­han olisi oiva vem­pele viemään ihmisiä itsenäis­es­ti eri kult­tuuriko­hteisi­in, jopa museoihin. Jos siis on enää museoita tuolloin.

    Muutenkin type­r­ää tämä tur­istien viem­i­nen bus­seil­la paikas­ta toiseen, aivan kuin kaupun­ki olisi huvipuis­to, jos­sa siir­ry­tään bus­sil­la lait­teesta toiseen. Kaupun­gin asfalt­ti kestäisi parem­min tur­istin kenkää, kuin Lapin luon­to moot­torisa­faria. Onhan tuos­sa vier­essä noi­ta hotel­li­hankkeitakin, jos eivät sit­ten ole jo hau­dat­tu kaavoitus­ta hoitavien kaupungi­nosay­hdis­tys­ten toimes­ta. Parem­pi­han se olisi saa­da hotel­lis­sa vietet­ty aika piten­emään, kuin panos­taa vain pikakäviöihin.

    Jotain houkutin­takin voisi miet­tiä Her­ne­saa­reen, vaik­ka avomeren puoleiselle ran­nalle saunan lisäk­si. Turhaa hom­maa­han tuol­lainen kel­lu­mi­nen pitkin mer­iä on, mut­ta olisi parem­pi ottaa hyö­ty irti, kun ker­ta lai­vat tääl­lä käy. Jos vielä joskus tulee ne kaa­su­lai­vat tai muu teknolo­gia kehit­tyy tarpeek­si, niin kan­nat­taa­han niitä laiva­paikko­ja kaavoihin varailla.

  29. Päästöt ja primääriener­gian­lähde ovat se ongel­ma, ei ympäristöä kan­na­ta suun­nitel­la niin, että hybridi/sähkö/vety-lait­tei­ta ei voisi käyt­tää. Jaap­panin miehet väit­tävät tuo­vansa markki­noille polt­to­ken­noau­tot 2015.

    Tääl­lä jo vinkat­ti­inkin, että liiken­teeseen liit­tyy muitakin ongelmia kuin päästöt. Mut­ta jos keski­tytään noi­hin päästöi­hin, olisin kovin kiin­nos­tunut kuule­maan, mis­tä se polt­to­ken­noau­ton vety revitään (tai sähköau­ton sähkö, tai vaik­ka biodiesel­bussin biodiesel). Melkein kaik­ki vas­tauk­set nimit­täin pää­tyvät ketjus­sa kohtaan “fos­si­iliset”, kun tarpeek­si tonkii.

    Ja tämähän ei siis ole vain yksi­ty­isauto­jen ongel­ma, vaan kos­kee kaikkea ener­gianku­lu­tus­ta, oli se sit­ten yksi­ty­isauto, bus­si tai vaik­ka sähköjuna.

  30. “Melkein kaik­ki vas­tauk­set nimit­täin pää­tyvät ketjus­sa kohtaan “fos­si­iliset”, kun tarpeek­si tonkii.”

    Minä ainakin olen asen­tanut töpse­lei­hin suo­dat­timet, joiden ansios­ta saan ain­oas­taan ydinsähköä.

  31. Luet­tuani näitä kom­ment­te­ja tuli mieleen, että olisi var­maan pirun hyvä jut­tu, jos poruk­ka liikkuisi hevoskär­ry­il­lä, eikä autoil­la. Pieniä ongelmia siinäkin. Te viisaat autot­tomaa aluet­ta halu­a­vat. Nythän Teil­lä elämänne tilaisu­us ostaa sieltä sil­loin asun­to ja naut­tia autot­tomas­ta ympäristöstä. Voi itkevä .…ele. Uskon, että joku poruk­ka, joka kyke­nee osta­maan tuol­ta lukaalin, on auto­ton, mut­ta ei taa­tusti moni, ellei OS:n main­os­ta­mat keskus­tan iäkkäät les­ket tee sinne invaa­sio­ta ja tietysti OS itse per­hei­neen. Joskus tun­tuu, että jotkut elävät unelmis­sa, eivätkä nykya­jas­sa. Aina saa toivoa paras­ta ja pyrk­iä vaikut­ta­maan unelmien­sa toteu­tu­miseen, mut­ta kai pitää vähän miet­tiäkin joskus, edes?
    Olen saanut jo aiko­ja sit­ten OS:lta tiedon, ettei yksi­ty­isauto­jen ongel­ma olekaan päästöt, vaan tilavaa­timus. Niin­pä. Tämän mukaises­ti kaikkien auto­ja vihaavien kan­nat­taa huole­htia, että vihreät pär­jäävät vaaleis­sa. Lop­ul­ta voitte päästä yksi­ty­isautot­tomaan Hesan keskus­taan. Ohes­sa voi tietysti sit­ten seu­ra­ta muu­takin, mut­ta sehän nyt ei ole kovin suuri asia auto­jen vaa­ti­maan tilaan ver­rat­tuna. Haav­is­ton lois­tavaa jut­tua seu­ran­neena, ehdot­taisin koko sitä lois­tavaa tuk­i­jengiä seu­raavak­si yhdis­tämään voimansa ja vaa­ti­maan yksi­ty­isauto­jen käytön kiel­let­täväk­si Hesan keskus­tas­sa ja vielä nyt ennen kun­nal­lis­vaale­ja, jot­ta todel­la asial­la olisi jotain vaikutusta.

  32. Raideli­iken­teel­lä voitaisi­in kap­a­siteetin kannal­ta hoitaa ris­teily­laivo­jen henkilöli­ikenne ihan hyvin, jos vain olisi tarpeek­si kalustoa. 

    HKL:n Transtechil­ta tilaamien uusien ratikoiden koea­jo­jen pitäisi alkaa vuo­den 2013 alus­ta ja 40 vau­nun sar­jan toim­i­tusten vuon­na 2015. Eri­laisia optioi­ta on lisäk­si yht. 90 vaunulle Jok­e­ria, Laa­jasa­loa ym. varten. Ensim­mäiset 40 vaunua tule­vat ole­maan kaksinivelisiä ja käsit­tääk­seni hie­man nyky­isiä Var­i­o­trame­ja pidem­piä, mut­ta jo tar­jouskil­pailun yhtey­dessä esitet­ti­in, että vaunus­ta voidaan tehdä myös pidem­piä use­ampinivelisiä ver­sioi­ta. Lisäk­si tietysti 30-metrisiä voidaan ajaa kah­den vau­nun jun­i­na. Helsin­gin raiti­otiev­erkkoa ja pysäkke­jä ei vaan tun­netusti ole rem­pat­tu pitkille ratikoille sopiviksi. Joka tapauk­ses­sa siinä vai­heessa kun Her­ne­saaren rata avataan, pitäisi uusien vaunu­jen toim­i­tusten olla käyn­nis­sä ja lisä­vaunu­ja saa­da suht hel­posti rahal­la (jon­ka yksikkö on sil­loin var­maan väykkä).

  33. MIVa:
    Uskon, että joku poruk­ka, joka kyke­nee osta­maan tuol­ta lukaalin, on auto­ton, mut­ta ei taa­tusti moni, 

    Autot­tomien koti­talouk­sien osu­us kan­takaupungis­sa on huo­mat­ta­va, kts. esim.:

    Autot­tomien asun­tokun­tien osuus

    Helsingis­sä yli puo­let talouk­sista on autottomia:

    Helsingis­sä yli puo­let talouk­sista on autottomia

    En tiedä ketään, joka tavoit­telisi täysin auto­ton­ta yhteiskun­taa tai Helsinkiä, vaik­ka tuos­sa viestis­säsi vähän maalailit. Kyse on liiken­nevir­to­jen pitämis­es­tä kohtu­ullisi­na jot­ta kaupun­ki olisi mah­dol­lisim­man viihty­isä ihmisille.
    Avainase­mas­sa on kaavoit­taa kaupunkia jos­sa päivit­täi­nen liikku­mi­nen (työ­paikat, ruokakaup­pa, koulut ja päiväkoti, kir­jas­to, lääkäri­ase­ma…) sujuu ilman autoa. Samal­la toki liiken­teeseen käytet­tävä ener­giantarve pysyy pienenä.

  34. Ja tämähän ei siis ole vain yksi­ty­isauto­jen ongel­ma, vaan kos­kee kaikkea ener­gianku­lu­tus­ta, oli se sit­ten yksi­ty­isauto, bus­si tai vaik­ka sähköjuna. 

    Yksi­ty­isauto edus­taa pahu­ut­ta, joten sen käyt­tö tulisi raja­ta poli­itikoille ja kaupun­gin liiken­nesu­un­nit­telijoille, jot­ka eivät halua halua käyt­tää työssään julk­ista liiken­net­tä. Heille autol­la kulku kok­ouk­si­in on vält­tämätön työvä­line, meille muille se itsekäs ympäristörikos. Vai­h­da aina vai­h­taa työtä, asun­toa ja/tai per­het­tä, jos et muuten voi käyt­tää yksi­no­maan yhteisöl­listä kuljetusta.

  35. Ero­tuo­mari: kaavoit­taa kaupunkia jos­sa päivit­täi­nen liikku­mi­nen (työ­paikat, ruokakaup­pa, koulut ja päiväkoti, kir­jas­to, lääkäri­ase­ma…) sujuu ilman autoa.

    Päivit­täi­nen lääkäris­sä käyn­ti on onnek­si hyvin epätavallista. 

    Mie­lenki­in­toista on kuitenkin että kaa­vanormeis­sa edel­lytetään esimerkik­si ruokakaupoille tiet­ty määrä autopaikko­ja eikä todel­lakaan hyväksytä että kaup­pias tien­aa rahaa ohjaa­mal­la asi­akkaansa pysäköimään mihin sattuu. 

    Kuitenkaan esimerkik­si päiväkodis­sa asioin­ti­in ei tarvitse nykyään osoit­taa ain­ut­takaan paikkaa — jon­ka seu­rauk­se­na las­taan “tur­val­lis­es­ti” ja “huole­hti­vasti” saat­ta­vat van­hem­mat huris­ta­vat suo­raan por­tille kevyen liiken­teen väylää pitkin. Mikä saat­taakin sit­ten vaikut­taa niiden autot­tomien per­hei­den las­ten turvallisuuteen…

  36. ‘Olisi haus­ka joskus päästä kär­ry­ille siitä, mik­si kukaan ei saa asua korkeam­mal­la kuin muut.’ (Juhani Salovaara)
    Joku on sitä mieltä, ettei itse halu­aisi asua siel­lä alhaal­la korkei­den talo­jen var­jos­sa, joten sel­l­aista ei saa rakentaa.
    Ihan samal­la taval­la tuos­sa yllä MIVa kär­sii ajatuk­ses­ta, että olisi kaupungi­nosa, jota ei olisi raken­net­tu autoilun ehdoil­la, kos­ka se ei sopisi hänelle.
    Se, että olisi eri­laisia aluei­ta ja ihmiset voisi­vat vali­ta itse onko var­jos­sa asum­i­nen pahempi kuin tun­nin pen­delöin­ti suun­taansa joka päivä tai että halu­a­vatko auton vai asun­non kan­takaupungista, ei nyt vaan käy.

  37. Viherinssi: Tääl­lä jo vinkat­ti­inkin, että liiken­teeseen liit­tyy muitakin ongelmia kuin päästöt. Mut­ta jos keski­tytään noi­hin päästöi­hin, olisin kovin kiin­nos­tunut kuule­maan, mis­tä se polt­to­ken­noau­ton vety revitään (tai sähköau­ton sähkö, tai vaik­ka biodiesel­bussin biodiesel). Melkein kaik­ki vas­tauk­set nimit­täin pää­tyvät ketjus­sa kohtaan “fos­si­iliset”, kun tarpeek­si tonkii.

    Mis­tä sen fil­lar­il­la kulke­van polt­toaine revitään? Pel­lol­ta. Mon­tako kulkuneu­voa tarvi­taan, että ruisleipä on pöy­dässä? Sähköa­joneu­vol­la liikku­mi­nen voikin yllät­täen tuot­taa vähem­män hiilid­iok­sidipäästöjä kuin kau­ramoot­tori. Edel­lyt­tää kyl­läkin, että ei lataa Helsin­gin Ener­gian sähköä.

  38. Pekka Taipale: Minä ainakin olen asen­tanut töpse­lei­hin suo­dat­timet, joiden ansios­ta saan ain­oas­taan ydinsähköä.

    Sinä sit­ten var­maan palelet talvella.

  39. Päät­täjien kant­ti pet­ti, kun Jätkäsaaren suun­nit­telun käyn­nistyessä oli voimakkaasti esil­lä autot­toman kaupun­gin vai­h­toe­hto. Niin­pä alue on suun­nitel­tu nor­maalien autonkäyt­töpe­ri­aatei­den mukaan toimi­vak­si. Pysäköin­ti tulee tosi kalli­ik­si, tosin Ruo­ho­lah­den mit­toi­hin ei ylletä. Ruuhkaisu­u­den sietoon niil­lä kul­mil­la joutu­vat asukkaat taval­lista enemmän.

    Her­ne­saari olisi ollut myös oiva paik­ka autot­toman kaupungi­nosan tekemiselle. Sil­loin olisi saat­tanut syn­tyä jotain oma­leimaista ja edel­läkävi­jyyt­tä ilmen­tävää suo­ma­laisen kaupunkiarkkite­htu­urin näyt­töä. Kul­makun­ta­han kaipaa metroase­maa. Ratik­ka sopii niille, jot­ka ovat menos­sa lähelle. Metro olisi palvel­lut laivali­iken­teen sykäyk­sit­täisiä matkustajavirtoja.

  40. Marko V: Mis­tä sen fil­lar­il­la kulke­van polt­toaine revitään? Pel­lol­ta. Mon­tako kulkuneu­voa tarvi­taan, että ruisleipä on pöy­dässä? Sähköa­joneu­vol­la liikku­mi­nen voikin yllät­täen tuot­taa vähem­män hiilid­iok­sidipäästöjä kuin kau­ramoot­tori. Edel­lyt­tää kyl­läkin, että ei lataa Helsin­gin Ener­gian sähköä. 

    Aika yleis­es­ti kai on hyväksyt­ty, että sem­moista kohtu­ullista työ­matkapyöräi­lyä vas­taa­va päivit­täi­nen liikun­ta­suorite olisi kansan­ter­vey­del­lis­es­ti edullista. Han­kala uskoa, että polkupyörä olisi huonom­pi ekol­o­gis­es­ti kuin auton polt­to- tai sähkö­moot­tori yhdis­tet­tynä juok­sumat­toon, siis niille joille työ­matkapyöräi­ly on muu­toin real­isti­nen vaihtoehto.

  41. Sep­po Vep­säläi­nen: Metro olisi palvel­lut laivali­iken­teen sykäyk­sit­täisiä matkustajavirtoja.

    Eipä nyt liioitel­la niiden matkus­ta­javir­to­jen kanssa. Kun laivalli­nen lomaile­via eläkeläisiä pikkuhil­jaa val­uu ris­teil­i­jän kyl­jessä olev­as­ta pien­estä aukos­ta, ei pul­lonkaula todel­lakaan ole runk­oy­htey­den kap­a­siteet­ti. Kokon­aisuute­na kulku­ta­pa-osu­u­den kehit­tymisen kannal­ta on merk­it­sevää kuin­ka paljon ylimääräistä aikaa, säätöä ja yleistä epä­mukavu­ut­ta liikku­miseen autoon ver­rat­tuna liit­tyy, ja tämän over­headin kas­vat­ta­mi­nen Helsingis­sä osa­taan erinomaisesti.

    Kuvas­sa ratikkapysäk­ki Han­noverin tapaan. Ja toinen vähän syr­jem­mäl­lä, muis­taak­seni kuitenkin samal­ta lin­jal­ta. Esteti­ik­ka ei ole sak­salais­ten vah­va laji, mut­ta mat­ka joutuu.

  42. (ydin­sähkön käytöstä):

    “Sinä sit­ten var­maan palelet talvella.”

    Tämä oli var­maan haus­ka, joskaan en ymmär­rä, miten. Saa selittää.

    Taloni läm­pö tosin tulee kaukoläm­möstä, joka on puh­taasti fos­si­ilista ener­giaa, mut­ta tarvi­taan­han sähköä toki läm­mön­vai­h­ti­men ja kier­tovesipumpun pyörittämiseen.

  43. Cruisaaa­jia kul­jet­tavis­sa bus­seis­sa on muuten joskus laputet­tuna varsin eri­laisia päämääriä. Suurin osa menee var­maan Senaat­in­to­rille, “Rock Churchi­in” ja Sibelius-mon­u­men­tille mut­ta kyl­lä jostain Hvit­träskistäkin kiin­nos­tunei­ta saat­taa isos­sa laivas­sa olla bus­sil­lisen verran. 

    Yksi ison volyymin sop­ulilau­ma-kul­je­tus­muo­to ei sil­loin vält­tämät­tä palvele, varsinkin kun Helsinkiä brändätään oman eri­tyiski­in­nos­tuk­sen­sa mukaisia kohtei­ta pon­gaav­ille niche-ryh­mille jot­ka hake­vat yksilöl­lisiä kokemuksia.

  44. Pekka Taipale: “Sinä sit­ten var­maan palelet talvella.”
    Tämä oli var­maan haus­ka, joskaan en ymmär­rä, miten. Saa selittää.

    Säätövoimaa ei tuote­ta ydin­voimal­la. Ei se kyl­lä ollut kovin hauska.

  45. lurk­ki: Se, että olisi eri­laisia aluei­ta ja ihmiset voisi­vat vali­ta itse onko var­jos­sa asum­i­nen pahempi kuin tun­nin pen­delöin­ti suun­taansa joka päivä tai että halu­a­vatko auton vai asun­non kan­takaupungista, ei nyt vaan käy.

    Tämä. Nyt eril­lai­sis­sa poliittisissa(kin) ris­ti­paineis­sa suun­nitel­laan ratikkakisko­jen äärelle citysinkul­la per­hea­sun­to­ja, jois­sa asuu fil­laroivia bemarikuske­ja. Joskus käynyt mielessä että olisiko tulos mie­lenki­in­toisem­pi jos eri puolueille läänitet­täisi­in omat kaavoi­tu­isalueet, esimerkik­si Per­su­jen Her­ne­saari tai Piraat­tiko­rt­teli olisi ainakin, tuo­ta, mielenkiintoisia.

  46. “Säätövoimaa ei tuote­ta ydinvoimalla.”

    Onnek­si min­un ei tarvit­sekaan ostaa mitään pahaa säätövoimaa, suo­dat­ti­meni ansios­ta se jää muiden murheek­si. (Tämä voi kuu­lostaa has­sul­ta, mut­ta ei sen has­sum­mal­ta kuin sekään, että jotkut osta­vat tuulivoimaa.)

  47. Marko V: Mis­tä sen fil­lar­il­la kulke­van polt­toaine revitään? Pel­lol­ta. Mon­tako kulkuneu­voa tarvi­taan, että ruisleipä on pöy­dässä? Sähköa­joneu­vol­la liikku­mi­nen voikin yllät­täen tuot­taa vähem­män hiilid­iok­sidipäästöjä kuin kau­ramoot­tori. Edel­lyt­tää kyl­läkin, että ei lataa Helsin­gin Ener­gian sähköä.

    Tuos­ta ei kyl­lä kovin hyviä laskelmia ole näkynyt. On elin­tarvikkei­ta, jot­ka ovat kohtu­ut­toman ener­giain­ten­si­ivisiä. Esimerkik­si lentokoneel­la etelästä tuo­tu kurkku tahi kasvi­huoneessa talvel­la kul­jetet­tu kurkku saat­ta­vat olla ener­giataseeltaan aika surkei­ta eineitä. Pieni ener­gia­sisältö, suuri energiankulutus.

    Toisaal­ta se ener­gia olisi aika isol­ta osin ihan ter­veyssy­istä hyvä käyt­tää, jol­loin kohtu­ullisen pyöräi­lyn mar­gin­aali­vaiku­tus jää aika pienek­si. Lisäk­si vaiku­tus riip­puu kovin paljon sapuskas­ta ja siitä, miten orgaani­sista lähteistä kotoisin ole­va metaani las­ke­taan. Jät­täisin siis kuitenkin lihasvoimaisen liikku­misen tässä aika lail­la laskematta.

    Ja mitä taas tulee siihen sähköau­toilu­un, niin sähköau­to ladataan karkeasti ottaen aina hiilivoimal­la, kos­ka se sat­tuuu ole­maan mar­gin­aal­i­tuotan­non tuotan­to­muo­to. Ei kel­lään ole lisätä vesi‑, tuuli- tai ydinvoimaa.

    Eihän tuo liikku­misa­s­ia kaikki­aan ole niin suo­ravi­ivainen, nyrkkisään­nöt ovat nyrkkisään­töjä. Esimerkik­si kevy­trak­en­teinen rajoite­tul­la nopeudel­la liikku­va sähköskoot­teri voidaan saa­da men­emään hyvinkin kohtu­ullisel­la sähkönku­lu­tuk­sel­la (1/10 sähköautosta).

  48. Viherinssi: Esimerkik­si lentokoneel­la etelästä tuo­tu kurkku tahi kasvi­huoneessa talvel­la kul­jetet­tu kurkku saat­ta­vat olla ener­giataseeltaan aika surkei­ta eineitä. Pieni ener­gia­sisältö, suuri energiankulutus.

    Tämä on vähän insinöörimäi­nen näkökul­ma… yleen­säkin kurkku on ker­ras­saan kehno elin­tarvike, kos­ka sen ener­gia­sisältö on niin vähäi­nen? Kiel­let­tävä moinen.

    Ja mitä taas tulee siihen sähköau­toilu­un, niin sähköau­to ladataan karkeasti ottaen aina hiilivoimal­la, kos­ka se sat­tuuu ole­maan mar­gin­aal­i­tuotan­non tuotan­to­muo­to. Ei kel­lään ole lisätä vesi‑, tuuli- tai ydinvoimaa. 

    Eh? Eiköhän sähköau­to (ja ehkä ‑mopo) ole eri­lai­sista sähkökulkuneu­voista se suun­nilleen ain­oa, joka voidaan lait­taa latau­tu­maan sil­loin, kun se verkolle parhait­en sopii (esim. yöl­lä). Eli juuri sen sähkö voidaan tehdä perusvoimal­la (mieluiten ydin­voimal­la). Sen sijaan junat ja ratikat kulke­vat juuri sil­loin kuin kulke­vat ja kulut­ta­vat juuri sen het­ken mar­gin­aal­i­tuotet­tua sähköä. Varsinkaan ne eivät kul­je yöl­lä, jol­loin kap­a­siteet­tia olisi.

  49. Tun­nus­tan: meni aiem­mis­sa kom­menteis­sa vähän sekaisin oikeat saaret ja laivat..

  50. tpyy­lu­o­ma: Tämä. Nyt eril­lai­sis­sa poliittisissa(kin) ris­ti­paineis­sa suun­nitel­laan ratikkakisko­jen äärelle citysinkul­la per­hea­sun­to­ja, jois­sa asuu fil­laroivia bemarikuske­ja. Joskus käynyt mielessä että olisiko tulos mie­lenki­in­toisem­pi jos eri puolueille läänitet­täisi­in omat kaavoi­tu­isalueet, esimerkik­si Per­su­jen Her­ne­saari tai Piraat­tiko­rt­teli olisi ainakin, tuo­ta, mielenkiintoisia. 

    Kyl­lä uudet alueet pitää suun­nitel­la jo asukkaiden diver­si­teetin takia “kaikille. Sehän ei sul­je pois tehokas­ta ja palvel­e­vaa joukkoli­iken­nerunk­oa. Näis­sä keskusteluis­sa tun­tuu kuitenkin usein yhden pois­sulkem­i­nen ole­van toisen men­estymisen edel­ly­tys. Ei var­masti tarvitse rautalankaa..

  51. Kim­mo, kun suun­nit­telu on val­in­to­ja. Se että ote­taan kaik­ki todel­liset ja kuvitel­lut tarpeet on komitea­su­un­nit­telua. Paradok­si siinä on että sen tulok­sista ei yleen­sä pidä kukaan. Vähän sama kuin pyörit­täisi rav­in­to­laa jon­ka kohderyh­mä on koko väestö.

Kaupunkisu­un­nit­telus­sa voidaan tehdä niin että on alue jos­sa on iso kaup­pakeskus, mut­ta myös kivi­jal­ka­li­iketi­laa. Siel­lä on raideli­iken­ney­hteys, mut­ta myös parkkiken­tät ja motarim­i­toite­tut kadut, jot­ta autoilu olisi vai­va­ton­ta. Alueelle tehdään sekä kerros‑, rivi- ja omakoti­taloa. Seu­raus on hem­metin kallista liiken­ner­ak­en­tamista, riu­tu­va ostari ja autiot kivi­jalat, ker­rostalo­ja parkkipaikkamer­essä omakoti­taloalueen raken­nuste­hokku­udel­la, ja matkus­ta­jien puut­teessa supis­tu­vak­si bus­sik­si muutet­tu joukkoli­iken­ney­hteys. Kukaan ei tuo­ta halua ja tuo­ta on Suo­mi täynnä.

    Minus­ta jos tehdään autokaupunkia niin sit­ten tehdään. Tarkoit­taa omakoti­taloaluei­ta. Ja sit­ten jos tehdään kaupunkia niin tehdään sitä. Jälkim­mäiselle tun­tuu ole­van kysyn­tää ja edel­liselle ei oikein ole tilaa isom­mas­sa määrin.

  52. Viherinssi: Tuos­ta ei kyl­lä kovin hyviä laskelmia ole näkynyt. 

    Pekka tuos­sa jo kom­men­toi hyvin mitä tuli sähköa­joneu­vo­jen lataamiseen. Jatkan tuos­ta energiapuolesta. 

    Tuon tutkimuk­sen mukaan:
    https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/18027/maisterin%20tutkielma%20ViiviWanhalinna%2025.10.10.pdf?sequence=1

    1 kg leivän hiil­i­jalan­jäl­ki on 1400 — 1500 g CO2/kg. 25 km pyöräi­ly itsel­läni tarkoit­taa noin 800 — 1000 kcal ener­giatarvet­ta ja tuon määrän saisin noin 320 — 400 g ruispuikuloista:

    http://kalorilaskuri.fi/ravintosisalto?filter=Ruisleip%E4.+fazer+ruispuikula+1%2F2

    Ts. hiilid­iok­sidipäästöt oli­si­vat 480 — 600 g. Sähköskoot­teri kulut­taa 25 km matkalla 1 kWh ja Turku Ener­gian sähköl­lä ladat­tuna tämä tarkoit­taa 200 g CO2 päästöjä. 

    http://energia.awardspace.info/eyvertailu/

    Oikaisethan min­ua jos laskelmis­sani on jokin perus­ta­van laa­tu­inen virhe.

  53. Marko V: Oikaisethan min­ua jos laskelmis­sani on jokin perus­ta­van laa­tu­inen virhe.

    Perus­tu­van­laa­tu­inen virhe on piilo-ole­tus, jon­ka mukaan ihmisen paino on liikun­tamäärästä riip­puma­ton vakio. Mon­et ihmiset syövät enem­män kuin kulut­ta­vat ja siitä johtuu yli­paino-ongel­ma. Työ­matkapyöräi­ly ener­gia tulee siis osit­tain mukana kulkev­as­ta läskivarastostosta.

  54. tpyy­lu­o­ma: Minus­ta jos tehdään autokaupunkia niin sit­ten tehdään. Tarkoit­taa omakoti­taloaluei­ta. Ja sit­ten jos tehdään kaupunkia niin tehdään sitä. Jälkim­mäiselle tun­tuu ole­van kysyn­tää ja edel­liselle ei oikein ole tilaa isom­mas­sa määrin.

    Edelleen min­ua ihme­tyt­tää, miten juuri Suomes­sa on niin kovin ahdas­ta, että vain 35 % uud­is­rak­en­tamis­es­ta voidaan tehdä pien­taloina, mut­ta Hol­lan­nis­sa on niin väljää, että pien­talo­ja on 70 %.

    Tuskin­pa tämä oikeasti siitä johtuu, että tilaa olisi tai ei ole, vaan siitä, mihin poli­it­tiset johta­jat halu­a­vat ohja­ta rak­en­tamista. Mitä enem­män ker­rostalo­rak­en­tamista, sen enem­män rak­en­t­a­mi­nen on raken­nus­li­ikkei­den hallinnas­sa ja sen enem­män on diile­jä poli­itikoille. Mitä isom­pia kun­tia, sen isom­pia diile­jä. Ergo tämä nykyi­nen kuntauudistusprojekti.

    1. Näil­lä hol­lan­ti­laisil­la “pien­taloil­la” päästään aika korkeaan tont­tite­hokku­u­teen; kyl­lä se Myl­ly­puron voit­taa. Tästä on kyse town­hou­se­ista, joi­ta yritetään sovit­taa suo­ma­laiseen kaavoituk­seen ja normitukseen.

  55. Eh? Eiköhän sähköau­to (ja ehkä ‑mopo) ole eri­lai­sista sähkökulkuneu­voista se suun­nilleen ain­oa, joka voidaan lait­taa latau­tu­maan sil­loin, kun se verkolle parhait­en sopii (esim. yöl­lä). Eli juuri sen sähkö voidaan tehdä perusvoimal­la (mieluiten ydin­voimal­la). Sen sijaan junat ja ratikat kulke­vat juuri sil­loin kuin kulke­vat ja kulut­ta­vat juuri sen het­ken mar­gin­aal­i­tuotet­tua sähköä. Varsinkaan ne eivät kul­je yöl­lä, jol­loin kap­a­siteet­tia olisi

    Tehdään­pä vähän yhteen­laskua. Ihan riip­pumat­ta siitä, mil­loin sähköau­to ladataan, sen lataami­nen vie sähköä. Tämä sähkö pitää tuot­taa jol­lakin tuotan­to­taval­la. Ydin­voimaa, vesivoimaa tai tuulivoimaa on kulu­tuk­ses­ta riip­puma­ton määrä tar­jol­la (vesivoimaa toki voidaan säätää). Käytän­nössä vain fos­si­ilisen lauhde­voiman määrä on säädet­tävis­sä vapaasti.

    Pitää huo­ma­ta, että kulu­tuk­sen lisäyk­sen vaiku­tus sähkön­tuotan­toon ei mitenkään vält­tämät­tä näy tuotan­torak­en­teessa juuri kulu­tushetkel­lä. Vuorokausi- ja viiko­ta­son vai­hte­lut kate­taan vesivoimaa säätämäl­lä, vuo­de­naikavai­hte­lut lauhdevoimalla.

    Sähköau­ton latauk­sen ajoi­tus­ta muut­ta­mal­la voidaan tasa­ta muu­tamien tun­tien tasol­la ener­gianku­lu­tus­ta. On aika vaikea nähdä sitä ske­naar­i­o­ta, jos­sa se kovin paljon vaikut­taisi tuotan­to­ta­seisi­in. (Verkon rak­en­teen ja mitoituk­sen kannal­ta tämä voi olla hyvinkin arvokas omi­naisu­us, samoin jois­sain erityistilanteissa.)

    Tästä syys­tä se pan­nahisen sähköau­to kul­kee hiilivoimal­la. Poikkeuk­se­na se tilanne, jos­sa sähköau­to ladataan omil­la aurinkopa­neeleil­la tai muil­la kau­pal­lis­es­ti ei-kan­nat­tavil­la päästöt­tömil­lä tuotantomuodoilla.

  56. 1 kg leivän hiil­i­jalan­jäl­ki on 1400 – 1500 g CO2/kg.

    Oikaisethan min­ua jos laskelmis­sani on jokin perus­ta­van laa­tu­inen virhe. 

    Pari kom­ment­tia…

    Leivän hiil­i­jalan­jäl­ki syn­tyy lähin­nä muus­ta kuin CO2:sta, kyse on lähin­nä metaanista. Sen kohdal­la puoli­in­tu­mi­sai­ka ilmake­hässä on lyhyt, joten jos kat­so­taan sato­jen vuosien aika­jak­sol­la, leipä on paljon pienem­pi ongel­ma kuin fos­si­iliset polt­toaineet, jois­sa kaive­taan maas­ta fos­si­ilista hiiltä ja siir­retään ilmakehään.

    Lisäk­si esimerkik­si ryp­siöljyn kohdal­la tase on paljon parem­pi (CO2/kJ), joten jos ihmiset siir­tyvät kulut­ta­maan merkit­tävästi enem­män ener­giaa vai­h­taes­saan lihasvoimaiseen liikku­miseen, kan­nat­taa se ener­gia mielu­um­min ottaa öljys­tä kuin leivästä. (Tiukan paikan tullen sen ener­gian voisi tehdä fos­si­ilis­es­ta öljys­tä, jol­loin tuo 1000 kcal tulisi noin 1 dl:sta öljyä, päästöt 300 g.)

    Toinen jut­tu on se, että pyöräi­lyn mar­gin­aali­vaiku­tus ihmisen ener­gianku­lu­tuk­seen ei vält­tämät­tä ole kovin suuri. Jos siir­ty­isimme laa­jal­ta pyöräilemään, söisim­mekö enem­män kuin nyt? Kun joka tapauk­ses­sa jokaisen pitäisi se päivit­täi­nen ter­veysli­ikun­ta tehdä, niin sen kor­vaami­nen hyötyli­ikun­nal­la tuo pienen mar­gin­aali­vaiku­tuk­sen. Lisäk­si pyöräil­i­jät saat­ta­vat olla keskimäärin vähem­män yli­pain­ois­ia, mikä vähen­tää perus­metabo­lian kulutusta.

    Sinän­sä arvostan sitä ajat­te­lu­ta­paa, jos­sa ei uno­hde­ta ihmisen omi­akaan päästöjä. Enkä mis­sään tapauskessa halua päästää ruuan­tuotan­toa päästö­jen­sä kanssa kuin koira veräjästä. Siihen pitäisi kiin­nit­tää paljon enem­män huomio­ta kuin nyt.

    Turku Ener­gian sähköl­lä ladat­tuna tämä tarkoit­taa 200 g CO2 päästöjä.

    Pait­si että kun se Turku Ener­giakaan ei pysty rak­en­ta­maan lisäka­p­a­siteet­tia noil­la päästöil­lä, niin ne voivat myy­dä sitä vesivoimaansa ihan mil­lä huvit­taa. Käytän­nössä mar­gin­aal­i­tuotan­non päästöt ovat ehkä 800 g/kWh. Joten se sähköskoot­teri tuot­taa noin 800 g.

    (Mikä siis sekin on erit­täin hyvä luke­ma ver­rat­tuna vaikka­pa sähköau­ton noin viisinker­taiseen luke­maan ja toden­näköis­es­ti voit­taa melkein kaiken julkisen liiken­teen. Tekemäl­lä vielä kevyem­män polkupyöräpo­h­jaisen ratkaisun tuostakin saa ainakin kak­si kol­mannes­ta pois.)

    Ja siis korostet­takoon tässä sitä, että ihmisen lihasvoima ei ole hyö­ty­suh­teeltaan hyvää, joten lihasvoimaisen liikku­misen pieni päästö­ta­so johtuu sen pien­estä saatavu­ud­es­ta ja pienistä mar­gin­aali­vaiku­tuk­sista ener­gian sisäänot­toon. Kyl­lähän kone nyt sen­tään ihmisen voit­taa hyötysuhteessaan.

  57. Viherinssi:
    Sähköau­ton latauk­sen ajoi­tus­ta muut­ta­mal­la voidaan tasa­ta muu­tamien tun­tien tasol­la ener­gianku­lu­tus­ta. On aika vaikea nähdä sitä ske­naar­i­o­ta, jos­sa se kovin paljon vaikut­taisi tuotantotaseisiin.

    Vuorokausiku­lu­tuk­sen vai­hte­lut tasaa­mal­la saadaan Suomen henkilöau­to­jen ajo­suorit­teeseen tarvit­ta­va sähköen­er­gia. Jos sähköau­to­ja on riit­tävästi ja niiden akku­ja ladataan riit­tävän älykkäästi, sitä vuorokau­den aikana ylös- ja alasajet­tavaa lauhde­voimaa voidaan kor­va­ta koko ajan sähköä jur­rut­taval­la perusvoimal­la. Sähköau­tol­la huris­telun CO2-päästöt voivat siis olla negatiiviset.

  58. Pekka Pes­si: Jos sähköau­to­ja on riit­tävästi ja niiden akku­ja ladataan riit­tävän älykkäästi, sitä vuorokau­den aikana ylös- ja alasajet­tavaa lauhde­voimaa voidaan kor­va­ta koko ajan sähköä jur­rut­taval­la perusvoimal­la. Sähköau­tol­la huris­telun CO2-päästöt voivat siis olla negatiiviset.

    Jos tämä on näin help­poa, niin mik­sei saman tien han­ki­ta vain riit­tävästi akku­ja ja kas, CO2-päästöt vähenevät? Mik­si pitäisi hom­ma­ta autot akku­jen lisäksi?

  59. Pekka Taipale:

    tpyy­lu­o­ma: Minus­ta jos tehdään autokaupunkia niin sit­ten tehdään. Tarkoit­taa omakoti­taloaluei­ta. Ja sit­ten jos tehdään kaupunkia niin tehdään sitä. Jälkim­mäiselle tun­tuu ole­van kysyn­tää ja edel­liselle ei oikein ole tilaa isom­mas­sa määrin.

    Edelleen min­ua ihme­tyt­tää, miten juuri Suomes­sa on niin kovin ahdas­ta, että vain 35 % uud­is­rak­en­tamis­es­ta voidaan tehdä pien­taloina, mut­ta Hol­lan­nis­sa on niin väljää, että pien­talo­ja on 70 %.
    Tuskin­pa tämä oikeasti siitä johtuu, että tilaa olisi tai ei ole, vaan siitä, mihin poli­it­tiset johta­jat halu­a­vat ohja­ta rak­en­tamista. Mitä enem­män ker­rostalo­rak­en­tamista, sen enem­män rak­en­t­a­mi­nen on raken­nus­li­ikkei­den hallinnas­sa ja sen enem­män on diile­jä poli­itikoille. Mitä isom­pia kun­tia, sen isom­pia diile­jä. Ergo tämä nykyi­nen kuntauudistusprojekti. 

    Hol­lan­ti­laisel­la kaavoituk­sel­la ja pien­taloil­la päästään vas­taavi­in tehokkuuksin kuin meil­lä kerrostaloilla.

    Tilaa toki löy­tyy kun etäisyy­det kas­vaa, siinä vaan sit­ten käy niin että matkat pite­nee. Sekä hidas­tuu, kos­ka lisään­tyvä liikenne tukkii ne. Jol­loin kaupun­ki hajoaa osi­in, ja menetään ison markki­nan edut. Esimerkik­si Loh­ja on ajal­lis­es­ti lähel­lä kos­ka tehti­in motari. Jos sen var­si kaavoite­taan täy­teen omakoti­talo­mat­toa niin se motari on hidas.

  60. tpyy­lu­o­ma: Hol­lan­ti­laisel­la kaavoituk­sel­la ja pien­taloil­la päästään vas­taavi­in tehokkuuksin kuin meil­lä kerrostaloilla.

    Niin­pä. Mik­si meil­lä ei voi?

  61. Mat­ti Kin­nunen: Jos tämä on näin help­poa, niin mik­sei saman tien han­ki­ta vain riit­tävästi akku­ja ja kas, CO2-päästöt vähenevät? 

    Kos­ka akut mak­sa­vat, ja tässä käytössä niitä kan­nat­taa käyt­tää, muuten vält­tämät­tä ei.

    Voi tietysti olla, että autoilu mak­saa tuoteke­hi­tyk­sen, jol­la akku­ja tai muu­ta ener­gian­säi­ly­tys­tekni­ikkaa kehitetään niin pitkälle, että sitä voidaan hyö­dyn­tää muutenkin.

  62. Pekka Taipale: Edelleen min­ua ihme­tyt­tää, miten juuri Suomes­sa on niin kovin ahdas­ta, että vain 35 % uud­is­rak­en­tamis­es­ta voidaan tehdä pien­taloina, mut­ta Hol­lan­nis­sa on niin väljää, että pien­talo­ja on 70 %

    Herää sit­ten kysymys, että kum­mas­sa maas­sa ihmiset käyt­tävät enem­män aikaa työ­matkoi­hin, Suomes­sa vai Alanko­mais­sa? Yhteen­sopi­vaa tilas­toa ei tun­nu löy­tyvän, mut­ta yhdis­telemäl­lä eri lähteitä ja omia koke­muk­sia näyt­täisi että Suo­mi voit­taa. Hol­lan­ti­laiset tut­ta­vani pitävät tun­tia lyhyenä aikana.

  63. Pekka Pes­si: Vuorokausiku­lu­tuk­sen vai­hte­lut tasaa­mal­la saadaan Suomen henkilöau­to­jen ajo­suorit­teeseen tarvit­ta­va sähköen­er­gia. Jos sähköau­to­ja on riit­tävästi ja niiden akku­ja ladataan riit­tävän älykkäästi, sitä vuorokau­den aikana ylös- ja alasajet­tavaa lauhde­voimaa voidaan kor­va­ta koko ajan sähköä jur­rut­taval­la perusvoimal­la. Sähköau­tol­la huris­telun CO2-päästöt voivat siis olla negatiiviset.

    Mitä se koko ajan jur­rut­ta­va päästötön perusvoima on? (Ja tekni­nen kor­jaus: vuorokausi­ta­sol­la säätö tehdään vesivoimal­la, lauhde­voimal­la sääde­tään isom­min vuosi­ta­son vaihteluita.)

    Luen riv­ien välistä, että kyse on ydin­voimas­ta. Ja sikäli vas­taus on oikea, että jos ydin­voimaa raken­netaan paljon lisää, säätöka­p­a­siteetin (vesivoima, kulu­tuk­sen säätö) rajat voivat tul­la vas­taan. Sama kos­kee tuuli- ja aurinkovoimaa mut­ta täs­mälleen vas­takkaises­ta syystä.

    Ydin­voiman lisärak­en­t­a­mi­nen ei kuitenkaan mei­dän sähköverkkoalueemme (= osa­puilleen Euroop­pa) alueel­la rajoitu tähän säätöka­p­a­siteetin pulaan, vaan käytän­nön tek­nis-taloudel­lis-poli­it­tisi­in syi­hin. Vaik­ka voisimme siir­rel­lä kulu­tus­ta miten halu­amme vuorokau­den sisäl­lä, se ei toisi meille yhtään lisää ydinvoimaa.

    Säätömah­dol­lisuuk­sia on mon­en­laisia, ja niitä käytetään jo. Yksinker­taisin on kulu­tuk­sen sääte­ly, joka syn­tyy luon­nol­lis­es­ti markki­nahin­nan vai­htelus­ta (tai vaik­ka yösähkön hin­noit­telus­ta). Toinen suuri on vesivoiman käyt­tö, jos­sa säätö­vara on erit­täin suuri. Ensim­mäisen vari­ant­ti on se, että verkkoon saa kytkeä halvem­mal­la sel­l­aisen kuor­man, jon­ka verkko saa pudot­taa pois päältä (“älykäs verkko”).

    Näi­den jäl­keen tulee joukko eri­laisia teknisiä toimia, akku­ja, supra­jo­htavia mag­neet­te­ja, paineil­malu­o­lia, pumm­pu­voimaloi­ta, superkon­den­saat­tor­e­i­ta, elek­trolyysi­lait­teis­to­ja, jne. 

    Sähköau­to­jen akun käyt­tämi­nen ener­giavaras­tona kuu­luu tähän kat­e­go­ri­aan. Nykyisel­lä teknolo­gial­la siihen liit­tyy kuitenkin aika lail­la ongelmia. Sähköau­ton akun pitää olla mah­dol­lisim­man kevyt ja kestää todel­la kur­jia käyt­töolo­suhtei­ta (tärinä, läm­pöti­lat, piikikäs lataus ja purku, tör­mäys­tur­val­lisu­us). Sähköverkon ison tasausakun mas­sal­la ei ole mitään väliä, ja olo­suh­teet voidaan vakioi­da, mut­ta akun hin­nan per säilöt­ty kilo­wat­ti­tun­ti (ladataan yksi kWh, pure­taan yksi kWh) pitää olla mah­dol­lisim­man edulli­nen. Lisäk­si koko ketjun hyö­ty­suh­teen pitää olla hyvä.

    Lisäk­si vielä on niin ikävästi, että se sähköau­toil­i­ja ei halua auton­sa akkua käytet­tävän tyhjäk­si päivän aikana. Yöl­lä sitä toki saa latail­la ja purkaa ihan miten huvit­taa. Käytän­nön tarve olisi kuitenkin akulle, joka saa olla tyhjä kel­lo 17.

    Näistä syistä sähköau­to­jen akku­jen käyt­tämi­nen sähköverkon ongelmien tasaamiseen mis­sään muus­sa kuin hätäti­lanteessa tun­tuu kovin kaukaiselta ajatuk­selta. Se toteu­tuu sit­ten, kun sähköau­toi­hin osa­taan tehdä akku­ja, jot­ka eivät kulu, ja joiden kap­a­siteet­ti on päivit­täiseen ajoon ver­rat­tuna suuri.

    Mut­ta jos tuol­laisia akku­ja saadaan aikaan, sähköy­htiölle tulee toden­näköis­es­ti silti helpom­mak­si ja halvem­mak­si lait­taa niitä ihan itse omaan verkkoon­sa eikä luot­taa vaikeasti hal­lit­tavaan ja hyvin hajautet­tuun kap­a­siteet­ti­in, jota ei ole opti­moitu tuo­hon käyttöön.

    1. Sähköä ei kan­na­ta varas­toi­da akku­un (pait­si siis autossa) vaan pump­pu­voimaan. Svbeit5si tekee tätä paljon. Se ostaa yöl­lä hal­paa ran­skalaista sähköä, pump­paa vet­tä ylös vuorel­la ole­vaan altaaseen ja las­kee sen päiväl­lä alas ja myy Ital­i­aan vihreänä vesisähkönä.

  64. Viherinssi: Mitä se koko ajan jur­rut­ta­va päästötön perusvoima on? 

    En osaa sanoa. Sinähän siitä puhut, eikö sin­un pitäisi se tietää?

    Sähköau­to­jen akun käyt­tämi­nen ener­giavaras­tona kuu­luu tähän kategoriaan. 

    Sikar­i­laatikon kan­teen tekemieni laskelmien perus­teel­la sähköau­ton akku­un tal­len­net­ta­va kilo­wat­ti­tun­ti mak­saa nykytekni­ikalla n. 0,30 kWh – 2 €/kWh. En olisi nyt ihan heti syöt­tämässä sitä takaisin verkkoon. Sen sijaan näyt­täisi siltä, että sähköau­to­jen akku­ja lataa­mal­la vuorokautisia ja viikot­taisia kulu­tus­vai­htelui­ta voitaisi­in tasa­ta hyvin tehokkaasti sekä vuo­de­naikaisia kulu­tus­vai­htelua ainakin jos­sain määrin.

    Kuten olet ker­tonut, kuor­man ja kulu­tuk­sen muu­tos ei muu­ta tuotan­toa. Vesivoimaa ja tuulivoimaa on tar­jol­la kuor­mas­ta riip­pumat­ta: jos ylimääräisel­lä tuulivoimal­la voidaan lada­ta akku­ja, niin säästynyt vesivoima voidaan sit­ten käyt­tää kor­vaa­maaan lauhdekivi­hi­ilivoimaa. Ydin­voiman ja fos­si­ilisen laude­voiman kap­a­siteetin lisäämi­nen on sit­ten kiin­ni poli­it­ti­sista päätöksistä.

  65. Käy­dään nyt tämä taas läpi. En tiedä kuin­ka iso sähköau­ton akku on, mut­ta arvataan 20kWh. Olete­taan että puo­let tuos­ta kap­a­siteetista on sel­l­aista että sitä voi käyt­tää tasauk­seen, 10kWh per auto. Olete­taan miljoona sähköau­toa, niin meil­lä on taval­laan 10GWh akku. Tuo on Suomen 40–80 min­uutin sähkönku­lu­tus vuo­de­na­jas­ta riippuen.

  66. tpyy­lu­o­ma:
    Käy­dään­nyt tämä taas läpi. En tiedä kuin­ka iso sähköau­ton akku on, mut­ta arvataan 20kWh. Olete­taan että puo­let tuos­ta kap­a­siteetista on sel­l­aista että sitä voi käyt­tää tasauk­seen, 10kWh per auto. Olete­taan miljoona sähköau­toa, niin meil­lä on taval­laan 10GWh akku. Tuo on Suomen 40–80 min­uutin sähkönku­lu­tus vuo­de­na­jas­ta riippuen.

    Eihän tuo ole mielekäs ver­tailuko­h­ta, vaan ennem­min kan­nat­taa ver­tail­la vuorokausiku­lu­tuk­sen vai­htelu­un. Nopeal­la googlauk­sel­la arviot sähköte­hon vuorokau­si­vai­htelus­ta ovat välil­lä 1–2 GW, jol­loin tuo auto­jen akkuka­p­a­siteet­ti pysty­isi kat­ta­maan huo­mat­ta­van osan tuos­ta vuorokausivaihtelusta.

  67. tcrown: Eihän tuo ole mielekäs ver­tailuko­h­ta, vaan ennem­min kan­nat­taa ver­tail­la vuorokausiku­lu­tuk­sen vai­htelu­un. Nopeal­la googlauk­sel­la arviot sähköte­hon vuorokau­si­vai­htelus­ta ovat välil­lä 1–2 GW, jol­loin tuo auto­jen akkuka­p­a­siteet­ti pysty­isi kat­ta­maan huo­mat­ta­van osan tuos­ta vuorokausivaihtelusta.

    Toki. Akut kan­nat­taa lada­ta öisin, ihan sama idea kuin yösähkössä. Eikä tämä kyl­lä vaa­di mitään sen mon­imutkaisem­paa kuin hin­noit­telun. Tuos­sa ylem­pänä vaan ehdotet­ti­in esim. niiden käyt­tämistä vuo­de­naikavai­htelui­hin. Ja kuten Viherinssikin jak­saa todista, itse en oikein enää jak­sa, se on se olen­nainen pulma.

  68. tpyy­lu­o­ma:
    Käy­dään­nyt tämä taas läpi. En tiedä kuin­ka iso sähköau­ton akku on, mut­ta arvataan 20kWh. 

    Tes­la S:ää tul­laan valmis­ta­maan 40 — 85 kWh akustoilla. 

    http://www.teslamotors.com/models/features#/battery

    Ihmeen nihkeää suh­tau­tu­mista uuteen vihreään teknolo­giaan. Hajon­neen yhdyskun­tarak­en­teen paikkaamiseen menee ainakin puoli vuo­sisa­taa. Sähköa­joneu­vot tule­vat mah­dol­lis­ta­maan puh­taan hen­gi­tysil­man kaupunkei­hin paljon nopeam­mas­sa aikataulussa.

  69. tpyy­lu­o­ma:

    Akut kan­nat­taa lada­ta öisin, ihan sama idea kuin yösähkössä. Eikä tämä kyl­lä vaa­di mitään sen mon­imutkaisem­paa kuin hinnoittelun. 

    Tosin hin­noit­telu ei ole toimin­ut yösähkössäkään enää vuosi­in. Yösähkö on hin­noitel­tu niin min­i­maalis­es­ti edullisem­mak­si, että varaavia läm­mi­tysjär­jestelmiä ei ole raken­net­tu pitkään aikaan.

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.