Toisinkin voisi tehdä, mutta

9.2.2012 · Aihe: Eduskuntatyö, Kuntajako 

Kirjoitus on julkaistu kolumnina perjantaina 3.2.2012 Kunnallisalan kehittämissäätiön sivuilla www.kaks.fi

Kuntauudistuksella on kaksi tavoitetta: pelastaa vanhustenhoidon alla painiskelevat syrjäkunnat ja eheyttää kasvavat kaupunkiseudut. Syrjäkunnat saisi kuiville myös ottamalla niiltä pois sosiaali- ja terveydenhoito. Olisi kahden tasoisia kuntia, haja-asutusalueiden pitäjiä ja kaupunkiseutujen kuntia. Aikoinaan oli myös maalaiskuntia, kaupunkeja ja kauppaloita. 

Kysymys kaupunkiseutujen eheytyksessä on tärkeämpi. Jokaisen ison kaupungin kylkeen on syntynyt kermankuorijakuntia houkuttelemaan hyvätuloisia asukkaita ja loisimaan keskuskaupungin työpaikkojen ja palvelujen varassa. Tämä vaurioittaa kaupunkien kehitystä pahasti. Pahinta ei ole syntyvä sosiaalinen eriarvoisuus vaan ne aivan väärät toimet, joita kilpailu synnyttää.

Kaupunkiseudun kuntien välinen miinussummakilpailu johtaa toimimattomaan yhdyskuntarakenteeseen, pitkiin matkoihin, kalliiseen asumiseen, jyrkkenevään segregaatioon. Hirveä virhe!

Paras ratkaisu kaupunkiseuduille ongelmiin olisi aluekunta, joka keräisi verot, vastaisi yleiskaavoituksesta, joukkoliikenteestä, sosiaali- ja terveystoimesta ja toisen asteen opetuksesta sekä elinkeinopolitiikasta. Lähikunnat voisivat kilpailla palveluinnovaatioitta mutta eivät kaappaamalla veronmaksajia toisiltaan.

Aluekunnat toisivat suurkuntien hyödyt ilman haittoja. Sen tiellä on kuitenkin perustuslaki. Meillä ei ole aikaa odottaa ensi vuosikymmenelle. Harmi.

=====

Kirjoituksen julkaisun jälkeen väite, että aluekuntamalli vaatisi perustuslain muuttamisen on kyseenalaistettu. Juristien mielenrauha on saavutettavissa ainakin niin, että kutsutaan aluekuntaa kunnaksi ja nykyisiä peruskuntia pitäjiksi.

Ilmeisesti Mari Kiviniemi on lukenut tämän kolumnin, koska hän sanoi, että maan hallitus pitää kermankuorijakuntia loisina. Maan hallitus ei ole tätä kolumnia hyväksynyt.

Koska asiassa tapahtuu paljon ja nopeasti, kannattaa huomata, että tämä kirjoitus on päivätty 3.2.2012

Kommentit

38 Vastausta artikkeliin “Toisinkin voisi tehdä, mutta”

  1. Kari itkonen kirjoitti 9.2.2012 kello 9:15

    Kiitos Osmo

    Onhan siellä helsingissä yksi jrkeväkin ihminen. Perustilanne on juuri niinkuin kuvasit. Kuntia on jatkossa 2-3 erilaista tyyppiä ja keskusta – maaseutu -akseli ja etäisyys keskuksesta ratkaisevat tarpeet. Lähipalvelujen tuottamista vartenpienkunnat 8pitäjät) ovat järkeviä, kaavoituksen ja elinkeinojen kehittämisen kannalta suuret. Tätä mallia voidaan toteuttaa koko Suomessa, ehkä Lappia lukuunottamatta.

    Kehitystä on turha yrittää pysäyttää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Herbert kirjoitti 9.2.2012 kello 9:19

    Ajatus pitäjistä toimeenpanevana kerroksena on mielenkiintoinen, mutta en usko, että rahanjako olisi täysin ongelmatonta. Haluaisinkin kuulla lisää näkemyksistäsi tähän liittyen – miten verovarat jaetaan oikeudenmukaisesti esim. Suur-Sipoon pitäjien kesken?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Heikki kirjoitti 9.2.2012 kello 9:54

    Oletan että hallituksen tavoite on 100-150 kuntaa, mutta on hyvä neuvottelutaktiikka vetää lähtötavoite mahdollisimman alas.

    Kiviniemi teki todella nerokkaan kommentin sanomalla, että Helsingissä on nimityspaketteja, ja vallan väärinkäyttöä. Joka selkeästi kertoo siitä, että keskusta ei ole ikinä tehnyt yhtään nimityspakettia missään kunnassa, eikä keskustalle kokouskorvaukset ja valta ole muita kuin välineitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Osmo Soininvaara kirjoitti 9.2.2012 kello 10:55

    Helsingissä ei tehdä nimityspaketteja, ei ole tehty pitkään aikaan kaupungin johtajia lukuunottamatta.
    Kun Paavo Väyrynen valittiin 1988 kaupunginvaltuustoon ja luuli olevansa vaaankielen asemassa, hän tuli järjestäytymisneuvotteluihin mukanaan lista 34 seuraavaksi täytettävästä virasta…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Raimo K kirjoitti 9.2.2012 kello 10:07

    Tämä on toistaiseksi järkevin ajatus kuntauudistuksesta – tosin ei uusi, mutta ei se sitä huononna.
    Verotusoikeus tietysti aluekunnalle, ainakin samalla osuudella kuin järjestämisvastuukin. Peruskunta voisi toki myös verottaa muihin tarpeisiin.
    Ja jos vaatii perustuslain muutoksen, so what – perustulakiahan on muutettu vähän väliä ja kyllä tämä perustavan laatuinen muutos olisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Panu Heinonen kirjoitti 9.2.2012 kello 10:21

    Kyllä Kyllä! Juuri näin. Lisäksi näille pitäjille pitää muodostaa selkeäpiirteiset taajamarajat, joiden yli ei ihan noin vain mennä. Tämä pakottaa katsomaan kaavoituksella kohti täydennysrakentamista.

    Käytännössä pitää vaan määritellä, mitä päätöksentekoa tulee keskuskunnalle ja mitä pitäjille.

    Sitten vielä sellainen, että mielestäni maakunnan ja ELY-keskusten tehtävät pitäisi tuoda tähän seutukuntaan mukaan ainakin joiltain osin, jotta demokraattinen päätöksenteko voisi ulottua sinnekin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Juho Laatu kirjoitti 9.2.2012 kello 11:02

    > Kuntauudistuksella on kaksi tavoitetta: pelastaa vanhustenhoidon alla painiskelevat syrjäkunnat ja eheyttää kasvavat kaupunkiseudut.

    En tiedä tarvitsevatko syrjäkunnat pelastusta – ainakana hallituksen ehdotuksen mukaista “pelastusta”.

    > Syrjäkunnat saisi kuiville myös ottamalla niiltä pois sosiaali- ja terveydenhoito.

    Rahoituksessa selvittäisiin ilman valtionosuuksia ja tulontasauksia, mutta samat kuluthan tästä tulisi kuin nykyisessäkin järjestelmässä – toteuttajana olisi vain valtio tai maakunta tms. Ei nykyisessä toteutustavassa mitään vikaa ole. Ainoastaan rahoitus on aiheuttanut päänvaivaa.

    > Jokaisen ison kaupungin kylkeen on syntynyt kermankuorijakuntia houkuttelemaan hyvätuloisia asukkaita ja loisimaan keskuskaupungin työpaikkojen ja palvelujen varassa.

    Rumasti sanottu. On totta että kunnat kilpailevat hyvätuloisista asukkaista (niin keskuskunnat kuin niiden naapurit, ja syrjäseudut myös, joskin huonommalla menestyksellä), mutta ei Helsinki tässä kisassa mikään häviäjä ole. Jos haettaisiin oikeudenmukaista ratkaisua, voisi ehkä lähteä siitä, että kunnan peruspalveluiden toteuttamiseen tähtäävä talous ei saisi hyötyä liikaa asukkaidensa suurista tulosita. Palveluiden toteuttaminenhan maksaa saman verran sekä rikkaille että köyhille. Tasapainoiseen tilanteeseen pääsemiseksi tarvittaisiin siis ilmeisesti veroremontti. Rajojen siirtely ei ole oikea rohto tähän tautiin.

    > Paras ratkaisu kaupunkiseuduille ongelmiin olisi aluekunta, joka keräisi verot, vastaisi yleiskaavoituksesta, joukkoliikenteestä, sosiaali- ja terveystoimesta ja toisen asteen opetuksesta sekä elinkeinopolitiikasta.

    Tuo ratkaisu pitäisi vetää saman tien valtion tasolle. Pääkaupunkiseudun ratkaisuna tuollainen veroratkaisu vain eristäisi pääkaupunkiseudun muusta maasta ja mahdolistaisi edellä kuvatun kermankuorinnan maan jo rikkaimpien asukkaiden hyväksi. Jos palveluiden toteuttamisen kustannukset halutaan jakaa entistä tasaisemmin, ainoa tasapuolinen tapa on suunnitella koko maan tilanne kerralla.

    Myös yli kuntarajojen menevät kaavoitustarpeet, liikenne ja koulutus voidaan hoitaa hyvin saman tien valtion tasolla (rautatiet ja valtatiet hoituvat näin nykysinkin).

    Pääkaupunkiseudulla on jo yhteistyötä yli kuntarajojen esimerkiksi joukkoliikenteessä. Samoin maaseudulla esimerkiksi terveyspalvelut toteutetaan usein yhteistuumin naapureiden kanssa. Nykyiset lait sallivat siis jo tällaisen yhteistyön. Ehkä pienet viilaukset ja edellä keskustellut verouudistukset tekisivät yhteistyöstä entistäkn toimivampaa. Kovin raskasta välitasoa en haluaisi kuntien ja valtion väliin perustaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Antti Myyrä kirjoitti 9.2.2012 kello 13:09

    “Jokaisen ison kaupungin kylkeen on syntynyt kermankuorijakuntia houkuttelemaan hyvätuloisia asukkaita ja loisimaan keskuskaupungin työpaikkojen ja palvelujen varassa.”

    Älä Osmo viitti. 🙂 Ihan tosissaanko väität edelleen noin vai huijaatko vaan lukijoitasi vaikka tiedät paremmin?

    Espoo ja Vantaa ovat molemmat jo nyt muuttotappiokuntia. Niistä siis muutetaan kauemmas: Kirkkonummelle, Tuusulaan jne. Ei mainitsemasi ongelma katoa mihinkään pakkoliittämällä suurimmat kaupungit yhteen.

    Samaten ainakin Espoo (muistaakseni myös Vantaa, mutta tästä en voi olla varma) on myös työpaikkojen suhteen omavarainen, eli sinne mennään muualta töihin enemmän kuin sieltä tullaan muualle.

    Olisi kiva jos tätä keskustelua voitaisiin käydä ihan oikeista lähtökohdista, ei keksityistä. Helsingin Vihreiltä olisi ihan hyvä kuulla myös kanta siihen, tuleeko uuteen Suur-Helsinkiin aiemman Helsingin kaltaiset (melko kalliit) lähipalvelut, vai jääkö pääkaupungin totuttu palvelutaso kehä I:n ulkopuolen kustannettavaksi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. jojo kirjoitti 9.2.2012 kello 13:19

    Mikä on se peruste, miksi sosiaali- ja terveydenhoito nyt ylipäätään on kunnilla eikä valtiolla? Juuri tuo aiheuttaa sen valtavan veronkantopaineen, joka kannustaa itsekkääseen kaavoitukseen ja lisäksi muutenkin jakaa kustannusepävarmuutta pienempiin kuntiin ihan urakalla.

    Voisi kuvitella, että jos kunnallisverot olisivat pieniä ja näin myös ihmisistä tulevat tulot, kaavoituksesta ei tarvitsisi tapella verissä päin ja toivottavaan suuntaan päästäisiin myös positiivisin keinoin; yhteiskunta voi rahalla tukea yhdyskuntarakenteen virtaviivaistusta kuntarajojen yli, jos katsoo sen yhteiskunnan kannalta järkeväksi. Tämä houkuttelisi kuntaosapuolet neuvottelupöytään, mutta jättäisi silti tilaa lähidemokratialle.

    Kuntauudistuksessa on riski, että paikalliskulttuuri ja -identiteetti kärsii ja tätä myötä yhteisöllisyys ja asumisviihtyvyys ja sen sellaiset huononee. Näitten säilyminen ja edesauttaminen ei kuitenkaan vaatine valtavia taloudellisia resursseja, kun vain pidetään huolta, että palveluista ei tule ihan kasvottomia ja samalla tuetaan esim. kolmannen sektorin toimintaa yhteisöllisyyden nostattamisessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Tapio Peltonen kirjoitti 9.2.2012 kello 13:29

    Juho Laatu:
    Tuo ratkaisu pitäisi vetää saman tien valtion tasolle. Pääkaupunkiseudun ratkaisuna tuollainen veroratkaisu vain eristäisi pääkaupunkiseudun muusta maasta ja mahdolistaisi edellä kuvatun kermankuorinnan maan jo rikkaimpien asukkaiden hyväksi. Jos palveluiden toteuttamisen kustannukset halutaan jakaa entistä tasaisemmin, ainoa tasapuolinen tapa on suunnitella koko maan tilanne kerralla.

    Myös yli kuntarajojen menevät kaavoitustarpeet, liikenne ja koulutus voidaan hoitaa hyvin saman tien valtion tasolla (rautatiet ja valtatiet hoituvat näin nykysinkin).

    Hoituisivatkin. Tämä järjestelmä on syypäänä siihen että alueelliset raideinfraratkaisut toteutetaan kymmeniä vuosia tarpeen havaitsemisen jälkeen jos silloinkaan, koska paikallista rahaa ei kannata laittaa likoon ennen kuin saadaan mukaan myös valtion rahaa.

    Esim. Turun seudun pikaratikassa on kyse lähinnä tästä. Kaikkien laskelmien mukaan kannattavaa hanketta ei edes kovin vakavissaan yritetä ajaa ennen kuin valtion rahoitus varmistuu.

    Monet muutkin vastaavat hankkeet kannattaisi sinänsä toteuttaa vaikka markkinakorkoisella velkarahalla, jos valtiolla ei olisi näppejään pelissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 9.2.2012 kello 14:08

    Antti Myyrä:
    Espoo ja Vantaa ovat molemmat jo nyt muuttotappiokuntia. Niistä siis muutetaan kauemmas: Kirkkonummelle, Tuusulaan jne.

    Näillä oletetuilla ns. kermankuorijakunnilla ei ehkä ole suuria menoja vanhustenhoidossa ja kulttuuripalveluissa mutta ei jatkuva uusien omakotialueiden kaavoittaminen ja kunnallistekniikan, neuvoloiden, päiväkotien ja nuorisotalojen rakentaminenkaan niiden kannalta ilmaista ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Liian vanha kirjoitti 9.2.2012 kello 14:23

    Suurin ongelma näissä kuntafuusioissa on , ettei kuntien johdosta löydy muutosjohtajia eikä saneeraajia.

    Kuntien välillä on työkulttuurieroja ja niiden aiheuttamien vaikeuksien voittaminen vaati oman ammattitaitonsa.

    Eikä fuusio 1:1 mitään säästä vaan synergiaetujen hyödyntäminen vaatii rajua organisaation ja toimintatapojen muokkausta ja vastustus tulee olemaan ankaraa.

    Tietotekniikan yhdistäminen tulee olemaan myös vaikeaa,sillä kunnat ovat miinoittaneet omilla yksilöllisillä ratkaisuillaan järjeetlmät

    Esim tuttvani arvioi Oulun seudun teknisen osaston tietotekniikan yhdistämiskuluiksi n 50 miljoonaa euroa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. antti kirjoitti 9.2.2012 kello 15:17

    Liian vanha: Esim tuttvani arvioi Oulun seudun teknisen osaston tietotekniikan yhdistämiskuluiksi n 50 miljoonaa euroa

    Oliko kaverilla arviota siitä miten paljon päällekkäisten systeemien rakentaminen ja ylläpito ovat maksaneet, ja tulisivat jatkossa maksamaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Juho Laatu kirjoitti 9.2.2012 kello 15:18

    Tapio Peltonen: … alueelliset raideinfraratkaisut toteutetaan kymmeniä vuosia tarpeen havaitsemisen jälkeen jos silloinkaan, koska paikallista rahaa ei kannata laittaa likoon ennen kuin saadaan mukaan myös valtion rahaa.

    Monet muutkin vastaavat hankkeet kannattaisi sinänsä toteuttaa vaikka markkinakorkoisella velkarahalla, jos valtiolla ei olisi näppejään pelissä.

    Kuulostaa siltä, että valtion roolia tulisi täsmentää, jotta hankkeita ei tarvitsisi viivästyttää taktisista syistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. jouni lundqvist kirjoitti 9.2.2012 kello 15:50

    Tehty kuntajakoesitys takaa sen, että tällä kaudella ei synny mitään kuntauudistusta. Voi miten typeriä herrat voivatkaan olla. Sitä päivää ei ainakaan kymmeneen vuoteen tule, että Espoo ja Helsinki lyövät hynttyyt yhteen. Jos tässä olisi haluttu edetä eurolinjalla, niin sairaanhoidon ottaminen valtion huostaan olisi ollut eräs tie. Ministerit Virkkunen ja Wallin ovat saaneet kokemattomuuttaan ja osin lapsellisuuttaan suuren sotkun aikaan. Varuskunnista Ode käynnistää varmaan oman keskustelunsa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Liian vanha kirjoitti 9.2.2012 kello 16:53

    “Oliko kaverilla arviota siitä miten paljon päällekkäisten systeemien rakentaminen ja ylläpito ovat maksaneet, ja tulisivat jatkossa maksamaan?”

    Eipä tietenkää, nehän ovat historiaa ja nyt arvioidaan tulevia kuluja ,ei tehdä kuntien historiikkia.

    Eikä hankintakuluilla ole enää merkitystä, ne on jo maksettu eikä niitä saa enää takaisin, säästöä voi saada tulevissa ylläpitokuluissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. jouni lundqvist kirjoitti 9.2.2012 kello 18:24

    Ongelma on, että kunnat joutuvat kilpailemaan hyvistä veronmaksajista, jotta kykenevät hoitamaan valtion niille määräämät tehtävät. Sitä varten kunnat joutuvat kaavoittamaan asukkaiden houkuttamiseksi viimesetkin rannat ja harjut. Valtio hakee siihen ratkaisua kuntaliitoksilla.

    Kilpailu päättyy, kun valtio ottaa lusikan kauniiseen käteensä ja siirtää sairaanhoidon itselleen. Kuten Osmo pitäjänmallissaan kirjoitti, kunnalle voisi jäädä peruskoulu, päiväkoti ja jotain vanhushuollosta.

    Jos näin tehdään, kilpailu kaavoituksen avulla päättyy. Ei synny enää republikaanivyöhykkeitä, kun pääosa kunnan menoista siirtyy suureen yhteiseen kassaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. MIVa kirjoitti 9.2.2012 kello 18:26

    En myös tässä asiassa käsitä tätä joka paikassa ilmenevää valitusta ehdotuksesta. Tavalliselle pulliaiselle on ihan sama, mikä on kunnan nimi. Ymmärrän huolen kunnan palveluista, mutta nythän niitä jo karsitaan muutenkin ja tullaan karsimaan joka tapauksessa. Säästöinä ehdottaisin,että viiden vuoden suoja “herroille” lopetetaan heti. Ei Nokiankaan porukalla sellaista ole, vaikka he sentään tekevät sitä fyrkkaa, millä näiden suojapaikkojen palkat maksetaan. Jos tää aiheuttaa vaikeuksia, niin kylmää kyytiä vaan. Nyt pitäisi olla mahdollista korvata kuitenkin hankalat yksilöt johdossa, jos tarvis. Nämä ongelmathan eivät koske varsinaisia kunnan työntekijöitä, jotka todella auttavat ja tukevat kuntalaisia. Eikö valtio voi säätää, että tietyn tasoisiin lähipalveluita (julkisia) ei saa siirtää mielettömän kauas eri paikoista, ellei aivan pakko.
    Voihan aina kuntalaiset ilmoittaa olevansa valmiit maksamaan vaikka 50 % veroa pitääkseen jonkun kunnan itsenäisenä. Ei voi pitemmän päälle olla oikein, että toiset kunnat rahoittavat toisia sadoilla miljoonilla. Miksi se edes on mahdollista? Ok, lain mukaan, mutta mitä järkeä koko jutussa on? Eikö tästä jo ala helposti syntyä maaseutu/kaupunki asettelu?
    Oliko alun perin tarkoitus, että kunta verottaa sen, mitä tarvitsee? Varmaan se aikanaan toimikin.
    Jos joku kunta tulee toimeen vain muiden kuntien ja valtion tuella, niin ei muuta kuin lappu luukulle ja liittyminen johonkin muuhun juttuun. Itsenäinen kunta on vain sellainen, joka hoitaa hommansa omilla verotuloillaan, muut ovat aivan muuta kuin itsenäisiä. Valtion tarttee vain lopettaa tää muilta kunnilta varojen siirtäminen, niin näitä liittymiä syntyy aika äkkiä. Vai????

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Pauli Välimäki kirjoitti 9.2.2012 kello 20:56

    Aluekunta – lähikunta -malli olisi tärkeää nyt nostaa pöydälle. Se olisi hallitukselta oivallinen veto tulla vastaan oppositiota ja viedä kuntauudistus maaliin. Keskusta ja vihreät ajoivat aikoinaan tätä kaksitasoista kuntamallia, demarit ja kokoomus sitä vastustivat. Nyt asia tulisi pohtia uudestaan, muuten tarpeellinen kuntauudistus ajetaan karille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Liian vanha kirjoitti 9.2.2012 kello 21:32

    Kuntasaneeraus on jo oikeastaan vesitetty, turhaa tyhjien tynnyreden kolinaa.

    Nyt monet puolueet ovat jo vetäytyneet hakkeesta kertomalla ,että pakkoliitoksia ei tehdä.

    Se merkitsee, ettei mitään tarvitse muuttaa

    Tuo pitäjänhallintokin on yhdenlainen vesitys, jos lopputulema on, että ne ovat liian itsenäisiä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Liian vanha kirjoitti 9.2.2012 kello 21:34

    “Ei Nokiankaan porukalla sellaista ole, vaikka he sentään tekevät sitä fyrkkaa, millä näiden suojapaikkojen palkat maksetaan.”

    Nokia maksakin irtisanomiskorvausta 1-2 vuoden palkan ja ulkomailla vielä enemmän

    Ja Outokumpukin takasi Nokian virheistä oppineena oitis neljän vuoden irtisanomisuojan Saksassa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Liian vanha kirjoitti 9.2.2012 kello 21:41

    Tässä irtisanomisuojassa tullaan ongelma-alueille eli jo 59+ vuotiata irtisanotaan niin heidän uudellentyöllistymisensä on heikkoa ja niinpä vaikka eläkeikä nousee niin yhä useampi siirtyy eläkkeelle työttömyydestä ja yhä harvempi työstä.

    Näin vaikka työllisyysaste iäkkäillä nousee, ei kuitenkaan kovin korkea ole 55 % ja ennen eläkeikää tulee vielä fudut

    Ja kun yhteiskunnalla ole oikeastaan mitään keinioa työllistää ikääntyneitä niin parempi on irtisanomisuoja

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Syltty kirjoitti 9.2.2012 kello 21:59

    Liian vanha:
    Kuntasaneeraus on jo oikeastaan vesitetty, turhaa tyhjien tynnyreden kolinaa.

    Nyt monet puolueet ovat jo vetäytyneet hakkeesta kertomalla ,ettäpakkoliitoksia ei tehdä.

    Se merkitsee, ettei mitään tarvitse muuttaa

    Uskomatonta, olen liian vanhan kanssa jostakin asiasta samaa mieltä!

    Jos demarit vesittävät kuntauudistuksen, niin mielestäni kokoomuksen on aivan turha tuhlata aikaa vasemmiston kanssa samassa hallituksessa. Ei muuta kuin hallitus hajalle ja vaikka uudet vaalit tulille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.2.2012 kello 7:54

    Syltty,
    uudet vaalit voivat houkuttaa kokoomusta ihan tosissaan, erityisesti kun muissa puolueissa niitä ei oikein toivota.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Jarkko S kirjoitti 9.2.2012 kello 22:59

    Helsingin taloudelliset ongelmat johtuvat juuri järjestelmällisestä slummiuttamisesta, joka on ajanut hyvätuloiset veronmaksajat paitsi Espooseen, myös Tuusulan Lahelan ja Kirkkonummen Sundsbergin tapaisille omakotialueille.

    Sen sijaan, että puututtaisiin järjettömään politiikkaan, halutaankin levittää ongelmat myös näille alueille. Se taas ajaa veronmaksajat entistä kauemmaksi. Sosiaalinen sekoittaminen ei yksinkertaisesti toimi.

    Itse en ymmärrä, miksi nimenomaan Kokoomus kuvittelee, että esimerkiksi pk-seudun kuntia yhdistämällä “voitaisiin tehokkaasti torjua segregaatiota ja alueiden eriarvoisuuden lisääntymistä”, varsinkin kun Kokoomuksen kannatuksesta pk-seudulla tulee leijonanosa juuri näiltä “eriarvoisimmilta” alueilta.

    Ja miten voidaan ajatella, että valtio keskusjohtoisesti pyrkisi ohjaamaan, minkälaisessa ympäristössa ihmisten pitäisi asua. Jos monikulttuurisuus ja sossupummit eivät miellytä ja on varaa muuttaa omilla rahoillaan Paloheinään tai Espooseen omakotitaloon, niin mitä pahaa tässä on… siis nimenomaan markkinatalouden ja oikeistolaisen, vapaan yhteiskunnan kannalta?

    Todella erikoista, että juuri Kokoomus puhuu alueiden eriarvoistumisesta. Minusta se kuulostaa aivan tyypilliseltä vihervasemmiston kateelliselta ja katkeralta horinalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Hörhö kirjoitti 10.2.2012 kello 0:09

    Taitaa ainoa paikka, jossa voisi työskennellä yli 60-vuotiaaksi, olla valtio? Ja sielläkin pitäisi kai tuottavuus tms. ohjelman vuoksi vähentää porukkaa (yksityisen puolen tarpeisiin). Ollaan tilanteessa, jossa eläkeikää halutaan nostaa ja ihmiset pitää pidempään töissä, mutta käytännössä tämä ei onnistu. Kuka palkkaa n. 60-vuotiaan vielä uutena työntekijänä minnekkään?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. jrn kirjoitti 10.2.2012 kello 2:33

    Miten aluekuntamalli ratkaisee sen, että ihmiset eivät halua asua sosiaalisen asumisen lähellä jos ei ole pakko?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. tiedemies kirjoitti 10.2.2012 kello 8:58

    Kuntauudistuksen yksi seuraus saattaa tosiaankin olla uudet eduskuntavaalit jo ensi vuonna. Harmi, en taida saada niissä äänestää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Liian vanha kirjoitti 10.2.2012 kello 9:36

    “Ollaan tilanteessa, jossa eläkeikää halutaan nostaa ja ihmiset pitää pidempään töissä, mutta käytännössä tämä ei onnistu. Kuka palkkaa n. 60-vuotiaan vielä uutena työntekijänä minnekkään?”

    Eläkeiän nosto ei ole sama kuin työstäpoistumisiän nousu.Ne ovat kaksi eri asiaa.

    Kyselin tuota todellista työstäpoistumisikää ETK:ta, VM.tä ja Etlasta, mutta eipä kukaan ole sitä selvittänyt.Paras arvio oli, että julkiselta sektorilta siirrytään työstä eläkkeelle n 60 % , mutta yksityiseltä vain n 20 -30% .
    Suurin osa siirtyy vanhuuseläkkeelle työkyvyttömyyseläkkeeltä, sairaslomalta, työttömyydestä .

    Meillä siis ohjataan huomio pois olennaisesta

    Tarvitaan 500000-600000 uutta työpaikkaa , jotta työurat oikeasti pitenisivät, eläkeiän nosto vain LYHENTÄÄ työuraa.

    Työpaikkojen dynamiikka kun on kahden tekijän summa:Tuottavuuden nousu syö n 10 % työpaikoista vuodessa ja toisaalta kasvu kompensoi sen jos kompensoi.

    Kasvu on riittänyt parhaimmillaankin vain korvaamaan menetetyt työpaikat , todellisuudessa työaika on lyhentynyt työttömyyden kautta

    Osmo vetoaa aina siihen, että jos työvoimaa on tarjolla niin joku ne työllistää ne.Nyt meillä on työkkäreissä 400000 työttömäksi työnhakijaksi rekisteröityä ja tuo joukko on odottanut tuota Osmon kuuta jo 20 vuotta.

    Toinen mistä Osmo ei halua puhua on kohtaanto-ongelma:Työnantajat hakevat 25-45-vuotiata ja tarjonta lisääntyy 63-67-vuotiaissa.Se on niin suuri ero ettei se käsiä levittelemällä ratkea kuten Osmo olettaa.Eikä Osmola ja kumppaneilla ole mitään strategiaa miten +60-vuotiaiden työllisyydestä huolehditaan.Jos tuo 60-70-vuotiaat olisivat se halutuin työvoima niin Nokia siirtäisi tuotantoaan Savukoskelle

    Eläkeiän nosto ei poista tuota kohtaanto-ongelmaa vaan lisää siitä.

    Osmon ja kummappaneiden tavoite on vain toimia EK:n juoksupoikana

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. tpyyluoma kirjoitti 10.2.2012 kello 9:44

    Jarkko S: Helsingin taloudelliset ongelmat johtuvat juuri järjestelmällisestä slummiuttamisesta, joka on ajanut hyvätuloiset veronmaksajat paitsi Espooseen, myös Tuusulan Lahelan ja Kirkkonummen Sundsbergin tapaisille omakotialueille.
    Sen sijaan, että puututtaisiin järjettömään politiikkaan, halutaankin levittää ongelmat myös näille alueille. Se taas ajaa veronmaksajat entistä kauemmaksi. Sosiaalinen sekoittaminen ei yksinkertaisesti toimi.

    Tota, Helsinkiläiset nyt kuitenkin keskimäärin on ihan hyvätuloisia, ei se ero vaikka Espooseen kovin iso ole, ja toiseen suuntaan Vantaataaseen.

    Mutta asiaan, sitten kun kaikki kunnat haalii vain ne hyvät veronmaksajat, ja ennenkaikkea nuoret ja terveet ettei tule kuluja, niin missä niiden muiden sinun mielestäsi kuuluisi asua? Ruotsissa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Syltty kirjoitti 10.2.2012 kello 9:55

    Osmo Soininvaara: uudet vaalit voivat houkuttaa kokoomusta ihan tosissaan, erityisesti kun muissa puolueissa niitä ei oikein toivota.

    Ei varsinkaan demareissa.

    En ymmärrä mitä voitettavaa kokoomuksella on olla vasemmiston panttivankina. Jos demarit lipsuvat hallitusneuvotteluiden tavoitteista niin nykyhallituksella ei ole mitään virkaa eikä annettavaa kokoomukselle.

    Kannattaisi varmaan kertoa Urpilaiselle että jos demarit haluavat kirkastaa kilpeänsä, se kyllä onnistuu esimerkiksi uusissa eduskuntavaaleissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Liian vanha kirjoitti 10.2.2012 kello 10:00

    “Jos demarit vesittävät kuntauudistuksen, niin mielestäni kokoomuksen on aivan turha tuhlata aikaa vasemmiston kanssa samassa hallituksessa. Ei muuta kuin hallitus hajalle ja vaikka uudet vaalit tulille.”

    Tuskinpa enää Espoon kokoomuslaisetkaan enää Kokoomusta äänestävät,eivät ainkaan kuntauudituksen ajajia. Kyllä tuo uudistus pitäisi saada aikaiseksi nyt. Erityisesti sen vuoksi, että kuntasektorilta poistuu paljon väkeä

    Kunnat rekrytoivat paljon väkeä 70-80-luvuilla ja he poistuvat nyt ja lähivuosina, joten seuraava suotuisaa tilaisuutta saa odottaa 30-40 vuotta . Se tarjoaa kivuttoman saneerausmahdollisuuden .

    Ongelma vain on ,ettei kuntasektorilla ole muutosjohtajia ja saneeraajia vaan säilyttäjiä ja niinpä rekenteiden muutokset voivat jäädä vähäisiksi

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Raimo K kirjoitti 10.2.2012 kello 10:44

    jrn:
    Miten aluekuntamalli ratkaisee sen, että ihmiset eivät halua asua sosiaalisen asumisen lähellä jos ei ole pakko?

    Aluekuntamalli ei ratkaise sitä – kuten eivät muutkaan mallit – ihmiset ratkaisevat, koska ei ole mitään pakkoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Tapio Peltonen kirjoitti 10.2.2012 kello 11:04

    Hei, jos oletetaan että nyt jollain ilveellä tämä kuntauudistus saadaan aikaan, niin voisiko noille aluekunnille antaa paitsi oikeuden päättää veroprosentistaan, myös oikeuden päättää ansiotulovähennyksen (vai mikä perusvähennys se nyt oli) suuruudesta asukkaidensa kunnallisverotuksessa? Tämä voisi johtaa paljon nykyistä terveempään verokilpailuun “kuntien” välillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Syltty kirjoitti 10.2.2012 kello 11:48

    Liian vanha:
    Toinen mistä Osmo ei halua puhua on kohtaanto-ongelma:Työnantajat hakevat 25-45-vuotiata ja tarjonta lisääntyy 63-67-vuotiaissa.Se on niin suuri ero ettei se käsiä levittelemällä ratkea kuten Osmo olettaa

    Noita iäkkäitä työnhakijoita ei kannata palkata koska heidän tuottavuutensa nykyisten pelisäänstöjen vallitessa ei riitä. Se mitä tässä tarvitaan on työreformi ja rakenteelliset muutokset, mutta työväenpuolueet ja ay-liike estävät yhdessätuumin kaikki liikkeet siihen suuntaan ainakin niin kauan, kunnes suuret ikäluokat on saatu turvallisesti eläkkeelle (vaikka se tarkoittaakin että eläkeikää lähellä olevia ei palkata, mutta tavoite onkin työssä olijoiden etujen maksimoiminen, ei työttömien työllistäminen).

    Niinpä lamasta toiseen rakenteellinen työttömyys kasvaa ja kasvaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Pekka Taipale kirjoitti 10.2.2012 kello 11:53

    tiedemies…jo ensi vuonna. Harmi, en taida saada niissä äänestää.

    Mikset saisi? Vaikka asuu ulkomailla, niin kyllähän vaaleissa toki *saa* äänestää. Jos äänestyspaikkaa (suurlähetystöä tai äänestyspaikkana toimivaa konsulaattia) ei ole lähellä, niin sitten äänestäminen voi tietysti käytännössä olla hankalaa ja vaatia pitkää matkaa. Esim. itse äänestin vuoden 2000 presidentinvaaleissa Pekingin suurlähetystössä, paikka oli päivittäisen työmatkani varrella, mutta jostain Dongguanista tai Yunnanin rajamailta äänestämään tuleminen olisi ollut jo hankalampaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Jarkko S kirjoitti 10.2.2012 kello 14:19

    >Tota, Helsinkiläiset nyt kuitenkin keskimäärin on
    >ihan hyvätuloisia, ei se ero vaikka Espooseen
    >kovin iso ole, ja toiseen suuntaan Vantaataaseen.

    Puhut vastoin parempaa tietoa. Ero on merkittävä. Käytännösä Espoon KAIKKI pientaloalueet ovat mediaanituloltaan esimerkiksi Eiraa, Töölöä ja Munkkiniemeä huomattavasti vauraampia.

    Vertaile tästä v.2007 lukuja. Erot ovat vielä kasvaneet huomattavasti. Otetaan muutama ihan tavallinen espoolainen ok-alue vaikka Eiran kanssa vertailuun.

    Eira (19961 €):
    http://www.palomaki.info/paikkainfo/00150

    Mankkaa (26784 €):
    http://www.palomaki.info/paikkainfo/02180

    Lippajärvi (22556 €):
    http://www.palomaki.info/paikkainfo/02940

    Laaksolahti (26138 €):
    http://www.palomaki.info/paikkainfo/02730

    Iivisniemi (21749 €):
    http://www.palomaki.info/paikkainfo/02260

    Latokaski (24331 €):
    http://www.palomaki.info/paikkainfo/02340

    Kun oma talous on täysin kuralla järjettömän politiikan seurauksena, ja white flight on voimistunut, niin nyt Helsinki haluaa ryöstää itselleen Espoon hyvätuloiset alueet, maksamaan Guggenheimin tapaisia täysin vastuuttomia julkisen talouden projekteja, ja saada jatkajan tälle kehitykselle:

    http://www.hs.fi/kuva/1135249617082

    Sen sijaan, että maahanmuuttajat sijoitettaisiin tyhjiin asuntoihin muualla Suomessa (veronmaksajille) 5 kertaa halvemmalla, ne laitetaan Helsinkiin parhaille paikoille lisäämään asuntopulaa ja sitä kautta välillisesti kasvattamaan gryndereiden voittoja. Se taas tekee mahdottomaksi löytää matalapalkka-aloille ihmisiä töihin, koska he joutuvat kilpailemaan asunnoista sosiaaliviraston elättien kanssa ja maksamaan mahdottomia vuokria. Työ ei enää kannata.

    Motiivit ovat täysin selkeät. Espoon ja Kauniaisten ei missään nimessä tule liittyä sosialistiseen Helsinkiin, joka haluaa levittää vakavat ongelmansa myös naapurikuntiin.

    Stadin kundina rakastan kaupunkiani, mutta Vihreiden, SDP:n ja Kokoomuksen politiikka raunioittaa koko pk-seudun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. KKK kirjoitti 10.2.2012 kello 15:47

    Jarkko S: Sen sijaan, että maahanmuuttajat sijoitettaisiin tyhjiin asuntoihin muualla Suomessa (veronmaksajille) 5 kertaa halvemmalla, ne laitetaan Helsinkiin parhaille paikoille lisäämään asuntopulaa ja sitä kautta välillisesti kasvattamaan gryndereiden voittoja. Se taas tekee mahdottomaksi löytää matalapalkka-aloille ihmisiä töihin, koska he joutuvat kilpailemaan asunnoista sosiaaliviraston elättien kanssa ja maksamaan mahdottomia vuokria. Työ ei enää kannata.

    Ei maahanmuuttajia ole sijoitettu Helsinkiin. Maahanmuuttajat hakeutuvat Helsinkiin, koska he asuavat asua toisten samasta kulttuurista tulleiden lähellä.

    Vaikka kannatankin pääkaupunkiseudun kuntien pakkoliitosta, olen sinun kanssa samaa mieltä että eivät kaikki Helsinkin ongelmat ole espoolaisten aiheuttamia vaan meillä helsinkiläisilläkin on peiliin katsomista.

    Tuo matalapalkka-alojen kannustavuus on todellinen ongelma, jolle pitäisi tehdä jotain. Täytyykö kaikissa kaupungin asunnoissa olla sauna ja lasitettu parveke. Helsinki tarjoaa sosiaaliturvan varassa eläville sellaista asumismukavuutta, johon useimmilla työssäkäyvillä ei ole varaa. Tässä yksi selitys maahanmuuttajakeskittymiin. Samaan aikaan matala-palkka -alalla työskentelevät joutuvat etsimään asuntoja jostain Keravasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus