Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 7.2.2012

5.2.2012 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Lista löytyy tästä

Varajäseneni Mikko Särelä on kommentoinut listaa omalla blogillaan ja tulee tekemään näin jatkossakin siitä riippumatta, kumpi menee kokoukseen. Ne kommentit löytyvät tästä

Lausunto Guggenheim-museosta

Lautakunta lausuu vain siitä, onko se sovitettavissa Katajanokalle ja onhan se. Meille ei lautakuntana kuulu, kannattaako se rakentaa. Pysäköintipaikkoja mielitään luolaan. Katajanokalle on pitkään haikailtu suurta pysäköintiluolaa. Olisi loistavaa, jos sen turvin upeat jugend-kadut voisi muuttaa pihakaduiksi. Enää puuttuu maksaja. Puuttuu myös asunto-osakeyhtiöiden suostumus, nämä kun ovat omilla tonteillaan. Sitä suostumusta voi olla vaikea saada sen jälkeen, kun salaiseen tarkoitukseen luolaa rakentanut yritys tuotti kiinteistöille suurta vahinkoa – tai ainakin asunto-osakeyhtiöt niin uskovat. Louhintayritys ei usko, eikä maksa.

Hernesaaren osayleiskaava

Alueelle tulee asumista, noin 5000 asukasta, ja tämä edellyttää yleiskaavan muuttamista. Tätä on veivattu moneen otteeseen ja asia alkaakin olla valmis. Kysymyksiä ja huomioita:

3800 työpaikkaa Onko tämä itse asiassa hyvä paikka työpaikoille? Vähän on pussinperän tuntua. Ajattelin kysyä, kuinka monta ihmistä asuu alle puolen tunnin joukkoliikennematkan päässä.

Korkea rakentaminen Lautakunta oli vähän vihjaissut, että tänne sopisi korkeampikin asuinrakentaminen. Korkeaa rakentamista koskevassa kovin kiistellyssä tarkastelussa osoitettiin, ettei sovi. Siksi yli 16 kerroksen ei saa mennä.  Uskotaan.

Pysäköinti.  Normi on 115 paikkaa kerrosneliötä kohden eli paikka / 90 asuinneliötä (noin). Pysäköintinormi on pöydällä ja käsiteltäneen tiistaina. Tämä on niitä alueita, joissa pysäköintipaikka maksaa yli 50 000 euroa kappaleelta.  Voisiko ne panna proomuun ja proomun kannesta tehdä julkista tilaa ravintoloineen ja muiden huvituksineen?

Ratikkayhteys.  Ratikkaväki on jo lähestynyt minua huolella, että ratikalle varattu kaista 6,00 metriä on liian kapea, jolloin ratikka joutuu seisomaan ruuhkissa autojen tukkiessa tien. Neljäkymmentä senttiä lisää, please! Tännekin.  Kalliita senttimetrejä!

Helikopterikenttä Copterline kuljettaa vuosittain 30 000 ihmistä helikopterilla Helsingin ja Tallinnan välillä Hernesaaresta. Koska kapistus on aika meluisa ja sillä on riski törmäillä sinne tänne, kenttä pitää sijoittaa riittävän kauas asutuksesta keinosaarelle. Veneetkään eivät saisi kulkea aivan vierestä. Kieltoa tehostetaan keinomatalikolla. Tämä komeus maksaa 83 miljoonaa euroa + normaali alakanttiin laskemislisä. Herra isä! Jos kustannuksen sälyttää noille 30’000 matkustajalle vuotta kohden, vähän poistonopeudesta riippuen kenttä maksaa 150 – 200 euroa yhtä matkustajaa kohden. Jos verorahoja pitää säästää, säästetään tästä. On aivan selvä, että jos kaupunki rahastaisi tuon kustannuksen aiheuttamisperiaatteen mukaan kopteriyhtiöltä, sen toiminta loppuisi siihen. Mutta miksi keinosaari? Luulisi kelluvan kentän tulevan paljon halvemmaksi.

Koivusaaren metroasema

Tyhmä kysymys: miksi erillinen rakennus, miksi metroaseman päällä ei ole asuntoja/toimistoja?

Pysäköintinormi

Tästä yritetään nyt tosissaan vääntää järkevää kompromissia. Vastakkain eivät tällä kertaa ole autonpotkijat ja bensafasistit vaan hyvinvointiteoreettinen taloudellinen optimointi ja suunnitteluideologia. Nämä johtavat kovin eri tulokseen silloin, kun pysäköintipaikan hinta ylittää auton hinnan moninkertaisesti.

 

Kommentit

79 Vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 7.2.2012”

  1. tpyyluoma kirjoitti 5.2.2012 kello 12:28

    3800 työpaikkaa Onko tämä itse asiassa hyvä paikka työpaikoille? Vähän on pussinperän tuntua. Ajattelin kysyä, kuinka monta ihmistä asuu alle puolen tunnin joukkoliikennematkan päässä.

    Munkkisaaressa alkaa kuulemma olla jonkun sortin klusteri mainostoimistoa ja sen sellaista designin tapaista. Tässä yksittäisessä tapauksessa jopa pätee se että työntekijä ja asiakaskunta on alueellisesti painottunutta, keskimääräinen ajallinen etäisyys ei ole välttämättä oikea mittari.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. tpyyluoma kirjoitti 5.2.2012 kello 12:34

    Vähän mittakaavaa niihin proomuihin.

    Maailman isoimmat alukset on öljytankkereita, pituus n. 450 metriä ja leveys reilu 60 metriä. Tommoisen kannelle mahtuu ehkä 800 autoa, ja pikaisesti päässä laskien Hernesaareen on mitoitettu rapiat pari tuhatta autopaikkaa. Ruotsinlaivaan menee sellaiset 400 autoa.

    Toki siitä proomuarmaadasta saa ihan taloudellisestikin järkevän kun kaavoittaa asuntoja kannelle, mutta noin joka kolmas kerros vaatii taas yhden parkkikannen lisää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.2.2012 kello 13:08

    Autopaikkoja voi laittaa proomuun useampaan kerrokseen. Voisi tietysti ajatella, että tekisi kunnon koneen, jossa auto veisi tilaa 2x4x1,5 metriä ja tulisi hyllyynsä samalla automatiikalla jota käytetään keskusliikkeiden varastoissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. tpyyluoma kirjoitti 5.2.2012 kello 12:42

    Tästä yritetään nyt tosissaan vääntää järkevää kompromissia. Vastakkain eivät tällä kertaa ole autonpotkijat ja bensafasistit vaan hyvinvointiteoreettinen taloudellinen optimointi ja suunnitteluideologia. Nämä johtavat kovin eri tulokseen silloin, kun pysäköintipaikan hinta ylittää auton hinnan moninkertaisesti.

    Hyvä tietää ettei kyse ole ensisijaisesti politiikasta. Osalla liikennesuunnittelijoista on sellainen perinnenäkemys että he mitoittaa ratkaisut tarpeen mukaan, ja vielä niin että varmasti riittää. Tarkoitus on sinänsä hyvä, mutta noin tuotetaan muissakin asioissa taloudellisesti toteuttamiskelvottomia ratkaisuja. Kustannukset ja niiden vaikutus kysyntään pitää saada suunnitteluparemetriksi. Minusta helpoiten niin että antaa markkinoiden hoitaa silloin kun se on mahdollista ja muutenkin lakkaa stressaamasta kapasiteetista, pieleen johonkin suuntaan se mitoitus menee vaikka tekisi mitä ja liikenne sopeutuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. tpyyluoma kirjoitti 5.2.2012 kello 13:13

    Tuo olisi ihan toivottavaa, ja onhan siellä yksi kappale viljasiiloja jolle pitäisi keksiä jotain käyttöä. Kuvittelisin vaan että tuollaisessa automaatipysäköintijärjestelmässä on korkeahkot kiinteät perustamiskustannukset, tuskin kannattaa parinkymmenen paikan taloyhtiön halliin. Mikä on taas yksi syy lisää miksi taloyhtiöillä ei pitäisi olla mitään tekemistä pysäköinnin kanssa.

    Voisko sen kopterikentän muuten tehdä Amerikan malliin Jätkäsaaren hotellitornin katolla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Mikko H kirjoitti 5.2.2012 kello 13:17

    Voisiko ne panna proomuun ja proomun kannesta tehdä julkista tilaa ravintoloineen ja muiden huvituksineen?

    Autonpotkijoille tulee kesäyön hiljaisina tunteina kiusaukseksi upottaa täysin lastattu parkkiproomu. Lisäksi autovarkaat saattaisivat hinata sen Baltian markkinoille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Mikko Laaksonen kirjoitti 5.2.2012 kello 13:20

    Osmo: Perusongelma on se, että maanalainen luolapaikka maksaa 30 – 50 000 e ja harva edes Helsingissä on valmis maksamaan markkinahintaa pysäköinnistä. Siksi se, että olevilla alueilla rakennettaisiin korvaavat laitokset, ei oikein ole realismia. Ensin pitäisi poistaa subventoitu pysäköinti koko alueilta. Uusilla alueilla pitäisi luopua kokonaan subventoidusta eli muiden kuin autonomistajian maksamasta pysäköinnistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Sakari Aaltonen kirjoitti 5.2.2012 kello 14:01

    Muutama vuosi sitten kuulin radiosta jutun berliiniläisestä kerrostalosta, jossa auton sai hissillä omalle parvekkeelle. (Siellä syynä oli pelko ilkivallasta.) Onko tästä kenelläkään tarkempaa tietoa; olisiko ajatus sovellettavissa Suomeen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Mikko Särelä kirjoitti 5.2.2012 kello 14:38

    Omia aatteitani listan asioista löytyy täältä: http://mikkosarela.blogspot.com/2012/02/kaupunkisuunnittelulautakunnan-lista.html

    Tuota autohissijärjestelyä kannattaisi ehkä kokeilla myös uusille paikoille ehkä rakennettaviin parkkitaloihin. Mahtuisi paljon enemmän autoja yhteen parkkitaloon kuin nykyisellään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Simo Melenius kirjoitti 5.2.2012 kello 14:53

    3800 työpaikkaa Onko tämä itse asiassa hyvä paikka työpaikoille? Vähän on pussinperän tuntua.

    Parempi vaan, että aamuisin Hernesaaresta lähtee porukkaa töihin myös muualle ja tilalle tulee vastaavasti työntekijöitä muualta. Liiallinen painotus jompaan kumpaan tekee alueesta tyhjän joko päivällä tai illalla. Jollakulla on pidempi matka, mutta jollakulla toisella taas lyhyempi. Espoosta tai Vantaalta nyt on pitkä matka minne tahansa.

    Vielä riittävästi kaupallista toimintaa kuten kävely-/ostoskatuja, joissa on ravintoloita, kauppoja yms. niin asuminen ja työnteko “liimautuvat” paremmin yhteen. Töissäkäyvät voivat käydä kaupoissa töiden jälkeen ja asukkaat ylläpitävät lähikauppoja ja jos näitä on riittävästi, rahaa riittää myös pikkuliikkeille ja ravintoloille, joiden takia Hernesaareen saattaisi joskus tulla joku sellainenkin, joka ei asu tai työskentele siellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Elmo Allén kirjoitti 5.2.2012 kello 15:02

    Osmo: Varajäseneni Mikko Särelä on kommentoinut listaa omalla blogillaan ja tulee tekemään näin jatkossakin siitä riippumatta, kumpi menee kokoukseen.

    Odottakaa vain, kyllä minäkin Mikon tavoin muutan täältä Espoosta takaisin Helsinkiin. Tulee nimittäin niin hyvä fiilis siitä, että kaupunkisuunnittelun kansalaisvaikuttamisessa on näin hyvät foorumit ja aidosti keskustelevaa päätöksentekoa, niissä kanavissa joissa ihmisetkin oikeasti nykypäivänä ovat. Näin sen pitäisi aina olla!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Daniel Federley kirjoitti 5.2.2012 kello 15:12

    Ei ne ratikan tarvitsemat 40 cm ole kalliita vaan ilmaisia. Ne otetaan viereisistä ylileveistä autokaistoista. Eli kun nyt on piirretty autokaista+ratikka+autokaista 3,5+6,0+3,5 niin se pitää piirtää 3,3+6,4+3,3.

    Vai uskooko joku oikeasti, että autot noudattavat tuollaisilla kaistaleveyksillä, suorahkolla kadulla sitä 40 km/h nopeusrajoitusta, joka sinne merkeillä osoitetaan? Siellähän on tilaa ajaa vaikka kuuttakymppiä.

    Tarkemmin ajatellen: mahdoitko tarkoittaa, että ne sentit ovat kalliita siksi, että ratikkaliikenteestä tulee epäluotettavaa jos niitä senttejä ei saada, ja epäluotettavuutta kompensoidaan pidemmillä ajoajoilla, mikä maksaa jokaista vaunua kohden sellaiset 700 000 e vuodessa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Daniel Federley kirjoitti 5.2.2012 kello 15:13

    Helikopterikenttä on ihan hyvä olla olemassa ja kopteriyhteys Tallinnaan on ihan kiva. Mutta stadilaisena veronmaksajana tuntuu aika oudolta, että pitäisi maksaa 83 000 000 euroa yksityisen firman liiketoiminnan mahdollistamiseksi. Jos tuollaisia rahoja on käytettävissä liikenteeseen, miksei Laajasalon ratikkaa tai Jokeria rakenneta jo?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. TuomasO kirjoitti 5.2.2012 kello 15:42

    Hyvä havainto Koivusaaren metroasemasta. Pitäisi olla itsestäänselvää, että samaan rakennukseen tehdään asuntoja ja työpaikkoja (esim. kauppa maan tasalle, työpaikkoja kerroksiin 2-7 ja asuntoja kerroksiin 8-20). Hissi asunto- ja työkerroksista metrotasolle, kulunvalvonnalla voidaan estää asiattomien kulku asuntokerroksiin.

    Uusia asemia ei saisi enää rakentaa vanhalla virheellisellä kaavalla, jossa asema on erillinen rakennus, jota ympäröi tiet ja parkkipaikat, ja lähimmät asunnot (“aseman vieressä”) sijaitsevat pahimmillaan siis jo usean minuutin kävelymatkan päässä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Elmo Allén kirjoitti 5.2.2012 kello 16:39

    TuomasO: Hissi asunto- ja työkerroksista metrotasolle, kulunvalvonnalla voidaan estää asiattomien kulku asuntokerroksiin.

    Ehdottomasti samaa mieltä muuten ideasta, mutta tähän yksityiskohtaan sanoisin, että ei. Parempi rakentaa erilliset hissit metrolle ja muulle talolle. Muuten pitäisi rakentaa enemmän hissikuiluja koko talon korkeudelle, koska metron ja maantason kulkua pitää pystyä palvelemaan riittävän hyvin talon liikenteestä riippumatta.

    Sitä paitsi talon käyttäjät ja asukkaat tuskin pitäisivät virtsan hajuisista hisseistä. Niiltä tuskin voidaan välttyä, vaikka Koivusaari syrjässä onkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. jussi kirjoitti 5.2.2012 kello 16:42

    Nokian konttorin vieressä Keilalahdessa on uudehko kopterikenttä, jota ei ole varmaan koskaan käytetty. Se riittäisi viranomaistoimintaan. Copterline voi tehdä omansa mereen, tai miettiä muita paikkoja.

    Onko tässä taas jotain suomalaisten omia normeja, kun kentän viereen pitää tehdä matalikko. Kauppatorilla on paljon enemmän väkeä kuin kopterikentällä, eikä sinne ole tehty matalikkoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. spottu kirjoitti 5.2.2012 kello 16:54

    Hernesaaren osayleiskaavan perusongelma on että se on tehty mikroympäristöä tuntematta tai siitä välittämättä. Hernesaari on tuuliolosuhteiltaan aivan jotain muuta kuin Merisatama, Ursininkalliot tai Kaivopuisto. Poikkeuksellisesti väitän tietäväni mistä puhun kun olen kiertänyt Hernesaaren kärjen jalan ympärivuotisesti joitain satoja kertoja, ja aina samalla kertaa Kaivopuiston. Suunniteltu ratikkareitti ei ole realistinen paikassa jossa asianmukainen vaatetus on coastal-tason purjehdusvarusteet suuren osan syksyä.

    Toinen kaavan ongelma on valo. Kaivopuisto on malliesimerkki siitä kuinka Suomessa puistoalueet pitää suunnitella. Ilta-auringossa varjoon jäävään itärantaan kapea kevyen liikenteen läpikulku (erillinen pyöräily), talot niin rantaan kuin mahtuu, ja oleskelualueet tuulensuojaan. Hernesaaren kaavassa puisto on itälaidalla eli varjossa silloin kun sitä ihmiset haluaisivat käyttää. Ei varjoiselle ravintolaterassillekaan kukaan tule.

    Eli – tuolla perusajatuksella eli raskas liikenne ml ratikat länsilaidalle saadaan autokaupunginosa, ja hyvinkin se auto/90m2, joka pussinperässä on yksinkertaisesti tyhmää. Ruoholahden iltapäiväruuhkat alkavat jo nyt pahimmillaan Tehtaankadulta.

    Ratkaisu on siirtää itäistä korttelirivistöä rantaan päin niin paljon kuin mahdollista, ja sijoittaa puisto tuulensuojaan alueen keskelle, ja ratikka sen länsilaitaan jotta työmatka pääsee alkamaan aamuauringossa suuren osan vuotta. Itälaitaan riittää lähellä vesirajaa kulkeva kevyen liikenteen reitti (kivetty ranta). Varautuminen vedenpinnan nousuun kahdessa osassa jottei rannasta tule samanlainen mauton korkea bunkkeri kuin Kalasatamassa. Mallia kannattaa ottaa Ehrenströmintiestä.

    Helikopterikenttä on päätön, parempi paikka olisi Espoossa Karhusaarentien malualueella. Samalla saataisiin lisää asuntoja Merikylän (venekauppojen ?) tilalle nyt suunnitellun kentän melualueelle. Veneiden huoltoa ja säilytystä noin kalliilla paikalla en myöskään ihan tajua. Miten olisi design+arkkitehtikeskittymä ateeljeeikkunoin jos on asumiselle liian meluisaa ?

    Suunnitelmien perusteella näyttäisi myös siltä että risteilijärantaa ollaan hukkaamassa. Se on suhteellisesti parhaimmillaan loppukesästä ja alkusyksystä jolloin tuulet eivät ole vielä alkaneet mutta lämmin meri pitää rannan manteretta lämpimämpänä. Risteilijäliikenne tuo rantaan elämää, siellä olisi kiva palloilla, juoda lattea ja seurailla laivojen lähtöä. Syksyn edetessä paikka tietysti kuolee siinä missä Merisatamanrantakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 5.2.2012 kello 17:33

    tpyyluoma: Munkkisaaressa alkaa kuulemma olla jonkun sortin klusteri mainostoimistoa ja sen sellaista designin tapaista. Tässä yksittäisessä tapauksessa jopa pätee se että työntekijä ja asiakaskunta onalueellisesti painottunutta, keskimääräinen ajallinen etäisyys ei ole välttämättä oikea mittari.

    Mmmm…, en oikein osannut tulkita mitä tämä tarkoitti? Jos oletetaan että suunnittelutoimistoissa työskentelee pelkästään hipstereitä, ne kyllä asuvat kävelyetäisyydellä olevan Punavuoren lisäksi myös Pitkänsillan takana ja ihan oikeasti myös Vuosaaressa tai Espoossakin. Ja liikennettä aiheuttavia palaverejakin tarvitaan, asiakasyritysten toimistoja saattaa olla missä tahansa Etelä-Esplanadilta Kehä III:lle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. tpyyluoma kirjoitti 5.2.2012 kello 17:41

    Elmo, Tiina Elon blogille vaan soittaan suutasi, http://www.tiinaelo.fi/kategoria/blogi/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Elmo Allén kirjoitti 5.2.2012 kello 19:00

    tpyyluoma:
    Elmo, Tiina Elon blogille vaan soittaan suutasi, http://www.tiinaelo.fi/kategoria/blogi/

    Vois kokeilla. Tosin Espoon asiat on mua aina muutenkin kiinnostaneet paljon vähemmän. Voisi jopa sanoa, että ihan oikeastikin Helsingin kaupunkisuunnittelu vaikuttaa mun elämään ja arkipäivään paljon enemmän kuin Espoon. Ehkä asia ei olisi näin, jollen asuisi ihan Espoon itälaidalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. T. kirjoitti 5.2.2012 kello 22:13

    Nykyisellään hernesaaren juurella työskentelevänä paikka on ihan hirvittävä pussinperä yritti sitten millä julkisella kulkuneuvolla tahansa. Tunnin työmatka jakaantuu suunnilleen siten että puolessa tunnissa ehtii espoovantaalta rautatieasemalle, ja toinen puoli tuntia kuluu sitten päästä rautatieasemalta tuonne. Ja valitettavasti joukkoliikenteeseen verrattuna käveleminen on nopeudeltaan aivan kilpailukykyinen vaihtoehto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. VilleVille kirjoitti 5.2.2012 kello 22:26

    Sakari Aaltonen:
    Muutama vuosi sitten kuulin radiosta jutun berliiniläisestä kerrostalosta, jossa auton sai hissillä omalle parvekkeelle. (Siellä syynä oli pelko ilkivallasta.) Onko tästä kenelläkään tarkempaa tietoa; olisiko ajatus sovellettavissa Suomeen?

    Nykissä myös auton saa, ainakin joissain taloissa, hissillä omaan kerrokseen!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Kalle kirjoitti 5.2.2012 kello 22:55

    Minusta tuntuu, että joku pissii teitä pahasti öögaan tuossa autopaikka-asiassa. 😀 😀 😀

    Kokonaisuudessaan Hernesaari näyttää havainnekuvassa kovin väljältä. Kuitenkin tiedetään, että kuusi kerrosta ja tiukenpi umpikortteli on tuottanut halutuimmat keskustan alueet. Onko alueesta tehty massoittelua tuolla vanhalla rakennusjärjestyksellä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. tpyyluoma kirjoitti 6.2.2012 kello 8:10

    Pyöräilijäautoilijajalankulkija: Mmmm…, en oikein osannut tulkita mitä tämä tarkoitti? Jos oletetaan että suunnittelutoimistoissa työskentelee pelkästään hipstereitä, ne kyllä asuvat kävelyetäisyydellä olevan Punavuoren lisäksi myös Pitkänsillan takana ja ihan oikeasti myös Vuosaaressa tai Espoossakin. Ja liikennettä aiheuttavia palaverejakin tarvitaan, asiakasyritysten toimistoja saattaa olla missä tahansa Etelä-Esplanadilta Kehä III:lle.

    Toki, mutta mun pointti oli että jos laskee ihan koko seudulle tasaisesti jakaantuneena yhteydet niin se on harhaanjohtava. Tällä hetkellä näyttää siltä että Hernesaareen menee ainakin kutonen, joka tarjoaa yhteyden nimenomaan Pitkäsillan yli. Se on vähän hidas, mutta kyllä se siitä nopeutuu ja vähäiset vaihdot ja kävelymatkat pelastaa paljon. Espoon suuntaan sanoisin että vaihto kampissa bussiin joka jatkossa lienee vitosratikka.

    Se mikä siinä Hernesaaressa ylipäänsä mättää yhteyksien ja kaupunkirakenteen suhteen on että viereiseen Jätkäsaareen ei pääse oikein mitenkään. Tuohon pitäisi keksiä jotain. Hernesaari – Vattuniemi – Jätkäsaari – Ruoholahti lautta?

    Spottu, sillä tuulisella Hernesaaren päättärille pääsee kuitenkin yleensä vaunuun istumaan, koska se on päättäri.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. spottu kirjoitti 6.2.2012 kello 8:35

    Kalle: Kokonaisuudessaan Hernesaari näyttää havainnekuvassa kovin väljältä.

    Osin vesiaiheiden ansiota/syytä, ja niitä pitäisi vielä harkita. Varjon puolella vesiaihe on synkkää mustaa vettä, ja kovin matalalla taloihin nähden jos ne nostetaan samalle tasolle kuin Kalasatamassa. Toisaalta, ilta-auringossa ja meren jäädyttyä talojen väliin jäävä vesialue voi olla hienokin. Ja toisaalta taas, kaupunki- ja puistojatkumo olisi parempi perinteisellä rakennusjärjestyksellä, ja kortteleita mahtuisi yksi enemmän (kaksi jos kaikki itäpuoleisen korttelin välit tiivistetään Ullanlinna-leveyteen) eli taas vähän lisää asukaspohjaa kivijalkapalveluille nukkumalähiömäisyyden välttämiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Marko V kirjoitti 6.2.2012 kello 8:52

    Helikopteri on epätaloudellinen ja hyvin meluisa kulkuneuvo liikkua. Miksi tuollaista toimintaa pitäisi verorahoin tukea lainkaan? Pelastustoiminta toki erikseen. Oliko niin, että tuota keinosaarta mietitään vielä jonnekin Pihlajasaaren läheisyyteen? Pihlajasaari on aivan upea merellinen virkistymispaikka minne pääsee Helsingissä pakoon Helsinkiä. Viime kesänä väkeä virtasi kauniilla ilmalla vesibussilasteittain sinne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Mikko kirjoitti 6.2.2012 kello 9:05

    Kalle:
    Minusta tuntuu, että joku pissii teitä pahasti öögaan tuossa autopaikka-asiassa.

    Kalle: nyt kyllä sun silmäsi pettää sut pahan kerran. Helikopterikenttää ilman alueen tehokkuus on noi 1,2 mikä vastaa suurin piirtein Harjua ja Kamppia tiheydeltään. Syykin tähän on kuvasta nähtävissä: tällä kertaa tehdään tiivistä umpikorttelia eikä eiranrannan kaltaista haulikolla ammuttua lähiötä. Valitettavasti vaan Eiranranta tulee aina olemaan kaupungin ja Hermånesaaren välissä.

    Kokonaisuudessaan Hernesaari näyttää havainnekuvassa kovin väljältä. Kuitenkin tiedetään, että kuusi kerrosta ja tiukenpi umpikortteli on tuottanut halutuimmat keskustan alueet. Onko alueesta tehty massoittelua tuolla vanhalla rakennusjärjestyksellä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Mikko Särelä kirjoitti 6.2.2012 kello 9:26

    Kalle:
    Minusta tuntuu, että joku pissii teitä pahasti öögaan tuossa autopaikka-asiassa.

    Kokonaisuudessaan Hernesaari näyttää havainnekuvassa kovin väljältä. Kuitenkin tiedetään, että kuusi kerrosta ja tiukenpi umpikortteli on tuottanut halutuimmat keskustan alueet. Onko alueesta tehty massoittelua tuolla vanhalla rakennusjärjestyksellä?

    Nyt kyllä silmäsi ovat pahasti hajataittoisia. Hernesaari lienee nimittäin tiivein kaupunginosa, mitä Helsingissä on kaavoitettu/rakennettu pitkään aikaan – ja tämä perustuu nimenomaan siihen umpikorttelirakenteeseen, joka sillä on.

    Jos jätetään sen surullisen helikopterikentän vaatimat maatäytöt pois, niin Hernesaareen tulee kerrosalaa noin 400 000 k-m2 ja alueen pinta-ala on 33ha ilman maatäyttöjä (jotka tulevat kartan mukaan käytännössä ainoastaan tuonne helikopterikentän tueksi). Aluetehokkuus on siis 1,2. Tämä on lähes saman verran kuin Kampin keskusta-alueen tehokkuus, samaa luokkaa kuin Harjussa ja Kalliossa ja merkittävästi korkeampi kuin esimerkiksi Töölössä tai Kruunuhaassa.

    Jos Hernesaari olisi neliökilometrin suuruinen, sinne tulisi tuolla rakennustehokkuudella 15000 asukasta ja 12000 työpaikkaa. Kampissa on noin 11000 asukasta ja 26000 työpaikkaa neliökilometrin kokoisella alueella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. spottu kirjoitti 6.2.2012 kello 10:22

    Mikko Särelä: Jos Hernesaari olisi neliökilometrin suuruinen, sinne tulisi tuolla rakennustehokkuudella 15000 asukasta ja 12000 työpaikkaa.

    Niinpä, ja Punavuoressa 19855 asukasta/m2, ja vasta tuollaisella tiheydellä pussinperän palvelut alkavat mitenkuten toimia, ja silloinkin tarvitaan riittävä koko. Kyllä tuo Kallen pointti on ihan validi, samanlaisella rytmillä kuin nyt suunniteltu Hernesaaren itäpuolinen korttelijono rakennettiin lähiöitä 70-luvulla, pointtina vehreys ja valo kuten kuvasta voi havaita (ja nosturin ulottuvuudet).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Markku af Heurlin kirjoitti 6.2.2012 kello 10:59

    GUGGENHEIMISTA KAUPUNKISUUNNITTELUN KANNALTA

    OS:

    ”Lautakunta lausuu vain siitä, onko se sovitettavissa Katajanokalle ja onhan se. Meille ei lautakuntana kuulu, kannattaako se rakentaa.”

    Yksi näkökohta on turistiautoliikenne. Toisaalta Länsisatamasta* tulevat risteilymatkustajat, toisaalta maakunnista saapuvat ns. kulttuuribussit. Nämä tulevat olemaan merkittävä kulkutapa museoon, jos halutaan saavuttaa toivottu kävijämäärä. (Edullinen, nopea ja miellyttävä matkustustapa. Itse kävin veljeni kanssa Lehtimäen liikenteen kulttuurimatkabussilla katsomassa Puhdistusta Lahdessa sekä Ilmajoella Taipaleenjoki-oopperan viime kesänä; ilman tätä mahdollisuutta olisi jäänyt.)

    Tarvitsisi vain jotain valistunutta arviota määrästä ja ajankohdista. Tässä on yksi täysin valistumaton: 100.000 kävijää 80 %.n täyttöaste satana päivänä vuodessa tekee 25 linja-autoa päivässä. + risteilymatkustajat ja muu vastaava toinen saman verran?

    Ei mahdoton määrä, mutta otettava huomioon, myös lausunnossa.

    Itse pidän liikenteellisesti parempana ja muutenkin edullisempana rakentaa uusi taidemuseo Hanasaaren B-voimalaan. Sekin rakennus on hienoa arkkitehtuuria. Sanoisin jopa wau-arkkitehtuuria sille, joka teollisuusarkkitehtuurista ymmärtää.

    Matti Klinge kirjoitti päiväkirjaansa 10.1.(Julkaistaan myöhemmin, mutta sain luvan julkaista tämän):

    ”Suomeen on hankkeilla Guggenheim-museo. Asettaisin kaksi edellytystä: jos uusi rakennus rakennetaan Katajanokalle osaksi Kauppatorin maailman jatkumoa, sen täytyy olla paikallisen tradition mukaan vaatimattoman arvokas. Alvar Aallon Enso-Gutzeitin ja Viljo Rewellin Palacen talon tapaisia rehenteleviä rumiluksia ja muita arkkitehtien itsetehostuksen monumentteja ei saa tulla lisää. Engel, ja hänen kauttaan Quarenghi, Palladio, Vitruvius ja antiikin Kreikka tarjoavat hienon eurooppalaisen jatkumon mahdollisuuksia.”

    Nämä näkökohdat, ei tosin aivan tässä muodossa on ehkä syytä myös tuoda esiin kaupunginsuunnittelulautakunnan lausunnossa.

    * Risteilyalusten aikataulut löytyvät Helsingin sataman sivuilta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Markku af Heurlin kirjoitti 6.2.2012 kello 11:17

    OS

    ”Pysäköintipaikkoja mielitään luolaan. Katajanokalle on pitkään haikailtu suurta pysäköintiluolaa. Olisi loistavaa, jos sen turvin upeat jugend-kadut voisi muuttaa pihakaduiksi. Enää puuttuu maksaja.”

    Minulle on jäänyt epäselväksi, miten autojen parkkeeraus kadun varteen estää sitä olemasta pihakatu? Itse asiassa tuntemillani pihakaduilla autoliikenne on sallittu, mutta nopeus tietenkin hyvin rajoitettu.

    Yhden parkkipaikan korvaaminen maksaa keskustassa 50.000 euroa. Talon edessä olEvien 5 parkkipaikan siis 250.000 euroa, mikä vastaa taloyhtiön noin kolmen vuoden kaikkia tuloja. Joidenkin asukkaiden auton tarve on todellinen eikä vain kuviteltu.

    Järkeviä kompromisseja löytyy, kun niitä halutaan etsiä. Esim. kadunvarteen voi istuttaa puita, ja se vie vain viidenneksen parkkipaikoista.

    Tiedän hyvin kivan, kauniisti rakennetun taloyhtiön pihan istutuksineen ja penkkeineen, johon vielä mahtuu 2-3- parkkipaikkaa. Eikä se piha ole suuri.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Osmo Soininvaara kirjoitti 6.2.2012 kello 11:38

    Parkkikenttä nyt vaan ei ole kaunis pihakatu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. a_l kirjoitti 6.2.2012 kello 12:40

    Vedetäänpäs nyt henkeä sen helikopterikentän kanssa. Minun tietääkseni ei ole tähtiin kirjoitettu, että sen on sijaittava juuri Hernesaaressa, joka on muutenkin liikenteellisesti hankala paikka.

    Kenttä on perustettu Hernesaareen, eikä esim Katajanokalle, koska Hernesaari on vajaakäytössä olevaa jouto- ja teollisuusmaata jossa helikopterilla lentely ei pahemmin haittaa.

    Tämä tulee nyt muuttumaan, joten kentälle on etsittävä uusi paikka. Uuden kentän ei ole pakko sijaita mahdollisimman lähellä Hernesaarta vaan jossain mihin se hyvin sopii.

    Tekosaaren rakentaminen on niin älytön idea, että en haluaisi uskoa kenenkään sitä tosissaan edes esittäneen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Kimmo kirjoitti 6.2.2012 kello 13:03

    tpyyluoma: Munkkisaaressa alkaa kuulemma olla jonkun sortin klusteri mainostoimistoa ja sen sellaista designin tapaista. Tässä yksittäisessä tapauksessa jopa pätee se että työntekijä ja asiakaskunta onalueellisesti painottunutta, keskimääräinen ajallinen etäisyys ei ole välttämättä oikea mittari.

    Tässä on ajatusta, enää tarvitaan tuotannonala joka alueelle sopii ja haluaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Matti Kaijansinkko kirjoitti 6.2.2012 kello 13:07

    tpyyluoma: Tuo olisi ihan toivottavaa, ja onhan siellä yksi kappale viljasiiloja jolle pitäisi keksiä jotain käyttöä. Kuvittelisin vaan että tuollaisessa automaatipysäköintijärjestelmässä on korkeahkot kiinteät perustamiskustannukset, tuskin kannattaa parinkymmenen paikan taloyhtiön halliin. Mikä on taas yksi syy lisää miksi taloyhtiöillä ei pitäisi olla mitään tekemistä pysäköinnin kanssa.Voisko sen kopterikentän muuten tehdä Amerikan malliin Jätkäsaaren hotellitornin katolla?

    Tätä usein esitetään. Hotellin katon pinta-ala on n. 500 m2, helikopterikentän pinta-ala osayleiskaavassa 30 000 m2. Hotellien katot eivät ole helikopterikenttiä, vaan satunnaisia lasketumispaikkoja. Merkittävä ero!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Kimmo kirjoitti 6.2.2012 kello 13:10

    Markku af Heurlin:
    GUGGENHEIMISTA KAUPUNKISUUNNITTELUN KANNALTA

    OS:

    ”Lautakunta lausuu vain siitä, onko se sovitettavissa Katajanokalle ja onhan se. Meille ei lautakuntana kuulu, kannattaako se rakentaa.”

    Yksi näkökohta on turistiautoliikenne. ToisaaltaLänsisatamasta* tulevat risteilymatkustajat, toisaalta maakunnista saapuvat ns. kulttuuribussit. Nämä tulevat olemaan merkittävä kulkutapa museoon, jos halutaan saavuttaa toivottu kävijämäärä. (Edullinen, nopea ja miellyttävä matkustustapa. Itse kävin veljeni kanssa Lehtimäen liikenteen kulttuurimatkabussillakatsomassa Puhdistusta Lahdessa sekä Ilmajoella Taipaleenjoki-oopperan viime kesänä; ilman tätä mahdollisuutta olisi jäänyt.)

    Kyllä tämä Guggenheim hanke on samantapainen esitys kuin kiinteän moottoriradan sijoittaminen Kaivopuistoon, ja koko riski kaupungin ja valtion rahoilla.

    Täysin toisenlaisella varmuudella F1-kisa toisi kyllä 200 miljoonaan investoinnillaan tuottoa ja kansainvälisyyttä kaupungin kirstuun, mutta onko tällainen (eriarvoistava) hanke sitten lainkaan julkisen rahan kohde?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. tpyyluoma kirjoitti 6.2.2012 kello 13:11

    Niistä kadunvarsipaikoista saa ihan järkevän näköisiä kun vaan suunnittelee hyvin. Onhan niitä toki Hernesaareenkin tulossa, niitä ei vaan lasketa asukaspysäköintipaikoiksi, koska ne ovat vieraspaikkoja joissa pysäköi vierasautoja. 🙂

    Guggenheim liikennejärjestelyt on kyllä tikusta asiaa, jokunen pari tuhatta ihmistä päivässä ei ole paljon mitään liikenteellisesti. Minusta voisi harkita lauttaratikkaa Hernesaari – Kaivopuisto – Katajanokka.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Kimmo kirjoitti 6.2.2012 kello 13:15

    Daniel Federley:
    Helikopterikenttä on ihan hyvä olla olemassa ja kopteriyhteys Tallinnaan on ihan kiva. Mutta stadilaisena veronmaksajana tuntuu aika oudolta, että pitäisi maksaa 83 000 000 euroa yksityisen firman liiketoiminnan mahdollistamiseksi. Jos tuollaisia rahoja on käytettävissä liikenteeseen, miksei Laajasalon ratikkaa tai Jokeria rakenneta jo?

    Jotenkin tuntuu, ettei tässä ole koko tarina? Kopterikenttä nykyisessä paikassa on varsin ideaali jopa NIMBY:n kannalta; meluhaitat ovat minimaaliset. Entä sitten muu helikopteri liikenne, jos tällainen summa laitetaan rahaa, niin luulisi siirtyvän myös Rajan ja Medihelin kalusto tänne? Synergiaetua löytyisi varmaan myös huoltoinfran keskittymissä yhteen osoitteeseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Osmo Soininvaara kirjoitti 6.2.2012 kello 15:26

    Ei varmasti siirry Mediheli tai Rajhavartiosto hernesaareen. Ei ole ollut siellä nytkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Kimmo kirjoitti 6.2.2012 kello 13:24

    Pyöräilijäautoilijajalankulkija: Mmmm…, en oikein osannut tulkita mitä tämä tarkoitti? Jos oletetaan että suunnittelutoimistoissa työskentelee pelkästään hipstereitä, ne kyllä asuvat kävelyetäisyydellä olevan Punavuoren lisäksi myös Pitkänsillan takana ja ihan oikeasti myös Vuosaaressa tai Espoossakin. Ja liikennettä aiheuttavia palaverejakin tarvitaan, asiakasyritysten toimistoja saattaa olla missä tahansa Etelä-Esplanadilta Kehä III:lle.

    Kyllä hipsteri ja tämän asiakas liikkuu mielellään julkisilla, kun se on kustannustehokasta. Jos alueelle on oikeasti hyvät yhteydet niin julkisilla kuin seudun ulkopuolelta autolla (ilman tarvetta käyttää keskustaa läpiajoon), niin ei tässä ole ongelmaa. Sen sijaan on täysin varmaa, että vuorovaikutusta kaipaavaa yritystoiminta ei asetu alueelle, jonka tavoittamiseen kuluu työpäivästä 1-2 tuntia ylimääräistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Jussi kirjoitti 6.2.2012 kello 13:45

    Markku af Heurlin: Yhden parkkipaikan korvaaminen maksaa keskustassa 50.000 euroa. Talon edessä olEvien 5 parkkipaikan siis 250.000 euroa, mikä vastaa taloyhtiön noin kolmen vuoden kaikkia tuloja. Joidenkin asukkaiden auton tarve on todellinen eikä vain kuviteltu.Järkeviä kompromisseja löytyy, kun niitä halutaan etsiä. Esim. kadunvarteen voi istuttaa puita, ja se vie vain viidenneksen parkkipaikoista.

    Voisiko Hernesaaressa parkkipaikkoja mahduttaa maan pinnalle niin, että karsittaisiin useimmilta kaduilta toinen ajokaista pois, laitettaisiin parkkipaikkoja tilalle ja istutettaisiin leveälatvuksisia puita peittämään autot? Jos hyväksytään satunnaiset aamu- ja iltaruuhkat, yksi kaista riittää asuntokadulla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Juhani Salovaara kirjoitti 6.2.2012 kello 15:32

    Voisikohan tuota helikopterikenttää tehdä niin, että uuden laivaterminaalin katolle tulisi Haartmanin sairaalan katolla olevan kaltainen helikopterikenttä. Laivojen ja koptereiden tuomat voisivat käyttää samaa terminaalia ja joukkoliikennepysäkkiä. Saisi ainakin loppua tämä kaupungin kuppaaminen näihin yksityisiin bisneksiin. Suuri meritäyttö sen takia, että tekoniemen päähän tulisi helikopteriplatta ei kuulosta kovin hyvältä investoinninta kaupungille.

    Toivottavasti ei tule yhtään pelkkiä puhtaita toimistotaloja. Ei ole kovin fiksua rakentaa kantakaupunkiin taloja, jotka ovat hereillä vain 8 tuntia päivästä. Todella sääli, että talojen korkeudet sahataan alaspäin. Olisi hyvä, jos Helsingillä olisi jotain millä kilpailla omakotitalojen kanssa. Merinäköala korkealta olisi varmasti houkutellut myös lapsiperheitä, onhan tuossa vehreää ja vapaata tilaa lähellä vaikka kuinka. No, nyt sitten taas tulee joku luonnonläheinen omakotialue, jonka tieltä raivataan ensin metsä ja lopulta asutaan idyllisesti omakotialueella ja vehreyttä edustaa nurmikko ja yksi omenapuu. Ja toki ajetaan kahdella autolla kaupunkiin töihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Jaakko Hirvonen kirjoitti 6.2.2012 kello 16:06

    Minusta kopterikentän oikea paikka olisi jossain Länsiväylän varressa Lauttasaaren ja Tapiolan välissä niin kuin muidenkin toimesta on esitetty.

    Olisiko tässä asiassa muuten mahdollisesti jotain kunnallispoliittista kitkaa, koska tässä skenaariossa olisi vallan todennäköistä, että kenttä päätyisi Espoon puolelle kunnanrajaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Osmo Soininvaara kirjoitti 6.2.2012 kello 16:24

    Jos pääkaupunkiseudun kunnat yhdistettäisiin, kopterikenttää ei harkittaisi HGernesaareen minuuttia pidempään. Tätä ne kuntarajat saavat aikaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Markku af Heurlin kirjoitti 6.2.2012 kello 16:09

    Osmo Soininvaara:
    Parkkikenttä nyt vaan ei ole kaunis pihakatu.

    Eihän katu ole itsessään mikään parkkikenttä. Autot myös tuovat tiettyä väriä kadulle.

    Ei tosiaankaan sarvikuonoajattelua ei suuntaan eikä toiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Jouni Martikainen kirjoitti 6.2.2012 kello 16:36

    Tuollaisen kustannusarvion tekosaarihelikopterikentässä ei ole päätä eikä häntää. Kuka takaa, että kaupallista Tallinnan kopteriliikennettä on laisinkaan vaikkapa viiden vuoden kuluttua? Tähänkin saakka sitä on on ollut vain ajoittain.

    Malmin kenttä toimii tälläkin hetkellä aktiivisena kopterikenttänä. Kun Copterlinen operointi nykyisestä sijainnista estyy, niin toistaiseksi opereroinnin voisi ihan hyvin osoittaa Malmille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. tpyyluoma kirjoitti 6.2.2012 kello 16:38

    Matti Kaijansinkko: Tätä usein esitetään. Hotellin katon pinta-ala on n. 500 m2, helikopterikentän pinta-ala osayleiskaavassa 30 000 m2. Hotellien katot eivät ole helikopterikenttiä, vaan satunnaisia lasketumispaikkoja. Merkittävä ero!

    Joo.

    Jatkokysymyksenä vaan että minkä takia ihan laskeutumiskenttä ei riitä? Tarkoitan sitä että eikö niitä koptereita voisi huoltaa ja säilyttää jossain syrjemmässä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. tpyyluoma kirjoitti 6.2.2012 kello 16:39

    Kimmo, siellä Munkkisaaressa nyt kuitenkin on niitä firmoja jo nyt, vaikka se on pussinperä. Jos keskimääräinen saavutettavuus olisi ainoa kriteeri, niin Pasilassa olisi Helsingin kalleimmat toimitilat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Markku af Heurlin kirjoitti 6.2.2012 kello 16:49

    Osmo Soininvaara:

    Jos pääkaupunkiseudun kunnat yhdistettäisiin, kopterikenttää ei harkittaisi HGernesaareen minuuttia pidempään. Tätä ne kuntarajat saavat aikaan.

    Oi suuri ja mahtava Heelsingin kaupunki…

    Mikä sen oikein estää? Onhan myös Espoolla intressi saada kenttä lähelleen (Keilaniemen toimistot, Otaniemi, Teknopolis). Malmi palvelisi hyvin Vantaata, mutta taitaa muuten olla liikenteellisesti hankala. Vai onko?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Osmo Soininvaara kirjoitti 6.2.2012 kello 18:02

    Malmi ei käy, koska sellaista melutoosaa ei haluta lentämään kaupungin yli

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. spottu kirjoitti 6.2.2012 kello 16:53

    Jussi: Voisiko Hernesaaressa parkkipaikkoja mahduttaa maan pinnalle niin, että karsittaisiin useimmilta kaduilta toinen ajokaista pois, laitettaisiin parkkipaikkoja tilalle ja istutettaisiin leveälatvuksisia puita peittämään autot? Jos hyväksytään satunnaiset aamu- ja iltaruuhkat, yksi kaista riittää asuntokadulla.

    Tämä on se ratkaisu josta itse tykkään asuntokadulla jos halli ei ole mahdollinen, eli vinoparkki puiden alla, perinteinen kadunvarsipysäköinti kadun toisella puolella ja leveys sellainen että kaksi henkilöautoa mahtuu juuri ohittamaan toisensa. Päälle vielä kavennukset suojateiden kohdalla. Toimivalla kadulla ei tarvitse olla kiitoradan verran leveyttä.

    Kannattaa kuitenkin muistaa että Hernesaaressa on mahdollisuus sellaiseen kermankuorintaan ettei asunnonostajalle 50000 euroa liejuun kaivetusta autopaikasta (kesäautolle tietty omansa) tunnu missään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Markku af Heurlin kirjoitti 6.2.2012 kello 16:56

    tpyyluoma:
    Niistä kadunvarsipaikoista saa ihan järkevän näköisiä kun vaan suunnittelee hyvin. Onhan niitä toki Hernesaareenkin tulossa, niitä ei vaan lasketa asukaspysäköintipaikoiksi, koska ne ovat vieraspaikkoja joissa pysäköi vierasautoja.

    Guggenheim liikennejärjestelyt on kyllä tikusta asiaa, jokunen pari tuhatta ihmistä päivässä ei ole paljon mitään liikenteellisesti. Minusta voisi harkita lauttaratikkaa Hernesaari – Kaivopuisto – Katajanokka.

    jälkimmäiseen: Ei liikennemäärä ole oleellinen ongelma, mutta ei myöskään merkityksetön. Se pitää noteerata.

    Nyt täytyy pondeerata, mikä on uuden taidemuseon hyvä paikka, jos sellaista kaivataan. Eikä väen väkisin yritää sijoittaa paikkaan, joka välttämättä ei ole hyvä asiakkaiden kannalta.

    Lauttaratikka kuulostaa oikein mukavalta – siis kauniina kesäisenä päivänä, jolloin ei tuule eikä sada.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Elmo Allén kirjoitti 6.2.2012 kello 17:44

    Osmo Soininvaara:
    Jos pääkaupunkiseudun kunnat yhdistettäisiin, kopterikenttää ei harkittaisi Hernesaareen minuuttia pidempään.

    En nyt näe tätä ihan kuntarajaongelmana, kun ei siitä kopterikentästä mitään hyötyä missään kauempana ole. Jo nyt kopterit voisivat käyttää (ja käyttävätkin) Malmin kenttää, mutta ainoa syy olla Hernesaaressa on, että ollaan ihan keskustassa. Ainakin henkisesti. Eihän se taksi rautatieasemalta Malmille kovin monta minuuttia enempää vie kuin Hernesaareenkaan.

    Tietysti asiaa edistäisi, jos Malmin kenttä ei olisi rakennuskiellossa ja siellä voisi siten jotain liiketoimintaa kehittääkin…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Daniel Federley kirjoitti 6.2.2012 kello 17:49

    Osmo Soininvaara:
    Jos pääkaupunkiseudun kunnat yhdistettäisiin, kopterikenttää ei harkittaisi HGernesaareen minuuttia pidempään. Tätä ne kuntarajat saavat aikaan.

    Samaa mä mietin. Se Keilaniemi kuulostaa houkuttelevalta. Sama se, tuleeko sinne metro vai ei (kopterimatkustajia on alle 20 tunnissa suuntaansa, tuskin niistä kukaan metrolla kulkee) mutta autolla sinne pääsee vaikkapa Pitäjänmäeltä huomattavasti helpommin kuin Hernesaaren kärkeen. Hernesaaren sijainti on edullinen vain niille, jotka menevät ihan ytimen alueelle.

    Kannattaisikohan tässä nyt olla yhteydessä kopteriyrittäjään? Kari Ljungbergista mulle on tullut hyvin positiivinen kuva. Jos selvittäisi, mistä/minne ne kopterimatkustajat ovat menossa, niin ehkä se Keilaniemi osoittautuisi Copterlinelle ihan hyväksi paikaksi, vaikka sattuukin olemaan kuntarajan väärällä puolella. Jos siellä vieläpä on kenttä valmiina, niin mikäs siinä sitten.

    Jätkäsaaren hotelli kuulostaa mielenkiintoiselta idealta, mutta lähinnä jäin miettimään — kopteriliikenteestä mitään ymmärtämättä — melua ja tuulta. Pinta-ala ei huolestuta — ei se kopterikenttä Linnahallin katolla Tallinnassakaan ole 30 000 m2.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Mikko H kirjoitti 6.2.2012 kello 18:02

    Sain häikäisevän idean. Helsinki vois unohtaa kopterisaaren ja laittaa 83 milliä ikioman taidemuseonsa toimintaan ja tiloihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Jouni Martikainen kirjoitti 6.2.2012 kello 18:12

    Osmo Soininvaara:
    Malmi ei käy, koska sellaista melutoosaa ei haluta lentämäänkaupungin yli

    Copterline operoi AgustaWestland AW139 -koptereilla, jotka pystyvät nousemaan yli 6 km korkeuteen. Ei sieltä paljon meteliä kaupungin keskustaan kuuluisi…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Mikko Särelä kirjoitti 6.2.2012 kello 18:29

    spottu: Niinpä, ja Punavuoressa 19855 asukasta/m2, ja vasta tuollaisella tiheydellä pussinperän palvelut alkavat mitenkuten toimia, ja silloinkin tarvitaan riittävä koko. Kyllä tuo Kallen pointti on ihan validi, samanlaisella rytmillä kuin nyt suunniteltu Hernesaaren itäpuolinen korttelijono rakennettiin lähiöitä 70-luvulla, pointtina vehreys ja valo kuten kuvasta voi havaita (ja nosturin ulottuvuudet).

    Kiitokset korjauksesta. Validi huomio. Ja joo, kyllä Hernesaaresta voisi tiiviimmänkin rakentaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. tpyyluoma kirjoitti 6.2.2012 kello 18:46

    spottu: Tämä on se ratkaisu josta itse tykkään asuntokadulla jos halli ei ole mahdollinen, eli vinoparkki puiden alla, perinteinen kadunvarsipysäköinti kadun toisella puolella ja leveys sellainen että kaksi henkilöautoa mahtuu juuri ohittamaan toisensa. Päälle vielä kavennukset suojateiden kohdalla

    Niistä kavennuksista ei vaan kuulemma arkkitehdit tykkää, koska katuestetiikka. Samasta syystä ne 20km/h kadut on luotisuoria.

    Niin ja Mikko/KSV muuten laskee sen Hernesaaren asukasmäärän nykynormien kämppäkoolla, mikä lienee enemmän kuin Punavuoressa. Eli silleen lutusesti olette kummatkin oikeassa, halatkaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. migul kirjoitti 6.2.2012 kello 20:08

    Jouni Martikainen: Copterline operoi AgustaWestland AW139 -koptereilla, jotka pystyvät nousemaan yli 6 km korkeuteen. Ei sieltä paljon meteliä kaupungin keskustaan kuuluisi…

    Kyllä , mutta tietysti laskeutuakin pitää. Helsinki Vantaan säädökset ja ilmatilat tulevat vastaan. Joku voisi selostaa tätä enemmän.

    Myöskin ehdottaisin jotain kelluvaa ponttonia jossain länärin melualueella. Olisi ehkä lisäksi meren aalloilta suojassa.

    Työpaikat , autokorjaamot , romunkeräykset yms pitää kanssa olla jossain. Olisi mukava myös , jos tuonne pääsisi julkisilla kanssa. Nykyään kaikenlainen sinihaalarihomma karkoitetaan (tai siirtyvät itsestään) jonnekin maaseudulle. Tämä ei tosin ole syy miksi tuollaiset laitokset pitäisi olla maan kalleimmilla alueilla. Tai miksi kaupungin pitäisi lahjoittaa tuon hintainen kopterikenttä. Halvat hyvät toimitilat voisivat kannustaa yrittäjyyteen. Kaavoitetaanko esimerkiksi Kehäkolmosen ympäristöön sitten niitä teollisuusalueita?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. Kimmo kirjoitti 6.2.2012 kello 20:30

    Daniel Federley

    Jätkäsaaren hotelli kuulostaa mielenkiintoiselta idealta, mutta lähinnä jäin miettimään — kopteriliikenteestä mitään ymmärtämättä — melua ja tuulta. Pinta-ala ei huolestuta — ei se kopterikenttä Linnahallin katolla Tallinnassakaan ole 30 000 m2.

    Kopteri on lähes immuuni tuulta vastaan. Mahdollinen heikko näkyvyys ja erilaiset liikkuvat tai kiinteät esteet lähellä kenttää ovat teemoja (voimajohdot, antennimastot, jne). Lasku- ja nousuprofiili voidaan myös valita kohtuuden rajoissa täysin ympäristön ehdoilla ja tilaa tarvitaan äärimmäisen vähän. Tästä syystä Tallinnassa operoidaan sujuvasti pienen terminaalin katolta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. Juho Laatu kirjoitti 6.2.2012 kello 20:31

    Osmo Soininvaara:
    Jos pääkaupunkiseudun kunnat yhdistettäisiin, kopterikenttää ei harkittaisi HGernesaareen minuuttia pidempään. Tätä ne kuntarajat saavat aikaan.

    Kuntarajat ovat aika kiusallisia, sillä ne haittaavat pahasti päätösten tekoa naapureiden toimesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. Simo Melenius kirjoitti 6.2.2012 kello 21:21

    tpyyluoma: Niistä kavennuksista ei vaan kuulemma arkkitehdit tykkää, koska katuestetiikka.

    Arkkitehtien tyytyväisinä pitäminen on jokin Helsingin kaupungin tavoite, vai miten se nyt..?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. Kalle kirjoitti 6.2.2012 kello 22:41

    Juho Laatu: Kuntarajat ovat aika kiusallisia, sillä ne haittaavat pahasti päätösten tekoa naapureiden toimesta.

    Aloitetan lopusta: Kerro tuo Suur-Lontoolaisille! 😀 😀 😀 Tehokkain kuntayksikkö on 10 000 – 40 000 asukasta. Lontoossa asuu 11 700 ihmistä (2010) eikä alueen jakautuminen pieniksi kunniksi ainakaan haittaa päätöksentekoa. Päin vastoin.

    spottu: Osin vesiaiheiden ansiota/syytä, ja niitä pitäisi vielä harkita…

    Minusta vesiaiheet ovat tarpeettomia. Jos nuo altaat rakenentaan niin suuriksi, että sinne saa veneensä ikkunan alle, niin silloin se toimii. 🙂 Jos taas päädytään typeriin kahluualtaisiin, on kyse hukkaan heitetystä rahasta. Sananakin “vesiaihe” on vastenmielinen. Joko tehdään kunnollinen allas veneille tai sitten ei.

    Maailmalla on mm. toimivia sovelluksia, joissa veneet ovat reippaasti rantaraittia alempana. Muutenkin tuntuu, että kolmiulotteinen hahmottaminen ei ole tämän päivän kaupunkisuunnittelijoiden vahvoja puolia. Itä-Pasila oli hyvä yritys, mutta toteutus on hylätty. Vesiharrastukset, autopaikoitus, julkinen liikenne, putkistot ja kaapelit sekä turvallisuus saadaan kaupunkiin luontevasti, jos vain vähän viitsitään panostamaan suunnitteluun.

    Se mitä Spottu sanoo valosta ja varjosta on asiaa. Jälleen palataan peruasioihin: kuusi kerrosta ja tiivis umpikortteli. Vielä enemmän Spottu puhuu asiaa analysoidessaan palveluiden edellytyksiä. Ps. Ostan kahvini Rööperistä. 😉

    Mikko Särelä: …Hernesaari lienee nimittäin tiivein kaupunginosa, mitä Helsingissä on kaavoitettu/rakennettu pitkään aikaan…

    Tuo ei ole edes argumentti. Helsingin kaavoitu on täysin epäonnistunut sodan jälkeen. Viimeinen jotenkin toimiva kaupunkimainen ympäristö ollee Taka-Töölö. Herra Jeanneret-Gris ei ole suosikeitani. Kyse ei ole vain kaavoituksesta, myös rakentamisen pääomittaminen on Suomessa epäterveellä pohjalla.

    tpyyluoma:
    Niistä kadunvarsipaikoista saa ihan järkevän näköisiä…

    Ihan oikeasti. Tuosta on olemassa tutkimusta jo 70-luvulta. Unohda koko juttu. 🙁 Kadunvarsipaikoitusta tulee olla, mutta se on tarkoiitettu alueella asioiville.

    Osmo Soininvaara:
    Jos pääkaupunkiseudun kunnat yhdistettäisiin, kopterikenttää ei harkittaisi Hernesaareen minuuttia pidempään. Tätä ne kuntarajat saavat aikaan.

    Ode, ei. Helsingissä ja sen ympäristössä on ja tulee olemaan useampia kopterikenttiä. Malmi voisi olla kilpailukykyinen ykköskenttä koptereillekkin, jos se muodostuu myös kiinteäsiipisten syöttökentäksi ja sinne rakennetaan raideyhteys (raitiovaunu). Silti, kuntarajoista huolimatta, tarvitaan useampia päivittäisessä käytössä olevia helikopterikenttiä.

    Malmin kenttä on ollut käytössä vuodesta 1936. Jos joku sen jälkeen alueelle muuttanut valittaa lentomelusta, voi sen jättää omaan arvoonsa. En pidä turhista ruikuttajista tässäkään asiassa. 😉

    Kokonaisuudessaan Hernesaaren suunnitelmaa kannattaa repiäauki. Siinä on hyviä ideoita, mutta sitä työstävät maalta tulleet. Heille kaupunkimainen asuminen on vierasta. Jos suunnitelmaa on pakko viedä eteenpäin tällä henkilöstöllä, on parasta sulkea heidät muutamaksi viikoksi Venetsiaan. 😀 Väitän, että kaksi kuukautta Venetsiassa talvella, viidelle keskeiselle suunittelijalle, tuo rahat takasiin monin kertaisesti tulevaisuudessa. 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. Kimmo kirjoitti 6.2.2012 kello 23:01

    Jouni Martikainen: Copterline operoi AgustaWestland AW139 -koptereilla, jotka pystyvät nousemaan yli 6 km korkeuteen. Ei sieltä paljon meteliä kaupungin keskustaan kuuluisi…

    Henkilöautolla pystyy myös ajamaan yli 200km/h, mutta se ei ole ihan taloudellisin ajonopeus, eikä kovin mielekäskään, jos matka on kuvainnollisesti pari korttelin pituinen. Pakottaa kopteri turhan takia kilometrien korkeuksiin lähelle maksimikorkeuksia (suurin korkeus > pienin ilmatiheys ja maksimi tehot) olisi vihoviimeinen ympäristöteko, taloudesta nyt puhumattakaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. Kyösti kirjoitti 7.2.2012 kello 0:05

    Kalle:Lontoossa asuu 11 700 ihmistä (2010) eikä alueen jakautuminen pieniksi kunniksi ainakaan haittaa päätöksentekoa.

    Optimaalinen kuntakoko ja Lontoon käyttö siitä esimerkkinä on Kallen mieliaiheita. Olen jo täällä kerran yrittänyt vastata, mutta en tiedä tuliko kommentti koskaan perille.

    Siis: Lontoolla Kalle tarkoittanee City of Londonia, jossa todellakin asuu vain reilut 11000 ihmistä. Se ei kuitenkaan ole Lontoo. Toisekseen se ei edusta paikallishallintoalueen kokoa Suur-Lontoossa. Jokainen borough (joihin City ei edes kuulu) on vähintään 160 000 asukkaan alue.

    http://www.citypopulation.de/UK-London.html

    http://en.wikipedia.org/wiki/City_of_London

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. Osmo Soininvaara kirjoitti 7.2.2012 kello 6:20

    Se mitä tarkoitamme Lontollla on City of Westminster. Asukkaita aika paljon enemmän kuin 40 000.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. Risto kirjoitti 7.2.2012 kello 7:22

    Soininvaara:

    Lautakunta lausuu vain siitä, onko se sovitettavissa Katajanokalle ja onhan se.

    Onko? Tämä ns WOW-arkkitehtuuri tuntuu usein olevan yhtä hyvin olevan kuvattavissa kirjainyhdistelmällä ‘WTF!’, ja aikaisempien linjauksien mukaisesti tuollaisen sijoittaminen paikalle kaupungin siluettia tärvelemättä lienee haasteellista, ellei sitten efektiä haeta kaivamalla paikalle puoli kilometria syvää kuoppaa.

    Vai pohditaanko asiaa vasta sitten, kun “muutama” ensimmäinen miljoona lisenssimaksuihin ja arkkitehtuurikilpailuun on käytetty (+ sitouduttu sopimussakkoihin)?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. Mikko Särelä kirjoitti 7.2.2012 kello 9:33

    Juho Laatu: Kuntarajat ovat aika kiusallisia, sillä ne haittaavat pahasti päätösten tekoa naapureiden toimesta.

    Luulenpa, että Espoo ottaisi Keilaniemeen helikopterikentälle säännöllistä lentoliikennettä oikein mielellään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. Kimmo kirjoitti 7.2.2012 kello 10:08

    Osmo Soininvaara:
    Ei varmasti siirry Mediheli tai Rajhavartiosto hernesaareen. Ei ole ollut siellä nytkään.

    Ei ole nyt, mutta onko jotain kovia argumentteja miksi ei voisi siirtyä?

    Osmo Soininvaara:
    Malmi ei käy, koska sellaista melutoosaa ei haluta lentämäänkaupungin yli

    Malmin osalta en olisi näin ehdoton. Jos Tallinnan (mahdollisesti tuleva Pietarin) kopterit vektoroidaan sopiviin suuntiin ja tarpeeksi korkealle, niin melu kaupungin yllä olisi varmaan mitätön – tasolle ei kenties edes selvästi kuultavissa. Onko tätä missään selvitetty vai onko tämä iso no-no vain siksi, että Malmin kenttä pitää saada jyrättyä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  70. Markku af Heurlin kirjoitti 7.2.2012 kello 11:20

    Tämä ei suoraan liitty KSL:n lasuntoon Guggenheim-museosat, mutta pannaan se kumminkin tähän.

    Berliinin Guggenheim-museo suljetaan tämän vuopden lopussa

    Museoalan tutultani sain kuulla selityksen: kävijämäärien lasku. TV-uutisista.

    Tämän päivän HS:ssa asiasta oli uutinen, mutta kävijämäärien laskusta e i kolmen hengen toimitusryhmä maininniut mitään

    Guggenheim-selvityksen tekijät (kts päivän HS, paperiversio) olivat tietoisia Berliin G-museon tulevasta sulkemisesta, mutta siitä ei mainittu mitään raportissa. Joku voisi tarkistaa, mitä raportissa kirjoitettiin kansainvälisestä G-verkostosta, johon kuuluu myös Berkiinin G-museo. – Aikataulun mukaan KH:n olisi pitänyt käsitellä Guggenheim-esitys ennen tämän uutisen julkistusta, ja valtuustokin olisi saanut tietää vasta juuri ennen käsittelyä tai jopa vasta sen jälkeen.

    Kaupunginhallituksen okoukset ovat maantaisin ja valtuuston helmikuussa 1.2., 15.2. ja 29.2. Muistikuvani mukaan asia olisi pitänyt käsitellä hallituksess 23.1. valtuustossa 1.2. tai 15.2. Voiko joku tarkistaa?

    Ei tosiaan kuulosta hyvältä hallintotavalta.

    Jussi Pajunen selitti tämän antavan uutta pontta Helsing G-museolle jas enmerkitykselle Pohjois-Euuropan ainaona Guggenheim-museona-. Yrittääkö hän pettää muita vai itseään. Jälkimmäinen on huomattavsti vaarallisempaa.

    kts myös:

    http://www.hs.fi/politiikka/HS-tentti+Kukaan+ehdokkaista+ei+kannata+Guggenheim-rahoitusta+julkisin+varoin/a1305553577374

    Millä se sitten rahoitetaan? Ja käsittääkseni myös kaupungin rahat ovat julkisia varoja. Millä museo sitten rahoitetaan, kun ykistyitä rahaa ei vieläkään ole ilmoitautunut?

    Vaikea kuvitella, etät Kokoomus selittäisi presidenttiehdokkaansa puhuneen vain lämpimikseen. Ja museota kannattavien vihreiden toteavan, että sen homon jutut voi jättää omaan arvoonsa.

    T. Markku

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  71. TimoT kirjoitti 7.2.2012 kello 11:36

    Noin sivusta heittäisin: onko auto välttämötön kulkupeli Hernesaaressa? Asukkaat voivat kyllä tarvita autoa muualla Suomessa liikkuessaan, mutta aika vaikeasti ehkä Hernesaari on autolla saavutettavissa. Kysyinsinkin, eikö tarpeelliset autopaikat voisi tehdä halvemmalle tontille vähän sivummalle junaradan varteen, esim. Riihimäelle?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  72. Elmo Allén kirjoitti 7.2.2012 kello 11:37

    Osmo Soininvaara:
    Malmi ei käy, koska sellaista melutoosaa ei haluta lentämään kaupungin yli

    No sieltä ne rajavartiolaitoksenkin kopterit kuitenkin operoivat tälläkin hetkellä. Suomen raja on kuitenkin keskimäärin Tallinnan suunnalla Malmilta. Ovatko ne melutoosailleet paljonkin kaupungin yllä? Tuskin, koska voi lähestymisen ja nousut tehdä muualtakin kuin asutusalueiden yli. Muistelisin, että kun normaalijärjestyksen mukaan kiitotie 36-18 on lentokoneiden käytössä, kopterit tekevät lähestymisen 27:lle.

    Mikä se melun määrä nyt ylipäätään on verrattuna Vantaan isoihin koneisiin (jotka toki ovat suhteessa kokoonsa paljon hiljaisempia)?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  73. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 7.2.2012 kello 14:48

    TimoT: eikö tarpeelliset autopaikat voisi tehdä halvemmalle tontille vähän sivummalle junaradan varteen, esim. Riihimäelle?

    Junaradan varren paikkoja tarvitaan ryttyläläisten liityntäliikenteeseen eli ei nekään ihan halpoja ole.

    Mutta eikös Tallinna kävisi? Sinne pääsisi Hernesaaresta nopeammin kuin Riihimäelle ja jopa nopeammin kuin bussilla Rautatieaseman luokse Elielin parkkiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  74. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 7.2.2012 kello 14:55

    Markku af Heurlin:
    Jussi Pajunen selitti tämän antavan uutta pontta Helsing G-museolle ja merkitykselle Pohjois-Euroopan ainaona Guggenheim-museona.

    Minua hieman pelottaa että G-Diilin tienoilla on luvassa vielä erilaisia lehmänkauppoja: kokoomus lupaa vihreille jotain epäoleellista mutta oman aatemarkkinoinnin kannalta hienon kuuloista myönnytystä ja sen myötä saa museobusinekselleen puoltoäänet.

    Lastemme tulevaisuuden ja puolueen uskottavuuden vuoksi, älkää vaan meenkö siihen, please.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  75. antti kirjoitti 7.2.2012 kello 15:08

    Pyöräilijäautoilijajalankulkija: Lastemme tulevaisuuden ja puolueen uskottavuuden vuoksi, älkää vaan meenkö siihen, please.

    No jätetään Aku Ankat tilaamatta kirjastoihin niin lapsiemme tulevaisuus kestää yhden Guggenheim museon?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  76. Timo H kirjoitti 7.2.2012 kello 16:26

    “Uusilla alueilla pitäisi luopua kokonaan subventoidusta eli muiden kuin autonomistajian maksamasta pysäköinnistä.”

    Niin totta. Jos ihmisellä on varaa hankkia uusi asunto Helsingin kantakaupungista, JA pitää autoa, niin on VARMASTI varaa pysäköidä se kosla maksattamatta p-paikkaa viattomilla sivullisilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  77. Antti K. kirjoitti 8.2.2012 kello 2:08

    Ihan mielenkiinnosta kysyn, mikä on se syy ettei yli 16 kerroksen voi mennä? Mihin nämä “tarkastelut” perustuvat?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  78. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.2.2012 kello 2:45

    Muuallakorkeat rakennukset nousisivat kalustan takaa. Edessä olisi siis matalamaa, mutta täällä ne nähyttäisivät nousevan suoraan merestä ja rikkovan maisemaa pahasti. Madalluksen takia menetetään noin 6500 kerrosneliötä eli noin 150 asukasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  79. Kimmo kirjoitti 8.2.2012 kello 16:58

    Elmo Allén: No sieltä ne rajavartiolaitoksenkin kopterit kuitenkin operoivat tälläkin hetkellä. Suomen raja on kuitenkin keskimäärin Tallinnan suunnalla Malmilta. Ovatko ne melutoosailleet paljonkin kaupungin yllä? Tuskin, koska voi lähestymisen ja nousut tehdä muualtakin kuin asutusalueiden yli. Muistelisin, että kun normaalijärjestyksen mukaan kiitotie 36-18 on lentokoneiden käytössä, kopterit tekevät lähestymisen 27:lle.

    Mikä se melun määrä nyt ylipäätään on verrattuna Vantaan isoihin koneisiin (jotka toki ovat suhteessa kokoonsa paljon hiljaisempia)?

    Kopterin meluisuus on osin varmaan myytti, jossa partio- tai hälytystehtävissä lentävät kopterit liikkuvat usein “kattojen tasalla”. Kopterilla on ihan toiset edellytykset operoida kapeilla meluväylillä kuin isoilla kiinteäsiipisellä liikekoneilla. Jos ajatellaan Malmia, niin sieltä löytyy varmasti hyvät reitit moottoriteiden yli, joilla kelata tarpeeksi korkeutta jopa suoraan kaupungin yli lentämiseen lähes äänettä. Todellisuudessa Tallinnaan pystytään operoimaan lentämällä pelkkien liikenneväylien ja peltojen yli.

    Eihän Malmi varmasti ole kopteriyrittäjälle mieluisin osoite, mutta yhteiskunnalle se olisi järkevä ratkaisu, erityisesti jos Malmin käyttöä muutenkin tehostettaisiin liikennepuolelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus