Tapaisitko Dalai Laman?

On tun­nustet­ta­va, että en oikein tien­nyt, mitä pitäisi vas­ta­ta kysymyk­seen, tapaisitko pres­i­dent­tinä Dalai Laman? Peri­aat­teet toisaal­ta, tärkeät kaup­pa­suh­teet Kiinaan toisaal­ta. Ide­al­isti vai realisti?

Kysymyk­sen voi tehdä myös niin päin, kan­nat­taako pienen maan suur­val­lan naa­puris­sa edis­tää kan­sain­välisessä poli­ti­ikas­sa kyynisyyt­tä vai peri­aat­teel­lisu­ut­ta. Joskus mekin olemme tarvin­neet ja voimme taas joskus tarvi­ta sitä, että muual­la maail­mas­sa kun­nioite­taan oikeu­den­mukaisu­ut­ta ja puo­lus­te­taan pien­ten kan­so­jen oikeuk­sia eikä olla kyynisiä. Jos kukaan ei jänistä vaan kaikkien maid­en johta­jat ovat valmi­it tapaa­maan Dalai Laman, ei mitään maa­ta voi ran­gaista. Onko siis syytä olla osa ratkaisua vai osa ongelmaa?

38 vastausta artikkeliin “Tapaisitko Dalai Laman?”

  1. Aika moni asia olisi hyvin jos kaik­ki saataisi­in mukaan: tobinin vero, ydi­naseri­isun­ta, hiiliv­ero, veroparati­isien sulkem­i­nen, korkea ben­san hin­ta. Jos minä olisin pres­i­dent­ti, en usko että olisin niin hyvä neu­vot­teli­ja että saisin kaik­ki 200 maa­ta jokaisen hyvän ajatuk­sen taakse.

  2. No ei tietysti, kan­nat­taa vaan jatkaa Halosen lin­jal­la ja käy­dä kehu­mas­sa Kiinas­sa Kiinan ihmisoikeusti­lan­net­ta ja oiko­mas­sa Putinin kra­vat­tia kokouksissa.

    Se on Suomen osa:))

  3. “Jos kukaan ei jänistä vaan kaikkien maid­en johta­jat ovat valmi­it tapaa­maan Dalai Laman, ei mitään maa­ta voi rangaista.”

    Toden­näköis­es­ti vain ne maat, joiden kanssa suh­teet ovat todel­la tärkeitä jäi­sivät rankaisematta.

  4. Eikös kysymyk­sen tilanne ole vähän sama kuin, että tehtaan omis­ta­va isä (tässä Kiina) ei antaisi pojalleen autoa käyt­töön ja eväisi vähäk­si aikaa viikko­ra­hat, jos tapaa ei toiv­ot­tu­ja kavere­i­ta. Eiköhän tässäkin asi­as­sa pitäisi kas­vaa aikuisek­si ja sivu­ut­taa koko kysymys nau­ret­ta­vana. Eli Suo­mi tapaa juuri niitä tut­tu­jaan, joi­ta huvit­taa. Lisäk­si on vaar­al­lista, jos Kiinan suh­teen kehi­tys alkaa muis­tut­taa suhdet­ta 30-luvun Saksaan.

  5. Onko Dalai Lama jonkin maan tai kansan demokraat­tis­es­ti valit­tu edus­ta­ja? Näin lainkaan sym­pa­ti­soimat­ta Kiinalaista impe­ri­al­is­mia. On vain jotenkin kum­mallista, että täl­lainen maan paos­sa elävään monarkki­in rin­nastet­ta­va “Hänen Pyhyyten­sä“ ‘, jon­ka dynas­tia on tois­taisek­si jatkunut vuodes­ta 1391, on sor­re­tun kansan ahdin­gon symboli. 

    Mut­ta siitä vaan tasa-arvoa ja ihmisoikeuk­sia edustamaan!

  6. Mitähän mieltä Freud olisi määritelmästä: … Kiina rankaisee … ?

  7. Leelou, Toden­näköis­es­ti vain ne maat, joiden kanssa suh­teet ovat todel­la tärkeitä jäi­sivät rankaisematta.

    Kuka tai mikä tässä rankaisisi.

  8. Eikö käytän­nön poli­ti­ikas­sa jäkevämpi kysymys olisi, kuin­ka paljon venyt­täisit Kiina-suhtei­ta Dalai Laman kohdalla?

  9. Voisiko Dalai-lamalle/Ti­ibetin pako­laishal­li­tuk­selle saa­da joku YK:n tuki/kannanotto tms, jol­loin sit­ten pikku­maat voisi­vat toimia sen mukaises­ti. Kuka järkevänä pienen maan pres­sana läh­tee haas­ta­maan Kiinaa täm­mösessä jutus­sa? Miten Ruotsi?

  10. Liekö Tibetin kansa parem­mas­sa osas­sa Kiinan kansalaisi­na vaiko Lama-luokan maaor­ji­na. Onhan se har­mi että 1000 huoneen Pota­la-palat­si on ihan Lama-isän­tää, Kiina vielä käyt­ti miljoo­nia sen kun­nos­tamiseen. Eiköhän se maaor­ju­us saa­da palautet­tua takaisin kun Dalai Lama tarpeek­si lentää yksi­tyiskoneel­la ympäri maail­maa Hol­ly­wood julkkisten rahalla.

  11. “Min­ul­la on unelma”

    Maail­ma tarvit­see rohkeutta 

    Maail­ma tarvit­see oikeudenmukaisuutta

    Maail­ma tarvisee edelläkävijää

    Poli­ti­ik­ka on usein pelku­ru­ut­ta , epäoikeu­den­mukaisu­ut­ta ja perässä hiihtoa.

    Moni jo nyt NUOLEE Sau­lia, kun on melko
    var­maa että hän voit­taa vaalit.

    Suo­mi tarvit­see uude­na­jan pres­san, joka
    ei paina päätään pen­saaseen ja uskaltaa
    tava­ta vaik­ka Dalai Laman, Sik­si Pekka!

    Sauli edus­taa Rahaa, men­nyt­tä aikaa. Raha on heti valmis myymään peri­aat­teen­sa (Rahas­ta).

    Pekka on Ihmi­nen ja uude­na­jan airut, jolle Ihmi­nen ja maa­pal­lo on tärkeämpi kuin Raha.

    http://personal.inet.fi/taide/iso-peura/index.html

  12. On hyvä tietysti muis­taa, ettei Dalai-laman hallinto ennen kiinan invaa­sio­ta ollut mikään ihmisoikeusparati­isi, vaan puh­das dik­tatu­uri. Silti en mal­ta olla lisäämät­tä tähän väit­te­lyis­säkin tul­lut­ta lisäys­tä, eli kei­den kaikkien muiden kohdal­la pitää ensin kysyä Kiinal­ta, Venäjältä tai joltakin muul­ta tärkeältä kaup­pakump­panil­ta, saako tämän tavata.

  13. Kyl­lä tapaisin, tosin ilman kalu­unoi­ta ja soit­tokun­tia. Kut­su­isin Kiinan suurlähet­tilään samaan tilaisu­u­teen ilman V.P.

  14. Tavalli­nen kansalainen on näis­sä asiois­sa pitkälti tv-doku­ment­tien ja Nation­al Geo­graph­ic jut­tu­jen varas­sa. Ehkä val­tio­jo­hdol­la on laa­jem­mat lähteet. 

    Sikäli kun olen ymmärtänyt, ihmisoikeu­songel­mat eivät liity ensisi­jais­es­ti Tiibetin itse­hallintaa tai Dalai Laman ase­maan. (Ja itse asi­as­sa Tiibet ennen Kiinaa ei ollut mikään onnela sekään.) Kiina on ilmeis­es­ti kidut­tanut munkke­ja ja nun­ne­ja, toisinajattelijoita. 

    Toisaal­ta Tiibetin alue on vauras­tunut, mut­ta alueen alku­peräiset asukkaat eivät ole siitä hyö­tyneet ja hei­dän kult­tuurin­sa on muut­tumas­sa museonähtävyydeksi. 

    Dalai Lama on kerän­nyt asialle laa­jaa huomio­ta, joten sikäli hänen tapaamisen­sa on yksi tapa tukea ihmisoikeuspon­nis­telu­ja. Toisaal­ta hänen mukaan vetämisen­sä tuonee Kiinan silmis­sä mukaan heti myös kysymyk­sen siitä, kuka Tiibetiä hal­lit­see. Tulee mieleen, että onko Dalai Laman tapaami­nen mitenkään tehokkain tapa editää ihmisoikeuk­sia Kiinassa.

  15. Jos Suomen pres­i­dent­ti kiertää maail­mal­la myymässä rahas­ta Suomen moraalin ja vielä yri­tys­ten käskyt­täessä, niin mitä siitä pitäisi ajatel­la? Mik­si yri­tyk­set eivät voisi kiertää ihan itse myymässä moraali­aan? Yri­tyskansalaisilleko tässä ollaan pres­i­dent­tiä valitsemassa?

    Tun­tuu, että eräis­sä fir­moissa on sel­l­aisia työn­tek­i­jöitä ja Suomel­la töis­sä sel­l­aisia poli­itikko­ja, jot­ka tek­i­sivät mitä tahansa Mil­gramin kokeessa, jos vain voivat siirtää vas­tu­un yri­tys­ten pomoille, jot­ka sit­ten siirtävät vas­tu­un kasvot­tomille omis­ta­jille. Kukaan ei tun­nus­ta tekevän­sä itse mitään väärää, vaik­ka tietävätkin oman puljun tekevän väärää. Kuka siis tekee näis­sä puljuis­sa väärää, jos ei työn­tek­i­jät tai kansaa edus­ta­vat? Ainakin yksi joukko tekee väärin, eli kansalaisy­hteisö, kun ei laa­jem­min vaa­di moraalia näiltä edellisiltä.

    Minä en halua pres­i­dent­ti­ni kulke­van ympäri maail­maa ja sit­ten lukea jäl­keen päin, kuin­ka suo­ma­laisy­htiöt ovat vie­neet maat ja man­nut paikallisil­ta. Sitäkö tämä brän­di­työryh­mä olikin, että ollilat ja stub­bit pää­sevät liihot­ta­maan val­taapitävien taputeltavina ja niiden har­vo­jen jot­ka hyö­tyvät? Ei siinä mitään, mut­ta tääl­lä kansalais­ta­sol­la Le Havres­sa saa ehkä nyt ilmaiset juo­mat; mut­ta Kiinas­sa, Etelä-Amerikas­sa ja Venäjän Kar­jalas­sa turpi­in­sa, kun suo­ma­laisu­us pal­jas­tuu väärässä paikas­sa. Kiitos tästä kuu­luu suo­ma­laisy­htiöille, jot­ka käyt­täy­tyvät kuin mitkä tahansa valloittajat.

    Juuri moraalin vaa­timi­nen on se lop­ulli­nen syy, jon­ka takia piir­rän kakkosen. En usko enää kokoomuk­seen tässä asi­as­sa. Veronkier­toa halu­taan helpot­taa ja mitään lakia ei saisi valvoa, kos­ka olemme kuulem­ma sit­ten Neu­vos­toli­iton polul­la. Nyt on kuitenkin liian moni on huo­man­nut, että verkko­ja saa pitää luvat­ta ja tämä järvi alkaa tyhjentyä.

  16. “Kuka järkevänä pienen maan pres­sana läh­tee haas­ta­maan Kiinaa täm­mösessä jutussa?”

    Viron pres­i­dent­ti Ilves tapasi Dalai Laman. Eri asia sit­ten olisiko Dalai Lama halun­nut tava­ta Itä-Sak­san tun­nus­ta­ja Halosta 🙂

  17. Uskon­to ja poli­ti­ik­ka on pide­tävä eril­lään. Täl­lä ei ole sinän­sä mitään tekemistä Kiinan kanssa. 

    Mik­si tiibetin hen­gelli­nen johta­ja pitäisi tavata?

  18. lkopoli­ti­ik­ka on alue, jos­sa oman maan edun pitää aina kulkea kaiken edel­lä. Se on ja sen pitää olla päivit­täin hyvin tietoista päätök­sen­tekoa, niis­sä puit­teis­sa jois­sa pystyy vaikut­ta­maan. Jos yleen­sä men­neisyy­destä voi jotain oppia, niin Paasikiv­en-Kekkosen ulkopoli­it­ti­nen lin­ja — tosi­a­sioiden tun­nus­t­a­mi­nen ja Suomen edun mukaiset valin­nat ja ratkaisut — pitäisi pitää kirkkaana mielessä. Olen oppin­ut hyvin hyödyl­lisen tyyneysrukouksen:“Anna min­ulle tyyneyt­tä hyväksyä asi­at, joi­ta en voi muut­taa, rohkeut­ta muut­taa, mitkä voin, ja viisaut­ta erot­taa nämä asi­at toi­sis­taan.” Silti ei ihmisenä tarvitse — eikä saa — luop­ua arvoista eikä uskos­ta parem­paan tulevaisuuteen.

    1. Jar­mo Heino
      Noin voi ajatel­la, mut­ta siinä on se vika, että siitä voi tul­la tapa. Jos siitä tulee tapa, huonos­ti käy pien­ten val­tioiden, eri­tyis­es­ti, jos sat­tuvat asumaan karhun naapurissa.

  19. Ruotsin päämin­is­teri Pers­son tapasi Dalai Laman ja Ruot­si näyt­ti piut paut Kiinan protesteille.

    Suo­mi pyrkii YK:n tur­val­lisu­us­neu­vos­toon. Ulko­min­is­ter­iön lob­bar­it ovat lentäneet kaik­ki maail­man kolkat. 

    Mik­si?

    Tosi paikan tullen Suo­mi olisi tur­va­neu­vos­tossa paskat housu­is­sa — tuskin uskaltaisi edes tyhjää äänestää.

  20. Olisiko Itä-Sak­san ihmisoikeuskysymyk­sistä pitänyt vai­eta, ja siten pitää pystyssä Berli­inin muuria ja Sak­san jakoa?

    http://www.youtube.com/watch?v=vBUsGDE6HMs
    (Pekka Haav­is­to, 2005)

    Asi­at eivät muu­tu parem­mik­si, ellei niitä muute­ta paremmiksi.

  21. Kysymyk­se­naset­telu ide­al­isti vai real­isti on harhaan­jo­hta­va. Kyse on siitä, mil­lä skaalal­la real­is­mia ja toden­näköisiä toteu­tu­via seu­rauk­sia arvioidaan.

  22. Ilman muu­ta on tehtävä oikein mut­ta turhaa vas­takkainaset­telua on myös syytä vält­tää. Etsisin luo­van ratkaisun. Val­tio­jo­hdon tulisi ilman muu­ta tava­ta Dalai Lama, kos­ka se on oikein, mut­ta luon­teeltaan tapaami­nen voisi olla epävi­ralli­nen. Tämä olisi selvästi kan­nan­ot­to oikean asian puoles­ta, mut­ta tapaami­nen olisi hoidet­tu niin että Kiina voisi vali­ta olla provosoi­tu­mat­ta menet­tämät­tä kasvojaan.

  23. Ker­tokaa nyt miten Kiina Suomea rankai­sisi? Heit­täisi suo­ma­laiset fir­mat ulos Kiinas­ta? Estäisi kiinalaisia fir­mo­ja myymästä tavaraa Suomeen? 

    Ennen pelkäsimme kollek­ti­ivis­es­ti ryssää, nyt kiinalaista. Mitäs jos aikuistuisimme?

  24. Tiibetin pako­laishallinnon suver­ine­teet­tia ei tun­nus­ta yksikään maa, joten Dalai lama on viime kädessä pelkästään hen­gelli­nen johta­ja. Minä toivon, että min­un pres­i­dent­ti­ni, anteek­si nyt vaan, ei käy halaile­mas­sa Äiti Ammo­ja sun mui­ta “valais­tunei­ta”. Saman ajan voi käyt­tää esim. ihmisoikeuk­sien puolustamiseen.

    Se, että kään­tää selkän­sä Dalai Lamalle, ei tarkoi­ta sitä että kään­täisi selkän­sä Tiibetin tilanteelle.

  25. Osmo Soin­in­vaara: Ihan var­masti tapaisin Paavin, jos tuo pyytäisi tapaamista.

    Nykyi­nen Paav­i­han on aloit­tanut kovan tais­telun seku­lar­is­mia vas­taan. Viime syksynä Sak­san vierailul­la Paavin del­e­gaa­tion edus­ta­ja ker­toi, että Pyhä Isä tulee vierail­lul­laan puhu­maan siitä, että uskon­non ja val­tion suhde säi­ly­isi ennal­laan, kos­ka uskon­nol­la on paljon annet­tavaa yhteiskunnalle.

    http://www.ncregister.com/daily-news/benedict-travels-home-to-germany-to-combat-secularism/

    Kato­lilaisu­udel­la on tosi­aan paljon annet­tavaa, ehkä jopa hiukan liikaakin. Vuon­na 2009 kato­li­nen kirkko aset­ti kirkonkirouk­seen brasil­ialaisen 9‑vuotiaan pikku­tytön ja tämän per­heen. Tyt­tö oli joutunut isäpuolen­sa raiskaa­mak­si (odot­ti kak­sosia) ja per­he oli pää­tynyt abort­ti­in, kos­ka se olisi toden­näköis­es­ti koitunut tytölle kohtalok­si. Pan­naan jou­tui myös oper­aa­tion tehnyt lääkäri. 

    http://www.time.com/time/world/article/0,8599,1883598,00.html

    Paavin viime syksyisen Sak­san vierailun mot­to oli:
    “Where God is, there the future is.” 

    Eikö pitäisi mielu­um­min tava­ta ihmisoikeustuomiois­tu­imen edus­ta­jia Paavin sijaan?

  26. Ein­sten: Eikö pitäisi mielu­um­min tava­ta ihmisoikeustuomiois­tu­imen edus­ta­jia Paavin sijaan?

    Mitäs jos aikaa on molem­pi­in? Ja eikö ole hyvä tun­tea ja keskustel­la myös “vihol­lis­ten” ja “vääräuskois­t­en” kanssa? Miten heitä muu­toin voisi ymmärtää?

  27. Ihan var­masti tapaisin Paavin, jos tuo pyytäisi tapaamista. 

    Osmo! Mä luulin, että pidät yllä jotain tasoa.

  28. Nyt, pahoit­te­len suuresti, luin ensin ainakin kak­si ker­taa väärin tuon otsikon “Tap­paisitko Dalai Laman”. Voitte uskoa että ihmettelin aika paljon…

  29. Ker­tokaa nyt miten Kiina Suomea rankai­sisi? Heit­täisi suo­ma­laiset fir­mat ulos Kiinas­ta? Estäisi kiinalaisia fir­mo­ja myymästä tavaraa Suomeen?

    Paljon hien­o­varaisem­min. Kiina on byrokra­t­ian luvat­tu maa; kaik­keen tarvit­see kolme leimaa ja luvan. Jos jokin taho joutuu epä­su­o­sioon, vaikka­pa yri­tyk­sen perus­t­a­mi­nen kaikkine muodol­lisuuksi­neen ja tuote­hyväksyn­tö­jen saami­nen tulee vaikeak­si. Maas­sa henkilö­suh­teet ovat kovin tärkeitä, ja jos suo­ma­lainen yri­tys ei saa raken­net­tua niitä, toim­inta on vaikeaa.

    Tämä kaik­ki voi tun­tua kovin pieneltä pul­mal­ta, mut­ta Kiina on vähän eri­lainen liike­toim­intaym­päristö. Varsinkin pk-sek­torin yri­tyk­sien Kiinan-toimin­noille voi tul­la mon­en­laista lun­ta tupaan. Ja kyse ei tässä pääosin ole siitä, että yri­tyk­set eivät saisi teetet­tyä osia Kiinas­sa. Kyse on siitä, että kiinalaisille myymi­nen vaikeutuu.

    Käytän­nössä se mah­dolli­nen ran­gais­tus ei siis osu mihinkään etukä­teen nimet­tävis­sä ole­vaan yksit­täiseen tahoon. Jos vien­ti vetää vähän huonom­min, työl­lisyys on vähän heikom­paa ja val­tion talous vielä vähän han­kalampi hoidettava.

    Fik­suin­ta asia olisi hoitaa EU-tasol­la. EU on Kiinan suurin kaup­pakump­pani, eikä Kiinal­la ole varaa ruve­ta han­kaloit­ta­maan niitä suhtei­ta. Sik­si sitä kai on men­ty iso­jen seu­raan, että sitä voimaa olisi han­kalas­sa paikas­sa takana.

    (Henkilöko­htais­es­ti olen sitä mieltä, että Dalai Lama on höpöhöpöbluffia eikä mikään oikea neu­vot­telukump­pani. Ei kuitenkaan ole Kiinan asia päät­tää, ketä me saamme tava­ta, ja se pitäisi tehdä selväksi.)

  30. Kysymyk­sen ydin on: ollaanko rahan orjia vai ei. Itsenäi­nen kansakun­ta ei voi suos­tua kiristyk­seen, mut­ta näin tehdään ns. raha­puheen (kaup­pa­suhtei­den, elinkei­noelämän edun, bkt:n) sokaisem­i­na. Tehdään Hgin rautatiease­man Flash Mobista tot­ta, vapaudu­taan rahan orjuudesta!

  31. Ei pitäisi tava­ta val­las­sa ole­via tai val­las­ta syöstyjä ääriuskon­nol­lisia dik­taat­tor­e­i­ta, oli uskon­to sit­ten bud­dha­laisu­us tai islam tai mikä hyvänsä.

  32. Mat­ti Kin­nunen: Mitäs jos aikaa on molem­pi­in? Ja eikö ole hyvä tun­tea ja keskustel­la myös “vihol­lis­ten” ja “vääräuskois­t­en” kanssa? Miten heitä muu­toin voisi ymmärtää?

    Ihan oikea kysymys. Olen sitä mieltä, että jopa ter­ror­istien kanssa pitää neu­votel­la, niin mik­si ei myös Paavin kanssa. Sitä pait­si Paav­i­han on Vatikaanin val­tiopäämies, joten kaipa tässä on jonk­in­näköi­nen velvoite olemassa.

    Tästä huoli­mat­ta seku­lar­isoisin tilanteen. Ilmoit­taisin tapaa­vani val­tion päämiehen, en kirkon edus­ta­jaa. Ottaisin keskustelu­un mukaan seku­lar­is­te­ja ja kysy­isin Pyhältä Isältä mik­si val­tion ja kirkon pitäisi olla yhtä, sil­lä tässähän suosit­taisi­in yhtä uskon­toa muiden kustannuksella? 

    Ja mikä tärkein­tä, selit­täisin Hänen Eri­no­maisu­udelleen, että seku­lar­is­mi ei ole uskon­non vas­tainen aate. Seku­lar­isti kun voi olla uskon­tokri­it­ti­nen tai uskos­sa. Kyse on siitä, mil­lä taval­la yhteiskun­ta tulisi jär­jestää uskon­non suh­teen. Henkilöko­htainen usko ei ole polttopsteessä.

  33. Tapaisitko myös Idi Aminin (jos se vielä eläisi) ja Ugan­da vas­tus­taisi ja tek­isimme kaup­paa Ugan­dan kanssa?

    Tiibet on köy­hä, kos­ka tiibetiläiset ovat huonos­ti koulutet­tu­ja ver­rat­tuna han-kiinalaisi­in, jot­ka vie niiden työt. Tästä tulee nyky­on­gel­mat. Muuten keskiver­to tiibetiläi­nen on taa­tusti onnel­lisem­pi Kiinan hal­li­tuk­sen alla kuin lamojen.

    Teokraat­ti­nen, feo­daaliy­hteiskun­ta, jos­sa orju­us ja temp­peli­her­ro­jen val­ta kukoisti. Eri lähtei­den mukaan temp­peleis­sä kukoisti myös ped­ofil­ia enem­män kuin katolises­sa kirkos­sa. Kiina sul­ki ne ja siitä kult­tuurisyr­jin­tä­poru. Parem­pi näin.

  34. Tiibetin suh­teen on han­kala ottaa kan­taa. Peri­aat­teessa asia on help­po: Tiibetiläiset ovat oma kansansa, jol­la on oikeus kansal­liseen itsemääräämiseen. Aivan toinen kysymys on se, kuka on pätevä edus­ta­maan Tiibetin kansaa. 60 vuot­ta maan­paos­sa ollut maan aiem­pi itse­val­tias hal­lit­si­ja ei mis­sään mielessä edus­ta nyky­isiä tiibetiläisiä. Asia on saman­lainen kuin ottaisi vas­taan Kreikan kuningashuoneen edus­ta­jia Kreikan edustajina.

Vastaa käyttäjälle Tiedemies Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.