Kulttuuri politisoitumassa

Vas­tauk­seni HS-raadin kysymyk­seen “Onko taiteil­i­joiden näkyvä mukanao­lo pres­i­dentin­vaa­likam­pan­jois­sa merk­ki kult­tuurin politisoitumisesta?”

2) Ei ole
Se on merk­ki poli­ti­ikan poli­ti­soi­tu­mis­es­ta. Pres­i­dentin­vaalien toisen kier­roksen asetel­ma on aivan uut­ta suo­ma­laises­sa poli­ti­ikas­sa – kas­vavien kaupunkiseu­tu­jen osalta tämä jako on jo nyky­isyyt­tä tai ainakin näyt­tää ole­van tule­vaisu­ut­ta. Kult­tuurivä­ki on ehkä poli­ti­ikan toimit­ta­jia herkem­pää ymmärtämään sen suuren eron, joka ehdokkaiden ja hei­dän taus­to­jen­sa välil­lä on. Tele­vi­siokeskusteluis­sa puhut­taes­sa tur­va­neu­vos­ton roolista kri­is­in­hallinnas­ta tämä ero ei tule esille lainkaan niin vah­vana kuin se on sosi­aalises­sa medi­as­sa, katu­ta­pah­tu­mis­sa ja vaal­i­ti­laisuuk­sis­sa, joi­hin pitkästä aikaa tun­kee väkeä niin ettei sisälle mah­du. Kansa on myös ymmärtänyt, että nyt kamp­pail­laan ide­ol­o­gis­es­ta ja elämänkat­so­muk­sel­lis­es­ta hege­mo­ni­as­ta Suomessa.
Molem­pi­en ehdokkaiden takana on paljon sekä kult­tuuri­henkilöitä että mui­ta näkyviä kansalaisia. Nämä taus­ta­joukot eroa­vat toi­sis­taan ratkai­sev­asti. Se ker­too ehdokkaiden eroista paljon enem­män kuin poli­it­tis­ten toimit­ta­jien analyysit.

Kult­tuurivä­ki on ollut aina herkkää otta­maan kan­taa poli­ti­ikkaan, mikä on aivan oikein. Pitkään aikaan ei vain ole ollut asetel­maa, johon ottaa kantaa.

71 vastausta artikkeliin “Kulttuuri politisoitumassa”

  1. Ehkäpä he, toisin kuin ehdokas Niin­istö, ymmärtävät ettei voi puhua kulut­tamisen vähen­tämis­es­tä ja samal­la vaa­tia kulu­tuk­selle poh­jau­tu­van talousjär­jestelmän nopeaa kasvua.

    Jos Niin­istö on kokoomus­laisen ajat­telun val­tavir­taa, niin he ovat hukas­sa. Näin tapah­tuu, kun puolue täyt­tyy oikean­lai­sista kaup­pati­eteil­i­jöistä, insinööreistä ja lakimiehistä. 

    Olenkin ihme­tel­lyt mik­sei poli­ti­ikan toimit­ta­jat ymmär­rä, että henkilöi­den takana ottaa yhteen täysin vas­takkaiseen suun­taan maa­ta aja­vat maail­mankat­so­muk­set. Men­neisyys ja tule­vaisu­us tai sit­ten tuho ja pelas­tus. Mate­ri­aa­li­nen parem­min­voin­ti ja sosi­aa­li­nen hyv­in­voin­ti. Miten vain, mut­ta tästäkin kamp­pailus­ta on jo osa kansas­ta tip­punut ulkopuolelle.

  2. Kult­tuurivä­ki on ainakin suo­ma­laises­sa poli­ti­ikas­sa osoit­tau­tunut valitet­tavasti taipu­vaisek­si kan­nat­ta­maan ääri-ilmiöitä joko epä­toivoisen ryh­mään kuu­lu­misen tarpeen tai silkan val­lan­hi­mon vuok­si (esimerkkeinä heimoaat­teen haikail­i­jat 30-luvul­la ja tais­to­laiset 70-luvulla…).

    1. Per­hana, jäikö se sinne. On nimit­täin meil­läkin jääkiekkoil­i­joi­ta. Tai ainakin val­men­ta­jia. Niitä fiksuimpia. 

  3. Ulkopoli­ti­ikas­ta tässä on kyse. Viimeisiä naulo­ja Halosen-Tuomiojan-(Haaviston) lin­jan arkku­un naputel­laan. Jo oli kyl­lä aikakin.

  4. OS kir­joit­ti: “…nyt kamp­pail­laan ide­ol­o­gis­es­ta ja elämänkat­so­muk­sel­lis­es­ta hege­mo­ni­as­ta Suomessa.”

    Oikein OS kirjoitti!

    Kamp­pailun tule­vat voit­ta­maan ne, jot­ka pystyvät aikaansaa­maan talouskasvua Suomeen.

    Kaik­ki muut (= pop­ulis­tit ja maail­man­paran­ta­jat) tule­vat valitet­tavasti häviämään, sil­lä ilman talouskasvua joudumme takaisin kivikauteen.

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä, joka tekee mitä puhuu 24/7

  5. Tässä voisi nähdä myös pres­i­dentin­vaalin ja pres­i­dent­ti-insti­tuu­tion kehit­tymistä ei-poli­it­tiseen tai ei-puolue­poli­it­tiseen suun­taan. Kunt­tuurivä­ki on ehkä herkem­pi otta­maan kan­taa arvokysymyk­si­in ja bru­taalia päivän­poli­ti­ikkaa hien­oviriteisem­pi­in kysymyksiin.

    Pres­i­dentin rooli on ollut muu­tok­ses­sa. Kult­tuuriväen osal­lis­tu­mi­nen ja kansan kiin­nos­tus muutenkin voidaan nähdä kiin­nos­tuk­se­na saa­da itseä miel­lyt­tävä maan isä vastapain­ok­si muulle poli­ti­ikan teolle. Kansan kiin­nos­tus lataa arvo­val­taa ja moraal­ista val­taa tule­valle pres­i­den­tille. Pres­i­dent­ti-insti­tuu­tio voi näköjään yllät­tävän hyvin, vaik­ka puolueet ovatkin naker­ta­neet siltä per­in­teistä val­taa pois.

    Kult­tuurivä­ki tuskin poli­ti­soituu 70-luvun tyyli­in, mut­ta ottaa näköjään oman roolin­sa poli­ti­ikas­sa, ja näin poli­ti­soituu siinä mielessä, että vetää pres­i­dent­ti-insti­tuu­tio­ta omaan suun­taansa. Tuo oma suun­ta pitää sisäl­lään ainakin arvo­ja per­in­teistä poli­ti­ikan­tekoa enemmän.

  6. Kir­si Vir­tasel­la oli ehkä oikeampi ana­lyysi aiheesta: kult­tuurivä­ki saa ilmaista main­o­saikaa kun ilmoit­tau­tuu Haav­is­ton jengi­in. Vaalien jäl­keen samaa porukkaa ei Haav­is­to kiin­nos­ta pätkääkään ja kun­tavaaleis­sa sama poruk­ka ei ole Vihrei­den takana kun se taas veisi yleisöä pois.

  7. Molem­mat ehdokkaat suh­tau­tu­vat varsin järkevästi asi­akysymyk­si­in. Se suurin ero näi­den ehdokkaiden välil­lä on todel­lakin juuri siinä mil­laista porukkaa ne ovat taak­seen saa­neet. Tästä muo­dos­tuu se kokon­aisu­us ja ainakin itsel­leni on varsin help­poa vali­ta kumpaan joukkoon kuu­luu. Jos tämä jako on tul­lut pysyäk­seen, on luvas­sa mie­lenki­in­toisia aiko­ja jatkossakin.

    Asi­aan liit­tyen: hyvä veto Haav­is­ton kam­pan­jati­im­iltä hyö­dyn­tää tätä tuk­i­joukkoaspek­tia ja ottaa aamun lehti­main­ok­si­in tuk­i­joit­ten kom­ment­te­ja. Taitaisi Niin­istön kam­pan­javäel­lä olla vaikeuk­sia kerätä uskot­tavaa tuk­i­jal­is­taa, joka ei näyt­täisi itsekkäältä, elit­is­tiseltä, ikälop­ul­ta tai tiukkapipoiselta. Talouden peikoista varoit­tel­e­vat yri­tysjo­hta­jat oli­si­vat var­maan tässä yhtey­dessä sit­tenkin se vähiten huono vaihtoehto.

  8. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Kult­tuurivä­ki on ainakin suo­ma­laises­sa poli­ti­ikas­sa osoit­tau­tunut valitet­tavasti taipu­vaisek­si kan­nat­ta­maan ääri-ilmiöitä joko epä­toivoisen ryh­mään kuu­lu­misen tarpeen tai silkan val­lan­hi­mon vuok­si (esimerkkeinä heimoaat­teen haikail­i­jat 30-luvul­la ja tais­to­laiset 70-luvulla…).

    Jaa­has. Jos tuo on tot­ta, mainitse nyt joitakin esimerkke­jä edes. Heimoaat­teen haikail­i­jat? Halu­atko maini­ta nimeltä jonkun “fasis­ti­taiteil­i­jan”? Sibeliusko? Tai onko Han­nu Sala­ma tais­to­lainen mielestäsi? Ker­ro vielä, miten väit­tämäsi ääri-ilmiöi­hin lin­noit­tau­tu­mi­nen on näkynyt suo­ma­laises­sa taiteessa? Anna jokin negati­ivi­nen esimerk­ki ja toivoak­seni sel­l­ainen, joka ei liity liity omi­in taidemiel­tymyk­si­isi (Tais­tel­e­vat metsot?).

  9. Kir­joitin pari päivää sit­ten tästä aiheesta tänne:
    http://www.luutii.ma-pe.net/?p=693

    Kehtaan linka­ta, kun taus­tani on kult­tuuris­sa. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja ehtikin jo kir­joit­taa ne ennakkolu­u­lot, jot­ka eivät kos­ke­ta nykyti­lan­net­ta. Osmon ana­lyysi sen sijaan on huo­mat­ta­van tarkka.

  10. Taiteil­i­jat ja muu kult­tuurivä­ki on ollut vah­vasti vasem­mis­to­laista hen­geltään sen jäl­keen kuin kansal­lis­ro­man­ti­ik­ka meni pois muodista.

    Tämä vaan ei ole näkynyt viime vuosi­na kun vasem­mis­ton ehdokkaat ovat viime vuosi­na olleet niin väsähtäneitä (esim. Lip­po­nen) tai hei­dän vasem­mis­to­laisuuten­sa ei näy mitenkään (esim. Lipponen). 

    Nyt vasem­mis­to­laisu­us kanavoituu vihreisi­in ja Haav­is­toon, joka on riit­tävän värikäs sytyt­tääk­seen intellek­tuel­lit taiteilijapiirit.

  11. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja:
    Kult­tuurivä­ki on ainakin suo­ma­laises­sa poli­ti­ikas­sa osoit­tau­tunut valitet­tavasti taipu­vaisek­si kan­nat­ta­maan ääri-ilmiöitä joko epä­toivoisen ryh­mään kuu­lu­misen tarpeen tai silkan val­lan­hi­mon vuok­si (esimerkkeinä heimoaat­teen haikail­i­jat 30-luvul­la ja tais­to­laiset 70-luvulla…).

    Tai sit­ten on vuorostaan reagoitu ylim­i­toite­tusti juuri näi­hin ylilyön­tei­hin — ja alet­tu ajatel­la, että koko poli­ti­ik­ka on jotenkin van­hen­tunut elämä­nalue, jol­la puuhail­e­vat lähin­nä jonkin­laiset hyvää tarkoit­ta­vat hölmöt ja johon mukaan men­e­m­i­nen ei ole älymys­tön arvolle sopi­vaa. Esimerkkeinä mod­ernistit 50-luvul­la ja post­mod­ernistit 80-luvulla.

  12. 70- ja 80-luvuil­la syn­tyneil­lä ei ole tais­to­lai­saikakau­den aiheut­tamia trau­mo­ja. Ja Face­book ym. uudet medi­at madal­ta­vat osal­lis­tu­miskyn­nys­tä. Toisaal­ta myös poisjät­täy­tymisen kyn­nyskin lie­nee mata­la. Nykya­jan ihmiset ovat sitoumiskammoisia.

  13. Kult­tuuriväen näkyvä rooli vaa­likamp­pan­jas­sa kuvas­taa poli­it­tisen kult­tuurin pin­nal­lisu­ut­ta. Täl­laises­sa poli­it­tises­sa ilmapi­iris­sä äänestyskäyt­täyt­misen kannal­ta ratkai­se­vaa ei ole ehdokkaan kan­nan­otot ja pätevyys vaan se mihin ryh­mään äänestäjä halu­aa samais­tua. Itsel­lenikin tuot­ti vaikeuk­sia Haav­is­ton äänestämi­nen, kun en olisi mil­lään halunut samais­tua Ultra Bran kannattajiin.

  14. Jari: toivoak­seni sel­l­ainen, joka ei liity liity omi­in taidemiel­tymyk­si­isi (Tais­tel­e­vat metsot?). 

    Heh-heh 🙂 Kas kun ei Säälit­tävät olkiukot…

  15. Joka tapauk­ses­sa Haav­is­ton hieno esi­tys on raikas tuu­lah­dus. Tun­tuu, että ollaan vapau­tu­mas­sa autori­taarista uskoista, kuten tais­to­laisu­us ja nation­al­is­mi, joi­ta en kyl­lä vähät­telisi suo­ma­laisen sivistyneistön surkeina harharetk­inä. On hienoa, että löy­tyy nyky­isin köy­tyy niin monia ennakkolu­u­lot­to­mia ja ajat­telul­taan vapai­ta yksilöitä, jota men­neisyy­den ja ide­olo­gioiden kahleet eivät rajoi­ta, mut­ta jot­ka ovat kuitenkin men­neestä tietoisia.

  16. Juhani Salo­vaara: Näin tapah­tuu, kun puolue täyt­tyy oikean­lai­sista kaup­pati­eteil­i­jöistä, insinööreistä ja lakimiehistä. 

    En pidä negati­ivis­es­ta kam­pan­join­nista, ja minus­ta tämä menee vähän ohi Kokoomus­maal­ista. Tukeni Haav­is­tolle on ollut sel­l­aista taskuläm­mintä, mut­ta tässä on yksi aspek­ti johon mielestäni voitaisi­in kiin­nit­tää vähän huomiota.

    Kokoomus on nimit­täin pul­lol­laan kutosen matem­ati­ikkanu­meroil­la varustet­tu­ja “val­tiomiehiä”. Ei tämä puupäisyys johdu insinööriy­destä. Kokoomuk­sel­la on ollut esimerkik­si Iiro Viina­nen, joka on ehkä maail­mankaikkeu­den paras val­tio­varain­min­is­teri ikinä mis­sään. Kaik­ki kei­jupö­ly on vaan ravis­sut Niin­istön päälle.

    Lakimiehiä en kyl­lä puolustele.

  17. Obses­si­iviskom­pul­si­ivise­na urban­isti­na nyt kuitenkin tar­joaisin tähänkin jakolin­jaan sem­moistakin seli­tys­tä, että kult­tuurivä­ki on kaut­ta aikain asunut etupäässä isom­mis­sa kaupungeis­sa. Maail­ma näyt­tää kovin eril­laiselta Vallilas­ta kuin Varkaud­es­ta, ihan siitä yksinker­tais­es­ta syys­tä että se nyt vaan on kovin erillainen.

    Näis­sä vaaleis­sa ennnakoitua parem­min pär­jän­neistä Väyry­nen kaivoi poteron­sa toiselle puolelle, Haav­is­to yrit­tää sovitel­la, ja muut tun­tu­vat teesken­telävän että mitään jakoa ei ole ole­mas­sakaan. En tiedä onko tuo vaal­i­tak­tis­es­ti järkevää, mut­ta har­joitet­tuna poli­ti­ikkana se on typerää.

    Tavoit­teena “koko maan kehit­tämisessä” ei sinän­sä ole mitään vikaa, mut­ta kun se toteu­tus tun­tuu ole­van että kehitetään koko maa­ta samal­la taval­la, niin tulos on katas­tro­faa­li­nen. Työ­sopimuk­sista, liike-elämän sääte­lyn kaut­ta, kaavoituk­seen ja sosi­aal­i­tur­vaan meil­lä muu­ta olekaan kuin jär­jestelmiä ja lake­ja jot­ka on keskimäärin hyviä koko maas­sa, eli huono­ja jos­sain maan osassa.

  18. Kult­tuurivä­ki (sanan laa­jas­sa merk­i­tyk­sessä) on nyt yhtä hege­monis­es­ti vasem­mal­la kuin se oli joskus 1950-luvul­la vielä por­var­illi­nen. Tai paljon enemmän. 

    Toimit­ta­jien kesku­udessa olen huo­man­nut että eläk­keelle lähte­vis­sä on viime vuosi­na ollut jokaista tiukkaa stal­in­is­tia kohti yksi kokoomus­lainen tai sitou­tu­ma­ton por­var­il­lis­es­ti ajat­tel­e­va. Samaan aikaan koulu­tus­putk­ista tulee homogeenistä viher­vasem­mis­to­laista jour­nal­is­timössöä toimituksiin.

  19. Osmo Soin­in­vaara: Per­hana, jäikö se sinne. On nimit­täin meil­läkin jääkiekkoil­i­joi­ta. Tai ainakin val­men­ta­jia. Niitä fiksuimpia. 

    No mitäs siitä har­mit­tele­maan, rehellistä puhet­ta. Turha sitä on har­mitel­la jos joskus sat­tuu lip­saut­ta­maan jul­ki ihan oikeankin mielip­i­teen­sä, vaik­ka sit­ten vahingossa:)

  20. Kult­tuurivä­ki on yleen­sä aina niin pihal­la yhteiskun­nan, talouden ja kaik­ista muista oleel­li­sista reaal­i­maail­man fak­toista ja lainalaisuuk­sista, että fik­sun ehdokkaan val­in­ta onnis­tuu helpoiten otta­mal­la se vai­h­toe­hto, jota kyld­dyyrivä­ki vähiten kannattaa.

    Kult­tuuriväelle maail­ma näyt­tää edelleenkin ole­van pelkkää riis­toa, sor­toa ja niiku pahaa kap­i­tal­is­mia. Kult­tuuriväen onni taas näyt­tää löy­tyvän taloudel­lis­es­ta impi­vaar­alaisu­ud­es­ta, keskusjo­htoisu­ud­es­ta, säätelystä, nor­mi­tuk­ses­ta ja ihmis­ten kyyky­tyk­ses­tä. Sil­lähän ei ole mitään väliä, että näi­den tiedostavien kansankynt­tilöi­den aja­ma poli­ti­ik­ka jotaisi mm. kehi­tys­maid­en kur­jis­tu­miseen ja ihmis­ten yleiseen köyhtymiseen.

    Kaiken pitäisi olla höt­töistä “sol­i­daarista” nami-namia ja kiva-kivaa (rahaa­han aina saa val­tion kas­sas­ta tai riisto­por­varei­den pankki­holveista). Lisään­tynyt­tä sääte­lyäkään ei tietenkään nähdä haitallisek­si, kos­ka se kos­kee “niitä mui­ta” (mm. ihrama­haisia espoolaisia katu­maas­tureil­la keskus­taan tunke­via ekonome­ja ja insinööre­jä) — kyld­dyyri­vaikut­ta­jalle ja sen viidelle parhaalle kaver­ille­han pitää päin­vas­toin antaa oikeudet tuhria muiden omaisu­ut­ta, jär­jestää mukavia väki­val­taisia miekkare­i­ta ja vil­jel­lä hamp­pua (tai ainakin hoilot­taa tais­to­laisia “lah­datkaa kaik­ki por­var­it” ‑laulu­ja parin punkkupul­lon etukumarassa…)

  21. Kat­sokaa Urheilule­hti, 2.2.2012 — kiin­nos­ta­va artikke­li pres­i­dentin­vaalien vaiku­tuk­ses­ta myös jääkiekkoil­i­joiden asen­teisi­in ja urheilumaail­man ilmapi­ir­imuu­tok­ses­ta: mis­tä saa keskustel­la, mis­tä ei.

  22. Mis­tähän on muuten syn­tynyt käsi­tys, että käymäl­lä teat­teriko­rkean, luke­mal­la slaav­i­laista filolo­giaa (tms.) tai renkut­ta­mal­la “kan­taaot­tavia” popvi­isu­ja jotenkin eri­tyis­es­ti jalos­tu­isi lausumaan vii­sai­ta ja perustel­tu­ja kom­ment­te­ja yhteiskun­nas­ta, poli­ti­ikas­ta, taloud­es­ta ja yleen­säkin kaikesta maan ja taivaan välillä?

  23. Min­ua ärsyt­tää kun näitä 40 vuot­ta van­ho­ja kult­tuuridiskursse­ja (tais­to­laisu­us, punav­ihreys) yritetään sovit­taa 1980-luvul­la syn­tyneisi­in. Me emme yksinker­tais­es­ti kuu­lu siihen aikakau­teen. Sanois­in että net­ti, Irakin sota ja Suomen kan­sain­vä­li­nen pehmoilu (esim. suh­teessa EU:hun tai USA:n sisäpoli­it­ti­sista tarpeista kumpuavi­in soti­in) ovat enem­män niitä mei­dän sukupolvikoke­muk­sia. (Sikäli kun puhutaan siitä ihmis­ryh­mästä, jota ei täysin ole imet­ty kulu­tusy­hteiskun­nan ikuiseen autu­u­teen mukaan.)

  24. Marko Hami­lo:
    Kult­tuurivä­ki (sanan laa­jas­sa merk­i­tyk­sessä) on nyt yhtä hege­monis­es­ti vasem­mal­la kuin se oli joskus 1950-luvul­la vielä por­var­illi­nen. Tai paljon enemmän. 

    Toimit­ta­jien kesku­udessa olen huo­man­nut että eläk­keelle lähte­vis­sä on viime vuosi­na ollut jokaista tiukkaa stal­in­is­tia kohti yksi kokoomus­lainen tai sitou­tu­ma­ton por­var­il­lis­es­ti ajat­tel­e­va. Samaan aikaan koulu­tus­putk­ista tulee homogeenistä viher­vasem­mis­to­laista jour­nal­is­timössöä toimituksiin.

    Mihin mössö­porukkaan luet itsesi?

    Tiedetoimit­ta­jana sin­ul­ta odot­taisi edes vähäistä ana­lyyt­tista otet­ta. Se tun­tuu taas ker­ran puut­tuvan. Mis­tä “koulu­tus­putkesta” puhut, mihin tutkimuk­seen perustuen se tuot­taa “viher­vasem­mis­to­laista” (miten se määritel­lään?) ajat­telua, jne.
    Olk­inukke on var­maan sin­ulle tut­tu käsite. Yrit­täisit edes vält­tää suun­soit­toa, olisit uskottavampi.

  25. KKK

    “Kult­tuuriväen näkyvä rooli vaa­likamp­pan­jas­sa kuvas­taa poli­it­tisen kult­tuurin pin­nal­lisu­ut­ta. Täl­laises­sa poli­it­tises­sa ilmapi­iris­sä äänestyskäyt­täyt­misen kannal­ta ratkai­se­vaa ei ole ehdokkaan kan­nan­otot ja pätevyys vaan se mihin ryh­mään äänestäjä halu­aa samaistua.”

    Tästä olen samaa mieltä, tämä on ehdot­tomasti yksi tärkeä tek­i­jä, mut­ta mis­tä se johtuu? Voisiko poli­it­tisen kult­tuurin “pin­nal­lisu­us” johtua siitä, että osa poli­ti­ikkaan kuu­lu­vista asioista on niin HC:tä, asiantun­ti­ju­ut­ta vaa­ti­vaa (evvk-val­u­ut­tara­has­to, meikäläiselle ilmas­ton­muu­tos jne) ja legal­isoitunut­ta, että helpom­min läh­estyt­tävät asi­at kuten eri­laiset arvo- ja moraa­likysymyk­set, ima­go ja samais­tu­mishalu ovat aikaisem­paa suurem­mas­sa roolissa?

    Pitäisikö poli­ti­ikan jotenkin downshiftata?

  26. Art­tu:
    Min­ua ärsyt­tää kun näitä 40 vuot­ta van­ho­ja kult­tuuridiskursse­ja (tais­to­laisu­us, punav­ihreys) yritetään sovit­taa 1980-luvul­la syn­tyneisi­in. Me emme yksinker­tais­es­ti kuu­lu siihen aikakauteen. 

    Ongel­ma on vain siinä, että kun vähän tulee ikää lisää, niin tajuaa kuin­ka yhä uusien sukupolvien “val­is­tuneet” nuoret “kek­sivät” ihan samat asi­at (antikap­i­tal­is­mi, USA:n vas­taisu­us, vasem­mis­to­laisu­us jne.) enem­män tai vähem­män samas­sa muo­dos­sa kuin edeltäjänsä.

    On tietysti ymmär­ret­tävää, että leimaami­nen, vähät­te­ly ja välin­pitämät­tömyys voi ottaa nuor­ta lei­jon­aa pat­ti­in, mut­ta totu­us vain valitet­tavasti on se, ettei sieltä tei­dän “val­is­tuneelta” laidal­ta näytä tule­van mitään uut­ta ja tuoret­ta — ain­oas­taan umme­htunut­ta 60-luvun löyhkää.

  27. Yksi asia jak­saa ärsyt­tää. Jotain muu­ta kuin Vihreätä äänestävä on tyh­mä, rasisti, kap­i­tal­isti tai muuten vain todel­la inhot­ta­va ihminen.

    Tol­la asen­teel­la­han sitä saa kään­nyn­näisiä helposti.

  28. Mitä se sem­moinen por­var­illi­nen ajat­telu on? Nuo pres­i­dent­tiehdokkaat ainakin on kaikesta samaa mieltä, tai ainakin sanoo ole­vansa. Onko ne molem­mat sit­ten por­vare­i­ta vai jotain muu­ta? Molem­mat puhuu syr­jäy­tymisen ehkäisys­tä ja heikom­pi­en aut­tamis­es­ta ja muusta.

  29. Ein­sten: Tästä olen samaa mieltä, tämä on ehdot­tomasti yksi tärkeä tek­i­jä, mut­ta mis­tä se johtuu? Voisiko poli­it­tisen kult­tuurin “pin­nal­lisu­us” johtua siitä, että osa poli­ti­ikkaan kuu­lu­vista asioista on niin HC:tä, asiantun­ti­ju­ut­ta vaa­ti­vaa (evvk-val­u­ut­tara­has­to, meikäläiselle ilmas­ton­muu­tos jne) ja legal­isoitunut­ta, että helpom­min läh­estyt­tävät asi­at kuten eri­laiset arvo- ja moraa­likysymyk­set, ima­go ja samais­tu­mishalu ovat aikaisem­paa suurem­mas­sa roolissa?
    Pitäisikö poli­ti­ikan jotenkin downshiftata?

    Ovatko asi­at oikeasti niin HC:tä. Etenkin taloudel­liset asi­at ovat yleen­sä ihan maalaisjär­jel­lä ymmär­ret­tävis­sä, kun ne vaan vään­tää rauta­lankas­ta? Sääli vaan, että suo­ma­laisen talousjour­nal­is­min taso on vain niin surkea. Yhteiskun­taopin määrä kouluis­sa pitäisi lisätä vaik­ka sit­ten his­to­ri­an kustannuksella.

  30. Olen tämän kamp­pan­jan aikana mon­een ker­taan miet­tinyt julk­isten kan­nat­ta­jien tarvetta/merkitystä ehdokkaalle. Minä en ole mikään netis­sä elävä ja osaa­va hep­pu, joten en lähde tieto­ja hake­maan, mut­ta mutu tun­tu­mal­ta tän vaalin ratkai­se­vat sen ikäiset ihmiset, joille ei ehkä kan­nat­taisi kauheasti tuput­taa noi­ta eri­laisia taiteil­i­joi­ta. Heille/minulle pres­san hom­ma on ihan muu­ta, kuin yhtä juh­laa ja huli­naa. Tietysti ko poruk­ka vetoaa nuorem­paan joukkoon, mut­ta vielä heitä lie­nee vähemmän.
    Ehkä kan­nat­taa kuu­den vuo­den päästä kat­soa ikä­jakau­maa ja vähän harki­ta miten hom­ma hoidetaan.

  31. Jari: Mihin mössö­porukkaan luet itsesi?

    Tiedetoimit­ta­jana sin­ul­ta odot­taisi edes vähäistä ana­lyyt­tista otet­ta. Se tun­tuu taas ker­ran puut­tuvan. Mis­tä “koulu­tus­putkesta” puhut, mihin tutkimuk­seen perustuen se tuot­taa “viher­vasem­mis­to­laista” (miten se määritel­lään?) ajat­telua, jne.
    Olk­inukke on var­maan sin­ulle tut­tu käsite. Yrit­täisit edes vält­tää suun­soit­toa, olisit uskottavampi.

    Olen yhteiskuntafilosofis­es­ti klassi­nen lib­er­aali ja äänestäjänä puolue­poli­it­tis­es­ti kodi­ton. Meitä lib­er­aale­ja on toimit­ta­jakun­nas­sa muu­tamia harvoja.

    Koulu­tus­putkil­la tarkoi­tan viestin­nän / jour­nal­is­min opinahjo­ja Helsingis­sä, Tam­pereel­la ja Jyväskylässä.

    Toimit­ta­jien viher­vasem­mis­to­laisu­ut­ta, jota voi mita­ta esimerkik­si vasem­mis­toli­iton ja vihrei­den äänestämisel­lä, ei voi jär­jel­lis­es­ti kiistää kukaan joka on jos­sakin medi­at­alos­sa työsken­nel­lyt. Asian tutkimis­ta­han toimit­ta­jat vas­tus­ta­vat kurkku suo­rana, mut­ta joitakin viit­teitä ilmiön suu­ru­us­lu­okas­ta saat­toi havai­ta Aamule­hden taan­nois­es­ta kyselystä.

  32. vihreät eivät opi:
    Yksi asia jak­saa ärsyt­tää. Jotain muu­ta kuin Vihreätä äänestävä on tyh­mä, rasisti, kap­i­tal­isti tai muuten vain todel­la inhot­ta­va ihminen.

    Tol­la asen­teel­la­han sitä saa kään­nyn­näisiä helposti.

    Mut­ta yleistämi­nen vihreisi­in on sen sijaan täysin ok?

  33. Marko Hami­lo:
    Kult­tuurivä­ki (sanan laa­jas­sa merk­i­tyk­sessä) on nyt yhtä hege­monis­es­ti vasem­mal­la kuin se oli joskus 1950-luvul­la vielä por­var­illi­nen. Tai paljon enemmän. 

    On vaikea näin 80-luvul­la syn­tyneenä kult­tuu­ri­työläisenä ymmärtää sitä koko­var­talo­hal­vaus­ta mikä ihan järke­vi­inkin ihmisi­in menee jos samas­sa lehdessä esi­in­tyvät sanat kult­tuuri ja stal­in­is­mi.

    Väit­täisin melkein tun­te­vani Hamiloa enem­män kult­tuuriväkeä (sanan laa­jas­sa merk­i­tyk­sessä) ja voin vaku­ut­taa että siel­lä on kaiken­laista hiihtäjää- poli­it­tisen ken­tän koko spek­tri samal­la taval­la kuin pros­es­si-insinööreis­sä, tiedetoimit­ta­jis­sa tai laboranteissa. 

    Toimit­ta­jien kesku­udessa olen huo­man­nut että eläk­keelle lähte­vis­sä on viime vuosi­na ollut jokaista tiukkaa stal­in­is­tia kohti yksi kokoomus­lainen tai sitou­tu­ma­ton por­var­il­lis­es­ti ajat­tel­e­va. Samaan aikaan koulu­tus­putk­ista tulee homogeenistä viher­vasem­mis­to­laista jour­nal­is­timössöä toimituksiin. 

    Mielel­läni kuulisin myös tästä viher­vasem­mis­to­lais­es­ta koulu­tus­putkesta ja ennenkaikkea siitä miten viher­vasem­mis­to­laisu­us toimit­ta­ji­in koulu­tuk­sen aikana indoktrinoidaan. 

    Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja

    Kult­tuurivä­ki on ainakin suo­ma­laises­sa poli­ti­ikas­sa osoit­tau­tunut valitet­tavasti taipu­vaisek­si kan­nat­ta­maan ääri-ilmiöitä joko epä­toivoisen ryh­mään kuu­lu­misen tarpeen tai silkan val­lan­hi­mon vuoksi 

    Nyt täy­tyy kyl­lä ihan kysel­lä näin kult­tuu­ri­työläisenä että minkähän­laista val­taa kult­tuuripi­ireille sit­ten olisi tar­jol­la poli­ti­ikkaan osal­lis­tu­mis­es­ta- siis enem­män kuin ihan nor­maaleille ihmisille? Ja miten tämä kult­tuurispe­si­fi val­ta sit­ten implementoitaisiin? 

    Itse väit­täisin että kyse on osit­tain per­spek­ti­ivi­harhas­ta. Kult­tuuri-ihmiset ovat työn­sä puoles­ta esi­in­tyjiä, joil­la on jo ennestään jonkin­lainen medi­apresti­isi (jol­loin hei­dän kan­nan­ot­ton­sa kiin­nos­ta­vat medi­aa, oli ne sit­ten mil­laisia tahansa) jos­ta seu­raa medi­anäkyvyyt­tä ja esi­in­tymiskoke­mus tekee hei­dät kiitol­lisik­si medi­alle. Medi­a­peliä, siis. 

    Alaa sisäpuolelta katso­vana väitän että kult­tuuriväkeä kiin­nos­taa poli­ti­ik­ka yhtä paljon kuin muu­takin väestöä- suur­in­ta osaa ei ollenkaan, joitain paljon ja isoa joukkoa siltä väliltä. Väitän myös että tyrkky­val­in­ta tehdään yhtä irra­tionaal­isin tai ratio­naal­isin perustein kuin muunkin väestön kesku­udessa. On jotenkin epäreilua odot­taa että “kult­tuuriväel­lä” pitäis olla tur­vatarkas­ta­jia tai IT-asiantun­ti­joi­ta parem­min for­mu­loidut mielip­i­teet poli­ti­ikas­ta pelkästään sitä varten että “kult­tuurivä­ki” on kulttuurialalla. 

    Itse allekir­joi­tan myös ihme­tyk­sen siitä mik­si vasem­mis­to­laisen “kult­tuuriväen” pitäisi piehtaroi­da stal­larei­den, tais­to­lais­ten ja agit propin syn­neis­sä. Yhä isom­pi osa meistä ei ollut edes syn­tynyt kun nämä kauheudet on tapah­tuneet. Minus­ta tun­tuu myös että Hamilon & kump­panei­den vasem­mis­to on ihan eri aja­tus­raken­nel­ma kuin se mitä “kult­tuurivä­ki” täl­lä ajattelee.

  34. Tuo­mas S.
    Väit­täisin melkein tun­te­vani Hamiloa enem­män kult­tuuriväkeä (sanan laa­jas­sa merk­i­tyk­sessä) ja voin vaku­ut­taa että siel­lä on kaiken­laista hiihtäjää- poli­it­tisen ken­tän koko spek­tri samal­la taval­la kuin pros­es­si-insinööreis­sä, tiedetoimit­ta­jis­sa tai laboranteissa. 

    Mielel­läni kuulisin myös tästä viher­vasem­mis­to­lais­es­ta koulu­tus­putkesta ja ennenkaikkea siitä miten viher­vasem­mis­to­laisu­us toimittajiin 


    Itse allekir­joi­tan myös ihme­tyk­sen siitä mik­si vasem­mis­to­laisen “kult­tuuriväen” pitäisi piehtaroi­da stal­larei­den, tais­to­lais­ten ja agit propin syn­neis­sä. Yhä isom­pi osa meistä ei ollut edes syn­tynyt kun nämä kauheudet on tapah­tuneet. Minus­ta tun­tuu myös että Hamilon & kump­panei­den vasem­mis­to on ihan eri aja­tus­raken­nel­ma kuin se mitä “kult­tuurivä­ki” täl­lä ajattelee.

    Jos kult­tuuriväen poli­it­tis­ten mielip­itei­den jakau­ma vas­taa koko väestöä, mik­si kak­si kolmes­ta poli­ti­ikkaa kom­men­toivas­ta kult­tuuri-ihmis­es­tä ei ole Niin­istön taustajoukoissa?

    Toimit­ta­jien koulu­tuk­ses­sa ei tarvitse ihmeem­min indok­tri­noi­da. Koulutet­ta­vat ovat jo melkoisen valikoitunut­ta joukkoa, joten he kyl­lä omak­su­vat innol­la sen ide­olo­gian mitä tiedekun­ta tarjoaa.

    Vielä harvem­pi on elänyt niinä aikoina kun Ital­ias­sa oli fas­cis­te­ja ja Sak­sas­sa nat­se­ja. Silti nämä leimat tun­tu­vat ole­van ihan ajankohtaisia.

    Jos joku kan­nat­ti 1970-luvul­la stal­in­is­mia, se on ymmär­ret­tävää vaik­ka tuomit­tavaa. Se että punav­ihreys vetoaa vielä Neu­vos­toli­iton rom­ah­tamisen jäl­keen on paljon vaikeam­paa ymmärtää. Siitä saamme tosin syyt­tää itseämme me, jot­ka emme 1990-luvul­la vaati­neet kun­nol­lista likapyykin pesua suomet­tumisen ajoilta.

    1. Hami­lo.
      Mitä tekemistä Neu­vos­toli­itol­la ja vihrey­del­lä on keskenään. Vihreät nyt jok­seenkin ain­oana ryh­mänä pitivät yhteyt­tä Neu­vos­toli­iton sisäisi­in oppositioryhmiin.

  35. Hamilol­la taas mopo keulii. Lehdis­tö sel­l­aise­na kun sen tun­nemme on sekä his­to­ri­al­lis­es­ti että tässä päivässä val­i­tus­pro­jek­ti. Lehdis­tö halu­aa tehdä luk­i­jois­taan parem­pia ihmisiä, ker­toa sosi­aal­ista ja muista ongelmista. Ja päätellen vaikka­pa siitä innos­ta mil­lä suo­ma­laiset luke­vat lehtiä, katso­vat uutisia, keskustel­e­vat asioista, niin ei se että toimit­ta­jakun­ta ei ole saman­laista kuin luk­i­jakun­ta tun­nu aiheut­ta­van ongelmia.

    Se että tuol­laiseen ammat­ti­in hakeu­tuu väkeä joka on keskimäärin pro­gres­si­ivista, niin kuin amerikkalaiset sanoo, on suurin piirtein yhtä ihmeel­listä kuin se että fyysikot ovat keskimääräista lah­jakkaampia matemaattisesti.

    Kysytään nyt vielä että mil­lä kaikil­la kri­teereil­lä sinus­ta toimit­ta­jakun­nan pitäisi edus­taa kansal­lisia keskiarvoja?

  36. On tragikoomista kuin­ka paljon Niin­istöläisiä näyt­tää suo­raan san­ot­tuna vitut­ta­van, ettei kult­tuurivä­ki rakas­takkaan hei­dän ehdokas­taan. Tämä saat­taa liit­tyä fan­tasi­aan, että Niin­istöstä olisi tul­lut Suomen ensim­mäi­nen oikeis­to-lib­er­aali pres­i­dent­ti, ja sel­l­aise­na hän on suuren osan 2000-lukua saat­tanut näyt­täy­tyäkin. Kuitenkin toinen kier­ros on ajanut hänet ase­maan, jos­sa hän, mikäli hänestä pres­i­dent­ti tulee, on ole­va ensisi­jais­es­ti kon­ser­v­a­tivi­isen Suomen äänil­lä valit­tu. Sääli sinän­sä — toisaal­ta, jos tah­too lib­er­aalin, voi aina äänestää sitä lib­er­aalimpaa vaihtoehtoa.

  37. tpyy­lu­o­ma:
    Hamilol­la taas mopo keulii. Lehdis­tö sel­l­aise­na kun sen tun­nemme on sekä his­to­ri­al­lis­es­ti että tässä päivässä val­i­tus­pro­jek­ti. Lehdis­tö halu­aa tehdä luk­i­jois­taan parem­pia ihmisiä, ker­toa sosi­aal­ista ja muista ongelmista. Ja päätellen vaikka­pa siitä innos­ta mil­lä suo­ma­laiset luke­vat lehtiä, katso­vat uutisia, keskustel­e­vat asioista, niin ei se että toimit­ta­jakun­ta ei ole saman­laista kuin luk­i­jakun­ta tun­nu aiheut­ta­van ongelmia. 

    Minä en halua ker­toa ihmisille, miten hei­dän pitää ajatel­la. Minä halu­an ker­toa heille tosi­asi­at, jot­ta he voivat muo­dostaa oman mielipiteensä.

    His­to­ri­al­lis­es­ti tämä toimit­ta­jakun­nan irtaan­tu­mi­nen val­is­tuk­sen per­in­teestä vasem­mistoper­in­teen hyväk­si on tapah­tunut vas­ta äskettäin.

    Se, että toimit­ta­jakun­ta ei ymmär­rä luk­i­jakun­taansa on aiheut­tanut ongelmia. Se ilme­nee siten, että lehtien luot­ta­mus­pääo­ma on hil­jalleen muren­e­mas­sa. Se tapah­tuu ikävä kyl­lä niin hitaas­tim, että sitä ei lehdis­sä havai­ta ennen kuin kri­isi on ehtinyt syväksi.

    Se että tuol­laiseen ammat­ti­in hakeu­tuu väkeä joka on keskimäärin pro­gres­si­ivista, niin kuin amerikkalaiset sanoo, on suurin piirtein yhtä ihmeel­listä kuin se että fyysikot ovat keskimääräista lah­jakkaampia matemaattisesti. 

    Kuten kir­joitin, vielä 1970-luvul­la kaiken sortin reak­tionääre­jä hakeu­tui vähem­mistökom­mu­nistien kiusak­si toim­i­tuk­si­in myös. Nyt kun he ovat jäämässä ja jääneet eläk­keelle, homogenisoi­tu­mi­nen sen kuin kiihtyy.

    Toimit­ta­jat ovat var­maan olleet myös keskimäärin luk­i­joitaan lah­jakkaampia joskus, mut­ta nykyään on ihan taval­lista, että jut­tu­jen toimit­ta­jan asiantun­tem­at­to­muud­es­ta johtu­vat virheet on kor­jat­tu 15 min­uutis­sa netis­sä uutisen alla. Kun yleinen koulu­tus­ta­so on nous­sut, toimit­ta­jienkin osaamis­ta­son pitäisi kas­vaa. Har­mi kyl­lä toimit­ta­jat tuh­laa­vat usein ison osan ajas­taan yliopis­tol­la täysin jon­nin­joutavaan. Parhaat kol­le­gani ovat niitä har­vo­ja ammat­tikun­tani oikeusti­eteil­i­jöitä, insinööre­jä etc.

    Kysytään nyt vielä että mil­lä kaikil­la kri­teereil­lä sinus­ta toimit­ta­jakun­nan pitäisi edus­taa kansal­lisia keskiarvoja? 

    Min­un mielip­i­teel­läni ei ole juuri merk­i­tys­tä. Luk­i­jakun­ta­han sen ratkaisee, ja mon­et sel­l­aiset asi­at jois­sa toimit­ta­jat julis­ta­vat omaa pro­gres­si­ivi­su­ut­taan saa­vat vuosi­ti­laa­jia pohti­maan, onko lehden tilaamises­sa mitään järkeä — varsinkin kun ulko­maanuutiset voi lukea englan­ninkieli­sistä lähteistä paljon parem­min, kotikul­man asi­at ker­too paikallisle­hti ja niitä kansal­lisi­akin asioi­ta pitää lukea jatku­vasti värinko­r­jaus­l­a­sit nenällä.

  38. Osmo Soin­in­vaara:
    Hamilo.
    Mitä tekemistä Neu­vos­toli­itol­la ja vihrey­del­lä on keskenään. Vihreät nyt jok­seenkin ain­oana ryh­mänä pitivät yhteyt­tä Neu­vos­toli­iton sisäisi­in oppositioryhmiin. 

    Joukos­sanne oli van­ho­jen stal­in­istien joukos­sa myös kun­non antikom­mu­nis­te­ja, kumar­rus heille.

    Puhe oli nyt näistä 80-luvul­la syn­tyneistä, jot­ka nil­lit­tävät että mik­si heitä kut­su­taan tais­to­laisik­si vain sik­si että hei­dän mielip­i­teen­sä ja ahdaskat­seisuuten­sa muis­tut­taa tais­to­lai­sista, “vaik­ka emme tais­to­lai­saikaan olleet vielä syntyneetkään”.

    Stalinkin oli ollut hau­das­sa jo toista vuosikym­men­tä sil­loin kun Uusstal­in­istin uskon­tun­nus­tus painet­ti­in ja vähem­mistökom­mu­nis­te­ja yleis­es­ti stal­in­is­teik­si pilkattiin.

    1. Vihreät syn­tyivät juuri vas­taisku­na stal­in­is­mille. Koeta nyt vähän pysyä his­to­ri­al­li­sis­sa tosiasioissa!

  39. Osmo Soin­in­vaara:
    Vihreät syn­tyivät juuri vas­taisku­na stal­in­is­mille. Koeta nyt vähän pysyä his­to­ri­al­li­sis­sa tosiasioissa!

    Joku asia yhdis­tää ääriusko­vaisia, stal­in­is­te­ja, vihre­itä jne. MIkä?

  40. Marko Hami­lo: Joukos­sanne oli van­ho­jen stal­in­istien joukos­sa myös kun­non antikom­mu­nis­te­ja, kumar­rus heille.

    Puhe oli nyt näistä 80-luvul­la syn­tyneistä, jot­ka nil­lit­tävät että mik­si heitä kut­su­taan tais­to­laisik­si vain sik­si että hei­dän mielip­i­teen­sä ja ahdaskat­seisuuten­sa muis­tut­taa tais­to­lai­sista, “vaik­ka emme tais­to­lai­saikaan olleet vielä syntyneetkään”.

    Stalinkin oli ollut hau­das­sa jo toista vuosikym­men­tä sil­loin kun Uusstal­in­istin uskon­tun­nus­tus painet­ti­in ja vähem­mistökom­mu­nis­te­ja yleis­es­ti stal­in­is­teik­si pilkattiin.

    Itseasi­as­sa ote­taan vähän takaisin. Nyt näyt­täisi siltä että tais­to­laisu­us on avain­sana joka saa ihan fik­sutkin ihmiset men­emään täysin jär­jiltään, oli puhe sit­ten kult­tuurista, poli­ti­ikas­ta, AY-liik­keestä tai naa­purin autos­ta. Tais­to­laisu­us ja keskustelu on siir­tynyt viher­vasem­mis­ton synneiksi. 

    Tois­tan edelleen kysymyk­sen- mik­si ihmeessä esimerkik­si vasem­mis­toli­iton tai vihreän liiton pitäisi ottaa päälleen tais­to­lais­ten syn­nit, ja jatkokysymyk­senä minkälaiset kansantri­bunaalit pitäisi jär­jestää että voisimme keskustel­la tais­to­laisu­ud­es­ta- tai oikeam­min että voitaisi­in keskusel­la poli­ti­ikas­ta ilman että joku huu­taa tais­to­lainen! ja keskustelu päättyy?

  41. Osmo Soin­in­vaara:
    Vihreät syn­tyivät juuri vas­taisku­na stal­in­is­mille. Koeta nyt vähän pysyä his­to­ri­al­li­sis­sa tosiasioissa! 

    Minähän kovasti jo kumartelin niille teistä, jot­ka ehätitte antikom­mu­nis­min jalolle asialle. Puhe oli näistä jot­ka menivät koulu­un kun Berli­inin muuri mur­tui. Heitä ei voi syyt­tää 1970-luvun suomet­tumis­es­ta, mut­ta jos hei­dän asen­teen­sa vääri­in mielip­iteisi­in on sama kuin tais­to­laisil­la neu­vos­to­vas­taisu­u­teen, tot­ta kai täl­lainen van­hempi reak­tionääri sen his­to­ri­al­lisen analo­gian tekee.

  42. Osmo Soin­in­vaara:
    Vihreät syn­tyivät juuri vas­taisku­na stal­in­is­mille. Koeta nyt vähän pysyä his­to­ri­al­li­sis­sa tosiasioissa!

    Ei se ihan niin yksinker­taista ollut. Vihreis­sä on entisiä tais­to­laisia kuten Satu Has­si. Min­ul­la oli ilo seu­ra­ta Oraan suo­jeli­joiden illan­vi­et­to­ja ja yli­pa­p­i­tar Hedi Hau­ta­lan palvon­taa. Ikävää nähdä, miten avoimes­ta ja kivas­ta yhteisöstä tuli nopeasti sulkeu­tunut. — Tais­to­laisu­ude­sa oleel­lista ei ollut kri­ti­ik­itön Neu­vos­toli­iton palvon­ta, vaan dog­maat­tisu­us ja yht­enäistävä normi­paine. Kyl­lä sitä samaa löy­tyy vihreistäkin.

    1. Entisiä tais­to­laisia, kuten Satu Hassi
      Tiedätkö jonkun toisenkin? Kun melkein koko ikälu­ok­ka yliopis­tois­sa hurahti tais­to­laisik­si, entisiä tais­to­laisia on joka paikas­sa. Luulen kuitenkin, et5tä vihreis­sä vähem­män kuin kokoomuksessa.

  43. Marko Hami­lo:

    Toimit­ta­jat ovat var­maan olleet myös keskimäärin luk­i­joitaan lah­jakkaampia joskus, mut­ta nykyään on ihan taval­lista, että jut­tu­jen toimit­ta­jan asiantun­tem­at­to­muud­es­ta johtu­vat virheet on kor­jat­tu 15 min­uutis­sa netis­sä uutisen alla. Kun yleinen koulu­tus­ta­so on nous­sut, toimit­ta­jienkin osaamis­ta­son pitäisi kas­vaa. Har­mi kyl­lä toimit­ta­jat tuh­laa­vat usein ison osan ajas­taan yliopis­tol­la täysin jonninjoutavaan. 

    Juuri näin. Kun lukee lehti­ju­tun aiheesta, jos­ta itse paljon tietää, on häm­mästynyt siitä mil­laista asiantun­tem­aton­ta roskaa lehti­in paine­taan. Lie­nee ilmeistä, että asiantun­tem­aton­ta roskaa kir­joite­taan siis myös muista aiheista, sitä ei vaan niin hel­posti huomaa.

    Toisaal­ta esimerkik­si maakun­tale­hti­in vielä muu­ta­ma vuosikym­men sit­ten pääsi toimit­ta­jak­si ilman mitään koulu­tus­ta, kir­joit­taa piti osa­ta. Ei tässä siis mis­tään val­is­tus­pro­jek­tin rap­pios­ta puhuta.

  44. Jotenkin kor­nia miet­tiä tätä tais­to­laisu­u­den par­a­dig­maa. Neu­vos­toli­iton hajoamis­es­ta on kulunut pian 25 vuot­ta, kul­tais­es­ta ylipoli­ti­soituneesta 70-luvus­ta pian jo 45 vuot­ta. Nyt tääl­lä ihan siis pokalla ilmeisen täy­si­val­taiset ihmiset miet­tii miten Satu Has­sin mielipi­de oli sil­loin väärä. Oot­teko te nyt siis ihan vakavissanne?

  45. Osmo Soin­in­vaara:
    Entisiä tais­to­laisia, kuten Satu Hassi
    Tiedätkö jonkun toisenkin? Kun melkein koko ikälu­ok­ka yliopis­tois­sa hurahti tais­to­laisik­si, entisiä tais­to­laisia on joka paikas­sa. Luulen kuitenkin, et5tä vihreis­sä vähem­män kuin kokoomuksessa.

    Paa­vo Joensuu?

    http://iltalehti.fi/presidentinvaalit/2012013015144135_pd.shtml

    Min­ul­la ei ole aav­is­tus­takaan kuka on kyseessä, mut­ta Haav­is­to kat­soi asi­ak­seen maini­ta henkilön nimeltä. Voisitko kysyä Haav­is­tol­ta että miksi?

  46. juge: Joku asia yhdis­tää ääriusko­vaisia, stal­in­is­te­ja, vihre­itä jne. MIkä?

    Olemme kaik­ki ihmisiä? En kek­si juuri muu­ta, joka yhdis­täisi min­ua ja noi­ta mui­ta kategorioita.

  47. Esit­täkääpä mielessänne seu­raa­va kysymys. Mil­loin HS on tehnyt kat­ta­van, asiantun­ta ja monipuolisebn jutun jois­takin seu­raav­ista kysys­myk­sistä? Riip­pumatat siitä, mitä mieltä asi­as­ta on tai pitäisi olla, niin mielip­i­teen on perustet­tu­va monipuoliseen tarkastelu­un. Kysymyk­set kos­ket­ta­vat suo­raan tai välil­lis­es­ti hyvin suur­ta osaa väestöstä. Asi­at oli­is hyvä nähdä ns. yhdel­lä lakanalla.

    1) las­ten koti­hoidon­tu­ki ja ylipäätän­sä las­ten työakaisen hoidon eri muodot sekä niiden osu­us hoi­dos­ta ja sen kus­tan­nuk­sista. Mik­si kotiäidin / per­heen­emän­nän ammatii on hyvin monille naisille mielekäs.

    2) Pis­ara-rata tai sen laa­jem­pi tote­tu­tus, mah­dolli­nen kaupun­gin metron laa­je­nat­a­mi­nen ja taas ylipäätnsä. eri joukkoli­iken­teen muodot.

    3) vuokra-asun­to­jen tar­jon­ta — myös yksi­tysitne vuokran­ta­jien kannal­ta. Huom. vuokra-asun­not lienevät edelleen koti­talouk­sien suurin yksit­täi­nen sijoi­tus­var­al­lisu­u­den muo­to. Ja useimm­ta vuokranan­t­jat tyytvät kohtuutuottoon.

    4) Ns. mer­i­tokrat­ti­nen ongel­ma. Akatemis­es­ti koulute­tun väestön ja koulut­ta­mat­toman, mut­ta muuten ammat­ti­taitoisen väestön väli­in repey­tyvä kuilu. Ja toinen kysymys: Mitä me teemme kaikil­la näil­lä maistereilla.

    5) Uusien lähi­hoita­jien taita­mat­to­muus. Tästä olen kuul­lut, mut­ta en voi väit­tää tun­te­vani asiaa.

  48. Osmo Soin­in­vaara:
    Entisiä tais­to­laisia, kuten Satu Hassi
    Tiedätkö jonkun toisenkin? Kun melkein koko ikälu­ok­ka yliopis­tois­sa hurahti tais­to­laisik­si, entisiä tais­to­laisia on joka paikas­sa. Luulen kuitenkin, et5tä vihreis­sä vähem­män kuin kokoomuksessa.

    Ei se ollut koko ikälu­ok­ka. HYY:n val­tu­us­tossa ASS oli suurim­il­laan oliko­han run­sas neljä­sosa. — Oleel­lien point­ti­ni oli seu­raavis­sa kohdissa.

  49. “Toisaal­ta esimerkik­si maakun­tale­hti­in vielä muu­ta­ma vuosikym­men sit­ten pääsi toimit­ta­jak­si ilman mitään koulu­tus­ta, kir­joit­taa piti osa­ta. Ei tässä siis mis­tään val­is­tus­pro­jek­tin rap­pios­ta puhuta.”

    Aika koni nimekäs kir­joit­ta­ja, Salo, Ori­go, tun­net­tu ympäristö­toimit­ta­ja Markku Rämö oli­vat ikuisia ylioppilaita.

  50. J: Mut­ta yleistämi­nen vihreisi­in on sen sijaan täysin ok?

    Ihan miten halu­at­te, mut­ta tei­dän olisi pitänyt saa­da rasis­teik­si ja suvait­se­mat­tomik­si haukut­tu­jen äänet enkä yhtään ihmettele ettette niitä saa­neet. Ettekä tule niitä koskaan saa­maankaan, kos­ka nor­maali suo­ma­lainen ei vain suvaitse sitä, että ongelmi­in ei puu­tu­ta. Se kun ei todel­lakaan ole rasis­mia, että ihmiset eivät vaikka­pa halua verovaroista kus­tan­taa tois­es­ta EU-maas­ta tule­via kerjäläisiä.

  51. OS: “Kun melkein koko ikälu­ok­ka yliopis­tois­sa hurahti taistolaisiksi”

    Ei koko yliopis­to­laitok­ses­sa, mut­ta jois­sain korkekouluissa/tiedekunnissa/koulutusohjelmissa.

  52. Pekka Taipale:
    OS: “Kun melkein koko ikälu­ok­ka yliopis­tois­sa hurahti taistolaisiksi”

    Ei koko yliopis­to­laitok­ses­sa, mut­ta jois­sain korkekouluissa/tiedekunnissa/koulutusohjelmissa.

    Yliop­pi­laskun­tien edus­ta­jis­to­vaaleis­sa tais­to­lais­ten SOL saavut­ti aivan het­kel­lis­es­ti 70-luvun alus­sa kaikkein parhaim­mil­laan vähän yli 20 pros­entin kan­natuk­sen. Ei siis kyl­lä ihan “melkein koko ikälu­ok­ka”. Kokoon­sä näh­den suh­tee­ton­ta meteliä tais­to­laiset kyl­lä pitivät, mut­ta se on eri asia kuin kan­natuk­sen todel­li­nen suuruus.

  53. Marko Hami­lo: Toimit­ta­jat ovat var­maan olleet myös keskimäärin luk­i­joitaan lah­jakkaampia joskus, mut­ta nykyään on ihan taval­lista, että jut­tu­jen toimit­ta­jan asiantun­tem­at­to­muud­es­ta johtu­vat virheet on kor­jat­tu 15 min­uutis­sa netis­sä uutisen alla. Kun yleinen koulu­tus­ta­so on nous­sut, toimit­ta­jienkin osaamis­ta­son pitäisi kas­vaa. Har­mi kyl­lä toimit­ta­jat tuh­laa­vat usein ison osan ajas­taan yliopis­tol­la täysin jon­nin­joutavaan. Parhaat kol­le­gani ovat niitä har­vo­ja ammat­tikun­tani oikeusti­eteil­i­jöitä, insinööre­jä etc.

    Olet tiedetoimit­ta­ja, tuol­lainen san­o­taanko vaik­ka sek­tori­jour­nal­is­mi on eri asia. Ja kyl­lä sekin on usein ihan täyt­tä soopaa, teknisil­lä aloil­la yleisongel­ma on se että jutut on suurin piirtein suo­raan fir­man markkinointiesitteestä.

    Yksi koulukun­ta on että aiheesta kir­joit­ta­jaa alan asiantun­ti­ja. Tässä on puolen­sa, ja huonot puo­let näkee kun kat­soo jonkun asiantuntijahaastattelun.

    Asi­avirheitä on paljon, epäilen ettei sen enem­pää kuin ennenkään, mut­ta netis­sä niistä jää paljon helpom­min kiin­ni kuten toteat. Tosin ne kor­jauk­set vas­ta viliseekin asiavirheitä.

    Mut­ta ei sil­lä että toimit­ta­jal­ta menee esimerkik­si mil­jardit ja miljoonat sekaisin nyt ole mitään poli­ti­ikan kanssa tekemistä. Sem­minkin kun ihan vaan virheet, ymmärtämät­tömyys ja osaa­mat­to­mus­sa on sata ker­taa yleisem­pää kuin poli­it­tiset painotukset.

  54. Äkkiseltään suh­teel­lis­es­ti tais­to­laisin puolue Suomes­sa, jos kri­teer­inä käytetään puolueessa tomivia näkyviä van­ho­ja tais­to­laisia, lie­nee RKP. (Tor­valds, Wahlroos.) 🙂

  55. Tom­mi Uschanov: Yliop­pi­laskun­tien edus­ta­jis­to­vaaleis­sa tais­to­lais­ten SOL saavut­ti aivan het­kel­lis­es­ti 70-luvun alus­sa kaikkein parhaim­mil­laan vähän yli 20 pros­entin kan­natuk­sen. Ei siis kyl­lä ihan “melkein koko ikälu­ok­ka”. Kokoon­sä näh­den suh­tee­ton­ta meteliä tais­to­laiset kyl­lä pitivät, mut­ta se on eri asia kuin kan­natuk­sen todel­li­nen suuruus.

    Toi­han on melkein kuin vihrei­den kan­nat­ta­jat nykyään. Kokoon­sa näh­den pitävät aivan hirveätä meteliä ja muut ovat taan­tu­muk­sel­lisia sekä vas­tus­ta­vat kehitystä.

  56. tpyy­lu­o­ma: Olet tiedetoimit­ta­ja, tuol­lainen san­o­taanko vaik­ka sek­tori­jour­nal­is­mi on eri asia. Ja kyl­lä sekin on usein ihan täyt­tä soopaa, teknisil­lä aloil­la yleisongel­ma on se että jutut on suurin piirtein suo­raan fir­man markkinointiesitteestä. 

    Sama tun­tuu vaivaa­van tiedeuuti­soin­tia — “uutiset” tun­tu­vat ole­van monas­ti sanas­ta sanaan suo­raan tutkimus­laitok­sen tai yliopis­ton lehdis­tötiedot­teesta. Toimit­ta­jan omak­si osu­udek­si tun­tuu monas­ti jäävän vain otsikon vai­h­t­a­mi­nen myyvem­mäk­si. Ei nimit­täin ole niinkään harv­inaista löytää tapauk­sia, jos­sa varsi­nainen tutkimus­tu­los on jotain aivan eri­laista kuin uuti­soin­ti antaa ymmärtää — ja että tämä olisi jopa keskiver­rolle tiedetoimit­ta­jalle var­maankin selvin­nyt luke­mal­la edes tieteel­lisen artikke­lin abstraktin.

    Toinen ärsyt­tävä ilmiö on pidem­pi­en jut­tu­jen teko vain yhden tutk­i­jan haas­tat­telu­un perustuen — ja vielä human intrest ‑aihei­den ympäämi­nen mukaan. Tulok­se­na on yleen­sä äitelä ja kri­ti­ik­itön yhden näke­myk­sen markki­noin­ti ain­oana totuutena.

    Yksi koulukun­ta on että aiheesta kir­joit­ta­jaa alan asiantun­ti­ja. Tässä on puolen­sa, ja huonot puo­let näkee kun kat­soo jonkun asiantuntijahaastattelun. 

    No, meitä asiantun­ti­joi­ta koulute­taan nykyään mm. joh­dat­tele­maan toimit­ta­jia omien näke­mys­ten esille tuomisek­si. Myön­teinen julk­isu­ushan on aina kään­net­tävis­sä rahak­si ja (vaikutus)vallaksi…

  57. Marko Hami­lo:
    Minä en halua ker­toa ihmisille, miten hei­dän pitää ajatel­la. Minä halu­an ker­toa heille tosi­asi­at, jot­ta he voivat muo­dostaa oman mielipiteensä.

    Vaik­ka olenkin jyrkästi eri mieltä sel­l­aisen — yleen­sä melko vasem­mis­to­lais­es­ti latau­tuneen — käsi­tyk­sen kanssa, että tosi­a­sioiden ilmaisem­i­nen olisi väistämät­tä myös ajat­te­lu­ta­van tuput­tamista, niin kyl­lä se sitä joskus on. 

    On esimerkik­si aika help­po ihan vahin­gos­sa ja tiedosta­mat­taan ympätä tosi­a­sioiden mukaan muu­ta­ma arvoväit­tämä, kun­han niitä tulee vähän matkalla ja mukana on sopivia ole­tuk­sia, joi­ta ei huo­maa. Kyl­lä niitä sin­unkin tek­steis­säsi on vaik­ka kuin­ka paljon.

  58. vihreät eivät opi: Toi­han on melkein kuin vihrei­den kan­nat­ta­jat nykyään. Kokoon­sa näh­den pitävät aivan hirveätä meteliä ja muut ovat taan­tu­muk­sel­lisia sekä vas­tus­ta­vat kehitystä.

    Tätä nykyä aivan kaik­ki poli­it­tiset ryh­mät yhtäläis­es­ti ovat kui­h­tuneet yliop­pi­laskun­tien poli­ti­ikas­sa niin vähäpätöisik­si voimik­si, että jos mikä tahansa niistä sanoo ylipään­sä mitään, se on jo heti melkein automaat­tis­es­ti kan­na­tus­taan suurem­paan ääneen puhumista.

    Kak­si suur­in­ta poli­it­tista ryh­mää viime syksyn vaalien jäl­keen ovat kokoomus ja (demareista vasem­mal­la ole­va, osin sitou­tu­ma­ton) vasem­mis­to kumpikin noin 8,3 %:lla. Kaikkien muiden eduskun­ta­puoluei­den opiske­li­ja­jär­jestö­jen kan­na­tus oli 0,4 %:n ja 5,9 %:n välil­lä, pait­si perus­suo­ma­laisil­la tasan 0 %. Poli­it­tis­es­ti sitou­tu­mat­tomien osu­us sen sijaan oli yhteen­sä 65,8 %.

  59. Jaakko Särelä: Olemme kaik­ki ihmisiä? En kek­si juuri muu­ta, joka yhdis­täisi min­ua ja noi­ta mui­ta kategorioita.

    Kyl­lä! Ja ihmi­nen­hän ei ole muu­ta kuin hie­man keskimääräistä älykkäämpi simpanssi.

    Sim­panssit puolestaan sanovat toisilleen: Emme me voi aset­taa itseemme liian korkei­ta odotuk­sia. Sim­panssi­han ei ole muu­ta kuin keskimääräistä hie­man ket­terämpi ihminen.

  60. Marko Hami­lo: Puhe oli näistä jot­ka menivät koulu­un kun Berli­inin muuri mur­tui. Heitä ei voi syyt­tää 1970-luvun suomet­tumis­es­ta, mut­ta jos hei­dän asen­teen­sa vääri­in mielip­iteisi­in on sama kuin tais­to­laisil­la neu­vos­to­vas­taisu­u­teen, tot­ta kai täl­lainen van­hempi reak­tionääri sen his­to­ri­al­lisen analo­gian tekee.

    Jos poli­ti­ikan men­neen ja nykyisen retori­ikan yhtymäko­h­dat ovat tut­tu­ja, olet var­masti myös huo­man­nut, ettei “väärä mielipide”-marttyrismi ole eri­tyisen uusi oival­lus.

  61. Jari V: Jos poli­ti­ikan men­neen ja nykyisen retori­ikan yhtymäko­h­dat ovat tut­tu­ja, olet var­masti myös huo­man­nut, ettei “väärä mielipide”-marttyrismi ole eri­tyisen uusi oival­lus.

    Pakko myön­tää, että vihrei­den nais­ten suhde hal­la-aho­laisi­in eroaa tais­to­lais­ten suh­teesta neu­vos­to­vas­taisi­in siinä suh­teessa, että käsit­tääk­seni ketään ei tuomit­tu sanan­va­pau­soikeu­denkäyn­neis­sä 1970-luvul­la — sit­ten Sala­man 1960-luvul­la alka­neen jumalan­pilkka­farssin. Neu­vos­to­vas­taisu­udel­la saat­toi pila­ta uransa tiety­il­lä yhteiskun­taelämän sek­tor­eil­la, mut­ta per­sona non grataa ei sen­tään sen päälle tuomit­tu raastuvassa.

  62. Marko Hami­lo: Pakko myön­tää, että vihrei­den nais­ten suhde hal­la-aho­laisi­in eroaa tais­to­lais­ten suh­teesta neu­vos­to­vas­taisi­in siinä suh­teessa, että käsit­tääk­seni ketään ei tuomit­tu sanan­va­pau­soikeu­denkäyn­neis­sä 1970-luvul­la – sit­ten Sala­man 1960-luvul­la alka­neen jumalan­pilkka­farssin. Neu­vos­to­vas­taisu­udel­la saat­toi pila­ta uransa tiety­il­lä yhteiskun­taelämän sek­tor­eil­la, mut­ta per­sona non grataa ei sen­tään sen päälle tuomit­tu raastuvassa.

    Miten tais­to­laiset muka oli­si­vat myöhempi­en aiko­jen vihrei­den nais­ten tavoin voineet tur­vau­tua oikeuslaitok­seen, kun hei­dän oman ide­olo­giansa mukaan koko Suomen oikeuslaitos oli keskeis­es­ti heitä itseään vas­taan suun­nat­tu väki­val­taisen por­var­il­lisen luokka­sor­ron väline? (Ain­oa tais­to­lais­ten riveistä koskaan nous­sut min­is­ter­i­hän oli oikeusmin­is­teri Erk­ki Tuomi­nen, joka kesti tehtävässään vain vajaan vuo­den, kun kaavail­lus­ta Suomen oikeusjär­jestelmän val­lanku­mouk­sel­lis­tamis­es­ta hänen kaut­taan ei opti­misti­sista odotuk­sista huoli­mat­ta näyt­tänyt tule­van mitään.)

    Tais­to­lais­ten tais­tot oli­vat ensisi­jais­es­ti vasem­mis­ton sisäistä härskiä sisäl­lis­so­taa, eikä siinä käytet­ty mitään niin sisäsi­is­te­jä ja hienos­tele­via keino­ja kuin jotkin rikosil­moituk­set ja oikeusju­tut. Tais­to­lais­ten jatku­va myrkynkylvö ja vyöryt­tävä ter­rori muu­ta vasem­mis­toa vas­taan ajoi usei­ta ihmisiä jopa itse­murhaan — näyt­tävim­min SKP:n pitkäaikaisen vara­puheen­jo­hta­jan Erk­ki Salo­maan (1917–1971). Mitä tahansa muu­ta vihreistä nai­sista sit­ten voidaankin sanoa, tietääk­seni he eivät ole tois­taisek­si aja­neet ketään itsemurhaan.

    Jos kult­tuuriväen poli­it­tis­ten mielip­itei­den jakau­ma vas­taa koko väestöä, mik­si kak­si kolmes­ta poli­ti­ikkaa kom­men­toivas­ta kult­tuuri-ihmis­es­tä ei ole Niin­istön taustajoukoissa?

    No, jos omas­sa ihan­ney­hteiskun­nas­sasi kult­tuuriväen poli­it­tis­ten mielip­itei­den jakau­ma sit­ten todel­la vas­taisi koko väestöä, niin ei sil­loin kyl­lä oma­lle toimit­ta­jan­työlle­sikään kauheasti tilaus­ta olisi. Itse edus­ta­masi klassi­nen lib­er­al­is­mi­han naut­tii Suomen kansas­sa niin häviävän pien­tä kan­na­tus­ta, että sitä viimek­si aja­maan läht­enyt puolue joudut­ti­in kan­natuk­sen puut­teessa lopet­ta­maan jo yhden eduskun­nan vaa­likau­den jäl­keen. Yksi kol­ma­sosa voi olla vähem­mistö Suomen kansas­ta, mut­ta on se nyt aika paljon enem­män kuin se noin yksi sada­sosa, joka oli lopus­sa nuor­suo­ma­lais­ten kannatus.

  63. Marssi läpi insti­tuu­tioiden on hidas­ta. Kult­tuuri­marx­i­laisil­la oli hege­mo­nia 1970-luvul­la vas­ta opiske­li­ja­jär­jestöis­sä ja jalan­si­ja aka­teemises­sa opetuk­ses­sa. Oikeuslaitok­sen por­var­il­lista hege­mo­ni­aa ei todel­lakaan ollut vielä sil­loin kumot­tu. Vaiku­tuk­set oikeuslaitok­seen ja toimit­ta­jakun­taan ovat alka­neet näkyä toden teol­la vas­ta nyt 2000-luvulla.

  64. Marko Hami­lo:
    Samaan aikaan koulu­tus­putk­ista tulee homogeenistä viher­vasem­mis­to­laista jour­nal­is­timössöä toimituksiin.

    Oikeis­to­laisjour­nal­is­mimössöäkin var­maan saisimme samal­la mital­la, mut­ta kun eivät viit­si niil­lä palkoilla/ehdoilla vaivautua…

  65. stu­pidusAT­mail­DOT­com: Oikeis­to­laisjour­nal­is­mimössöäkin var­maan saisimme samal­la mital­la, mut­ta kun eivät viit­si niil­lä palkoilla/ehdoilla vaivautua…

    Viestin­nän opiske­li­jois­sa on toki myös oikeis­to­laisem­min ajat­tele­via, ja osa niistä myös pysyy sel­l­aisi­na läpi opiskelu­a­jan. Usein oikeis­to­laiset ihmiset myös arvosta­vat omako­htais­es­ti hyviä tulo­ja eivätkä vain ihmis­ten peri­aat­teel­lista mah­dol­lisu­ut­ta vauras­tua, ja niin­pä nämä mais­ter­it valikoitu­vat hyvin suurel­la pros­en­til­la pörssiy­htiöi­den viestin­tään yms. huo­mat­tavasti parem­min palkat­tui­hin tehtävi­in eivätkä journalismiin.

Vastaa käyttäjälle vihreän teen lipittäjä Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.