Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 31.1.2012

Vai­h­teek­si pääsen jopa paikalle.

Helsinkipuis­ton yleissuunnitelma

Helsinkipuis­tol­la tarkoite­taan lähin­nä Van­taan­jo­keen ja Van­hankaupungin­lahdelta merelle ulot­tuvaa  viherkäytävää. Nämä ovat mukavia suun­nit­telu­a­sioi­ta ja men­nevät varsin yksimielis­es­ti eteen­päin. Palataan yksi­tyisko­hti­in, kun näemme esit­te­lyn. Helsin­ki halu­aa var­jel­la aluet­ta omil­la päätök­sil­lään alis­ta­mat­ta asi­aa val­ti­olle, mitä alueen kehit­tämi­nen kaupunkipuis­tona merk­it­sisi. Olen saanut pos­tia, jon­ka mukaan Van­taan­joen vart­ta kulke­va pyörätie pitäisi päällystää. 

Tanko­vain­ion – Broän­dan alueen ase­maakaa­van muis­tu­tuk­set ja lausunnot

Muis­tu­tuk­set eivät anna aihet­ta muut­taa kaavaa. Lausun­to­jen poh­jal­ta tehdään joukko teknis­lu­oteisia tark­istus­ta, jot­ka ovat niin vähäpätöisiä, ettei kaavaa tarvitse aset­taa uudelleen nähtäville. Alueelle tulee noin 650 pien­taloa­sukas­ta. Pin­ta-ala nor­mi on uuden­lainen. Keskip­in­ta-ala vähin­tään 60 neliötä ja vähin­tään 35 % asun­noista kooltaan vähin­tään kolme huonet­ta ja keit­tiö. Taitaa toteu­tua itsestäänkin.

Kallah­den eteläosan ase­makaa­van muis­tu­tuk­set ja lausunnot

Omako­tialuet­ta tiivis­tetään. Lausun­to­jen takia pieniä muu­tok­sia, muis­tu­tuk­set eivät anna aihet­ta muu­tok­si­in. Tämä alue on hyvin tul­va­herkkää, mikä näin ilmas­ton­muu­tok­sen aikoina on otet­ta­va suun­nit­telus­sa huomioon.

Autopaikkanor­mi

Tätä on pidet­ty pöy­däl­lä. Aloite­taan yksinker­taisim­mista asioista.
Asuinki­in­teistö­jen autopaikkanormin pitäisi riip­pua asuin­pin­ta-alas­ta eikä ker­rosalas­ta. Ei oikein huvi­ta rak­en­taa taloy­htiölle saunaa tai pesu­tu­paa, jos saunalle pesu­tu­valle pitää rak­en­taa 50 000 euron autopaikat..

Kan­takaupunki­mais­es­ti raken­net­ta­va ja ratikkay­htey­del­lä keskus­taan yhdis­tet­tävä Kru­unuvuoren­ran­ta pitäisi siirtää lievem­män autopaikkavaa­timuk­sen alueeseen.

Jos Kan­takaupungis­sa van­haan kiin­teistöön, jota nor­mi ei nyt koske, raken­netaan ullakkoa­sun­to, autopaikkavaa­timuk­sen tulisi koskea vain tätä asun­toa, eikä sen pitäisi laukaista miljoonien euro­jen autopaikkavelvoitet­ta koko kiinteistölle.
Sit­ten vähän peri­aat­teel­lisem­paa pohd­in­taa. Olen läh­estynyt lau­takun­taa oheisel­la tekstillä:

Ajatuksia pysäköintipolitiikasta

Mikä on ongelma

1)    Siel­lä, mis­sä pysäköin­tipaikko­jen toteut­ta­mi­nen on hyvin kallista, niitä pakote­taan nyt rak­en­ta­maan hin­taansa näh­den liian paljon. Tämä näkyy siitä, että jos pysäköin­tipaikat myy­dään erik­seen,  kaik­ki eivät mene kau­pak­si. Kansan­talousti­eteen teo­ri­an mukaan kysyn­tää suurem­pi pysäköin­tipaikko­jen määrä tuot­taa hyv­in­voin­ti­tap­pi­o­ta, jon­ka suu­ru­us voidaan laskea ero­tuk­se­na siitä, mitä niiden tuot­ta­mi­nen mak­saa ja kuin­ka paljon niistä ollaan valmi­it maksamaan.

2)    Yleisen elämänkoke­muk­sen mukaan pysäköin­tipaikko­jen määrä ei kuitenkaan lop­ul­ta riitä. Tämä voi johtuu yleen­sä siitä, että taloy­htiöt anta­vat nämä yhdessä mak­se­tut paikat ale­hin­taan ensim­mäisek­si varan­neille. Pysäköin­tipaikko­jen kysyn­tä on aivan eri suu­ru­inen,  jos paikan hin­ta on 10 euroa kuus­sa kuin jos se on tuotan­tokus­tan­nuk­sia vas­tat­en 150 euroa kuus­sa. Jos pysäköin­tipaikat vuokrat­taisi­in omakus­tan­nush­in­taan, ne eivät lop­puisi kesken vaan pikem­minkin jäisi tyhjiä paikko­ja. Ara­bi­an­ran­nas­sa on samanaikaises­ti pula paikoista että kau­pal­lis­es­ti tuotet­tu­ja paikko­ja pysäköin­ti­laitok­ses­sa vajaakäytöl­lä, vaik­ka nämä kau­pal­liset pysäköin­tipaikat eivät ole sen kalli­impia kuin mitä taloy­htiöt ovat mak­sa­neet omista paikoistaan.

3)    Pysäköin­tipaikko­jen lop­pumi­nen voi johtua myös kysyn­tä kas­vaa ajan myötä asukkaiden vaurastues­sa ja per­hekoon kas­vaes­sa: kysyn­täkäyrä siir­tyy oikealle.

4)    Jos sal­li­taan pysäköin­tipaikko­jen rak­en­t­a­mi­nen viivästet­tynä, yhtiökok­ous ei koskaan tule päät­tämään jäl­jelle jäänei­den rak­en­tamis­es­ta, vaik­ka paikoista olisi pulaa, kos­ka enem­mistöl­lä asukkaista joko on paik­ka tai he eivät sel­l­aista tarvitse.

5)    Ulkop­uoliset joutu­vat kär­simään, jos jokin taloy­htiö rak­en­taa paikko­ja liian vähän, kos­ka kadun­var­si­paikko­jen kysyn­tä kasvaa.

Ehdo­tuk­seni on:

a)    Pysäköinti­nor­mi on ehdote­tun suu­ru­inen, mut­ta sen toteut­tamis­es­ta voi saa­da lykkäys­tä, jos taloy­htiön yhtiöjärjestyk­seen laite­taan vaa­timus paikko­jen huu­tokaup­paamis­es­ta asukkaiden kesken ker­ran vuodessa. Tämä pois­taa ongel­mat 2) ja 4). Tämä menet­te­ly johtaa siihen, että ainakin aluk­si muut osakkaat joutu­vat sub­ven­toimaan pysäköin­tipaikko­ja, mut­ta oletet­tavasti huu­tokaup­pahin­ta nousee ajan myötä. Kun se nousee yli uuden paikan kus­tan­nuk­sen, kan­nat­taa rak­en­taa tai ostaa lisää paikko­ja. Voisi väit­tää, että asun­to-osakey­htiölain mukaan näin pitäisi toimia joka tapauk­ses­sa, kos­ka osakkai­ta ei saa saat­taa eri­ar­voiseen ase­maan keskenään.

b)    Päätetään, etteivät asun­not uus­tuotan­non piiris­sä oikeu­ta asukaspysäköin­ti­tun­nuk­seen, jol­loin ongel­ma 5) pois­tuu siel­lä, mis­sä asukaspysäköin­ti­jär­jestelmä on voimas­sa ja muu pysäköin­ti on  mak­sullista. Kallista pysäköin­tiä taas ei ole oikein muualla.

c)    Pyritään kaavoituk­sel­la toim­i­maan niin, että alueel­la on mah­dol­lisu­us toteut­taa pysäköin­tipaikko­ja myös myöhem­min esimerkik­si varaa­mal­la tont­ti myöhem­min toteutet­tavalle pysäköin­ti­talolle. Myös yksi­tyi­nen yrit­täjä voisi ottaa riskin pysäköin­tipaikko­jen tulev­as­ta kysyn­nästä. Ara­bi­an­ran­nas­sa täl­lainen yksi­tyi­nen hal­li onkin, mut­ta se ei ole eri­tyisen suosit­tu, kos­ka asun­to-osakey­htiöi­den käytän­nössä ilmaiset paikat luo­vat väärän odotuk­sen pysäköin­nin hinnasta.

82 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 31.1.2012”

  1. Ehdo­tuk­seen autopy­säköin­nistä voisi vielä lisätä kohdan d) Pysäköin­tialueet tulee suun­nitel­la nii­in että ne voidaan myöhem­min ottaa raken­nuskäyt­töön. Esim jon­nekin sisäpi­ha-tyyp­pisille parkkiken­tille aika vaikea hah­mot­taa täy­den­nys­rak­en­tamista, hehtaariken­tille helpom­paa. Joku kaavamerk­in­tä siihen pitäisi vielä kek­siä ettei joku pääse urput­ta­maan näkymien muuttumisesta.

  2. Pysäköinti­nor­mi pitäy­tyy liikaa tont­tiko­htaiseen paikko­jen toteut­tamiseen. Lisäk­si kaik­ki pysäköin­tipaikat ton­til­la pitäisi toteut­taa omi­na osakkeinaan niin, että hin­ta vas­taa paikan rakennuskustannuksia.

    Nyt olisi syytä käyn­nistää tutkimus. Kaupungis­sa on sen autopaikkanormikaudel­la ( noin vuodes­ta 1965 ) käytet­ty hyvin mon­en­laisia tapo­ja hoitaa paikat ja niiden jako sekä kun­nos­s­api­to. Perusti­eto siitä, mikä menet­te­ly toimii ja mikä ei, helpot­taisi var­maan tätä kaavoit­ta­jien perus­murheen jatko­su­un­nit­telukäytän­nön rationalisointia.

    Keskeistä on suun­na­ta tule­vaa pysäköin­tipoli­ti­ikkaa selkeäm­min kaupun­gin val­i­tun liiken­nepolti­ikan osaksi.

  3. Kysymys Osmolle. Estääkö Helsinkipuistopäätös esim Kivi­nokan, Mustikka­maan, eri siir­to­la­pu­u­tarho­jen, Tuo­marinkar­tanon ja Hal­tialan pel­to­jen ja muiden poten­ti­aal­is­ten asuinaluei­den toteut­tamisen tule­vaisu­udessa. Jos näin on niin sil­loin on syytä lopet­taa iänikuinen val­i­tus kaupunki­rak­en­teen tiivistämisen han­kalu­ud­es­ta ja kun­tien välis­es­tä kil­pailus­ta asukkaista. Helsinkipuis­to on syytä raja­ta niin, ettei esim Kivi­nokan pari sataa möki­n­o­mis­ta­jaa estä alueen ottamista asun­tokäyt­töön seu­raa­van kymme­nen vuo­den aikana

  4. Pureksin tuon tarkem­min, mut­ta tämä on hassua:

    Yleisen elämänkoke­muk­sen mukaan pysäköin­tipaikko­jen määrä ei kuitenkaan lop­ul­ta riitä. Tämä voi johtuu yleen­sä siitä, että taloy­htiöt anta­vat nämä yhdessä mak­se­tut paikat ale­hin­taan ensim­mäisek­si varan­neille. Pysäköin­tipaikko­jen kysyn­tä on aivan eri suu­ru­inen, jos paikan hin­ta on 10 euroa kuus­sa kuin jos se on tuotan­tokus­tan­nuk­sia vas­tat­en 150 euroa kuus­sa. Jos pysäköin­tipaikat vuokrat­taisi­in omakus­tan­nush­in­taan, ne eivät lop­puisi kesken vaan pikem­minkin jäisi tyhjiä paikkoja.

    Ne paikat vuokrataan hal­val­la ylläpi­toku­lu­ja vas­taavaan hin­taan, jos enem­mistöl­lä asukkaista on paik­ka. Näin sik­si että he mielu­um­min mak­sa­vat osan kuluis­taan vastik­keessa kuin enem­män maksuna.

    Jos sal­li­taan pysäköin­tipaikko­jen rak­en­t­a­mi­nen viivästet­tynä, yhtiökok­ous ei koskaan tule päät­tämään jäl­jelle jäänei­den rak­en­tamis­es­ta, vaik­ka paikoista olisi pulaa, kos­ka enem­mistöl­lä asukkaista joko on paik­ka tai he eivät sel­l­aista tarvitse.

    Niin siis yhtiöl­lä on pulaa paikoista, kos­ka niitä annetaan puoli-ilmaisek­si asukkaille yllä maini­tus­ta syys­tä, mut­ta sitä pulaa ei voi kor­ja­ta kos­ka sekin mak­saa. Pahkasian oma kerrostalo.

    Se ratkaisu kaikessa yksinker­taisu­udessaan kaikki­in näi­hin pul­mi­in on että taloy­htiöl­lä ei ole mitään tekemistä pysäköin­nin kanssa. Ei ne liiken­nöi ratikoitakaan.

  5. Sep­po Vep­säläi­nen: Pysäköinti­nor­mi pitäy­tyy liikaa tont­tiko­htaiseen paikko­jen toteuttamiseen.

    Jep.

    Nyt olisi syytä käyn­nistää tutkimus. Kaupungis­sa on sen autopaikkanormikaudel­la ( noin vuodes­ta 1965 ) käytet­ty hyvin mon­en­laisia tapo­ja hoitaa paikat ja niiden jako sekä kun­nos­s­api­to. Perusti­eto siitä, mikä menet­te­ly toimii ja mikä ei, helpot­taisi var­maan tätä kaavoit­ta­jien perus­murheen jatko­su­un­nit­telukäytän­nön rationalisointia.

    No kun se tutkimus on tehty jo vuon­na 2000. Siinä käy­dään läpi pysäköin­ti­to­teu­tuk­set useil­la alueil­la, ja se on ver­rat­taenn järkevä johtopäätök­siltään. Esimerkiksi:

    Kaavoituk­ses­sa pyritään ratkaisu­un, joka mah­dol­lis­taa asun­to­jen ja työ­paikko­jen autopaikko­jen vuoroit­taiskäytön sekä jous­ta­van toteut­tamisen kysyn­nän mukaan vai­heit­tain raken­net­tavin pysäköintilaitoksin.

    Asuinko­rt­telei­den pysäköin­ti­selvi­tys, http://ksv.hel.fi/sites/default/files/Kantakaupungin%20uudet%20ranta-alueet,%20pys%C3%A4k%C3%B6intiselvitys.pdf

    Ne johtopäätök­set eivät ainakaan Jätkäsaa­res­sa lau­takun­nan sinipunalle kel­van­neet. Demarien kan­taa ihmette­len, mut­ta var­maan heil­lä on siihen perustel­lut syynsä.

    Keskeistä on suun­na­ta tule­vaa pysäköin­tipoli­ti­ikkaa selkeäm­min kaupun­gin val­i­tun liiken­nepolti­ikan osaksi.

    No kieltämät­tä tulee mieleen että onko kokon­aisu­us han­skas­sa vai lapases­sa, kun sama lau­takun­ta edel­lisel­lä viikol­la hyväksyy toim­inta­su­un­nitel­man jos­sa lukee että autoilun osu­us ei kas­va, ja sit­ten huomen­na pysäköinti­normin joka tarkoit­taa suurin piirtein automäärän tuplaamista pitkässä juok­sus­sa. Mutta:

    Minus­ta pysäköin­tipoli­ti­ik­ka on vähän huono työkalu liiken­nepoli­ti­ikkaan, kumpikin on ihan tarpeek­si vaike­ta muutenkin. Helsingis­sä tämä menee nyt niin että työ­paikko­jen paikkamäärää rajoite­taan liikaaki­in kos­ka ei halu­ta lisää autoilua, mut­ta asun­to­jen taas mitoite­taan yläkant­tin ker­toimel­la 2–3 kaupungis­sa, kos­ka halu­taan että kaikil­la voi olla auto. Sinän­sä min­ua ei kiin­nos­ta mon­tako piha­paikkaa jos­sain Has­sun­nevan par­i­taloalu­ueel­la on, mm. sik­si että tuo ei ole kustannuskysymys.

    Minä en tiedä miten ne Kekkosen ajan virkamiehet ja poli­itikot saati­in vaku­ut­tuneik­si siitä että kumisaap­paiden hin­taa ei tarvitse sään­nöstel­lä, voisiko joku aikalainen ker­toa? Kos­ka se on ihan sama asia, että virkamies yrit­tää arva­ta mon­tako pysäköin­tipaikkaa tarvi­taan 30 vuo­den päästä ja kir­joit­taa esimerkik­si seu­raavas­ta ongel­mas­ta:

    Pysäköin­ti­laitok­sen yksi­ty­is­ten autopaikko­jen toteut­ta­mi­nen jää kiin­ni alueel­la asun­to­ja omis­tavien ja niis­sä asu­vien asukkaiden halus­ta ja kyvys­tä ostaa itselleen oma autopaikka…

  6. Jos rajauk­sia tehdään, niin on syytä raja­ta gryn­der­it pois metiköistä ja antaa ihmisen luovu­u­den toteu­tua siel­lä mis­sä kaupunkia jo on. Ilmati­laa löy­tyy, jos muuten ahistaa. 

    Helsinkipuis­to tarkoit­ta­nee myös sitä, ettei Viik­in­mäen tapaista joen­var­ren par­tur­oin­tia enää tapahtuisi. 

    Van­taan­joen ran­nan pyöräteitä ei ole mitään syytä asfal­toi­da. Muu­ta­ma tul­va ja talvi päälle, niin asfaltista tulee nilka­n­tap­pa­ja ja kumin­puhko­ja. Myös se luon­nol­lisu­us, mikä joen­var­res­sa vielä on, kärsisi.

  7. Ei kan­na­ta asfal­toi­da Van­taan var­ren pyöräteitä:

    -soratie sopii puis­tom­aiseen ympäristöön
    ‑nykyi­nen pin­noite hillit­see sopi­vasti, mut­ta ei liikaa, nopeuk­sia (reit­il­lä on paljon jalankulk­i­joi­ta, lap­sia ja koiria)
    ‑asfal­toin­ti maksaa
    ‑sora on tur­val­lisem­pi kuin huonokun­toinen asfaltti

    Säästyneet rahat voi käyt­tää jo päällystet­ty­jen pyöräteit­ten parem­paan ylläpitoon.

  8. Oden ehdo­tus sinän­sä oikean suun­taisen, mut­ta lisäisin vielä yhden kohdan: Ei nimet­tyjä paikkoja.

    Esimerkik­si yllä linkkaa­mani raport­ti ker­too, että:

    Yhdis­tämäl­lä asukkaiden sekä toimitilarakennusten
    työn­tek­i­jöi­den ja asukkaiden paikat saavutetaan
    oleelli­nen säästö, kun paikat voidaan
    käyt­tää päivä­saikaan työ­paikko­jen tarpeisiin
    sekä iltaisin ja viikon­lop­puisin asukkaiden
    pysäköin­ti­in. Län­si-Pasi­lan koke­musten perusteella
    paikko­jen käyt­töaste voidaan saa­da nostetuksi
    aina 180 %:iin asti.

    Toisaal­la rapor­tis­sa san­o­taan että paikko­jen yhteiskäyt­töas­teek­si voisi kan­takaupun­gin laa­jen­nusalueil­la olet­taa 150%. Tuo tarkoit­taisi että paikko­ja tarvit­taisi­in kol­mannes vähem­män, joka nyt var­maan olisi ihan kaikkien mieleen, autoil­i­joil­la tulisi paljon halvem­mak­si. Sem­minkin kun pysäköin­tipaikko­jen toteu­tuk­sen rajakus­tan­nus on nou­se­va, kos­ka mitä enem­män niitä tarvi­taan per asun­to, sitä kalli­impi­in ratkaisui­hin joudu­taan. Punavuore­laisel­la autois­tu­misas­teel­la ei mak­saisi juuri mitään, kos­ka suuri osa paikoisa mah­tu­isi kadunvarsiin.

    Joten Lasken­tao­hjeessa joka teil­lä on huomen­na käsit­telyssä lukee:

    Jos toteutetaan vähin­tään 100 pysäköin­tipaikkaa keskite­tysti siten, että niitä ei nimetä kenellekään, voidaan lasken­tao­hjeen anta­mas­ta pysäköin­tipaikkamäärästä vähen­tää 10 %.

    Mihinköhän tutkimuk­seen tai muuhun vas­taa­van tuo 10% mah­taa perustua?

  9. Luin­pa juuri läpi auton­potk­i­joiden kan­ta­teok­sen, vuon­na 1969 julka­istun, “Alas auton pakkovalta”.

    On käsit­tämätön­tä lukea tämän päivän per­spek­ti­ivistä, että samo­ja asioi­ta vaa­dit­ti­in samoil­la argu­menteil­la jo yli 40 vuot­ta sitten.

    Ympäröivä maail­ma ja Helsinginkin kaupun­ki on täl­lä välin muut­tunut aika lail­la, mut­ta sama luokkatais­telu jatkuu..

  10. Vähän tois­es­ta liiken­neteemas­ta. Min­ua kor­peaa joutua seistä met­rossa ja aivan eri­tyis­es­ti min­ua kor­peaa seistä myös lauan­taisin met­rossa. Siis aivan muina aikoina kuin ruuhka-aikoina.

    Otin selvää mik­si junia aje­taan niin paljon lyhy­inä, eikä 3 vaunuparin jun­i­na, jol­loin halukkaat saisi­vat istua. Vas­taus oli yllät­tävä. Kyse ei ollut mar­gin­aalis­es­ta lasken­nal­lis­es­ta säästöstä, vaan siitä karus­ta fak­tas­ta, että muuten kalus­to ei riitä ark­isin. Vaunu­ja pitää huoltaa ja kalus­toa on niin vähän, että tämä aikaa vievä pros­es­si onnis­tuu vain iltaisin ja viikonloppuisin.

    Eli entistä mukavam­paa metro­matkaa on luvas­sa, kun lin­joille saadaan uusien asuinaluei­den lisäkuor­maa. Onnek­si nyt talvel­la ei ilmas­toimat­tomien vaunu­jen 40 asteen sisäläm­pö sen­tään rassaa.

  11. Minus­ta tuo tanko­vain­ion kaa­va on puuhastelua. Tehdään Itäväylän var­teen muu­ta­ma omakoti­ta­lo sinne tänne. Onko tuo kaupunki­maista rak­en­tamista? Tuo­ta ei voi sanoa edes kaupunki­maisek­si pientalorakentamiseksi. 🙁

    Alueelta on lähim­mälle metroase­malle yli 2km, joten se ei ole raideli­iken­teen vai­ju­tus­pi­iris­sä. Helsin­ki yritt­tää kil­pail­la maaseudun kanssa, mis­sä se ei koskaan tule onnis­tu­maan. Helsin­gin tulee käyt­tää vahvuuk­si­aa kaavoitet­taes­sa. Ei kan­na­ta kaavoit­taa Kehä I:n ulkop­uolelle, ennen kuin sen sisäpuoli on rakennettu. 😉

    Autopaik­ka normista on oleelli­nen havain­to, etteivät nor­mite­tut autopaikat riitä! Eli nor­mit ovat aivan liian matalia. Nykyiset nor­mit ovat poli­itikko­jen lah­ja gryn­dereille, jot­ka voivat rahas­taa vähillä autopaikoil­la kovat katteet.

    Autopaikko­ja ei tule rak­en­taa maan­pin­nalle. Tan­skas­ta on jo kym­meniä vuosia van­hat toimi­vat ohjeet, miten autopaikat tulee rak­en­taa. Asun­to­jen autopaikat tulee rak­en­taa aina talleina. Tietämys­tä on, jos joku vain viit­sisi lukea. 🙁

  12. Se oli mun sähkö­posti ja tarkoitin vilkkaasti fil­laroitua väliä Van­hakaupun­ki — Päära­ta. Osa siitä on päällystet­ty. Eikä se päällyste paljoa maksa.

    Mut­ta toki niin että puis­toesteti­ik­ka on toki tärkeäm­pää kuin vier­in­tä­vas­tus, eli jos arkkite­hdit on sitä mieltä että ei saa sovitet­tua, niin sit­ten hyvä niin.

  13. Sep­po Vep­säläi­nen:
    …Nyt olisi syytä käyn­nistää tutkimus…

    Tarpee­ton­ta. Asi­aa on tutkit­tu aikoinaan Tan­skas­sa ja sieltä on apinoitavis­sa ihan toimi­vat sään­nöt. Ei tarvi­ta kuin yksi luku­taitoinen kaavoit­ta­ja. Ruo­ho­lah­den tapaisia täy­del­lisiä epäon­nis­tu­misia ei kai­va­ta lisää.

  14. Kivi­nokas­ta

    Wikipedi­as­ta:

    “Nyky­isin Kivi­nokas­sa on eri yhdis­tys­ten alueil­la yhteen­sä noin 800 mökkiä. Kaupun­ki on vuokran­nut maa-alueet kesä­ma­ja- ja siir­to­la­pu­u­tarha­toimin­nas­ta vas­taav­ille yhdis­tyk­sille.” ‑Lisäk­si se on merkit­tävä ulkoilu- ja luon­toalue. Ja eril­lään muus­ta kaupunkialueesta, kuten Mustikkamaakin.

  15. Oden ajatuk­sis­sa on tiet­tyä perää, mut­ta toteu­tustapaa en pidä onnistuneena.

    1) Pysäköinti­nor­mit eivät liene ilmais­tu Raa­ma­tus­sa tai Koraanis­sa. Ehkä niitä voidaan muuttaa.

    2) Peruskaupunkialueel­la (san­o­taan Koske­lantien lin­jan eteläpuolel­la) täy­den­nys­rak­en­tamises­sa tai tilan käyt­tö­tarkoituk­sen muuttues­sa asun­nok­si ei vaa­di­ta uusia parkkipaikko­ja. On täl­läkin tavoin yllytet­tävä asukkai­ta käyt­tämään city­car­clu­bia tai muu­ta yhteiskäyt­tö­muo­toa autoa tarvites­saan. Ihmi­nen­hän ei tarvitse autoa vaan mah­dol­lisu­u­den päästä ja kul­jet­taa tavaraa paikas­ta A paikkaan B.

    3) Aja­tus, että asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen voisi saa­da vain ”van­haan” asun­toon on absur­di. Toden­näköis­es­ti määräys menisi kumoon KHO:ssa

    4) Alueil­la, jois­sa nimet­ty­jen hal­li­paikko­jen rak­en­t­a­mi­nen osoit­tau­tuu vält­tämät­tömäk­si, tietynkokoiseen (esim. väh. 70 m²) uuteen asuin­taloon asun­toon osoite­taan erilli­nen asun­toko­htainen autopaikkaosake. Se on siis pakko kus­tan­taa t ä t ä asun­toa han­kit­taes­sa. Sen voi käyt­tää itse tai vuokra­ta toiselle, isän­nöit­si­jän luval­la talon ulkop­uoliselle. (Lupaa ei voi evätä ilman riit­täviä perustei­ta.) – Toisaal­ta yksiön hin­nas­sa sit­ten autopaikan kus­tan­nus­ta ei tule.

    5) Tiet­ty määrä varataan taloy­htiön tule­vaa tarvet­ta varten niin, että sen voi esim. vuo­ra­ta sen nyt varas­tona ja myöhem­min muut­taa autopaikaksi.

    6) Oleel­lista on, että päätös oman auton ja sen tarvit­se­man oman auto­hal­li­paikan han­kkimis­es­ta näkyy omas­sa plakkaris­sa. Ja todel­lis­ten raken­nuskus­tan­nusten mukaan. 

    7) Vuo­tu­inen huu­tokaup­paus voi olla oletet­tua ongel­mallisem­pi*. En voi olla julk­i­tuo­mat­ta käsi­tys­täni, että Ode on selvästi lukenut kansan­taloustiedet­tä, mut­ta jät­tänyt epä­selväk­si, kuin­ka paljon hän on luke­mas­taan ymmärtänyt.

    * Paikan hin­ta voi yhdelle olla sub­jek­ti­ivis­es­ti pieni, hän voi lunas­taa vai­vat­ta jopa kak­si. Toiselle, jol­la on tiet­ty objek­ti­ivi­nen tarve, hin­ta voi muo­dos­tua huu­tokau­pas­sa sub­jek­ti­ivis­es­ti kohtu­ut­tomak­si, vaik­ka objek­ti­ivis­es­ti se voi olla alle todel­lis­ten kus­tan­nusten. Ylipäätän­sä jär­jestelmä hel­posti johtaa toisen tai toisen suun­taisi­in kohtu­ut­to­muuk­si­in. Ja tarpeet­tomi­in riitoi­hin, esim. huu­tokau­pan toteutustavasta.

    8) Europark (tms.) muuten on rak­en­tanut Kuusi­tielle parkki­hallin. Min­ulle on jäänyt epä­selväk­si, onko siinä van­ha hal­li ostet­tu ai louhi­taanko uut­ta? Joku var­maan tietää.

  16. Pysäköinti­nor­mi on ehdote­tun suu­ru­inen, mut­ta sen toteut­tamis­es­ta voi saa­da lykkäystä …

    Eikös tässäkin tapauk­ses­sa autopaikoille pidä vara­ta tilaa siltä var­al­ta että lykkäys joskus päät­tyy? Näin saadaan arvokas­ta kaupunki­ti­laa pidet­tyä tyhjän pant­ti­na. Komp­paan Markkua: aja­tus hyvä, toteu­tustapa ei ehkä onnistunut.

    KSV:n autopaikkatyöryh­mä ker­too että asun­to­ja on jäänyt rak­en­ta­mat­ta normien takia. Eipähän ainakaan tarvitse riidel­lä siitä miten autopaikko­jen raken­nuskus­tan­nuk­set jae­taan, kun jätetään paikat rakentamatta—ja samoin asunnot.

    On myös erikoista, että saman kok­ouk­sen esi­tys­listal­ta löy­tyvät kaik­ki seu­raa­vat väit­teet: On pyrkimys vähen­tää henkilöau­tori­ip­pu­vu­ut­ta. Pysäköin­tipoli­ti­ik­ka on eri­tyisen vaikut­ta­va osa koko liiken­nepoli­ti­ikkaa. Asukkaiden autopaikkatarve halu­taan tyy­dyt­tää, vaik­ka se tulisi kalli­ik­si. Viras­to kog­ni­ti­ivisen dis­so­nanssin vallassa?

  17. Osmo:

    Olen saanut pos­tia, jon­ka mukaan Van­taan­joen vart­ta kulke­va pyörätie pitäisi päällystää. 

    Ei siel­lä mitään pyöräti­etä ole, vaan jalankulk­i­jatkin saa vielä tois­taisek­si liikkua. Ja mielum­min ei päällystetä, hiekalla on mukavampi kävel­lä ja se vähän hillit­see span­dek­sio­hjusten vauh­tia, kun siel­lä liikkuu pien­ten las­ten kanssa.

  18. Van­taan­joen alueel­la paljon kävelleenä voin sanoa, että ainakin siel­lä päin suo­ma­lainen pyöräi­lykult­tuuri on vähän hel­vetin härskiä.

    Vauhdit liian kovia, ja kel­lot kilisee kun joka ain­ut fil­lar­iter­ror­isti kat­soo asi­ak­seen tiedot­taa: “Meikhä tul­loo, meikhä tul­loo!”, ja sil­lä odotuk­sel­la, että jalankulk­i­jan pitäis tosi nopeesti hypätä pöpe­likköön pois tieltä.

    Jos sitä kovavauhtista lenkkiä halu­aa men­nä vetämään, niin sit­ten voi men­nä jon­nekin muualle kuin lap­siper­hei­den sekaan puis­toi­hin. Kel­loa ei tarvitse soit­taa kun tilan­nenopeus on riit­tävän alhainen

  19. tpyy­lu­o­ma: Minus­ta pysäköin­tipoli­ti­ik­ka on vähän huono työkalu liiken­nepoli­ti­ikkaan, kumpikin on ihan tarpeek­si vaike­ta muutenkin. Helsingis­sä tämä menee nyt niin että työ­paikko­jen paikkamäärää rajoite­taan liikaaki­in kos­ka ei halu­ta lisää autoilua, mut­ta asun­to­jen taas mitoite­taan yläkant­tin ker­toimel­la 2–3 kaupungis­sa, kos­ka halu­taan että kaikil­la voi olla auto.

    Pysäköin­tipoli­ti­ik­ka on, tah­dot tai et, osa kaupun­gin liiken­nepoli­ti­ikkaa. Aikamoista sähellystä liiken­nepoli­ti­ikan muo­toilu ja käytän­tö ovat olleet ja tule­vat ole­maan, mut­ta pitkässä juok­sus­sa siinä on kuitenkin ollut vir­iämässä kaupunkili­iken­teen luon­teen yhä suurem­paa ymmärtämistä.

    Kun aikanaan lin­jat­ti­in kan­takaupun­gin niemelle 30000 autopaikan kat­to­tavoite, se piti pitkään hyvin ja johti siihen, että keskus­taan henkilöau­toli­ikenne ei ole kas­vanut. Nokian kumartelu Ruo­ho­lahdessa vään­si sit­ten lin­jaa löy­sem­mälle ja jatkos­sa on luvas­sa pitem­piä ruuhkia.

    Pysäköin­tipoli­ti­ik­ka on enem­män kuin pysäköinti­nor­mi. Paikko­jen käytön ohjaus, hin­noit­telu ja liityn­täpysäköin­nin muodot sekä varsinkin päällekkäiskäytön edis­tämi­nen ovat myös tärkeitä jut­tu­ja. Liityn­täpysäköin­nis­sä ei ole mitään tolkkua, jos keskus­taan tule­vien paikko­jen mitoi­tus ei ole synkas­sa eli liityn­tä­paik­ka on keskus­tas­ta siir­ret­ty paikka.

  20. Hesarin yleisönosas­tol­ta tänään:

    Etelä-Her­man­nis­sa pysäköin­ti on hoidet­tu maan alle. Taloy­htiössämme pysäköin­tipaikat jaet­ti­in arvon­nalle. Valitet­tavasi niitä ei riit­tänyt kaikille.

    Ei kai nyt sentään?

  21. Paikan hin­ta voi yhdelle olla sub­jek­ti­ivis­es­ti pieni, hän voi lunas­taa vai­vat­ta jopa kak­si. Toiselle, jol­la on tiet­ty objek­ti­ivi­nen tarve, hin­ta voi muo­dos­tua huu­tokau­pas­sa sub­jek­ti­ivis­es­ti kohtu­ut­tomak­si, vaik­ka objek­ti­ivis­es­ti se voi olla alle todel­lis­ten kustannusten.

    Eihän asun­to­jenkaan hin­noit­telus­sa kat­so­ta osta­jan mak­sukykyä. Mik­si pitäisi sit­ten park­keer­aamises­sa? Jos parkkipaikoista on pula, niistä kuu­luukin tul­la kalliita.

    Sama pätee muuten katu­var­sipysäköin­ti­in. Jos asukaspysäköin­tialueel­la on vaikeaa löytää autopaikkaa ilta-aikaan, asukaspysäköin­ti on liian hal­paa. Jos asukaspysäköin­ti mak­saa 29 sent­tiä päivässä ja ilman sitä 4 euroa tun­nis­sa, niin onhan tuos­sa melkoista subventiota.

    Ja tarpeet­tomi­in riitoi­hin, esim. huu­tokau­pan toteutustavasta.

    Tämä on tot­ta, kos­ka riita saadaan joka tapauk­ses­sa aikaan, ja huu­tokaup­pa on aivan oiva het­ki siihen. Jos taloy­htiön on ihan pakko omis­taa paikat (mik­si?), niin sit­ten se voi tehdä kak­si asi­aa. Ensin asete­taan hin­tata­so sel­l­aisek­si, jol­la jonoa ei ole. Ja sit­ten jos jonoa on, ulos heit­etään kauim­min paikkansa pitäneet ja tilalle ote­taan kauim­min jonottaneet.

    Uusis­sa talois­sa ongel­maa ei pitäisi olla, jos päästetään raken­nus­li­ike itse päät­tämään autopaikko­jen määrä ja toteutustapa.

    Sen voi käyt­tää itse tai vuokra­ta toiselle, isän­nöit­si­jän luval­la talon ulkop­uoliselle. (Lupaa ei voi evätä ilman riit­täviä perusteita.)

    Nykyisel­lä lain­säädän­nöl­lä auto­tal­li- tai hal­liosak­keen­sa saa vuokra­ta ihan vapaasti kenelle vain. (Tästähän niitä tap­pelui­ta tulee, kun se “kuka vain” on usein taksiyrittäjä.)

  22. Van­taan­joki­var­res­ta:

    Joki­var­ren ulkoil­ure­itin (kai nyt sen­tään vain toinen ranta, itäkö?) asfal­toin­ti on toimen­piteenä vaar­alli­nen, jos samal­la ei muu­ta pyörätiein­fraa oleel­lis­es­ti paran­neta kovem­mille nopeuk­sille. Väyläl­lä on varsinkin eteläpäässä usei­ta kapeikko­ja, peit­teisiä mutkia ja mäennyppylöitä. 

    Vaik­ka suurem­mat raivaus- ja kiitoradan­raken­nustyöt joki­var­res­sa eivät ajatuk­se­na miel­lytäkään, niin kun toinen ranta jää koske­mat­ta niin kai tuon voisi jotenkin hyväksyä. Mut­ta sit­ten pitää tehdä siis nimeno­maan pyöräily­baana, eikä vain päällystet­ty ulkoil­ure­it­ti, se olisi nykyti­lanteeseen heikennys.

    Ja nyt kun näistä EPO-vetoi­sista 😉 vauhti­la­jeista puhutaan, niin onko käytän­nössä mah­dol­lista toimia niin, että lumiseen aikaan hiih­to­latu käyt­täisi tuo­ta samaa baanaa, vaik­ka alla asfalt­ti onkin? Karpa­a­sit olisi hyvä saa­da erilleen koiran­ulkoilut­ta­jista, käveli­jöistä ja leikkivistä lap­sista, oli karpaasil­la sit­ten allaan Bianchi tai Peltonen.

    Eli jos tehdään, niin tehtäköön kun­nol­la siten, että kesän ja tal­ven vauh­tiveikoille tulee parem­min funtsit­tu oma tila. Saa myös olla tekemät­tä mitään. Ja sit­ten saa myös muuten olla päällystämät­tä, ja tehdäkin päin vas­toin eli pudot­taa pyörien ja suk­sien nopeuk­sia hidaste­mutkil­la tai par­il­la hyväl­lä lisäistutuksella.

    Erit­täin sal­lit­tua puis­ton kannal­ta on myös paran­taa Lah­den­väylän ja Kehä I:n sil­to­jen meluntorjuntaa.

    Esi­tys­lis­tan ulkop­uolelta olen myös sitä mieltä, että Helsinkipuis­ton häpeäpilkku on ajoit­tainen viemärivesien ohi­juok­su­tus jokeen Puk­in­mäessä. Eivät jokasyksyiset rankkasateet ole mitään “poikkeusti­lantei­ta”, pe#####! Samo­ja ter­veisiä vaan Hyvinkäälle ja Riihimäelle, mut­ta se on tois­t­en foo­ru­mien asia.

  23. Kim­mo:
    — - — kor­peaa joutua seistä met­rossa ja aivan eri­tyis­es­ti — - — lauantaisin — - -

    - — - Vaunu­ja pitää huoltaa ja kalus­toa on niin vähän, että — - — onnis­tuu vain iltaisin ja viikonloppuisin.

    - — - mukavam­paa metro­matkaa on luvas­sa, kun lin­joille saadaan uusien asuinaluei­den lisäkuor­maa. Onnek­si nyt talvel­la ei ilmas­toimat­tomien vaunu­jen 40 asteen sisäläm­pö sen­tään rassaa.

    Pöyristyt­tävää! Että asioi­ta pitäisi nykyaikana vielä huoltaakin! Koh­ta ker­tonevat ettei automaat­timetrokaan kul­je pelkäl­lä pyhäl­lä hengellä…

    Ter­veenä ihmisenä sei­son met­rossa paljonkin vaik­ka istuma­paikko­ja olisikin tar­jol­la. Ei vaan viit­si muu­ta­man has­sun pysäkin välin (yleen­sä 5–6) takia aina vaivau­tua. Aina löy­tyy niitäkin joiden on päästävä istu­maan vajaak­si kahdek­si min­uu­tik­si vaik­ka se tarkoit­taisikin sitä, että koko manööveri menee niin itsen­sä kuin muidenkin matkus­ta­jien kannal­ta tarpeet­toman hankalaksi.

    Vink­ki Kim­molle: älä koskaan muu­ta Roomaan. Siel­lä ollaan met­rossa aina kuin sardi­init tölkissä. Ja siel­läkin on yleen­sä, ei vain leik­isti, aika kuuma. On vaunu ilmais­toitu tai ei.

    Mut­ta noin niin kuin yleis­es­ti oma havain­toni Helsin­gin met­rossa matkus­tamises­sa on kyl­läkin se, että ruuh­ka-aikaa luku­unot­ta­mat­ta läh­es poikkeuk­set­ta pääsee aina istu­maan kun vain tekee sen päät­täväis­es­ti. Viimeistään seu­raaval­la pysäkil­lä tai vai­h­ta­mal­la vaunua.

    Kyl­lä sitä jotain täy­tyy itsekin olla valmis tekemään istuma­paikkansa eteen. Maail­ma on täyn­nä Kim­mo­ja jot­ka vetävät herneet nenään siitä kun asi­at eivät mene joka jumalan ker­ta 100%:sti niin kuin halu­aisi niiden menevän.

    Minus­ta on eri­tyisen huvit­tavaa kat­sel­la sitä yliop­pi­lasteat­ter­i­ta­soista kär­simys­näytelmää kun mie­len­sä pahoit­ta­jat ele­htivät muille tai vain muti­se­vat itsek­seen (varsinkin seisoes­saan) kun nuoriso/­van­huk­set/­ma­mut/joku-muu-ryh­mä-joka-sat­tuu-ärsyt­tämään istu­vat tarpeet­toman lev­iästi ja/tai äänekkäästi. Ja aina joku niistä kehtaa vielä nauraakin.

    Kokeile Kim­mo seu­raaval­la ker­ral­la reip­paasti kysyä, että mah­tu­isiko tähän vielä yksi istu­maan. Aika usein jen­gi automaagis­es­ti tiivistää rive­jään ja/tai laske­vat kan­ta­muk­sen­sa jalko­jen­sa juureen tai omaan syliin. 

    Kun penkeil­lä on enem­män kan­ta­muk­sia kuin matkus­ta­jia voi ihan hyvil­lä mielin kehot­taa kanssamatkus­ta­jaa siirtämään kamo­jaan kun ne eivät ole paikas­ta mak­sa­neetkaan. Ehkä käskytet­ty pitää sin­ua ison­akin *ulkku­na, mut­ta ajat­tele sitä niin, että teet vain tapakas­va­tus­ta ja toim­it hyvänä esimerkkinä muille. Näin toimien idi­o­tis­mi vähe­nee ja hyvä­ta­paisu­us lisään­tyy. Plus voi kokea moraal­ista ylen­myy­den tun­net­ta. Priceless.

    Tarvit­taes­sa voit vaik­ka livaut­taa valkoisen val­heen, viitat­en esim. kipeään selkään. Sil­lä aina­han työssäkäyvil­lä on selkä paskana — ken­ties liias­ta istu­mis­es­ta? Any­ways, paik­ka on sil­loin Tei­dän, takaan sen.

    Mitäs muuten luulet, että toisiko tuo län­simetro valmis­tut­tuaan lisää kalustoa?

    Kaikelle on aikansa.. ja hintansa.

    PS. Ja sulan kau­den aikaan voi sit­ten taas päästel­lä men­emään sielun­sa kyl­lyy­destä fil­lar­il­la, eikös juu? Ei ole pakko kär­siä hel­teestä met­rossa. Ja eikö se nyt vaan ole koko­lail­la hul­lun hom­maa ampua rahaa taivaalle siitä syys­tä, että meil­läkin voi todis­te­tusti kokea kesäl­lä hellepäivän poikasen ehkä kaksikin?

  24. Markku af Heurlin:

    1) Pysäköinti­nor­mit eivät liene ilmais­tu Raa­ma­tus­sa tai Koraanis­sa. Ehkä niitä voidaan muuttaa. 

    Kerettiläi­nen ajatus!

  25. Markku af Heurlin: * Paikan hin­ta voi yhdelle olla sub­jek­ti­ivis­es­ti pieni, hän voi lunas­taa vai­vat­ta jopa kak­si. Toiselle, jol­la on tiet­ty objek­ti­ivi­nen tarve, hin­ta voi muo­dos­tua huu­tokau­pas­sa sub­jek­ti­ivis­es­ti kohtu­ut­tomak­si, vaik­ka objek­ti­ivis­es­ti se voi olla alle todel­lis­ten kus­tan­nusten. Ylipäätän­sä jär­jestelmä hel­posti johtaa toisen tai toisen suun­taisi­in kohtuuttomuuksiin.

    Ei yksi­ty­isautoilu kaupungis­sa ole mikään peru­soikeus, johon jokaisel­la pitäisi olla mah­dol­lisu­us tuloista riip­pumat­ta. Jos ei ole varaa markki­nahin­taiseen pysäköin­tipaikkaan, matkus­takoon bus­sil­la. Niin minäkin teen.

  26. ” Sen voi käyt­tää itse tai vuokra­ta toiselle, isän­nöit­si­jän luval­la talon ulkop­uoliselle. (Lupaa ei voi evätä ilman riit­täviä perusteita.)

    Nykyisel­lä lain­säädän­nöl­lä auto­tal­li- tai hal­liosak­keen­sa saa vuokra­ta ihan vapaasti kenelle vain. (Tästähän niitä tap­pelui­ta tulee, kun se “kuka vain” on usein taksiyrittäjä.)”

    Tämä on tot­ta. Tarkoitin
    , että asun­toy­htiön luval­la omis­ta­ja vapau­tuu vuokralaisen­sa mah­dol­lis­es­ta vahingonvastuusta.(epätodennäkinen mutat mah­dol­lien tilanne) Toinen seik­ka on, että täy­tyy pitää lukua, kelle talon auto­tallin avaimet on luovuettu.

    Lie­nee tarpee­ton­ta lisätä, että eril­lisiä autopaikakosakkei­ta taloy­htiö (sen perus­ta­ja) voi halutes­saan myy­dä myös yhtiön ulkopuolisille.

    Lienemme samaa mieltä siitä, että asukaspäköin­tipaikoen hin­taa tulisi korot­taa. Ne tulisi suh­teut­taa alueen pysäköintimaksuun.

  27. Tuo Helsin­ki-puis­to on kyl­lä oikein mainio ja tärkeä puis­to­hanke. Varsinkin, jos pääsemme rak­en­ta­maan moot­tori­ti­et bule­vardeik­si ja Malmin lento­ken­tän, niin Malmin seudun asukas­määrä alkaa ihan oikeasti tarvit­se­maan hyvälaa­tu­ista keskus­puis­ton kaltaista suur­ta puis­toa. Kan­nat­taa siis varautua siihen, että käyt­täjiä on paljon. 

    Tuos­ta päästäänkin sit­ten Helsin­ki-puis­ton rajauk­sen tärkeään ongel­maan. Puis­to nimit­täin yllät­tävästi lev­e­nee jokaisen kaupunki­mo­tarin kohdal­la kat­ta­maan mak­si­maalisen määrän tien vart­ta. Syykin on ilmeinen — siinä on paljon vielä tois­taisek­si rak­en­tam­a­ton­ta maata. 

    Yksi ynnä yksi on help­po laskea; samoin on help­po havai­ta, että Helsin­ki-puis­ton halu saa­da mah­dol­lisim­man paljon liiken­nevihreää ja halu rak­en­taa tei­den var­ret kaupungik­si ovat ris­tiri­idas­sa keskenään. Viher­sormien kuu­luisi kaven­tua liiken­neväylien kohdal­la, jot­ta väylän var­si voidaan mah­dol­lisim­man tehokkaasti rak­en­taa kaupungiksi. 

    Helsin­ki-puis­to on ja sen tulee olla ensisi­jais­es­ti ihmisiä varten.

  28. Markku af Heurlin:
    Lienemme samaa mieltä siitä, että asukaspäköin­tipaikoen hin­taa tulisi korot­taa. Ne tulisi suh­teut­taa alueen pysäköintimaksuun. 

    Mä ennus­tan, että tuol­laiset toimen­piteet karkoit­ta­vat viimeisetkin lap­siper­heet keskus­tas­ta. On todel­la vaikea saa­da arkea toim­i­maan ilman autoa, kun pitää kuska­ta lap­sia päiväkotiin.

  29. jlbl: Osmo:Ei siel­lä mitään pyöräti­etä ole, vaan jalankulk­i­jatkin saa vielä tois­taisek­si liikkua. Ja mielum­min ei päällystetä, hiekalla on mukavampi kävel­lä ja se vähän hillit­see span­dek­sio­hjusten vauh­tia, kun siel­lä liikkuu pien­ten las­ten kanssa.

    Ei ne span­dex-ohjuk­set siel­lä aja, ne vetää radan­vart­ta. Se on jos­sain määrin kivem­pi ja helpom­pi reit­ti meille vähem­män vauhdikkaille, ja heitä siel­lä etupäässä ajaa.

    Min­ul­la ole ainakaan ollut koskaan mitään ongelmia jalankulk­i­joiden kanssa siel­lä, kanss­apyöräil­i­jöi­den kanssa joskus. Kel­loa kyl­lä käytän joskus, mut­ta tarkoi­tus on ihan vaan ystäväl­lis­es­ti ker­toa ole­mas­saolostani eikä hätis­tel­lä ketään mihinkään. Min­ua häir­it­see sel­l­aiset pyöräil­i­jät jot­ka tulee kovaa ja läheltä ohi ilman mitään varoitusta.

  30. jlbl:
    Vauhdit liian kovia, ja kel­lot kilisee kun joka ain­ut fil­lar­iter­ror­isti kat­soo asi­ak­seen tiedot­taa: “Meikhä tul­loo, meikhä tul­loo!”, ja sil­lä odotuk­sel­la, että jalankulk­i­jan pitäis tosi nopeesti hypätä pöpe­likköön pois tieltä. 

    Kel­lon tarkoi­tus on olla huomioääni ja varoit­taa, että jalankulk­i­ja tai hitaampi pyöräil­i­jä ei yhtäkkiä hyp­pää eteen. 

    Ihan sel­l­ainen yleinen huomio, että nopeus ei ole vika vaan tavoitelta­va omi­naisu­us. On sit­ten kyse pyöräilystä, hiih­dos­ta tai uin­nista, niin yleis­es­ti hitaam­mat häir­it­sevät nopeampia enem­män kuin toisinpäin.

  31. ” Markku af Heurlin:
    Lienemme samaa mieltä siitä, että asukaspäköin­tipaikoen hin­taa tulisi korot­taa. Ne tulisi suh­teut­taa alueen pysäköintimaksuun. 

    Mä ennus­tan, että tuol­laiset toimen­piteet karkoit­ta­vat viimeisetkin lap­siper­heet keskus­tas­ta. On todel­la vaikea saa­da arkea toim­i­maan ilman autoa, kun pitää kuska­ta lap­sia päiväkotiin.”

    Jos päiväkoti on lähel­lä, lapset voi viedä kävellen hoitoon. Ja keskus­tas­sa paikat ovat lähel­lä. — Muitakin hoit­o­mu­to­ja on:kunnallinen (ryhmä)perhepäivähoito, yksi­tyi­nen per­hep­äivähoito ja mah­dol­lisu­us yksi­tyisen hoidon tuel­la palkata koti­in las­ten­hoita­ja. Tämä tietenkin on kauheaa elit­ismiä. jota mm. har­joit­ti­vat aikoinaan työnjohtajaperheet.

    Mie­lenki­in­toista on, että lap­siper­heet ovat keskus­tas­sa lisään­tyneet. Sen on huo­man­nut tutuis­sa taloyhtiöissä.

    OS:n ehdot­ta­ma asukaspysäköin­ti­mak­su oli 300 e/vuosi. Se on pieni raha, jos autoa käyt­tää päivit­täin. Se on iso raha, jos tarve on vain ker­ran kahdessa viikos­sa. Ja sil­loin sat­un­naiskäyt­täjät anta­vat tilaa niille, joiden tarve on todellinen.

  32. Mikko Särelä:
    Tuo Helsin­ki-puis­to on kyl­lä oikein mainio ja tärkeä puistohanke. 

    Niin on. Kuka vielä ottaisi asi­ak­seen viherväylän muo­dostamiseen keskus­puis­toon. Pirkkolan urheilupuis­to voisi mielestäni olla huo­mat­ta­va virk­istymisen keskus helsinkiläisille. Nyt kah­ta sen reunaa sivuaa kaupunki­mo­tari. Kehä 1 myös katkaisee ikävästi keskus­puis­ton. Val­taosa helsinkiläi­sistä ei edes tiedä koko urheilupuis­ton ole­mas­saoloa. Ei vaik­ka Ganes-lef­fas­sakin oli kohtaus sieltä.

  33. Marko V: Mä ennus­tan, että tuol­laiset toimen­piteet karkoit­ta­vat viimeisetkin lap­siper­heet keskus­tas­ta. On todel­la vaikea saa­da arkea toim­i­maan ilman autoa, kun pitää kuska­ta lap­sia päiväkotiin.

    Kan­takaupungis­sa nyt kuitenkin on paljon myös lap­siper­heitä joil­la ei ole auto, läh­teestä riip­puen kol­mannes tai puo­let, ja vai­htelee alueittain.

    Jos puhutaan kadun­var­sipysäköin­nistä, niin ei sitä oikein voi sub­ven­toi­da, vaik­ka kuin­ka halut­taisi­in. Kadun­var­si­paikko­ja on jotain yksi kuut­ta asun­toa kohti, jos ne ovat ali­hin­noitel­tu­ja niin ne ovat kaik­ki koko ajan täyn­nä, eli ei tarvitse mak­saa mut­ta ei saa kyl­lä pysäköi­tyäkään. Hin­ta vaikut­taa kysyntään.

    Yksi sekopäi­nen aspek­ti on se että tämä pitää aika hyvin paikkansa uusil­lakin alueil­la. Näin sik­si että mitä suurem­pi autois­tu­misas­te, sitä kalli­impi­in luoli­in joudu­taan, ja taval­la tai toisel­la siitä pysäköi­jäkin mak­saa osansa.

  34. tpyy­lu­o­ma:

    Kel­loa kyl­lä käytän joskus, mut­ta tarkoi­tus on ihan vaan ystäväl­lis­es­ti ker­toa olemassaolostani… 

    Niin, eli “meikhä tul­loo, meikhä tulloo”.

    Jalankulk­i­jan kannal­ta tilanne on se, että sä kävelet siel­lä kaikessa rauhas­sa, kat­se­let syksyn leht…PLIM, PLIM, PLIM, PLIM, PLIM.

    Tunne on sama kuin läväytet­täisi avokämmenel­lä päin naa­maa kuolleesta kul­mas­ta, ja tunne respon­ssi on myös sama; tekee mieli lyödä takaisin.

    On takaa läh­estyvän pyöran vas­tu­ul­la ajaa niin hil­jaa, ettei kel­loa tarvitse soit­taa. Kel­loa saa soit­taa jalankulk­i­jalle sil­loin kun se kävelee pelkästään polkupyörille varat­ul­la kaistal­la. Yhteiskäytössä ole­val­la kevyen­li­iken­teen­väyläl­lä nopeuseron kon­trol­loin­ti on pyöräil­i­jän vastuulla.

    1. Jos edel­lytetään, että yhdis­tetyl­lä pyörä- ja jalankulkure­it­il­lä fil­lar­il­la aje­taan käve­ly­tah­tia, ei ole kohtu­ullista vaa­tia fil­lar­ia käyt­tämään moista reit­tiä vaan sal­lit­ta­va ajo ajoradalla.

  35. stupidus@mail.com: Aika usein jen­gi automaagis­es­ti tiivistää rive­jään ja/tai laske­vat kan­ta­muk­sen­sa jalko­jen­sa juureen tai omaan syliin. 

    Bus­seis­sa tämä ei ainakaan ole käytän­tö vaan kas­sit, reput ja salkut matkus­ta­vat penkeil­lä samaan aikaan kun vier­essä seistään (joka saat­taa kas­vat­taa luon­net­ta mut­ta ei ole nylyaikataulu­jen edel­lyt­tämil­lä nopeuk­sil­la kauhean liikenneturvallista…). 

    Ilmeis­es­ti sil­lä kas­sil­la (tai käytävä­paikalla istu­mal­la) voi sit­ten vara­ta itselleen mak­sut­ta omaa tur­val­lista revi­ir­iä. Monia kun kuulem­ma nykyään pelot­taa liikkua julk­isil­la kun ne toiset matkus­ta­jat käyt­täy­tyvät rumasti.

    Itse ymmärtäisin jos kas­si­paikat tehtäisi­in mak­sullisek­si, esimerkik­si las­ten­lipun hin­ta tun­tu­isi kohtulliselta. Mut­ta luu­len­pa että sel­l­ainen eri­ar­vois­t­a­mi­nen ei menisi demokra­tia-aktivis­teiltä läpi. Kyl­lä öykkäröin­nin pitää olla kansalaisoikeus eikä varat­tu vain niille joil­la on varaa mak­saa siitä.

  36. Osmo:

    Jos edel­lytetään, että yhdis­tetyl­lä pyörä- ja jalankulkure­it­il­lä fil­lar­il­la aje­taan käve­ly­tah­tia, ei ole kohtu­ullista vaa­tia fil­lar­ia käyt­tämään moista reit­tiä vaan sal­lit­ta­va ajo ajoradalla. 

    Tästä olen täysin samaa mieltä.

  37. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja:
    Itse ymmärtäisin jos kas­si­paikat tehtäisi­in mak­sullisek­si, esimerkik­si las­ten­lipun hin­ta tun­tu­isi kohtulliselta. Mut­ta luu­len­pa että sel­l­ainen eri­ar­vois­t­a­mi­nen ei menisi demokra­tia-aktivis­teiltä läpi. Kyl­lä öykkäröin­nin pitää olla kansalaisoikeus eikä varat­tu vain niille joil­la on varaa mak­saa siitä.

    Vaik­ka muut ovat lam­pai­ta, sin­un ei tarvitse olla.

    Mitä hem­metin järkeä siinä olisi, että ei saisi laskea kan­ta­muk­si­aan penkille vaik­ka olisi ain­oa matkustaja?

    Eiköhän elämässä riitä haastei­ta ilman, että kaik­ki pitää erik­seen ja yksi ker­ral­laan kieltää kun aikuiset ihmiset pelkäävät nor­maalia ark­ista kanssakäymistäkin.

    Haaste sin­ullekin pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: kysy ensi ker­ral­la, toden­näköis­es­ti yllät­ty­isit reak­tios­ta positiivisesti.

  38. stu­pidusAT­mail­DOT­com: Pöyristyt­tävää! Että asioi­ta pitäisi nykyaikana vielä huoltaakin! Koh­ta ker­tonevat ettei automaat­timetrokaan kul­je pelkäl­lä pyhäl­lä hengellä…

    Kyl­lä sitä jotain täy­tyy itsekin olla valmis tekemään istuma­paikkansa eteen. Maail­ma on täyn­nä Kim­mo­ja jot­ka vetävät herneet nenään siitä kun asi­at eivät mene joka jumalan ker­ta 100%:sti niin kuin halu­aisi niiden menevän.
    .….
    Mitäs muuten luulet, että toisiko tuo län­simetro valmis­tut­tuaan lisää kalustoa?

    Kaikelle on aikansa.. ja hintansa.

    Luin juuri vuon­na 1969 julka­istun kir­jan alas auton pakko­val­ta. Siinä ei puhut­tu mitään joukkoli­iken­neru­uhk­ista. Siinä luvat­ti­in, että kun­han autot on heti-pian saatu hävitet­tyä museoihin, niin tietokoneel­la ohjat­tu joukkokul­je­tusvä­line on muka­va, nopea ja 100% turvallinen. 

    Kir­jas­sa mainit­ti­in kuitenkin erik­seen, että tähän ei päästä jo van­hanaikaisel­la metrol­la. Näin asian­lai­ta tosi­aan ilmeis­es­ti on.

  39. jlbl:
    — - — tekee mieli lyödä takaisin.

    On takaa läh­estyvän pyöran vas­tu­ul­la ajaa niin hil­jaa, ettei kel­loa tarvitse soittaa. 

    Ymmär­rän ensim­mäistä respon­ssia kun nk. luoti­ju­napyöräil­i­jä soit­taa kel­loa kohdal­la (myöhässä tai ei ollenkaan) ja sit­ten kehtaa vielä elämöidä.

    Tyyp­il­lis­es­ti täl­lä miespuolisel­la ihmiso­hjuk­sel­la oma kaista hah­mot­tuu edessä ole­vana avoimen esteet­tömänä väylänä joi­ta tur­vaa­vat kuvitel­lut suo­ja­muu­rit — ja jol­la voi sik­si ajaa niin kovaa kuin pohkeista suinkin lähtee.

    Lät­ty lätisee tai vähin­täänkin eleinen, usein myös sanainen, arkku aukeaa ken “urpout­taan” tälle kiihdy­tyskaistalle syys­tä taik­ka tois­es­ta harhautuu.

    Näis­sä tapauk­sis­sa voit toki antaa pataan kun­han tiedo­stat, että tur­pakäräjil­lä vas­taan­ot­ta­va osa­puoli voi olla ei-toivottu.

    Jälkim­mäistä vaa­timus­tasi en ymmär­rä laisinkaan. Kyl­lä itse aion rim­pautel­la kel­loa jatkos­sakin. Reak­tioista päätellen ihmiset eivät enää oikein ymmär­rä mitä kel­lol­la on tarkoi­tus sig­naloi­da. Moni selkeästi hätään­tyy, aika moni jlbl:n tavoin myös selvästi ärsyyntyy.

    Tämä ei ole syy lopet­taa kel­lon käyt­töä vaan päin vas­toin lisätä sitä.

    Esimerkik­si aliku­luis­sa pitäisi kaikkien ehdot­tomasti soit­taa kel­loa. Ei vain oman vaan yleisen tur­val­lisu­u­den takia.

    Itsekin voin hyvin harhail­la kävel­lessä vääräl­lä puolel­la. Kyl­lä min­ulle saa siitä soit­taa, heristää nyrkkiä ja vaik­ka huu­taakin kurkku suo­rana. Muis­tan­pa­han ainakin het­ken olla tarkkaavaisempi.

    Veikkaan ettet pahem­min fil­lar­il­la ajele?

  40. tpyy­lu­o­ma: Ei ne span­dex-ohjuk­set siel­lä aja, ne vetää radan­vart­ta. Se on jos­sain määrin kivem­pi ja helpom­pi reit­ti meille vähem­män vauhdikkaille, ja heitä siel­lä etupäässä ajaa.Minulla ole ainakaan ollut koskaan mitään ongelmia jalankulk­i­joiden kanssa siel­lä, kanss­apyöräil­i­jöi­den kanssa joskus. Kel­loa kyl­lä käytän joskus, mut­ta tarkoi­tus on ihan vaan ystäväl­lis­es­ti ker­toa ole­mas­saolostani eikä hätis­tel­lä ketään mihinkään. Min­ua häir­it­see sel­l­aiset pyöräil­i­jät jot­ka tulee kovaa ja läheltä ohi ilman mitään varoitusta.

    Sil­loin joskus kun olin fil­lar­ilähet­ti, niin huo­masin, että siitä omas­ta ole­mas­saolostaan ei kan­nat­tanut ker­toa, jos halusi pysyä vauhdis­sa ja vält­tää vaarati­lanteen. Joka ker­ta kun sitä kel­loa soit­ti, niin se jalankulk­i­ja rupe­si tekemään sel­l­aista edestakaista poikit­tais­li­iket­tä sen sijaan, että olisi siiry­t­nyt sivu­un. Jos kuulet kel­lon kil­inän jat­ka samaa rataa, ellet ole varsi­nais­es­ti tuk­keena. Se on kaik­ista tur­val­lisin vaihtoehto.

  41. stu­pidusAT­mail­DOT­com:

    Jälkim­mäistä vaa­timus­tasi en ymmär­rä laisinkaan. Kyl­lä itse aion rim­pautel­la kel­loa jatkos­sakin. Reak­tioista päätellen ihmiset eivät enää oikein ymmär­rä mitä kel­lol­la on tarkoi­tus signaloida. 

    Se sig­naloi että mä ajan niin kovaa sun näköpi­iri­isi katvealueel­la, että mä kat­son nyt parhaak­si siirtää vas­tu­un sin­ulle sen sijaan että vähen­täisin tilan­nenop­ut­ta. Se sig­naloi itsekkyyt­tä. Koi­ta nyt uskoa että takaapäin läh­estyväl­lä nopeam­min liikku­val­la on vas­tuu tör­mäyk­sen vält­tämistä ja tur­val­lisen tilan­nenopeu­den noudattamisesta. 

    Yksi pyöräil­i­jä pilaa 10 iltakäve­lyä ääni­häiriköin­nil­lään (osal­lis­tu­mal­la osaltaan jatku­vaan ser­e­naadi­in). Jos sä meinaat jatkaa sitä rim­put­telua, niin sil­loin ei sit­ten kai muu auta kuin lait­taa musi­ik­ki niin kovaa kor­vanappei­hin, ettei sitä kil­inää enää kuule.

    Toinen vai­h­toe­hto mitä tulee joskus tehtyä sen kol­man­nen kak­sipyöräin­stru­men­tal­istin jäl­keen on se, että mä astun keskem­mälle, pysäh­dyn ja jään kat­so­maan taak­sepäin siihen asti kunnes pyörail­i­jä pääsee tur­val­lis­es­ti ohitse.

    Paljon puhutaan siitä onko kaupun­ki pyöräi­lymyöteinen, mut­ta onko se virkistyskävelijämyönteinen?

    Moni selkeästi hätään­tyy, aika moni jlbl:n tavoin myös selvästi ärsyyntyy.

    Tämä ei ole syy lopet­taa kel­lon käyt­töä vaan päin vas­toin lisätä sitä. 

    Kiesus.

    1. jlbl
      Ei ole pyöräil­i­jän vika, että hänet pakote­taan lain voimal­la aja­maan vaar­al­lis­es­ti jalka­käytävil­lä, vaik­ka halu­aisi ajaa ajo­radal­la tur­val­lis­es­ti. jlbl:n vas­taus on, että kiel­letään pyörän käyt­tö esimerkik­si työ­matkali­iken­teessä ja sal­li­taan sil­lä ajelu vain käve­ly­vauh­tia. On turha kuvitel­la, että kukaan voisi tehdä siten 20 kilo­metrin työ­matkaa. Sano se suo­raan, että halu­at pyöräil­i­jöistä autoilijoita.
      Minä soi­tan yhden kilauk­sen kel­loa noin 20 metriä ennen jalankulk­i­joi­ta. Toisin kuin jlbl, jok­seenkin kaik­ki jalankulk­i­jat osaa­vat käyt­täy­tyä sen kuul­tuaan järkevästi eivätkä liiku sivusu­un­nas­sa min­nekään. Kel­lol­la varoite­taan siitä, että älä astu eteeni odottamatta.

  42. jlbl: tpyyluoma:Niin, eli “meikhä tul­loo, meikhä tulloo”.Jalankulkijan kannal­ta tilanne on se, että sä kävelet siel­lä kaikessa rauhas­sa, kat­se­let syksyn leht…PLIM, PLIM, PLIM, PLIM, PLIM.Tunne on sama kuin läväytet­täisi avokämmenel­lä päin naa­maa kuolleesta kul­mas­ta, ja tunne respon­ssi on myös sama; tekee mieli lyödä takaisin.

    Suosit­te­len, että pysyt­telet sisätilois­sa. Näin vältät uhkaa­vat häir­iötek­i­jät, kuten kel­loa soit­ta­vat pyöräilijät.

  43. Osmop:

    Ei ole pyöräil­i­jän vika, että hänet pakote­taan lain voimal­la aja­maan vaar­al­lis­es­ti jalka­käytävil­lä, vaik­ka halu­aisi ajaa ajo­radal­la turvallisesti. 

    Mik­si näin on, siihen min­ul­la ei ole vas­taus­ta. Sil­loin kun olin nuori, niin alle 12 vuo­ti­aat sai­vat ajaa jalka­käytäväl­lä, mut­ta yli 12 vuo­ti­ail­ta se oli kiel­let­ty, ja hei­dän piti ajaa ajo­radal­la. Amerikkalais­ten käsite “nan­ny state” on usein­miten fuu­laa, mut­ta tässä ollaan nyt sit­ten aika lähellä. 

    jlbl:n vas­taus on, että kiel­letään pyörän käyt­tö esimerkik­si työ­matkali­iken­teessä ja sal­li­taan sil­lä ajelu vain kävelyvauhtia. 

    Tur­valli­nen ohi­tus­vauhti on määritelmäl­lis­es­ti suurem­pi kuin käve­ly­vauhti, kos­ka pitää men­nä ohi. Mata­la matkavauhti on ohi­tuk­seen ihan hyvä, pyöräil­i­jälle jää täl­löin aikaa reagoi­da jalankulk­i­jan liikkeisi­in ja mah­dol­lisen tör­mäyk­sen sattues­sa selvitään mustelmil­la. Itse asi­as­sa suosikkipyöräil­i­jöitäni ovat alle 40-vuo­ti­aat naiset, jot­ka osaa sekä ohit­taa tur­val­lis­es­ti että olla elämöimät­tä soittokellolla.

    Osmon­han ei tarvitse ajaa koko matkaa käve­ly­vauh­tia. Jos Osmolle on liikaa vaa­dit­tu hidas­taa matkavauh­tia jalankulk­i­joi­ta koh­dat­tae­sa, niin sit­ten ollaan sel­l­aisil­la itseoikeu­tuk­sen kukku­loil­la että en mä enää tiedä mitä sanoa. Toisek­seen en ole koskaan työ­matkali­iken­teen aikoi­hin kävelemässä, ja luulen että sil­loin on muutenkin hyvin vähän virk­istyskäveli­jöitä liikkeellä.

    Sano se suo­raan, että halu­at pyöräil­i­jöistä autoilijoita. 

    Absu­ut­tis­es­ti, sat­apros­ent­tis­es­ti väärin. Tässä on nyt kysymys virk­istyskäve­lyulkoilun harrastamisesta. 

    Toisin kuin jlbl, jok­seenkin kaik­ki jalankulk­i­jat osaa­vat käyt­täy­tyä sen kuul­tuaan järkevästi eivätkä liiku sivusu­un­nas­sa minnekään. 

    Mä en koskaan liiku kävel­lessä voimakkaasti sivusu­un­nas­sa pait­si jos joku soit­taa kel­loa. Ääni­häir­in­tä on mielestäni niin ikävää, että joku palaute sen epä­toiv­ot­tavu­ud­es­ta on annettava.

    Minä soi­tan yhden kilauk­sen kel­loa noin 20 metriä ennen jalankulkijoita. 

    No jotain hyvää, yksi kilaus on mak­sim­imäärä ja mitä kauem­paa, sitä parem­pi. Toki jos joka ain­ut pyöräil­i­jä soit­taa kel­loa, niin sit­ten mulle ei jää virk­istyskäve­ly­istä naut­timisek­si her­mostol­lis­es­ti muu­ta mah­dol­lisu­ut­ta kuin luukut­taa musi­ikkia kor­vanapeista niin kovaa ettei taku­ul­la yksikään kel­lon kilah­dus kuu­lu kor­vaan. Tässä ote­taan mah­dol­lisu­us kon­trol­loi­da omaa ääniym­päristöä takaisin.

  44. Markku af Heurlin:
    Jos päiväkoti on lähel­lä, lapset voi viedä kävellen hoitoon. Ja keskus­tas­sa paikat ovat lähel­lä. – Muitakin hoit­o­mu­to­ja on:kunnallinen (ryhmä)perhepäivähoito, yksi­tyi­nen per­hep­äivähoito ja mah­dol­lisu­us yksi­tyisen hoidon tuel­la palkata koti­in las­ten­hoita­ja. Tämä tietenkin on kauheaa elit­ismiä. jota mm. har­joit­ti­vat aikoinaan työnjohtajaperheet. 

    Ideaal­i­ti­lantenne on ehkä tuo. Käytän­nössä kuitenkin se lähipäiväkoti on täyn­nä tai sinne on matkaa enem­män kuin pari sataa metriä. Lun­ta on tuiskut­tanut ja rat­taat ei kul­je. Taap­ero ei suos­tu kävelemään ja raskaana ole­va vaimo menet­tää hermonsa. 

    Onhan noi­ta tapo­ja hoitaa las­ten­hoito. Kau­ni­ai­sis­sa kuulem­ma au pair­it kuskaa­vat lap­sia har­ras­tuk­sien pari­in. Pekka perusinsinööril­lä ja Sari sairaan­hoita­jal­la on mah­dol­lisuuk­sia vähem­män. He tosin eivät tähän keskus­tan parkkion­gel­maan liity, kos­ka heil­lä ei ole mitään taloudel­lisia mah­dol­lisuuk­sia asua cityvihrei­den kaupunkikaupungissa.

  45. jlbl:
    Se sig­naloi itsekkyyt­tä. Koi­ta nyt uskoa että takaapäin läh­estyväl­lä nopeam­min liikku­val­la on vas­tuu tör­mäyk­sen vält­tämistä ja tur­val­lisen tilan­nenopeu­den noudattamisesta. 

    Pait­si siinä tapauk­ses­sa kun kevyen liiken­teen väylä on selkeästi jaet­tu liiken­nemerkein ja ajo­rata­maalauksin pyöräi­lylle ja käve­lylle tarkoitet­tui­hin osioi­hin. Joka sil­loin kävelee pyöräpuolel­la on nimeno­maan se itsekäs minä-minä-öykkäri.

  46. stu­pidusAT­mail­DOT­com:
    Mitä hem­metin järkeä siinä olisi, että ei saisi laskea kan­ta­muk­si­aan penkille vaik­ka olisi ain­oa matkustaja? 

    Var­maan osa­sit omin silmin lukea että puhuin tilanteesta jos­sa käytäväl­lä nimeno­maan seisoo mui­ta matkus­ta­jia. Jos kan­ta­muk­sia ei jak­sa pitää omas­sa sylis­sään, ne ovat selvästi liian painavia tai suuria bus­sis­sa kuljetettavaksi.

  47. Onhan noi­ta tapo­ja hoitaa las­ten­hoito. Kau­ni­ai­sis­sa kuulem­ma au pair­it kuskaa­vat lap­sia har­ras­tuk­sien pari­in. Pekka perusinsinööril­lä ja Sari sairaan­hoita­jal­la on mah­dol­lisuuk­sia vähem­män. He tosin eivät tähän keskus­tan parkkion­gel­maan liity, kos­ka heil­lä ei ole mitään taloudel­lisia mah­dol­lisuuk­sia asua cityvihrei­den kaupunkikaupungissa.

    Mietitään­pä tätä asi­aa vielä vähän.

    Uuden taval­lisen (= ei hienon) per­heau­ton ensim­mäisen kol­men vuo­den kokon­aiskus­tan­nuk­set keskimääräisil­lä kilo­metrimääril­lä ovat noin 10 000 euroa vuodessa. Kaupunki­a­jos­sa kuluu enem­män polt­toainet­ta, ja taita­vat vaku­u­tus­mak­sutkin olla keskimääräistä kovem­mat Helsingis­sä, joten ei tuo ainakaan kauheasti yläkant­ti­in ole.

    Nyt sit­ten puhutaan siitä, että jos asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen hin­ta nousee 100 eurosta 300 euroon (Osmon ehdo­tus) vuodessa, se aiheut­taa jollekulle ylit­sepääsemät­tömiä taloudel­lisia vaikeuksia…

    Se on sit­ten eri asia, että toden­näköis­es­ti Osmon ehdo­tus on kovasti alakant­ti­in, noin pienel­lä rahal­la ei kukaan viit­si auton­sa seisot­tamis­es­ta katu­vier­essä luop­ua. Asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen hin­ta pitäisi por­ras­taa vyöhykkeit­täin, ja se pitää nos­taa sille tasolle, että katu­vier­estä löy­tyy hel­posti tilaa.

    Sen jäl­keen voi tosi­aan olla, että autolli­nen lap­siper­he keskus­tas­sa joutuu mak­samaan esimerkik­si 1000 euroa vuodessa lisää elämis­es­tään. Tämä hei­jas­tuu tietysti siihen, että keskus­ta-asun­noista tulee autol­lis­ten lap­siper­hei­den kohdal­la vähem­män halut­tua. Sen jäl­keen niiden hin­ta halpe­nee, jol­loin ne tule­vat autot­tomille lap­siper­heille nyky­istä saavutettavampia.

    Eli jos keskus­tan asukaspysäköin­ti­mak­su­ja nos­te­taan, saadaan voit­ta­jia ja häviäjiä

    Voit­ta­jia:
    * autot­tomat (asum­i­nen halpenee)
    * liike-elämä (helpom­pi pysäköidä)
    * alueel­la vierail­e­vat autoil­i­jat (helpom­pi pysäköidä)
    * alueel­la asu­vat autol­liset (helpom­pi pysäköidä)
    * kaupun­ki (nou­se­vat maksut)
    * liiken­nejär­jestelmä (vähem­män parkkipaikanetsijöitä)

    Häviäjiä:
    * alueel­la asu­vat autol­liset (mak­sut nousevat)
    * asun­non­o­mis­ta­jat (asum­i­nen halpenee)
    * se osa liike-elämää, joka saisi rahat, jos ne eivät menisi kaupun­gin kas­san kautta

    Minus­ta tuo häviäjäjoukko näyt­tää aika paljon köykäisem­mältä kuin voit­ta­ja­joukko. Autol­liset häviävät rahaa eniten, mut­ta toisaal­ta saa­vat vastapain­ok­si rutkasti mukavu­ut­ta lisää. Ain­oa ihan selkeä häviäjäjoukko on auton­sa säi­lyt­täjät, kos­ka he eivät saa mitään lisä­vastinet­ta rahoilleen.

  48. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja:

    Pait­si siinä tapauk­ses­sa kun kevyen liiken­teen väylä on selkeästi jaet­tu liiken­nemerkein ja ajo­rata­maalauksin pyöräi­lylle ja käve­lylle tarkoitet­tui­hin osioihin. 

    Samaa mieltä, sil­loin saa ilmoitel­la tulemi­sis­taan vähän kovempaakin.

  49. a_l:

    Suosit­te­len, että pysyt­telet sisätilois­sa. Näin vältät uhkaa­vat häir­iötek­i­jät, kuten kel­loa soit­ta­vat pyöräilijät. 

    Kuten tossa ylem­pänä sanoin, alle 40-vuo­ti­aat naiset osaa tämän jalankulk­i­joiden huomioon ottamisen pyöräl­lä liikkues­sa: matkavauhdit ovat kohtu­ullisia ja tarpee­ton kel­lon kilkatus on minimissään.

    Taitaa aika mon­en mielestä polkupyörail­i­jät olla kaiken kri­ti­ikin yläpuolel­la, kos­ka pyhän kel­lon kilkatu­soikeu­den kyseenalais­t­a­mi­nen on aiheut­tanut melkoisia tunnereaktioita.

  50. Marko V: Niin on. Kuka vielä ottaisi asi­ak­seen viherväylän muo­dostamiseen keskus­puis­toon. Pirkkolan urheilupuis­to voisi mielestäni olla huo­mat­ta­va virk­istymisen keskus helsinkiläisille. Nyt kah­ta sen reunaa sivuaa kaupunki­mo­tari. Kehä 1 myös katkaisee ikävästi keskus­puis­ton. Val­taosa helsinkiläi­sistä ei edes tiedä koko urheilupuis­ton ole­mas­saoloa. Ei vaik­ka Ganes-lef­fas­sakin oli kohtaus sieltä.

    Poikkesin itsekin hil­jan pitkästä aikaa keskus­puis­toon (käve­limme Pirkkolan urheilupuis­tol­ta Pasilaan).

    Muis­telin, että olisi ollut kau­ni­impi reit­ti (asuin vuo­den P‑Haagassa 2003 jol­loin tuli tutuk­si), mut­ta ei siitä mihinkään päässyt, että koko­lail­la masen­ta­van näköistä siel­lä on oikeas­t­aan riip­pumat­ta mis­sä sat­tuu käyskentelemään.

    Välil­lä kul­jeske­lin met­sä­pal­sto­jen kaut­ta kun en jak­sanut enää kat­soa sitä epäy­ht­enäistä, väylien sikin sokin halko­maa pusikkoista “met­tä­maise­maa”.

    Sori, mut­ta en minä kyl­lä onnis­tu näkemään keskus­puis­tossa hirveästi esteet­tisiä arvo­ja. Eläin­ten hau­taus­maa keskus­puis­tossa on tietysti varsin uni­ik­ki, paikkana. Mut­ta kokon­aisuute­na keskus­puis­to ei onnis­tu vaku­ut­ta­maan oikeas­t­aan mil­lään tavalla.

    Se tun­tuu lähin­nä ylim­i­toite­tul­ta vai­h­toe­htoiselta reitiltä jol­la muu­ta­mat has­sut fil­lar­is­tit voivat suhail­la sulan maan aikana Pasilaan/keskustaan ja takaisin (tosin suurin osa fil­lar­is­teista kulke­nee edelleenkin pääasi­as­sa radan vierustaa?).

    Koval­la soral­la lenkkeilyssäkään ei ole mitään etua asfaltil­la juok­semiseen näh­den (huom. en ole tässä nyt ehdot­ta­mas­sa asfal­toin­tia yhtään minnekään).

    Marko: ker­ro­han mikä tekee Pirkkolan urheilupuis­tos­ta niin kovin eri­tyisen? Las­ten kahlu­ual­lasko? Mik­si keskiver­to­he­salaisen joka ylipäätään har­ras­taa ulkona jos­sain määrin liikku­mista pitäisikään olla eri­tyisen kiin­nos­tunut juuri Pirkko­las­ta kun toden­näköis­es­ti hän­tä lähempää löy­tyy joku toinen 23:sta urheilupuistostamme?

    Kuu­lostaa vähän YIM­BY-ilmiöltä. Vähäi­nenkin vehreys on parem­pi kuin ei mitään? Ja keskus­puis­toa pitää laa­jen­taa kos­ka sinäkin sat­ut asumaan sen läheisyydessä?

    ***

    Joskus, ei aina, pienet vihreät saarek­keet tar­joa­vat vaikut­tavampia elämyk­siä kuin mihin suuret ja usein hajanaiset “keskus­puis­tot” ikinä pystyvät.

    Tuol­ta suunnal­ta tulee ensim­mäisenä mieleen Haa­gan alp­piru­usupuis­to. Kuljin aikoinani pitkään duu­ni­in vain metrien päästä siitä huo­maa­mat­ta koko puis­toa kunnes venäläi­nen kämp­pis tuli eräänä päivänä koti­in hehkut­taen jotain käsit­tämätön­tä jostain ihmeel­lis­es­tä puis­tos­ta ihan kotinurkilla.

    Min­ulle tuo koke­mus iskos­tui ikuis­es­ti päähän. Otan erik­seen asi­ak­seni käy­dä siel­lä aika ajoin vaik­ka en enää lähel­lä asukaan. Siitä on min­ulle muo­dos­tunut ikään kuin salainen puu­tarha jos­ta en mielel­läni huutele muille. 😉

    Mitä enem­män helsin­gin “luon­nos­sa” kul­jeskelee, sitä varmem­min täl­laisi­in paikkoi­hin voi tör­mätä. En ala tässä enem­pää omia suosikke­jani pal­jas­taa. Olen sil­lä taval­la itsekäs ihminen. 

    ***

    Jos min­ul­ta kysytään (ja tästähän ei ole huol­ta), keskus­puis­to jäänee tule­vaisu­udessa kapeak­si viherväyläk­si. Nuuk­sion kul­mille pääsee junal­la, Sipoon erämet­si­in tule­vaisu­udessa metrolla/pikaratikalla.

    Pel­loille asu­tus­ta ja pikkuhil­jaa myös kant­ta kiin­ni kehille ja asun­toa päälle. Näin se hom­ma etenee.

    On tärkeäm­pää pitää kiin­ni niistä alueista jois­sa vielä jotain pitelemisen arvoista on.

  51. jibl, teen samoin kuin Ode ja tarkoitin juuri tuo­ta. Ään­imerkkiä voi käyt­tää monel­la taval­la. Huikkaan myös usein että kiitok­sia kun joku antaa tilaa. Jos joku edessä ole­va pelästyy syys­tä tai tois­es­ta niin sit­ten hidaste­taan. Y

  52. jlbl:
    Ääni­häir­in­tä on mielestäni niin ikävää, että joku palaute sen epä­toiv­ot­tavu­ud­es­ta on annettava. 

    Kevyen liiken­teen väylät on tarkoitet­tu yhteiseen liken­teeseen, yhteisiä sään­töjä noudattaen. 

    Pyörän soit­tokel­lo on lain edel­lyt­tämä merk­i­nan­tovä­line. Ihan samoin kuin auton tööt­ti — jon­ka käyt­tö tulk­i­taan Suomes­sa virheel­lis­es­ti vihamielisyy­dek­si vaik­ka sitä kuu­luisi oikeasti käyt­tää ihan samoista syistä kuin pyörän soit­tokel­loa. Havait­tavu­u­den paran­tamisek­si ja väärinkäsi­tys­ten välttämiseksi.

    Jos tois­t­en ihmis­ten ole­mas­sao­lo ja sään­tö­jen mukainen liikku­mi­nen kaupungis­sa häir­it­see, kan­nat­taa ter­api­avael­luk­sille suun­na­ta johonkin jos­sa siihen on parem­mat edellytykset…

    http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2011/10/1420800/poliisi-pyorailijoille-soittokello-kayttoon-kiroilun-sijaan

  53. stu­pidusAT­mail­DOT­coom:
    Marko: ker­ro­han mikä tekee Pirkkolan urheilupuis­tos­ta niin kovin eri­tyisen? Las­ten kahlu­ual­lasko? Mik­si keskiver­to­he­salaisen joka ylipäätään har­ras­taa ulkona jos­sain määrin liikku­mista pitäisikään olla eri­tyisen kiin­nos­tunut juuri Pirkko­las­ta kun toden­näköis­es­ti hän­tä lähempää löy­tyy joku toinen 23:sta urheilupuistostamme?

    Kuu­lostaa vähän YIM­BY-ilmiöltä. Vähäi­nenkin vehreys on parem­pi kuin ei mitään? Ja keskus­puis­toa pitää laa­jen­taa kos­ka sinäkin sat­ut asumaan sen läheisyydessä? 

    Luon­nol­lis­es­ti lähialuei­den hyv­in­voin­ti kiin­nos­taa itseäni. Kuten ihan jokaista kir­joit­ta­jaa täl­lä palstalla. 

    Kar­tas­ta kun kat­sot niin jo keskeisen sijaintin­sa takia Pirkkolan urheilupuis­to voisi olla parem­min hyö­dyn­net­ty kuin se nyt on. Itsel­leni sieltä kyl­lä löy­tyy jo kaik­ki tarvit­ta­va. Riesana tuol­la seudul­la on tosi­aankin kah­den kaupunki­mo­tarin 24/7 luo­ma ään­i­maail­ma, joka kesäisinkin pahim­mil­laan tunkeu­tuu etelä­tu­ulen mukana kilo­metrin päähän keskus­puis­toa pitkin. Mis­sä kohtaa muuten ehdotin keskus­puis­ton laajentamista?

    Esikaupunkien hyv­in­voin­ti ja elinkelpoisu­us on myös cityvihrei­den etu. Näil­lä alueil­la asukkaat saa­vat pääsään­töis­es­ti palkkat­u­loa ja mak­sa­vat kunnallisveroa.

  54. Osmo Soin­in­vaara:
    Kun asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen hin­ta nousi 36 eurosta 100 euroon, noin 3 000 henkeä luopui pysäköintitunnuksesta.

    Ihan asialli­nen korotus
    a) kUin­ka paljon se 3000 oli prosenteissa.
    b) kuin­ka paljon se vähen­si todel­lista käyttöä?

  55. Ein­sten: Jos kuulet kel­lon kil­inän jat­ka samaa rataa, ellet ole varsi­nais­es­ti tuk­keena. Se on kaik­ista tur­val­lisin vaihtoehto.

    Juuri näin. Tapakas­va­tus. Älä luovu­ta niin helposti.

  56. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Var­maan osa­sit omin silmin lukea että puhuin tilanteesta jos­sa käytäväl­lä nimeno­maan seisoo mui­ta matkus­ta­jia. Jos kan­ta­muk­sia ei jak­sa pitää omas­sa sylis­sään, ne ovat selvästi liian painavia tai suuria bus­sis­sa kuljetettavaksi.

    Sinä sanoit, että ihmisiä seisoo vaik­ka penkeil­lä on tavaraa.

    Näin minä sen kan­ta­suo­ma­laise­na, suomenkieltä aut­tavasti puhu­vana ymmärsin ja siihen vastasin.

    Kehotin pidät­täy­tymään ole­mas­ta lammas.

  57. Kim­mo: Luin juuri vuon­na 1969 julka­istun kir­jan alas auton pakko­val­ta. Siinä ei puhut­tu mitään joukkoli­iken­neru­uhk­ista. Siinä luvat­ti­in, että kun­han autot on heti-pian saatu hävitet­tyä museoihin, niin­ti­etokoneel­la ohjat­tu joukkokul­je­tusvä­line on muka­va, nopea ja 100% turvallinen. 

    Kir­jas­sa mainit­ti­in kuitenkin erik­seen, että tähän ei päästä jo van­hanaikaisel­la metrol­la. Näin asian­lai­ta tosi­aan ilmeis­es­ti on.

    Suosit­te­len luke­maan välil­lä muu­takin kuin poleemisia kir­joituk­sia — varsinkin esi­his­to­ri­al­lisia sellaisia.

    Mitä rel­e­vanssia on 40-vuot­ta van­hal­la joukkoli­iken­nehöpinäl­lä nykykeskustelu­un, saati siihen miten joukkoli­ikenne ehkä kan­nat­taisi jär­jestää Helsingissä/Helsingin seudul­la nyt ja tästä eteenpäin?

    Aivan, en minäkään tiedä.

    Esimerkik­si Antero Alku on voimallis­es­ti kri­ti­soin­ut Helsin­gin metroa ja halu­aisi käsit­tääk­seni kor­va­ta sen pikaratikalla.

    Min­ulle on henkilöko­htais­es­ti hert­taisen yhden­tekevää minkälainen raiteil­la kulke­va laatikko siel­lä maan sisäl­lä ja pääl­lä kul­kee, kun­han kul­kee eli sen kyyti­in pääsee.

    Jos ehdo­tat jonkin­laista paikkava­rausjär­jestelmää, niin laita­pa vetoomus vetämään. Voi olla Kim­mo, että se ei saa hirveästi vas­takaikua — keneltäkään. 

    Tätä keskustelua olisi helpom­pi käy­dä jos tarken­taisit vähän mitä ylipäätään halu­at sanoa/väittää… Siis kyl­lähän sisätilois­sakin alkaa jo kylmyys tun­tua, mut­ta en viit­sisi ihan pelkästään lämpimik­seen höpötel­lä niitä näitä.

  58. jlbl:
    Mä en koskaan liiku kävel­lessä voimakkaasti sivusu­un­nas­sa pait­si jos joku soit­taa kel­loa. Ääni­häir­in­tä on mielestäni niin ikävää, että joku palaute sen epä­toiv­ot­tavu­ud­es­ta on annettava. 

    En minäkään pidä kel­lon­soitos­ta, mut­ta selkeä enem­mistö vaikut­taa pitävän. Välil­lä kan­nat­taa yrit­tää sopeu­tua enem­mistön tah­toon eikä kiukutel­la sitä vastaan—etenkin kun tässä tapauk­ses­sa kiukut­telu haiskah­taa epäi­lyt­tävästi tieli­iken­nelais­sa määritel­ty­jen yleis­ten velvol­lisuuk­sien tahal­liselta rikkomiselta.

    Laa­jem­min kat­soen ratkaisu on tietysti jalka­käytävien ja pyörätei­den erot­ta­mi­nen toi­sis­taan. Jos autot ja käveli­jät kulk­i­si­vat samal­la väyläl­lä sekaisin jalka­käytävien puut­teen vuok­si, kan­nat­taisiko riidel­lä tööt­täilystä vai rak­en­taa ne jalkakäytävät?

  59. jlbl:
    stupidusATmailDOTcom:

    Se sig­naloi että mä ajan niin kovaa sun näköpi­iri­isi katvealueel­la, että mä kat­son nyt parhaak­si siirtää vas­tu­un sin­ulle sen sijaan että vähen­täisin tilan­nenop­ut­ta. Se sig­naloi itsekkyyt­tä. Koi­ta nyt uskoa että takaapäin läh­estyväl­lä nopeam­min liikku­val­la on vas­tuu tör­mäyk­sen vält­tämistä ja tur­val­lisen tilan­nenopeu­den noudattamisesta. 

    Löysääpä vähän pipoa. Äläkä lai­ta sano­ja suuhu­ni. Näyt­täisimme ole­van jok­seenkin samaa mieltä kor­rek­tista liikennekäyttäytymisestä.

    Tietysti tarkoitin kel­lon soit­tamista niis­sä tilanteis­sa kun kävelijä/kuka tahansa on joko jo harhaile­mas­sa tai oletet­tavasti harhau­tu­mas­sa pyöräkaistalle tai kun ao. tietä voi käyt­tää sekä käveli­jä että pyöräilijä.

    Olisko tämä itses­tään selvyys pitänyt vään­tää rautalangasta?
    Mik­si ihmeessä kukaan ränkyt­täisi kel­loa jalankulk­i­joiden kaistalla?

    Itse pyrin sig­naloimaan niin ajois­sa, että siihen pitäisi voi­da reagoi­da säikähtämät­tä ja vieläpä niin, että kyseisessä tilanteessa on vielä jotakin tehtävis­sä jos kaik­ki ei mene suun­nitelmien mukaan.

    Kyl­lä minä jo oman tur­val­lisuutenikin vuok­si tup­paan hidas­ta­maan omaa vauh­tiani kun poten­ti­aa­li­nen vaarati­lanne on edessä. Ihmi­sistä kun ei koskaan tiedä. Ei edes täysikasvui­sista (itseeni viitaten).

    Mut­ta olen joutunut huo­maa­maan, että näitä spän­dexvi­ilet­täjiä jot­ka aiem­min kuvaile­mal­lani asen­teel­la teil­lä liikku­vat, alkaa olla yhä enem­män ja enemmän.

    Kyl­lä minäkin tykkään ajaa kovaa, ei siinä mitään. Sehän on paras­ta keväistä herkkua jos ei ole talvel­la tul­lut liiem­min mankeloitua. Mut­ta näille tyyp­pauk­sille on sit­ten oma aikansa ja paikkansa.

    Olen toisaal­ta kyl­lä niinkin kuri­ton, että aje­len surut­ta käveli­jöi­denkin kaistal­la esim. Kulosaaren sil­lal­la kun tie on tyhjä. Näin hätäisem­mät takaa päin tule­vat ohjuk­setkin pää­sevät jatka­maan omaa matkaansa häir­iöt­tömäm­min. Tai saatan sil­lä tavoin antaa pariskun­tien ajel­la rauhas­sa vierekkäin.

    Huo­maavaisu­ut­ta on mon­en­laista, ja niin on perus*ulkkumaista asennettakin.

    En oikein osaa näil­lä näytöil­lä päät­tää, että kumpaa tyyp­piä sinä liiken­teessä pääasial­lis­es­ti edu­s­tat, mut­ta min­ul­la on siitä kyl­lä omat epäilykseni…

  60. Marko V: Luon­nol­lis­es­ti lähialuei­den hyv­in­voin­ti kiin­nos­taa itseäni. Kuten ihan jokaista kir­joit­ta­jaa täl­lä palstalla. 

    Kar­tas­ta kun kat­sot niin jo keskeisen sijaintin­sa takia Pirkkolan urheilupuis­to voisi olla parem­min hyö­dyn­net­ty kuin se nyt on. Itsel­leni sieltä kyl­lä löy­tyy jo kaik­ki tarvit­ta­va. Riesana tuol­la seudul­la on tosi­aankin kah­den kaupunki­mo­tarin 24/7 luo­ma ään­i­maail­ma, joka kesäisinkin pahim­mil­laan tunkeu­tuu etelä­tu­ulen mukana kilo­metrin päähän keskus­puis­toa pitkin. Mis­sä kohtaa muuten ehdotin keskus­puis­ton laajentamista?

    Esikaupunkien hyv­in­voin­ti ja elinkelpoisu­us on myös cityvihrei­den etu. Näil­lä alueil­la asukkaat saa­vat pääsään­töis­es­ti palkkat­u­loa ja mak­sa­vat kunnallisveroa.

    Siinä vai­heessa kun puhuit jonkin­lais­es­ta viherkäytävän muo­dostamis­es­ta (määrit­telemät­tä sen tarkem­min kokoa tai paikkaa) keskus­puis­tos­ta nyt puheena olleeseen Helsinkipuistoon?

    Kyl­lä itsel­läni on tapana tulki­ta tuol­laiset puheet laajentamiseksi.

    ***

    Miten Pirkkolan urheilupuis­toa sit­ten pitäisi nyky­istä parem­min hyö­dyn­tää? Sitäkö ei siis hyö­dyn­netä vielä tarpeek­si ja siis suh­teessa mihin? Mui­hin kaupun­gin urheilupuis­toi­hin? Olen ymmärtänyt, että uimahallissa/punttiksella käyt­täjiä piisaa, samoin jäähal­lis­sa. Ja omat tarpeesikin tun­nu­s­tat alueen jo tyydyttävän.

    Sori, mut­ta käsi­tyk­seni jonkin­lais­es­ta YIM­BY­ilystä vain vahvistuu.

    Tietysti Pirkko­lalaiset mak­sa­vat vero­ja, mut­ta he eivät ole ain­oi­ta jot­ka niin tekevät. Se yhteinen pot­ti, eli rahoi­tus, ei nyt vaan yksinker­tais­es­ti riitä ihan kaikkeen.

    Minun(kin) mielestäni Keskus­puis­tol­la näyt­täisi menevän ihan kivasti näil­läkin panos­tuk­sil­la, Pirkkolan urheilupuis­tos­ta puhumattakaan.

    Tai lyö joitain konkreet­tisia lukuja/ongelmia pöytään, niin saadaan vähän lihaa luiden ympärille tähänkin keskusteluun.

  61. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja:

    Jos tois­t­en ihmis­ten ole­mas­sao­lo ja sään­tö­jen mukainen liikku­mi­nen kaupungis­sa häir­it­see, kan­nat­taa ter­api­avael­luk­sille suun­na­ta johonkin jos­sa siihen on parem­mat edellytykset… 

    @ Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja, stu­pidusAT­mail­DOT­com ym.

    95% alle 40-vuo­ti­aista nai­sista menee mukavasti ohi soit­ta­mat­ta kel­loa, kun taas 80% yli 50-vuo­ti­aista miehistä muis­taa aina ker­toa ole­vansa nyt läh­estymässä. What gives?

    Seli­tys­tä ilmiölle ei nyt tässä yhtey­dessä yritetä antaa, mut­ta ei ne yli viisikymp­piset miehet nyt niin paljon vaar­al­lisem­pia tiel­läli­ikku­jia ole, että moinen ero olisi liiken­netur­val­lisu­u­den kannal­ta perusteltua.

    Yhdessäkään kevyen­li­iken­teen onnet­to­muudessa on ole jalankulk­i­jana ollut, kos­ka osaan kävel­lä suo­raan eteen­päin väylän oikeaa reunaa pitkin. Niin usko­mat­toma­l­ta kuin se kuu­lostaakin, minä pystyn tähän ilman että min­ua muis­tute­taan asi­as­ta viisi ker­taa kilo­metrin matkalla.

    Siihen soit­tokel­lon käyt­töön on pari eri mood­ia: “tarpeen mukaan” ja “joka iki­nen ja ain­ut ker­ta, riip­pumat­ta olo­suhteista”, ja mielestäni val­in­ta näi­den välil­lä on asen­nekysymys, ei liikenneturvallisuuskysymys.

  62. stu­pidusAT­mail­DOT­com: Siinä vai­heessa kun puhuit jonkin­lais­es­ta viherkäytävän muo­dostamis­es­ta (määrit­telemät­tä sen tarkem­min kokoa tai paikkaa) keskus­puis­tos­ta nyt puheena olleeseen Helsinkipuistoon?

    Kyl­lä itsel­läni on tapana tulki­ta tuol­laiset puheet laajentamiseksi.

    ***

    Miten Pirkkolan urheilupuis­toa sit­ten pitäisi nyky­istä parem­min hyö­dyn­tää? Sitäkö ei siis hyö­dyn­netä vielä tarpeek­si ja siis suh­teessa mihin? Mui­hin kaupun­gin urheilupuis­toi­hin? Olen ymmärtänyt, että uimahallissa/punttiksella käyt­täjiä piisaa, samoin jäähal­lis­sa. Ja omat tarpeesikin tun­nu­s­tat alueen jo tyydyttävän.

    Sori, mut­ta käsi­tyk­seni jonkin­lais­es­ta YIM­BY­ilystä vain vahvistuu. 

    Taus­ta­han tässä on sel­l­ainen, että kun tääl­lä Helsingis­sä on käyn­nis­sä sel­l­ainen hyvä­tu­lois­t­en per­hei­den joukkopako ja tänne ei ole jäämässä kuin rikkaat ja opiske­li­jat. Ilmeis­es­ti kum­matkaan noista ryh­mistä ei mak­sa kun­nal­lisveroa kun kas­sa on tyhjä. Sik­si olen yrit­tänyt puhua esikaupunkialuei­den viihty­isu­u­den puoles­ta. Jot­ta tehtäisi­in Helsingistä houkuttelevampi. 

    En ymmär­rä, että mitä YIMBY:lyä siinä on, että ehdot­taa laa­jan puis­to- ja liikun­ta-alueen parem­paa hyö­dyn­tämistä (isom­malle määrälle ihmisiä). Kul­jen tuol­la Pirkkolan urheilupuis­tossa usein ja suh­teessa alueen laa­ju­u­teen tuol­la ei kyl­lä kovinkaan paljon liiku ihmisiä. Turun Impi­vaaraan (alueena Pirkkolan kaltainen) raken­net­ti­in vesipuis­to JukuPark:
    http://www.jukupark.fi/tmp_jukupark_turku_site_0.asp?sua=13&lang=1&s=661

    Keskus­puis­to­han voisi olla katkeam­a­ton viherväylä, jos Kehä 1 ei bru­taal­ista halka­i­sisi sitä. Tuon ongel­man ratkaisemik­si var­masti löy­ty­isi taloudel­lis­es­ti kestäviä ratkaisu­ja jos tah­toa olisi.

  63. jlbl:
    Pyöräilijäautoilijajalankulkija:

    @ Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja, stu­pidusAT­mail­DOT­com ym.

    95% alle 40-vuo­ti­aista nai­sista menee mukavasti ohi soit­ta­mat­ta kel­loa, kun taas 80% yli 50-vuo­ti­aista miehistä muis­taa aina ker­toa ole­vansa nyt läh­estymässä. What gives?

    Seli­tys­tä ilmiölle ei nyt tässä yhtey­dessä yritetä antaa, mut­ta ei ne yli viisikymp­piset miehet nyt niin paljon vaar­al­lisem­pia tiel­läli­ikku­jia ole, että moinen ero olisi liiken­netur­val­lisu­u­den kannal­ta perusteltua.

    Yhdessäkään kevyen­li­iken­teen onnet­to­muudessa on ole jalankulk­i­jana ollut, kos­ka osaan kävel­lä suo­raan eteen­päin väylän oikeaa reunaa pitkin. Niin usko­mat­toma­l­ta kuin se kuu­lostaakin, minä pystyn tähän ilman että min­ua muis­tute­taan asi­as­ta viisi ker­taa kilo­metrin matkalla.

    Siihen soit­tokel­lon käyt­töön on pari eri mood­ia: “tarpeen mukaan” ja “joka iki­nen ja ain­ut kerta,riippumatta olo­suhteista”, ja mielestäni val­in­ta näi­den välil­lä on asen­nekysymys, ei liikenneturvallisuuskysymys.

    Vaku­ut­tavaa tilas­toin­tia olet jostain löytänyt, ma arvaan. 😉

    Eipä siltä, en koe ole­vani vas­tu­us­sa muiden ihmis­ten liiken­nekäyt­täy­tymis­es­tä tai käyt­täy­tymis­es­tä ylipäätään.

    Joten käsit­tääk­seni se herne on nyt otet­tu ulos nenästä ja voimme kaik­ki jatkaa pohti­mal­la vaikka­pa keino­va­likoimaa jol­la fil­laroin­tia voisi suju­voit­taa vieläkin nyky­istä enem­män (ja toki myös käveli­jöi­den liikku­mista edis­täviä toimia).

    Kai se pääa­sia on, että nyky­istä suurem­pi osa pystyisi/uskaltaisi liikkua fillarilla/kävellen enem­män, vai­vat­tomam­min ja ennen kaikkea tur­val­lisem­min.

  64. Marko V: Taus­ta­han tässä on sel­l­ainen, että kun tääl­lä Helsingis­sä on käyn­nis­sä sel­l­ainen hyvä­tu­lois­t­en per­hei­den joukkopako ja tänne ei ole jäämässä kuin rikkaat ja opiske­li­jat. Ilmeis­es­ti kum­matkaan noista ryh­mistä ei mak­sa kun­nal­lisveroa kun kas­sa on tyhjä. Sik­si olen yrit­tänyt puhua esikaupunkialuei­den viihty­isu­u­den puoles­ta. Jot­ta tehtäisi­in Helsingistä houkuttelevampi. 

    En ymmär­rä, että mitä YIMBY:lyä siinä on, että ehdot­taa laa­jan puis­to- ja liikun­ta-alueen parem­paa hyö­dyn­tämistä (isom­malle määrälle ihmisiä). Kul­jen tuol­la Pirkkolan urheilupuis­tossa usein ja suh­teessa alueen laa­ju­u­teen tuol­la ei kyl­lä kovinkaan paljon liiku ihmisiä. Turun Impi­vaaraan (alueena Pirkkolan kaltainen) raken­net­ti­in vesipuis­to JukuPark:
    http://www.jukupark.fi/tmp_jukupark_turku_site_0.asp?sua=13&lang=1&s=661

    Keskus­puis­to­han voisi olla katkeam­a­ton viherväylä, jos Kehä 1 ei bru­taal­ista halka­i­sisi sitä. Tuon ongel­man ratkaisemik­si var­masti löy­ty­isi taloudel­lis­es­ti kestäviä ratkaisu­ja jos tah­toa olisi.

    Oikeasti Marko, kyse ei ole siitä, että ihmiset kai­h­ta­vat Helsingis­sä asum­ista (edes esikaupungeis­sa) sik­si, ettei se olisi jo laadullis­es­ti riit­tävän houkut­tel­e­va paket­ti. He joko:

    A) eivät halua mak­saa pienem­mästä enem­män, tai
    B) heil­lä ei ole varaa asua tääl­lä (ja vaik­ka olisikin niin kek­sivät kyl­lä syyn mik­si on mah­do­ton­ta -> liit­tyy yleen­sä perustelu­un A). 

    ***

    Ser­e­na ei kel­paa? Stadik­ka ei kel­paa? Vain kot­in­urkille pykät­tävä vesipuis­to kel­paa. Hence: YIMBY. Case closed.

    ***

    Olen aina ihme­tel­lyt sitä miten väljästi ihmi­nen voi itsen­sä mieltää vihreäk­si. Käytän­nössä riit­tää kun vain itse toteaa, että olen vihreä, niin sit­ten on vihreä.

    Jonkun kehä­tien kan­sit­ta­mi­nen on niin hel­vetin kallis pro­jek­ti, että jos/kun se toteutetaan niin voit olla var­ma, että se ei jää pelkäk­si viherkanneksi.

    Tai kyl­lä sitä vihreä voi kut­sua viherkäytäväk­si puikkele­hties­saan kehäl­lä seiso­vien raken­nus­ta välistä Keskus­puis­tos­ta Helsinkipuis­toon ja takaisin.

  65. Olli Pot­to­nen: En minäkään pidä kel­lon­soitos­ta, mut­ta selkeä enem­mistö vaikut­taa pitävän. Välil­lä kan­nat­taa yrit­tää sopeu­tua enem­mistön tahtoon — -

    Muu­toin jaan pitkälti ajatuk­sesi, mut­ta jos jotain rohkenisin väit­tää, niin sitä, että suurin osa nimeno­maan ei pidä kel­lon soittamisesta.

    Aivan kuten suurin osa autoil­i­jois­takaan ei näyt­täisi liiem­min arvosta­van tor­ven soittamista.

    Olen se täl­lä pal­stal­la jo mon­esti toden­nut ja totean vieläkin: vaatii tapakas­va­tus­ta (ja tot­ta kai sitä oman pään sisäistä hark­in­taakin roppakaupalla).

  66. stu­pidusAT­mail­DOT­com: Muu­toin jaan pitkälti ajatuk­sesi, mut­ta jos jotain rohkenisin väit­tää, niin sitä, että suurin osa nimeno­maan ei pidä kel­lon soittamisesta. 

    Saa­toin toki olla väärässä, ehkä kel­lon­soit­toa arvosta­vat jalankulk­i­jat ovat vähem­mistö. Ovat he kuitenkin kohtu­ullisen iso joukko, ja Liiken­netur­vakin kehot­taa soit­ta­maan kel­loa. On siis ihan järkevää ajatel­la kel­lon­soiton ole­van tavanomainen kohtelias ennakko­varoi­tus, ja vihaiset protestit näin ajat­tele­via pyöräil­i­jöitä kohtaan ovat asi­at­to­mia. Pikem­minkin kan­nat­taisi kir­jelmöidä Liiken­netur­valle ja vaa­tia parem­pia kampanjoita.

  67. stu­pidusAT­mail­DOT­com: Oikeasti Marko, kyse ei ole siitä, että ihmiset kai­h­ta­vat Helsingis­sä asum­ista (edes esikaupungeis­sa) sik­si, ettei se olisi jo laadullis­es­ti riit­tävän houkut­tel­e­va paketti. …

    Olen aina ihme­tel­lyt sitä miten väljästi ihmi­nen voi itsen­sä mieltää vihreäk­si. Käytän­nössä riit­tää kun vain itse toteaa, että olen vihreä, niin sit­ten on vihreä. 

    Olen töis­sä Itä-Helsingis­sä ja meille kul­kee töi­hin Espoos­ta huo­mat­ta­va määrä asiantun­ti­jata­son porukkaa. Kukaan haas­tat­telemis­tani ei edes mieti Helsinki­in muut­toa. Ei vaik­ka tääl­lä olisi halvem­paa. Mit­taako Helsin­ki joil­lakin laa­tu­mittareil­la asumisen­sa laatua? 

    Minä en usko, että vihreää kaupunkia voi rak­en­taa uno­hta­mal­la ihmisen. Se on cityvihreil­lä mielestäni men­nyt mönkään. Aja­tus­maail­mal­tani eroan var­masti hyvin paljon muista kir­joit­ta­jista. Ilman laadukas­ta ja ter­veel­listä asuinympäristöä ei Helsin­gin halut­tavu­ut­ta saa­da lisättyä.

  68. Olli Pot­to­nen: Saa­toin toki olla väärässä, ehkä kel­lon­soit­toa arvosta­vat jalankulk­i­jat ovat vähem­mistö. Ovat he kuitenkin kohtu­ullisen iso joukko, ja Liiken­netur­vakin kehot­taa soit­ta­maan kel­loa. On siis ihan järkevää ajatel­la kel­lon­soiton ole­van tavanomainen kohtelias ennakko­varoi­tus, ja vihaiset protestit näin ajat­tele­via pyöräil­i­jöitä kohtaan ovat asi­at­to­mia. Pikem­minkin kan­nat­taisi kir­jelmöidä Liiken­netur­valle ja vaa­tia parem­pia kampanjoita.

    Jep. Uskon, että tren­di on se, että use­ampi tulee kel­loa kuule­maan ja myös oppi­maan, että siihen reagoidaan ei-reagoimal­la tai jos havaitsee/tietää, että on väärässä paikas­sa, niin reagoimalla.

  69. Marko V: Olen töis­sä Itä-Helsingis­sä ja meille kul­kee töi­hin Espoos­ta huo­mat­ta­va määrä asiantun­ti­jata­son porukkaa. Kukaan haas­tat­telemis­tani ei edes mieti Helsinki­in muut­toa. Ei vaik­ka tääl­lä olisi halvem­paa. Mit­taako Helsin­ki joil­lakin laa­tu­mittareil­la asumisen­sa laatua? 

    Minä en usko, että vihreää kaupunkia voi rak­en­taa uno­hta­mal­la ihmisen. Se on cityvihreil­lä mielestäni men­nyt mönkään. Aja­tus­maail­mal­tani eroan var­masti hyvin paljon muista kir­joit­ta­jista. Ilman laadukas­ta ja ter­veel­listä asuinympäristöä ei Helsin­gin halut­tavu­ut­ta saa­da lisättyä.

    Hyviä point­te­ja, ja myös rohkei­ta väit­teitä, joi­ta pitäisi päästä tarkem­min tilas­to­jen kaut­ta purkamaan.

    Mut­ta siis asut jos­sain Keskus­puis­ton lähet­tyvil­lä…? Sel­l­ainen kuva mulle keskustelus­ta ainakin jäi. Sik­si viit­taus YIMBYyn.

    Luul­lak­seni moni asiantun­ti­jata­soiset ihmi­nen kovin mielu­usti hakeu­tuu nimeno­maan Espooseen, ei esim. Van­taalle jos­sa olisi vieläkin edullisem­paa asua.

    Syitä voi jokainen arvuutel­la. En usko, että kaikissa tapauk­sis­sa (tai edes suurim­mas­sa osas­sa) perustelu on kau­ni­it luon­toar­vot. Vaik­ka Espoos­sa tietysti on val­ta­van kau­ni­ita paikko­ja. Mielestäni Helsingistäkin löy­tyy. Mut­ta nämä ovat Marko kaik­ki kovin suh­teel­lisia käsi­tyk­siä. Se mikä on yhdelle kau­nista lie­nee jollekin toiselle rumaa.

    Sel­l­ainen havain­to on kyl­lä tehty, että ihmiset kyl­lä pri­or­isoi­vat kauneut­ta jos siihen on varaa/mahdollisuus.

    Ne asiantun­ti­jata­soiset ihmiset jot­ka itsel­läni on kun­nia tun­tea eivät jostain syys­tä mielel­lään puhu rahasta.

    Minä en usko, että mitään kaupunkia, tai edes yksit­täistä asuin­raken­nus­ta, voi rak­en­taa “uno­hta­mal­la ihmisen”. Helsin­ki on siis sin­un mielestäsi uno­htanut ihmisen, eli toimin­ut mielestäsi väärin eli miten tarkalleen ottaen?

    Kaik­ki mit­tar­it tois­taisek­si osoit­ta­vat, että jen­gi hala­jaa Helsinki­in lisään­tyvässä määrin. Joku puhuisi jopa, että hin­nal­la mil­lä hyvänsä.

    1. Pref­er­enssit vai­htel­e­vat. Nokian Elop­ille yritet­ti­in han­kkia meren­ran­ta­palat­si Espoos­ta, mut­ta tämä halusi asua ihmis­ten ilmoil­la ja asuu nyt Kata­janokalla, vaik­ka Keilaniemeen olisi Espoos­ta helpom­pi matka.

  70. Osmo Soin­in­vaara:
    Pref­er­enssit vai­htel­e­vat. Nokian Elop­ille yritet­ti­in han­kkia meren­ran­ta­palat­si Espoos­ta, mut­ta tämä halusi asua ihmis­ten ilmoil­la ja asuu nyt Kata­janokalla, vaik­ka Keilaniemeen olisi Espoos­ta helpom­pi matka.

    Taitaa Osmo-setä vain vähän juk­sa­ta. Ettäkö ihmiset oikeasti perfe… per­foroi… prefek… purprot.

    Äsh, ihan liian vaikea sana.

    ***

    Moni pikkukylän kas­vat­ti tun­tuu näin intu­iti­ivis­es­ti aset­tuvan kovin mielel­lään aloilleen isom­pi­in puit­teisi­in kun on ker­ran päässyt ihmisvil­inän ja tekemisen meiningin maku­un. Olen itsekin Elopin tavoin täl­lä taval­la asen­teelli­nen ihmisraunio.

    Lohdu­tuk­sek­si, moni sit­ten eläköi­tyy kovinkin mielel­lään kotikon­nuista muis­tut­tavi­in oloi­hin ellei sit­ten suo­raan pakkaa kimp­su­jaan lap­su­u­den maisemiin.

    Itse häip­päi­sisin vaik­ka heti Savon­lin­naan (vaikken ole sieltä päinkään kotoisin) jos siel­lä olisi paria kun­non talvikuukaut­ta luku­un otta­mat­ta ikuinen kesä ja joku vieläpä mak­saisi asumisen viu­lut… Tai tar­joaisi edes jotain sopi­vaa työtä.

    Keep on dream­ing people!


  71. Minä soi­tan yhden kilauk­sen kel­loa noin 20 metriä ennen jalankulk­i­joi­ta. Toisin kuin jlbl, jok­seenkin kaik­ki jalankulk­i­jat osaa­vat käyt­täy­tyä sen kuul­tuaan järkevästi eivätkä liiku sivusu­un­nas­sa min­nekään. Kel­lol­la varoite­taan siitä, että älä astu eteeni odottamatta.

    Mikäköhän olisi liiken­teessä kuollei­den määrä, jos autoli­ikenne toimisi samal­la logi­ikalla. Tiet täytetään kor­tit­tomil­la mopokuskeil­la ja sekaan työn­netään 5–10 ker­taa kovem­paa ajavia henkilö- ja kuor­ma-auto­ja. Autot ajeli­si­vat ilman nopeusra­joituk­sia ja oman hark­in­tansa mukaan soit­taisi­vat kohdal­la tai vähän ennen torvea. BÖÖÖÖ…latu auki! Mopokuskin tehtävä olisi sit­ten olla säikähtämät­tä ja osa­ta väistää auto­ja oikeaan suuntaan.

  72. stu­pidusAT­mail­DOT­com:
    Kaik­ki mit­tar­it tois­taisek­si osoit­ta­vat, että jen­gi hala­jaa Helsinki­in lisään­tyvässä määrin. Joku puhuisi jopa, että hin­nal­la mil­lä hyvänsä. 

    Jaa onko näin? Viimeisen tiedon mukaan Helsin­gin muut­to­häviö per lähti­jä suh­teessa tuli­jaan on 3766 e/a. Lähti­jät paikataan lisäk­si 80 %:ses­ti maa­han­muu­tol­la. Enem­mistö Viros­ta päin. Ts. suo­ma­lainen insinööri kun muut­taa pois saadaan viro­lainen siivoo­ja tilalle. Edes Elopin saami­nen kaupunki­in ei ole tuo­ta tilas­toa riit­tävästi kau­nistanut. Tuo­hon kun yhdis­tää sen, että Poli­isi ker­too väki­val­tais­ten jengien muo­dos­tu­misen ole­van muu­ta­man vuo­den päässä, niin eihän tule­vaisu­us kovin hyvältä näytä. Olet­teko ajatelleet täl­laista trendiä pitää miten pitkään päällä? 

    Se että Helsin­ki on antanut esikaupunkialuei­den muo­dos­tua val­tion hallinnoimien kaupunki­motarei­den melu- ja pien­hiukkaspäästöalueik­si ker­too mielestäni hyvin kaupun­gin asen­teesta asukkai­ta kohtaan. Itäkeskuk­sen sil­ta­hanke ja Hert­toniemen metroase­man kaa­vat ker­to­vat, että ei asukkail­la tule­vaisu­udessakaan niin väliä.

  73. Marko V: Jaa onko näin? Viimeisen tiedon mukaan Helsin­gin muut­to­häviö per lähti­jä suh­teessa tuli­jaan on 3766 e/a. Lähti­jät paikataan lisäk­si 80 %:ses­ti maa­han­muu­tol­la. Enem­mistö Viros­ta päin. Ts. suo­ma­lainen insinööri kun muut­taa pois saadaan viro­lainen siivoo­ja tilalle. Edes Elopin saami­nen kaupunki­in ei ole tuo­ta tilas­toa riit­tävästi kau­nistanut. Tuo­hon kun yhdis­tää sen, että Poli­isi ker­too väki­val­tais­ten jengien muo­dos­tu­misen ole­van muu­ta­man vuo­den päässä, niin eihän tule­vaisu­us kovin hyvältä näytä. Olet­teko ajatelleet täl­laista trendiä pitää miten pitkään päällä? 

    Se että Helsin­ki on antanut esikaupunkialuei­den muo­dos­tua val­tion hallinnoimien kaupunki­motarei­den melu- ja pien­hiukkaspäästöalueik­si ker­too mielestäni hyvin kaupun­gin asen­teesta asukkai­ta kohtaan. Itäkeskuk­sen sil­ta­hanke ja Hert­toniemen metroase­man kaa­vat ker­to­vat, että ei asukkail­la tule­vaisu­udessakaan niin väliä.

    Sel­l­aista aal­toli­iket­tähän tuo tup­paa ole­maan kun asum­ishi­mo on suurem­paa kuin mitä jäykkä ja hidas — tai suomek­si, surkea (epäon­nis­tunutkin?) — kaavoit­ta­mi­nen sallii.

    Siitä huoli­mat­ta Helsin­gin väestö on kas­vanut yhtä­jak­sois­es­ti vuodes­ta 2005 alka­en. VIITE: HELSINGIN JA HELSINGIN SEUDUN VÄESTÖENNUSTE 2012–2050

    Siitä ollaan mon­taa mieltä pitäisikö Espoo, Kau­ni­ainen ja Van­taa “laskea” Helsingik­si. Henk.koht. olen sitä mieltä, että pitäisi. Ja moni muukin kunta.

    On mukavam­paa käy­dä Helsingis­sä töis­sä, mut­ta mak­saa veron­sa omaan asuinkun­taansa mis­sä voi asua lev­eäm­min ja ennen kaikkea halvem­mal­la. Ja sit­ten taivastel­la kun nk. huono-osaisu­us/rikol­lisu­us kohdis­tuu Helsinki­in enem­män kuin naapurikuntiin.

    Paskallakaan kaavoit­tamisel­la ei voi selit­tää pois yksilön omien val­in­to­jen merkitystä/vastuuta. Mut­ta aina voit Marko toki yrit­tää. Mut­ta älä ihmettele jos ihan kaik­ki eivät ihan aina jak­sa kuun­nel­la sitä marinaa.

  74. Ja vas­taisit nyt Marko V. vielä siihen kysymyk­seen, että miten Helsin­ki on uno­htanut — vaiko vas­ta uno­hta­mas­sa? — ihmisen? Ja onko esimerkik­si Espoo sit­ten toisaal­ta muis­tanut ihmistä jotenkin eri­tyisen hienol­la taval­la Helsinki­in verrattuna?

    Kaupun­gin “jär­jel­lisem­pi” rak­en­t­a­mi­nen on siitäkin hel­vetin haas­teel­lista, että niitä ajan saatossa ilmen­neitä mul­ti­tude­ja isom­pia ja pienem­piä ongel­mako­htia ei usein ole kovin help­po jälkikä­teen kor­ja­ta — jos onnis­tuu ollenkaan.

    Mut­ta on pakko jotenkin yrit­tää, eikö? Ja sitä kai vihreät(kin) yrit­tävät osaltaan tehdä?

  75. stu­pidusAT­mail­DOT­com:
    Ja vas­taisit nyt Marko V. vielä siihen kysymyk­seen, että miten Helsin­ki on uno­htanut – vaiko vas­ta uno­hta­mas­sa? – ihmisen? …

    Mut­ta on pakko jotenkin yrit­tää, eikö? Ja sitä kai vihreät(kin) yrit­tävät osaltaan tehdä? 

    Niin mielestäni se, että esikaupunkialuei­den asukkaiden elinympäristön on annet­tu muut­tua epämiel­lyt­täväk­si ja epäter­veel­lisek­si pien­hiukkaspäästö- ja melu­alueek­si tarkoit­taa sitä, että Helsin­ki on uno­htanut ihmisen. En myöskään ymmär­rä miten tämän het­ken suuret raken­nushankkeet (esim. Kalasa­ta­ma) palvel­e­vat lap­siper­heitä. Pitäisikö las­ta nukut­taa parvek­keel­la kun itäväylä jyrisee 50 metrin päästä ohi?

    Vihreät voivat aloit­taa vaik­ka siitä, että tekevät seu­raa­van lisäyk­sen alla ole­vaan sivuun:

    Ilmas­ton kannal­ta on tärkeää säi­lyt­tää yhdyskun­tarakenne tiivi­inä turhan liikku­misen min­i­moimisek­si. Kaupunkien kas­va­va väkimäärä aset­taa kuitenkin haastei­ta kaupunkiym­päristön ter­veel­lisyy­delle liiken­teen melu- ja pakokaa­supäästö­jen takia. Vihrei­den tavoit­teena on taa­ta kaikille kaupunki­laisille puh­das ja miel­lyt­tävä elinympäristö. 

    http://www.vihreat.fi/politiikka/luonto-ja-ymparisto

  76. Mitenkä näi­den paikko­jen sähköau­to­jen lataus huomioidaan?

Vastaa käyttäjälle stupidusATmailDOTcom Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.