Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 31.1.2012

30.1.2012 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu, _ 

Vaihteeksi pääsen jopa paikalle.

Helsinkipuiston yleissuunnitelma

Helsinkipuistolla tarkoitetaan lähinnä Vantaanjokeen ja Vanhankaupunginlahdelta merelle ulottuvaa  viherkäytävää. Nämä ovat mukavia suunnitteluasioita ja mennevät varsin yksimielisesti eteenpäin. Palataan yksityiskohtiin, kun näemme esittelyn. Helsinki haluaa varjella aluetta omilla päätöksillään alistamatta asiaa valtiolle, mitä alueen kehittäminen kaupunkipuistona merkitsisi. Olen saanut postia, jonka mukaan Vantaanjoen vartta kulkeva pyörätie pitäisi päällystää.

Tankovainion – Broändan alueen asemaakaavan muistutukset ja lausunnot

Muistutukset eivät anna aihetta muuttaa kaavaa. Lausuntojen pohjalta tehdään joukko teknisluoteisia tarkistusta, jotka ovat niin vähäpätöisiä, ettei kaavaa tarvitse asettaa uudelleen nähtäville. Alueelle tulee noin 650 pientaloasukasta. Pinta-ala normi on uudenlainen. Keskipinta-ala vähintään 60 neliötä ja vähintään 35 % asunnoista kooltaan vähintään kolme huonetta ja keittiö. Taitaa toteutua itsestäänkin.

Kallahden eteläosan asemakaavan muistutukset ja lausunnot

Omakotialuetta tiivistetään. Lausuntojen takia pieniä muutoksia, muistutukset eivät anna aihetta muutoksiin. Tämä alue on hyvin tulvaherkkää, mikä näin ilmastonmuutoksen aikoina on otettava suunnittelussa huomioon.

Autopaikkanormi

Tätä on pidetty pöydällä. Aloitetaan yksinkertaisimmista asioista.
Asuinkiinteistöjen autopaikkanormin pitäisi riippua asuinpinta-alasta eikä kerrosalasta. Ei oikein huvita rakentaa taloyhtiölle saunaa tai pesutupaa, jos saunalle pesutuvalle pitää rakentaa 50 000 euron autopaikat..

Kantakaupunkimaisesti rakennettava ja ratikkayhteydellä keskustaan yhdistettävä Kruunuvuorenranta pitäisi siirtää lievemmän autopaikkavaatimuksen alueeseen.

Jos Kantakaupungissa vanhaan kiinteistöön, jota normi ei nyt koske, rakennetaan ullakkoasunto, autopaikkavaatimuksen tulisi koskea vain tätä asuntoa, eikä sen pitäisi laukaista miljoonien eurojen autopaikkavelvoitetta koko kiinteistölle.
Sitten vähän periaatteellisempaa pohdintaa. Olen lähestynyt lautakuntaa oheisella tekstillä:

Ajatuksia pysäköintipolitiikasta

Mikä on ongelma

1)    Siellä, missä pysäköintipaikkojen toteuttaminen on hyvin kallista, niitä pakotetaan nyt rakentamaan hintaansa nähden liian paljon. Tämä näkyy siitä, että jos pysäköintipaikat myydään erikseen,  kaikki eivät mene kaupaksi. Kansantaloustieteen teorian mukaan kysyntää suurempi pysäköintipaikkojen määrä tuottaa hyvinvointitappiota, jonka suuruus voidaan laskea erotuksena siitä, mitä niiden tuottaminen maksaa ja kuinka paljon niistä ollaan valmiit maksamaan.

2)    Yleisen elämänkokemuksen mukaan pysäköintipaikkojen määrä ei kuitenkaan lopulta riitä. Tämä voi johtuu yleensä siitä, että taloyhtiöt antavat nämä yhdessä maksetut paikat alehintaan ensimmäiseksi varanneille. Pysäköintipaikkojen kysyntä on aivan eri suuruinen,  jos paikan hinta on 10 euroa kuussa kuin jos se on tuotantokustannuksia vastaten 150 euroa kuussa. Jos pysäköintipaikat vuokrattaisiin omakustannushintaan, ne eivät loppuisi kesken vaan pikemminkin jäisi tyhjiä paikkoja. Arabianrannassa on samanaikaisesti pula paikoista että kaupallisesti tuotettuja paikkoja pysäköintilaitoksessa vajaakäytöllä, vaikka nämä kaupalliset pysäköintipaikat eivät ole sen kalliimpia kuin mitä taloyhtiöt ovat maksaneet omista paikoistaan.

3)    Pysäköintipaikkojen loppuminen voi johtua myös kysyntä kasvaa ajan myötä asukkaiden vaurastuessa ja perhekoon kasvaessa: kysyntäkäyrä siirtyy oikealle.

4)    Jos sallitaan pysäköintipaikkojen rakentaminen viivästettynä, yhtiökokous ei koskaan tule päättämään jäljelle jääneiden rakentamisesta, vaikka paikoista olisi pulaa, koska enemmistöllä asukkaista joko on paikka tai he eivät sellaista tarvitse.

5)    Ulkopuoliset joutuvat kärsimään, jos jokin taloyhtiö rakentaa paikkoja liian vähän, koska kadunvarsipaikkojen kysyntä kasvaa.

Ehdotukseni on:

a)    Pysäköintinormi on ehdotetun suuruinen, mutta sen toteuttamisesta voi saada lykkäystä, jos taloyhtiön yhtiöjärjestykseen laitetaan vaatimus paikkojen huutokauppaamisesta asukkaiden kesken kerran vuodessa. Tämä poistaa ongelmat 2) ja 4). Tämä menettely johtaa siihen, että ainakin aluksi muut osakkaat joutuvat subventoimaan pysäköintipaikkoja, mutta oletettavasti huutokauppahinta nousee ajan myötä. Kun se nousee yli uuden paikan kustannuksen, kannattaa rakentaa tai ostaa lisää paikkoja. Voisi väittää, että asunto-osakeyhtiölain mukaan näin pitäisi toimia joka tapauksessa, koska osakkaita ei saa saattaa eriarvoiseen asemaan keskenään.

b)    Päätetään, etteivät asunnot uustuotannon piirissä oikeuta asukaspysäköintitunnukseen, jolloin ongelma 5) poistuu siellä, missä asukaspysäköintijärjestelmä on voimassa ja muu pysäköinti on  maksullista. Kallista pysäköintiä taas ei ole oikein muualla.

c)    Pyritään kaavoituksella toimimaan niin, että alueella on mahdollisuus toteuttaa pysäköintipaikkoja myös myöhemmin esimerkiksi varaamalla tontti myöhemmin toteutettavalle pysäköintitalolle. Myös yksityinen yrittäjä voisi ottaa riskin pysäköintipaikkojen tulevasta kysynnästä. Arabianrannassa tällainen yksityinen halli onkin, mutta se ei ole erityisen suosittu, koska asunto-osakeyhtiöiden käytännössä ilmaiset paikat luovat väärän odotuksen pysäköinnin hinnasta.

Kommentit

82 Vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 31.1.2012”

  1. antti kirjoitti 30.1.2012 kello 13:38

    Ehdotukseen autopysäköinnistä voisi vielä lisätä kohdan d) Pysäköintialueet tulee suunnitella niiin että ne voidaan myöhemmin ottaa rakennuskäyttöön. Esim jonnekin sisäpiha-tyyppisille parkkikentille aika vaikea hahmottaa täydennysrakentamista, hehtaarikentille helpompaa. Joku kaavamerkintä siihen pitäisi vielä keksiä ettei joku pääse urputtamaan näkymien muuttumisesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Seppo Vepsäläinen kirjoitti 30.1.2012 kello 14:00

    Pysäköintinormi pitäytyy liikaa tonttikohtaiseen paikkojen toteuttamiseen. Lisäksi kaikki pysäköintipaikat tontilla pitäisi toteuttaa omina osakkeinaan niin, että hinta vastaa paikan rakennuskustannuksia.

    Nyt olisi syytä käynnistää tutkimus. Kaupungissa on sen autopaikkanormikaudella ( noin vuodesta 1965 ) käytetty hyvin monenlaisia tapoja hoitaa paikat ja niiden jako sekä kunnossapito. Perustieto siitä, mikä menettely toimii ja mikä ei, helpottaisi varmaan tätä kaavoittajien perusmurheen jatkosuunnittelukäytännön rationalisointia.

    Keskeistä on suunnata tulevaa pysäköintipolitiikkaa selkeämmin kaupungin valitun liikennepoltiikan osaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. KariS kirjoitti 30.1.2012 kello 14:30

    Kysymys Osmolle. Estääkö Helsinkipuistopäätös esim Kivinokan, Mustikkamaan, eri siirtolapuutarhojen, Tuomarinkartanon ja Haltialan peltojen ja muiden potentiaalisten asuinalueiden toteuttamisen tulevaisuudessa. Jos näin on niin silloin on syytä lopettaa iänikuinen valitus kaupunkirakenteen tiivistämisen hankaluudesta ja kuntien välisestä kilpailusta asukkaista. Helsinkipuisto on syytä rajata niin, ettei esim Kivinokan pari sataa mökinomistajaa estä alueen ottamista asuntokäyttöön seuraavan kymmenen vuoden aikana

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. tpyyluoma kirjoitti 30.1.2012 kello 14:47

    Pureksin tuon tarkemmin, mutta tämä on hassua:

    Yleisen elämänkokemuksen mukaan pysäköintipaikkojen määrä ei kuitenkaan lopulta riitä. Tämä voi johtuu yleensä siitä, että taloyhtiöt antavat nämä yhdessä maksetut paikat alehintaan ensimmäiseksi varanneille. Pysäköintipaikkojen kysyntä on aivan eri suuruinen, jos paikan hinta on 10 euroa kuussa kuin jos se on tuotantokustannuksia vastaten 150 euroa kuussa. Jos pysäköintipaikat vuokrattaisiin omakustannushintaan, ne eivät loppuisi kesken vaan pikemminkin jäisi tyhjiä paikkoja.

    Ne paikat vuokrataan halvalla ylläpitokuluja vastaavaan hintaan, jos enemmistöllä asukkaista on paikka. Näin siksi että he mieluummin maksavat osan kuluistaan vastikkeessa kuin enemmän maksuna.

    Jos sallitaan pysäköintipaikkojen rakentaminen viivästettynä, yhtiökokous ei koskaan tule päättämään jäljelle jääneiden rakentamisesta, vaikka paikoista olisi pulaa, koska enemmistöllä asukkaista joko on paikka tai he eivät sellaista tarvitse.

    Niin siis yhtiöllä on pulaa paikoista, koska niitä annetaan puoli-ilmaiseksi asukkaille yllä mainitusta syystä, mutta sitä pulaa ei voi korjata koska sekin maksaa. Pahkasian oma kerrostalo.

    Se ratkaisu kaikessa yksinkertaisuudessaan kaikkiin näihin pulmiin on että taloyhtiöllä ei ole mitään tekemistä pysäköinnin kanssa. Ei ne liikennöi ratikoitakaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. tpyyluoma kirjoitti 30.1.2012 kello 16:09

    Seppo Vepsäläinen: Pysäköintinormi pitäytyy liikaa tonttikohtaiseen paikkojen toteuttamiseen.

    Jep.

    Nyt olisi syytä käynnistää tutkimus. Kaupungissa on sen autopaikkanormikaudella ( noin vuodesta 1965 ) käytetty hyvin monenlaisia tapoja hoitaa paikat ja niiden jako sekä kunnossapito. Perustieto siitä, mikä menettely toimii ja mikä ei, helpottaisi varmaan tätä kaavoittajien perusmurheen jatkosuunnittelukäytännön rationalisointia.

    No kun se tutkimus on tehty jo vuonna 2000. Siinä käydään läpi pysäköintitoteutukset useilla alueilla, ja se on verrattaenn järkevä johtopäätöksiltään. Esimerkiksi:

    Kaavoituksessa pyritään ratkaisuun, joka mahdollistaa asuntojen ja työpaikkojen autopaikkojen vuoroittaiskäytön sekä joustavan toteuttamisen kysynnän mukaan vaiheittain rakennettavin pysäköintilaitoksin.

    Asuinkortteleiden pysäköintiselvitys, http://ksv.hel.fi/sites/default/files/Kantakaupungin%20uudet%20ranta-alueet,%20pys%C3%A4k%C3%B6intiselvitys.pdf

    Ne johtopäätökset eivät ainakaan Jätkäsaaressa lautakunnan sinipunalle kelvanneet. Demarien kantaa ihmettelen, mutta varmaan heillä on siihen perustellut syynsä.

    Keskeistä on suunnata tulevaa pysäköintipolitiikkaa selkeämmin kaupungin valitun liikennepoltiikan osaksi.

    No kieltämättä tulee mieleen että onko kokonaisuus hanskassa vai lapasessa, kun sama lautakunta edellisellä viikolla hyväksyy toimintasuunnitelman jossa lukee että autoilun osuus ei kasva, ja sitten huomenna pysäköintinormin joka tarkoittaa suurin piirtein automäärän tuplaamista pitkässä juoksussa. Mutta:

    Minusta pysäköintipolitiikka on vähän huono työkalu liikennepolitiikkaan, kumpikin on ihan tarpeeksi vaiketa muutenkin. Helsingissä tämä menee nyt niin että työpaikkojen paikkamäärää rajoitetaan liikaakiin koska ei haluta lisää autoilua, mutta asuntojen taas mitoitetaan yläkanttin kertoimella 2-3 kaupungissa, koska halutaan että kaikilla voi olla auto. Sinänsä minua ei kiinnosta montako pihapaikkaa jossain Hassunnevan paritaloaluueella on, mm. siksi että tuo ei ole kustannuskysymys.

    Minä en tiedä miten ne Kekkosen ajan virkamiehet ja poliitikot saatiin vakuuttuneiksi siitä että kumisaappaiden hintaa ei tarvitse säännöstellä, voisiko joku aikalainen kertoa? Koska se on ihan sama asia, että virkamies yrittää arvata montako pysäköintipaikkaa tarvitaan 30 vuoden päästä ja kirjoittaa esimerkiksi seuraavasta ongelmasta:

    Pysäköintilaitoksen yksityisten autopaikkojen toteuttaminen jää kiinni alueella asuntoja omistavien ja niissä asuvien asukkaiden halusta ja kyvystä ostaa itselleen oma autopaikka…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Juhani Salovaara kirjoitti 30.1.2012 kello 16:14

    Jos rajauksia tehdään, niin on syytä rajata grynderit pois metiköistä ja antaa ihmisen luovuuden toteutua siellä missä kaupunkia jo on. Ilmatilaa löytyy, jos muuten ahistaa.

    Helsinkipuisto tarkoittanee myös sitä, ettei Viikinmäen tapaista joenvarren parturointia enää tapahtuisi.

    Vantaanjoen rannan pyöräteitä ei ole mitään syytä asfaltoida. Muutama tulva ja talvi päälle, niin asfaltista tulee nilkantappaja ja kuminpuhkoja. Myös se luonnollisuus, mikä joenvarressa vielä on, kärsisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. a_l kirjoitti 30.1.2012 kello 17:14

    Ei kannata asfaltoida Vantaan varren pyöräteitä:

    -soratie sopii puistomaiseen ympäristöön
    -nykyinen pinnoite hillitsee sopivasti, mutta ei liikaa, nopeuksia (reitillä on paljon jalankulkijoita, lapsia ja koiria)
    -asfaltointi maksaa
    -sora on turvallisempi kuin huonokuntoinen asfaltti

    Säästyneet rahat voi käyttää jo päällystettyjen pyöräteitten parempaan ylläpitoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. tpyyluoma kirjoitti 30.1.2012 kello 17:58

    Oden ehdotus sinänsä oikean suuntaisen, mutta lisäisin vielä yhden kohdan: Ei nimettyjä paikkoja.

    Esimerkiksi yllä linkkaamani raportti kertoo, että:

    Yhdistämällä asukkaiden sekä toimitilarakennusten
    työntekijöiden ja asukkaiden paikat saavutetaan
    oleellinen säästö, kun paikat voidaan
    käyttää päiväsaikaan työpaikkojen tarpeisiin
    sekä iltaisin ja viikonloppuisin asukkaiden
    pysäköintiin. Länsi-Pasilan kokemusten perusteella
    paikkojen käyttöaste voidaan saada nostetuksi
    aina 180 %:iin asti.

    Toisaalla raportissa sanotaan että paikkojen yhteiskäyttöasteeksi voisi kantakaupungin laajennusalueilla olettaa 150%. Tuo tarkoittaisi että paikkoja tarvittaisiin kolmannes vähemmän, joka nyt varmaan olisi ihan kaikkien mieleen, autoilijoilla tulisi paljon halvemmaksi. Semminkin kun pysäköintipaikkojen toteutuksen rajakustannus on nouseva, koska mitä enemmän niitä tarvitaan per asunto, sitä kalliimpiin ratkaisuihin joudutaan. Punavuorelaisella autoistumisasteella ei maksaisi juuri mitään, koska suuri osa paikoisa mahtuisi kadunvarsiin.

    Joten Laskentaohjeessa joka teillä on huomenna käsittelyssä lukee:

    Jos toteutetaan vähintään 100 pysäköintipaikkaa keskitetysti siten, että niitä ei nimetä kenellekään, voidaan laskentaohjeen antamasta pysäköintipaikkamäärästä vähentää 10 %.

    Mihinköhän tutkimukseen tai muuhun vastaavan tuo 10% mahtaa perustua?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Kimmo kirjoitti 30.1.2012 kello 18:58

    Luinpa juuri läpi autonpotkijoiden kantateoksen, vuonna 1969 julkaistun, “Alas auton pakkovalta”.

    On käsittämätöntä lukea tämän päivän perspektiivistä, että samoja asioita vaadittiin samoilla argumenteilla jo yli 40 vuotta sitten.

    Ympäröivä maailma ja Helsinginkin kaupunki on tällä välin muuttunut aika lailla, mutta sama luokkataistelu jatkuu..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Kimmo kirjoitti 30.1.2012 kello 19:06

    Vähän toisesta liikenneteemasta. Minua korpeaa joutua seistä metrossa ja aivan erityisesti minua korpeaa seistä myös lauantaisin metrossa. Siis aivan muina aikoina kuin ruuhka-aikoina.

    Otin selvää miksi junia ajetaan niin paljon lyhyinä, eikä 3 vaunuparin junina, jolloin halukkaat saisivat istua. Vastaus oli yllättävä. Kyse ei ollut marginaalisesta laskennallisesta säästöstä, vaan siitä karusta faktasta, että muuten kalusto ei riitä arkisin. Vaunuja pitää huoltaa ja kalustoa on niin vähän, että tämä aikaa vievä prosessi onnistuu vain iltaisin ja viikonloppuisin.

    Eli entistä mukavampaa metromatkaa on luvassa, kun linjoille saadaan uusien asuinalueiden lisäkuormaa. Onneksi nyt talvella ei ilmastoimattomien vaunujen 40 asteen sisälämpö sentään rassaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Kalle kirjoitti 30.1.2012 kello 19:34

    Minusta tuo tankovainion kaava on puuhastelua. Tehdään Itäväylän varteen muutama omakotitalo sinne tänne. Onko tuo kaupunkimaista rakentamista? Tuota ei voi sanoa edes kaupunkimaiseksi pientalorakentamiseksi. 🙁

    Alueelta on lähimmälle metroasemalle yli 2km, joten se ei ole raideliikenteen vaijutuspiirissä. Helsinki yritttää kilpailla maaseudun kanssa, missä se ei koskaan tule onnistumaan. Helsingin tulee käyttää vahvuuksiaa kaavoitettaessa. Ei kannata kaavoittaa Kehä I:n ulkopuolelle, ennen kuin sen sisäpuoli on rakennettu. 😉

    Autopaikka normista on oleellinen havainto, etteivät normitetut autopaikat riitä! Eli normit ovat aivan liian matalia. Nykyiset normit ovat poliitikkojen lahja gryndereille, jotka voivat rahastaa vähillä autopaikoilla kovat katteet.

    Autopaikkoja ei tule rakentaa maanpinnalle. Tanskasta on jo kymmeniä vuosia vanhat toimivat ohjeet, miten autopaikat tulee rakentaa. Asuntojen autopaikat tulee rakentaa aina talleina. Tietämystä on, jos joku vain viitsisi lukea. 🙁

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. tpyyluoma kirjoitti 30.1.2012 kello 19:47

    Se oli mun sähköposti ja tarkoitin vilkkaasti fillaroitua väliä Vanhakaupunki – Päärata. Osa siitä on päällystetty. Eikä se päällyste paljoa maksa.

    Mutta toki niin että puistoestetiikka on toki tärkeämpää kuin vierintävastus, eli jos arkkitehdit on sitä mieltä että ei saa sovitettua, niin sitten hyvä niin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Kalle kirjoitti 30.1.2012 kello 19:58

    Seppo Vepsäläinen:
    …Nyt olisi syytä käynnistää tutkimus…

    Tarpeetonta. Asiaa on tutkittu aikoinaan Tanskassa ja sieltä on apinoitavissa ihan toimivat säännöt. Ei tarvita kuin yksi lukutaitoinen kaavoittaja. Ruoholahden tapaisia täydellisiä epäonnistumisia ei kaivata lisää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Markku af Heurlin kirjoitti 30.1.2012 kello 20:36

    Kivinokasta

    Wikipediasta:

    “Nykyisin Kivinokassa on eri yhdistysten alueilla yhteensä noin 800 mökkiä. Kaupunki on vuokrannut maa-alueet kesämaja- ja siirtolapuutarhatoiminnasta vastaaville yhdistyksille.” -Lisäksi se on merkittävä ulkoilu- ja luontoalue. Ja erillään muusta kaupunkialueesta, kuten Mustikkamaakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Markku af Heurlin kirjoitti 30.1.2012 kello 20:57

    Oden ajatuksissa on tiettyä perää, mutta toteutustapaa en pidä onnistuneena.

    1) Pysäköintinormit eivät liene ilmaistu Raamatussa tai Koraanissa. Ehkä niitä voidaan muuttaa.

    2) Peruskaupunkialueella (sanotaan Koskelantien linjan eteläpuolella) täydennysrakentamisessa tai tilan käyttötarkoituksen muuttuessa asunnoksi ei vaadita uusia parkkipaikkoja. On tälläkin tavoin yllytettävä asukkaita käyttämään citycarclubia tai muuta yhteiskäyttömuotoa autoa tarvitessaan. Ihminenhän ei tarvitse autoa vaan mahdollisuuden päästä ja kuljettaa tavaraa paikasta A paikkaan B.

    3) Ajatus, että asukaspysäköintitunnuksen voisi saada vain ”vanhaan” asuntoon on absurdi. Todennäköisesti määräys menisi kumoon KHO:ssa

    4) Alueilla, joissa nimettyjen hallipaikkojen rakentaminen osoittautuu välttämättömäksi, tietynkokoiseen (esim. väh. 70 m2) uuteen asuintaloon asuntoon osoitetaan erillinen asuntokohtainen autopaikkaosake. Se on siis pakko kustantaa t ä t ä asuntoa hankittaessa. Sen voi käyttää itse tai vuokrata toiselle, isännöitsijän luvalla talon ulkopuoliselle. (Lupaa ei voi evätä ilman riittäviä perusteita.) – Toisaalta yksiön hinnassa sitten autopaikan kustannusta ei tule.

    5) Tietty määrä varataan taloyhtiön tulevaa tarvetta varten niin, että sen voi esim. vuorata sen nyt varastona ja myöhemmin muuttaa autopaikaksi.

    6) Oleellista on, että päätös oman auton ja sen tarvitseman oman autohallipaikan hankkimisesta näkyy omassa plakkarissa. Ja todellisten rakennuskustannusten mukaan.

    7) Vuotuinen huutokauppaus voi olla oletettua ongelmallisempi*. En voi olla julkituomatta käsitystäni, että Ode on selvästi lukenut kansantaloustiedettä, mutta jättänyt epäselväksi, kuinka paljon hän on lukemastaan ymmärtänyt.

    * Paikan hinta voi yhdelle olla subjektiivisesti pieni, hän voi lunastaa vaivatta jopa kaksi. Toiselle, jolla on tietty objektiivinen tarve, hinta voi muodostua huutokaupassa subjektiivisesti kohtuuttomaksi, vaikka objektiivisesti se voi olla alle todellisten kustannusten. Ylipäätänsä järjestelmä helposti johtaa toisen tai toisen suuntaisiin kohtuuttomuuksiin. Ja tarpeettomiin riitoihin, esim. huutokaupan toteutustavasta.

    8) Europark (tms.) muuten on rakentanut Kuusitielle parkkihallin. Minulle on jäänyt epäselväksi, onko siinä vanha halli ostettu ai louhitaanko uutta? Joku varmaan tietää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Olli Pottonen kirjoitti 30.1.2012 kello 22:55

    Pysäköintinormi on ehdotetun suuruinen, mutta sen toteuttamisesta voi saada lykkäystä …

    Eikös tässäkin tapauksessa autopaikoille pidä varata tilaa siltä varalta että lykkäys joskus päättyy? Näin saadaan arvokasta kaupunkitilaa pidettyä tyhjän panttina. Komppaan Markkua: ajatus hyvä, toteutustapa ei ehkä onnistunut.

    KSV:n autopaikkatyöryhmä kertoo että asuntoja on jäänyt rakentamatta normien takia. Eipähän ainakaan tarvitse riidellä siitä miten autopaikkojen rakennuskustannukset jaetaan, kun jätetään paikat rakentamatta—ja samoin asunnot.

    On myös erikoista, että saman kokouksen esityslistalta löytyvät kaikki seuraavat väitteet: On pyrkimys vähentää henkilöautoriippuvuutta. Pysäköintipolitiikka on erityisen vaikuttava osa koko liikennepolitiikkaa. Asukkaiden autopaikkatarve halutaan tyydyttää, vaikka se tulisi kalliiksi. Virasto kognitiivisen dissonanssin vallassa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. jlbl kirjoitti 30.1.2012 kello 23:26

    Osmo:

    Olen saanut postia, jonka mukaan Vantaanjoen vartta kulkeva pyörätie pitäisi päällystää.

    Ei siellä mitään pyörätietä ole, vaan jalankulkijatkin saa vielä toistaiseksi liikkua. Ja mielummin ei päällystetä, hiekalla on mukavampi kävellä ja se vähän hillitsee spandeksiohjusten vauhtia, kun siellä liikkuu pienten lasten kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. jlbl kirjoitti 30.1.2012 kello 23:44

    Vantaanjoen alueella paljon kävelleenä voin sanoa, että ainakin siellä päin suomalainen pyöräilykulttuuri on vähän helvetin härskiä.

    Vauhdit liian kovia, ja kellot kilisee kun joka ainut fillariterroristi katsoo asiakseen tiedottaa: “Meikhä tulloo, meikhä tulloo!”, ja sillä odotuksella, että jalankulkijan pitäis tosi nopeesti hypätä pöpelikköön pois tieltä.

    Jos sitä kovavauhtista lenkkiä haluaa mennä vetämään, niin sitten voi mennä jonnekin muualle kuin lapsiperheiden sekaan puistoihin. Kelloa ei tarvitse soittaa kun tilannenopeus on riittävän alhainen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Seppo Vepsäläinen kirjoitti 31.1.2012 kello 0:23

    tpyyluoma: Minusta pysäköintipolitiikka on vähän huono työkalu liikennepolitiikkaan, kumpikin on ihan tarpeeksi vaiketa muutenkin. Helsingissä tämä menee nyt niin että työpaikkojen paikkamäärää rajoitetaan liikaakiin koska ei haluta lisää autoilua, mutta asuntojen taas mitoitetaan yläkanttin kertoimella 2-3 kaupungissa, koska halutaan että kaikilla voi olla auto.

    Pysäköintipolitiikka on, tahdot tai et, osa kaupungin liikennepolitiikkaa. Aikamoista sähellystä liikennepolitiikan muotoilu ja käytäntö ovat olleet ja tulevat olemaan, mutta pitkässä juoksussa siinä on kuitenkin ollut viriämässä kaupunkiliikenteen luonteen yhä suurempaa ymmärtämistä.

    Kun aikanaan linjattiin kantakaupungin niemelle 30000 autopaikan kattotavoite, se piti pitkään hyvin ja johti siihen, että keskustaan henkilöautoliikenne ei ole kasvanut. Nokian kumartelu Ruoholahdessa väänsi sitten linjaa löysemmälle ja jatkossa on luvassa pitempiä ruuhkia.

    Pysäköintipolitiikka on enemmän kuin pysäköintinormi. Paikkojen käytön ohjaus, hinnoittelu ja liityntäpysäköinnin muodot sekä varsinkin päällekkäiskäytön edistäminen ovat myös tärkeitä juttuja. Liityntäpysäköinnissä ei ole mitään tolkkua, jos keskustaan tulevien paikkojen mitoitus ei ole synkassa eli liityntäpaikka on keskustasta siirretty paikka.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. tpyyluoma kirjoitti 31.1.2012 kello 7:07

    Hesarin yleisönosastolta tänään:

    Etelä-Hermannissa pysäköinti on hoidettu maan alle. Taloyhtiössämme pysäköintipaikat jaettiin arvonnalle. Valitettavasi niitä ei riittänyt kaikille.

    Ei kai nyt sentään?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Viherinssi kirjoitti 31.1.2012 kello 8:58

    Paikan hinta voi yhdelle olla subjektiivisesti pieni, hän voi lunastaa vaivatta jopa kaksi. Toiselle, jolla on tietty objektiivinen tarve, hinta voi muodostua huutokaupassa subjektiivisesti kohtuuttomaksi, vaikka objektiivisesti se voi olla alle todellisten kustannusten.

    Eihän asuntojenkaan hinnoittelussa katsota ostajan maksukykyä. Miksi pitäisi sitten parkkeeraamisessa? Jos parkkipaikoista on pula, niistä kuuluukin tulla kalliita.

    Sama pätee muuten katuvarsipysäköintiin. Jos asukaspysäköintialueella on vaikeaa löytää autopaikkaa ilta-aikaan, asukaspysäköinti on liian halpaa. Jos asukaspysäköinti maksaa 29 senttiä päivässä ja ilman sitä 4 euroa tunnissa, niin onhan tuossa melkoista subventiota.

    Ja tarpeettomiin riitoihin, esim. huutokaupan toteutustavasta.

    Tämä on totta, koska riita saadaan joka tapauksessa aikaan, ja huutokauppa on aivan oiva hetki siihen. Jos taloyhtiön on ihan pakko omistaa paikat (miksi?), niin sitten se voi tehdä kaksi asiaa. Ensin asetetaan hintataso sellaiseksi, jolla jonoa ei ole. Ja sitten jos jonoa on, ulos heitetään kauimmin paikkansa pitäneet ja tilalle otetaan kauimmin jonottaneet.

    Uusissa taloissa ongelmaa ei pitäisi olla, jos päästetään rakennusliike itse päättämään autopaikkojen määrä ja toteutustapa.

    Sen voi käyttää itse tai vuokrata toiselle, isännöitsijän luvalla talon ulkopuoliselle. (Lupaa ei voi evätä ilman riittäviä perusteita.)

    Nykyisellä lainsäädännöllä autotalli- tai halliosakkeensa saa vuokrata ihan vapaasti kenelle vain. (Tästähän niitä tappeluita tulee, kun se “kuka vain” on usein taksiyrittäjä.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Joe-poika Singaporesta kirjoitti 31.1.2012 kello 9:05

    Vantaanjokivarresta:

    Jokivarren ulkoilureitin (kai nyt sentään vain toinen ranta, itäkö?) asfaltointi on toimenpiteenä vaarallinen, jos samalla ei muuta pyörätieinfraa oleellisesti paranneta kovemmille nopeuksille. Väylällä on varsinkin eteläpäässä useita kapeikkoja, peitteisiä mutkia ja mäennyppylöitä.

    Vaikka suuremmat raivaus- ja kiitoradanrakennustyöt jokivarressa eivät ajatuksena miellytäkään, niin kun toinen ranta jää koskematta niin kai tuon voisi jotenkin hyväksyä. Mutta sitten pitää tehdä siis nimenomaan pyöräilybaana, eikä vain päällystetty ulkoilureitti, se olisi nykytilanteeseen heikennys.

    Ja nyt kun näistä EPO-vetoisista 😉 vauhtilajeista puhutaan, niin onko käytännössä mahdollista toimia niin, että lumiseen aikaan hiihtolatu käyttäisi tuota samaa baanaa, vaikka alla asfaltti onkin? Karpaasit olisi hyvä saada erilleen koiranulkoiluttajista, kävelijöistä ja leikkivistä lapsista, oli karpaasilla sitten allaan Bianchi tai Peltonen.

    Eli jos tehdään, niin tehtäköön kunnolla siten, että kesän ja talven vauhtiveikoille tulee paremmin funtsittu oma tila. Saa myös olla tekemättä mitään. Ja sitten saa myös muuten olla päällystämättä, ja tehdäkin päin vastoin eli pudottaa pyörien ja suksien nopeuksia hidastemutkilla tai parilla hyvällä lisäistutuksella.

    Erittäin sallittua puiston kannalta on myös parantaa Lahdenväylän ja Kehä I:n siltojen meluntorjuntaa.

    Esityslistan ulkopuolelta olen myös sitä mieltä, että Helsinkipuiston häpeäpilkku on ajoittainen viemärivesien ohijuoksutus jokeen Pukinmäessä. Eivät jokasyksyiset rankkasateet ole mitään “poikkeustilanteita”, pe#####! Samoja terveisiä vaan Hyvinkäälle ja Riihimäelle, mutta se on toisten foorumien asia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. stupidusATmailDOTcom kirjoitti 31.1.2012 kello 9:20

    Kimmo:
    – – – korpeaa joutua seistä metrossa ja aivan erityisesti – – – lauantaisin – – –

    – – – Vaunuja pitää huoltaa ja kalustoa on niin vähän, että – – – onnistuu vain iltaisin ja viikonloppuisin.

    – – – mukavampaa metromatkaa on luvassa, kun linjoille saadaan uusien asuinalueiden lisäkuormaa. Onneksi nyt talvella ei ilmastoimattomien vaunujen 40 asteen sisälämpö sentään rassaa.

    Pöyristyttävää! Että asioita pitäisi nykyaikana vielä huoltaakin! Kohta kertonevat ettei automaattimetrokaan kulje pelkällä pyhällä hengellä…

    Terveenä ihmisenä seison metrossa paljonkin vaikka istumapaikkoja olisikin tarjolla. Ei vaan viitsi muutaman hassun pysäkin välin (yleensä 5-6) takia aina vaivautua. Aina löytyy niitäkin joiden on päästävä istumaan vajaaksi kahdeksi minuutiksi vaikka se tarkoittaisikin sitä, että koko manööveri menee niin itsensä kuin muidenkin matkustajien kannalta tarpeettoman hankalaksi.

    Vinkki Kimmolle: älä koskaan muuta Roomaan. Siellä ollaan metrossa aina kuin sardiinit tölkissä. Ja sielläkin on yleensä, ei vain leikisti, aika kuuma. On vaunu ilmaistoitu tai ei.

    Mutta noin niin kuin yleisesti oma havaintoni Helsingin metrossa matkustamisessa on kylläkin se, että ruuhka-aikaa lukuunottamatta lähes poikkeuksetta pääsee aina istumaan kun vain tekee sen päättäväisesti. Viimeistään seuraavalla pysäkillä tai vaihtamalla vaunua.

    Kyllä sitä jotain täytyy itsekin olla valmis tekemään istumapaikkansa eteen. Maailma on täynnä Kimmoja jotka vetävät herneet nenään siitä kun asiat eivät mene joka jumalan kerta 100%:sti niin kuin haluaisi niiden menevän.

    Minusta on erityisen huvittavaa katsella sitä ylioppilasteatteritasoista kärsimysnäytelmää kun mielensä pahoittajat elehtivät muille tai vain mutisevat itsekseen (varsinkin seisoessaan) kun nuoriso/vanhukset/mamut/joku-muu-ryhmä-joka-sattuu-ärsyttämään istuvat tarpeettoman leviästi ja/tai äänekkäästi. Ja aina joku niistä kehtaa vielä nauraakin.

    Kokeile Kimmo seuraavalla kerralla reippaasti kysyä, että mahtuisiko tähän vielä yksi istumaan. Aika usein jengi automaagisesti tiivistää rivejään ja/tai laskevat kantamuksensa jalkojensa juureen tai omaan syliin.

    Kun penkeillä on enemmän kantamuksia kuin matkustajia voi ihan hyvillä mielin kehottaa kanssamatkustajaa siirtämään kamojaan kun ne eivät ole paikasta maksaneetkaan. Ehkä käskytetty pitää sinua isonakin *ulkkuna, mutta ajattele sitä niin, että teet vain tapakasvatusta ja toimit hyvänä esimerkkinä muille. Näin toimien idiotismi vähenee ja hyvätapaisuus lisääntyy. Plus voi kokea moraalista ylenmyyden tunnetta. Priceless.

    Tarvittaessa voit vaikka livauttaa valkoisen valheen, viitaten esim. kipeään selkään. Sillä ainahan työssäkäyvillä on selkä paskana – kenties liiasta istumisesta? Anyways, paikka on silloin Teidän, takaan sen.

    Mitäs muuten luulet, että toisiko tuo länsimetro valmistuttuaan lisää kalustoa?

    Kaikelle on aikansa.. ja hintansa.

    PS. Ja sulan kauden aikaan voi sitten taas päästellä menemään sielunsa kyllyydestä fillarilla, eikös juu? Ei ole pakko kärsiä helteestä metrossa. Ja eikö se nyt vaan ole kokolailla hullun hommaa ampua rahaa taivaalle siitä syystä, että meilläkin voi todistetusti kokea kesällä hellepäivän poikasen ehkä kaksikin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. stupidusATmailDOTcom kirjoitti 31.1.2012 kello 9:29

    Markku af Heurlin:

    1) Pysäköintinormit eivät liene ilmaistu Raamatussa tai Koraanissa. Ehkä niitä voidaan muuttaa.

    Kerettiläinen ajatus!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. KKK kirjoitti 31.1.2012 kello 11:27

    Markku af Heurlin: * Paikan hinta voi yhdelle olla subjektiivisesti pieni, hän voi lunastaa vaivatta jopa kaksi. Toiselle, jolla on tietty objektiivinen tarve, hinta voi muodostua huutokaupassa subjektiivisesti kohtuuttomaksi, vaikka objektiivisesti se voi olla alle todellisten kustannusten. Ylipäätänsä järjestelmä helposti johtaa toisen tai toisen suuntaisiin kohtuuttomuuksiin.

    Ei yksityisautoilu kaupungissa ole mikään perusoikeus, johon jokaisella pitäisi olla mahdollisuus tuloista riippumatta. Jos ei ole varaa markkinahintaiseen pysäköintipaikkaan, matkustakoon bussilla. Niin minäkin teen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Markku af Heurlin kirjoitti 31.1.2012 kello 12:45

    ” Sen voi käyttää itse tai vuokrata toiselle, isännöitsijän luvalla talon ulkopuoliselle. (Lupaa ei voi evätä ilman riittäviä perusteita.)

    Nykyisellä lainsäädännöllä autotalli- tai halliosakkeensa saa vuokrata ihan vapaasti kenelle vain. (Tästähän niitä tappeluita tulee, kun se “kuka vain” on usein taksiyrittäjä.)”

    Tämä on totta. Tarkoitin
    , että asuntoyhtiön luvalla omistaja vapautuu vuokralaisensa mahdollisesta vahingonvastuusta.(epätodennäkinen mutat mahdollien tilanne) Toinen seikka on, että täytyy pitää lukua, kelle talon autotallin avaimet on luovuettu.

    Lienee tarpeetonta lisätä, että erillisiä autopaikakosakkeita taloyhtiö (sen perustaja) voi halutessaan myydä myös yhtiön ulkopuolisille.

    Lienemme samaa mieltä siitä, että asukaspäköintipaikoen hintaa tulisi korottaa. Ne tulisi suhteuttaa alueen pysäköintimaksuun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Mikko Särelä kirjoitti 31.1.2012 kello 14:26

    Tuo Helsinki-puisto on kyllä oikein mainio ja tärkeä puistohanke. Varsinkin, jos pääsemme rakentamaan moottoritiet bulevardeiksi ja Malmin lentokentän, niin Malmin seudun asukasmäärä alkaa ihan oikeasti tarvitsemaan hyvälaatuista keskuspuiston kaltaista suurta puistoa. Kannattaa siis varautua siihen, että käyttäjiä on paljon.

    Tuosta päästäänkin sitten Helsinki-puiston rajauksen tärkeään ongelmaan. Puisto nimittäin yllättävästi levenee jokaisen kaupunkimotarin kohdalla kattamaan maksimaalisen määrän tien vartta. Syykin on ilmeinen – siinä on paljon vielä toistaiseksi rakentamatonta maata.

    Yksi ynnä yksi on helppo laskea; samoin on helppo havaita, että Helsinki-puiston halu saada mahdollisimman paljon liikennevihreää ja halu rakentaa teiden varret kaupungiksi ovat ristiriidassa keskenään. Vihersormien kuuluisi kaventua liikenneväylien kohdalla, jotta väylän varsi voidaan mahdollisimman tehokkaasti rakentaa kaupungiksi.

    Helsinki-puisto on ja sen tulee olla ensisijaisesti ihmisiä varten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Marko V kirjoitti 31.1.2012 kello 15:17

    Markku af Heurlin:
    Lienemme samaa mieltä siitä, että asukaspäköintipaikoen hintaa tulisi korottaa. Ne tulisi suhteuttaa alueen pysäköintimaksuun.

    Mä ennustan, että tuollaiset toimenpiteet karkoittavat viimeisetkin lapsiperheet keskustasta. On todella vaikea saada arkea toimimaan ilman autoa, kun pitää kuskata lapsia päiväkotiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. tpyyluoma kirjoitti 31.1.2012 kello 15:26

    jlbl: Osmo:Ei siellä mitään pyörätietä ole, vaan jalankulkijatkin saa vielä toistaiseksi liikkua. Ja mielummin ei päällystetä, hiekalla on mukavampi kävellä ja se vähän hillitsee spandeksiohjusten vauhtia, kun siellä liikkuu pienten lasten kanssa.

    Ei ne spandex-ohjukset siellä aja, ne vetää radanvartta. Se on jossain määrin kivempi ja helpompi reitti meille vähemmän vauhdikkaille, ja heitä siellä etupäässä ajaa.

    Minulla ole ainakaan ollut koskaan mitään ongelmia jalankulkijoiden kanssa siellä, kanssapyöräilijöiden kanssa joskus. Kelloa kyllä käytän joskus, mutta tarkoitus on ihan vaan ystävällisesti kertoa olemassaolostani eikä hätistellä ketään mihinkään. Minua häiritsee sellaiset pyöräilijät jotka tulee kovaa ja läheltä ohi ilman mitään varoitusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Marko V kirjoitti 31.1.2012 kello 16:35

    jlbl:
    Vauhdit liian kovia, ja kellot kilisee kun joka ainut fillariterroristi katsoo asiakseen tiedottaa: “Meikhä tulloo, meikhä tulloo!”, ja sillä odotuksella, että jalankulkijan pitäis tosi nopeesti hypätä pöpelikköön pois tieltä.

    Kellon tarkoitus on olla huomioääni ja varoittaa, että jalankulkija tai hitaampi pyöräilijä ei yhtäkkiä hyppää eteen.

    Ihan sellainen yleinen huomio, että nopeus ei ole vika vaan tavoiteltava ominaisuus. On sitten kyse pyöräilystä, hiihdosta tai uinnista, niin yleisesti hitaammat häiritsevät nopeampia enemmän kuin toisinpäin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Markku af Heurlin kirjoitti 31.1.2012 kello 16:37

    ” Markku af Heurlin:
    Lienemme samaa mieltä siitä, että asukaspäköintipaikoen hintaa tulisi korottaa. Ne tulisi suhteuttaa alueen pysäköintimaksuun.

    Mä ennustan, että tuollaiset toimenpiteet karkoittavat viimeisetkin lapsiperheet keskustasta. On todella vaikea saada arkea toimimaan ilman autoa, kun pitää kuskata lapsia päiväkotiin.”

    Jos päiväkoti on lähellä, lapset voi viedä kävellen hoitoon. Ja keskustassa paikat ovat lähellä. – Muitakin hoitomutoja on:kunnallinen (ryhmä)perhepäivähoito, yksityinen perhepäivähoito ja mahdollisuus yksityisen hoidon tuella palkata kotiin lastenhoitaja. Tämä tietenkin on kauheaa elitismiä. jota mm. harjoittivat aikoinaan työnjohtajaperheet.

    Mielenkiintoista on, että lapsiperheet ovat keskustassa lisääntyneet. Sen on huomannut tutuissa taloyhtiöissä.

    OS:n ehdottama asukaspysäköintimaksu oli 300 e/vuosi. Se on pieni raha, jos autoa käyttää päivittäin. Se on iso raha, jos tarve on vain kerran kahdessa viikossa. Ja silloin satunnaiskäyttäjät antavat tilaa niille, joiden tarve on todellinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Marko V kirjoitti 31.1.2012 kello 16:43

    Mikko Särelä:
    Tuo Helsinki-puisto on kyllä oikein mainio ja tärkeä puistohanke.

    Niin on. Kuka vielä ottaisi asiakseen viherväylän muodostamiseen keskuspuistoon. Pirkkolan urheilupuisto voisi mielestäni olla huomattava virkistymisen keskus helsinkiläisille. Nyt kahta sen reunaa sivuaa kaupunkimotari. Kehä 1 myös katkaisee ikävästi keskuspuiston. Valtaosa helsinkiläisistä ei edes tiedä koko urheilupuiston olemassaoloa. Ei vaikka Ganes-leffassakin oli kohtaus sieltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. tpyyluoma kirjoitti 31.1.2012 kello 16:43

    Marko V: Mä ennustan, että tuollaiset toimenpiteet karkoittavat viimeisetkin lapsiperheet keskustasta. On todella vaikea saada arkea toimimaan ilman autoa, kun pitää kuskata lapsia päiväkotiin.

    Kantakaupungissa nyt kuitenkin on paljon myös lapsiperheitä joilla ei ole auto, lähteestä riippuen kolmannes tai puolet, ja vaihtelee alueittain.

    Jos puhutaan kadunvarsipysäköinnistä, niin ei sitä oikein voi subventoida, vaikka kuinka haluttaisiin. Kadunvarsipaikkoja on jotain yksi kuutta asuntoa kohti, jos ne ovat alihinnoiteltuja niin ne ovat kaikki koko ajan täynnä, eli ei tarvitse maksaa mutta ei saa kyllä pysäköityäkään. Hinta vaikuttaa kysyntään.

    Yksi sekopäinen aspekti on se että tämä pitää aika hyvin paikkansa uusillakin alueilla. Näin siksi että mitä suurempi autoistumisaste, sitä kalliimpiin luoliin joudutaan, ja tavalla tai toisella siitä pysäköijäkin maksaa osansa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. jlbl kirjoitti 31.1.2012 kello 18:03

    tpyyluoma:

    Kelloa kyllä käytän joskus, mutta tarkoitus on ihan vaan ystävällisesti kertoa olemassaolostani…

    Niin, eli “meikhä tulloo, meikhä tulloo”.

    Jalankulkijan kannalta tilanne on se, että sä kävelet siellä kaikessa rauhassa, katselet syksyn leht…PLIM, PLIM, PLIM, PLIM, PLIM.

    Tunne on sama kuin läväytettäisi avokämmenellä päin naamaa kuolleesta kulmasta, ja tunne responssi on myös sama; tekee mieli lyödä takaisin.

    On takaa lähestyvän pyöran vastuulla ajaa niin hiljaa, ettei kelloa tarvitse soittaa. Kelloa saa soittaa jalankulkijalle silloin kun se kävelee pelkästään polkupyörille varatulla kaistalla. Yhteiskäytössä olevalla kevyenliikenteenväylällä nopeuseron kontrollointi on pyöräilijän vastuulla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Osmo Soininvaara kirjoitti 31.1.2012 kello 20:04

    Jos edellytetään, että yhdistetyllä pyörä- ja jalankulkureitillä fillarilla ajetaan kävelytahtia, ei ole kohtuullista vaatia fillaria käyttämään moista reittiä vaan sallittava ajo ajoradalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 31.1.2012 kello 19:43

    stupidus@mail.com: Aika usein jengi automaagisesti tiivistää rivejään ja/tai laskevat kantamuksensa jalkojensa juureen tai omaan syliin.

    Busseissa tämä ei ainakaan ole käytäntö vaan kassit, reput ja salkut matkustavat penkeillä samaan aikaan kun vieressä seistään (joka saattaa kasvattaa luonnetta mutta ei ole nylyaikataulujen edellyttämillä nopeuksilla kauhean liikenneturvallista…).

    Ilmeisesti sillä kassilla (tai käytäväpaikalla istumalla) voi sitten varata itselleen maksutta omaa turvallista reviiriä. Monia kun kuulemma nykyään pelottaa liikkua julkisilla kun ne toiset matkustajat käyttäytyvät rumasti.

    Itse ymmärtäisin jos kassipaikat tehtäisiin maksulliseksi, esimerkiksi lastenlipun hinta tuntuisi kohtulliselta. Mutta luulenpa että sellainen eriarvoistaminen ei menisi demokratia-aktivisteiltä läpi. Kyllä öykkäröinnin pitää olla kansalaisoikeus eikä varattu vain niille joilla on varaa maksaa siitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. jlbl kirjoitti 31.1.2012 kello 20:08

    Osmo:

    Jos edellytetään, että yhdistetyllä pyörä- ja jalankulkureitillä fillarilla ajetaan kävelytahtia, ei ole kohtuullista vaatia fillaria käyttämään moista reittiä vaan sallittava ajo ajoradalla.

    Tästä olen täysin samaa mieltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. stupidusATmailDOTcom kirjoitti 31.1.2012 kello 20:43

    Pyöräilijäautoilijajalankulkija:
    Itse ymmärtäisin jos kassipaikat tehtäisiin maksulliseksi, esimerkiksi lastenlipun hinta tuntuisi kohtulliselta. Mutta luulenpa että sellainen eriarvoistaminen ei menisi demokratia-aktivisteiltä läpi. Kyllä öykkäröinnin pitää olla kansalaisoikeus eikä varattu vain niille joilla on varaa maksaa siitä.

    Vaikka muut ovat lampaita, sinun ei tarvitse olla.

    Mitä hemmetin järkeä siinä olisi, että ei saisi laskea kantamuksiaan penkille vaikka olisi ainoa matkustaja?

    Eiköhän elämässä riitä haasteita ilman, että kaikki pitää erikseen ja yksi kerrallaan kieltää kun aikuiset ihmiset pelkäävät normaalia arkista kanssakäymistäkin.

    Haaste sinullekin pyöräilijäautoilijajalankulkija: kysy ensi kerralla, todennäköisesti yllättyisit reaktiosta positiivisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Kimmo kirjoitti 31.1.2012 kello 21:05

    stupidusATmailDOTcom: Pöyristyttävää! Että asioita pitäisi nykyaikana vielä huoltaakin! Kohta kertonevat ettei automaattimetrokaan kulje pelkällä pyhällä hengellä…

    Kyllä sitä jotain täytyy itsekin olla valmis tekemään istumapaikkansa eteen. Maailma on täynnä Kimmoja jotka vetävät herneet nenään siitä kun asiat eivät mene joka jumalan kerta 100%:sti niin kuin haluaisi niiden menevän.
    …..
    Mitäs muuten luulet, että toisiko tuo länsimetro valmistuttuaan lisää kalustoa?

    Kaikelle on aikansa.. ja hintansa.

    Luin juuri vuonna 1969 julkaistun kirjan alas auton pakkovalta. Siinä ei puhuttu mitään joukkoliikenneruuhkista. Siinä luvattiin, että kunhan autot on heti-pian saatu hävitettyä museoihin, niin tietokoneella ohjattu joukkokuljetusväline on mukava, nopea ja 100% turvallinen.

    Kirjassa mainittiin kuitenkin erikseen, että tähän ei päästä jo vanhanaikaisella metrolla. Näin asianlaita tosiaan ilmeisesti on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. stupidusATmailDOTcom kirjoitti 31.1.2012 kello 21:15

    jlbl:
    – – – tekee mieli lyödä takaisin.

    On takaa lähestyvän pyöran vastuulla ajaa niin hiljaa, ettei kelloa tarvitse soittaa.

    Ymmärrän ensimmäistä responssia kun nk. luotijunapyöräilijä soittaa kelloa kohdalla (myöhässä tai ei ollenkaan) ja sitten kehtaa vielä elämöidä.

    Tyypillisesti tällä miespuolisella ihmisohjuksella oma kaista hahmottuu edessä olevana avoimen esteettömänä väylänä joita turvaavat kuvitellut suojamuurit – ja jolla voi siksi ajaa niin kovaa kuin pohkeista suinkin lähtee.

    Lätty lätisee tai vähintäänkin eleinen, usein myös sanainen, arkku aukeaa ken “urpouttaan” tälle kiihdytyskaistalle syystä taikka toisesta harhautuu.

    Näissä tapauksissa voit toki antaa pataan kunhan tiedostat, että turpakäräjillä vastaanottava osapuoli voi olla ei-toivottu.

    Jälkimmäistä vaatimustasi en ymmärrä laisinkaan. Kyllä itse aion rimpautella kelloa jatkossakin. Reaktioista päätellen ihmiset eivät enää oikein ymmärrä mitä kellolla on tarkoitus signaloida. Moni selkeästi hätääntyy, aika moni jlbl:n tavoin myös selvästi ärsyyntyy.

    Tämä ei ole syy lopettaa kellon käyttöä vaan päin vastoin lisätä sitä.

    Esimerkiksi alikuluissa pitäisi kaikkien ehdottomasti soittaa kelloa. Ei vain oman vaan yleisen turvallisuuden takia.

    Itsekin voin hyvin harhailla kävellessä väärällä puolella. Kyllä minulle saa siitä soittaa, heristää nyrkkiä ja vaikka huutaakin kurkku suorana. Muistanpahan ainakin hetken olla tarkkaavaisempi.

    Veikkaan ettet pahemmin fillarilla ajele?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Einsten kirjoitti 31.1.2012 kello 21:20

    tpyyluoma: Ei ne spandex-ohjukset siellä aja, ne vetää radanvartta. Se on jossain määrin kivempi ja helpompi reitti meille vähemmän vauhdikkaille, ja heitä siellä etupäässä ajaa.Minulla ole ainakaan ollut koskaan mitään ongelmia jalankulkijoiden kanssa siellä, kanssapyöräilijöiden kanssa joskus. Kelloa kyllä käytän joskus, mutta tarkoitus on ihan vaan ystävällisesti kertoa olemassaolostani eikä hätistellä ketään mihinkään. Minua häiritsee sellaiset pyöräilijät jotka tulee kovaa ja läheltä ohi ilman mitään varoitusta.

    Silloin joskus kun olin fillarilähetti, niin huomasin, että siitä omasta olemassaolostaan ei kannattanut kertoa, jos halusi pysyä vauhdissa ja välttää vaaratilanteen. Joka kerta kun sitä kelloa soitti, niin se jalankulkija rupesi tekemään sellaista edestakaista poikittaisliikettä sen sijaan, että olisi siirytnyt sivuun. Jos kuulet kellon kilinän jatka samaa rataa, ellet ole varsinaisesti tukkeena. Se on kaikista turvallisin vaihtoehto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. jlbl kirjoitti 31.1.2012 kello 23:17

    stupidusATmailDOTcom:

    Jälkimmäistä vaatimustasi en ymmärrä laisinkaan. Kyllä itse aion rimpautella kelloa jatkossakin. Reaktioista päätellen ihmiset eivät enää oikein ymmärrä mitä kellolla on tarkoitus signaloida.

    Se signaloi että mä ajan niin kovaa sun näköpiiriisi katvealueella, että mä katson nyt parhaaksi siirtää vastuun sinulle sen sijaan että vähentäisin tilannenoputta. Se signaloi itsekkyyttä. Koita nyt uskoa että takaapäin lähestyvällä nopeammin liikkuvalla on vastuu törmäyksen välttämistä ja turvallisen tilannenopeuden noudattamisesta.

    Yksi pyöräilijä pilaa 10 iltakävelyä äänihäiriköinnillään (osallistumalla osaltaan jatkuvaan serenaadiin). Jos sä meinaat jatkaa sitä rimputtelua, niin silloin ei sitten kai muu auta kuin laittaa musiikki niin kovaa korvanappeihin, ettei sitä kilinää enää kuule.

    Toinen vaihtoehto mitä tulee joskus tehtyä sen kolmannen kaksipyöräinstrumentalistin jälkeen on se, että mä astun keskemmälle, pysähdyn ja jään katsomaan taaksepäin siihen asti kunnes pyörailijä pääsee turvallisesti ohitse.

    Paljon puhutaan siitä onko kaupunki pyöräilymyöteinen, mutta onko se virkistyskävelijämyönteinen?

    Moni selkeästi hätääntyy, aika moni jlbl:n tavoin myös selvästi ärsyyntyy.

    Tämä ei ole syy lopettaa kellon käyttöä vaan päin vastoin lisätä sitä.

    Kiesus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Osmo Soininvaara kirjoitti 1.2.2012 kello 9:08

    jlbl
    Ei ole pyöräilijän vika, että hänet pakotetaan lain voimalla ajamaan vaarallisesti jalkakäytävillä, vaikka haluaisi ajaa ajoradalla turvallisesti. jlbl:n vastaus on, että kielletään pyörän käyttö esimerkiksi työmatkaliikenteessä ja sallitaan sillä ajelu vain kävelyvauhtia. On turha kuvitella, että kukaan voisi tehdä siten 20 kilometrin työmatkaa. Sano se suoraan, että haluat pyöräilijöistä autoilijoita.
    Minä soitan yhden kilauksen kelloa noin 20 metriä ennen jalankulkijoita. Toisin kuin jlbl, jokseenkin kaikki jalankulkijat osaavat käyttäytyä sen kuultuaan järkevästi eivätkä liiku sivusuunnassa minnekään. Kellolla varoitetaan siitä, että älä astu eteeni odottamatta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. a_l kirjoitti 1.2.2012 kello 8:57

    jlbl: tpyyluoma:Niin, eli “meikhä tulloo, meikhä tulloo”.Jalankulkijan kannalta tilanne on se, että sä kävelet siellä kaikessa rauhassa, katselet syksyn leht…PLIM, PLIM, PLIM, PLIM, PLIM.Tunne on sama kuin läväytettäisi avokämmenellä päin naamaa kuolleesta kulmasta, ja tunne responssi on myös sama; tekee mieli lyödä takaisin.

    Suosittelen, että pysyttelet sisätiloissa. Näin vältät uhkaavat häiriötekijät, kuten kelloa soittavat pyöräilijät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. jlbl kirjoitti 1.2.2012 kello 10:00

    Osmop:

    Ei ole pyöräilijän vika, että hänet pakotetaan lain voimalla ajamaan vaarallisesti jalkakäytävillä, vaikka haluaisi ajaa ajoradalla turvallisesti.

    Miksi näin on, siihen minulla ei ole vastausta. Silloin kun olin nuori, niin alle 12 vuotiaat saivat ajaa jalkakäytävällä, mutta yli 12 vuotiailta se oli kielletty, ja heidän piti ajaa ajoradalla. Amerikkalaisten käsite “nanny state” on useinmiten fuulaa, mutta tässä ollaan nyt sitten aika lähellä.

    jlbl:n vastaus on, että kielletään pyörän käyttö esimerkiksi työmatkaliikenteessä ja sallitaan sillä ajelu vain kävelyvauhtia.

    Turvallinen ohitusvauhti on määritelmällisesti suurempi kuin kävelyvauhti, koska pitää mennä ohi. Matala matkavauhti on ohitukseen ihan hyvä, pyöräilijälle jää tällöin aikaa reagoida jalankulkijan liikkeisiin ja mahdollisen törmäyksen sattuessa selvitään mustelmilla. Itse asiassa suosikkipyöräilijöitäni ovat alle 40-vuotiaat naiset, jotka osaa sekä ohittaa turvallisesti että olla elämöimättä soittokellolla.

    Osmonhan ei tarvitse ajaa koko matkaa kävelyvauhtia. Jos Osmolle on liikaa vaadittu hidastaa matkavauhtia jalankulkijoita kohdattaesa, niin sitten ollaan sellaisilla itseoikeutuksen kukkuloilla että en mä enää tiedä mitä sanoa. Toisekseen en ole koskaan työmatkaliikenteen aikoihin kävelemässä, ja luulen että silloin on muutenkin hyvin vähän virkistyskävelijöitä liikkeellä.

    Sano se suoraan, että haluat pyöräilijöistä autoilijoita.

    Absuuttisesti, sataprosenttisesti väärin. Tässä on nyt kysymys virkistyskävelyulkoilun harrastamisesta.

    Toisin kuin jlbl, jokseenkin kaikki jalankulkijat osaavat käyttäytyä sen kuultuaan järkevästi eivätkä liiku sivusuunnassa minnekään.

    Mä en koskaan liiku kävellessä voimakkaasti sivusuunnassa paitsi jos joku soittaa kelloa. Äänihäirintä on mielestäni niin ikävää, että joku palaute sen epätoivottavuudesta on annettava.

    Minä soitan yhden kilauksen kelloa noin 20 metriä ennen jalankulkijoita.

    No jotain hyvää, yksi kilaus on maksimimäärä ja mitä kauempaa, sitä parempi. Toki jos joka ainut pyöräilijä soittaa kelloa, niin sitten mulle ei jää virkistyskävelyistä nauttimiseksi hermostollisesti muuta mahdollisuutta kuin luukuttaa musiikkia korvanapeista niin kovaa ettei takuulla yksikään kellon kilahdus kuulu korvaan. Tässä otetaan mahdollisuus kontrolloida omaa ääniympäristöä takaisin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Marko V kirjoitti 1.2.2012 kello 10:05

    Markku af Heurlin:
    Jos päiväkoti on lähellä, lapset voi viedä kävellen hoitoon. Ja keskustassa paikat ovat lähellä. – Muitakin hoitomutoja on:kunnallinen (ryhmä)perhepäivähoito, yksityinen perhepäivähoito ja mahdollisuus yksityisen hoidon tuella palkata kotiin lastenhoitaja. Tämä tietenkin on kauheaa elitismiä. jota mm. harjoittivat aikoinaan työnjohtajaperheet.

    Ideaalitilantenne on ehkä tuo. Käytännössä kuitenkin se lähipäiväkoti on täynnä tai sinne on matkaa enemmän kuin pari sataa metriä. Lunta on tuiskuttanut ja rattaat ei kulje. Taapero ei suostu kävelemään ja raskaana oleva vaimo menettää hermonsa.

    Onhan noita tapoja hoitaa lastenhoito. Kauniaisissa kuulemma au pairit kuskaavat lapsia harrastuksien pariin. Pekka perusinsinöörillä ja Sari sairaanhoitajalla on mahdollisuuksia vähemmän. He tosin eivät tähän keskustan parkkiongelmaan liity, koska heillä ei ole mitään taloudellisia mahdollisuuksia asua cityvihreiden kaupunkikaupungissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 1.2.2012 kello 10:08

    jlbl:
    Se signaloi itsekkyyttä. Koita nyt uskoa että takaapäin lähestyvällä nopeammin liikkuvalla on vastuu törmäyksen välttämistä ja turvallisen tilannenopeuden noudattamisesta.

    Paitsi siinä tapauksessa kun kevyen liikenteen väylä on selkeästi jaettu liikennemerkein ja ajoratamaalauksin pyöräilylle ja kävelylle tarkoitettuihin osioihin. Joka silloin kävelee pyöräpuolella on nimenomaan se itsekäs minä-minä-öykkäri.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 1.2.2012 kello 10:14

    stupidusATmailDOTcom:
    Mitä hemmetin järkeä siinä olisi, että ei saisi laskea kantamuksiaan penkille vaikka olisi ainoa matkustaja?

    Varmaan osasit omin silmin lukea että puhuin tilanteesta jossa käytävällä nimenomaan seisoo muita matkustajia. Jos kantamuksia ei jaksa pitää omassa sylissään, ne ovat selvästi liian painavia tai suuria bussissa kuljetettavaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Viherinssi kirjoitti 1.2.2012 kello 13:09

    Onhan noita tapoja hoitaa lastenhoito. Kauniaisissa kuulemma au pairit kuskaavat lapsia harrastuksien pariin. Pekka perusinsinöörillä ja Sari sairaanhoitajalla on mahdollisuuksia vähemmän. He tosin eivät tähän keskustan parkkiongelmaan liity, koska heillä ei ole mitään taloudellisia mahdollisuuksia asua cityvihreiden kaupunkikaupungissa.

    Mietitäänpä tätä asiaa vielä vähän.

    Uuden tavallisen (= ei hienon) perheauton ensimmäisen kolmen vuoden kokonaiskustannukset keskimääräisillä kilometrimäärillä ovat noin 10 000 euroa vuodessa. Kaupunkiajossa kuluu enemmän polttoainetta, ja taitavat vakuutusmaksutkin olla keskimääräistä kovemmat Helsingissä, joten ei tuo ainakaan kauheasti yläkanttiin ole.

    Nyt sitten puhutaan siitä, että jos asukaspysäköintitunnuksen hinta nousee 100 eurosta 300 euroon (Osmon ehdotus) vuodessa, se aiheuttaa jollekulle ylitsepääsemättömiä taloudellisia vaikeuksia…

    Se on sitten eri asia, että todennäköisesti Osmon ehdotus on kovasti alakanttiin, noin pienellä rahalla ei kukaan viitsi autonsa seisottamisesta katuvieressä luopua. Asukaspysäköintitunnuksen hinta pitäisi porrastaa vyöhykkeittäin, ja se pitää nostaa sille tasolle, että katuvierestä löytyy helposti tilaa.

    Sen jälkeen voi tosiaan olla, että autollinen lapsiperhe keskustassa joutuu maksamaan esimerkiksi 1000 euroa vuodessa lisää elämisestään. Tämä heijastuu tietysti siihen, että keskusta-asunnoista tulee autollisten lapsiperheiden kohdalla vähemmän haluttua. Sen jälkeen niiden hinta halpenee, jolloin ne tulevat autottomille lapsiperheille nykyistä saavutettavampia.

    Eli jos keskustan asukaspysäköintimaksuja nostetaan, saadaan voittajia ja häviäjiä

    Voittajia:
    * autottomat (asuminen halpenee)
    * liike-elämä (helpompi pysäköidä)
    * alueella vierailevat autoilijat (helpompi pysäköidä)
    * alueella asuvat autolliset (helpompi pysäköidä)
    * kaupunki (nousevat maksut)
    * liikennejärjestelmä (vähemmän parkkipaikanetsijöitä)

    Häviäjiä:
    * alueella asuvat autolliset (maksut nousevat)
    * asunnonomistajat (asuminen halpenee)
    * se osa liike-elämää, joka saisi rahat, jos ne eivät menisi kaupungin kassan kautta

    Minusta tuo häviäjäjoukko näyttää aika paljon köykäisemmältä kuin voittajajoukko. Autolliset häviävät rahaa eniten, mutta toisaalta saavat vastapainoksi rutkasti mukavuutta lisää. Ainoa ihan selkeä häviäjäjoukko on autonsa säilyttäjät, koska he eivät saa mitään lisävastinetta rahoilleen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Osmo Soininvaara kirjoitti 1.2.2012 kello 15:02

    Kun asukaspysäköintitunnuksen hinta nousi 36 eurosta 100 euroon, noin 3 000 henkeä luopui pysäköintitunnuksesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. jlbl kirjoitti 1.2.2012 kello 13:32

    Pyöräilijäautoilijajalankulkija:

    Paitsi siinä tapauksessa kun kevyen liikenteen väylä on selkeästi jaettu liikennemerkein ja ajoratamaalauksin pyöräilylle ja kävelylle tarkoitettuihin osioihin.

    Samaa mieltä, silloin saa ilmoitella tulemisistaan vähän kovempaakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. jlbl kirjoitti 1.2.2012 kello 13:43

    a_l:

    Suosittelen, että pysyttelet sisätiloissa. Näin vältät uhkaavat häiriötekijät, kuten kelloa soittavat pyöräilijät.

    Kuten tossa ylempänä sanoin, alle 40-vuotiaat naiset osaa tämän jalankulkijoiden huomioon ottamisen pyörällä liikkuessa: matkavauhdit ovat kohtuullisia ja tarpeeton kellon kilkatus on minimissään.

    Taitaa aika monen mielestä polkupyörailijät olla kaiken kritiikin yläpuolella, koska pyhän kellon kilkatusoikeuden kyseenalaistaminen on aiheuttanut melkoisia tunnereaktioita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. stupidusATmailDOTcoom kirjoitti 1.2.2012 kello 14:05

    Marko V: Niin on. Kuka vielä ottaisi asiakseen viherväylän muodostamiseen keskuspuistoon. Pirkkolan urheilupuisto voisi mielestäni olla huomattava virkistymisen keskus helsinkiläisille. Nyt kahta sen reunaa sivuaa kaupunkimotari. Kehä 1 myös katkaisee ikävästi keskuspuiston. Valtaosa helsinkiläisistä ei edes tiedä koko urheilupuiston olemassaoloa. Ei vaikka Ganes-leffassakin oli kohtaus sieltä.

    Poikkesin itsekin hiljan pitkästä aikaa keskuspuistoon (kävelimme Pirkkolan urheilupuistolta Pasilaan).

    Muistelin, että olisi ollut kauniimpi reitti (asuin vuoden P-Haagassa 2003 jolloin tuli tutuksi), mutta ei siitä mihinkään päässyt, että kokolailla masentavan näköistä siellä on oikeastaan riippumatta missä sattuu käyskentelemään.

    Välillä kuljeskelin metsäpalstojen kautta kun en jaksanut enää katsoa sitä epäyhtenäistä, väylien sikin sokin halkomaa pusikkoista “mettämaisemaa”.

    Sori, mutta en minä kyllä onnistu näkemään keskuspuistossa hirveästi esteettisiä arvoja. Eläinten hautausmaa keskuspuistossa on tietysti varsin uniikki, paikkana. Mutta kokonaisuutena keskuspuisto ei onnistu vakuuttamaan oikeastaan millään tavalla.

    Se tuntuu lähinnä ylimitoitetulta vaihtoehtoiselta reitiltä jolla muutamat hassut fillaristit voivat suhailla sulan maan aikana Pasilaan/keskustaan ja takaisin (tosin suurin osa fillaristeista kulkenee edelleenkin pääasiassa radan vierustaa?).

    Kovalla soralla lenkkeilyssäkään ei ole mitään etua asfaltilla juoksemiseen nähden (huom. en ole tässä nyt ehdottamassa asfaltointia yhtään minnekään).

    Marko: kerrohan mikä tekee Pirkkolan urheilupuistosta niin kovin erityisen? Lasten kahluuallasko? Miksi keskivertohesalaisen joka ylipäätään harrastaa ulkona jossain määrin liikkumista pitäisikään olla erityisen kiinnostunut juuri Pirkkolasta kun todennäköisesti häntä lähempää löytyy joku toinen 23:sta urheilupuistostamme?

    Kuulostaa vähän YIMBY-ilmiöltä. Vähäinenkin vehreys on parempi kuin ei mitään? Ja keskuspuistoa pitää laajentaa koska sinäkin satut asumaan sen läheisyydessä?

    ***

    Joskus, ei aina, pienet vihreät saarekkeet tarjoavat vaikuttavampia elämyksiä kuin mihin suuret ja usein hajanaiset “keskuspuistot” ikinä pystyvät.

    Tuolta suunnalta tulee ensimmäisenä mieleen Haagan alppiruusupuisto. Kuljin aikoinani pitkään duuniin vain metrien päästä siitä huomaamatta koko puistoa kunnes venäläinen kämppis tuli eräänä päivänä kotiin hehkuttaen jotain käsittämätöntä jostain ihmeellisestä puistosta ihan kotinurkilla.

    Minulle tuo kokemus iskostui ikuisesti päähän. Otan erikseen asiakseni käydä siellä aika ajoin vaikka en enää lähellä asukaan. Siitä on minulle muodostunut ikään kuin salainen puutarha josta en mielelläni huutele muille. 😉

    Mitä enemmän helsingin “luonnossa” kuljeskelee, sitä varmemmin tällaisiin paikkoihin voi törmätä. En ala tässä enempää omia suosikkejani paljastaa. Olen sillä tavalla itsekäs ihminen.

    ***

    Jos minulta kysytään (ja tästähän ei ole huolta), keskuspuisto jäänee tulevaisuudessa kapeaksi viherväyläksi. Nuuksion kulmille pääsee junalla, Sipoon erämetsiin tulevaisuudessa metrolla/pikaratikalla.

    Pelloille asutusta ja pikkuhiljaa myös kantta kiinni kehille ja asuntoa päälle. Näin se homma etenee.

    On tärkeämpää pitää kiinni niistä alueista joissa vielä jotain pitelemisen arvoista on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. tpyyluoma kirjoitti 1.2.2012 kello 15:07

    jibl, teen samoin kuin Ode ja tarkoitin juuri tuota. Äänimerkkiä voi käyttää monella tavalla. Huikkaan myös usein että kiitoksia kun joku antaa tilaa. Jos joku edessä oleva pelästyy syystä tai toisesta niin sitten hidastetaan. Y

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 1.2.2012 kello 15:09

    jlbl:
    Äänihäirintä on mielestäni niin ikävää, että joku palaute sen epätoivottavuudesta on annettava.

    Kevyen liikenteen väylät on tarkoitettu yhteiseen likenteeseen, yhteisiä sääntöjä noudattaen.

    Pyörän soittokello on lain edellyttämä merkinantoväline. Ihan samoin kuin auton töötti – jonka käyttö tulkitaan Suomessa virheellisesti vihamielisyydeksi vaikka sitä kuuluisi oikeasti käyttää ihan samoista syistä kuin pyörän soittokelloa. Havaittavuuden parantamiseksi ja väärinkäsitysten välttämiseksi.

    Jos toisten ihmisten olemassaolo ja sääntöjen mukainen liikkuminen kaupungissa häiritsee, kannattaa terapiavaelluksille suunnata johonkin jossa siihen on paremmat edellytykset…

    http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2011/10/1420800/poliisi-pyorailijoille-soittokello-kayttoon-kiroilun-sijaan

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Marko V kirjoitti 1.2.2012 kello 15:51

    stupidusATmailDOTcoom:
    Marko: kerrohan mikä tekee Pirkkolan urheilupuistosta niin kovin erityisen? Lasten kahluuallasko? Miksi keskivertohesalaisen joka ylipäätään harrastaa ulkona jossain määrin liikkumista pitäisikään olla erityisen kiinnostunut juuri Pirkkolasta kun todennäköisesti häntä lähempää löytyy joku toinen 23:sta urheilupuistostamme?

    Kuulostaa vähän YIMBY-ilmiöltä. Vähäinenkin vehreys on parempi kuin ei mitään? Ja keskuspuistoa pitää laajentaa koska sinäkin satut asumaan sen läheisyydessä?

    Luonnollisesti lähialueiden hyvinvointi kiinnostaa itseäni. Kuten ihan jokaista kirjoittajaa tällä palstalla.

    Kartasta kun katsot niin jo keskeisen sijaintinsa takia Pirkkolan urheilupuisto voisi olla paremmin hyödynnetty kuin se nyt on. Itselleni sieltä kyllä löytyy jo kaikki tarvittava. Riesana tuolla seudulla on tosiaankin kahden kaupunkimotarin 24/7 luoma äänimaailma, joka kesäisinkin pahimmillaan tunkeutuu etelätuulen mukana kilometrin päähän keskuspuistoa pitkin. Missä kohtaa muuten ehdotin keskuspuiston laajentamista?

    Esikaupunkien hyvinvointi ja elinkelpoisuus on myös cityvihreiden etu. Näillä alueilla asukkaat saavat pääsääntöisesti palkkatuloa ja maksavat kunnallisveroa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Markku af Heurlin kirjoitti 1.2.2012 kello 18:26

    Osmo Soininvaara:
    Kun asukaspysäköintitunnuksen hinta nousi 36 eurosta 100 euroon, noin 3 000 henkeä luopui pysäköintitunnuksesta.

    Ihan asiallinen korotus
    a) kUinka paljon se 3000 oli prosenteissa.
    b) kuinka paljon se vähensi todellista käyttöä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. Osmo Soininvaara kirjoitti 1.2.2012 kello 19:32

    vähennys oli noin 10%

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. stupidusATmailDOTcom kirjoitti 1.2.2012 kello 19:15

    Einsten: Jos kuulet kellon kilinän jatka samaa rataa, ellet ole varsinaisesti tukkeena. Se on kaikista turvallisin vaihtoehto.

    Juuri näin. Tapakasvatus. Älä luovuta niin helposti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. stupidusATmailDOTcom kirjoitti 1.2.2012 kello 19:24

    Pyöräilijäautoilijajalankulkija: Varmaan osasit omin silmin lukea että puhuin tilanteesta jossa käytävällä nimenomaan seisoo muita matkustajia. Jos kantamuksia ei jaksa pitää omassa sylissään, ne ovat selvästi liian painavia tai suuria bussissa kuljetettavaksi.

    Sinä sanoit, että ihmisiä seisoo vaikka penkeillä on tavaraa.

    Näin minä sen kantasuomalaisena, suomenkieltä auttavasti puhuvana ymmärsin ja siihen vastasin.

    Kehotin pidättäytymään olemasta lammas.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. stupidusATmailDOTcom kirjoitti 1.2.2012 kello 19:45

    Kimmo: Luin juuri vuonna 1969 julkaistun kirjan alas auton pakkovalta. Siinä ei puhuttu mitään joukkoliikenneruuhkista. Siinä luvattiin, että kunhan autot on heti-pian saatu hävitettyä museoihin, niintietokoneella ohjattu joukkokuljetusväline on mukava, nopea ja 100% turvallinen.

    Kirjassa mainittiin kuitenkin erikseen, että tähän ei päästä jo vanhanaikaisella metrolla. Näin asianlaita tosiaan ilmeisesti on.

    Suosittelen lukemaan välillä muutakin kuin poleemisia kirjoituksia – varsinkin esihistoriallisia sellaisia.

    Mitä relevanssia on 40-vuotta vanhalla joukkoliikennehöpinällä nykykeskusteluun, saati siihen miten joukkoliikenne ehkä kannattaisi järjestää Helsingissä/Helsingin seudulla nyt ja tästä eteenpäin?

    Aivan, en minäkään tiedä.

    Esimerkiksi Antero Alku on voimallisesti kritisoinut Helsingin metroa ja haluaisi käsittääkseni korvata sen pikaratikalla.

    Minulle on henkilökohtaisesti herttaisen yhdentekevää minkälainen raiteilla kulkeva laatikko siellä maan sisällä ja päällä kulkee, kunhan kulkee eli sen kyytiin pääsee.

    Jos ehdotat jonkinlaista paikkavarausjärjestelmää, niin laitapa vetoomus vetämään. Voi olla Kimmo, että se ei saa hirveästi vastakaikua – keneltäkään.

    Tätä keskustelua olisi helpompi käydä jos tarkentaisit vähän mitä ylipäätään haluat sanoa/väittää… Siis kyllähän sisätiloissakin alkaa jo kylmyys tuntua, mutta en viitsisi ihan pelkästään lämpimikseen höpötellä niitä näitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. Olli Pottonen kirjoitti 1.2.2012 kello 20:07

    jlbl:
    Mä en koskaan liiku kävellessä voimakkaasti sivusuunnassa paitsi jos joku soittaa kelloa. Äänihäirintä on mielestäni niin ikävää, että joku palaute sen epätoivottavuudesta on annettava.

    En minäkään pidä kellonsoitosta, mutta selkeä enemmistö vaikuttaa pitävän. Välillä kannattaa yrittää sopeutua enemmistön tahtoon eikä kiukutella sitä vastaan—etenkin kun tässä tapauksessa kiukuttelu haiskahtaa epäilyttävästi tieliikennelaissa määriteltyjen yleisten velvollisuuksien tahalliselta rikkomiselta.

    Laajemmin katsoen ratkaisu on tietysti jalkakäytävien ja pyöräteiden erottaminen toisistaan. Jos autot ja kävelijät kulkisivat samalla väylällä sekaisin jalkakäytävien puutteen vuoksi, kannattaisiko riidellä tööttäilystä vai rakentaa ne jalkakäytävät?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. stupidusATmailDOTcom kirjoitti 1.2.2012 kello 20:24

    jlbl:
    stupidusATmailDOTcom:

    Se signaloi että mä ajan niin kovaa sun näköpiiriisi katvealueella, että mä katson nyt parhaaksi siirtää vastuun sinulle sen sijaan että vähentäisin tilannenoputta. Se signaloi itsekkyyttä. Koita nyt uskoa että takaapäin lähestyvällä nopeammin liikkuvalla on vastuu törmäyksen välttämistä ja turvallisen tilannenopeuden noudattamisesta.

    Löysääpä vähän pipoa. Äläkä laita sanoja suuhuni. Näyttäisimme olevan jokseenkin samaa mieltä korrektista liikennekäyttäytymisestä.

    Tietysti tarkoitin kellon soittamista niissä tilanteissa kun kävelijä/kuka tahansa on joko jo harhailemassa tai oletettavasti harhautumassa pyöräkaistalle tai kun ao. tietä voi käyttää sekä kävelijä että pyöräilijä.

    Olisko tämä itsestään selvyys pitänyt vääntää rautalangasta?
    Miksi ihmeessä kukaan ränkyttäisi kelloa jalankulkijoiden kaistalla?

    Itse pyrin signaloimaan niin ajoissa, että siihen pitäisi voida reagoida säikähtämättä ja vieläpä niin, että kyseisessä tilanteessa on vielä jotakin tehtävissä jos kaikki ei mene suunnitelmien mukaan.

    Kyllä minä jo oman turvallisuutenikin vuoksi tuppaan hidastamaan omaa vauhtiani kun potentiaalinen vaaratilanne on edessä. Ihmisistä kun ei koskaan tiedä. Ei edes täysikasvuisista (itseeni viitaten).

    Mutta olen joutunut huomaamaan, että näitä spändexviilettäjiä jotka aiemmin kuvailemallani asenteella teillä liikkuvat, alkaa olla yhä enemmän ja enemmän.

    Kyllä minäkin tykkään ajaa kovaa, ei siinä mitään. Sehän on parasta keväistä herkkua jos ei ole talvella tullut liiemmin mankeloitua. Mutta näille tyyppauksille on sitten oma aikansa ja paikkansa.

    Olen toisaalta kyllä niinkin kuriton, että ajelen surutta kävelijöidenkin kaistalla esim. Kulosaaren sillalla kun tie on tyhjä. Näin hätäisemmät takaa päin tulevat ohjuksetkin pääsevät jatkamaan omaa matkaansa häiriöttömämmin. Tai saatan sillä tavoin antaa pariskuntien ajella rauhassa vierekkäin.

    Huomaavaisuutta on monenlaista, ja niin on perus*ulkkumaista asennettakin.

    En oikein osaa näillä näytöillä päättää, että kumpaa tyyppiä sinä liikenteessä pääasiallisesti edustat, mutta minulla on siitä kyllä omat epäilykseni…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. stupidusATmailDOTcom kirjoitti 2.2.2012 kello 8:13

    Marko V: Luonnollisesti lähialueiden hyvinvointi kiinnostaa itseäni. Kuten ihan jokaista kirjoittajaa tällä palstalla.

    Kartasta kun katsot niin jo keskeisen sijaintinsa takia Pirkkolan urheilupuisto voisi olla paremmin hyödynnetty kuin se nyt on. Itselleni sieltä kyllä löytyy jo kaikki tarvittava. Riesana tuolla seudulla on tosiaankin kahden kaupunkimotarin 24/7 luoma äänimaailma, joka kesäisinkin pahimmillaan tunkeutuu etelätuulen mukana kilometrin päähän keskuspuistoa pitkin. Missä kohtaa muuten ehdotin keskuspuiston laajentamista?

    Esikaupunkien hyvinvointi ja elinkelpoisuus on myös cityvihreiden etu. Näillä alueilla asukkaat saavat pääsääntöisesti palkkatuloa ja maksavat kunnallisveroa.

    Siinä vaiheessa kun puhuit jonkinlaisesta viherkäytävän muodostamisesta (määrittelemättä sen tarkemmin kokoa tai paikkaa) keskuspuistosta nyt puheena olleeseen Helsinkipuistoon?

    Kyllä itselläni on tapana tulkita tuollaiset puheet laajentamiseksi.

    ***

    Miten Pirkkolan urheilupuistoa sitten pitäisi nykyistä paremmin hyödyntää? Sitäkö ei siis hyödynnetä vielä tarpeeksi ja siis suhteessa mihin? Muihin kaupungin urheilupuistoihin? Olen ymmärtänyt, että uimahallissa/punttiksella käyttäjiä piisaa, samoin jäähallissa. Ja omat tarpeesikin tunnustat alueen jo tyydyttävän.

    Sori, mutta käsitykseni jonkinlaisesta YIMBYilystä vain vahvistuu.

    Tietysti Pirkkolalaiset maksavat veroja, mutta he eivät ole ainoita jotka niin tekevät. Se yhteinen potti, eli rahoitus, ei nyt vaan yksinkertaisesti riitä ihan kaikkeen.

    Minun(kin) mielestäni Keskuspuistolla näyttäisi menevän ihan kivasti näilläkin panostuksilla, Pirkkolan urheilupuistosta puhumattakaan.

    Tai lyö joitain konkreettisia lukuja/ongelmia pöytään, niin saadaan vähän lihaa luiden ympärille tähänkin keskusteluun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. jlbl kirjoitti 2.2.2012 kello 9:24

    Pyöräilijäautoilijajalankulkija:

    Jos toisten ihmisten olemassaolo ja sääntöjen mukainen liikkuminen kaupungissa häiritsee, kannattaa terapiavaelluksille suunnata johonkin jossa siihen on paremmat edellytykset…

    @ Pyöräilijäautoilijajalankulkija, stupidusATmailDOTcom ym.

    95% alle 40-vuotiaista naisista menee mukavasti ohi soittamatta kelloa, kun taas 80% yli 50-vuotiaista miehistä muistaa aina kertoa olevansa nyt lähestymässä. What gives?

    Selitystä ilmiölle ei nyt tässä yhteydessä yritetä antaa, mutta ei ne yli viisikymppiset miehet nyt niin paljon vaarallisempia tielläliikkujia ole, että moinen ero olisi liikenneturvallisuuden kannalta perusteltua.

    Yhdessäkään kevyenliikenteen onnettomuudessa on ole jalankulkijana ollut, koska osaan kävellä suoraan eteenpäin väylän oikeaa reunaa pitkin. Niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, minä pystyn tähän ilman että minua muistutetaan asiasta viisi kertaa kilometrin matkalla.

    Siihen soittokellon käyttöön on pari eri moodia: “tarpeen mukaan” ja “joka ikinen ja ainut kerta, riippumatta olosuhteista”, ja mielestäni valinta näiden välillä on asennekysymys, ei liikenneturvallisuuskysymys.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. Marko V kirjoitti 2.2.2012 kello 11:49

    stupidusATmailDOTcom: Siinä vaiheessa kun puhuit jonkinlaisesta viherkäytävän muodostamisesta (määrittelemättä sen tarkemmin kokoa tai paikkaa) keskuspuistosta nyt puheena olleeseen Helsinkipuistoon?

    Kyllä itselläni on tapana tulkita tuollaiset puheet laajentamiseksi.

    ***

    Miten Pirkkolan urheilupuistoa sitten pitäisi nykyistä paremmin hyödyntää? Sitäkö ei siis hyödynnetä vielä tarpeeksi ja siis suhteessa mihin? Muihin kaupungin urheilupuistoihin? Olen ymmärtänyt, että uimahallissa/punttiksella käyttäjiä piisaa, samoin jäähallissa. Ja omat tarpeesikin tunnustat alueen jo tyydyttävän.

    Sori, mutta käsitykseni jonkinlaisesta YIMBYilystä vain vahvistuu.

    Taustahan tässä on sellainen, että kun täällä Helsingissä on käynnissä sellainen hyvätuloisten perheiden joukkopako ja tänne ei ole jäämässä kuin rikkaat ja opiskelijat. Ilmeisesti kummatkaan noista ryhmistä ei maksa kunnallisveroa kun kassa on tyhjä. Siksi olen yrittänyt puhua esikaupunkialueiden viihtyisuuden puolesta. Jotta tehtäisiin Helsingistä houkuttelevampi.

    En ymmärrä, että mitä YIMBY:lyä siinä on, että ehdottaa laajan puisto- ja liikunta-alueen parempaa hyödyntämistä (isommalle määrälle ihmisiä). Kuljen tuolla Pirkkolan urheilupuistossa usein ja suhteessa alueen laajuuteen tuolla ei kyllä kovinkaan paljon liiku ihmisiä. Turun Impivaaraan (alueena Pirkkolan kaltainen) rakennettiin vesipuisto JukuPark:
    http://www.jukupark.fi/tmp_jukupark_turku_site_0.asp?sua=13&lang=1&s=661

    Keskuspuistohan voisi olla katkeamaton viherväylä, jos Kehä 1 ei brutaalista halkaisisi sitä. Tuon ongelman ratkaisemiksi varmasti löytyisi taloudellisesti kestäviä ratkaisuja jos tahtoa olisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. stupidusATmailDOTcom kirjoitti 2.2.2012 kello 15:17

    jlbl:
    Pyöräilijäautoilijajalankulkija:

    @ Pyöräilijäautoilijajalankulkija, stupidusATmailDOTcom ym.

    95% alle 40-vuotiaista naisista menee mukavasti ohi soittamatta kelloa, kun taas 80% yli 50-vuotiaista miehistä muistaa aina kertoa olevansa nyt lähestymässä. What gives?

    Selitystä ilmiölle ei nyt tässä yhteydessä yritetä antaa, mutta ei ne yli viisikymppiset miehet nyt niin paljon vaarallisempia tielläliikkujia ole, että moinen ero olisi liikenneturvallisuuden kannalta perusteltua.

    Yhdessäkään kevyenliikenteen onnettomuudessa on ole jalankulkijana ollut, koska osaan kävellä suoraan eteenpäin väylän oikeaa reunaa pitkin. Niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, minä pystyn tähän ilman että minua muistutetaan asiasta viisi kertaa kilometrin matkalla.

    Siihen soittokellon käyttöön on pari eri moodia: “tarpeen mukaan” ja “joka ikinen ja ainut kerta,riippumatta olosuhteista”, ja mielestäni valinta näiden välillä on asennekysymys, ei liikenneturvallisuuskysymys.

    Vakuuttavaa tilastointia olet jostain löytänyt, ma arvaan. 😉

    Eipä siltä, en koe olevani vastuussa muiden ihmisten liikennekäyttäytymisestä tai käyttäytymisestä ylipäätään.

    Joten käsittääkseni se herne on nyt otettu ulos nenästä ja voimme kaikki jatkaa pohtimalla vaikkapa keinovalikoimaa jolla fillarointia voisi sujuvoittaa vieläkin nykyistä enemmän (ja toki myös kävelijöiden liikkumista edistäviä toimia).

    Kai se pääasia on, että nykyistä suurempi osa pystyisi/uskaltaisi liikkua fillarilla/kävellen enemmän, vaivattomammin ja ennen kaikkea turvallisemmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. stupidusATmailDOTcom kirjoitti 2.2.2012 kello 15:45

    Marko V: Taustahan tässä on sellainen, että kun täällä Helsingissä on käynnissä sellainen hyvätuloisten perheiden joukkopako ja tänne ei ole jäämässä kuin rikkaat ja opiskelijat. Ilmeisesti kummatkaan noista ryhmistä ei maksa kunnallisveroa kun kassa on tyhjä. Siksi olen yrittänyt puhua esikaupunkialueiden viihtyisuuden puolesta. Jotta tehtäisiin Helsingistä houkuttelevampi.

    En ymmärrä, että mitä YIMBY:lyä siinä on, että ehdottaa laajan puisto- ja liikunta-alueen parempaa hyödyntämistä (isommalle määrälle ihmisiä). Kuljen tuolla Pirkkolan urheilupuistossa usein ja suhteessa alueen laajuuteen tuolla ei kyllä kovinkaan paljon liiku ihmisiä. Turun Impivaaraan (alueena Pirkkolan kaltainen) rakennettiin vesipuisto JukuPark:
    http://www.jukupark.fi/tmp_jukupark_turku_site_0.asp?sua=13&lang=1&s=661

    Keskuspuistohan voisi olla katkeamaton viherväylä, jos Kehä 1 ei brutaalista halkaisisi sitä. Tuon ongelman ratkaisemiksi varmasti löytyisi taloudellisesti kestäviä ratkaisuja jos tahtoa olisi.

    Oikeasti Marko, kyse ei ole siitä, että ihmiset kaihtavat Helsingissä asumista (edes esikaupungeissa) siksi, ettei se olisi jo laadullisesti riittävän houkutteleva paketti. He joko:

    A) eivät halua maksaa pienemmästä enemmän, tai
    B) heillä ei ole varaa asua täällä (ja vaikka olisikin niin keksivät kyllä syyn miksi on mahdotonta -> liittyy yleensä perusteluun A).

    ***

    Serena ei kelpaa? Stadikka ei kelpaa? Vain kotinurkille pykättävä vesipuisto kelpaa. Hence: YIMBY. Case closed.

    ***

    Olen aina ihmetellyt sitä miten väljästi ihminen voi itsensä mieltää vihreäksi. Käytännössä riittää kun vain itse toteaa, että olen vihreä, niin sitten on vihreä.

    Jonkun kehätien kansittaminen on niin helvetin kallis projekti, että jos/kun se toteutetaan niin voit olla varma, että se ei jää pelkäksi viherkanneksi.

    Tai kyllä sitä vihreä voi kutsua viherkäytäväksi puikkelehtiessaan kehällä seisovien rakennusta välistä Keskuspuistosta Helsinkipuistoon ja takaisin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. stupidusATmailDOTcom kirjoitti 2.2.2012 kello 15:51

    Olli Pottonen: En minäkään pidä kellonsoitosta, mutta selkeä enemmistö vaikuttaa pitävän. Välillä kannattaa yrittää sopeutua enemmistön tahtoon – –

    Muutoin jaan pitkälti ajatuksesi, mutta jos jotain rohkenisin väittää, niin sitä, että suurin osa nimenomaan ei pidä kellon soittamisesta.

    Aivan kuten suurin osa autoilijoistakaan ei näyttäisi liiemmin arvostavan torven soittamista.

    Olen se tällä palstalla jo monesti todennut ja totean vieläkin: vaatii tapakasvatusta (ja totta kai sitä oman pään sisäistä harkintaakin roppakaupalla).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  70. Olli Pottonen kirjoitti 2.2.2012 kello 21:33

    stupidusATmailDOTcom: Muutoin jaan pitkälti ajatuksesi, mutta jos jotain rohkenisin väittää, niin sitä, että suurin osa nimenomaan ei pidä kellon soittamisesta.

    Saatoin toki olla väärässä, ehkä kellonsoittoa arvostavat jalankulkijat ovat vähemmistö. Ovat he kuitenkin kohtuullisen iso joukko, ja Liikenneturvakin kehottaa soittamaan kelloa. On siis ihan järkevää ajatella kellonsoiton olevan tavanomainen kohtelias ennakkovaroitus, ja vihaiset protestit näin ajattelevia pyöräilijöitä kohtaan ovat asiattomia. Pikemminkin kannattaisi kirjelmöidä Liikenneturvalle ja vaatia parempia kampanjoita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  71. Marko V kirjoitti 2.2.2012 kello 21:56

    stupidusATmailDOTcom: Oikeasti Marko, kyse ei ole siitä, että ihmiset kaihtavat Helsingissä asumista (edes esikaupungeissa) siksi, ettei se olisi jo laadullisesti riittävän houkutteleva paketti. …

    Olen aina ihmetellyt sitä miten väljästi ihminen voi itsensä mieltää vihreäksi. Käytännössä riittää kun vain itse toteaa, että olen vihreä, niin sitten on vihreä.

    Olen töissä Itä-Helsingissä ja meille kulkee töihin Espoosta huomattava määrä asiantuntijatason porukkaa. Kukaan haastattelemistani ei edes mieti Helsinkiin muuttoa. Ei vaikka täällä olisi halvempaa. Mittaako Helsinki joillakin laatumittareilla asumisensa laatua?

    Minä en usko, että vihreää kaupunkia voi rakentaa unohtamalla ihmisen. Se on cityvihreillä mielestäni mennyt mönkään. Ajatusmaailmaltani eroan varmasti hyvin paljon muista kirjoittajista. Ilman laadukasta ja terveellistä asuinympäristöä ei Helsingin haluttavuutta saada lisättyä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  72. stupidusATmailDOTcom kirjoitti 3.2.2012 kello 14:46

    Olli Pottonen: Saatoin toki olla väärässä, ehkä kellonsoittoa arvostavat jalankulkijat ovat vähemmistö. Ovat he kuitenkin kohtuullisen iso joukko, ja Liikenneturvakin kehottaa soittamaan kelloa. On siis ihan järkevää ajatella kellonsoiton olevan tavanomainen kohtelias ennakkovaroitus, ja vihaiset protestit näin ajattelevia pyöräilijöitä kohtaan ovat asiattomia. Pikemminkin kannattaisi kirjelmöidä Liikenneturvalle ja vaatia parempia kampanjoita.

    Jep. Uskon, että trendi on se, että useampi tulee kelloa kuulemaan ja myös oppimaan, että siihen reagoidaan ei-reagoimalla tai jos havaitsee/tietää, että on väärässä paikassa, niin reagoimalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  73. stupidusATmailDOTcom kirjoitti 3.2.2012 kello 15:07

    Marko V: Olen töissä Itä-Helsingissä ja meille kulkee töihin Espoosta huomattava määrä asiantuntijatason porukkaa. Kukaan haastattelemistani ei edes mieti Helsinkiin muuttoa. Ei vaikka täällä olisi halvempaa. Mittaako Helsinki joillakin laatumittareilla asumisensa laatua?

    Minä en usko, että vihreää kaupunkia voi rakentaa unohtamalla ihmisen. Se on cityvihreillä mielestäni mennyt mönkään. Ajatusmaailmaltani eroan varmasti hyvin paljon muista kirjoittajista. Ilman laadukasta ja terveellistä asuinympäristöä ei Helsingin haluttavuutta saada lisättyä.

    Hyviä pointteja, ja myös rohkeita väitteitä, joita pitäisi päästä tarkemmin tilastojen kautta purkamaan.

    Mutta siis asut jossain Keskuspuiston lähettyvillä…? Sellainen kuva mulle keskustelusta ainakin jäi. Siksi viittaus YIMBYyn.

    Luullakseni moni asiantuntijatasoiset ihminen kovin mieluusti hakeutuu nimenomaan Espooseen, ei esim. Vantaalle jossa olisi vieläkin edullisempaa asua.

    Syitä voi jokainen arvuutella. En usko, että kaikissa tapauksissa (tai edes suurimmassa osassa) perustelu on kauniit luontoarvot. Vaikka Espoossa tietysti on valtavan kauniita paikkoja. Mielestäni Helsingistäkin löytyy. Mutta nämä ovat Marko kaikki kovin suhteellisia käsityksiä. Se mikä on yhdelle kaunista lienee jollekin toiselle rumaa.

    Sellainen havainto on kyllä tehty, että ihmiset kyllä priorisoivat kauneutta jos siihen on varaa/mahdollisuus.

    Ne asiantuntijatasoiset ihmiset jotka itselläni on kunnia tuntea eivät jostain syystä mielellään puhu rahasta.

    Minä en usko, että mitään kaupunkia, tai edes yksittäistä asuinrakennusta, voi rakentaa “unohtamalla ihmisen”. Helsinki on siis sinun mielestäsi unohtanut ihmisen, eli toiminut mielestäsi väärin eli miten tarkalleen ottaen?

    Kaikki mittarit toistaiseksi osoittavat, että jengi halajaa Helsinkiin lisääntyvässä määrin. Joku puhuisi jopa, että hinnalla millä hyvänsä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  74. Osmo Soininvaara kirjoitti 3.2.2012 kello 15:34

    Preferenssit vaihtelevat. Nokian Elopille yritettiin hankkia merenrantapalatsi Espoosta, mutta tämä halusi asua ihmisten ilmoilla ja asuu nyt Katajanokalla, vaikka Keilaniemeen olisi Espoosta helpompi matka.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  75. stupidusATmailDOTcom kirjoitti 3.2.2012 kello 15:56

    Osmo Soininvaara:
    Preferenssit vaihtelevat. Nokian Elopille yritettiin hankkia merenrantapalatsi Espoosta, mutta tämä halusi asua ihmisten ilmoilla ja asuu nyt Katajanokalla, vaikka Keilaniemeen olisi Espoosta helpompi matka.

    Taitaa Osmo-setä vain vähän juksata. Ettäkö ihmiset oikeasti perfe… perforoi… prefek… purprot.

    Äsh, ihan liian vaikea sana.

    ***

    Moni pikkukylän kasvatti tuntuu näin intuitiivisesti asettuvan kovin mielellään aloilleen isompiin puitteisiin kun on kerran päässyt ihmisvilinän ja tekemisen meiningin makuun. Olen itsekin Elopin tavoin tällä tavalla asenteellinen ihmisraunio.

    Lohdutukseksi, moni sitten eläköityy kovinkin mielellään kotikonnuista muistuttaviin oloihin ellei sitten suoraan pakkaa kimpsujaan lapsuuden maisemiin.

    Itse häippäisisin vaikka heti Savonlinnaan (vaikken ole sieltä päinkään kotoisin) jos siellä olisi paria kunnon talvikuukautta lukuun ottamatta ikuinen kesä ja joku vieläpä maksaisi asumisen viulut… Tai tarjoaisi edes jotain sopivaa työtä.

    Keep on dreaming people!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  76. Kimmo kirjoitti 3.2.2012 kello 19:14


    Minä soitan yhden kilauksen kelloa noin 20 metriä ennen jalankulkijoita. Toisin kuin jlbl, jokseenkin kaikki jalankulkijat osaavat käyttäytyä sen kuultuaan järkevästi eivätkä liiku sivusuunnassa minnekään. Kellolla varoitetaan siitä, että älä astu eteeni odottamatta.

    Mikäköhän olisi liikenteessä kuolleiden määrä, jos autoliikenne toimisi samalla logiikalla. Tiet täytetään kortittomilla mopokuskeilla ja sekaan työnnetään 5-10 kertaa kovempaa ajavia henkilö- ja kuorma-autoja. Autot ajelisivat ilman nopeusrajoituksia ja oman harkintansa mukaan soittaisivat kohdalla tai vähän ennen torvea. BÖÖÖÖ…latu auki! Mopokuskin tehtävä olisi sitten olla säikähtämättä ja osata väistää autoja oikeaan suuntaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  77. Osmo Soininvaara kirjoitti 3.2.2012 kello 20:24

    Kimmo, olet oikeassa. Fillarit pitäisi vapauttaa kevyenliikenteenväylän pakkokäytöstä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  78. Marko V kirjoitti 4.2.2012 kello 17:27

    stupidusATmailDOTcom:
    Kaikki mittarit toistaiseksi osoittavat, että jengi halajaa Helsinkiin lisääntyvässä määrin. Joku puhuisi jopa, että hinnalla millä hyvänsä.

    Jaa onko näin? Viimeisen tiedon mukaan Helsingin muuttohäviö per lähtijä suhteessa tulijaan on 3766 e/a. Lähtijät paikataan lisäksi 80 %:sesti maahanmuutolla. Enemmistö Virosta päin. Ts. suomalainen insinööri kun muuttaa pois saadaan virolainen siivooja tilalle. Edes Elopin saaminen kaupunkiin ei ole tuota tilastoa riittävästi kaunistanut. Tuohon kun yhdistää sen, että Poliisi kertoo väkivaltaisten jengien muodostumisen olevan muutaman vuoden päässä, niin eihän tulevaisuus kovin hyvältä näytä. Oletteko ajatelleet tällaista trendiä pitää miten pitkään päällä?

    Se että Helsinki on antanut esikaupunkialueiden muodostua valtion hallinnoimien kaupunkimotareiden melu- ja pienhiukkaspäästöalueiksi kertoo mielestäni hyvin kaupungin asenteesta asukkaita kohtaan. Itäkeskuksen siltahanke ja Herttoniemen metroaseman kaavat kertovat, että ei asukkailla tulevaisuudessakaan niin väliä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  79. stupidusATmailDOTcom kirjoitti 7.2.2012 kello 12:26

    Marko V: Jaa onko näin? Viimeisen tiedon mukaan Helsingin muuttohäviö per lähtijä suhteessa tulijaan on 3766 e/a. Lähtijät paikataan lisäksi 80 %:sesti maahanmuutolla. Enemmistö Virosta päin. Ts. suomalainen insinööri kun muuttaa pois saadaan virolainen siivooja tilalle. Edes Elopin saaminen kaupunkiin ei ole tuota tilastoa riittävästi kaunistanut. Tuohon kun yhdistää sen, että Poliisi kertoo väkivaltaisten jengien muodostumisen olevan muutaman vuoden päässä, niin eihän tulevaisuus kovin hyvältä näytä. Oletteko ajatelleet tällaista trendiä pitää miten pitkään päällä?

    Se että Helsinki on antanut esikaupunkialueiden muodostua valtion hallinnoimien kaupunkimotareiden melu- ja pienhiukkaspäästöalueiksi kertoo mielestäni hyvin kaupungin asenteesta asukkaita kohtaan. Itäkeskuksen siltahanke ja Herttoniemen metroaseman kaavat kertovat, että ei asukkailla tulevaisuudessakaan niin väliä.

    Sellaista aaltoliikettähän tuo tuppaa olemaan kun asumishimo on suurempaa kuin mitä jäykkä ja hidas – tai suomeksi, surkea (epäonnistunutkin?) – kaavoittaminen sallii.

    Siitä huolimatta Helsingin väestö on kasvanut yhtäjaksoisesti vuodesta 2005 alkaen. VIITE: HELSINGIN JA HELSINGIN SEUDUN VÄESTÖENNUSTE 2012–2050

    Siitä ollaan montaa mieltä pitäisikö Espoo, Kauniainen ja Vantaa “laskea” Helsingiksi. Henk.koht. olen sitä mieltä, että pitäisi. Ja moni muukin kunta.

    On mukavampaa käydä Helsingissä töissä, mutta maksaa veronsa omaan asuinkuntaansa missä voi asua leveämmin ja ennen kaikkea halvemmalla. Ja sitten taivastella kun nk. huono-osaisuus/rikollisuus kohdistuu Helsinkiin enemmän kuin naapurikuntiin.

    Paskallakaan kaavoittamisella ei voi selittää pois yksilön omien valintojen merkitystä/vastuuta. Mutta aina voit Marko toki yrittää. Mutta älä ihmettele jos ihan kaikki eivät ihan aina jaksa kuunnella sitä marinaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  80. stupidusATmailDOTcom kirjoitti 7.2.2012 kello 12:33

    Ja vastaisit nyt Marko V. vielä siihen kysymykseen, että miten Helsinki on unohtanut – vaiko vasta unohtamassa? – ihmisen? Ja onko esimerkiksi Espoo sitten toisaalta muistanut ihmistä jotenkin erityisen hienolla tavalla Helsinkiin verrattuna?

    Kaupungin “järjellisempi” rakentaminen on siitäkin helvetin haasteellista, että niitä ajan saatossa ilmenneitä multitudeja isompia ja pienempiä ongelmakohtia ei usein ole kovin helppo jälkikäteen korjata – jos onnistuu ollenkaan.

    Mutta on pakko jotenkin yrittää, eikö? Ja sitä kai vihreät(kin) yrittävät osaltaan tehdä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  81. Marko V kirjoitti 8.2.2012 kello 8:43

    stupidusATmailDOTcom:
    Ja vastaisit nyt Marko V. vielä siihen kysymykseen, että miten Helsinki on unohtanut – vaiko vasta unohtamassa? – ihmisen? …

    Mutta on pakko jotenkin yrittää, eikö? Ja sitä kai vihreät(kin) yrittävät osaltaan tehdä?

    Niin mielestäni se, että esikaupunkialueiden asukkaiden elinympäristön on annettu muuttua epämiellyttäväksi ja epäterveelliseksi pienhiukkaspäästö- ja melualueeksi tarkoittaa sitä, että Helsinki on unohtanut ihmisen. En myöskään ymmärrä miten tämän hetken suuret rakennushankkeet (esim. Kalasatama) palvelevat lapsiperheitä. Pitäisikö lasta nukuttaa parvekkeella kun itäväylä jyrisee 50 metrin päästä ohi?

    Vihreät voivat aloittaa vaikka siitä, että tekevät seuraavan lisäyksen alla olevaan sivuun:

    Ilmaston kannalta on tärkeää säilyttää yhdyskuntarakenne tiiviinä turhan liikkumisen minimoimiseksi. Kaupunkien kasvava väkimäärä asettaa kuitenkin haasteita kaupunkiympäristön terveellisyydelle liikenteen melu- ja pakokaasupäästöjen takia. Vihreiden tavoitteena on taata kaikille kaupunkilaisille puhdas ja miellyttävä elinympäristö.

    http://www.vihreat.fi/politiikka/luonto-ja-ymparisto

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  82. PasiLa kirjoitti 25.2.2012 kello 18:03

    Mitenkä näiden paikkojen sähköautojen lataus huomioidaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus