Matkakertomus Bangkokista

Olen ollut BMH:n hal­li­tuk­sen matkalla Thaimaas­sa tutus­tu­mas­sa pari­in toim­i­tuk­seemme ja kat­sas­ta­mas­sa markki­noi­ta. BMH on myynyt tääl­lä kahdelle sement­tite­htaalle Tyrannnosauruk­set, joil­la valmis­te­taan jät­teistä laadukas­ta polt­toaineit­ta, SRF:ää. Erinäi­sistä syistä johtuen jäte sovel­tuu eri­tyisen hyvin polt­toaineek­si sementin valmis­tuk­ses­sa. Toinen tehtaista käyt­tää help­poa teol­lisu­usjätet­tä, toinen lajit­telema­ton­ta yhdyskun­ta­jätet­tä, mikä on suorituk­se­na haas­tavampi. Tämä jälkim­mäi­nen on tehnyt jät­teenkäsit­telystä varsi­naisen kom­bi­naatin niin, että bio­jäte pää­tyy lan­noit­teek­si ja poltet­ta­va jäte jae­taan omi­naisuuk­sien­sa perus­teel­la kahdek­si jakeek­si käytet­täväk­si sement­tiu­unin eri kohdis­sa. Tätä lan­noitepros­es­sia ei meille esitel­ty. Raskas­met­al­lit?

Vierail­imme myös ener­giamin­is­ter­iön uusi­u­tu­van ener­gian osas­tol­la sekä sitä tukevas­sa strate­gises­sa kehit­tämisyk­sikössä. Isän­nät oli­vat todel­la ammat­ti­taitoisia, tekivät hyviä kysymyk­siä, ja tun­tu­i­v­at ole­van erit­täin tosis­saan edis­tämässä uusi­u­tu­vaa ener­giaa. Antoi hallinnos­ta hyvän kuvan. 

Olin yllät­tynyt, kuin­ka kun­ni­an­hi­moisia suun­nitelmia Thaimaas­sa on. Hei­dän tarkoituk­sen­sa on vähen­tää öljyri­ip­pu­vu­ut­ta nos­ta­mal­la uusi­u­tu­van ener­gian osu­u­den ener­gianku­lu­tuk­ses­ta 25 pros­ent­ti­in. Se on pääasi­as­sa bio­mas­saa, mut­ta esimerkik­si aurinkoen­er­gian teho on tarkoi­tus nos­taa 2000 megawat­ti­in. Biopolt­toainei­den osu­us liiken­teessä on tarkoi­tus nos­taa 44 prosenttiin. 

Poltet­ta­va bio­mas­sa on pääasi­as­sa maat­alouden sivu­vir­taa, esimerkik­si öljy­pal­mun kuo­ria. Pal­muöljyä aio­taan käyt­tää jonkin ver­ran biodieselin valmis­tuk­seen. Kun huo­mautin, että tämä on vähän ris­tiri­itainen asia, vas­tat­ti­in, ettei Thaimaa ole Indone­sia. He eivät raivaa sademet­siä pal­muöljyn tuotan­toon. Jonkin ver­ran van­ho­ja kumivil­jelmiä kyl­lä muute­taan muute­taan palmuöljyviljelmiksi. 

Käsi­tys siitä, että vain Euroop­pa tekee jotain ilmas­ton hyväk­si on ker­takaikkises­ti väärä. Thaimaan ohjel­ma on kun­ni­an­hi­moi­sem­pi kuin EU:n. Thaimaan hiilid­iok­sidipäästöt ovat lisään­tyneet 2000-luvul­la noin kol­man­nek­sel­la, kun talous on kas­vanut liki 70 %. Päästö­ta­so on asukas­ta kohden kol­mannes Suomen päästöistä ja ostovoimako­r­jat­tu kansan­tu­lo noin neljännes Suomen tasosta. 

Mie­lenki­in­toista oli, että isän­tien joukos­sa oli noin puo­let naisia, eivätkä mis­sään sivuroolis­sa. Tapasimme illal­la suurlähet­tilään ja kysyin ilmiöstä. Suurlähet­tilään mukaan nais­ten ase­ma poli­ti­ikas­sa on surkea, mut­ta yri­ty­selämässä varsin vahva.

Illal­la suurlähetys­tössä puhuimme tietysti paljon Thaimaas­ta ja suo­ma­lais­es­ta vien­nistä, mut­ta mie­lenki­in­tois­in­ta oli ana­lyysi Myan­marin (Bur­ma) tilanteesta. Soti­lasjun­tan hal­lit­se­ma sul­jet­tu maa on ilmeis­es­ti päät­tänyt pala­ta nykyaikaan ja aloit­taa hal­li­tun avau­tu­misen. Maa on toiv­ot­toman jäl­keen­jäänyt eikä siel­lä ole juuri infra­struk­tu­uria, joten Aasian jät­timäiseen talouskasvu­un mukaan pääsem­i­nen vie aikaa. Ennus­taisin, että Kiina hoitaa tämänkin asian, rak­en­taa tiet ja rautatie, eikä tee sitä pyytettömästi. 

Suo­ma­laiset tun­te­vat Thaimaan lähin­nä tur­is­mista. Se on kuitenkin myös nou­se­va teol­lisu­us­val­tio. Maas­sa valmis­te­taan vuosit­tain 1,8 miljoon­aa autoa. 

Val­ta­va on eteen­päin men­e­misen meinin­ki. Maa on köy­hä kehi­tys­maa, mut­ta sen talous kas­vaa viisi pros­ent­tia vuodessa eli kaksinker­tais­tuu noin 14 vuodessa. 

Euroop­pa on jäämässä täysin sivurooli­in maailmassa.

43 vastausta artikkeliin “Matkakertomus Bangkokista”

  1. Päästö­ta­so on asukas­ta kohden kol­mannes Suomen päästöistä ja ostovoimako­r­jat­tu kansan­tu­lo noin neljännes Suomen tasos­ta.

    Paljon on matkaa ener­giate­hokku­udessa. Thaimaas­sa ei tai­da läm­mi­tyk­seen men­nä ener­giaa käytän­nössä lainkaan. Ja aurinkoa taitaa olla pimeim­pänäkin kaut­e­na enem­män käytet­tävis­sä kuin Suomen kesässä.

  2. Mukavaa lukea näinkin posi­ti­ivista kom­ment­tia koti­maan asioista.

    Virkamiehistössä löy­tyy ihan oikeaakin asiantun­te­mus­ta ja tah­toa kehit­tää asioi­ta eteen­päin, vaik­ka Thaimaan sanomale­htiä lukies­sa syn­tyy varsin eri­lainen kuva hallinnon osaamisesta.

    Korkeim­man tason poli­ti­ik­ka on kaik­il­ta osin sekavaa ja tem­poil­e­vaa. Pop­ulisti­nen nyky­hal­li­tus esimerkik­si alen­si vastikään ben­si­inin vero­tus­ta niin, että pumpuil­la tapah­tui siir­tymää etano­lisekoit­teis­es­ta gaso­holista takaisin puh­taaseen ben­si­ini­in. Tämä jär­jet­tömyys perut­ti­in vähän ajan kulut­tua. Lisäk­si hal­li­tus antoi tarpeet­toman veronalen­nuk­sen ensi­au­ton osta­jille, ikään kuin auto­ja ja ruuhkia ei olisi jo tarpeek­si. Joukkoli­iken­teen megapro­jek­tit puolestaan etenevät tarpeet­toman hitaasti.

    Vaik­ka suurista ja kun­ni­an­hi­moi­sista suun­nitelmista on tääl­lä usein varsin pitkä mat­ka todel­lisu­u­teen, etano­lin (sok­eriruo’os­ta) ja pal­muöljyn hyö­dyn­tämi­nen lihot­taa niiden paljon maa­ta omis­tavien mah­timi­esten pankki­tile­jä, jot­ka Thaimaan poli­ti­ikkaa pyörit­tävät, joten tältä osin edis­tys­tä on oletet­tavasti luvassa.

  3. Euroop­pa on jäämässä täysin sivurooli­in maailmassa.

    Tästä teemas­ta on ollut mie­lenki­in­toista jut­tua TEDis­sä, mm. http://www.ted.com/talks/lang/en/martin_jacques_understanding_the_rise_of_china.html (myös suomenkieli­nen tek­sti­tys löytyy).

    Vaik­ka EU olisikin sulkeu­tu­mas­sa tui­jot­tele­maan omaa napaansa, voisiko Suo­mi yrit­tää toimia fik­sum­min, ohi EU:n ken­ties? Tämä teema itse asi­as­sa osit­tain liit­tyy käyn­nis­sä ole­vaan vaalisk­abaan, jos työn­jako on että päämin­is­teri hoitaa EU-asi­at ja pres­i­dent­ti ulkopoli­ti­ikan mui­hin suun­ti­in. Mieleen tulee uudelleen Jaakon­saaren vaali­valvo­jaiskom­ment­ti http://www.soininvaara.fi/2012/01/22/nyt-tarvitaan-rahaa/#comment-166429 .

  4. Pis­teet jäte­m­ate­ri­aalin käytöstä, mut­ta muuten tun­tui aika pahal­ta. Kuu­lostaa siltä, että Thaimaa tulee muiden nou­se­vien kehi­tys­maid­en tapaan nos­ta­maan kulu­tus­taan. Oljyri­ip­pu­vu­u­den vähen­tämi­nen ei kai tarkoi­ta vielä öljyn kulu­tuk­sen vähen­tämistä. Maan talouden kaksinker­tais­tu­misen­nuste ei lupaa hyvää.

    En halua sanoa, että Thaimaan pitäisi jäädä omavaraistalouteen samaan aikan kun Suo­mi porskut­taa, mut­ta ei tässä vielä oikein val­oa näy. Meil­lä on enem­män vihreää tekni­ikkaa, jol­la voisi peri­aat­teessa pyörit­tää vihreäm­pää talout­ta, mut­ta käytän­nössä kai pyöritämme sekä vihreää että mus­taa talout­ta täysillä.

  5. Uuti­sista luin juuri että Intia ryhty­isi osta­maan Iranil­ta öljyä suo­raan kul­lal­la. Samaa on ilmeis­es­ti poht­in­ut Kiina. YLE uuti­soi että Iran lopet­taa öljyn tuon­nin Euroopan Unioniin. 

    Reuters uuti­soi että Libyan öljyn­tuotan­to on pian entisel­lä tasol­laan. Lento­tukialuk­sia siir­rel­lään Syyr­i­an ja Hor­muzin salmen seudul­la ja meno on melko mielenkiintoista. 

    Oba­ma ilmoit­ti USA:n armei­jan suurista säästöistä, mut­ta samal­la tote­si että kaukoidästä ei säästetä. USA läh­tee Euroopas­ta, mut­ta panos­taa samal­la mil­jarde­ja uusi­in soti­las­tukiko­hti­in Tyynel­lä merel­lä. Maail­man­poli­ti­ikan pain­opiste on juuri tuol­la Thaimaan ympäril­lä. Etelä Kiinan merel­lä ja Ara­bi­an merellä.

    Euroop­pa on globaalin voimapoli­ti­ikan syr­jäseu­tua, ja Suo­mi on Euroopan Kain­uu, niinkuin joku totesi.

  6. “En halua sanoa, että Thaimaan pitäisi jäädä omavaraistalouteen samaan aikan kun Suo­mi porskut­taa, mut­ta ei tässä vielä oikein val­oa näy.”

    Aikamoinen valkoisen miehen taak­ka tässä kom­men­tis­sasi, Juho. Aasi­as­sa lie­nee vieläkin työelämässä ensim­mäi­nen, vieläkin nuori sukupolvi, joka on työl­listynyt ilmas­toi­tu­i­hin toimistoihin. 

    He koke­vat usein vas­tu­un sukun­sa elät­tämis­es­tä ja yhteiskun­tansakin kehit­tämis­es­tä — joka kehi­tys on hur­jaa. Voimme tar­jo­ta apuamme, mut­ta sor­mi pystyssä osoit­telu, tyyli­in “Väärin vauras­tut­tu” on aika hassua.

  7. Juho Laatu:
    Pis­teet jäte­m­ate­ri­aalin käytöstä, mut­ta muuten tun­tui aika pahal­ta. Kuu­lostaa siltä, että Thaimaa tulee muiden nou­se­vien kehi­tys­maid­en tapaan nos­ta­maan kulu­tus­taan. Oljyri­ip­pu­vu­u­den vähen­tämi­nen ei kai tarkoi­ta vielä öljyn kulu­tuk­sen vähen­tämistä. Maan talouden kaksinker­tais­tu­misen­nuste ei lupaa hyvää. 

    Kaik­ki nykyiset kehi­tys­maat tule­vat nos­ta­maan kulu­tus­taan. Ei kai kukaan muu­takaan kuvit­tele? Ne tekevät nyt saman kuin län­si­maat tekivät jokin aika sit­ten. Posi­ti­ivista tässä on se, että Thaimaa näyt­tää tekevän sen vas­tu­ullisem­min kuin mon­et muut nou­se­vat kehi­tys­maat. Kulu­tuk­sen lisään­tymisen surkut­telu täältä huip­puku­lu­tuk­sen maista käsin ei auta yhtään.

  8. Tiedemies:
    Paljon on matkaa ener­giate­hokku­udessa. Thaimaas­sa ei tai­da läm­mi­tyk­seen men­nä ener­giaa käytän­nössä lainkaan. 

    Arve­len­pa että noil­la lev­eyk­sil­lä saadaan hel­posti kulumaan jäähdyt­tämiseen enem­män ener­giaa mitä me käytämme läm­mit­tämiseen. Läm­mit­tämiseen kun kel­paa suo­raan läm­pöen­er­gia mut­ta jäähdyt­tämisek­si se läm­pö pitää siinä välis­sä muut­taa sähköksi.

    1. Tääl­lä jäähdytetään kaikkea. Kaduil­la kävel­lessä putoaa kon­denssivet­tä niskaan ali­tuis­es­ti. Siihen menee val­tavasti energiaa.

  9. Juha Mäen­pää: Voimme tar­jo­ta apuamme, mut­ta sor­mi pystyssä osoit­telu, tyyli­in “Väärin vauras­tut­tu” on aika hassua.

    lau­ri: Kulu­tuk­sen lisään­tymisen surkut­telu täältä huip­puku­lu­tuk­sen maista käsin ei auta yhtään.

    Samaa mieltä. Pitäisi siis olla entisiä toimi­vampia keino­ja ja kon­ste­ja. Min­un mielestäni fos­si­ilis­ten poltossa peru­songel­ma on koko ken­tän sekaisu­us ja sen mah­dol­lis­ta­ma lipsuminen.

    Maail­maa ei pelaste­ta vielä sil­lä, että muu­ta­ma helsinkiläi­nen ostaa kom­pos­toitu­van telkkarin, eikä sil­lä, että Thaimaas­sakin muu­ta­ma kaveri on innois­saan uuden tekni­ikan käyt­tööno­to­s­ta. Nykyisessä mallis­sa uusia fos­si­ilis­ten käyt­töko­htei­ta syn­tyy toden­näköis­es­ti nopeam­paan tahti­in kuin van­ho­ja pois­tuu. Kan­nat­tavia mut­ta silti sul­jet­tu­ja öljykent­tiä ja hiilikai­vok­sia on aika harvassa.

    Nyky­istä toimi­vam­paan malli­in tarvit­taisi­in nyky­istä yksinker­taisem­pia ja suo­ravi­ivaisem­pia ottei­ta. Vihreän tekni­ikan lisäämisen sijaan pitäisi keskit­tyä enem­män fos­si­ilis­ten polton vähen­tämiseen. Epä­su­osit­tua — aivan, mut­ta tarpeel­lista. Jät­täy­tymi­nen hyvien mah­dol­lisuuk­sien ja henkilöko­htais­ten hyvien ratkaisu­jen varaan ei riitä. Vain sel­l­ainen malli toimii, jos­sa konkreet­tiseti lyödään myös tulp­pia lähtei­den suulle.

    Täl­lainen malli vaati­nee valitet­tavasti myös uhrautu­mista. Suo­ma­lais­tenkin pitää olla valmi­ita lopet­ta­maan hiilen polt­to Helsingis­sä ja vähen­tämään liiken­nepolt­toainei­den käyt­töä. Siis alen­ta­maan kulu­tus­ta­soa. Tämä pitää myös sanoa ääneen. Vihreä toim­inta ja säästöt yht­enä yhteiskun­nan sek­to­ri­na ei toimi.

    Jotain hyvääkin. Kioto­ssa san­ot­ti­in ääneen ainakin tavoite, ja nyt peri­aat­teessa kaik­ki maat ovat tuon suun­taisen tavoit­teen ainakin muodol­lis­es­ti hyväksyneet. Mut­ta viimeis­ten kok­ousten julis­t­a­mi­nen voitoik­si on silti kyl­lä itsepetosta.

    Vihreät han­kkeet eivät toi­mi myöskään pelkästään EU:n han­kkeena, muiden vas­taavia odotellen. Aja­tus lentopolt­toaineen verot­tamis­es­ta toimisi. Nyt töpinäk­si vain. Kiina mak­saa kyl­lä, jos ei saa muuten lentää EU:n alueelle. Sit­ten seu­raavak­si hiiliv­ero muiden aluei­den tuot­teille. (EU:n päästökaup­paa olen moit­tin­ut paljon jo aiem­minkin — se menee hel­posti mon­imutkaisek­si, jää vajaak­si ja käper­tyy sisäänpäin.)

    Vireän liiton poli­ti­ik­ka kuu­luu myös sar­jaan sekoit­ta­va. Pitäisikö (usein toim­i­mat­tomienkin) vihei­den tavoit­tei­den lisäk­si kan­nat­taa Helsin­ki-keskeisyyt­tä, Euroopan liit­to­val­tio­ta ja sen talouden buus­taamista, sota­toimien kan­sain­välistymistä jne.? Myös arvolib­er­aal­i­udessa se voisi kat­taa muitakin kuin yhden mielip­i­teen (vaik­ka itse pidänkin nyky­istä lin­jaa ihan kelvol­lise­na). Sekin käy, että muut puolueet aja­vat vihre­itä asioi­ta, jos jotkut vihrei­den tiukkapipoisim­mat aat­teet eivät äänestäjiä miel­lytä. Mut­ta kun nyt ensim­mäisek­si vihreät tar­joisi­vat jotain nyky­istä toimivampa.

    Vihrei­den tulee siis pohtia eri tavoit­tei­den pri­or­i­teet­te­ja. Pitää myös aset­taa kysymys, onko viisas­ta kor­va­ta fos­si­il­isia mas­si­ivisel­la biopolt­toainei­den käytöl­lä. Riit­tääkö aurinko, vai pitääkö tur­vau­tua ydin­voimaan? Ja kaik­ki uusi sil­lä edel­ly­tyk­sel­lä, että fos­si­ilis­ten kulu­tus vähe­nee oikeasti maa­pal­lon mittakaavassa.

    Tässä toiv­ot­tavasti oli jo vähän viit­teitä nyky­istä parem­mas­ta konkre­ti­as­ta (vai eikö?). Perusa­ja­tus on siis sanoa tavoit­teet selkeästi ja ääneen, negati­ivi­sine piirtei­neen, ja tun­nus­taa puuhaste­lut puuhasteluik­si. Ihmiset ymmärtävät yksinker­taisia ajatuk­sia. Mon­imutkaiset pros­es­sit johta­vat useim­miten sivu­raiteille ja taitavimpi­en lob­barei­den voit­toon (ja siis esimerkik­si sekä mus­tan että vihreän kulu­tuk­sen maksimointiin).

  10. Sylt­ty:
    Arve­len­pa että noil­la lev­eyk­sil­lä saadaan hel­posti kulumaan jäähdyt­tämiseen enem­män ener­giaa mitä me käytämme lämmittämiseen.

    Var­masti saadaan kulumaan, sitä en epäile. Se mikä on olen­naista on, että tääl­lä ei sit­ten eletä, jos ei läm­mitetä. Siel­lä on vain ikävä tehdä työtä ilman jäähdy­tys­tä. Lisäk­si jäähdy­tys­tarpeen mak­si­mi sijoit­tuu siel­lä aurinkoen­er­gian mak­simin kanssa suun­nilleen yksi­in, toisin kuin täällä.

    1. Kyl­lä Suomes­sa elet­täisi­in, vaik­ka huonei­den läm­pöti­la lask­isi talvel­la kymme­neen läm­pöas­teeseen. On vain ikävä tehdä työtä niin viileässä.

  11. Voimapoli­ti­ikan kek­sip­is­teessä asum­i­nen ei vält­tämät­tä ole noin his­to­ri­al­lis­es­ti ihan hyvä idea, että ehkä tämän jotenkin kestää näin eurooppalaisittain.

  12. Sylt­ty: Arve­len­pa että noil­la lev­eyk­sil­lä saadaan hel­posti kulumaan jäähdyt­tämiseen enem­män ener­giaa mitä me käytämme läm­mit­tämiseen. Läm­mit­tämiseen kun kel­paa suo­raan läm­pöen­er­gia mut­ta jäähdyt­tämisek­si se läm­pö pitää siinä välis­sä muut­taa sähköksi.

    Jäähdyt­tämiseen saa men­emään paljon ener­giaa, mut­ta siihen ei tarvit­sisi men­nä paljon ener­giaa. Osit­tain kyse on samoista jutu­ista kuin läm­mit­tämisen kanssa; esimerkik­si läm­pöpumpun hyö­ty­suhde toimii ihan kumpaan suun­taan hyvän­sä. Pieni läm­pöti­laero on hal­pa tehdä, iso ei.

    Ihan niin suo­raan ei saa jäähdytet­tyä kuin läm­mitet­tyä. Mut­ta kum­mas­sakin tapauk­ses­sa fik­su tekem­i­nen vaatii jonkin­laisen läm­pöpumpun. Sähkön kaut­ta ei tarvitse jäähdy­ty­sen­er­giaa käyt­tää, jos käytössä on sopi­va masi­ina. Helsin­gin Ener­gia ker­too var­masti mielel­lään lisää absorp­ti­oläm­pöpumpuista, joil­la kaukoläm­möstä tehdään kaukokylmää.

    Mut­ta sikäli jäähdy­tys on iso ongel­ma, että kun huonos­ti paah­teelta suo­jat­tu­ja hataria raken­nuk­sia jäähdytetään raa’al­la voimal­la pie­nil­lä ilmaläm­pöpumpuil­la, ener­giaa kuluu järkyt­täviä määriä. Ei tämä tietysti mitenkään poikkea esimerkik­si amerikkalais­es­ta läm­mi­tys­tekni­ikas­ta (ei eris­teitä, hatarat lasit, suo­ra sähkölämmitys).

    Ener­giate­hokku­u­den ongel­mana jäähdy­tys on kuitenkin mon­es­sa tapauk­ses­sa siinä mielessä helpom­pi, että jäähdy­tys­tä vaa­tivis­sa olois­sa ympäristöstä on yleen­sä saatavis­sa merkit­tävä määrä läm­pöen­er­giaa varsin helposti.

    Infran haaste on se, että raken­nusten ener­gianku­lu­tus määrätään pääosin raken­nus­vai­heessa. Tästä syys­tä paikallisen raken­nustekni­ikan saami­nen mah­dol­lisim­man ener­giate­hokkaak­si voisi olla hyvä veto tule­vaisu­ut­ta ajatellen.

  13. Täl­lainen malli vaati­nee valitet­tavasti myös uhrautu­mista. Suo­ma­lais­tenkin pitää olla valmi­ita lopet­ta­maan hiilen polt­to Helsingis­sä ja vähen­tämään liiken­nepolt­toainei­den käyt­töä. Siis alen­ta­maan kulu­tus­ta­soa. Tämä pitää myös sanoa ääneen. Vihreä toim­inta ja säästöt yht­enä yhteiskun­nan sek­to­ri­na ei toimi.

    Peri­aat­teessa näin. Tosin asia on vielä numeroa ikävämpi. Jos Helsin­gin Ener­gia lopet­taa hiilen polt­tamisen Helsingis­sä, sen pitää joko polt­taa jotain muu­ta tai han­kkia ener­giaa muual­ta. Jos se “jokin muu” on bio­mas­saa, se on toden­näköis­es­ti sit­ten pois jostain muus­ta laitok­ses­ta, joka ei sit­ten enää tuo­ta ener­giaa. Ja jos ener­giaa han­ki­taan muual­ta — vaik­ka ulko­mail­ta — jol­lain sekin on tuotettava.

    Ilman oheis­vahinko­ja hyö­dyn­net­tävien bio­mas­so­jen käyt­tö ja jäte­vir­to­jen käyt­tö on ilman muu­ta yksi pieni askel kohti parem­paa huomista. Harmil­lis­es­ti maail­man mitas­sa on kuitenkin niin, että fos­si­il­i­sista pois pääsem­i­nen edes nykyisel­lä ener­gianku­lu­tuk­sel­la edel­lyt­tää joko kulu­tuk­sen rajua leikkaamista tai ydin­voiman rajua lisärak­en­tamista. Tämä siis sen lisäk­si, että toki uusi­u­tu­vaa pitää edistää.

    Minäkään en pidä sel­l­ai­sista ruusu­i­sista kuvista, joiden mukaan me kaik­ki voimme pie­nil­lä toimil­la ratkaista riip­pu­vu­u­den fos­si­il­i­sista polt­toaineista. Emme voi. Nyt alka­isi olla aika vali­ta ikävistä isoista toimista vähiten ikäviä.

  14. Oljyri­ip­pu­vu­u­den vähen­tämi­nen ei kai tarkoi­ta vielä öljyn kulu­tuk­sen vähentämistä.

    Voi se tarkoit­taakin. Mut­ta yleen­sä sana­pari “öljyri­ip­pu­vu­u­den vähen­tämi­nen” ei tarkoi­ta “fos­si­iliri­ip­pu­vu­u­den vähen­tämistä”. Jos ben­si­ini­au­to vai­hde­taan sähköau­tok­si, isos­sa kuvas­sa siir­ry­tään öljyn käytöstä hiilen käyt­töön. Jos öljyläm­mi­tys vai­hde­taan sähköläm­mi­tyk­seen, siir­ryt­ti­in taas öljys­tä hiileen.

    Öljyri­ip­pu­vu­ud­es­ta halu­taan eroon lähin­nä poli­it­ti­sista syistä, vaik­ka asia puetaankin vihreään kaa­pu­un. Öljy on kuitenkin suo­ras­taan vihreää ver­rat­tuna kivi­hi­ileen tai turpeeseen.

    Jostain syys­tä on niin muodikas­ta puhua öljyri­ip­pu­vu­u­den vähen­tämis­es­tä. Ei ole niin muodikas­ta puhua kivi­hi­iliri­ip­pu­vu­u­den vähen­tämis­es­tä, vaik­ka se on ongel­mana aivan toista luokkaa. Öljy kyl­lä lop­puu, joten se ongel­ma hoitaa itsen­sä markki­na­t­alouden kaut­ta siis­tisti. Hiili ja muut kiin­teähköt fos­si­iliset eivät lopu, niiden käyt­tö pitää väk­isin lopettaa.

  15. Suomes­sa, ainakin maaseudul­la myös halkoläm­mi­tys toimii mukavasti, eri­tyis­es­ti nyky­is­ten hyvien eristys­tekni­ikoiden avit­ta­mana. Jos omis­taa vielä met­sää, sekalaista puu­ta riit­tä hel­posti yli oman tarpeen.

    Olisko­han jol­lain laskel­maa siitä, miten taloudel­lista on haka­ta puut met­sästä, jalostaa ne, myy­dä ja viedä ulko­maille, ostaa noil­la rahoil­la öljyä, kul­jet­taa säil­iöön ja läm­mit­tää taloa?

  16. Tämä 25% uusi­u­tu­vaa Thaimaas­sa? Lie­nee alle 10%, muutenkin näis­sä malli­mais­sa se on paljon pienem­pi kuin Suomes­sa (28%). Sak­sas­sa se on nyt 17%, ja tullee laske­maan kun ydin­voimaloi­ta sul­je­taan. Kaik­ki tämä siitä huoli­mat­ta, että pohjois-Sak­sa on tikutet­tu täy­teen tuulimyl­lyjä ja aurikoen­er­giaa tuetaan.

    Thaimaa on tuon­tiener­gias­ta riip­pu­vainen ja var­maan on senkin vuok­si hyvä lisätä omavaraisu­ut­ta. Mut­ta se ilmas­toin­ti yleistyessään kulut­taa paljon. Samoin sementin tuotan­to tuot­taa arvi­ol­ta 8% maail­man CO2 päästöistä, varsinkin sitä irtoaa kalkkikivestä. Bangkokissa on raken­net­tu val­tavasti, minkä vuok­si sement­tiä on tarvittu/tarvitaan huimasti.Ligniitti ja sen rikkipäästöt on ollut suuri ongel­ma Pohjois.Thaimaassa, netistäkin löy­tyy tieto­ja EGAT:sta ja Mae Moh lig­ni­it­tivoimalaitok­sen aiheut­tamista ongelmista ja oikeudenkäynneistä.

    Aikanaan kun asuin Thaimaas­sa, taloudelli­nen kasvu oli läh­es 10% luokkaa. Pulaa oli eri­tyis­es­ti insinööreistä ja koulute­tus­ta työvoimas­ta. Nyt Kiina on paljolti ottanut Thaimaan ase­man tuotannossa. 

    Thaimaa on myös poli­it­tis­es­ti epästabi­ili maa, Bangkokin poli­it­ti­nen eli­it­ti ei tykkää , että maalaisia tue­taan (kuu­lostaako tutul­ta) ja nojaa armei­jaan ja kuningas­val­taan. Ei ole kovin kauaa kun vaalit voit­tanut puolue kiel­let­ti­in poli­it­tisin syin. Onnek­si nyt armei­ja ei kehdan­nut enää kaa­p­a­ta val­taa ja maas­sa on ainakin jonkin­lainen demokra­tia ja naispääministeri. 

    Jos malli­maa­ta ene­giakysymyk­sis­sä etsitään, niin sel­l­ainen Suomelle kyl­lä on Ruot­si, jos­sa uusi­u­tu­van ener­gian osu­us on jo noin 40%. Samoin Helsingille Tukhol­ma on hyvä malli, aivat eri luvut ja tavoit­teet uusi­u­tu­vas­sa energiassa.

  17. Eiköhän tämäkin matkak­er­to­mus alle­vi­ivaa enem­mänkin sitä, että län­si kaipaa enem­män yhteiskun­nan uusik­si suun­nit­telua, kuin pelkästään uusia keino­ja saas­tut­taa vähän vähem­män. Tai valmis­ta­van teol­lisu­u­den mas­si­ivista palu­u­ta. Vaik­ka nyt kade­hdi­taan kehit­tyvien nousua, niin olisi syytä muis­taa, että mikä menee ylös, tulee myös alas. Kuin­ka paljon sat­tuu, riip­puu sit­ten poli­ti­ikan kehit­tymis­es­tä. Syitä alas­tu­loon tulee aina vain enemmän.

    Joil­takin muu­tos on jo onnis­tunut yksi­tyiselämässä, mut­ta kos­ka sit­ten yhteiskun­ta ja sitä hal­lit­se­vat insti­tuu­tiot ja yri­tyk­set seu­raa­vat perässä. Ilmeis­es­ti on vain odotet­ta­va ulkoisen paineen kasvua, kun nämä insti­tuu­tiot ja yri­tyk­set eivät muu­tu sisältäpäin. Joko­han olisi tarpeek­si mate­ri­aal­ista parem­min­voin­tia, jot­ta nykyn­uori­son vihreämpi puoli pitäisikin pään­sä myös aikuise­na ja suo­sisi sosi­aal­ista hyv­in­voin­tia. Se vaikut­taisi enem­män kuin uudet teknolo­giat. Insinöörit hoita­vat teknolo­gian, mut­ta vaikeampi tapaus taitaakin olla saa­da nuoriso usko­maan, että vähempikin riittää.

    Pres­san­vaalit oli­si­vat hyvä ja eduskun­taa neu­traalimpi foo­ru­mi kat­soa tule­vaisu­u­teen, mut­ta nyt nämä asi­at jäävät taas makuukam­marei­den ja muiden tui­ki tärkei­den pres­i­dent­ti-insti­tuu­tion suu­ru­ut­ta ja yhteiskun­nan henkistä tilaa korostavien asioiden varjoon.

  18. Viherinssi: Jos Helsin­gin Ener­gia lopet­taa hiilen polt­tamisen Helsingis­sä, sen pitää joko polt­taa jotain muu­ta tai han­kkia ener­giaa muualta.

    Pitää säästää tai han­kkia mui­ta lähteitä. Läm­mi­tyk­sessä ei voi kovin paljon säästää, ja läm­pö pitää tuot­taa lähel­lä kohdet­ta. Siis­pä bioen­er­gia on yksi mah­dol­lisu­us. En pidä bioen­er­gias­ta tässä yhtey­dessä kovin paljon, kos­ka pidän puista ja luon­nos­takin, ja rekkar­al­li olisi melkoinen.

    On yksi ilmeinen mah­dol­lisu­us, jos­ta Helsin­gin vihreät eivät oikein pidä. Jos Suomeen ker­ran joka tapauk­ses­sa raken­netaan ydin­voimaloi­ta, järkevin sijoi­tu­s­paik­ka olisi lähel­lä Helsinkiä. Pamautet­taisi­in ker­ral­la koko pääkaupunkiseu­tu jäteläm­mön avul­la lämpimäk­si. Nythän nuo val­ta­vat ener­giamäärät ohjataan surkeasti itämer­ta läm­mit­tämään. Täl­lä kon­stil­la hiilipäästöt ja met­sien tuho lop­puisi­vat tyystin. Säteilyriskiä kai vähän jäisi, ja kiusaan­tunei­ta vihre­itä, ja muitakin, joiden mielestä ydin­voima on parhaim­mil­laan kaukana Helsingistä.

    Harmil­lis­es­ti maail­man mitas­sa on kuitenkin niin, että fos­si­il­i­sista pois pääsem­i­nen edes nykyisel­lä ener­gianku­lu­tuk­sel­la edel­lyt­tää joko kulu­tuk­sen rajua leikkaamista tai ydin­voiman rajua lisärakentamista.

    Joo, näin on. Biotoop­pi­en par­tur­oin­tikaan ei ehkä riitä, ja aurinkoen­er­giaa tuskin saamme tarpeek­si käyttöön.

    Minäkään en pidä sel­l­ai­sista ruusu­i­sista kuvista, joiden mukaan me kaik­ki voimme pie­nil­lä toimil­la ratkaista riip­pu­vu­u­den fos­si­il­i­sista polt­toaineista. Emme voi. Nyt alka­isi olla aika vali­ta ikävistä isoista toimista vähiten ikäviä.

    Sec­ond that. Tiuk­ka lin­ja voi pelot­taa joitain poten­ti­aal­isia tuk­i­joi­ta poiskin, mut­ta löysä lin­ja jää hel­posti pelkki­in ruusu­isi­in kuvi­in. Lin­jan selkeys toiv­ot­tavasti aut­taa. (Ehkä pitäsi olla oma puolue myös löysän elämän­ta­pal­in­jan kan­nat­ta­jille, niin saataisi­in kaik­ki äänet talteen.)

  19. Viherinssi: Jostain syys­tä on niin muodikas­ta puhua öljyri­ip­pu­vu­u­den vähen­tämis­es­tä. Ei ole niin muodikas­ta puhua kivi­hi­iliri­ip­pu­vu­u­den vähen­tämis­es­tä, vaik­ka se on ongel­mana aivan toista luokkaa. Öljy kyl­lä lop­puu, joten se ongel­ma hoitaa itsen­sä markki­na­t­alouden kaut­ta siis­tisti. Hiili ja muut kiin­teähköt fos­si­iliset eivät lopu, niiden käyt­tö pitää väk­isin lopettaa.

    Öljyri­ip­pu­vu­u­den vähen­tämi­nen on oiva ter­mi, joka miel­lyt­tää sekä vihre­itä korvia että lisäen­er­giaa hamuavaa ja ener­giavar­muut­ta paran­ta­maan pyrkivää teol­lisu­ut­ta. Ter­mi sopii eriyis­es­ti poli­itikoille, jot­ka luon­nol­lis­es­ti halu­a­vat miel­lyt­tää molem­pia leirejä.

  20. “Euroop­pa on jäämässä täysin sivurooli­in maailmassa.”

    Soin­in­vaara kir­joit­ti aiem­min, että USA:n it-ala pyörii pitkälti aasialais­ten tuon­tiopiske­li­joiden voimin.Mikäli näin on, tun­tuu kum­mal­ta ajatel­la, mik­si aasialaiset hinku­vat USA:aan. Vaik­ka palkaa saisi enem­män kuin koti­maas­sa, niin sosi­aa­li­nen arvos­tus aasialaiselle insinöörille USA:ssa on var­maan kehnohko.

    Selit­tääköhän tuo aasialais­ten opiske­li­joiden meno USA:ahan paljon Euroopan ja USA:n eroa menestyksessä?

  21. Viherinssi: Jos Helsin­gin Ener­gia lopet­taa hiilen polt­tamisen Helsingis­sä, sen pitää joko polt­taa jotain muu­ta tai han­kkia ener­giaa muual­ta. Jos se “jokin muu” on bio­mas­saa, se on toden­näköis­es­ti sit­ten pois jostain muus­ta laitok­ses­ta, joka ei sit­ten enää tuo­ta ener­giaa. Ja jos ener­giaa han­ki­taan muual­ta – vaik­ka ulko­mail­ta – jol­lain sekin on tuotettava.

    Ei ole näin, kos­ka esim. Suomen pel­let-tuotan­nos­ta noin puo­let viedään ulko­maille, lähin­nä Ruot­si­in ja Tanskaan.

    1. Ei ole näin, kos­ka esim. Suomen pel­let-tuotan­nos­ta noin puo­let viedään ulko­maille, lähin­nä Ruot­si­in ja Tanskaan

      Ruot­sil­la ja Tan­skalla on varf­maan ihan eri ilmake­hä kuin Suomella?

  22. Zack:

    Men­estys­tä on vaikea mita­ta. Palkkaa yleen­sä ei.

    Jenkeis­sä palkat ovat kovia ja verot alhaisia. Pääkaupungis­sa ovimies saa palkkaa $35000. Plus tipit/vuosibonukset. Tästä saa jotain vinkke­liä mitä koulute­tulle asiansa osaavalle IT-hörhölle Kali­forn­ian auringon alla maksetaan.

    Aasialais­taus­taiset ovat ehti­neet juur­tua tukev­asti jenkkilään reilun parin vuo­sisadan aikana (otta­mat­ta nyt kan­taa orju­u­teen). Pohjois-Amerikas­sa Kana­da suo­ras­taan sisään­heit­tää aasialaisia maa­han ja paikalli­nen tilas­tokeskus onkin ennus­tanut, että tänä vuon­na Toron­ton ja Van­cou­verin “näkyvä vähem­mistö” muut­tuu enem­mistök­si. Vauhti on ollut huimaa varsinkin Van­cou­veris­sa jos­sa 20 vuot­ta takaperin oli mamu-taus­taisia vaivaiset 7%. Toron­tossa mamu-taus­taiset ovat 70% aasialaisia, Van­cou­veris­sa luke­ma taitaa olla lähempänä 90%.

    Mon­tako aasialais­taus­taista asuu EU:ssa? Jos en ole kovasti väärässä, 2.5M aasialais­taus­taisel­la Bri­tan­nia voi ylpeil­lä ole­vansa euroop­palainen aasialais­ten Mek­ka. Ja seli­tys­tä tähän voi lähteä hake­maan siir­tomaaval­lan perinnöstä. 

    Mis­tä muuten päät­telet, että aasialais­ten sosi­aa­li­nen arvos­tus olisi kehnoa USA:ssa ja eri­tyis­es­ti suh­teessa keihin/mihin?

    Itse olen pikem­minkin ymmärtänyt, että aasialai­sista pide­tään (sikäli kuin kan­taväestö “mamuista” nyt mis­sään päin maail­maa “pitäisi”) koska­pa ovat yrit­teliästä kansaa, pitäy­tyvät pitkälti omis­sa olois­saan eivätkä yleen­sä ole vaaran­ta­mas­sa ns. yhteiskun­ta­rauhaa. Kaikil­la mittareil­la mitat­tuna “aasialaiset” pär­jäävät “vähem­mistöistä” parhait­en. Siis ainakin P‑Amerikassa.

  23. Thaimaalaisil­la on muuten käsit­tämätön läm­mön­si­etokyky. Äsket­täin ku men­ti­in lau­tal­la yhdelle etelä ‑thaimaan saarelle +33c paah­teessa, osa duunareista paino hom­mia perus farkut+ pitkähihanen+päällystakki varus­tuk­ses­sa. Ihan omaks ilok­seen siis, ei liit­tyny toimenku­vaan. Ja toi on suht tyypillistä. 

    Kyl Tiedemiehel­lä on point­ti siinä, et läm­mi­tys on Suomes­sa monis­sa hom­mis­sa selvästi enem­män vält­tämät­tömyyskysymys ku jäähdy­tys Thaimaas­sa. 30 asteessa tai vähän yli ei oo mitenkään eri­tyisen epämiel­lyt­tävää tehä kevyt­tä duu­nia kun ilmas­toon on tot­tunut. Sen sijaan pakkases­sa istu­mi­nen ei muu­tu siedet­täväks ikinä. Liiketilo­jen jäähdy­tys on thaimaas­sa yleen­sä enem­mänkin sta­tuskysymys tai keino asi­akkaiden houkut­telemiseks ku mikään työn­tek­i­jöi­den hyv­in­voin­nin takia tehty järjestely.

  24. Osmo Soin­in­vaara: Ruot­sil­la ja Tan­skalla on varf­maan ihan eri ilmake­hä kuin Suomella?

    En oikein ymmärtänyt kom­ment­tia. Oma aiem­pi kri­ti­ikki­ni kos­ki lähin­nä sitä, että Helsinki­in ei voitaisi tuo­da puu­peräistä polt­toainet­ta. Järkeväm­pää on mielestäni polt­taa puu­ta Suomes­sa, kuin viedä kauas esim. Tan­skaan. Muis­te­len erästä van­hempaa keskustelua, jos­sa Odelta sai sel­l­aisen käsi­tyk­sen, että Helsinki­in on läh­es mah­do­ton­ta ja jär­jetön­tä tuo­da puu­peräisiä polt­toainei­ta. Ehdotin laivakul­je­tus­ta, ja sekin Oden mukaan kan­ntat­taisi lähin­nä Eestistä. Kuitenkin Helsin­ki tuo hiiltä ympäri maail­maa laival­la, sieltä mis­tä halvim­mal­la saa.

    Min­ulle on jäänyt sel­l­ainen kuva, että Helsin­ki on erään­lainen Suomen ilmastopoli­ti­ikan “vapaa­matkus­ta­ja”. Tietääk­seni Helsin­gin ener­gia tuot­taa tois­taisek­si ener­gias­taan noin 90 % uusi­u­tu­mat­tomista lähteistä. Tuulimyl­lyjäkään helsinkiläiset eivät näytä hyväksyvän alueelleen, vaan mieluim­min Poh­jan­maan ran­nikolle. Erään­lainen nim­by-ilmiö tämäkin. Jos tuuliener­giaa kan­nate­taan, pitäisi pystyä hyväksymään se myös lähelle Helsinkiä.

    Aaa­mule­hden mukaan Pekka Haav­is­to olisi suositel­lut tuulivoimaa Teu­vo Hakkaraisen sahalle. Minus­ta, ei kovin järkevää kun sahoil­la ener­giaa tulee omas­ta tuotan­nos­ta jät­teenä. Esim. prof. Kärkkäi­nen on ehdot­tanut, että suurimpi­en saho­jen yhtey­teen tulisi perus­taa ener­gialaitok­sia, jot­ka tuot­taisi­vat sekä sähköä että läm­pöä. Läm­pöä voitaisi­in käyt­tää myös sahatavaran kuiv­auk­seen sekä myy­dä lähialueille. Kuu­lostaa mielestäni järkevältä.

  25. Osmo Soin­in­vaara: yllä Suomes­sa elet­täisi­in, vaik­ka huonei­den läm­pöti­la lask­isi talvel­la kymme­neen läm­pöas­teeseen. On vain ikävä tehdä työtä niin viileässä.

    On pähkähul­lua rah­da­ta pel­let­te­jä yhtään metriä enem­pää kuin on pakko. Pel­let­tien ener­giati­heys ei ole mitenkään älyt­tömän hyvä, joten kul­jet­tamiseen menee ener­giaa var­maankin aika paljon suh­teessa niistä saatavaan energiaan.

    Olisi kaikkien kannal­ta fik­sumpaa jos Suo­mi polt­taisi sahan­pu­rut itse ja vähen­täisi kivi­hi­ilen polt­toa samal­la määräl­lä, sekä myisi säästyneet “päästöki­in­tiöt” tai minkälie “viherser­ti­fikaatin” em. maille.

    Kaik­ki voit­taisi­vat säästynei­den kul­je­tuskus­tan­nusten ver­ran, itse polt­tamisen päästöt pieneni­sivät ja pel­let­tirekat / lai­vat eivät polt­taisi fossiilisia.

  26. Sepi: On pähkähul­lua rah­da­ta pel­let­te­jä yhtään metriä enem­pää kuin on pakko. Pel­let­tien ener­giati­heys ei ole mitenkään älyt­tömän hyvä, joten kul­jet­tamiseen menee ener­giaa var­maankin aika paljon suh­teessa niistä saatavaan energiaan.

    Peri­aat­teessa näin, mut­ta vaik­ka niitä rou­dat­taisi­in ener­giate­hot­tomim­mal­la taval­la (maantiekul­je­tuk­se­na), kul­je­tuk­sen osu­us ener­gia­sisäl­löstä on yksinu­meroinen pros­ent­timäärä. Pel­let­tien osalta tosin taitaa men­nä ihan tun­tu­va ener­giamäärä hukkaan siinä, että tehdään pellettejä.

    Jos asi­at halu­taan tehdä ener­gia- ja ilmastofik­susti, niin se met­sästä saata­va poltet­ta­va bio­mas­sa rou­dataan pien­im­mäl­lä roudausen­er­gial­la tavoite­tavaan fos­si­il­isia käyt­tävään laitok­seen, joka muuten Suomes­sa usein sat­tuu ole­maan turvevoimala. Tai sit­ten peräti raken­netaan lauhde­voimala met­sän keskel­lä, sähkö kyl­lä siir­tyy pie­nil­lä kul­je­tuskus­tan­nuk­sil­la kantaverkkoon.

    (Ja jos joku tart­tuu tuo­hon lauhde­voimalaan, niin kan­nat­taa nos­taa nenu Suomen kar­tas­ta ja kat­soa sähköverkkoa. Jos me tuo­tamme enem­män sähköä, jos­sain muual­la tuote­taan vähem­män sähköä hiilivoimalla.)

    Mut­ta siis kak­si tärkeää asiaa:

    1. Se ei ole kovin tärkeää, mitä yksit­täi­nen laitos, paikkakun­ta tai maa polt­taa ener­giantuotan­nos­sa. Se on tärkeää, mis­tä sitä poltet­tavaa revitään. Polt­toainei­den siirte­lyn vaa­ti­ma ener­gia on kuitenkin vain pieni tek­i­jä tässä kuviossa.

    2. Kun ruve­taan opti­moimaan ener­giantuotan­non paikko­ja, niin sil­loin met­säbio­mas­so­ja kan­nat­taa hyö­dyn­tää met­sän keskel­lä, ei reunassa.

    Se on tietysti aika likaisen tun­tu­ista, että Helsin­ki tuot­taa sähköä ja läm­pöä hiilestä. Ei hyvä. Mut­ta jos kuitenkin sitä kiin­teää fos­si­ilista joudu­taan polt­ta­maan sähköverkkomme alueel­la merkit­täviä määriä, Helsin­ki on yksi niistä paikoista, jois­sa se on jotenkin perusteltua.

    Sen sijaan jos Helsin­ki vas­tus­taa tuulivoimaa maise­masy­istä, niin siihen on aika vaikea löytää mitään muu­ta perustet­ta kuin hölmöläisestetiikka.

  27. Ener­gialaitok­sia suurem­pi­en saho­jen yhtey­teen ! Ei tarvitse puris­taa pel­let­te­jä, kaik­ki puu­jäte käy suo­raan. Nyt vain tämä hal­li­tuk­sen tukipoli­ti­ik­ka näyt­tää tutke­van enem­män tuulivoimaa.

  28. Kyl­läpä meni taas ener­giakeskustelu vil­lik­si. Muu­ta­ma kommentti:

    - Suomen ener­gia­jär­jestelmän suurin ongel­ma on epä­ta­sainen sähkön kulu­tus. Jos emme läm­mit­täisi mitään sähköl­lä, tarvit­semme vain 7500 MW:n sähkön­tuotan­non. Täl­lä het­kel­lä menee yli 13 000 MW. Tuomme juuri nyt Ruot­sista 1900 MW ja teemme kivi­hi­ililauh­teel­la 1500 MW. Emme enää jatkos­sa, kos­ka Ruotsin ja Nor­jan vesivoiman säätövoima menee Sak­saan tasaa­maan tuulivoiman epä­ta­saisu­ut­ta. Mak­sa­vat enem­män kuin me. Mikä on se tekni­ik­ka, joka hoitaa tuon 7500 MW—- jopa 15 000 MW:n välisen sääte­lyn. Sähkön ja kaukoläm­mön yhteis­tuotan­to CHP. Sil­lä on ener­gia­jär­jestelmän tuplabonus. Vähen­tää sähkönku­lu­tus­ta ja lisää tuotan­toa juuri tarpeen mukaan eli kylmäl­lä kelil­lä tuotan­to on hui­pus­saan. Täl­lä het­kel­lä siitä saadaan 2850 MW sähköä, mut­ta CHP-talo­ja läm­mitetään noin 5000 MW:n tehol­la. Tätä sys­teemiä pitää kas­vat­taa tai rak­en­taa hur­jasti altai­ta säätövoimalk­si. Mitään muu­ta säätövoimaa kuin CHP tai altaat ei ole eikä tule.

    - Puuläm­mi­tys ei ole ratkaisu. Jos aiomme leika­ta CO2-päästöjä 85% niin jokainen puun­pala tarvi­taan CHP-kattiloihin.

    - Ei se Helsin­gin Ener­gia niin paha ole. VTT:n mukaan jopa 100% turve-CHP:n kaukoläm­mön päästöt ovat selvästi pienem­mät kuin maaläm­möl­lä. Syy: Meil­lä on ainakin seu­raa­vat 50 vuot­ta yhteisel­lä Pohjoismaat/Saksa markki­nal­la mar­gin­aal­isähkönä kivi­hi­ililauhde. Sil­lä pyöritetään maaläm­pöpump­pu­ja. Ja Helsin­gin Ener­gian sys­tee­mi on paljon parem­pi kuin 100% turve. Hele­nil­lä noin 40% kivi­hi­iltä ja 60% maakaasua.

    Kaik­ki talot CHP-kaukoläm­pöön niin sähköä kuluu aina 7500 MW. Ydin­voima voidaan viedä. Ja sit­ten siir­ry­tään pikkuhil­jaa CHP-voimalois­sa maakaa­su­un ja biopolt­toaineisi­in. Muu touhuilu on tekopy­hää viher­pe­sua. Eli lyhyesti. Läm­mi­tyk­seen menee nyt: Vajaat 1600 MW kivi­hi­ililauhdesähköä, vajaat 2200 MW tuon­tia ja ydin­sähköstä noin 1500 MW. Oikeasti aika kallista.

  29. Las­si Hietanen:

    Kaik­ki talot CHP-kaukoläm­pöön niin sähköä kuluu aina 7500 MW. 

    CHP on ihan hyvä (ja suo­ma­lainen) jut­tu, mut­ta sen lisäämi­nen nykyis­es­tä ei ole help­poa. Taa­jamis­sa ylivoimainen val­taosa läm­mi­tyk­ses­tä tehdään jo nyt CHP:llä. Haja-asu­tusalueel­la CHP ei ole taloudel­lis­es­ti mahdollista.

    Ehdo­tuk­sesi kaikkien raken­nusten CHP-läm­mi­tyk­ses­tä tarkoit­taisi siis väestön pakkosi­ir­to­ja kaupunkei­hin. Sitäkö vihreät haluavat?

    1. pekka
      Kun siir­toy­htey­det Kes­ki-Euroop­paan aukea­vat ja kun sähkön hin­noit­telus­sa siir­ry­tään tun­neit­tain vai­h­tu­vi­in tar­if­fei­hin, sähköstä tulee paukku­pakkasil­la niin kallista, että jokainen sähköläm­mit­täjä ymmärtää han­kkia jonkin järkeväm­män lämmitysmuodon.

  30. Edel­lä ole­vat kom­men­tit vaikut­ti­vat lähin­nä sähkö/energiayhtiön näkökulmalta.

    Kyl­lä puuläm­mi­tys on hyvä ratkaisu kovil­la pakkasil­la maal­la omakoti­talos­sa, nytkin palaa puut takas­sa. Puu­ta­han käytetään juuri kovil­la pakkasil­la kun sähkönku­lu­tus on suuri ja esim. ilmaläm­pöpumpun teho huono. Varsinkin jos puu­ta saa ilmaisek­si. Eipä pääse sähköy­htiöt väli­in laskut­tele­maan sähkönsiirrosta.

  31. Las­si Hietanen:

    Jos emme läm­mit­täisi mitään sähköl­lä, tarvit­semme vain 7500 MW:n sähkön­tuotan­non. Täl­lä het­kel­lä menee yli 13 000 MW.

    Antaisitko viit­teen väit­teelle­si sähköläm­mi­tyk­sen osu­ud­es­ta pakkaspäivän tehontarpeesta?
    Fin­gridin käytön­valvon­nan tilas­to­jen mukaan Suomen sähkönku­lu­tuk­sen läm­pöti­lari­ip­pu­vu­us on n. 110 MW astet­ta kohti (varsin lin­eaari­nen riip­pu­vu­us). Tämän­hetki­nen n. 15 asteen keskimääräi­nen pakka­nen tarkoit­taisi siis hyvin karkeasti arvioiden 4000 MW tehoa, aika kaukana esit­tämästäsi 5500 megawatista.

    Ja vaik­ka kuin­ka pahek­sut­taisi­in sähköläm­mi­tyk­sen osu­ut­ta teho­hui­pus­ta, mitä ehdo­tat tilalle haja-asu­tusaluei­den pien­talo­jen läm­mi­tyk­seen? Pakko­muut­toa DDR-betonikolos­si­in Helsinkiin?

    Lähde min­un esit­tämäl­leni 110 MW/aste lämpötilariippuvuudelle:

    http://www.tem.fi/files/18777/Sahkon_kysyntajouston_edistaminen.pdf

    Kuva 4

  32. Ode:

    Pekka
    Lai­ta vaik­ka läm­pöpump­pu niin saat tehon­tarpeen kolmasosaan.

    Ilmaläm­pöpump­pu (joi­ta val­taos­al­la sähköläm­mit­täjistä jo on) ei pienen­nä huip­pute­hon tarvet­ta ollenkaan. Ener­gian kulu­tus toki pienenee.
    Maaläm­pöpump­pu on taas van­haan sähköläm­mi­tys­taloon erit­täin kallis, jopa läh­es jär­jetön investoin­ti. Maaläm­pö sopii uud­is­rak­en­tamiseen toki hyvin, mut­ta kun van­has­sa talos­sa ei ole vesikier­toista lat­tialäm­mi­tys­tä eikä edes maaläm­mön hyö­ty­suh­teen kannal­ta huonom­paa pat­teriverkos­toa, van­han talon maaläm­pö on har­voin järkevää.
    Ilmeis­es­ti ehdo­tat puskutraktoria?

  33. Ode:

    Kun siir­toy­htey­det Kes­ki-Euroop­paan aukea­vat ja kun sähkön hin­noit­telus­sa siir­ry­tään tun­neit­tain vai­h­tu­vi­in tar­if­fei­hin, sähköstä tulee paukku­pakkasil­la niin kallista, että jokainen sähköläm­mit­täjä ymmärtää han­kkia jonkin järkeväm­män lämmitysmuodon.

    Mitään päätöstä pienku­lut­ta­jien tun­ti­hin­noit­telu­un siir­tymis­es­tä ei ole tehty ja saa nähdä uskalta­vatko poli­itikot tosi­aan sen sal­lia. Nythän on valitet­tavasti jo tuh­lat­tu sato­ja miljoo­nia mittarei­den vai­h­tamiseen etäluet­tavi­in (joka on aiheut­tanut viime vuosien sähkön siir­to­hin­nan rajun korotuksen).

    Osmo koi­ta viisaana miehenä joskus hiukan hillitä antipa­ti­aasi Espoolaisia autoile­via sähköläm­mit­teisessä omakoti­talos­sa asu­via repub­likaane­ja kohtaan 🙂

    1. Siir­tymi­nen tun­ti­hin­noit­telun oli pelkkä ennuste, jon­ka tekemien on aika help­poa, kun niitä mittare­i­ta vai­hde­taan kiireel­lä. Ei tarvi­ta mitään lakia siihen, että hin­noit­telun saa tehdä tarkem­mak­si. Aika vaikea olisi kek­siä myöskään argu­ment­tia sille, ettei niin saisi tehdä. Se voi hyvin tapah­tua vapaae­htois­es­ti. Se, joka halu­aa siir­tyä tun­tiko­htaiseen lasku­tuk­seen, kos­ka ei tarvitse läm­mi­tys­tä paukku­pakkasil­la, saa nor­maali­aikaisen sähkön halvem­mal­la ja sähköläm­mit­täjien tar­if­fit vas­taavasti nou­se­vat, kos­ka tasa­tar­if­fin val­it­se­vat ne huonoim­mat asi­akkaat, joiden kulu­tushuip­pu osu­us huiop­puhin­to­jen kanssa päällekkäin. Jos jokin sähköy­htiö nou­dat­taa itsepin­tais­es­ti edullista tasa­tar­if­fia, kaik­ki sähköläm­mit­täjät siir­tyvät tämän asi­akkaik­si ja yhtiö joutuu paukku­pakkasil­la suuri­in vaikeuksiin.
      Täl­lä ker­taa en ajatel­lut espoolaisia. Heil­lähän on edulli­nen kaukoläm­pö. Tai siis oli. Nyt se on For­tu­min monop­o­li­na lihot­ta­mas­sa johtai­jien optioita. 

  34. Maaläm­pöpump­pu on taas van­haan sähköläm­mi­tys­taloon erit­täin kallis, jopa läh­es jär­jetön investointi.

    Ääni tälle. Ennen vuot­ta noin 2005 raken­netus­ta talokan­nas­ta erit­täin suuri osa on suo­rasähköläm­mitet­tyjä talo­ja, jois­sa pois­toil­ma läh­tee huip­puimuril­la, vesi lämpiää sähköl­lä ja kor­vausil­ma tulee hajaute­tusti räp­pänöistä pitkin huushollia.

    Täl­laises­sa huushol­lis­sa ilmaläm­pöpumpul­la saa ympäri vuo­den säästöjä läm­mi­tyskus­tan­nuk­sis­sa, ja investoin­ti on joitakin tuhan­sia euro­ja. Ilmaläm­pöpum­pus­ta ei kuitenkaan eri­tyis­es­ti kovil­la pakkasil­la ole iloa.

    Maaläm­pö taas vaatii vesikier­toisen läm­mi­tysjär­jestelmän. Läm­mön tal­teenot­to vaatii keskite­tyn tuloil­man. Vaik­ka näil­lä saa suuri­akin säästöjä raken­nuk­sen ener­giakus­tan­nuk­sista, niiden rak­en­t­a­mi­nen on kallista ole­mas­saol­e­vaan rakennukseen.

    Seu­raa­va laskel­ma on hyvin suun­taa-anta­va, ja jos jol­lakul­la on perustel­lumpia lukemia, saa kor­jail­la. Mut­ta osa­puilleen näin:

    Läm­mi­tyssähkön hin­ta nyt (ilman siir­toa): 1200 e/vuosi
    Siir­ron hin­ta: 1200 e/vuosi
    Maaläm­pöpumpun hin­ta asen­net­tuna: 20 000 e
    LVI:n mod­ernisoin­ti: 50 000 e

    Hyväl­lä maaläm­pöjär­jestelmäl­lä saa sähköku­luista ottaa kak­si kol­mannes­ta pois. Säästö on siis nyky­hin­noil­la ehkä 1600 euroa/vuosi. Täl­lä säästöl­lä ei kan­na­ta, sil­lä ei saa edes korko­ja takaisin.

    Sähkön keski­hin­nan viisinker­tais­tu­mi­nen talvikuukausien ajak­si toisi tietysti lisää sähkölasku­un. Jos puo­let sähköstä kuluisi tänä kalli­ina aikana, sähkön hin­ta nousisi 1200 eurosta vuodessa 3600 euroon vuodessa. Täl­löin koko sähkölasku olisi 4800 euroa vuosi ja maaläm­mön säästö noin 3200 euroa/vuosi.

    Annu­iteetil­la las­ket­tuna 3 %:n korol­la ja 70 000 euron investoin­nil­la takaisin­mak­suai­ka 3200 euron vuosieräl­lä on tuol­lainen 35 vuotta.

    Eli edes sähkön hin­nan viisinker­tais­tu­mi­nen talvi­aikaan ei riitä saa­maan tämän kokolu­okan investoin­te­ja kan­nat­tavak­si. Ja ihan äkkiä ei sähkön hin­ta viisinker­tais­tu koko talvikaudel­la keskimäärin, kos­ka niil­lä hin­noil­la teol­lisu­us alkaa tehdä alassäätöä ihan itse.

    Myön­nän auli­isti, että numerois­sani voi olla klap­pia, mut­ta van­han talon LVI-remont­ti on joka tapauk­ses­sa erit­täin tyyris ja han­kala, kun niille putkille ja ilman­vai­h­tokanav­ille ei ole reittejä.

    Ja kur­juuk­sien kur­ju­us tulee vielä siitä, että täl­lä taval­la raken­net­tu­ja pien­talo­ja on esimerkik­si pohjoinen Helsin­ki täyn­nä, ihan kaukoläm­pöputk­isto­jen vieressä.

  35. Kyl­lä puuläm­mi­tys on hyvä ratkaisu kovil­la pakkasil­la maal­la omakoti­talos­sa, nytkin palaa puut takassa. 

    Ei tuo tietysti ener­giate­hokku­udeltaan ihan huip­pua ole… Toden­näköis­es­ti olisi parem­pi polt­taa se puu­ma­te­ri­aali läm­mi­tyskat­ti­las­sa. (Ja vielä parem­pi olisi, jos kel­laris­sa hyrräisi oma mikro-CHP, joka tek­isi vielä sähköäkin, mut­ta palataan siihen kymme­nen vuo­den kuluttua.)

    Maaseudul­la puun polt­ta­mi­nen voi kuitenkin olla oikein hyvä ratkaisu, ja paljon­han sitä käytetäänkin. Polt­toaineena saat­taa olla jopa sel­l­aista puu­ma­te­ri­aalia, joka muuten jäisi hyö­dyn­tämät­tä, mikä tietysti tekee läm­möstä “ilmaista”. Kaupungis­sa paikallispäästöt ja polt­toaineen paikalli­nen huono saatavu­us vähän latis­ta­vat vaihtoehtoa.

  36. Tässä energia/lämmityskeskustelussa on ongel­mana se että osa porukas­ta halu­aa säästää ensi tal­ven­läm­mi­tysku­luis­sa, osa tarkastelee 2020 tavoit­tei­ta, osa kat­se­lee kauem­mak­sikin. Mut­ta kun ker­ran Suo­mi ja Euroop­pa on sitoutunut leikkaa­maan CO2-päästön­sä 2 ton­ni­in per asukas per vuosi joko vuo­teen 2030 tai 2050 men­nessä niin tämän pitäisi näkyä yhdyskuntasuunnittelussa. 

    Ymmär­rän että meil­lä on haja-asu­tus­ta, mut­tei sitä saisi rak­en­taa lisää jos tavoite on tul­la alas tasol­ta 16 ton­nia tuolle 2 ton­nin tasolle. Yhdyskun­tarakenne on ja pysyy 100 vuot­ta ja toiv­ot­tavasti talotkin kestävät sen. Mut­ta tuol­la kestävän kehi­tyk­sen tasol­la 2 ton­nia ei voi olla hajasi­joi­tus­ta. Ei tarvitse asua Helsingis­sä. Meil­lä on esim. tääl­lä Jyväskylässä yli 10 2000 ‑5000 asukkaan kylää noin 35 km säteel­lä kaupungista. Kaukoläm­pöput­ki kaupungista niihin ja hyvä julki­nen liikenne niin niis­sä pikku kylis­säkin voi elel­lä ihan kestävän kehi­tyk­sen mukaan. 

    Mut­ta jos jatkamme nyky­tyyli­in niin olisi syytä rehellis­es­ti ilmoit­taa ettemme ole enää ilmas­to­tavoit­teis­sa mukana.

  37. Pekk kysyi min­ul­ta mihin perus­tuu luku­ni 5500 MW läm­mi­tyk­seen. Pekan mielestä oikea läm­mi­tyk­sen sähkön tarve on 4000 MW. Osa eros­ta johtuu siitä että Pekka las­ki läm­pöti­lan ‑15 mukaan, minä taas kir­joi­tushetken ‑20 asteen mukaan. Tämä selit­tää erim­ielisyy­destämme 550 MW. Lop­ut vajaa 1000 MW johtuu siitä että meil­lä läm­mitetään sähköl­lä aina, jopa heinäku­us­sa. Mm. sähkökäyt­töiset läm­min­vesi­varaa­jat ovat aina pääl­lä, osa hake- ja öljyläm­mit­täjistä vai­h­taa kesäk­si sähkölle, kesäisin ovat isot läm­pöpumput pääl­lä mm. Turussa(Kakolan puhdis­ta­mo) ja Helsingis­sä jne. Voidaan toki väitel­lä tuleeko näistä 800 MW vai 950 MW!

Vastaa käyttäjälle Rogue Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.