Nelosen iltayön liikenne näköjään hyväksyttiin. Linjastomuutokset hyväksyttiin paitsi, että krunikkalaisia lohdutettiin bussilinjalla 17, jota tosin kukaan ei tule käyttämään.
Koska en ollut itse paikalla, viittaan varajäseneni Erkki Perälän lähettämään kokousraporttiin:.
HSL:n hallitus 24.1.2012
Raportoin Oden aiemmassa postauksessa esiin nostamista kysymyksistä.
Lippu ja informaatiojärjestelmä 2014 vaiheen 2 toimittajan valinta
Kokouksessa päätettiin hankkia HSL:n uusi lippu- ja informaatiojärjestelmä Tieto Finland Oy:ltä. Hankintaan sisältyy järjestelmän toteutus ja sen ylläpito 5 vuodeksi. Kyseessä on merkittävä investointi (60 miljoonaa euroa) ja ylläpitokustannukset maksavat ensimmäiseltä viideltä vuodelta 30 miljoonaa.
Olen Oden kanssa samaa mieltä siitä, että julkisen hallinnon IT-ongelmat johtuvat osittain kilpailutuksen ja päätöksenteon tavasta. Melko harvalla luottamushenkilöillä kun on riittävää kompetenssia arvioida, onko kilpailutus tehty järkevin kriteerein. Luottamuksen valmisteluun ja hallintoon on oltava suurta. Ja silti nämä tuntuvat lähes poikkeuksetta päätyvän markkinaoikeuteen, millä HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi aiemmin tänään spekuloi.
Avoimeen arkkitehtuuriin perustuva järjestelmä tarjoaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia joukkoliikennettä koskevan datan hyödyntämisessä. Toivotaan, että lopputulos on onnistunut.
Kaarimallin vyöhykerajat ja lippujen hinnoitteluperiaatteet
Uusi taksa- ja lippujärjestelmä otetaan käyttöön aikaisintaan 2016 alussa. Järjestelmästä on valmistunut jatkoselvitys. Ode kritisoi edellisessä postauksessaan median maalailuja kahden vyöhykkeen Helsingistä, vaikka lähinnähän tuo koskee Östersundomia, koska minimilippu oikeuttaa kahteen vyöhykkeeseen. Asiasta ei vielä päätetty, vaan selvitys lähti lausunnoille HSL:n jäsenkuntiin ja muihin Helsingin kehyskuntiin.
Etelä- ja Länsi-Helsingin linjastosuunnitelma
Paljon kansalaisyhteydenottoja aiheuttanut Etelä- ja Länsi-Helsingin linjastosuunnitelma hyväksyttiin muutamin muutoksin. Tärkeimmät niistä ohessa.
Nelosen yöliikenne päätettiin säilyttää nykyisellään, vaikka matkustajia on ollut melko niukasti. Itse kuitenkin näen, että kolmosen ja nelosen sporien yöliikenne on säilyttämisen arvoinen semminkin, kun tässä tapauksessa kustannussäästöt olisivat olleet marginaalisia (hieman päälle 10 000 euroa).
Kolmosen yöliikennehän lakkautettiin muutama vuosi sitten toiseen suuntaan, mutta palautettiin pian ennalleen. Nelosen korvaamista 18N:llä perusteltiin turvallisuusnäkökohdilla: matkustajatutkimuksen mukaan ihmiset tuntevat yöliikenteessä olonsa turvallisemmaksi bussissa kuin sporassa. Subjektiivinen turvallisuuden tunne ei kuitenkaan aina käy yksiin tilastollisen tiedon kanssa.
Kruununhakalaisia palvelemaan päätettiin ottaa käyttöön bussilinja 17, joka kulkee Krunasta Kampin kautta Viiskulmaan. Tämä takaa yhteyden terveyskeskukseen, jota käyttävät etenkin vanhukset ja perheelliset. Vaihtoehdoksi valittiin 25 minuutin vuorovälillä arkisin klo 7–18 kulkeva vuoro. Ode enteili etukäteen, ettei tällainen linja välttämättä huomattavia matkustajamääriä kerää ja lienee siinä oikeassa. Linjan käyttäjämääriä ja tarvetta tarkkailtaneen jatkossa.
Riittävän aktiivisella ja peräänantamattomalla kansalaispalautteella on hyvin usein vaikutusta kaupungin päätöksentekoon. Kannattaa pitää se mielessä.
“Olen Oden kanssa samaa mieltä siitä, että julkisen hallinnon IT-ongelmat johtuvat osittain kilpailutuksen ja päätöksenteon tavasta.”
Osatotuus. Julkiset IT-projektit kulminoituvat tarjouskilpailuun, koska jos siitä pääsee läpi, valvonta jälkeenpäin on olematonta. Sinänsä ihan täyspäiset ihmiset luottamuselimissä saattavat ajatella että asia on “hoidettu” kun tarjouskilpailun valitusaika umpeutuu.
Tarjouskilpailussa tarjotaan ideoita, työtä ja ihmisiä, ja lopputulosta on asiakirjojen perusteella vaikea arvioida, se onnistuu vasta kun lopputulos alkaa hahmottua. (Puolueeton) asiantuntija näkee ongelmat yleensä maallikkoa huomattavasti aikaisemmin.
Kysymys: Miten HSL:n hallitus aikoo varmistaa että toimitettava Lippu- ja Informaatiojärjestelmä 2014 vastaa tarjouspyynnön kirjainta ja henkeä ? Mitkä ovat toimittajan sanktiot jos järjestelmässä esiintyy puutteita ja merkittäviä toiminnallisuutta heikentäviä muutoksia tarjouspyyntöön nähden ?
Nelonen hyvä, kirjoitus hyvä.
Varo vaan Ode, nää vara-odet on mainioita. 🙂
Krunikkalaisena Oden edellisenkin aiheen postauksen kommentti “Tosin krunikkalaiset eivät pidä mistään, joten heidän vastustuksensa ei anna informaatiota” on alkanut mietityttämään, että minkä luokan pöljää sitä on äänestänyt aikanaan ja vielä useampaan otteeseen? Olen pitänyt Odea järkimiehenä, jolla on hirveästi hyviä ajatuksia ja ideoita, mutta joita aivan liian harvoin saatetaan käytäntöön asti.
Siis näillä esittämilläsi argumenteilla voisi vastaavasti päättää, että lakkautetaan 4 kokonaan, kyllähän sieltä Katajanokaltakin kävelee keskustaan (ja ainakin Kauppatorille) aivan yhtä mainiosti ja sitten on todella hyvät yhteydet kaikkialle.
Se, että Kruunuvuoren ratikkayhteys joskus saattaa tulla ei auta mitään tässä vaiheessa. Olet(te)ko oikeasti sitä mieltä, että Krunikassa ei tarvita julkista liikennettä muualle kuin rautatieasemalle?
Onko muuten niin, että ratikan yöliikenteen kustannusvaikutus on 10000 euroa, mutta yhden bussilinjan kustannusvaikutus kasvattaisi kuluja 160–850 000 euroa? Siis myös noiden yhteyksien lakkautusten jälkeenkin? Se, että esitetään että Krunikan joukkoliikenneyhteyksien säilyminen on pois Kalasataman kehittämisestä tai esikaupunkien yhteyksien lisäämisestä saa aikaan vaikutelman, että Krunikan vuoksi koko muu kaupunki kärsii.
Kannatan sitä aikanaan esittämääni ratikkalinjausta, että uusi ratikka (Kalasatamasta) kulkisi pohjoisrantaa pitkin Aleksille. Nyt vain tuntuisi näiden Oden kommenttien jälkeen parhaalta vaihtoehdolta, että se olisikin linja 4 sitten (ellei ratikkasiltaa rakenneta sitten Katajanokalta Kruunuvuorenrantaan, jolloin yöliikenne sitten aikanaan olisi äärimmäisen perusteltuakin). Vakavammin ottaen, periaatteessa olisi voinut ajatella, että linja 55 olisi jatkanut Rautatieasemalta sinne asti minne se nytkin menee, jolloin olisi ehkä ollut jonkinlainen järkevä vaihtoyhteys uudelle linjalle 18, jolla olisi sitten päästävissä sekä Viiskulmaan että Meilahteen (ja Marian sairaalaan, jos Viiskulman palvelut sinne aikanaan siirretään). Mutta ilmeisesti tämä tällainen ajattelu oli liian monimutkaista liikennesuunnittelijoille ja päättäjille.
Onko vihreät yleisemminkin kääntyneet kannattamaan keskustatunnelia? Jos keskustatunnellia ajatellaan, niin kyllä kai sen voisi tehdä niinkin, että nykyinen Hakaniemen silta purettaisiin ja tehtäisiin uusi silta mahdolliselta tunnelin aukolta. Jos taas ajatus on edelleen se, että tehdään liittymäsolmu Siltavuoren rantaan, niin sitten voisi kai ehdottaa samaan syssyyn motarin vetämistä Katajanokalta Kruunuvuorenrantaankin.
Lopuksi olisi kiva tietää, että mistä tämä selvä Krunikka-vihamielisyytesi johtuu?
Hörhökke
Kritiikkini kohdistui Kruunuhakaseuran edunvalvonyaan, jonka sisältö on täysillä ja vivahteettomasti kaikke vastaan. Kannattaa lukea satu Paimen ja susi. Jos huutaa aina, että susi tulee, kukaan ei usko, kun susi lopulta tulee.
Linjan 17 perustaminen on aika tyypillinen ratkaisu, kun ristikkäispaineita päätöksenteossa syntyy. Linja liikennöi turhaan pari vuotta ja sitten lopetetaan käyttäjien puutteessa. Demokratialla on hintansa.
Tuohon on syynsä jotka valitettavasti eivät ole ihan yksinkertaisia.
Ajatus on se että kantakaupungin joukkoliikenne olisi sujuvampaa. Sen lisäksi että tämä olisi matkustajille mukavampaa, se myös säästäisi jopa kymmeniä miljoonia veronmaksajien rahaa vuodessa.
Se sujuvoittaminen vaan edellyttä valintoja. Esimerkiksi raitiovaunujen sujuva kulku Kaivokadulla edellyttäisi valoetuuksia, tai ehkä mieluummin liikennevalojen poistamista. Tuo on hankalaa.
Tämän toteuttamien Kaivokadun läpi ajavalle bussiliikenteellä ei ole hankalaa, se on käytännösä mahdotonta. Ja niissä busseissa ei ole edes kovin paljon matkustajia, joidenka takia hakkaisi päätänsä seinään. Kuitenkin esimerkiksi 18 häiriöt vaikeuttaa moninkertaisen määrän matkustajia kulkemista aina Munkkivuoreen saakka.
Jos ei ole mitään syytä olettaa että bussilinjasta saa sujuvan, niin sen linjaa kannattaa muuttaa. Siitä tässä on kysymys.
Taisin olla minä joka tästä piruilin Krunikka-seuralle. Keskustatunneli on älytön, mutta kun seura vastustaa kaikkea muutakin. Se nyt on vaan maantieteellinen väistämättömyys että itäpuolelta tuleva liikenne menee Krunikasta läpi, yli tai ali.
Jos minulta kysyään niin Kaivokadulle saisi ajaa autolla, mutta läpiajo aseman editse olisi estetty. Liisankatu olisi ratikkakatu välllä Unioninkatu-Snellmanninkatu ja siinä olisi Kaisaniemen metroaseman toinen sisäänkäynti. Ratikkasilta tehtäisiin Tervasaaren viereen, niin kuin se on tarkoituskin tehdä vaikka jostain kartoista saa sellaisen kuvan että se menisi Tervasaareen, ja edelleen kiskot Liisankatua ja/tai Pohjoisrantaa. Rekat Pohjoisrannasta voisi ehkä saada pois jatkamalla keskustan huoltunnelia Skattalle ja Hakaniemeen. Ja mun puoleasta Siltavuoren alle voisi tehdä parkkihallin jos joku sen haluaa gryndata.
Kruununhaassahan vastustetaan sitä Liisankadun ratikkaakin. Sattumalta sain käsiini Krunikka-lehden, jossa kerrottiin Kruunuvuorenrannan ratikan suunnitelmien esittelytilaisuudesta. Oli se kyllä järkyttävää luettavaa. Kyllä lehdessä jo pääkirjoituskin teki selväksi, että tätä vastustetaan.
Pari lainausta; leipätekstin eka lause tekee kyllä selväksi, mistä on kyse — NIMBYstä:
Kyllä, krunikkalaisilla on asiat ehkä parhaiten helsinkiläisistä. Sehän nyt vielä puuttuisi, että muut kehtaisivat vaatia samaa! Kuka ihme nyt haluaisi jostain Laajasalosta keskustaan tulla?!
Tuleepa lehdessä taas asukaspysäköinnin hinnannoston tarvekin esiin:
Niin, voisihan sinne Krunikkaan parkkikellarin rakentaa. Mutta voisi mennä krunikkalaisten lompakko kiinni kun heitä pyydetään kustantamaan itse omat parkkipaikkansa. No, onneksi on ne hyvätuloiset autottomat naapurit…
Mutta se että parikymmentä krunikkalaista pysäköintipaikkaa pitäisi poistaa, että sellainen pieni metrollinen ihmisiä voisi kulkea keskustaan — out of the question!
Sadut on aikanaan luettu, mutta siltikään ei kannattaisi Kruununhakaseuraa ja kruununhakalaisia sotkea keskenään. Kuten kirjoitin, niin vaihtoehtoja on (laitoin HSL:lle esim. tuon 55-ehdotuksenikin palautteena). Kukaan ei kai ole niin viisas kuin liikennesuunnittelija. Tuosta uudesta 17-linjasta olen samaa mieltä… se on valmiiksi itseään toteuttava ennustus. Krunikkaseuran puheenjohtaja taitaa olla vihreiden jäsen ainakin. Ja vihreissä noita susia riittää, jos toki myös niitä paimenia on, tosin harvemmassa (mutta niitä sentään on!).
Tuollaisten turhien bussiyhteyksien ajattaminen keskustan kapeilla kaduilla ei ole järkevää. 🙁 Nekin rahat voi käyttää raitiovaunulinjojen rakentamiseen.
Hörhölle täytyy kertoa, että siinä raitiovaunun edessä oleva numero kertoo linjan ja että eri linjoilla pääsee eri puolella kaupunkia. 😉
Purkauksesta päätellen jonkin suunnan yhteydet kaivertavat. Mikä suunta tuo on, kun en ihan äkkiä linjakartasta keksi?
Mietin samaa kuin Hörhö. Joskus poliitikon pitää tietysti tehdä ikäviä päätöksiä, mutta kannattaako siihen päälle vielä vinoilla äänestäjille? Ainakin mua suoraan sanottuna — lukea tuollaisia heittoja omalta valtuutetulta. Kruununhaka seura tms. ei edusta kaikkia asukkaita, ei edes suurinta osaa. Nyt vaikuttaa siltä, että perinneyhdistyksen nimbyilystä rankaistiin koko kaupunginosaa. Vaikutelmaa täydensi muiden keskustelijoiden vahingoniloiset kommentit.
Itse asiasta sen verran, että 16 ja 18 lopettaminen yhtäaikaa on aika iso palvelutason pudotus. Riippuu tiestysti missä asuu ja minne matkustaa, mutta esim. mulla on usein asiaa Viiskulmaan ja Kulosaaren ja satunnaisemmin Töölöön. Ymmärrän kyllä 18 lopettamisen perustelut, jos ei ole matkustajia niin ei ole. Sen sijaan 16 kohdalla taidettiin vedota siihen, että aikataulun mukainen liikennöinti on vaikeaa. Mitäs jos yrittäisitte kovempaa?
Ei julkisen sektorin IT ongalmat johdu IT:sta tai tarjouksesta suoraan
Julkisen sektorin ongelma on johtaminen tai oikeammin sen puute.
Julkinen sektori sallii yksilökohtaiset/yksikkökohtaiset toimintatavat eikä niitä uskalleta yhtenäistää eikä yksilöiden toimintaan puututa
Jos tuotantoprosessit olisivat etukäteen päivitetty uuteen tilanteseen ja kaikien tehtävien roolit ja sisällöt valmiita niin ongelmat ja räätälöintitarve olisivat pienempiä.
Olin aikoinaan implementoimaasa SAP kolmessa maassa konsernin käyttöön ja huomasin, ettei ongelma ole SAP, vaan toimintavat, jotka eivät vastaa konsernin päätöksenteon ja toiminnanohjauksen hyväksyttyä rakennetta
SAP on alunperin tehty yhtenäistämään ja tekemään vertailukelpoiseksi kansainvälisten konsernien eri maissa toimivien yksiköiden taloudelliset tunusluvuta ja konsernitilinpäätöksen.
Mutta myöhemmin se on laaajentunut muihinkin funktioihin
Tärkein havainto oli kuitenkin, että systeemiä ei voi räätälöidä yksiköiden ja yksilöiden tarpeiden mukaan vaan vertailukelpoisuus edellyttää tiettyä toimintatapaa.
Tomintatapojen yhtenäistäminen ei koskenut ainoastaan lattiaduunareita vaan ulottui aina toimitusjohtajaan saakka.
Siinä sitä sitten mietittiin ‚kuka uskaltaa mennä määräämään tj:aa muuttamaan toimintatapojaan
Ongelmien syntyyn vaikuttavat myös asenne-ja ammattikulutuuri.
Muutama vuosi sitten kun teitoliikennealalla oli sukupolven vaihdos niin uudet tulijat olivat IT-taustaisia.
Uusien tulijoidne oli vaikeaa totuttua uuteen kuluttuuriin , yleinen ajattelu oli ettei juurikaan testata vaa korjataan jos vikoja ilmenee.
IT ajattelu lähti, että ongelma on firman sisäinen niin sillä ei ole niin suurta väliä ja on halvempaa korjata viat kuin testata
Tämä käy monessa kohteessa mutta esim teleoperattoritoiminnassa käytettävyydelle asetetaan muutaman ysin verran enemmäm tavoitetta kuin it ‑toiminnassa.
Näin siksi, että nyt huolimattomuus vaikuttaa jopa miljooniin asiakkaisiin ja kymmeniin tuhansiin yrityksiiin
Niinpä sitten jonkin aikaa operaattorit olivat uutisotsikoissa laajojen häiriöiden vuoksi ennenkuin uusi sukupolvi oli ymmärtänyt, että ajattelu “tämä on niin pieni ja yksinkertainen muutos, että tässä ei voi mikään mennä pieleen”-todettiin virheelliseksi ja muutokset testattiin paremmin etukäteen
Se, että lentoyhtiöiden paikanvaraus toimii ja VR:n ei toiminut,johtuu VR:n liian nuorekkaasta porukasta ja modenrnista yrityskulttuurista?
Jos sattuisin asumaan Krunassa, ja kaupunginosan asiat kiinnostaisivat, minä ottaisin täällä esitetyn kritiikin kaupunginosaseuraa kohtaan niin, että jonkun paikallisaktiivin olisi syytä pyrkiä ottamaan homma haltuun, ja perustaa sellainen yhdistys tai yhteistoimintataho, jonka agendaan päättäjät voisivat suhtautua vakavasti.
Kalliossa paikallisnimbyilyyn kyllästynyt väki kehitti omaa toimintaa, samaa olisi syytä kokeilla muissakin kaupunginosissa.
Kaivokatu on todellakin sumppu joka suuntaan, eikä sitä ainakaan helpottanut kolmosen uusi reitti. Mutta miten tuota Kaivokadun liikennettä nyt sitten helpottaa tuo linja 17, varsinkin jos linja 55 menee edelleen läpi (vai jääkö se nyt sitten kuitenkin rautatieasemalle kulkien muuten vanhaa reittiä?). Jos Linja 55 olisi tullut osin vanhaa reittiä ja kääntynyt vaikka Haapaniemenkadulla Sörnäistenrantatielle, josta se olisi tehnyt Krunikan kierroksensa ja jatkanut sitten eteenpäin Marian sairaalaa kohti, niin tämä olisi mun mielestäni ollut ainakin tuota 17 linjaa parempi vaihtoehto. Varsinkin, jos se olisi kulkenut puolille öin tms. Linja 68 tosii sitten Hermannista ja 16 Kulosaaresta porukat Sörnäistenrantatietä pitkin Hakaniemeen.
Toinen mitä joskus mietin, olisi ollut vaihtoehto jakaa linja 18 kahtia, jolloin esim. 2 kertaa tunnissa (7–21, muina aikoina kerran tunnissa) olisi tullut 18B, joka olisi ajanut vanhaa reittiä.
Kolmas vaihtoehto, jos kerta matkustajia ei olisi tarpeeksi, olisi ollut yleensäkin vuorovälin harventaminen ja/tai pienempiin busseihin siirtyminen.
Sitäkään en ymmärrä, että jotkut tuntuvat perustelevan linjojen lakkautusta nyt aikaisintaan 15 vuoden kuluttua tulevalla ratikkayhteydellä.
Kokonaan linjojen lopettaminen ilman järkevää vaihtoehtoa tuntuu kiusanteolta. Varsinkin jos tämä lisää työpaikkaautoilua Kruununhakaan. Joukkoliikenteen korvaaminen yksityisautoilulla ei mahdu mun vihreää maailmankuvaani.
Elmolle kysymys, perustelisitko vähän tuota väitettäsi, että Krunikkalaisilla on asiat ehkä parhaiten helsinkiläisistä?
Lopuksi, ei noita parkkihalleja tarvita välttämättä. Se voisi riittää, jos nuo 24 h paikat muutettaisiin asukaspysäköinti/maksullisiksi paikoiksi. Tosin, myönnän että Kruununhaassa on liikaa “huonojalkaisia” katumaasturin omistajia, jotka parkkeeraavat minne sattuu, useimmiten pysäköintikieltomerkkien vaikutusalueelle. Näille pikkuinenkin kävelymatka tuntuu olevan liikaa. Jos voisi väärinpysäköityjen autojen virhemaksuilla vaikkapa tilata nyt katujen putsausta tänne, niin ei tarvitsisi ainakaan lumesta huolta kantaa:)
“Olen Oden kanssa samaa mieltä siitä, että julkisen hallinnon IT-ongelmat johtuvat osittain kilpailutuksen ja päätöksenteon tavasta. Melko harvalla luottamushenkilöillä kun on riittävää kompetenssia arvioida, onko kilpailutus tehty järkevin kriteerein”
Tuohan on johtamis-ja asinatuntemusongelma. Maailma on jo täynnä valmiita sovelluksia, ei nykyään tarvitse kehittää uutta pyörää
Valmiita , sopivia lippujärjestelmiä on varmaan jo tuhansia, joista valita.
Suurin ongelma ovat epästandardit prosessit ja yksilölliseti toimivat työntekijät, jotka eivät halua toimia kuten muut.
Eikä näitä tuotantoprosessejakaan ole määritelty riittävän tarkasti.
Valitsemalla standardijärjestelmä ja sopeuttamalla organisaatio toimimaan tietojärjestelmän mukana tuomien prosesiien mukaan saadaan järjestelmä pienimmällä työllä käyttöön.Ja halvimmalla.
Jep. Vaihtoivat IT-johtajan, kun edelinen menneen talven lumia edustanut ei ollut riittävän dynaaminen. Vaati toimittajilta toimivia tietojärjestelmiä, mikä ei kuulu suomalaiseen IT-bisnekseen. 😉
Noin karkeasti joo. Lennonvarauspuolen järjestelmien (Sabre) historia ulottuu yli 60 vuoden taakse, markkina on aidosti globaali ja yhteensopivuusvaatimusten takia maakohtainen sooloilu ei ole mahdollista toisin kuin jossain pienessä kansallisessa rautatieyhtiössä.
Parhaat käytännöt ja prosessiosaaminen on usein tiiviissä muodossa paketoitu järjestelmiin joilla on pitkä historia ja hyvä levinneisyys, ja on aika selvää että ottamalla standardijärjestelmä johon on kumuloitunut parhaassa tapauksessa kymmenien vuosien käytännön kehitys ja osaaminen päästään todennäköisesti parempaan lopputulokseen kuin NIH-hurmoksessa kasaan kyhätyllä uudella maailmanjärjestyksellä jossa kaikki mahdollinen prosesseja myöten uusitaan kerralla.
Krunikassa asuvat ihmiset ovat toki aivan tavallisia ihmisiä. Mutta jos pitäisi päättää, mikä on Helsingin paras kaupunginosa, miettisin lähinnä, onko se Krunikka vai Töölö. Vaikea keksiä, miksi mikään muu kaupunginosa olisi vielä näitä kahta parempi. Rikkaiden omat gettot sitten erikseen; niissä asutaan vain koska sinne ei hevillä pääse, ei siksi että ne olisivat erityisen toimivia kaupunginosia.
Kommenttejasi 17:stä ja 55:stä en täysin ymmärtänyt. Nyt päätetyn mukaanhan 55 ajaa Rautatientorille eli ei Kaivokadulle. Jollei 17 olisi sinne tullut, Kaivokadulta olisi poistunut kaikki bussit (65A/66A lähtee länsimetron myötä). 55 myös siirretään kulkemaan Liisankadulle 17:stä huolimatta. Kaikki menee siis alkuperäisen suunnitelman mukaisesti, paitsi lisättynä 17:llä.
17 ei todellakaan helpota Kaivokadun sumppua (ei kai Teme missään näin ole väittänytkään); se onkin yksi perustelu miksi sitä ei tulisi ajaa. Linja ei varmasti pysy aikataulussaan kunnolla, vaikka onkin lyhyt.
Olet toki oikeassa, että tulevaisuuden hankkeilla ei tule perustella nyt tehtäviä muutoksia. Pointtini oli, että sillä Liisankadun ratikalla ei ole mitään merkitystä, koska vaikka se tehtäisiin huomenna, krunikkalaiset vastustavat sitä. Näyttäisi siis, että mieluummin ollan ilman 18:aa kuin ett
Krunikka-seura on toki eri asia kuin krunikkalaiset. Tämä pätee muihinkin kaupunginosiin. Ihmetyttää silti, ettei mainitsemassani yleisötilaisuudessa ole silti yhtään myönteistä kommenttia krunikkalaisilta tullut. Nykyisessä nimbyilykulttuurissa myönteisesti suhtautuvienkin pitäisi kai aktivoitua menemään noihin tilaisuuksiin ihan vain kertomaan, että joku on erikin mieltä. Toki siinä saa herkästi asukasyhdistyksen vihat päällensä.
Olisiko KSV:n ja HSL:n syytä enemmän teettää tilastollisesti merkitseviä kyselyitä, jotteivät äänekkäät vastustajat biasoisi liikaa? Onko sellainen tehty tai tekeillä Laajasalon ratikasta, kun nyt meillä on vain asukasyhdistyksen mielipide vastustuksesta sekä yksi ääni puolesta. Ei pysty päättelemään siitäkään vielä mitään.
Haa, tuossa taisi vahingossa jäädä lause kesken. Tarkoitin siis: mieluummin ollan ilman 18:aa kuin että ratikka tulisi sitä korvaamaan missään vaiheessa.
Kaivokadun ruuhkiin tarvitaan ruuhkamaksuja nyt ehkä kaikkein kipeämmin. Miksi asialle ei tehdä mitään?
KOMMENTTI 4:N YÖLIIKENTEESTÄ
Elmo Allén kirjoitti (tässä tai edellsiessä postauksessa):
”Kommentoinpa vielä itse itseäni tuosta “sisäänheittotuotteesta”. Se ei ollut kovin analyyttinen ilmaisu sinänsä. Uskon kuitenkin, että raitiovaunujen brändi tukee koko joukkoliikenneverkostoa, ja siksi ratikoita tulisi olla saatavilla enemmänkin kuin rajakustannukset näyttäisivät tarpeen.
Joukkoliikenteessä verkostohyödyt ovat tärkeitä.
Ratikoiden brändiä entisestään tukisi, jos niitä olisi aina saatavilla, ehkä aamuyön liikennettä lukuun ottamatta. Keskustan vetovoima perustuu elävyyteen, ja minusta ratikat ovat osa sitä, myös öisin. Mitenkäs ulkomainen benchmark? Voisin kuvitella, että ulkomailta löytyisi yöratikoita.”
Brändäyshän on päivän sana.
Tosin useimmat joukkoliikenteen käyttäjät, kuten minäkin, haluavat päästä paikasta A paikkaan B ja valitsevat ratikan tai bussin tarpeensa mukaan, ja vähän senkin perusteella kumpi ensin saapuu. Bussilla, junilla ja ratikoilla on kummallakin etunsa, ja erot ovat marginaalisia, siis samanikäisessä kalustossa. Huomattava osa matkustajista kulkee esikaupunkeihin, jonne ainakin osan matkaa täytyy kulkea bussilla. Ja joukkoliikenteen brändiin kyllä vaikuta eniten sen bussin kulkeminen.
En oikein ymmärrä näitä mukastadilaisia, joille bussi on vastenmielinen kulkumuoto. Krunikkalaisia on haukuttu nimbyilystä, mutta nähtävästi Katajanokan asukkaat ovat tästä heikkoudesta vapaita.
Lienee syytä todeta, että melutaso metrossa, ainakin tunnelissa, on yllättävän korkea. Mutta se ei kuulu tähän asiaan.
HSL:n hallituksen ehdotus vaikutti perustellulta. Sillä olisi melko vähäisin kustannuksin saatu läpiyön liikenne sekä Kruununhakaan että Katajanokalle.
Kustannuksia en voi tietää tarkkaan. Sellainen perusteltu arvio, että raitiovaunun tai bussin vuoroparin (25 min. suuntaansa, matka yht. noin 16 km) kustannukset (palkka ja ajoneuvokulut) lienevät ilta- ja yötunteina 60 e. Siis 20 minuutin välein noin 180 e/tunti eli 22.30 — 01.30 360 e (vrk eli noin 130.000 e/vuosi). Linjan jatkaminen läpiöiseksi tuplaa kustannukset.
Lyhyillä matkoilla (alle 2 km, riippuu säästä ja kunnosta) kävely on varteen otettava vaihtoehto, myös ajallisesti. Nähtävästi kynnys raitiovaunuun on matalampi kuin bussiin.
Lukija huomannee, että minua raivostuttaa raitiovaunudogmatiikka. Minua ei tässä raivostuta ratikat, vaan dogmatiikka.
Lienee muuten melko helppo tarkistaa netistä, missä kaupungeissa on raitiovaunujen yöliikennettä.
Väkiluvut Katajanokka 4167 (pa 0,57 km²), Kruununhaka 6763 (pa samoin 0,57 km²). Läheskään kaikki eivät vietä urbaania yöelämää, sillä työtkin pitää tehdä.
Koskeeko 2 e:n yötaksa myös kuukausilipulla kulkevia? Itse en pidä yötaksaa mielekkäänä, sillä yökulkija yleensä on sen verran ansiokkaasti tyhjentänyt kolpakoita ja siten täyttänyt valtion ja kunnan kirstuja, että hänen kulkunsa voitaneen kustantaa. Pieni rahahan se on illan menoissa.
Pieni rahahan se on illan menoissa, indeed.
Jos on ollut varaa vetää plexit luulisi olevan varaa vielä kotimatkaankin, tekee sen sitten bussilla tai taksilla.
Jos kovasti yöelämässä viihtyy kannattaa siirtyä suoraveloitusasiakkaaksi, he nimittäin voivat matkustaa samalla kortilla 24/7 ilman lisätaksoja.
Koska olet HSL:n hallituksen jäsen, ehdotan seuraavia asioita:
- Hampurissa ja muissa Saksan isoissa kaupungeissa houkutellaan autoilijoita käyttämään joukkoliikennettä antamalla autovakuutusmaksuista alennusta, jos autoilijalla on myös joukkoliikenteen kuukausi- tai vastaava lippu. Miksei tätä voisi soveltaa Suomessa ainakin Helsinkiin?
- HSL kaavailee Jokeri 2 ‑linjan vetämistä Malmilta Vuosaaren satamaan niin, että se kiertäisi myös Vuosaaren asuinalueet, kuten Aurinkolahden, ennen satamaan menoa. Tämä saattaa kirjoituspöydällä näyttää hyvältä, mutta arkitodellisuus on muuta. Me aurinkolahtelaiset, kuten muuallakin Vuosaaressa asuvat, haluamme että kaupungiosassamme jatkuu paikallinen sukkulaliikenne Vuosaaren ja Rastilan metroasemille. Emme halua isoja Jokeri-busseja jyräämään kapeille asuinkaduillemme. Jo pelkästään kiertoliittymät ovat liian ahtaita 25 metriä pitkille Jokeri 2 ‑busseille. Esim Aurinkolahteen riittäisi ruuhka-aikojen ulkopuolella Jouko-tyyppinen pieni bussi, mutta ainakaan emme halua näitä 25 metriä pitkiä kolosseja tänne. Lisäksi on selvää, että linja, joka alkaa Malmilta ja kiertää puolen Itä-Helsingin kautta, ei pysty pitämään aikatauluaan.
- Aurinkolahti-seura ja Vuosaari seura järjestävät joukkoliikenneillan Albatrossissa, Kahvikuja 3, II kerros tiistaina 6.3. klo 18. Tervetuloa kuulemaan meitä paikallisia asukkaita!
Terv. MKS