Tarvitaanko Suomessa presidenttiä poliittisena päätöksentekijänä?

Vas­tauk­seni HS-raadin kysymykseen

2) Ei tarvita.

On selkeäm­pää ja demokraat­tisem­paa, että val­ti­ol­lista val­taa käyt­tää eduskun­ta ja hal­li­tus. On hyvä, että päämin­is­teri on eduskun­nan edessä vas­tu­us­sa kaikesta pääsemät­tä pres­i­dentin selän taakse piiloon. On suo­ras­taan vaar­al­lista, että perus­tus­lakimme on kovin moni­t­ulk­in­tainen siitä, miten ulkopoli­ti­ikkaa johde­taan kriisiaikana. 

Mitä sit­ten teemme pres­i­den­til­lä, jol­la ei ole suo­raa val­taa? Kun maa joutuu poli­it­tiseen kri­isi­in, pres­i­dent­ti voi käyt­tää arvo­val­taa, jos sitä hänel­lä on.  Kreikan sen parem­min kuin Ital­ian pres­i­den­til­lä ei ole muodol­lista päätös­val­taa mis­tään, mut­ta näi­den maid­en hal­li­tuskri­i­seis­sä pres­i­den­til­lä on silti ollut merkit­tävä tehtävä.

66 vastausta artikkeliin “Tarvitaanko Suomessa presidenttiä poliittisena päätöksentekijänä?”

  1. Jos Demokra­tia toimisi, niin pres­saa ei tietenkään tarvittaisi.

    Meil­lä demokra­tia ei toi­mi, kos­ka poli­ti­ikot ovat erit­täin leipään­tyineitä ja piiri on niin pieni että siinä asi­at sumpli­taan vaaleista välittämättä.

    Ei ihme että kansa on kyl­lästynyt politiikkaan.

    Esim. viime vaaleis­sa kokoomus ja rkp teki “val­lankaap­pauk­sen” vihre­it­ten, sdp ja vasem­mis­toli­iton tuel­la, vaaleista välittämättä.

    EU-poli­ti­ikan eikä muunkaan poli­ti­ikan suun­ta ei muut­tunut mitenkään vaik­ka kansa olisi muu­tos­ta halunnut.

  2. Joo, pois vaan. Poli­it­ti­nen ilmapi­iri on onnek­si hyvin eri­lainen ver­rat­tuna tasaval­lan alkuaikoi­hin kun kom­mu­nistien ei-ihan-perus­teet­tomasti pelät­ti­in pystyvän sabotoimaan eduskun­nan työsken­te­lyä ja maltil­lisu­us tarkoit­ti ensin itsenäisyy­den vas­tus­tamista, sit­ten kuningas­val­taa ja lop­ul­ta molem­mil­ta ideoil­ta oli pudon­nut poh­ja pois. Tarvet­ta pres­i­den­tille tulikin myöhem­min, alun perin odot­ta­mat­tomas­ta suunnasta.

    Sen sijaan eduskun­nan val­it­se­ma pres­i­dent­ti ilman muodol­lisia val­taoikeuk­sia sopisi nykyaikaan kuin nenä päähän. Val­taoikeudet­to­muus merk­it­sisi sitä että pres­i­dent­ti voitaisi­in vali­ta ansioiden ja koke­muk­sen perus­teel­la saman­laisen yksimielisyy­den val­lites­sa kuin eduskun­nan puhemies ennen uuden hal­li­tuk­sen muodostamista.

  3. Et voi olla tosis­sasi väit­tämässä että nykyi­nen toim­inta­malli olisi demokraattinen!

    Eduskun­ta on hal­li­tuk­sen kumileimasin ja enti­nen pres­i­dentin val­ta on siir­ret­ty päämin­is­ter­ille joka val­i­taan puoluei­den kauneuskil­pailuis­sa eikä demokraattisesti.

    Par­la­men­taris­min suo­ma­lainen toteu­tus ei ole mikään demokra­t­ian ilmen­tymä vaan lähin­nä demokra­t­ian irvikuva.

  4. Niin ja lisäk­si päämin­is­terin voi käytän­nössä erot­taa vain päämin­is­teri itse.

    Siinäpä sitä demokratiaa.

    1. Eduskun­ta voi erot­taa päämin­is­terin. Viimek­si vuon­na 2003. Tai siis hän ehti erot6a itse, kun ker­rot­ti­in, mit6en tässä tulee käymään.

  5. Kysymys tulisi olla, että tarvi­taanko pres­i­dent­tiä ollenkaan. Nyt tun­tuu, että teol­lisu­us tarvit­see pres­i­dent­tiä vain myyn­ninedis­täjäk­si dik­tatu­urei­hin Kekkosen mallil­la tai sit­ten yhteiskun­ta halu­aa jonkun kom­men­toimaan lööp­pi­en otsikoi­ta “arvo­jo­htana”.

    Minus­ta EK voisi jär­jestää Idols-henkisen kil­pailun, jos­sa val­it­si­si­vat uskot­tavim­man joulupukin. Joulupukin brän­di olisi maail­mal­la paljon vahvem­pi, kuin Suomen pres­i­dentin. Olisi var­masti paljon jän­nem­pää dik­taat­to­rillekin päästä samaan kuvaan täl­laisen maail­man­laa­juisen johta­jan kanssa ja samal­la har­maat emi­nenssit saisi­vat tehtyä taustal­la kaup­po­ja samal­la kun Pukkimme viihdyt­tää diktaattoria.

  6. Osmo Soin­in­vaara:
    Eduskun­ta voi erot­taa päämin­is­terin. Viimek­si vuon­na 2003. Tai siis hän ehti ero­ta itse, kun ker­rot­ti­in, miten tässä tulee käymään.

    Joo. Ja kom­men­toi­jat ovat ilmeis­es­ti uno­hta­neet, että vaale­jakin jär­jestetään (mis­sik­il­pailu­jen lisäk­si) sään­nöl­lisin väli­a­join. Val­lankaap­pauk­sia ei ole näkynyt.

    PS: joku hakkeri ilmeis­es­ti käy lisäämässä ylimääräisiä kir­jaimia ja numeroi­ta Osmon tek­stei­hin, Suomes­ta tässä kuitenkin lie­nee kysymys?

  7. Pres­i­dent­timme on täl­lä het­kel­lä tosi­aan vähän ram­pa, kos­ka hänen roolin­sa on huonos­ti määritel­ty. Pres­i­dentin rooli on joutunut poli­it­tisen kiis­takap­paleen ase­maan. Pres­i­dentin tehtäviä muutel­laan jatku­vasti, ja niistä on yhtä mon­ta tulk­in­taa kuin on puoluei­ta ja poliitikkoja.

    Ehkä Kekkosen ajan jäl­keen olikin tarvet­ta pieni­in kor­jauk­si­in pres­i­dentin roolin suh­teen, mut­ta nykyi­nen tilanne, jos­sa pres­i­dentin rooli on jäänyt epämääräisek­si ei ole kenellekään eduksi.

    Tässä tilanteesa esimerkik­si oikeis­to on taipu­vainen vähen­tämään pres­i­dentin val­taa, kos­ka pres­i­den­tit tapaa­vat olla demare­i­ta. Demar­it taas kuun­tel­e­vat pres­i­dent­tiä luon­nol­li­sista syistä auli­im­min, ja korosta­vat hänen ase­maansa. Näi­den vaalien jäl­keen puoluei­den roolit ja mielip­i­teet voivat taas vai­h­tua. Ei hyvä.

    Myös pres­i­dentin rooli lau­taski­is­tois­sa on ollut lähin­nä koomi­nen. Suo­mi ei ole kyen­nyt sopi­maan siitä, miten se ulko- / EU-poli­ti­ikas­saan toimii.

    Pres­i­dentin huonos­ti määritel­ty rooli ei kuitenkaan tarkoi­ta vielä sitä, että täl­lais­es­ta “pelle-pres­i­den­tistä” tulisi luop­ua. Pres­i­dentin tuo­maa yhtä ylimääräistä päätök­sen­tekok­er­rosta voidaan myös tarvita.

    Ensim­mäi­nen kohde, jos­sa pres­i­dentin roo­lia kaipaisin, on nor­maalin päivit­täisen poli­ti­ikan­teon yläpuolelle nou­se­vat asi­at. Täl­lainen asia on esimerkik­si sodankäyn­ti. En todel­lakaan pitäisi siitä, jos vaik­ka hal­li­tus sitoisi Suomen jos­sain pikakok­ouk­ses­sa johonkin sotaan osana EU:ta, tai jos eduskun­tamme tai europar­lamet­timme tek­isi enem­mistöpäätök­siä sodista osana päivit­täistä kisaa hal­li­tuk­sen ja oppo­si­tion tai enem­mistön ja vähem­mistön välillä.

    Täl­lai­sis­sa vakavis­sa kysymyk­sis­sä yksi ylimääräi­nen ker­ros, joka toimisi lukkona, joka voi myös kyseenalais­taa nor­maalin päivän­poli­ti­ikan, voisi olla paikallaan. Pres­i­dentl­lä voisi siis olla luon­te­va roolin­sa myös uudessa “kekkosen­jälkeisessä” ja “EU-ajan” jär­jestelmässämme. Pres­i­dentin rooli kansan suo­ral­la vaalil­la val­it­se­m­ana luot­to­henkilönä sopii myös hyvin täl­laiseen rooliin.

    Ehkä veto-oikeudel­la tai uudelleenkäsit­te­lyyn­vi­en­tioikeudel­la varustet­tu pres­i­dent­ti sopisi edelleen yhteiskun­taamme pitämään vaka­vat asi­at vakav­ina asioina, ja erot­ta­maan ne poli­it­ti­sista pyörteistä omak­si tasok­seen. Pres­i­dentin toimi­val­taan voisi hyvin kuu­lua myös mui­ta, vaikka­pa lain­säädän­tö­työhön liit­tyviä vas­taavia oikeuksia.

    Ilman täl­laista pres­i­dentin roo­lia maamme voi olla helpom­min vietävis­sä muo­tivir­tausten mukana (pahim­mil­laan soti­in, use­am­min muuten vain type­r­i­in päätök­si­in tai turhi­in poli­it­tis­ten tap­pelu­iden sivu­tuot­teina syn­tyvi­in koukeroi­hin). Ylimääräi­nen varmistin, tai arvo­val­tainen kyseenalais­ta­ja voi olla paikallaan.

    Nykyisen pres­i­dentin roolista tap­pelemisen sijaan kehon­tankin poli­itikko­ja pykälää vakavam­paan kekustelu­un siitä, mil­lainen olisi hyvä pres­i­dentin rooli, jos meil­lä olisi nyky­istä toimi­vampi ja riidat­tomampi presidentti-instituutio.

  8. Esim. viime vaaleis­sa kokoomus ja rkp teki “val­lankaap­pauk­sen” vihre­it­ten, sdp ja vasem­mis­toli­iton tuel­la, vaaleista välittämättä.

    EU-poli­ti­ikan eikä muunkaan poli­ti­ikan suun­ta ei muut­tunut mitenkään vaik­ka kansa olisi muu­tos­ta halunnut. 

    Mitä Ilpo hourailee? Per­sut oli­vat kan­tansa ilmais­seet ennen vaale­ja, eivät kan­taansa pyörtäneet (vaik­ka rehellisyy­den nimis­sä tosiop­por­tunistin tavoin pela­si­vat läh­es katk­er­aan lop­pu­un asti, “et jos ny kuiten­nii joten­nii olis­ki mahol­list sekä säästää että syödä se kakku…”), eivätkä siis men­neet hallitukseenkaan.

    Demokra­ti­aa, sanon minä.

    Kokon­aan eri debat­ti on se, voiko edus­tuk­selli­nen demokra­tia ylipäätään koskaan olla riit­tävä poli­it­tisen osal­lis­tu­misen väline. Kuten myös se, onko nykyi­nen vaal­i­ta­pa paras mahdollinen.

    Tietysti ter­veel­lä itse­tun­nol­la varustet­tu humaani, val­is­tunut, lain henkeä kun­nioit­ta­va ja dele­goin­ti­in kykeneväi­nen dik­taat­tori saisi enem­män aikaan parem­paa ja nopeammin.

    Täl­laisia heppuja/mimmejä ei nyt vaan olla vielä koskaan päästy mis­sään havainnoimaan…

    Joten täl­lä epätäy­del­lisel­lä jär­jestelmäl­lä on tois­taisek­si jatkettava.

    ***

    Vas­taus Oden kymysyk­seen: emme tarvitse, mut­ta yksi­tyiset henkilöt/yritykset voivat täl­laisen puhu­van pään kyl­lä kus­tan­taa mikäli halua siihen on.

    Sen sijaan tarvit­semme kyl­lä ehdot­tomasti kansanäänestyk­sen Suures­ta Johta­jas­tamme. Muun­lainen val­in­ta loukkaa jokaisen ajat­tel­e­van ihmisen oikeuskäsitystä.

  9. Jos pres­i­dentin vir­ka val­tion päänä säi­lytetään, niin minus­ta kausi tulisi lyhen­tää viiteen tai neljään vuo­teen. Nyky­mallil­la 12 vuot­ta tur­vamiesku­plas­sa asus­t­a­mi­nen laitostaa van­huk­sen aika pahasti.

  10. Ei tarvi­ta. Pres­i­dent­ti-insti­tuu­tioon käyte­ty­il­lä rahoil­la voisimme vahvis­taa oikeuskans­lerin ja oikeusasi­amiehen toimistoja. 

    Oikeuskans­lerin tehtävi­in kuu­luu Wikin mukaan:
    “Oikeuskans­leri valvoo val­tioneu­vos­ton toimien lain­mukaisu­ut­ta, ja hänel­lä on läs­näo­lo- ja puheoikeus val­tioneu­vos­ton istun­nois­sa. Hän myös antaa lain­opil­lisia neu­vo­ja val­tioneu­vos­tolle ja ottaa vas­taan kansalais­ten kan­telu­ja lain­vas­tais­es­ta viranomaistoiminnasta.”

    Oikeusasi­amies:
    “Oikeusasi­amiehen tehtävä on valvoa, että vira­nomaiset ja virkamiehet nou­dat­ta­vat lakia ja täyt­tävät velvollisuutensa.”

    Kyseisi­in virkoi­hin voisi olla kansanäänestys, ehdokku­udelle pitäisi aset­taa toki korkeat kri­teer­it. Tavoit­teena olisi, että näistä tulisi mah­dol­lisim­man riip­pumat­to­mia, puolue­poli­ti­ikan ulkop­uolisia tarkkail­i­joi­ta, jot­ka varmis­ta­vat sen, että koneis­to toimii, niin kuin sen pitääkin toimia.

  11. Min­ul­la on ehdo­tus: Kansa äänestäisi min­is­tereistä ja eduskun­ta olisi valit­tu arval­la, eikä puoluei­ta olisi. Tämä toimisi paljon paremmin.

  12. Pres­i­dent­tiys on nykyisel­lään ihan oivalli­nen lop­pusi­joi­tu­s­paik­ka uransa jo käytän­nössä tehneille poli­itikoille tai vai­h­toe­htois­es­ti tur­vasäilö henkilöille, joil­la olisi mah­dol­lisuuk­sia johonkin oikeasti vaiku­tus­val­taiseen tehtävään, mut­ta jos­sa he voisi­vat saa­da paljon pahaa aikaan.

    Johtopäätös: Suomeen tarvit­taisi­in lisää presidenttejä.

    Pienen­netään pres­i­dent­tiy­den kulis­se­ja sen ver­ran, että rahaa riit­täisi vaik­ka muu­ta­malle kymmenelle pres­i­den­tille kausit­tain. Voisi jopa ajatel­la, että riit­tävän mon­ta kaut­ta eduskun­nas­sa tarkoit­taisi meno­lip­pua pres­i­dent­tikau­den läpi eläk­keelle: onhan noi­ta kul­taisia käden­puris­tuk­sia liike-elämässäkin. Lisäk­si olisi hauskaa seu­ra­ta, kun kym­me­nien tai jopa sato­jen pres­i­dent­tien armei­ja kät­telee Lin­nan juh­lis­sa vierai­ta. Jos­sain vai­heessa saat­taisimme päästä siihen pis­teeseen, että Lin­nan juh­lis­sa olisi enem­män pres­i­dent­te­jä kuin vierai­ta: mikä sur­re­al­is­tisen kihelmöivä ajatus!

  13. Osmo Soin­in­vaara:
    Eduskun­ta voi erot­taa päämin­is­terin. Viimek­si vuon­na 2003. Tai siis hän ehti erot6a itse, kun ker­rot­ti­in, mit6en tässä tulee käymään. 

    ja seu­rauk­se­na myöskin oli, että päämin­sterin tähän maa­han val­it­si tuol­loin, kuten myös kun hänen seu­raa­jansa seit­semän vuot­ta myöhem­min, keskus­tan puoluekokous. 

    Minus­ta tämä ei ole demokraat­tisin mah­dol­lisin tapa vali­ta de-fac­to valtionpäämies.

  14. Koko kallis insti­tu­ut­ti pitäisi lakkaut­taa tarpeet­tomana. Kri­isi­ti­lanteessa tarvi­taan nk. hen­gen­lu­o­jia ja sovit­telijoi­ta. Mielestäni täl­lai­sis­sa tilanteis­sa tarvit­ta­va arvo­val­ta perus­tuu kuitenkin enem­män henkilöko­htaiseen karis­maan kuin mihinkään viral­liseen man­daat­ti­in. Sovit­teli­ja voi täl­laises­sa tilanteessa olla esim. joku laa­jaa kansan­su­o­sio­ta naut­ti­va ex-politiikko.

  15. Tarvi­taanko Suomes­sa pres­i­dent­tiä poli­it­tise­na päätöksentekijänä?
    Ei tarvita.

    <=> “Tarvi­taanko Suomes­sa demokra­ti­aa vai riit­tääkö oligarkia?
    Ei tarvita.”

    Koivis­ton jäl­keen val­ta siir­ret­ti­in pieneltä sisäpi­ir­iltä kansan demokraat­tis­es­ti val­it­se­malle edus­ta­jalle siir­tymäl­lä suo­raan kansan­vaali­in. Nyt val­taa siir­retään takaisin pienelle sisäpi­ir­ille. Kansal­la­han voi olla vääriä mielipiteitä.

    Muis­sa mais­sa par­la­menteis­sa on kak­si kamaria, jot­ka pelaa­vat toisi­aan vas­taan, sekä perus­tus­lak­i­tuomiois­tu­in hyväksymässä lake­ja ja usein vielä pres­i­dent­ti viimeisenä lukkona veto-oikeudel­la varustet­tuna. Suomes­sa on yksika­mari­nen eduskun­ta, jota käytän­nössä johtaa enem­mistöhal­li­tus ryh­mäkuril­la ja jol­la on oma poli­it­ti­nen maal­likko­valiokun­ta perus­tus­lail­lisu­ut­ta “miet­timässä”. Nyt viimeistäkin lukkoa eli pres­i­dent­tiä ollaan pois­ta­mas­sa, vaik­ka todel­lisen veto-oikeu­den puute tekee tästä jo nytkin jär­jet­tömän heikon.
    Mikä teitä oikein vaivaa? Vallanhimo?

  16. Simo Mele­nius:
    Pienen­netään pres­i­dent­tiy­den kulis­se­ja sen ver­ran, että rahaa riit­täisi vaik­ka muu­ta­malle kymmenelle pres­i­den­tille kausit­tain. Voisi jopa ajatel­la, että riit­tävän mon­ta kaut­ta eduskun­nas­sa tarkoit­taisi meno­lip­pua pres­i­dent­tikau­den läpi eläk­keelle: onhan noi­ta kul­taisia käden­puris­tuk­sia liike-elämässäkin. 

    Yhdis­tyneen kuningaskun­nan par­la­men­tis­sa on tätä muis­tut­ta­va käytän­tö: nim­i­tys virkaan “Stew­ard of the Manor of North­stead” tai “Crown Stew­ard and Bailiff of the three Chiltern Hun­dreds of Stoke, Des­bor­ough and Burn­ham”.

  17. Jos pres­i­dent­tiä ei tarvi­ta poli­it­tise­na päätök­sen­tek­i­jänä, olisi syytä lakkaut­taa koko insti­tuu­tio. Tai siirtää val­in­ta eduskun­nalle. Mik­si vai­va­ta kansaa uurnille?

  18. Osmo Soin­in­vaara: Eduskun­ta voi erot­taa päämin­is­terin. Viimek­si vuon­na 2003. Tai siis hän ehti erot6a itse, kun ker­rot­ti­in, mit6en tässä tulee käymään.

    Oikeast­i­han näin ei ole käytän­nön tasol­la, kos­ka Eduskun­ta tekee mitä hal­li­tus käs­kee ja hal­li­tus­puolueil­la on nykyver­sios­sa aina enem­mistö Eduskunnassa.

    Kekko­nen olisi lait­tanut Van­hasen kävelemään paljon aikaisem­min kuin mitä itse sit­ten suos­tui lähtemään. Van­hasen keis­sis­sä juurikin näkyi kuin­ka vaikeaa on päästä ongel­mallis­es­ta päämin­is­ter­istä eroon.

  19. Tiedemies:
    Min­ul­la on ehdo­tus: Kansa äänestäisi min­is­tereistä ja eduskun­ta olisi valit­tu arval­la, eikä puoluei­ta olisi. Tämä toimisi paljon paremmin.

    Ja sieltähän sitä tuli oikeasti out-of-the-box ‑ajat­telua parhaimmillaan!

    Enää pitäisi sit­ten ratkaista, että miten määriy­tyy min­is­te­rien määrä tässä järjestelmässä?

  20. Osmo Soin­in­vaara: Se erotet­tu päämin­is­teri oli nimeltään Jäätteenmäki.

    Eikä sitäkään erotet­tu. Minä puhuin kuitenkin Van­has­es­ta enkä Jäätteenmäestä. 

    Van­hanen jou­tui lähtemään tulk­in­tani mukaan kun paineet nousi­vat eron puoles­ta liian suurik­si. Kekko­nen olisi lait­tanut hom­malle stopin paljon aikaisemmin.

  21. Soin­in­vaara: “On selkeäm­pää ja demokraat­tisem­paa, että val­ti­ol­lista val­taa käyt­tää eduskun­ta ja hal­li­tus.

    Viimeiset kolme vuosikym­men­tä Suomea on viety kohti puh­da­sop­pisem­paa par­la­ment­taris­mia. Tavoitet­ta on perustel­tu demokra­tial­la. Muuten hyvä, mut­ta vielä pitäisi ker­toa, miten kus­sakin asi­as­sa par­la­ment­taris­mi edis­tää demokratiaa.

    Par­la­ment­taris­mi on demokra­t­ian muo­to — käytän­nön toteu­tus, mut­ta samal­la kuitenkin vain väliop­ti­mi. Min­ut saa raivos­tu­maan hyvin har­va asia. Tämä on yksi niistä: demokra­ti­aa käytetään kep­pi­hevosen par­la­mentin, eduskun­na, val­lan pönkit­tämiseen ilman että asioiden yhteyt­tä mitenkään perustel­laan. Tähän Osmokin yllä sortuu. 

    Pelataa tämä iän ikuinen Kekkos-kort­ti pois: Kekkosen ase­ma, val­lan legit­imi­teet­ti demokra­t­ian kannal­ta, oli yhtä heikko kuin nykyään päämin­is­terin. Siis heikko suh­teessa nykyisel­lä vaal­i­taval­la valit­tuun presidenttiin. 

    Mis­tähän johtuu, että kansan suo­ral­la vaalil­la val­it­se­mal­ta päät­täjältä pyritään viemään kaik­ki val­ta par­la­ment­taris­min — anteek­si — “demokra­t­ian” nimis­sä? Jos halu­taan pitäy­tyä demokra­ti­as­sa, on vaikea perustel­la mik­si tärkein val­lankäyt­täjä pitäisi vali­ta jotenkin muuten kuin mah­dol­lisim­man demokraat­tisel­la vaal­i­taval­la. Kun ker­ta Soin­in­vaara on eri mieli­nen, olisi kiva kuul­la perustelut.

  22. 51% enem­mistö voi suo­ras­sa kansan­vaalis­sa vali­ta mieleisen­sä pres­i­dentin itseään edus­ta­maan, lop­ut 49% jäävät ilman. Suh­teel­lisel­la vaal­i­taval­la val­i­tus­sa eduskun­nas­sa omia edus­ta­jia irtoaa paljon pienem­millekin vähem­mistöille. Mil­lä ihmeen nurinkurisel­la logi­ikalla tuo ensim­mäi­nen päätök­sen­teko­ta­pa on “demokraat­tisem­pi”?

  23. Kuvitel­laan, että seu­raa­vat eduskun­tavaalit voit­taa kris­til­lis-kansal­lis-sosial­is­tis-puoluei­den vaaliliitto. 

    Suurim­man puolueen puheen­jo­hta­ja ei ole saa ääniä kuin nimek­si eikä pääse eduskun­taan. Hänestä tulee hal­li­tus­tun­nusteli­ja ja päämin­is­teri. Päämin­is­terin per­soon­al­lisu­us on tun­netusti narsistis-paranoidinen. 

    Täl­lä sys­teemil­lä täl­lainen henkilö nousi val­taan Sak­sas­sa 1930-luvulla:

    The depres­sion had been wors­en­ing in Ger­many, and in 1932 unem­ploy­ment reached thir­ty per­cent — 5,102,000 in Sep­tem­ber. Hin­den­burg’s sev­en-year term as pres­i­dent end­ed that year, and at age 84 Hin­den­burg ran for re-elec­tion, his major oppo­nent for the pres­i­den­cy — Adolf Hitler. Nei­ther Hin­den­burg nor Hitler won a major­i­ty, and in the runoff cam­paign Hin­den­burg won 19.4 mil­lion to Hitler’s 11.4. But in the par­lia­men­tary elec­tions held lat­er that April, the Nation­al Social­ists increased their seats from 107 to 162, the Nation­al Social­ists becom­ing the largest polit­i­cal par­ty in Ger­many. Hitler had lost the elec­tion for the pres­i­den­cy, but his cam­paign­ing had paid off.

  24. jatkoa … Sak­san kansal­lis­sosial­is­tit sai­vat kol­man­nek­sen par­la­ment­ti­paikoista ja siitä tuli suurin puolue ja sen myötä Hit­leristä tuli mitä tuli…

    Ital­ian Berlus­coni oli vas­taa­va itse­val­tainen esimerk­ki. Pres­i­dent­ti, tuomiois­tuimet, mie­lenosoituk­set, ei mitkään pystyneet hänen toimi­in­sa. Vas­ta ulko­val­to­jen väli­in­tu­lo sai Berlus­conin luop­umaan itsevallasta.

  25. .. Suomel­lakin oli jo täl­lä uudel­la sys­teemil­lä oma pikku-berlus­conin­sa nais­seikkailuineen ja lau­taka­soi­neen jne. 

    Aina kun radios­sa alkaa aiheesta puhua ja niinku teori­ti­soimaan joku vakio niinku-poli­itikan asiantun­ti­ja, tuskas­tun ja vai­h­dan Ylex:lle.

  26. juge: Oikeast­i­han näin ei ole käytän­nön tasol­la, kos­ka Eduskun­ta tekee mitä hal­li­tus käs­kee ja hal­li­tus­puolueil­la on nykyver­sios­sa aina enem­mistö Eduskunnassa.
    ´snip´

    Tot­ta­han toki — vai pitäisikö oppo­si­tiop­uolueil­la olla enem­mistö eduskunnassa? 😉
    Mut­ta vaalien jäl­keen asetel­mat vai­h­tu­vat — älä uno­h­da vaaleja.
    Ja edel­lä maini­tus­sa tapauk­ses­sa Kepun puoluekok­ouk­sen päätök­sel­lä ei olisi ollut tarkoitet­tua vaiku­tus­ta, jos Kepu olisi pär­jän­nyt vaaleis­sa huonos­ti — kuten nyt 🙂

  27. “Vas­ta ulko­val­to­jen väli­in­tu­lo sai Berlus­conin luop­umaan itsevallasta.”

    Täh? Berlus­coni menet­ti kan­na­tus­taan puolueessaan, hävisi paikallis­vaalit, menet­ti myös vähitellen par­la­ment­tikan­na­tus­taan kunnes bud­jet­tiesi­tys hylät­ti­in lokaku­us­sa ja Berlus­coni sai epälu­ot­ta­mus­lauseen mar­rasku­us­sa 2011. Ei siel­lä mitään ulko­val­to­jen inter­ven­tio­ta ollut.

  28. nimi: 51% enem­mistö voi suo­ras­sa kansan­vaalis­sa vali­ta mieleisen­sä pres­i­dentin itseään edus­ta­maan, lop­ut 49% jäävät ilman. Suh­teel­lisel­la vaal­i­taval­la val­i­tus­sa eduskun­nas­sa omia edus­ta­jia irtoaa paljon pienem­millekin vähem­mistöille. Mil­lä ihmeen nurinkurisel­la logi­ikalla tuo ensim­mäi­nen päätök­sen­teko­ta­pa on “demokraat­tisem­pi”?

    Lisäk­si osa tästä 51 pros­en­tista joutuu yleen­sä val­it­se­maan kah­den itselle vähem­män mieleisen ehdokkaan välil­lä eli yleen­sä pres­i­dent­ti edus­taa kansan vähemmistöä.

  29. KKK: Lisäk­si osa tästä 51 pros­en­tista joutuu yleen­sä val­it­se­maan kah­den itselle vähem­män mieleisen ehdokkaan välillä

    Niin­pä — kuvitel­laan tilanne, että tämän vuo­den pres­i­dentin­vaaleis­sa tulee 2. kier­ros, jos­sa ovat mukana Haav­is­to ja Niin­istö. Kumpaa Soinin ja Väyry­sen EU-vas­taiset kan­nat­ta­jat voivat äänestää? Tai per­in­teiset vasem­mis­ton kan­nat­ta­jat? Tai kris­til­liset rait­tiusih­miset? Voi olla että 51% ei halu­aisi kumpaakaan pres­i­den­tik­seen. Ja ovat siinä tietenkin väärässä, mut­ta tämä olikin tietenkin vain teo­reet­ti­nen esimerkki 🙂

  30. KKK: Lisäk­si osa tästä 51 pros­en­tista joutuu yleen­sä val­it­se­maan kah­den itselle vähem­män mieleisen ehdokkaan välil­lä eli yleen­sä pres­i­dent­ti edus­taa kansan vähemmistöä.

    ..toisin kuin esimerkik­si päämin­is­teri, jota on äänestänyt kansan suuri enem­mistö ja nimeno­maan ensim­mäisenä ehdokkaanaan..

  31. Raimo K: Tot­ta­han toki – vai pitäisikö oppo­si­tiop­uolueil­la olla enem­mistö eduskunnassa?
    Mut­ta vaalien jäl­keen asetel­mat vai­h­tu­vat – älä uno­h­da vaaleja.
    Ja edel­lä maini­tus­sa tapauk­ses­sa Kepun puoluekok­ouk­sen päätök­sel­lä ei olisi ollut tarkoitet­tua vaiku­tus­ta, jos Kepu olisi pär­jän­nyt vaaleis­sa huonos­ti – kuten nyt 

    raimo kool­la on näem­mä taas tarve puhua aidan seipäistä. Hyvä. Lisäar­vo nol­la tosin.

    1. Minus­ta Rai­mon point­ti oli ihan oikea. Demokra­ti­aa on se, että kansan enem­mistön tah­don mukainen hal­li­tus hal­lit­see. Se voi har­mit­taa vähem­mistöön jääneitä, mut­ta olisiko parem­pi, että vähem­mistön tah­don mukainen hal­li­tus hallitsee.

  32. anonyy­mi: ..toisin kuin esimerkik­si päämin­is­teri, jota on äänestänyt kansan suuri enem­mistö ja nimeno­maan ensim­mäisenä ehdokkaanaan..

    Siihen, mik­si päämin­is­ter­iä ei vali­ta vaaleil­la vaan nykyisenkaltaisel­la neu­vot­telumenet­te­lyl­lä, on ihan ilmeisiä syitä. Kysymys on siitä, että hal­li­tuk­sen pitää olla poli­it­tis­es­ti toim­intakykyi­nen. Päämin­is­teri, jol­la on kansan enem­mistön tuki takana mut­ta joka ei pysty sovit­ta­maan omi­aan poli­it­tisia tavoit­tei­ta muiden ryh­mien tavoit­tei­den kanssa, on täysin toimintakyvytön.

  33. Ville: Niin­pä – kuvitel­laan tilanne, että tämän vuo­den pres­i­dentin­vaaleis­sa tulee 2. kier­ros, jos­sa ovat mukana Haav­is­to ja Niin­istö. Kumpaa Soinin ja Väyry­sen EU-vas­taiset kan­nat­ta­jat voivat äänestää? Tai per­in­teiset vasem­mis­ton kan­nat­ta­jat? Tai kris­til­liset rait­tiusih­miset? Voi olla että 51% ei halu­aisi kumpaakaan pres­i­den­tik­seen. Ja ovat siinä tietenkin väärässä, mut­ta tämä olikin tietenkin vain teo­reet­ti­nen esimerkki 

    Tätäpä on hyvä kuvitel­la — mut­ta voiko yksi pres­i­dent­ti oikeasti olla mieleinen kaikille?
    Ja jos vasem­mis­ton kan­nat­ta­jia tai kris­til­lisiä rait­tiusih­misiä jne. on liian vähän vaikut­ta­maan vaalin tulok­seen, niin sit­ten heitä on vaan liian vähän.

  34. juge: raimo kool­la on näem­mä taas tarve puhua aidan seipäistä. Hyvä. Lisäar­vo nol­la tosin.

    Aida kir­joite­taan isol­la alkukirjaimella.
    Mut­ta pres­i­dent­ti- ja hal­li­tusasiois­sa vaalit ovat aika perusjut­tu­ja, lisäar­voa tai ei.

  35. onko odeltakin päässyt jo uno­h­tu­maan Suomes­sa käytössä ole­va val­lan kolmijako???

    Ei hal­li­tuk­sen pitäisi hal­li­ta vaan eduskun­nan. Hal­li­tus on toimeen­pane­va elin. Eduskun­ta val­i­taan, hal­li­tus­ta ei. Eduskun­nan pitäisi hal­li­ta ja käyt­tää val­taa, nyt sitä käyt­tää toimeen­pane­va elin jos­ta ei äänestetä.

    Tätä voisi sanoa putini­laisek­si hallinto­tavak­si. Ei demokratiaksi.

  36. par­la­men­taris­mi voisi muut­tua demokra­ti­ak­si jos muu­ta­ma aloiteoikeus jot­ka nyt ovat vain pmn käsis­sä annet­taisi­in eduskun­nan puhemiehistölle.

  37. perus­tus­lain mukaan päämin­is­ter­iä ei saa pois viral­ta kuin päämin­is­terin aloit­teesta. Tuli vaan täl­lainenkin pikku­fak­ta mieleen.

  38. Osmo Soin­in­vaara:
    Kansane­dus­ta­jil­la on aloiteoikeus.

    luep­pa nyt vaan se perus­tus­la­ki uudelleen. Esi­tyk­sen päämin­is­terin erot­tamisek­si tekee pääministeri.

    1. Jos eduskun­ta antaa päämin­is­ter­ille epälu­ot­ta­mus­lauseen, päämin­is­terin on erot­ta­va. Kyl­lä tässä on val­ta eduskunnalla.

  39. Pres­i­dent­tiä ei tarvi­ta, kun kaik­ki menee hyvin. Siitä osa­puo­let ovat yhtämieltä. Entä sit­ten, kun kaik­ki ei mene hyvin. Kenelle soit­taisit Suomes­sa? Yhdyn pres­i­dent­ti Koivis­ton käsi­tyk­seen, ettei nykyti­lanne ole hyvä.

  40. alku­peräi­nen kysymys pres­i­dentin val­taoikeuk­sista ja tarvi­taanko niitä:

    ehdot­tomasti tarvit­taisi­in. Nyt van­ha kekkosen val­ta on päämin­is­ter­il­lä, jota ei vali­ta demokraat­tis­es­ti. Tämä ei ole demokra­ti­aa. Ihme ettei eu puu­tu tähän. Unkarin tilanteeseen puut­tui mut­ta suomen tilanne on yhtä paha.

  41. KKK: Siihen, mik­si päämin­is­ter­iä ei vali­ta vaaleil­la vaan nykyisenkaltaisel­la neu­vot­telumenet­te­lyl­lä, on ihan ilmeisiä syitä. Kysymys on siitä, että hal­li­tuk­sen pitää olla poli­it­tis­es­ti toim­intakykyi­nen. Päämin­is­teri, jol­la on kansan enem­mistön tuki takana mut­ta joka ei pysty sovit­ta­maan omi­aan poli­it­tisia tavoit­tei­ta muiden ryh­mien tavoit­tei­den kanssa, on täysin toimintakyvytön.

    Ja pres­i­dent­ti­hän on per­in­teis­es­ti aina ollut täl­lainen henkilö?

    Minä en ymmär­rä, mitä tekemistä täl­lä vuo­datuk­sel­lasi on sen alku­peräisen argu­ment­tisi kanssa, ettei pres­i­dent­ti edus­ta koko kansaa. Mikä tekee päämin­is­ter­istä tässä suh­teessa pres­i­dent­tiä paremman?

  42. Kan­nat­taa lukea Mat­ti Wiber­gin kom­ment­ti HS-raadis­sa. En osaisi sanoa sitä paremmin.

    Suo­ma­laista par­la­men­taris­mia heiken­tää etu­jär­jestö­val­ta. Eduskun­nan on ryhdis­täy­dyt­tävä ja otet­ta­va takaisin kaik­ki sille kuu­lu­va lain­säädän­tö­val­ta. Ajanko­htainen esimerk­ki on eläkeiästä päät­tämi­nen, joka kuu­luu vain ja ain­oas­taan eduskunnalle.

  43. voi her­ran­ju­mala sen­tään eduskun­ta ei voi antaa päämin­is­ter­ille epälu­ot­ta­mus­lauset­ta. Se voi antaa hal­li­tuk­selle epälu­ot­ta­mus­lauseen. Saake­li vieköön ja sun pitäisi olla vielä eduskun­nan älymystöä.

    Päämin­is­terin erot­tamista voi esit­tää vain päämin­is­teri. Ota nyt vaan se lakikir­ja kouraan.

    1. jos päämin­is­teri eroaa, eroaa koko hal­li­tus ja kun koko hal­li­tus saa epälu­ot­ta­mus­lauseen, eroaa myös päämin­is­teri. Seu­raa­van hal­li­tuk­sen muo­dosta­jan eduskun­ta hyväksyy. Mis­sä on ongelma?

  44. nimi: “51% enem­mistö voi suo­ras­sa kansan­vaalis­sa vali­ta mieleisen­sä pres­i­dentin itseään edus­ta­maan, lop­ut 49% jäävät ilman. Suh­teel­lisel­la vaal­i­taval­la val­i­tus­sa eduskun­nas­sa omia edus­ta­jia irtoaa paljon pienem­millekin vähem­mistöille. Mil­lä ihmeen nurinkurisel­la logi­ikalla tuo ensim­mäi­nen päätök­sen­teko­ta­pa on “demokraat­tisem­pi”?”

    Myös eduskun­nas­sa val­taosa päätök­sistä, mm. hal­li­tuk­sen muo­dos­tus, tehdään 51% ennem­mistöl­lä. Enkä minä nyt sitä sano, että eduskun­ta pitäisi lakkauttaa. 

    En mitenkään vas­tus­ta eduskun­taa insti­tuu­tiona, vaan sitä että Suomen tärkein poli­it­ti­nen päätök­sen­tek­i­jä val­i­taan täl­lä het­kel­lä epädemokraat­tisem­min kuin olisi mah­dol­lista. Se on ihan se ja sama, onko tit­teli päämin­is­teri vai pres­i­dent­ti ja mitkä eksak­tit val­taoikeudet ovat. 

    Joku voisi ihan oikeasti koit­taa argu­men­toi­da, miten se hal­li­tuskäh­mintä on demokraat­tisem­pi tapa kuin suo­ra pres­i­dentin vaali. Lop­putu­los on suurin piirtein sama: 51 % val­it­see johta­jan. Ero on siinä, val­it­seeko sen kansa vai kansanedustajat.

    Se on tietysti ihan rel­e­vant­ti pohdiskelun aihe, tarvit­seeko demokra­tia tul­pak­seen par­la­mentin ja mis­sä määrin. Kun tavoit­teena on tul­pa­ta demokra­ti­aa, perustelu­iden pitäisi olla jotain muu­ta kuin demokratia.

  45. Ei pres­i­den­til­lä ole enää mitään todel­lista funktiota.

    Pres­i­dent­ti-insti­tuu­tio vain sot­kee nykyisel­lään vas­tu­u­ta ja val­taa. Tämä näkyy tässä vaa­likeskustelus­sa, prsei­dentin kuvitel­laan kykenevän muut­ta­maan kaiken ja käskemään Eduskun­taa ja hal­li­tus­ta dik­daat­torin tavoin

    Poli­itikko­jen kesku­udessakin pres­i­dentin vir­ka on rec­tum-vir­ka ja näkyy siinä, että pres­i­dentin­vaal­ista on tul­lut enem­män eläkeläis­ten ja b‑poliitikkojen kokoontumisajo

  46. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos eduskun­ta antaa päämin­is­ter­ille epälu­ot­ta­mus­lauseen, päämin­is­terin on erot­ta­va. Kyl­lä tässä on val­ta eduskunnalla.

    Mikä mah­taa olla toden­näköisyys, että hal­li­tus voisi nykyjär­jestelmässä kaatua?

    1. Erit­täin epä­to­den­näköistä, kos­ka hal­li­tus peilaa koko ajan hyväksyn­tän­sä eduskun­nas­sa. Onko jokin itseusar­vo, että tässä epäonistutaan?

  47. Osmo Soin­in­vaara:
    Erit­täin epä­to­den­näköistä, kos­ka hal­li­tus peilaa koko ajan hyväksyn­tän­sä eduskun­nas­sa. Onko jokin itseusar­vo, että tässä epäonistutaan?

    Täl­lä oli tietenkin sarkas­tis­es­ti tarkoi­tus ilmaista, että hal­li­tuk­ses­ta ei joudu pois jollei sieltä omin neu­voin lähde. Jotkuthan ovat joskus tehneet niin ja var­masti myöhem­min ajatelleet, että oli­pa tyh­mästi tehty.

  48. Juge hyvä, perus­tus­lain 64 § toinen momentti:

    Pres­i­dentin on ilman esitet­tyä pyyn­töäkin myön­net­tävä ero val­tioneu­vos­tolle tai min­is­ter­ille, jos tämä ei enää nau­ti eduskun­nan luottamusta.

  49. Tuskin mis­sään muus­sa maas­sa on välit­tömästi pres­i­dentin vaalin alla niin mon­ta pres­i­dent­tiehdokas­ta kuin nyt Suomes­sa. Tämä mah­dol­lis­tuu kun vaaliehdokkaiden puolue­toimis­to­jen ei tarvitse mak­saa senttiäkään
    vaaliehdokkaiden tele­vi­sioa­jas­ta. Taitaa­pa muukin main­os­tus men­nä “aseveli­hin­taan” puoluet­ta kat­so­mat­ta veron­mak­sajien varoilla.

    Eli tulisiko Suomeen perus­taa sel­l­ainen pres­i­dentin vir­ka, mitä kaik­ki puolueet pää­si­sivät hoita­maan pres­i­dentin vaalin äänestyk­sen tulok­sen perus­teel­la. Sit­ten äänestyskansalle myytäisi­in sanomale­htiä artikke­lil­la, että kuka osapres­i­den­teistä pääsee EU:n kok­ouk­seen kokon­aisen ruokalau­tasen äärelle edus­ta­maan Suomea.

  50. Osmo Soin­in­vaara:
    jos päämin­is­teri eroaa, eroaa koko hal­li­tus ja kun koko hal­li­tus saa epälu­ot­ta­mus­lauseen, eroaa myös päämin­is­teri. Seu­raa­van hal­li­tuk­sen muo­dosta­jan eduskun­ta hyväksyy. Mis­sä on ongelma?

    Ongel­ma on siinä, että juge ei ymmär­rä par­la­men­taris­mia — ts. että hal­li­tuk­sen on nau­tit­ta­va eduskun­nan luot­ta­mus­ta. Tosin viimek­si hal­li­tus on kaatunut epälu­ot­ta­mus­lauseeseen 26. huhtiku­u­ta 1958.
    Vas­takkainen esimerkkin on Koivis­ton toinen hal­li­tus, joka ei eron­nut vuon­na 1982 vaik­ka se “menet­ti” pres­i­dent­ti Kekkosen luot­ta­muk­sen — Koivis­to kat­soi, että eduskun­nan luot­ta­mus riit­tää, pres­i­dentin luot­ta­mus­ta ei sil­loisenkaan perus­tus­lain mukaan tarvittu.
    Voi olla, että joku uskoo, että 200 hen­gen poruk­ka voi pan­na täytän­töön päätök­siä parem­min kuin 20 hen­gen poruk­ka, ehkä sama hep­pu uskoo, että demokra­tia ei toi­mi ennen kuin 5 miljoon­aa saa päättää. 🙂

  51. Pekka Haav­is­to ehkä jää pois toiselta kier­rokselta. Mik­si vaivau­tua uurnille, kun vihrei­den kan­ta on, että pres­i­dent­ti on turha. Paras tapa tukea tätä kan­taa on jät­tää äänestämättä. 

    Mik­si vihreät yleen­säkin ovat mukana pres­i­dentin vaaleissa?

  52. “Mikä mah­taa olla toden­näköisyys, että hal­li­tus voisi nykyjär­jestelmässä kaatua?”

    Puoluei­den puheen­jo­hta­jat ja avain­henkilöt ovat hal­li­tuk­ses­sa, hal­li­tuk­sen kaa­tu­mi­nen edel­lyt­täisi vakavaa kri­isiä puoluei­den välille ati jonkun hal­li­tus­puolueen ajau­tu­mista vaikeuksiin
    Esim SDP rökäle­tap­pio vaaleis­sa vois johj­taa ajat­telu­un, että oppo­si­tios­sa on parem­pi mah­dol­lisu­us nos­taa kannatusta .

  53. Kyl­lä pres­i­dent­tiä yhä tarvi­taan, ja ehkä hie­man vahvem­mil­la val­taoikeuk­sil­la kuin nyt. Hän­tä tarvit­taisi­in ennen kaikkea niiden tilantei­den var­al­ta, jois­sa par­la­men­taari­nen jär­jestelmä ei toimi.
    Esimerkik­si vuon­na 2009 ajaudut­ti­in tilanteeseen, jos­sa vaali­ra­hako­hun seu­rauk­se­na eduskun­nan enem­mistöä saat­toi vakavasti epäil­lä kor­rup­toituneek­si. Tässä tilanteessa olisi ollut tarpeen hajot­taa eduskun­ta ja käy­dä uudet vaalit, jot­ta jär­jestelmän legit­imi­teet­ti olisi tur­vat­tu. Päämin­is­teri (kesk) ei tietenkään näh­nyt täl­laiseen tarvet­ta. Mikäli pres­i­den­til­lä olisi ollut hajo­tu­soikeus, olisi jär­jestelmän legit­imi­teetin palau­tuk­seen ollut mah­dol­lisu­us (en toki väitä, että pres­i­dent­ti olisi toimin­ut näin).
    Nyt sama purkau­tui hie­man jälk­i­jät­töisenä jytkynä kak­si vuot­ta myöhässä.
    “Puh­taan” par­la­men­taris­min nimeen van­no­taan kovin usein mantran tavoin, mut­ta sekin jär­jestelmä tarvit­see varajärjestelmän.

  54. anonyy­mi: Minä en ymmär­rä, mitä tekemistä täl­lä vuo­datuk­sel­lasi on sen alku­peräisen argu­ment­tisi kanssa, ettei pres­i­dent­ti edus­ta koko kansaa. Mikä tekee päämin­is­ter­istä tässä suh­teessa pres­i­dent­tiä paremman?

    Päämin­is­teri joutuu otta­maan huomioon päätök­sen­teossaan muiden kuin oman ryh­män mielip­i­teet. Tämän vuok­si par­la­men­taris­mi edus­taa mielestäni parem­min koko kansan näke­myk­siä kuin jär­jestelmät jois­sa pres­i­den­til­lä on paljon val­taa (esim. USA). Täl­lai­sis­sa jär­jestelmis­sä tärkeim­mäl­lä val­lankäyt­täjäl­lä suurem­mat mah­dol­lisu­udet sooloil­la kuin par­la­men­taaris­sa jär­jestelmis­sä. Demokraat­tisu­u­den kannal­ta olen­naisin kysymys ei ole se, kuin­ka tärkein val­lankäyt­täjä on valit­tu tehtävään­sä vaan kuin­ka hänen val­lankäyt­töä kontroloidaan.

  55. KKK: Päämin­is­teri joutuu otta­maan huomioon päätök­sen­teossaan muiden kuin oman ryh­män mielip­i­teet. Tämän vuok­si par­la­men­taris­mi edus­taa mielestäni parem­min koko kansan näke­myk­siä kuin jär­jestelmät jois­sa pres­i­den­til­lä on paljon val­taa (esim. USA). Täl­lai­sis­sa jär­jestelmis­sä tärkeim­mäl­lä val­lankäyt­täjäl­lä suurem­mat mah­dol­lisu­udet sooloil­la kuin par­la­men­taaris­sa jär­jestelmis­sä. Demokraat­tisu­u­den kannal­ta olen­naisin kysymys ei ole se, kuin­ka tärkein val­lankäyt­täjä on valit­tu tehtävään­sä vaan kuin­ka hänen val­lankäyt­töä kontroloidaan.

    Juuri sen vuok­si pres­i­dent­ti ei saakaan olla heikko. Hänen on toimit­ta­va vastapain­ona hal­li­tuk­selle ja eduskunnalle.

  56. Pienen piirin val­ta ja elin­ten sekoit­tumi­nen on oli­garki­aa, ei demokratiaa.

  57. Pres­i­dent­ti pois, nim­i­tysoikeudet, edus­tuste­htävät ja ylipääl­likkyys päämin­is­ter­ille, ulkopoli­it­tis­ten val­taoikeuk­sien rippeet val­tioneu­vos­tolle, veto-oikeut­ta ei enää kenellekään. Päämin­is­terin nim­i­tyk­sek­si kans­leri, kos­ka min­is­teri-sana tarkoit­taa “vähäisem­pää.” Pres­i­dent­ti on kuningas­val­lan jäänne.

Vastaa käyttäjälle anonyymi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.