Hyväksyttiin sopimus talouskurista

Val­tio­varain­valiokun­ta hyväksyi talouskurisopimuk­sen, sen, jota Erk­ki Tuomio­ja on blogillaan arvostel­lut. Perus­suo­ma­laiset oli­vat vas­taan, kos­ka liit­to­val­tio­ta­han tässä tehdään. 

Val­tio­varain­valiokun­nan puheen­jo­hta­jista ja ryh­män­jo­hta­jat kävivät alku­vi­ikos­ta Berli­inis­sä tutus­tu­mas­sa sak­salais­ten ajatuk­si­in eurokri­i­sistä. Vaikutel­mak­si tuli, ettei Sak­sas­sa olla lainkaan niin huolis­saan kuin Suomes­sa. EKP hoitaa, mut­ta ennen kuin se sal­li­taan, pitää pan­na oli­ivi­mai­ta vähän kuri­in. Tätä olen koko ajan epäil­lyt. Sak­salaiset eivät ole tyh­miä, vaik­ka tekey­tyvät julk­isu­udessa sel­l­aisik­si. Kansan­talousti­eteil­i­jöi­den ja pankki­talousti­eteil­i­jöi­den ajat­te­lu­ta­paero tuli koroste­tusti näkyvi­in. Pelot­tavaa on, että putk­inäköisil­lä pankki­talousti­eteil­i­jöil­lä on Sak­sas­sa niin paljon val­taa. Ero näkyi esimerkik­si suh­tau­tu­mises­sa palkanko­ro­tuk­si­in. Kansan­talousti­eteil­i­jät ymmär­sivät, että talouden tas­apaino Euroopas­sa paranisi, jos Sak­sas­sa nos­tet­taisi­in palkko­ja kun­nol­la, pankki­talousti­eteil­i­jöi­den maail­mas­sa tämä merk­it­sisi vain pienem­piä voit­to­ja ja taloudel­lista tuhoa.

Talouskurisopimuk­ses­sa min­ua hiertää eläk­er­a­has­to­jen laskem­i­nen osak­si julk­ista talout­ta Suomes­sa ja se, ettei niiden tasei­ta kuitenkaan las­ke­ta julkisen sek­torin taseisi­in. Kaikissa mais­sa eläk­keet mak­se­taan erään­laise­na ketjukir­jeenä. Työssä kunakin aikana ole­vat mak­sa­vat eläk­keel­lä ole­vien eläk­keet. Suomes­sa pien­ten ikälu­okkien taakkaa on keven­net­ty vähäisel­lä rahas­toin­nil­la. Sak­sas­sakin eläkkeitä pitää mak­saa, mut­ta mitään rahas­to­ja ei ole. Suomen val­tion ja kun­tien vel­ka on jotain vähän alle 50 pros­ent­tia BKT:sta ja Sak­sas­sa luokkaa 90 % BKT:sta, mut­ta meil­lä on eläk­er­a­has­tois­sa yli 50 % BKT:sta ja Sak­sas­sa ei mitään. Jos me val­ti­ol­lis­taisimme eläke­jär­jestelmän ja ottaisimme eläkev­as­tu­ut val­ti­olle samoin kuin eläkey­htiöi­den rahas­tot, val­tio olisi vela­ton. Miten tätä ei huomioi­da kurisopimuk­ses­sa lainkaan? Rahas­tot eivät meil­läkään kata lainkaan eläkey­htiöi­den vas­tu­u­velkaa, mut­ta eivät ne eläkev­as­tu­ut Sak­sas­sa sen pienem­piä ole, mut­ta katet­ta ei Sak­sas­sa ole lainkaan. 

Me olemme säästäneet suurten ikälu­okkien eläkkeitä vas­taan. Kurisopimuk­sen pykälät on niin help­po täyt­tää, kos­ka eläk­er­a­has­toin­ti pitää julkisen sek­torin plus­sal­la. Toisaal­ta rahas­to­ja ei voi purkaa, kos­ka julki­nen sek­tori menisi miinuk­selle. Täl­lä haavaa purkami­nen ei ole ajanko­htainenkaan, kos­ka työssä käyvien taak­ka ei näytä helpot­ta­van pitkään aikaan. Suuret ikälu­okat aiko­vat olla eläk­keel­lä perin pitkään. 

Jos demografiset para­metrit muut­tuisi­vat, uskon, että Suo­mi saisi luvan purkaa rahas­to­jaan, vaik­ka kurisopimus sen kieltääkin. 

Kurisopimuk­sen mukaan suh­dan­neko­r­jat­tu ali­jäämä ei saa ylit­tää 0,5 pros­ent­tia BKT:sta. Tässä on kak­si ongel­maa. Toisaal­ta tuon suh­dan­neko­r­jatun ali­jäämän määritelmä on erit­täin tulkin­nan­varainen. Toisaal­ta on ris­ki, että rajoi­tus pakot­taa Suomen joskus type­r­ään suh­dan­nevai­htelu­ja pahen­tavaan lamanaikaiseen säästämiseen. Vai olisiko niin, että edelli­nen ongel­ma kumoaa jälkimmäisen?

51 vastausta artikkeliin “Hyväksyttiin sopimus talouskurista”

  1. “Miten tätä ei huomioi­da kurisopimuk­ses­sa lainkaan”

    miten niin ei huomioida?

    Suomi­han saa velka­an­tua paljon val­tion todel­lista kestokykyä enem­män kun säästetään eläke­jär­jestelmään ja ne las­ke­taan julkiseen talouteen. Sit­ten net­to näyt­tä kau­ni­il­ta vaik­ka val­tion kannal­ta oltaisi­in aivan kestämät­tömässä tilanteessa kuten nyt ollaan.

  2. Kuu­luuko liit­to­val­tioke­hi­tyk­seen sekin, että Suo­mi ei voi ajaa sopimuk­si­in järkeväk­si kat­so­mi­aan mittareita?

    1. Tässä huonos­sa mit­taris­sa on se vika, että se pakot­taa Suomen har­joit­ta­maan oikeis­to­laisem­paa poli­ti­ikkaa kuin mikä muuten olisi tarpeen. Kaikkien mielestä se ei ole vika.

  3. Vai olisiko ken­ties niin, että näistä talousasioista pitäisi alkaa puhu­maan selkeäl­lä suomen kielel­lä. Anna­pas kun näytän esimerkkiä:
    — Val­tion meno­ja ei tarvitse rahoit­taa vero­tuk­sel­la vaan tarvit­ta­vat varat voidaan laina­ta keskuspankilta
    — vero­tus on yksi tapa pois­taa liialli­nen ostovoima yksi­tyiseltä sek­to­ril­ta sekä tapa tasa­ta tulo­ja ja ohjail­la kulu­tuskäyt­täy­tymistä (social engineering)
    — Val­tio jol­la on oma keskus­pank­ki ei mil­loinkaan voi ajau­tua mak­sukyvyt­tömyy­teen jos sen lainat on otet­tu omas­sa val­u­u­tas­sa (ja tässä piilee euroalueen tämän het­ken ongelmat)
    — Aja­tus että tule­vat pol­vet joutu­vat mak­samaan mei­dän lain­o­jamme on yhtä type­rä kuin että me joudumme kär­simään Egyptin kult­tuurin har­joit­ta­mas­ta val­tahier­arki­as­ta. Lainathan ovat aina jollekin, joten jos lapseni on velka­vankeudessa niin hän­hän on jonkun alainen joka saa naut­tia tämän orju­u­den eduista, joten ain­oa mitä tule­vaisu­u­teen siir­tyy on tietyn­lainen ihmis­ten­vä­li­nen hallinto­jär­jestelmä. Laina ja raha ovat vain sopimuk­sia ja merk­in­töjä tieto­jär­jestelmässä. Sen sijaan luon­non tuhoami­nen on reaal­ista eli jos tuhoamme vaik­ka maa­pal­lon ilmake­hän niin se ongel­ma siir­tyy lap­sillemme ihan oikeasti.
    — Maas­trictin sopimuk­ses­sa määritel­ty BKT:n ja val­tion­ve­lan suhde ei oikeas­t­aan poh­jaudu yhtään mihinkään vaan on talousti­eteil­i­jöi­den tyhjästä taiko­ma luku, joka nyt aiheut­taa euroaluei­den velka­kri­isin. Vai osaatko sanoa mis­tä nyt toi 0,5% oikein ilmestyi? Mik­sei 0% tai entäs 1%?
    — Sak­san hyvä tilanne johtuu siitä, että sen vai­h­to­tase on ollut posi­ti­ivi­nen, toisin sanoen muista euro­maista on vir­ran­nut sinne rahaa joten sen ei ole tarvin­nut velka­an­tua niin paljon. Kun taas maista joiden vai­h­to­tase on ollut negati­ivi­nen (kuten Kreik­ka) raha on vir­ran­nut pois ja sen vuok­si julkisen sek­torin on pitänyt velka­an­tua enem­män. Tämä johtuu mm. Sak­san har­joit­ta­mas­ta palkkamoderaatiosta.
    — Ennen täl­laiset vien­nin epä­tas­apain­ot kor­jaan­tu­i­v­at val­u­ut­takurssien heiken­tymisen ja vahvis­tu­misen avul­la. Nyt se mah­dol­lisu­us on kadon­nut euroalueella.
    — euroalue on siis aiheut­tanut piilote­tun kaup­pa­so­dan euro­maid­en kesken, kos­ka pysyäk­seen velka­ra­jois­sa maan pitää pyrk­iä saa­maan muil­ta euro­mail­ta rahaa. Ja tässä nol­la­summapelis­sä jotkut maat häviävät.
    — Jos siis potkimme euroalueesta pois joitain PIIGS mai­ta niin sama peli jatkuu pienem­mäl­lä porukalla ja jokainen monop­o­lia pelan­nut ymmärtää että lop­pua kohden peli kovenee.
    — Tiuk­ka talouskuri tarkoit­taa poli­it­tiselta kannal­ta pienem­pää val­tio­ta ja poli­itikko­jen kapenevaa val­taa eli nykyter­mein ilmais­tu­na uus­lib­er­aalia politiikka.
    — On kuvaavaa ajallemme että tämän aav­is­taa vain hämärästi kak­si kaikkein älykkäin­tä poli­itikkoamme Tuomio­ja ja Soin­in­vaara vaik­ka aikaisem­min tämä olisi ollut ihan perus­sivistyk­seen kuuluvaa.

    Eli tähän malliin…

  4. “Vaikutel­mak­si tuli, ettei Sak­sas­sa olla lainkaan niin huolis­saan kuin Suomessa.”

    -ei tietenkään,koska Sak­salle jää veto-oikeus,Suomelle ei

  5. Ei kai tätä talouskuri­asi­aa vain häkissä munit­tu. Se on ollut vuo­den alus­ta kiellettyä!

    Tämän vuo­den alus­ta häkkikanalat on kiel­let­ty koko EU:n alueel­la. Noin puo­let EU-maista ei kuitenkaan nou­da­ta uut­ta häkkidi­rek­ti­iviä. Suo­mi noudattaa.

    Niin­pä Suomes­sa kol­ma­sosa munit­ta­jista lopet­ti toim­intansa. Jäl­jelle jääneet noin 300 tuot­ta­jaa pani investoin­tei­hin yhteen­sä 60 miljoon­aa (velka)euroa.

    Seu­raavak­si munia tuo­ta­teen hal­val­la Suomeen häkki­maista ja nämä velka­ista tilat kupsahtavat.

    Toden­näköis­es­ti sopimuk­selle käy niin, että Suo­mi nou­dat­taa talouskuria. Jotkut maat ovat nou­dat­tavinaan ja peittelevät/vääristelevät tieto­ja. Lop­ut eivät vain noudata.

  6. min­ul­la on iso kalva­va epäilys siitä että ter­miä oikeis­to käytetään miten huvittaa.

    Oikein käytet­tynä oikeis­to tarkoit­taa meitä oike­as­sa ole­via. Ja rajoituk­set julk­seen bud­jet­ti­in kat­e­gorise­na eivät ole mei­dän oikeamielis­ten mieleen. Ajat­telemme itse.

  7. Ode:

    Tässä huonos­sa mit­taris­sa on se vika, että se pakot­taa Suomen har­joit­ta­maan oikeis­to­laisem­paa poli­ti­ikkaa kuin mikä muuten olisi tarpeen.

    Nyt kyl­lä menet vähän pop­ulis­min puolelle. Ei kai se, että meil­lä on vähän eläk­er­a­ho­ja säästössä, sanele että pyrkimys julkisen talouden ali­jäämän hillit­semiseen olisi jotenkin eri­tyisen oikeis­to­laista? (kun suh­dan­tei­den tasaus tilapäis­es­ti suurem­mil­la ali­jäämil­lä on kuitenkin sallittua).

    Ei julkisen velan kas­vat­ta­mi­nen ole mikään lähtöko­htais­es­ti hyvä asia. Espan­jan esimerk­istä on nähty, että jopa kohtu­ulli­nen velan taso voi nous­ta suurek­si ongel­mak­si, jos taloudessa tapah­tuu raju romahdus.

    50–100% julkisen velan BKT suhde toimii vain jos uut­ta lainaa saadaan hal­val­la. Jos korot alka­vat huidel­la 7–8% jär­jestelmä romahtaa.

    1. Velal­la elämisessä ainakaan ei ole mitään vasem­mis­to­laista. Sik­si en tuo­ta nyt niin kavah­dakaan. Oikeis­to­laista talous­poli­ti­ikkaa on joskus myös silk­ka kansan­taloudelli­nen osaa­mat­to­muus. Kuu­luisin esimerk­ki tästä on Bri­tann­ian paluu kul­takan­taan ensim­mäisen maail­man­so­dan jäl­keen. Tuli jotenkin mieleen, kun kuun­teli sak­salais­ten pankkimi­esten talous­poli­it­tis­dia viisauksia.

  8. Taisi käy­dä niin, että oikeis­to­laiset Merkel ja Sarkozy sopi­vat käytän­nössä keskenään euroalueen finanssipoli­ti­ikan suun­tavi­ivoista. Samal­la he veivät tora­ham­paat Euroopan vasem­mis­ton suus­ta, kun järkevä suh­dan­nepoli­ti­ik­ka estyy. Tämä oli toki yksi Merke­lin ja Sarkozyn tavoit­teista. Suomen vasem­misos­sa ain­oas­taan Tuomio­ja näyt­tää ole­van hajul­la mis­tä on kysymys.

  9. minkäköhän takia Espan­jan ja Ital­ian velka­kir­jo­jen korko oli niin matala??

    V:EKP osti niitä,ei yksi­tyiset sijoittajat.,eli olemme setelirahoituksessa.eli se siitä inflaatiopeikosta,mutta kaik­ki tulee viiveel­lä meille kansalaisille…

      1. Tämä onkin mie­lenki­in­toinen kuvio, jota itsekin vas­ta ihmettelin blo­gis­sani. Mik­si EKP ostaa velka­kir­jo­ja vain jälki­markki­noil­ta kalli­im­mal­la, sen sijaan että ostaisi niitä suo­raan val­tioil­ta? Syy on perus­sopimuk­ses­sa, joka estää ostamisen suo­raan val­tioil­ta, mut­ta ei sijoittajilta.

        Sijoit­ta­jat toki kiit­tävät rahoista, mut­ta muuten voi miet­tiä kan­nat­taisiko jär­jeste­lyä muuttaa.

        Lisää aiheesta blo­gis­sani: https://lauspalo.com/2020/09/21/valtionlainoista/

  10. Oleel­lista on selkäran­gan eli pankkien pelas­t­a­mi­nen. Jos se jär­jestelmä mur­tuu, hyvästit talouselämälle. Kreikan kaa­tu­mi­nen on pieni jut­tu siinä maail­mas­sa. Eikä Ital­i­akaan ole iso jut­tu, vaan sitä tuke­neet pankit. 

    Aika vähän tässäkin blo­gis­sa on kiin­nitet­ty huomio­ta itse rahoi­tusjär­jestelmään. Pankit ovat pääsyyl­lisiä kri­isi­in, mut­ta niiden pelas­t­a­mi­nen on myös suuri jut­tu. Näkis senkin päivän, kun pankkisek­tori yrit­täisi itse kan­taa vas­tu­un­sa itse aiheut­ta­maansa kriisiin.

  11. Ajoi­tus vaikut­taa poikkeuk­sel­lisen hyvältä, sil­lä maail­man­talous on kään­tymässä nopeaan nousu­un. Eli voidaan vaa­tia talouskuria kos­ka rahavir­to­jen paran­tu­mi­nen kor­vaa leikkauk­set. Joskushan talouskuria on ruvet­ta­va har­ras­ta­maan, etteivät ihmiset jatku­vasti pelkää miten tule­vaisu­udessa rahoite­taan val­tiot kun rahat on loppu.

    Talouden paran­tu­misen voi tode­ta esimerkik­si työt­tömyys­ti­las­toista. Kat­so­ma­l­la vaik­ka viimeisen 40-vuo­den työt­tömyys­ti­las­to­ja USA:sta voi selvästi nähdä, että ne ovat nousseet ylös kuin raket­ti, pysyneet het­ken korkeal­la, ja sit­ten rom­ah­ta­neet ilman että ne oli­si­vat koskaan nopeasti nousseet takaisin.

    Laman todel­li­nen syy, eli USAn asun­tomarkki­noiden luon­not­toman korkea yli­tar­jon­ta on pikkuhil­jaa ostet­tu pois markki­noil­ta, ja mon­es­sa osaval­tios­sa työt­tömyys rupeaa ole­maan vuo­den 2008 tasolla.

    Kreikan kohdal­la ajan ost­a­mi­nen rupeaa ole­maan nerokas­ta, sil­lä aikaa oste­taan sinne asti, kunnes ongel­mat on jo ratkot­tu. Ja talouskuri ainakin osaltaan estää ongelmia toistumasta.

  12. Osmo Soin­in­vaara:
    Velal­la elämisessä ainakaan ei ole mitään vasem­mis­to­laista. Sik­si en tuo­ta nyt niin kavah­dakaan. Oikeis­to­laista talous­poli­ti­ikkaa on joskus myös silk­ka kansan­taloudelli­nen osaa­mat­to­muus. Kuu­luisin esimerk­ki tästä on Bri­tann­ian paluu kul­takan­taan ensim­mäisen maail­man­so­dan jäl­keen. Tuli jotenkin mieleen, kun kuun­teli sak­salais­ten pankkimi­esten talous­poli­it­tis­dia viisauksia.

    Minus­ta on jotenkin alka­nut tun­tua, että saataisi­in parem­paa poli­ti­ikkaa, jos poli­it­tis­es­ta retori­ikas­ta kiel­let­täisi­in kokon­aan ter­mit oikeis­to­lainen ja vasemmistolainen.

  13. Osmo Soin­in­vaara:
    Velal­la elämisessä ainakaan ei ole mitään vasem­mis­to­laista. Sik­si en tuo­ta nyt niin kavah­dakaan. Oikeis­to­laista talous­poli­ti­ikkaa on joskus myös silk­ka kansan­taloudelli­nen osaa­mat­to­muus. Kuu­luisin esimerk­ki tästä on Bri­tann­ian paluu kul­takan­taan ensim­mäisen maail­man­so­dan jäl­keen. Tuli jotenkin mieleen, kun kuun­teli sak­salais­ten pankkimi­esten talous­poli­it­tis­dia viisauksia.

  14. Jaakko Särelä: Minus­ta on jotenkin alka­nut tun­tua, että saataisi­in parem­paa poli­ti­ikkaa, jos poli­it­tis­es­ta retori­ikas­ta kiel­let­täisi­in kokon­aan ter­mit oikeis­to­lainen ja vasemmistolainen.

    No tää nyt on ainakin tyyp­illi­nen viher­vasem­mis­to­lainen patent­ti­ratkaisu. Kiel­letään paha niin jäl­jelle jää pelkkä hyvä. Loogista, yksinker­taista ja todel­lisu­ud­es­ta täysin vieraantunutta.

  15. Soin­in­vaara:

    EKP hoitaa, mut­ta ennen kuin se sallitaan…

    Jäi epä­selväk­si, mitä “EKP hoitaa” oikeas­t­aan tarkoit­taa (oli tämä sit­ten yksin sak­salais­ten tai myös Soin­in­vaaran mielipi­de). Sitä, että talouskri­isi oikeasti ratkaistaisi­in, vai että ne vain luo­tot­ta­vat riit­tävästi Ital­i­aa ja Espan­jaa, että näi­den lainako­rot pysyvät siedet­täväl­lä tasol­la, samal­la suuret osat Euroop­paa rämpivät syvässä lamas­sa 1930-luvun alun tapaan, taloudel­listi vakaampi­enkin maid­en nou­dat­ta­man säästölin­jan varmis­taes­sa, että tuos­ta lamas­ta ei ole ulospääsyä myöskään vien­nin kautta.

  16. (ehkä koko viesti oli sarkas­mia, toisaal­ta täl­lä tavoin kai mei­dän arvon päämin­is­ter­im­mekin ajattelee)

    Heik­ki:
    Laman todel­li­nen syy, eli USAn asun­tomarkki­noiden luon­not­toman korkea yli­tar­jon­ta on pikkuhil­jaa ostet­tu pois markki­noil­ta, ja mon­es­sa osaval­tios­sa työt­tömyys rupeaa ole­maan vuo­den 2008 tasolla.

    Työl­lisyys on paran­tunut vain hyvin mar­gin­aalis­es­ti taan­tu­man poh­jas­ta. Viral­lis­ten työt­tömien määrää on lähin­nä laskenut ihmis­ten putoami­nen pois tilas­toidus­ta työvoimasta.

    http://data.bls.gov/timeseries/LNS12300000

    Kreikan kohdal­la ajan ost­a­mi­nen rupeaa ole­maan nerokas­ta, sil­lä aikaa oste­taan sinne asti, kunnes ongel­mat on jo ratkottu. 

    Tai kuten kevääl­lä eräässä kir­joituk­ses­sa tuli san­ot­tua, “kunnes hevoset oppi­vat puhumaan”
    http://www.ft.com/intl/cms/s/0/f3f54cd6-7b36-11e0-9b06-00144feabdc0.html#axzz1k2XhCwOo

    Kevääl­lähän sitä Suomes­sakin vaalien jäl­keen mietit­ti­in, pitääkö tässä farssis­sa pysyä mukana. Run­saat puoli vuot­ta on men­nyt, ja mitä on saatu oste­tul­la ajal­la aikaan: Kreikan talous on entistä syvem­mäl­lä lamas­sa: velkaa on enem­m­män ja työt­tömyys on kas­vanut selvästi (ymmärtääk­seni lähein­nä yksi­tyiseltä sek­to­ril­ta, julkisen puolen potku­juh­lat eivat ole kai vielä oikein päässeet edes vauhtiin). 

    Saman aikaan Sak­sa ja Kiina ilmoit­ta­vat talouskasvun hiipumisesta…

  17. Ihmette­len sitä, että piti oikein joukol­la pistäy­tyä Sak­sas­sa kyse­lemässä sitä, miten kur­in­pitoe­hdo­tuk­seen Suomes­sa pitää suh­tau­tua. Mut­ta nehän oli­vat vero­markko­ja, joista mat­ka mak­set­ti­in, joten kukaan ei menet­tänyt mitään. 

    Tosin nykyään tieto kul­kee myös ilman henkilöko­htaista käyn­tiä, mut­ta mukavaa­han se on yhteiskun­nan lasku­un joukol­la matkutel­la. Lisäk­si tämäkin matkustelu toimii esimerkkinä siitä, ettei val­tion keräämiä vero­markko­ja tarvitse turhia säästel­lä. Joten myös hyödyl­listä toim­intaa­han tuol­lainen kyse­lyreis­su oli

  18. Tämä lause särähtää pahasti kor­vaan: Soin­in­vaara: “Jos me val­ti­ol­lis­taisimme eläke­jär­jestelmän ja ottaisimme eläkev­as­tu­ut val­ti­olle samoin kuin eläkey­htiöi­den rahas­tot, val­tio olisi velaton.”

    Oletko ihan vakavis­sasi pohd­in­tasi kanssa? Käsit­tääk­seni Suomes­sa on omaisu­u­den suo­ja ja täysin kiis­tat­ta (yksi­ty­is­ten) eläke­vaku­u­tusy­htiöi­den sijoi­tu­so­maisu­us on työn­tek­i­jöiltä ja työ­nan­ta­jil­ta perit­tyjä eläke­mak­su­ja ja ovat siten eläkeenmaksajien/saajien omaisu­ut­ta. Jos lähde­tään sille tiel­lä, että val­tio kon­fiskoi yksi­ty­ista omaisu­ut­ta, niin mik­si ei jatket­taisi samaa tietä ja sosial­is­toitaisi myös asun­not, kesämök­it ja autot. Kuvitelkaa miten yhdel­lä yksinker­taisel­la lain­muu­tok­sel­la hoidet­taisi­in Suomen val­tio velattomaksi!

    Vakavasti puhuen, käytän­nössä tämän toteut­ta­mi­nen on täysin mah­do­ton­ta. Jos tälle tiel­lä lähde­tään, niin ensin tulee yleis­lakko, sen jäl­keen äärim­mäisen riitainen eduskun­takäsit­te­ly, vielä riitaisem­mat eduskun­tavaalit ja lop­ul­ta vuosia kestävä oikeuskäsit­te­ly EY-tuomiois­tu­in­ta myöten. Onnea vaan yritykselle.

    1. Eläkey­htiöi­den omaisu­u­den suoo­ja on vähän sitä ja tätä, kos­ka lain­säätäjä voi muut­taa niiden vas­tui­ta, minkä lisäk­si ne ovat vas­tu­us­sa tois­t­end­sa eläke­menoista. Vapaae­htoisen eläke­vaku­u­tuk­sen tilanne on toinen. Unkaris­sa kuvaa­mal­lani taval­la juuri tehti­in. Meil­läkin tehti­in jotain vas­taavaa kansaneläketileille 50-luvulla.
      Esimerkin tarkoituk­se­na ei kuitenkaan ollut ehdot­taa eläke­varo­jen sosial­isoin­tia, vaan osoit­taa, miten ver­tailukelvot­to­mia eri maid­en taseet ovat. Suomen tilanne on tosi­asi­as­sa paljon parem­pi kuin Saksan.

  19. On jo pitkän aikaa ollut selvää, että mai­ta pakote­taan kri­isin var­jol­la oikeis­to­laiseen poli­ti­ikkaan, joka on hyvin pitkälle sama kuin rahoi­tussek­torin edun­valvon­ta. Suomen kielel­lä kyse on kiristämis­es­tä. Osa poli­it­tis­es­ta eli­itistä on meil­läkin kor­rup­toitunut, osa taas ei suos­tu myön­tämään itselleen, että heitä käytetään hyväk­si var­al­lisu­u­den uus­jaos­sa. Osa hih­hulioikeis­tos­ta taas on omak­sunut jesui­it­ta­maisen ajat­telun “tarkoi­tus pyhit­tää keinot”. Tämä on demokra­t­ian ja sivistyk­sen rap­pi­oi­tu­mista. Että piti vielä tämäkin pas­ka nähdä.

  20. Rami Ojares: No tää nyt on ainakin tyyp­illi­nen viher­vasem­mis­to­lainen patent­ti­ratkaisu. Kiel­letään paha niin jäl­jelle jää pelkkä hyvä. Loogista, yksinker­taista ja todel­lisu­ud­es­ta täysin vieraantunutta.

    No ehkä, mut­ta lähin­nä tarkoitin sitä, että oikeis­to­lainen ja vasem­mis­to­lainen ovat leimo­ja, joi­ta voi antaa poli­it­tiselle vas­tus­ta­jilleen, jot­ta ei tarvit­sisi keskustel­la siitä, mikä on oikea ongel­ma ja mihin eri ratkaisu­vai­h­toe­hdot toden­näköis­es­ti johta­vat ja mik­si. Ja mitä siis pitäisi tehdä? 

    En ole kyl­lä ennen kuul­lut tuo­ta nimitet­tävän vihervasemmistolaisuudeksi.

  21. Kum­mallista, ettei kukaan tun­nu luke­neen Rami Ojaresin seikkaperäistä kom­ment­tia siitä, mis­sä hom­man ydin piilee.

  22. Olen tästä aikaisem­minkin kir­joit­tanut, mut­ta tois­te­taan nyt vielä ker­ran kun Ode näyt­tää huu­ta­van EKP:tä apu­un kun kaik­ki muut key­ne­siläis-mon­en­taris­tiset asiantuntijat:

    - Keskus­pankki­jär­jestelmä on vas­tu­us­sa rahan luomis­es­ta ja sään­nöstelystä, mut­ta se *ei* ole rak­en­teel­lis­es­ti pois­sa tai vastuuton

    - Keskus­pankkien toimin­nan takaa­vat *aina* val­tiot ja niiden verotusoikeus

    - Keskus­pankin vas­tu­iden lisäämi­nen, esimerkik­si osta­mal­la kri­isi­maid­en kuten Ital­ian velka­pa­pere­i­ta ei ole riskitön­tä Suomelle, vaan takaamme sitä 1,8% vas­tu­u­ta­sol­la, joka on vain hiukan pienem­pi kuin ERVV:n vas­tu­u­ta­so joka on lähempänä 2,0% tasoa

    Ei kan­na­ta man­a­ta EKP:n epä­s­tan­dard­e­ja oper­aa­tioi­ta, nytkin siel­lä on noin 220 mil­jar­dia € roska­maid­en oblig­aa­tioi­ta ja melkein 500 mil­jar­dia € pankkien lyhy­taikaista (max 3 vuot­ta) rahoi­tus­ta melko heikko­ta­soisia pant­te­ja vastaan

    Hyvä puoli EKP:n oper­aa­tioista, eri­tyis­es­ti LTRO:sta oli että Euro heikkeni, kos­ka osa tuos­ta pankkien 3 vuo­den rahas­ta oli monetisointia.

    Vain euroa heiken­tämäl­lä ja bud­jet­tikuril­la tästä selvitään.

  23. Uno­hdin kehu­miso­su­u­den: hyviä mielip­iteitä, ja olen samaa mieltä että Sak­san tulisi tin­kiä kil­pailukyvys­tään, nos­taa palkko­jaan, kulu­tus­taan, tuon­ti­aan ja kuplaut­taa talout­taa epäitsekkäästi. 

    Hienoa jos sen tekevät, meil­lä ei moi­seen ole varaa, olemme palkkak­il­pailukyvyssä lähempänä Ital­i­aa kuin Saksaa.

    Suo­mi on menos­sa kohti rak­en­teel­lista ali­jäämää, vaik­ka oletkin oike­as­sa että eläkkei­den rahas­toin­ti on tääl­lä paljon parem­mal­la tolal­la kuin muual­la Euroopassa.

    Bud­jet­tikurista ei ole hait­taa, kos­ka suo­jabufferi, jon­ka se saa aikaan kun velan rahoi­tusku­lut sekä kun­tat­aloudessa, yri­tyk­sis­sä, yksi­ty­ishenkilöil­lä että val­tion tasol­la pysyvät matali­na varsinkin kun tulee talousongelmia on kullanarvoinen.

    Kil­pailukykyä ei sisäisil­lä deval­vaa­tioil­la ole kor­jat­tu: jos Sak­sa has­saisi sisäisel­lä reval­vaa­ti­ol­la kil­pailue­tun­sa, niin hienoa, mut­ta en usko että ovat niin par­tiopoikia kos­ka täl­lainen lep­suilu myös tuhoaisi sak­salaisen kuri­nalaisu­u­den hyveitä. Ei se ole hyvä asia. Suomen ja muiden tulee oppia sak­salaisel­la sado-fiskaalipoli­ti­ikalla, mukaan lukien tämä Fis­cal Com­pact oppi­maan sak­salais­ten tavoille, ei toisinpäin.

    1. Jos tuos­sa sopimuk­ses­sa sal­lit­taisi­in se, että hyv­inä aikoina kerää suo­jabufferin, jota saisi huonoina aikpoina käyt­tää, kaik­ki olisi hyvin. Nyt kuite nkin tui­jote­taan silmät kipeinä yhden vuo­den ali­jääm­miå, jot­ka ovat kiel­let­tyjä, vaik­ka edel­lis­inä vuosi­na olisi keråän­nyt mil­laisen puskurin huyvän­sä. Se ei mene kaaliin.
      Näin siis pykälis­sä. EU:ssa on myös poli­ti­ikkaa. Luulen, että poikkeuslu­pa jo kerä­tyn puskurin käyt­töön kyl­lä ilmenee.

  24. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos tuos­sa sopimuk­ses­sa sal­lit­taisi­in se, että hyv­inä aikoina kerää suo­jabufferin, jota saisi huonoina aikpoina käyt­tää, kaik­ki olisi hyvin. 

    Pienen­tynyt bud­jet­ti­va­je ja sen mah­dol­lis­ta­ma yli­jäämä pienen­tää val­tion­velkaa. Pieni val­tiovel­ka on juuri toivo­masi bufferi, joka pitää korot matali­na lamas­sa. Nyt kri­isiko­rot kuris­ta­vat PIIGS-mai­ta paljon karmeam­min kuin elvy­tyk­sen puute.

    Lisäk­si Euroalue ei ole mikään saari. Kun ei jae­ta mon­e­taarista elvyy­tys­tä EKP:sta eikä fiskaal­ista elvyy­tys­tä löy­sistä bud­jeteista lisäve­lal­la, ei tästä lörp­pöilystä myöskään vuo­da löysiä velkaeu­ro­ja Euroopan ulkop­uolista tuotan­toa sub­ven­toimaan. Jos me olemme sakasalaisen kuri­nalaisia Euroalueel­la, ehkä USA, Kiina, Intia, Aus­traalia, jopa Bri­tan­nia, Tan­s­ka ja Ruot­si hoita­vat globaalin löysäi­lyn mei­dän puolestamme ja siitä lentää muru­sia myös mei­dän vien­tikysyn­tämme pöydälle.

  25. Eläkey­htiöt pelastet­ti­in pari vuot­ta sit­ten sal­li­mal­la poikkeuslail­la siirtää vieras­ta pääo­maa (eläkev­as­tui­ta) yhtiöi­den omak­si pääo­mak­si. On puh­das vit­si puhua jostakin yksi­tyis­es­tä omaisuudesta.

  26. Vaik­ka meneekin aiheen vier­estä, niin “EKP:n bud­jet­tikuri” on aivan yhtä tärkeää kuin Euro­maid­en, ERVV:n, EVM:n ja IMF:n budjettikuri.

    EKP:tä ei val­vo par­la­ment­ti, vaan ital­ialainen ex-God­manin pankki­iri. Hän­tä valvoo johtokun­ta, jota kukaan ei ole valin­nut par­la­men­taaris­es­ti ja jon­ka enem­mistö on eteläi­sistä maista. Päätök­set ovat salaisia, etukä­teen ei kysel­lä juuri keltään.

    Täl­laiselle instanssille ei pidä vapaae­htois­es­ti antaa päätös­val­taa, mihin yhteisvelkaa EKP-oper­aa­tioiden muo­dos­sa ruiski­taan. Tuskin tulee yhtäkään euroa Suomeen, se on varmaa.

    Konkreet­tise­na esimerkkinä, nyt EKP:lla on noin 50 mil­jar­dia euroa Kreikan oblig­aa­tioi­ta. Tästä pitäisi pystyä otta­maan tap­pi­oina pois ainakin puo­let arvos­ta, kos­ka se on korkein­taan niiden taloudelli­nen arvo. Ikävä kyl­lä näin ei tehdä, mut­ta jos tehtäisi­in, Suomelle lankeisi noin 2%*50%*50 mrd €=500 miljoon­aa € lasku.

    Jos EKP päät­tää (niinkuin päät­tikin) heit­tää noin 500 mrd € kri­isi­pankeille kol­men vuo­den rahaa 1% korol­la hep­poisia pant­te­ja vas­taan, ei tämä voi olla kovin demokraat­ti­nen jut­tu. Antaisi­vat vaan Suomelle suo­raan 2% joka sum­mas­ta, niin en valit­taisi, mut­ta kun ei.

  27. ode, onko ko rajoi­tus­sopimus mielestäsi hyvä? Nythän keski­tyt vain siihen että se hyväksyt­ti­in sano per­sut mitä vaan. Onko se Suomelle hyvä ratkaisu vai ei?

    1. Rajoi­tus­sopimus on hyvä Euroopalle. Suo­mi ei tuol­laista pakkopaitaa tarvitse, mut­ta ei siitä ole meille hirveästi hait­taa. Siitä on meille hyö­tyä, että oli­ivi­maat ryhdis­täy­tyvät. Tämä sopimus on myös Sak­san ehto sille, että keskus­pank­ki tekee mitä keskus­pankin tulee tehdä.

  28. tuo sop­pari meinaan tarkoit­taa raju­ja leikkauk­sia myös Suomelle. 0,5 ei toteudu eikä kai koskaan ole toteu­tunut Suomes­sa… Lisäk­si elvy­tys­vara häviää saman tien kat­e­goris­es­ti pois. Tota sop­paria e tule käytän­nössä sovelta­maan kuin type­r­ys­ten maa, Suomi.

    1. suo­mi on ollut pitkään plus­sal­la sosi­aal­i­tur­vara­has­to­jen kaut­ta. Meil­lä ei ole mitään ongel­maa tuon rajan kanssa, viiteen­toista vuoteen.

  29. Ode,
    ensin sanot:

    Nyt kuite nkin tui­jote­taan silmät kipeinä yhden vuo­den ali­jääm­miå, jot­ka ovat kiel­let­tyjä, vaik­ka edel­lis­inä vuosi­na olisi keråän­nyt mil­laisen puskurin huyvän­sä. Se ei mene kaaliin.

    Sit­ten vähän myöhemmin:

    Rajoi­tus­sopimus on hyvä Euroopalle. Suo­mi ei tuol­laista pakkopaitaa tarvitse, mut­ta ei siitä ole meille hirveästi hait­taa. Siitä on meille hyö­tyä, että oli­ivi­maat ryhdistäytyvät.

    Ensin siis moitit jyrkästi uuden talous­sopimuk­sen (“Fis­cal Com­pact”) ali­jäämäpykäliä, sit­ten vähän myöhem­min san­ot, että sopimus on hyvä Euroopalle.

    En oikein saa selvää mikä kan­tasi on.

  30. Pahaa pelkään, että tämä jut­tu vei Pekka Haav­is­ton mah­dol­lisu­udet päästä toiselle kierrokselle.

  31. Ihmette­len Soin­in­vaaran ja muiden Suomen kansane­dus­ta­jien ja poli­itikko­jen ajatuk­sen kulkua. En voi ymmärtää esitet­tyä LAPSELLISUUTTA.

    EU rikkoo koko ajan räikeästi omia sään­töjään (bail out pykälä Liss­abonin sopimuk­ses­sa) EKP tekee toimia, joi­ta sään­nöt selkeästi kieltävät ( kri­isi­maid­en oblig­aa­tioiden ost­a­mi­nen). Kreik­ka on vale­hdel­lut talouten­sa luku­ja koko EU-jäsenyyten­sä ajan. Täysin yleis­es­ti EU.ta kehutaan sen mah­tavas­ta kyvys­tä löytää uusia inno­vati­ivisia ratkaisu­ja, joil­la selkeästi kier­retään sään­tö­jen ja sopimusten velvol­lisuuk­sia. Ja nykyiset poli­itikot kehu­vat estot­ta tätä ihmeel­list­tä kykyä. Otta­vat vielä kaiken koe­tun jäl­keen esite­tyt sopimustek­stit JUMALAN sanaan ver­rat­tavina totuuksina.

    Äiti­ni opet­ti min­ulle kansan­vi­isauk­sia. Yksi kuu­lui: “KUKA KERRAN KEKSITÄÄN, SITÄ AINA EPÄILLÄÄN.” Uskon vankku­mat­ta kansan viisauk­si­in. Niiden takana on aina suuri totu­us. Tässä nykyisessä tilanteessa olisi syytä miet­tiä yllä esitet­tyä sanan­laskua ja sisäistää sen sanoma.

    Ihmette­len Soin­in­vaaran ja muiden suo­ma­lais­ten poli­itikko­jen lapsen uskoa. Mitähän näi­den kovakallois­t­en isän­maan myyjien äid­it ovat lap­silleen opet­ta­neet Eivät ainakaan kansan viisauk­sia. Ehkäpä EU-usko­vaisu­ut­ta tai oman edun tavoittelua.

  32. no niin sosura­has­to­jem kaut­ta ok sitähän mä olen tässä yri­tyänyt takoa sun päähän ja sä tuot sen esi­in jon­ain suure­na keksin­tönä? Hehheh. Over and out.

  33. nos:
    Eläkey­htiöt pelastet­ti­in pari vuot­ta sit­ten sal­li­mal­la poikkeuslail­la siirtää vieras­ta pääo­maa (eläkev­as­tui­ta) yhtiöi­den omak­si pääo­mak­si. On puh­das vit­si puhua jostakin yksi­tyis­es­tä omaisuudesta.

    Mitään tasesi­ir­to­ja ei tehty, vaan vakavaraisu­us­lasken­nas­sa osa tasaus­vas­tu­us­ta las­ket­ti­in osak­si toim­intapääo­maa. Jos muu­tos­ta ei olisi tehty, niin eläke­vaku­u­tusy­htiöt oli­si­vat pienen­täneet osake­pain­oa, jol­loin vakavaraisu­us­vaa­timus olisi ollut pienem­pi. Ts. eläke­vaku­u­tusy­htiöitä ei pelastet­tu, vaan se mah­dol­listi sen, että osakkei­ta ei joudut­tu dump­paa­maan markki­noille. Ja tästä ei olisi kukaan hyötynyt.

    Mitä tulee Soin­in­vaaran kom­ment­ti­in, että työeläkey­htiöi­den omaisu­u­den­suo­ja on “sitä sun tätä”, niin ei voi muu­ta kuin ihme­tel­lä perustei­ta. Eläkeala on erit­täin sään­ntel­tyä, mut­ta niin on käytän­nössä kaik­ki vaku­u­tus­toim­inta. Tämä ei ainakaan omas­ta mielestäni ole mikään perus­ta sosial­isoidan raho­ja, joiden ker­ryt­tämiseen val­ti­ol­la ei ole ollut mitään roolia.

    Mitä tulee Unkari­in, niin se on pikem­min varoit­ta­va esimerk­ki. Fidesz-puolue on toteut­tanut lukuisan määrän hyvin kyseenalaisia muu­tok­sia, joten Unkarin otta­mi­nen malli­val­tiok­si on kyseenalaista. 

    Ylipäätän­sä on mie­lenki­in­toista tietää mik­si ylipäätän­sä eläke­jär­jestelmä pitäisi sosial­isoi­da. Jos ker­ran vas­tu­ut on tarkoi­tus siirtää val­ti­olle muut­tumat­tomana, niin val­tio ei hyö­ty­isi siir­rosta mitään. Pait­si, että sais n. 100 mil­jardin vip­pikas­san. Pahoin pelkään, että nämä rahat käytet­täisi­in val­tion juok­se­vi­in menoi­hin, ja vas­tu­iden kat­ta­mi­nen hoidet­taisi­in sit­ten joskus tulevaisuudessa.

  34. Seu­raa­va laskues­imerk­ki ei ole täs­mälli­nen, mut­ta suun­taa anta­va. Yritän sil­lä osoit­taa sen, että sak­salaiset osaa­vat vetää koti­in päin.

    Olete­taan, että EKP pysty­isi hoita­maan hom­mansa lait­ta­mal­la paljon puhutun bazookan päälle. EKP ostaisi jälki­markki­noil­ta 2000 mil­jardil­la eurol­la ongel­ma­maid­en velka­kir­jo­ja keski­tuo­tol­la 5 pros­ent­tia. Kaik­ki euro­maat sit­ten hoitaisi­vat lainansa ajal­laan. Jos velka­kir­jo­jen keskimääräi­nen pitoai­ka olisi 3 vuot­ta, niin EKP kir­jaisi velka­kir­joista voit­to­ja koko pitoa­jal­ta yhteen­sä 300 mil­jar­dia euroa. 

    Voit­tora­hoista EKP voisi sit­ten Suomen pankin kaut­ta tilit­tää Suomen val­ti­olle 1,8 pros­ent­tia eli 5,4 mil­jar­dia euroa.

    Mut­ta, kuten tiedämme, sak­salais­ten pain­os­tuk­ses­ta EKP aikoo hoitaa hom­man toisel­la taval­la. EKP lainaa pankeille rahaa yhden pros­entin korol­la kolmek­si vuodeksi. 

    Jos pankit lainaa­vat EKP:ltä 2000 mil­jar­dia ja osta­vat niil­lä rahoil­la EKP:n sijas­ta kyseiset velka­kir­jat samoil­la ehdoil­la, niin pankkien voit­to on kolmes­sa vuodessa 240 mil­jar­dia ja EKP:n voit­to 60 miljardia.

    Suomen osu­us EKP:n voitoista olisi 1,1 mil­jar­dia eli 4,3 mil­jar­dia vähem­män kuin ensim­mäisessä vai­h­toe­hdos­sa. Suo­ma­laiset veron­mak­sa­jat siis antoi­vat tässä jälkim­mäisessä hypo­teet­tises­sa vai­h­toe­hdos­sa euroop­palaisille pankeille 4,3 mil­jar­dia euroa pankki­tukea luop­umal­la omista saamisistaan.

    Ei siis ihme, että sak­salaiset pank­in­jo­hta­jat ovat kiivaasti vas­tus­ta­neet sitä, että EKP lait­taisi Bazookan päälle ilmoit­ta­mal­la valmi­ud­estaan ostaa rajat­tomasti velka­kir­jo­ja jälki­markki­noil­ta. Nyt Sak­san omat ongelma­pankit aio­taan hoitaa kun­toon samas­sa rytäkässä. 

    Valitet­tavaa vaan, että suo­ma­lais­ten kannal­ta Bazooka olisi ollut parem­pi vai­h­toe­hto kuin nyt valit­tu tapa toimia pankkien kautta.

  35. Sep­po S, 

    Olet oike­as­sa, mut­ta kak­si vastakommenttia:
    1) LTRO pankeille 1% korol­la vaatii pan­tik­si kohta­laisen hyvälaa­tu­isia lain­o­ja, jot­ka olisi voitu repota muil­lakin markki­noil­la, joten sub­ven­tio 1% koron ja mah­dol­lisen 1–3v vuo­den sijoi­tus­pa­perin korko­tuo­ton välil­lä ei ole ihan noin selkeä
    2) On tot­ta että EKP:n bazooka voisi ostaa ison kasan roskalain­o­ja nykyisen noin €220 mil­jardin päälle ja “jee, me tien­ataan täl­lä” on osit­tain totta

    Kuitenkin:
    3) EKP:n SMP:n posi­tio on yli 3 vuo­den rahaa, ja erit­täin riskialtista sel­l­aista. Nytkin neu­votel­laan siitä että miten Kreikkaan kani­in jäänyt €50 mil­jar­dia pelaste­taan. EKP:n tukios­tot vain tuhoa­vat ter­veen jälki­markki­nan kyseisen kri­isi­maan oblig­aa­tioista niin­san­otun “crowd­ing out” ilmiön myötä (ja sik­si että EKP on ottanut 100% recov­ery rate-vaa­timuk­sen sijoituksilleen)

    4) Itse toivoisin bazookaa, joka tek­isi näin kuten Cred­it Suisse FT Alphav­il­lessä esittää
    http://ftalphaville.ft.com/blog/2011/12/01/776261/what-ecb-qe-could-look-like/

    Tässä mallis­sa 2000 mrd € bazookas­ta Suomen val­tiovelkaa ostet­taisi­in pois 1,8% * 2000 mrd € eli 36 mrd €. Olisi kaik­ista reiluinta.

  36. Noista eläke­vaku­u­tusy­htiöi­den päiväkoti­jär­jeste­ly­istä täy­tyy tode­ta, että har­voin yksi­tyisen fir­man omis­ta­jat kykenevät ilmoit­ta­maan lain­oit­ta­jilleen jät­tävän­sä mak­samat­ta osan veloista jatkaen toim­intaa kuten ennenkin. Yleen­sä yri­tys­ten tulee kun­nioit­taa tehtyjä sopimuk­sia. Sitä kut­su­taan markki­na­t­aloudek­si ja sil­lä varmis­te­taan mm. se, että alal­ta kar­si­u­tuu pois epäpätevä aines. Kermaperseet aina soit­ta­vat isille, kun on tul­lut hölmöiltyä; “no kun muutkin tekivät niin minäkin, anna anteek­si, en tee sitä enää koskaan, byäääääh”. Ja hom­ma jatkuu.

  37. nos:
    Noista eläke­vaku­u­tusy­htiöi­den päiväkoti­jär­jeste­ly­istä täy­tyy tode­ta, että har­voin yksi­tyisen fir­man omis­ta­jat kykenevät ilmoit­ta­maan lain­oit­ta­jilleen jät­tävän­sä mak­samat­ta osan veloista jatkaen toim­intaa kuten ennenkin. Yleen­sä yri­tys­ten tulee kun­nioit­taa tehtyjä sopimuk­sia. Sitä kut­su­taan markki­na­t­aloudek­si ja sil­lä varmis­te­taan mm. se, että alal­ta kar­si­u­tuu pois epäpätevä aines. ´snip’

    Har­voin? No eivät eri­laiset velka­jär­jeste­lyt ja ako­r­didt kovin harv­inaisia ole. Parem­pi ottaa vas­taan pienikin raha ako­rdil­la kuin ei mitään konkurssipesästä.
    Sitäkin kut­su­taan markkinataloudeksi.

  38. 165903”>Kimmo: Mitään tasesi­ir­to­ja ei tehty, vaan vakavaraisu­us­lasken­nas­sa osa tasaus­vas­tu­us­ta las­ket­ti­in osak­si toim­intapääo­maa. Jos muu­tos­ta ei olisi tehty, niin eläke­vaku­u­tusy­htiöt oli­si­vat pienen­täneet osake­pain­oa, jol­loin vakavaraisu­us­vaa­timus olisi ollut pienem­pi. Ts. eläke­vaku­u­tusy­htiöitä ei pelastet­tu, vaan se mah­dol­listi sen, että osakkei­ta ei joudut­tu dump­paa­maan markki­noille. Ja tästä ei olisi kukaan hyötynyt.

    Juuri näin eläkey­htiöitä “pelastet­ti­in”. Mieltäni on askar­rut­tanut tämän “pelas­tuk­sen” todel­lisu­us. Mikä olisi tulos, jos yhtiöt olisi lain mukaan pakotet­tu real­isoimaan lain määräys­ten mukaan osa osake­mas­sas­taan? Olisiko yhtiöi­den tase nyt suurem­pi vai pienem­pi ver­rat­tuna nykyiseen todel­liseen tilanteeseen? Kuin­ka kauan on kohtu­ullista odot­taa, ennen kuin täl­läi­nen ver­tailu tehdään ja julk­iste­taan? Vai onko tässäkin kyse ns EU “totu­ud­es­ta”, jos­ta ei halu­ta tehdä tarkko­ja laskelmia vaan puhutaan yleis­es­ti “eläkey­htiöi­den pelastamisesta”?

  39. Joidenkin maail­mas­sa voi olla ihan bisnes as usu­al marssia min­is­ter­iöön vaa­ti­maan omaa velko­jen anteek­sianto­lakia, mut­ta mon­elle muulle se ei onnis­tu. Tämä ei tarkoi­ta, etteikö velka­jär­jeste­ly olisi toisi­naan järkevä päätös. Pelkään­pä, että tämä rahoi­tussek­torin vaipan­vai­h­topalvelu kostau­tuu tulevaisuudessa.

  40. Eläkey­htiöi­den “sosial­isoin­tia” miet­tivät tai muuten vaku­ut­tamiseen liit­tyvää omaisu­u­den­suo­jaa pohti­vat voivat palaut­taa mieli­in Keskinäisen Henki­vaku­u­tusy­htiö Suomen ympäril­lä käy­dyn keskustelun 90-luvul­la. Sil­loin ensin vain ilmoitet­ti­in, että keskinäisen yhtiön omaisu­us siir­retään pois yhtiön osakkail­ta (vaku­u­tuk­senot­ta­jil­ta) ajatuk­se­na se, että että vaku­u­tuk­senot­ta­jat eivät “omista” keskinäisen yhtiön omis­ta­maa omaisu­ut­ta (jota Suo­mi-yhtiössä kyl­lä riit­ti vas­tu­iden kat­teek­si). Kuten aikakir­jat ker­to­vat, niin ei se ihan niin men­nytkään, vaan keskinäisen yhtiön yli­jäämä (joka ei men­nyt kor­vaus­menoon) jaet­ti­in vakuutuksenottajille.

    Kaik­ki isot eläke­vaku­u­tusy­htiöt ovat nykyään keskinäisiä yhtiöitä ja siis vaku­u­tuk­senot­ta­jien­sa hallinnas­sa. Vaikea kuvitel­la selvem­pää (tai vaikeam­min toteutettavaa)sosialisointia kuin noiden yhtiöi­den omaisu­u­den siirtämi­nen valtiolle.

    Näin maal­likos­ta on aika lail­la eri asia se, että val­tio säätelee siitä, kuin­ka vakavarainen eläke­vaku­u­tusy­htiön tulee olla (eli mil­lainen rahas­to siel­lä tulee olla tule­vien vahinko­jen var­alle). Ei tämä logi­ik­ka siitä muuk­si muu­tu, että käytän­nön syistä meil­lä on aina sal­lit­tu se, että kaikkia syn­tyviä vas­tui­ta ei ole katet­tu (rahas­toitu). Matemaatikot var­maan muo­toil­e­vat asian oikeil­la ter­meil­lä, mut­ta tästä on kyse.

    Mut­ta ei kai se, että omaisu­ut­ta ei nyt ole kaikkien tule­vien eläkkei­den kat­teena 100 %:ses­ti, oikeu­ta viemään pois sitä nyt rahas­toitu­na ole­vaa murto-osaa.

    Siinä kyl­lä Soin­in­vaara on oike­as­sa, että täl­lais­ten eri­lais­ten eläke­jär­jestelmien käsit­te­ly makro­talouden kir­jan­pidos­sa (onko­han oikea ter­mi) on vähän sekavaa ja epälo­ogista. Mut­ta ei nyt kuitenkaan sil­lä perus­teel­la romute­ta koko jär­jestelmää. Itse uskon, että näistä nyky­i­sistäkään rahas­toista ei olisi mitään jäl­jel­lä, jos val­tion bud­jet­ti­val­ta niihin ulot­tuisi, mutat tästä ei nyt empi­iristä testiä kan­na­ta järjestää.

  41. Osmo Soin­in­vaara: Eläkey­htiöi­den omaisu­u­den suoo­ja on vähän sitä ja tätä, kos­ka lain­säätäjä voi muut­taa niiden vas­tui­ta, minkä lisäk­si ne ovat vas­tu­us­sa tois­t­end­sa eläke­menoista. Vapaae­htoisen eläke­vaku­u­tuk­sen tilanne on toinen. Unkaris­sa kuvaa­mal­lani taval­la juuri tehti­in. Meil­läkin tehti­in jotain vas­taavaa kansaneläketileille 50-luvulla.

    Hal­li­tus puut­tui taan­nehti­val­la lain­säädän­nöl­lä ihan vain muu­ta­ma vuosi takaperin vapaae­htois­t­en eläke­vaku­u­tuk­sien sopimuse­htoi­hin. Sopimuk­sien eläkeikäe­hdot kumot­ti­in jälkikä­teen ja oikeus saa­da sopimuk­ses­ta suorituk­sia sidot­ti­in lak­isääteiseen vanhuuseläkeikärajaan.

    Vapaae­htoiset eläke­vaku­u­tuk­set eivät suinkaan ole koskemattomia.

    Tässä ketjus­sa on ollut enem­mänkin kom­men­toin­tia liit­tyen työeläke­varoi­hin ja niiden mah­dol­liseen omaisu­u­den suo­jaan. Suosit­te­len Olli Pusan net­ti­teosta: “renkien kaap­paus” mielip­i­teen muo­dostamisen avuk­si, kun pohdi­taan ansait­se­vatko työeläke­vaku­u­tusy­htiöt omaisu­u­den suo­jaa tai ylipäätään nyky­istä ase­maansa yhteiskunnassa.

Vastaa käyttäjälle Sami M Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.