Blogin käyntimäärä vuonna 2011 nousi 1 428 899 kun kävijöitä viime vuonna oli 1 075 016 Kasvu keskittyi kevääseen. Syksyn aikana kävijöitä oli jokseenkin yhtä paljon kuin viime vuonna. Syksyn kävijämäärät jämähtivät noin 4000 käyntiin päivässä. Syksyllä ei ollut mitään suuria hittejä, osittain siksi, että vältin niitä aktiivisesti. Riitely hommafoorumilaisten kanssa takaisin kävijätulvan, mutta tekisi blogin pitämisestä epämiellyttävää.
Noin kuusi prosenttia kävijöistä tulee facebookin kautta.
Vaihdoin palvelinta syyskuun puolivälissä. Siinä yhteydessä katosivat tarkemmat tiedot suosituimmista aiheista. Viimeisen kolmen ja puolen kuukauden aikana eniten on tultu suorilla linkeillä seuraaviin kirjoituksiin.
/2011/09/21/lehdisto-voisi-rauhoittua-halla-ahosta/ 3,634
/2011/12/23/pekka-haavisto-presidentinvaalien-yllattaja/ 2,382
/2011/08/31/kestaako-kreikka/ 2,085
/2011/12/03/budjettiraami-pakottaa-typeraan-hyvitysmaksuun/ 1,941
/2011/11/07/hyvinvointivaltio-puhtaalta-poydalta/ 1,475
/2011/12/10/olivatko-venajan-vaalit-rehelliset/ 1,246
/2011/10/03/hsln-hallitus‑4–10-2011/ 1,164
/2011/10/18/kalasatama-alkaa-rakentua/ 1,069
/2010/04/04/naisen-euro-lienee-95-senttia/ 899
/2011/12/16/hyvitysmaksu-poistuu/ 812
/2011/12/04/haavistolta-mainio-kirja/ 810
/2011/12/22/onko-lehdisto-maan-ainoa-oppositio/ 804
Kirjoitus naisen eurosta on puolitoista vuotta vanha, mutta kiinnostaa yhä. Kärkilistan ulkopuolelta mainittakoon kestohittinä kaksi vuotta vanha kirjoitus, johon linkitetään säännöllisesti agronetistä.
/2009/07/24/maataloustuessa-miljoonat-ovat-halpoja/
Julkaistuja artikkeleita oli 326 eli vähän runsaat kuusi viikossa. Hyväksyttyjä kommentteja oli 24 113 eli keskimäärin yli 70 artikkelia kohden.
Vähän on tämä pysähtynyt paikalleen. Olisin kovin kiinnostunut kehittämään blogia nettilehden suuntaan. Se edellyttäisi mainosrahoitteisuutta, koska tarvitsisin avukseni palkatun henkilön. Ainakin syksyn aikana eduskuntatyö häiritsi niin pahasti muita aktiviteetteja, ettei moiseen kehittämiseen oikein riittänyt rahkeita.
Turha pilata hyvää blogia.
Blogisi toimii minusta erittäin hyvin. Ymmärrän kokemasi kehittämistarpeen kyllä, mutta verkkolehtimäisyys on vähän niinkuin olettaisi, että riittävän iso höyrykone tekee laivasta lentokoneen. Tarkoitan tällä sitä, että blogi ei ole sama asia kuin verkkolehti, ja tämä on nimenomaan hyvä blogi. Toimitetumpi, huolitellumpi ulkomuoto tuhoaisi sen raa’an kansalaisia lähellä olevan vaikutelman, joka tästä blogista nykyisellään tulee.
Tämäkin blogi on enemmän kuin uut Vihreiden nettikeskustelu yhteensä. Ennen muuta on hienoa, että täällä myös on asioista jopa erilaisia perusteltuja näkökulmia.
Minulle tämä kyllä on ihan uudella tavalla avannut päättäjänä olemisen vaikeutta.
Kiitos jaksamisesta ja rohkeudesta, Ode!
Kevään kasvu lienee johtunut vaaleista, ja täten blogi on saavuttanut jonkinlaiset nykymuotonsa äärirajat. Tosin vaaleja on joka nurkan takana.
Jos oletetaan että kunnallisvaalit sitovat suurimman määrän suomalaisia mukaan politiikkaan, niin loppuvuodesta saisi kunnon kestoaiheen. Tekemistä riittää, kun vaaleihin revitään ehdolle ihan keitä tahansa, ja läpikin menee paljon ehdokkaita jotka eivät ole ikinä olleet yhdessäkään kokouksessa.
Voisi keksiä uusia tapoja testailla ehdokkaaksi aikovien poliittista aikaansaantikykyä. Yksi varma tapa hoitaa tämä olisi monipuolue-debatit joissa keskusteltaisiin valtavan laajoista aiheista, ja nuo debatit löytyisivät videoilta koko kansan nähtäväksi. Tosin se on aika hankala toteuttaa, eikä välttämättä tämän blogin ykköskehitysidea.
Tämä on ainoa tuntemani poliitikon kirjoittama blogi, jossa blogaaja käy aidosti keskustelua kommentoijien kanssa eikä vain yksipuolisesti julista omaa sanomaansa. Lisäksi täällä keskustelun taso on — toisin kuin nettikeskusteluissa yleensä — kohtuullisen korkealla.
Turha pilata hyvää konseptia.
Ehkä tuo kaksijakoisuus tulee ilmi siten että täällä on enemmän liberaaleja, vähemmän entisiä stallareita. 😉
En tiedä, mitä tarkoitat verkkolehdellä, mutta mielestäni tämä blogi on ollut todella hyvä. Turha tehdä muutoksia muutosten vuoksi, mutta esittele toki ideoitasi meille kiinnostuneille!
Nettilehti on loistava idea, sen myötä saisit yksittäiset postaukset liitettyä laajempiin kehyksiin — ja koottua mahdollisesti myös täällä käytyä keskustelua niin, että kokonaisuudesta tulisi nopeammin omaksuttavaa.
Vahvuutesi ovat nopea reagoiminen, selväsanaisuus ja kyky yhteenvetoihin. Tämä palsta on niin moneen kertaan osoittanut tarpeellisuutensa ja ylittänyt uutiskynnyksen, että touhun eteenpäinvieminen on täydellisen perusteltua.
Pelkään, että nettilehdeksi muuttaminen olisi vain muutos huonompaan päin. Sivuista saataisiin varmaankin hienomman näköiset, mutta pelkään, että sisältö kurjistuisi nopeasti ja luultavasti muuttuisi tiukemman sensuurin alaiseksi ja vuorovaikutteisuus laskisi olennaisesti.
Tässä blogissa pysyy keskustelu sopivasti kasassa. Osanottajat tuntee Oden säännöt. Tiukkakin kritiikki bloginpitäjää sekä muita kirjoittajia kohtaan on sallittua kunhan vain pysyy asiassa.
Samoja Oden postauksia näkyy välillä Uuden Suomen nettilehdessä. Siellä ei keskustelun taso nouse samalle tasolle kuin täällä. Se ei tietenkään ole US:n vika, vaan meidän kirjoittajien ( no ehkä vähän moderoinnin ja sääntöjen noudattamattomuuden ).
Miksi muuten yleensä poliitikot eivä pidä keskustelevaa blogia?
Kannustan Osmoa jatkamaan tällä linjalla. Kanustakaa tekin.
Olen lopettanut automaattisen linkittämisen US:n nettilehteen, koska en pystynyt moderoimaan sitä keskustelua ja moderointiin olisi ollut tarvetta.
Nettilehti tai ei (konsepti kuulostaa kyllä aika.. lavealta, jos sitä nimittää lehdeksi), diskreetit mainokset olisivat minun puolestani tervetulleita, jos niiden avulla voisit saada apua keskustelun moderoimiseen ja teknisen puolen ongelmien setvimiseen, ja ehkä vähän oikolukuunkin. Luettavuus parantuisi ja itsellesi jäisi enemmän aikaa sisällön tuottamiseen ja varsinaisiin töihisi.
Yhdyn edellisiin mielipiteisiin siitä, että blogisi viehättää ja kiinnostaa erityisesti siksi, että olet sen kautta keskustelijoihin aidossa kontaktissa. Yksi ihminen ei kuitenkaan voi rajattomasti lisätä tällaisen kontaktin määrää. Toisaalta se saattaisi voida toimia ytimenä, jonka yhteyteen voisi menestyksekkäästi koota muunlaista sisältöä.
Sivuhuomautuksena: jos saisin toivoa mitä tahansa kehitysaskelta, ja kaikki olisi teknisesti mahdollista, toivoisin blogin rakentamista muotoon, jossa postauksiin ja kommentteihin voisi liittää lähdemateriaalia visuaalisessa, helposti selattavassa muodossa. Esim. että blogin pohja olisi jaettu kahteen palstaan: vasemmalla juoksisi postaus kommentteineen kuten nytkin (kommenteissa voisi olla jonkin verran hierarkiaa), oikealle puolestaan avautuisivat linkitetyt liitedokumentit, joita voisi vilkuilla samalla kun lukee tekstiä vasemmalta.
Uskon, että tuo on vaikeaa tai mahdotonta toteuttaa pienillä resursseilla, mutta ehkäpä joku päivä, tekniikan kehityttyä kylliksi, joku kehittää tällaisenkin blogialustan? Nyt kaikki hienot ja paljon kertovat kuvat, kaaviot ja graafit jäävät kommentteihin (ja joskus blogimerkintöihinkin) pelkiksi linkeiksi, jotka lukija avaa jos jaksaa. Ja silloinkin kun jaksaa, se tapahtuu luettavuuden kustannuksella.
Käytännönläheisempi toiveeni liittyy jo olemassaolevan materiaalin tarkempaan luokitteluun. Suurimmassa osassa postauksista ei ole minkäänlaista tagia. Ehkä mainostuloilla palkattu assari voisi ottaa asian hoitaakseen?
Kiitos nyt joka tapauksessa tästä suomenkielisen internetin helmestä, joka on erinomaista luettavaa jo nykymuodossaankin!
Blogimuotoisena tämä toimii parhaiten. Tosin tämän blogin pitäminen taitaa käydä työstä, niin vilkasta on kommentointi.
Toisaalta, juuri tätä toivoisi poliitikkojen tekevän, käyvän suoraa vuoropuhelua äänestäjien kanssa. Kiitos siitä!
On paljon poliitikkojen blogeja, joissa ei ole kommentointimahdollisuutta. Ne eivät oikeasti ole blogeja. Ne ovat myös pelkuruutta äänestäjien edessä, jos ihan suoraan sanotaan. Palaute pitää pystyä ottamaan vastaan.
Jos ylläpito on liian raskasta, niin yksi uusi viesti bloginpitäjältä per viikko olisi varmasti sekin ihan kohtuullinen tahti. Nyt viestejä tulee bloggaajalta joskus jopa monta päivässä, saati viikossa!
Hyvää kuluvaa vuotta ja voimia poliittisen työhön, joka ei koskaan milloinkaan ikinä oikeasti lopu. Historialla ei ole loppua…
Ja jos juttu jää kritiikkiin, niin ainahan sitä voi jatkaa homma-foorumilla.
Ihmetyttää vain, että Soininvaara ei halua väitellä hommalaisten kanssa, vaikka Vihreät ovat julkisesti väittäneet olevansa heidän vastavoimansa.
Jos Soininvaara on älyllisesti ylivoimainen, niin ei luulisi olevan kovinkaan vaikeata kirjoittaa aukottomasti perusteltu juttu, johon hommalaisten mölyapinat eivät pysty mitään järkevää toteamaan.
Hommassa onkin juuri sopiva Osmon blogin arvosteluketju, johon tämänkin kirjoitukseni liitän, jos se jää moderointiin. Eikä tämä ole mikään uhkaus, vaan lähinnä toteamus. Jollei saa täällä ääntään kuuluville, niin onneksi on paikka, jossa keskustelua ei vältellä.
Liityn ylistäjien kuoroon. Tämä on ainoa tietämäni poliitikon pitämä blogi, jolla käydään aitoa keskustelua. Keskustelun taso on usein nautittavan korkea.
Tällaista demokratian kuuluukin olla. Harmi että muut poliitikot ovat etääntyneempiä kansasta. Viestien päivittyminen saisi tosin olla nopeampaa, niin keskustelu olisi sujuvampaa. Ei moderointiin palkattua henkilöstöä tarvita. Paljon on foorumeita, jotka toimivat erittäin sujuvasti vapaaehtoisvoimin.
Olisi tosiaan kiva kuulla, mitä Osmo tarkoitat nettilehdellä. Se kun on kovin hämärä termi. Ainakin se, miten minä lehden ja nettilehden käsitän, tuntuisi lähinnä omituiselta kehityssuunnalta.
Voi olla, että nettilehti olisi vähän suurellinen nimitys ajatuksilleni. Ajattelen sivustua, jolla olisi jotain säännöllistä aineistoa. Siellä esimerkiksi seurattaisiin joitakin mielenkiintoisia (ulkomaisia) lähteitä ja raportoitaisiin niistä kohtalaisen säännöllisesti. Joskus haluaisin kirjoittaa hervottomia pakinoita, koska maailma on omalla tavallaan absurdi. (Olen joskus vähän irrotellut tavallisissa kirjoituksissa, mutta siitä ei ole hyvä seurannut. Vitsit pitää otsikoida vitseiksi)
Ajattelin myös paremmin toimitettua ulkoasua, enemmän kuvia. Tilastotieteilijä kun olen, lyhyitä tilastollisia analyyseja joistakin asioista ja niin edelleen. Jotkut keskustelut voisi organisoida selkeämmiksi väittelyiksi kahden osapuolen välillä. Nyt hyvät kaksintaistelut hukkuvat kommenttivuoren alle.
Pitäisikö minun muuten moderoida joitakin kommentteja tiukemmin?
Blogille ja Soininvaara.fi:lle voisi tehdä nettilehden kaltaisen visuaalisen ja selkeän etusivun esim. aihepiirijaottelulla (tagit), yhteystiedoilla ja muilla linkeillä mutta jättää itse kirjoitukset ja kommentit nykyistä muistuttavaan blogimuotoon.
Kannatan. Tän sivuston ongelma on se, että aineistoa on liian paljon ja se on paikoin turhan laadukasta jäädäkseen postaus-kommenttiketju-muotoon. Näin varsinkin, kun kävijöitä on hyvin paljon.
Suurin osa lukijoista piipahtaa silloin tällöin paikalle. Heidän luku-urakkaansa helpottaisi, jos aineistoa toimitettaisiin ja selkiytettäisiin. Tuo peukutushomma ja bloginpitäjän värillinen kommentti oli pieni askel tähän suuntaan. Parhaat kommentit ja debatit ovat olennaista sisältöä, joiden painoarvoa kannattaisi nostaa suuremmaksi. Sama homma keskusteun lähdeviitelinkkausten suhteen.
Sivuston peruskonseptiin sen sijaan ei kannata puuttua, se toimii kuin häkä.
Voin lisätä tähän myös bloginpitäjän peukutuksen. Poistin sen jossain vaiheessa, mutta…
Osmon blogin voi nähdä osana suoraa demokratiaa ja toivoisin, että mahdollisimman moni muu politikko ryhtyisi harrastamaan vastaavaa, eikä tyytyisi kerran kuukaudessa allekirjoittamaan jonkun assarin kirjoittamaa tekstiä nettilehden “Mitä (muka) ajattelin tänään” ‑palstalle.
Ideaalitapauksessa meillä olis mahdollisimman monta “Osmoa” erilaisin taustoin, jotta sisäpiirin toiminnasta saisi enemmän irti. Tässä suhteessa odotin Halla-aholta paljon. Luulin että saisimme lukea lisää piinaavaa analyysia toisenlaisesta näkökulmasta käsin, mutta aika vaisuksi on homma jäänyt. Tässähän on jopa ainekset yhden hitin ihmeeseen. Katsotaan nyt miten käy.
Suomalaisessa kultuurissa annetaan liian vähän tunnustusta hyvästä työstä. Yleensä perästä kuuluu, kun on jotain sössinyt. Ettei vaan ylpistyisi. Osmo, kiitoksia hienosta blogista. On rohkeaa tuoda omat ajatukset muiden testattavaksi ja vielä rohkeampaa on muuttaa ajatuksiaan, kun on parempaa tarjolla. Minulle on jäänyt mielikuva, että toimit juuri näin. Jatka samaan malliin.
Kritiikki:
“Ihmetyttää vain, että Soininvaara ei halua väitellä hommalaisten kanssa, vaikka Vihreät ovat julkisesti väittäneet olevansa heidän vastavoimansa.
Jos Soininvaara on älyllisesti ylivoimainen, niin ei luulisi olevan kovinkaan vaikeata kirjoittaa aukottomasti perusteltu juttu, johon hommalaisten mölyapinat eivät pysty mitään järkevää toteamaan.”
Toi on kyl niiiiin totta. Olis ihan sika siistii, jos Ode väittelis jonkun hommalaisen kanssa. Sit saatais tietää kuka oikeesti on älyllisesti ylivoimainen, mikä nyt on kuitenkin aika tärkeetä tänä päivänä.
Aina kun kirjoitan tänne jotain ulkomaalaispolitiikasta, hommalaisia tunkee tälle blogille alatyylisillä argumenteilla. Se ei ole minusta argumentointia vaan loanheittoa.
Mistäs tiedät loanheittäjien olevan hommalaisia? Ihan oikeasti, Homma-forum on yksi Suomen tiukimmin moderoituja foorumeja.
Kyllä ne oikeat oksennukset löytyvät joltain Ilta-lehden tai Suomi-24 jne. foorumeilta.
Ihmetyttää muuten ihan oikeasti, että kukaan ei ole julkisuudessa kauhistellut Ilta-lehden foorumia. Siellä on sitä rasismia ja viha puhetta eikä moderoijia voisi vähempää kiinnostaa.
Tällaista nettilehteä lukisin sen verran mielelläni, että muutama häiritsemättömästi sijoitettu mainos ei haittaisi.
Lisämoderointi ei minusta ole tarpeen.
Osmolla on niin hyvä konsepti tässä, että kannattaa harkita tosi tarkasti kaikki muutokset. Mihinkään hirveän radikaaliin ei kannata ryhtyä, koska mikään ei ole rikki. Materiaalin määrän voimakas lisääminen voisi esimerkiksi sirpaloida nykyisin niin laadukkaan ja runsaan keskustelun.
En osaa sanoa miten paljon suomalainen blogi voi ansaita mainostuloilla, mutta jos jokin voi ansaita, niin varmastikin tämä blogi. Sen lisäksi rahoitusta voisi hankkia pyytämällä lahjoituksia lukijoilta. Itse olen lahjoittanut rahaa joillekin lukemilleni ulkomaalaisille bloggareille ja Wikipedian ylläpitoon ja voisin lahjoittaa Osmollekin.
Mutta älä lisää bloginpitäjän peukutusta. Jotenkin narsistista.
Osmo Soininvaara,
Toimitetumpi sivustoformaatti olisi mielestäni lukijaystävällisempi. Kommentoinneista pitäisi pystyä lukemaan nopeasti oleellinen, eikä kilometrien pituisi julistavia tekstiryöppyjä. Miten olisi jos rajaisit kommentoinnit noin 1000 merkkiin? Lisäksi nettilehteen olisi luentavaa päästä myös aktiivisten kommentoijien päästä pitämään puheenvuoroja. Ja vielä parempaa olisi, jos annat puheenvuoroja kriittisille näkemyksille mahdollisissa puheenvuoroissa, jotta ei mene ihan selälletaputteluksi.
Ideoimasi uudistukset ovat paikallaan ilman muuta! Kannattaisi miettiä myös lukijapohjaista vapaaehtoista osarahoitusta. Meikä olisi valmis maksamaan laadukkaasta nettilehdestä, johon voisi myös osallistua ehkä 10–20 euroa vuodessa.
Ps. En ymmärrä miten muutosvastustaja nimimerkki Tiedemies on saanut noin paljon peukutuksia. Oletteko anti-soininvaaralaisia sittenkin?
Tätä toivetta on näkynyt aiemminkin, ja ratkaisuksi ehdotettu crowdsourcingia. Asian voisi vihdoinkin toteuttaa, ts. voisin todennäkösesti värkätä jonkun ei-kovin-elegantin mutta asiansa ajavan alustan jossa tuon voisi hoitaa. Mutta tämä siis vain jos tähän on oikeasti tarvetta sekä osallistumishalua, eikä blogi-isännällä ole mitään sitä vastaan. Menetelmästä johtuen yksittäisiä virhetagauksia tullee.
Postauksia näkyy olevan reilu 1500, hommaa helpottaa huomattavasti se että aktiivisemmat lukijat pystynevät tagaamaan monta artikkelia jo pelkän otsikon perusteella.
Tää on sikäli huono idea, että keskusteluissa esitellään usein monimutkaisia asioita, joihin tuhat merkkiä ei millään riitä. Paljon parempi idea olisi kehittää tarjoilua, eli helpottaa tekstimassojen omaksumista.
Tällä sivustolla on nyt aktiivisessa käytössä vain tämä yksi palsta. Toisella palstalla saisi paljon aikaiseksi, samoin kuin vaikka kommenttien otsikoinneilla.
Osmon postaustahti myös kannustaisi jaotteluun aihemaailmojen suhteen, kuten kunnallispolitiikka, eduskunta, ulkomaailma, tutkimus, vaalit jne. Tästä saisi jo nettilehden rangan. Ja vielä jos tosiaan ottaisi visuaalista puolta lapaseen, saisi esim. graafeilla hahmoteltua sisältöjä eteenpäin.
Muuta suomalaista poliittista keskustelua voisi myös viedä tällä sivustolla eteenpäin sopivilla linkeillä, ristiviittauksilla ja kommentaareilla.
Kunnallispolitiikan tasolla tämä blogi on ainakin ollut virkamiehistölle hyvä ikkuna yhden tärkeän päättäjän pään sisään.
Parasta tässä blogissa on sen interaktiivisuus. Valitettavasti suurin osa kansanedustajista ei ilmeisestikään halua tai uskalla keskustella avoimesti ja julkisesti muiden kansalaisten kanssa. Aikaa keskustelu tietenkin vie, mutta toisaalta kansanedustajien tulisikin allokoida jokin osa ajastaan yhteydenpitoon kansalaisten suuntaan.
Hankalnta minulle on viestien suuri määrä. Mutta jos ihmisillä on paljon sanottavaa, ja asiaa riittää, niin hyvä että asiat tulevat sanotuiksi. Blogistin lyhyet yhteenvedot, johtopäätökset ja tulkinnat keskustelun kulusta ja tuloksista voisivat sekä auttaa blogin pikalukijaa että viedä keskustelua eteenpäin.
Blogistin omien tekstien peukutus voisi tarjota palautetta siitä, mitä argumentteja lukijat pitävät hyvinä, ja mitkä menevät läpi. Peukkuja keskustelussa tulee tosin aika usein enemmän provokaatioista toseen tai toiseen suuntaan, kuin esimerkiksi selkeistä molemmat näkökulmat huomioivista neutraaleista kannanotoista. Mutta kriittiseti luettuna peukuista voi saada jotain irtikin.
Nettilehtikin voi olla toimiva. On siinä myös pientä riskiä siitä, että blogin elävyys katoaa jonkin formaatin ja muodollisuuden alle. Pohdin aika usein miten blogien toimintaa voisi parentaa. Tässä bllogissa lievä moderointi, lievä vaatimus omalla nimellä tai nimimerkillä kirjoittamisesta, ja lievä itsesensuuri lukijoidenkin toimesta tuottaa aika hyvää tulosta. Ehkä kannattaa edetä pienillä jatkuvilla viilauksilla jatkossakin, niin säilyy tatsi toimivuuteen.
Olen havaitsevani ongelmien hyssyttelyä.
Miten ihmeessä homman moderointipolitiikka edes teoreettisella tasolla näkyy hommalaisten kirjoituksissa muilla kuin homman foorumeilla? Ts hommaforumin moderaattorit pysyvät hommassa, eivätkä moderoi Oden blogia.
Ja ihan turha on väittää etteivätkö hommalaisten joukoista löytyisi näitä pahimpia propellihattuja ja kovimpia ylilyöjiä. Kyllä siellä nimitellään Kataista suoraan maanpetturiksi ja muutenkin rivien välistä voi kyllä lukea, mikä on joidenkin hommalaisten homman nimi.
Hommalaisten väittäminen täysin asialliseksi joukoiksi on ihan yhtä absurdia kuin Jussi Halla-ahon selittelyt Suomen sisun kansallisista ja sosialistisista kirjasuosituksista.
Hermiitin ehdottama kommenttien rajaaminen 1000 merkkiin (tai vähän suurempaankaan lukuun) ei ole toimiva ratkaisu; se karsii aivan liian paljon mielekästä ja perusteltua keskustelua. On vain opittava erottamaan ne asialliset pitkät keskusteluviestit “julistavista tekstiryöpyistä” muutamalla vilkaisulla, eikä tähän ole muuta reseptiä kuin kunkin lukijan oma. (Peukutukset todennäköisesti useimmilla helpottavat, mutta eivät ole absoluuttinen totuus.)
Eeron ajatukseen jatkokommenttina, että artikkelien tagaaminen pelkän otsikon (tai edes pelkän avauksen) perusteella tuottaa turhan rajallisen hyödyn, koska usein postauksissa on käyty pitkiä ja pohdittujakin keskusteluja jostain (otsikkoon tai edes itse avaukseen välittömästi liittymättömästä) rönsystä.
Jos tagaamaan ryhdytään, esitän Soininvaaralle sellaisen toiveen, että tavoitetaso asetetaan kunnianhimoiseksi, jotta tunnisteiden kattavuus on mahdollisimman laaja, ja jotta tagi- ja luokittelusysteemin perusteella myös erinäisiä aiheiden ristiinpölytyksiä voidaan havainnoida.
(Esim. yhdistelmä kaupunkisuunnittelu + sosiaalipolitiikka tuottanee mielenkiintoisia yhdistelmiä, kaupunkisuunnittelu + liikennepolitiikka puolestaan toisenlaisia, noin ilmeisimmästä päästä esimerkkeinä, joskin paljon mielenkiintoisempiakin voidaan nähdä.)
Kuka ehtisi seurata Oden nettilehteä?
Parhaimmillaanhan tämä blogi on, kun käsitellään Helsingin kaupunginsuunnittelua ja liikennettä. Ja ajatustenvaihto ilmeisesti on myös Odelle hyödyksi, uskoisin.
Meritokratia-teema olis vaainut perustellisemman resension Youngin kirjasta Meritokratian nousu. (Suomentanut muuten Liisa Voionmaa eli Väinö Tanerin tytär ja Väinö Voionmaan miniä.) Toinen asia sitten on, olisiko OS pystynyt laatimaan hyvän resension kirjasta. Teemahan esiintyy muissakin teoksissa, mm. Huxleyn Uljas uusi maailma ja Vonnegutin sähköpiano.
- Mukava rönsyilevä keskustelu sinänsä.
Minusta tiukempaan sensuuriin ei ole tarvetta. Keskustelu on ollut suhteellisen asiallista ja liian tiukka sensuuri karkottaa helposti vähänkin eri mieltä olevat, jolloin palsta muuttuu pelkäksi samanmielisten keskinäiseksi hymistelykerhoksi.
Samoin viestien pituuden tiukka rajoittaminen johtaa helposti siihen, että argumentit jäävät hyvin heppoisiksi. Tällöin perusteltujen argumenttien sijaan keskustelu jää epämääräisten heittojen asteelle.
Hyvä esimerkki kummassakin asiassa epäonnistumisesta on esimerkiksi Hesarin keskustelupalstat, joissa pituusrajoitukset estävät tehokkaasti argumentointia. Ja täysin asiallisten viestien katoaminen laajassa mitassa jo ennen julkaisua — tai pian jälkikäteen — johtaa siihen, ettei kirjoitusten perusteluun jaksa juuri nähdä vaivaa, kun vaivannäön lopputulos on suurella todennäköisyydellä roskakori.
Muuten hyvä, mutta kommenttien otsikoinnin hyötyjä en ole oikein koskaan oppinut ymmärtämään. Miten olisi sen sijaan mahdollisuus laittaa tagi omaan kommenttiin? Moderaattori voisi tarvittaessa myöhemmin muokata tai lisätä tageja. Käytännössä tällä tavalla voisi ehkä nostaa lukemisen arvoisia asiakommentteja suuremman huomion kohteeksi.
Osmolla voisi olla henk. koht käytössä ‘Osmo suosittelee’ ‑tagi? Tai ‘Osmo hyväksyy’, sen merkiksi että blogisti puoltaa kommentissa esittettyä mielipidettä. Siinä missä anonyymi peukutusmahdollisuus on saattanut viedä keskustelua kärjistävän jankkauksen suuntaan, Osmon suositusmahdollisuus saattaisi viedä sitä laadukkaampaan suuntaan.
Itse olen joskus halunnut kommentoida jonkun kommenttia täysin ohi keskustelun varsinaisen aiheen, ja silloin olen kaivannut mahdollisuutta lisätä tekstiini jonkun ‘off topic’ ‑tagin, ettei kirjoitukseni haittaisi varsinaisen keskustelun luettavuutta.
Minä luen hommaa ja kirjoittelen sinne. Enpä tunne silti olevani mikään hommalainen.
Luen Osmon blogia ja kirjoittelen sinne en tunne sitäkään vertaa olevani mikään vihreä tai osmolainen.
Minä jos kukaan en kaipaa hyssyttelyä. Kun tilanne on se, että täysin avoimesti rikollisjärjestön tunnuksia kantavat “moottoripyöräilijät” saavat vapaasti toteuttaa itseään, niin aivan varmasti Hommassa saa myös toteuttaa itseään.
Teidän parempien ihmisten pitäisi joskus miettiä, että mistä kumpuaa se viha, jossa jotain nimitetään maanpetturiksi ja tehdä jotain sen eteen, että Suomi olisi oikeudenmukainen paikka. Kun ihmiset kokevat yhteiskunnan olevan oikeudenmukainen, niin ei ole silloin mitään syytä olla vihainen kenellekään.
Semmonen tuli vielä mieleen, että mitäs jos blogissa olisi eräänlainen aloitelaatikko, johon vois ehdottaa Odelle aiheita käsiteltäväksi?
Käytä sähköpostia, niin muutkin tekevät.
Yksi syy miksi jauhan etupäässä tuosta on että tämä on semmoinen aihepiiri jossa on konkretiaa ja asiaa. Se pitää muissakin aiheissa keskustelun järkevänä.
Keskiverto poliittinen blogi on etupäässä täynnä kommentteja joissa kerrotaan että kirjoittaja on sitä mieltä että se ja se on väärin, tuo ja tämä puoue on läpimätä, ja muutenkin maailma on niin kauhea paikka että hän muuttaa pois. Ja toisaalta hyvin vähän sitä että miksi näin ja mitä pitäisi tehdä.
Tämän takia poliitikot eivät pidä blogeja, ei tuollaista marmatusta kukaan jaksa lukea. Method Ode jossa siirrytään suoraan siihen että miksi ja mitä pitäisi tehdä yhdessä moderoinnin kanssa ehkäisee tuota, muutkin voisivat kokeilla.
Ja moderoida voi tiukemminkin. Jos joku haluaa esimerkiksi sairaspäivärahojen käsittelyaikaa koskevassa ketjussa tulla vain kertomaan että Vihreät vihaa sairaita, niin tähän tarkoitukseen on varmasti sopivampiakin kanavia. Mutta kiitettävän vähän näitä näkyy.
Ja just kun pääsin kirjoittamasta.
Tästä opimme että vihaisuuden määrä ei ole vakio, vaan riippuu epäoikeudenmukaisuuksien määrästä. Kun kummankin määrästä ei voi sanoa oikein mitään, niin tuohon on vaikea vastata puolesta tai vastaan. Henkilökohtaisesti väittäisin että kyse ei ole ihan uudesta asiasta.
Lisäksi on olemassa ilmeisesti valtaapitävä parempien ihmisten joukko jotka ihan ilkeyttään ja laiskuuttaan ei tee mitään noin yleensä ko. erittelemättömille epäoikeudenmukaisuuksille. Eikä esimerkiksi niin että ne eivät edes ole epäoikeudenmukaisuuksia vaan muuten ikäviä, niille ei voi tehdä mitään ainakaan tuottamatta muita epäoikeudenmukaisuuksia joka taas tuottaa poliittisia pattitilanteja kun eri ihmiset ja siten heidän edustajansa arvottavat nuo eri tavalla, kukaan ei tiedä mitä niille tekisi, se mitä yritettiin meni pieleen, asiat vaan kestää, jne.
“Kärkilistan ulkopuolelta mainittakoon kestohittinä kaksi vuotta vanha kirjoitus, johon linkitetään säännöllisesti agronetistä.
/2009/07/24/maataloustuessa-miljoonat-ovat-halpoja/”
Keskustelu oli paikoin todella uria avaavaa. Kyse on valtavista summista.
Keskustelusta ei jäänyt jälkeäkään uuteen hallitusohjelmaan tosin. Mistä syystä?
Vaikka ulkomainen tuonti on vauhdilla syrjäyttänyt suuren osan kotimaisesta tuotannosta, maataloustukien tasoa ei ole heilahttanut mihinkään. Käytännössä Suomi ottaa tänä päivänä miljardiluokan velkaa rahoittaakseen maataloutta. Onko kyseessä rakenteellinen korruptio vai mikä?
Saara:
“Osmolla voisi olla henk. koht käytössä ‘Osmo suosittelee’ ‑tagi? Tai ‘Osmo hyväksyy’, sen merkiksi että blogisti puoltaa kommentissa esittettyä mielipidettä. Siinä missä anonyymi peukutusmahdollisuus on saattanut viedä keskustelua kärjistävän jankkauksen suuntaan, Osmon suositusmahdollisuus saattaisi viedä sitä laadukkaampaan suuntaan.”
En usko, että Osmolle suotu kommenttien siunausmahdollisuus parantaisi keskustelujen laatua. Mikä tässä olisi se toimintamekanismi? Toisekseen, Osmo valittelee jo nyt aikapulaa ja jokaisen kommentin läpikäyminen ajatuksella kilometrien mittaisessa viestiketjussa tuskin auttaa asiaa.
Näkisin myös, että peukutuksesta on enemmän hyötyä kuin haittaa. Se varmasti popularisoi keskustelua jonkun verran ja kannustaa letkautuksiin asiasisällön kustannuksella, mutta itse koen sen silti hyödylliseksi, etenkin sellaisten aihepiirien kanssa, joista a) en tiedä hölkäsen pöläystä (ja niitähän riittää) ja/tai b) aihe ei ole niin kiinnostava, jotta voin keskittyä pelkästään herkkupaloihin.
Einsten,
Ei Osmon tarvitse yhtä hyvää kommenttia nostaakseen käydä kaikkea läpi. Paljon peukkuja saaneet kommentit muuttuvat nyt vihreiksi, ja itse ainakin luen tarkimmin juuri nämä kommentit (ja muutaman suosikkikirjoittajani tekstit), kun kaikkeen ei ehdi syventyä.
Jos Osmo merkitsisi omasta mielestään hyviä juttuja, lukisin vielä tarkemmin juuri ne — riippuen toki siitäkin, millä kriteereillä hän ilmoittaisi merkintöjä tekevänsä. Mahdollisuuksia on ainakin kaksi: yleinen laatuleima kommentille, joka edustaa sellaista keskustelua jota blogisti toivoo blogissa näkevänsä enemmänkin, tai sitten kommentti, jonka sisällön Osmo poliittisena päättäjänä allekirjoittaa. Jälkimmäinen palvelisi poliittisen läpinäkyvyyden tavoitteita, koska sen avulla me äänestäjät saisimme edustajastamme enemmän tietoa kuin hän oma-aloitteisesti ehtii jakaa.
Kummassakin tapauksessa odottaisin, että Osmon merkitsemiä kommentteja olisi vain hyvin harvassa.
Mutta no, nämä nyt ovat vain puolileikkimielisiä ideoita. En jää nyyhkimään, vaikka blogia ei muutettaisi yhtään mitenkään. Tärkeimmät asiat — sisällön laatu, avoimuus ja rehellinen asenne — ovat jo kunnossa.
Nykyformaatti on lukijan ja satunnaisen kommentoijan kannalta OK. Ainoa miinus siitä että kommenttien RSS ‑feedi antaa vain 10 viimeisintä. Jos OS hyväksyy kerralla enemmän kuin 10 viestiä, näistä RSS ‑feediin tulee vain viimeiset 10. Seuraan keskustelua pääosin Google Readerin kautta. Muistaa luetut ja toimii yhtä lailla tietokoneelta kuin kännykästä.
Moderointituskaan auttaisi varmaan paremmin laumaäly kuin ammattilaistuminen. Kannattaa tutustua slashcodeen. Asiallinen kommentoiminen kasvattaa karmaa, asiaton pudottaa. Mitä korkeampi karma, sitä enemmän editoriaalista voimaa.
Suomi, kuten kaikki muutkin kehittyneet maat, ovat täynnä nykymaailmassa täysin epäoptimaalisia ratkaisuja joita on rakennettu “paikka paikan päälle” periaatteella aataminaikuisten järjestelmien päälle. Nyt sitten vuosikymmenten paikkailun jälkeen aletaan olla siinä pisteessä, että rakennettu torni on hutera, ruma, epäkäytännöllinen and tehoton, ja parempi olisi purkaa se ja rakentaa uusi, joka on suunniteltu tämän päivän tarpeisiin.
Tämän kuitenkin estävät
a) vanhan tornin huipulla näköalapaikalla asusteleva joukko, jolla on vain menetettävää (sekä heidän kaverinsa ja etenkin heidän valitsemansa päättäjät)
b) tunteelliset hupsut, jotka ovat kiintyneet torniin ja haluavat kunnostaa vanhaa vaikka tietävät, ettei se enää pintaremontilla parane
c) muutosvastarintaiset laiskimukset, jotka mieluummin tekevät niinkuin on aina ennenkin tehty, jottei tarvitse vaivata päätään uuden suunnittelulla.
Kaikilla merkittävillä puolueilla (myös Vihreillä) on oma torninsa, joita puolustetaan vimmaisesti ja myös järjenvastaisesti. Osmo on minun käsitykseni mukaan poikkeus, ja siksi häntä olen äänestänyt. En tiedä onko mikään yhteiskunta koskaan onnistunut muuttamaan rakenteitaan hallitusti, vai onko se aina tapahtunut mittavien kriisien kautta (vrt. Rooman tuho). Länsimaisia demokratioita tulonsiirtoineen, energiaratkaisuineen, maataloustukineen, terveydenhuoltojärjestelmineen ja ympäristöhallintoineen on nyt rakennettu ja paikkailtu sen verran pitkään, että pelkään pahoin systeemiin hiipineen tehottomuuden kohta upottavan koko laivan.
Saara:
“Ei Osmon tarvitse yhtä hyvää kommenttia nostaakseen käydä kaikkea läpi. Paljon peukkuja saaneet kommentit muuttuvat nyt vihreiksi, ja itse ainakin luen tarkimmin juuri nämä kommentit (ja muutaman suosikkikirjoittajani tekstit), kun kaikkeen ei ehdi syventyä.”
Meinaatko, siis että Osmon tulisi nostaa joku vihreäksi muuttuneista kommenteista suosikikseen? Muussa tapauksessa kommentit pitäis kai käydä yksitellen läpi jossain vaiheessa.
“Jos Osmo merkitsisi omasta mielestään hyviä juttuja, lukisin vielä tarkemmin juuri ne – riippuen toki siitäkin, millä kriteereillä hän ilmoittaisi merkintöjä tekevänsä. Mahdollisuuksia on ainakin kaksi: yleinen laatuleima kommentille, joka edustaa sellaista keskustelua jota blogisti toivoo blogissa näkevänsä enemmänkin, tai sitten kommentti, jonka sisällön Osmo poliittisena päättäjänä allekirjoittaa. Jälkimmäinen palvelisi poliittisen läpinäkyvyyden tavoitteita, koska sen avulla me äänestäjät saisimme edustajastamme enemmän tietoa kuin hän oma-aloitteisesti ehtii jakaa.”
Emmä tiiä. Jos Ode alkais jakaa laatuleimoja, siitähän syntyis vaan perisuomalaiseen tapaan kateutta ja palstalta poistumisia ikturaivarien säestämänä. Ja eikö Osmo ilmoittanut, että olis kiva viedä blogia vähän myös kreisibailauksen suuntaan, että välillä olis kiva kirjoitella jotain räkä poskella?
Jos itse olisin politikko ja pitäisin tällaista keskustelua yllä, haluaisin että se toimisi jonkinlaisena varaventtiilinä päivän politiikalle, jonain semmoisena missä voi vähän rennommin tuuletella mielipiteitään ja tässä suhteessa kommenttien läpikäyminen pelkästään poliittisten linssien läpi tuntuisi jokseenkin rasittavalta. Itse kannatan nykyisenkaltaista neutraalia isännöimistä, jossa viestin laadukkuuden arvioiminen jää lukijalle itselleen.
En meinaa, vaan ajattelin että merkintä voisi tapahtua ihan lonkalta silloin, kun Osmo sattuu mielestään erinomaisen kommentin huomaamaan. Ei siis niin, että merkittäisiin kommenteista se, joka on muita kommentteja parempi (jolloin toki kaikki olisi luettava läpi), vaan se, joka on sisällöltään niin huomattavan merkityksellinen, että blogisti toivoisi mahdollisimman monen ihmisen lukevan sen. Kyseessä ei siis olisi kommenttien kilpailu toisia kommentteja vastaan, vaan erityisen hyvän kommentin esille nostaminen silloin, kun blogistista sattuu siltä tuntumaan.
Itse olen lukenut täältä muutamia sellaisia tekstejä, jotka olisin mielelläni nostanut vaikkapa Hesarin etusivulle jos se vain olisi mahdollista, koska toivon niiden tavoittavan mahdollisimman monta ihmistä.
Jos Osmon suosituksista seuraisi jonkun rage quit, en pitäisi sitä blogin kannalta suurena menetyksenä. Keskustelu on useimmiten laadukasta silloin, kun kirjoittajat eivät suhtaudu omaan statukseensa aivan noin vakavasti.
Tämän blogistin henkilökohtaisen peukutusmahdollisuuden lisäksi toivoisin myös mahdollisuutta peukuttaa blogistin tekstejä. Siinä ei ole mitään narsistista, että antaa lukijoille mahdollisuuden kertoa, mitkä teksteistä miellyttävät ja kiinnostavat eniten (jonkun aiemman kirjoittajan kommenttiin viitaten).
Aleksis Salusjärvi ja nimimerkki Amatööri,
Ajattelinkin asiaa suuren lukijajoukon enkä pienen mutta äänekkään marginaalijulistajien kerhon pohjalta.
Internetin luonne on sellainen, että suurin osa on satunnaiskävijöitä vähän joka sivustolla ja nettilehti idea on siksi hyvä, että se tekisi oikeanlaisena monesta satunnaiskävijästäkin uskollisia lukijoita. Internet ei ole paikalleen jämähtänyt media vaan kehittyvä osa mediaa, ja kehityksessä lienee hyvä olla mukana.
No äh, ei me olla Hermiitti juurikaan eri mieltä lopputuloksesta, mutta lääkkeistä näköjään vähäsen. Sivuston toimittamisen myötä marginaalijulistajien lisäksi voisi nostaa muitakin pointteja. Netin suosio on ilman muuta se, että käyttäjät pääsevät vaikuttamaan sisältöihin, eli että me lukijat tehdään näitä sivuja siinä missä Soininvaarakin. En lähtis rajoittamaan pitkiä jollotuksia, jos vaan joku sitten viittis lukee ja järjestellä ne meille laiskoille.
Tajuan myös sen, että tän sivuston ylläpitäminen on toisinaan varmaan aikamoista pakkopullaa ja että Osmoa huvittaisi kirjoitella vähän eri tyyppisiä juttuja eri vinkkeleistä. Tällanen monipuolistaminen olisi varmaan inspiroivaa ja meille lukijoillekin tervetullutta, kunhan sivujen käytettävyys pysyisi simppelinä.
Nettilehti on hirveän hyvä hahlo tulevaisuudelle. Toinen blogipoliitikko Halla-aho on siirtänyt kommenttiraidan keskustelupalstalle, ja se on vielä huonompi idea kuin vanhanajan blogi, koska vaikka olenkin kerran kuussa kiinnostunut ottamaan selvää mitä siellä tapahtuu, en vain jaksa perata sitä mössöä ja vitsinvääntäjien löpinää.
Voisin muuten ehdottaa sellaistakin uudistusta tänne, että viikon suosituin kommentti (eli peukutetuin) nostettaisiin esiin — ja sitä voisi joko taustoittaa tai kyseenalaistaa. Tää olis vähän lukijoiden kosiskelua, mutta kyllä mä ainakin kävisin tsekkaamassa tollasta mielipideilmastoa, jos se olis mahdollista.
Kuten moni onkin maininnut parasta tässä blogissa on syntynyt keskustelu. Mikäli kehität blogia, niin vuoropuhelu ei saisi kärsiä.
Minusta kommentointi on pääasiassa ihan hyvätasoista, eli moderointi suunnilleen kohdallaan.
Joskus tosiaan kommenttiketjut ovat pitkiä, mutta kommenttien pituuden rajoittamista en kannata. Ehkäpä kommenteista voisi näkyä suoraan vain muutama rivi ja lukija voisi tarvittaessa “avata kommentin” lukeakseen sen tarkemmin?
Näin kommentin kirjoittajan kannattaa pyrkiä informatiiviseen alkuun.
Kuvien, graaffien, linkkien laittaminen kirjoituksen sivuun on mielestäni hyvä ajatus. Kommenteissakin voisi linkit erottaa tarvittaessa muusta kirjoituksesta?
Tagin laittaminen kirjoituksiin tuskin haittaisi, mutta itselleni ei niistä juuri ole hyötyäkään.
“kaksitaistelut” keskustelijoiden välillä kuulostaa hauskalta idealta.
Samoin “vieraskirjoittajat” voisivat olla hyvä ajatus jossakin määrin. Joko innokkaat kommentoijat tai sitten kuka vain kiinnostava henkilö. Parasta olisi kirjoittaja itse osallistuisi edes jossain määrin syntyvään keskusteluun.
Ja tietysti jos saisit avustajan, niin voisit itse keskittyä itse sisällöntuottamiseen enemmän ja avustaja pystyisi pääsääntöisesti hoitamaan moderointia, oikolukemaan kirjoitukset ja ehkäpä myös etsimään aineistoa ja tarkistamaan faktoja.
Kiitos todella paljon mielenkiintoisesta blogista, joka sallii keskustelun. Tälläista toivoisi tosiaan enemmänkin olevan, suurin osa blogimaailman ja lehtienkin nettikirjoittelusta on vain höttöä ja hattaraa ja keskustelun taso on ala-arvoista. Sen puolesta kiitos myös kommentoijille mielenkiintoisista ja perustelluista mielipiteistä ja ajatuksista!
Aleksis Salusjärvi,
Olen samaa mieltä ettemme kai kumpikaan ole kehityksen jarruja tai edes merkittävää muutosvastarintaa.
Osmo Soininvaaraa tällä sivustolla käsittääkseni lähinnä luetaan eikä keitään muita. Nettilehti voisi luoda näkyvyyttä ja mielekkyyttä kirjoittaa myös tälläiselle marginaalijulistajalle.
Osmo Soininvaara on ilman muuta niitä harvoja vanhempia poliitikkoja, joista nuoremmilla olisi jopa viestinnässä paljon opittavaa, sikäli kun kansalaiskeskustelun volyymi on niin suurta kuin se Soininvaara.fi ‑sivustolla on.
Osmo:
Tällä hetkellä alkaa tuntua siltä, että keskustelua hidastaa se, ettet ehdi kovin nopeasti hyväksyä uusia kommentteja. Helpoin tapa tehdä tämä olisi, että otat moderointiin avuksesi muutamia henkilöitä, joihin luotat ja jotka voivat sitten myös hyväksyä kommenttien julkaisun.
Tästä olisi todennäköisesti se seuraus, ettet ehtisi senkään vertaa enää lukemaan kaikkia kommentteja, mutta se taitaa olla todellisuutta jo nykyään (ja sama seuraus olisi tämän blogin kehittämisestä nettilehdeksi).
Nyt on ollut vähän hidasta, mutta en ole muuttanut pysyvästi tänne Bangkokiin. Moderoinnin ulkoistamiknen merkitsisi mhyös, ettet seuraisi itse oman blogini kommentteja enkä siis kävisi keskustelua kommentoijien kanssa.