Työn perustulo?

Ville Kopra, enti­nen Kale­vi Sor­sa ‑säätiön toimin­nan­jo­hta­ja ja Jut­ta Urpi­laisen talous­poli­it­ti­nen eri­ty­isavus­ta­ja on joulupäivän blo­gis­saan esit­tänyt harkit­tavak­si työn perus­tu­loa tuo­maan kan­nus­tavia pelisään­töjä pätkä­työn­markki­noille. Hän toteaa, että vihrei­den esit­tämä perus­tu­lo loisi kyl­lä parem­mat kan­nus­timet tehdä mata­latuot­toista työtä työt­tömyy­den sijas­ta, mut­ta sosi­aalidemokraatit ovat vas­tus­ta­neet sitä, kos­ka se loisi samal­la tien jäädä työ­markki­noiden tyystin ulkop­uolelle. Kom­pro­missi­na hän esit­tää työn perus­tu­loa niille, jot­ka ovat työ­markki­noiden käytet­tävis­sä. Tähän hän esit­tää esimerkik­si kuu­den kuukau­den rek­isteröin­tiä, jona aikana ansio­tu­lo­jen han­kkimista tuet­taisi­in perus­tu­lol­la. Omia ansio­tu­lo­ja pitäisi sinä aikana han­kkia joidenkin tuhan­sien euro­jen edestä.

Tätä keskustelua kan­nat­taa jatkaa.

Olen itsekin esit­tänyt mon­een otteeseen, että jos pelko tahal­lis­es­ta pum­mil­la elämis­es­tä on ongel­ma, perus­tu­lo voidaan toteut­taa ilman, että se edis­tää pum­mil­la elämistä. Vasem­mal­ta esitet­ty täysin tolku­ton aja­tus 750 – 1000 euron vastik­keet­tomas­ta ja ehdot­tomas­ta perus­tu­losta ei var­maankaan ole sosi­aalidemokraat­tien ennakkolu­u­lo­ja ainakaan hälventänyt.

On monia vai­h­toe­hto­ja toteut­taa perus­tu­lon hyviä puo­lia ilman pelkoa, että houkut­telemme 20-vuo­tista koulupu­dokas­ta syr­jäy­tymisen tielle  ainakaan enem­pää kuin houkut­telemme nyt.

Työt­tömän veroko­rt­ti.  Tämä ei poista lop­ulliseen net­to­tu­loon liit­tyviä kan­nustin­loukku­ja, mut­ta ainakin lieven­tää byrokra­tialoukkua. Työt­tömyysko­r­vaus­ta saa­va, niin työ­markki­natukea kuin ansiosi­don­nais­takin, saisi pätkä­työtä vas­taan ottaes­saankin työt­tömyysko­r­vauk­sen täysimääräisenä, mut­ta se ennakon­pidä­tyk­sen yhtey­dessä 50 pros­ent­tia palka­s­ta pidätet­täisi­in palau­tuk­sek­si työt­tömyyskas­sal­la ta Kelalle. Tämä oli vähäl­lä men­nä läpi SATA-komite­as­sa, kunnes joku kek­si, että se muis­tut­taa liikaa perus­tu­loa. Joku toinen kek­si, että kokon­aispidä­tyk­ses­tä tulee niin suuri, että se vie työha­lut; ikään kuin työt­tömät eivät tietäisi mitään yhteensovituksesta.

Syype­r­usteinen perus­tu­lo. Toteutetaan perus­tu­lo sel­l­aise­na kuin sitä on ehdotet­tu, mut­ta liitetään siihen ehto työ­markki­noiden käytet­tävis­sä olemis­es­ta, sairaud­es­ta, äitiy­destä tai muus­ta sel­l­ais­es­ta. Työtön­tä voisi kyykyt­tää kuten nytkin, mut­ta työl­listymi­nen oma-aloit­teis­es­ti olisi selvästi kan­nat­tavam­paa. Olen esit­tänyt tätä kom­pro­missi­na mon­een otteeseen ja saanut molem­pi­en osa­puolten vihat pääl­leni. Tuon ehdon valvon­ta tuot­taa hallinnol­lista työtä, mut­ta ei niin paljon kuin sitä tuote­taan nyt. Erään­lainen pieni palka­nsaa­jan (ja tämän puoli­son!) perus­tu­lo  on toteutet­tu osana vero­jär­jestelmää Hol­lan­nis­sa jo vuon­na 2001.

Vapaae­htoinen perus­tu­lo. Henkilö, joka uskoo mah­dol­lisuuk­si­in­sa men­estyä edes aut­tavasti työ­markki­noil­la, voisi luop­ua perus­tur­vas­ta ja siir­tyä vähän pienem­mälle perus­tu­lolle, joka toisaal­ta ei leikkau­tu­isi ansio­tu­lo­jen mukana. Ymmärsin, että Kopra esit­ti tätä.  Tähän liit­tyy väärän valin­nan ris­ki molem­pi­in suun­ti­in, mut­ta pienel­lä sään­tö­jen nikkaroin­nil­la sen voi kohtu­ullis­taa. Tätä on kokeil­tu opiske­li­joil­la (opin­to­tu­ki on tulot­toma­lle työt­tömyysko­r­vaus­ta pienem­pi, mut­ta keikkatöi­den kanssa sitä edullisem­pi) ja hyvin toimii. Tähän ei tarvitse liit­tää mitään ehto­ja, kos­ka tätä vai­h­toe­htoa ei kan­na­ta ottaa vas­taan, ellei aio han­kkia ansio­tu­lo­ja. Sitäkään ei kan­na­ta pelätä, että toimen­piteistä kieltäy­tyvät val­it­si­si­vat tämän kovin niukan vai­h­toe­hdon. Fat­tas­ta saa joka tapauk­ses­sa toimeen­tu­lo­tuke­na saman, vaik­ka naulaisi oveen julis­tuk­sen, että kieltäy­tyy kaikesta. Näin on perus­tus­laki­valiokun­ta säätänyt.

Vapaae­htoinen perus­tu­lo, vaik­ka se asetet­taisi­in työ­markki­natukea pienem­mäk­si, johtaisi mata­la­palk­ka-aloil­la nyky­istä korkeampi­in net­toan­sioi­hin. Se ehkä mak­saa vähän (jos ei usko dynaamiseen vaiku­tuk­si­in), mut­ta olisi ehdot­toman oikeudenmukaista.

Mut­ta jatke­taan keskustelua. Tarkem­pi keskustelu edel­lyt­tää numeerisia para­me­tre­ja ja mah­dol­lisu­ut­ta mikrosimulointiin.

159 vastausta artikkeliin “Työn perustulo?”

  1. Voisiko tuo­hon vapaae­htoiseen perus­tu­loon vielä yhdis­tää vapaae­htoisen työt­tömyys­vaku­u­tuk­sen? (vapaae­htoinen ansiosi­don­nainen eläke olisi vielä toivo­mus­listal­la, mut­ta se on vähän hankalampaa)

    Vastaa

  2. Entä jos ei ole työ­markki­noiden käytet­tävis­sä, vaan sen sijaan osal­lis­tuu työ­markki­noiden luomiseen? Pienyrit­täjyy­den, ja etenkin sen että kehit­tää uuden­laisia liike­toim­intamah­dol­lisuuk­sia oma­l­la riskil­lään ja sil­läkin uhal­la, että ensim­mäis­inä vuosi­na toimeen­tu­lo on tiukas­sa, tulisi ehdot­tomasti oikeut­taa perus­tu­loon siinä mis­sä tämän vähempää akti­ivi­su­ut­ta edel­lyt­tävän “käytet­tävis­sä olemisenkin”.

    Suo­mi tarvit­see lisää yrit­täjiä, eri­tyis­es­ti käyn­nis­sä ole­van mur­roskau­den taakse kurkot­tele­via uusien elinkeino­jen luo­jia. Peustu­lo olisi help­po ja kohtu­ulli­nen tapa tur­va­ta heille minim­i­toimeen­tu­lo sille ajalle, kun toimin­nalle vielä haetaan oikeaa muo­toa. Nykyisen mur­roksen pyörteis­sä tämä kausi voi olla usei­den vuosien mittainen.

    Var­masti jokin sys­tee­mi pitäisi olla, joka estää toimin­nan jumi­u­tu­misen kan­nat­ta­mat­tomaan tuel­la ele­lyyn pysyvästi. Jonkin­laisen siir­tymäkau­den ajan olisi kuitenkin voita­va saa­da saman­lainen perus­ta­son tuki jon­ka sohval­la makaa­jakin saa. Nykyiset lain­o­ja, yri­tys­tukia ja strat­ti­ra­haa myön­tävät tahot eivät kykene arvioimaan sitä, minkälainen yri­tys­toim­inta voi olla kan­nat­tavaa tule­vaisu­udessa, eikä näiltä sel­l­aista kykyä voi­da edellyttääkään.

    Lisäk­si ainakin start­ti­ra­has­sa — sen lisäk­si että start­ti­ra­hakausi on liian lyhyt — on sen myön­tämisen estäviä sään­töjä, jot­ka eivät ole tästä maail­mas­ta. Itseltäni se evät­ti­in, kos­ka min­ul­la oli rek­isteris­sä saman alan toi­min­i­mi, vaik­ka toim­intaa ei ollut ollut yli vuo­teen ja se oli luon­teeltaan hyvin eri­laista (B to C) kuin aloit­ta­mani osakey­htiön toim­inta (B to B). Onnekkaan sat­tuman ja läheis­teni var­al­lisu­u­den ja hyvän tah­don vuok­si min­ul­la on mah­dol­lisu­us aloit­taa toim­inta tästä huoli­mat­ta. Monel­la muul­la täl­laista mah­dol­lisu­ut­ta ei ole, eikä palvele kenenkään etua että yri­tyk­siä jää perus­ta­mat­ta juuri täl­laise­na aikana, kun Suo­mi kipeästi tarvit­sisi kaiken mah­dol­lisen akti­ivi­su­u­den, mikä kansalaisil­la on tarjota.

    Vastaa

  3. Osmo: “Vapaae­htoinen perus­tu­lo. Henkilö, joka uskoo mah­dol­lisuuk­si­in­sa men­estyä edes aut­tavasti työ­markki­noil­la, voisi luop­ua perus­tur­vas­ta ja siir­tyä vähän pienem­mälle perus­tu­lolle, joka toisaal­ta ei leikkau­tu­isi ansio­tu­lo­jen mukana. ´snip´ Tätä on kokeil­tu opiske­li­joil­la (opin­to­tu­ki on tulot­toma­lle työt­tömyysko­r­vaus­ta pienem­pi, mut­ta keikkatöi­den kanssa sitä edullisem­pi) ja hyvin toimii.”

    Eipä toi­mi opiske­li­joil­la. Käytän­nössä johtaa ikävi­in takaisinperintöihin.

    Voisi silti olla käyt­tökelpoinen vai­h­toe­hto, ainakin ilman takaisinperintää.

    Vastaa

  4. Perus­tu­lo on väärä sig­naali. Sen sijaan kan­nat­taa harki­ta ihan rehellisiä työt­tömyys­töitä. Rahal­lis­es­ti ne tuo­vat samat edut saa­jalleen, mut­ta kar­si­vat pum­mit pois tuen piiristä.

    Vastaa

  5. Suurin verokyn­nys, köy­hyysongel­ma ja kanus­teon­gela on ihan minkä tahansa työn vastaanottaminen. 

    Suomen koulu­tusjär­jestelmän erikoisu­us ovat maail­man parhait­en koulute­tut ham­puri­lais­ten valmis­ta­jat, yliop­pi­lai­ta ja yliopis­to-opiske­li­joi­ta. Se ker­too, että koulu­tus­ta­son parane­mista ei ole pystyt­ty hyö­dyn­tämään työ­markki­noil­la. Samaan aikaan työt­tömänä muu­ta työvoimaa, jol­la kyvyt ja taidot eivät ole este.

    Toimeen­tu­lo­tuke­na saa kohtu­ulliset asumisku­lut ja 461 eur/kk, real­isti­nen arvio lie­nee 1 000 eur/kk.
    Kokoaikaises­sa pieni­palkkaises­sa työssä vuosi­t­u­lot ovat 22 000 euroa, perusvero­pros­ent­ti n 15%, käteen 1600 eur/kk. Kokoaikainen työ on vielä järkevää, mut­ta ero ja har­mit osa-aikaises­ta tai lyhy­taikaises­ta työstä tuo ihan merkit­tävän kan­nustin­loukun tai halun tehdä har­maa­ta työtä.

    Oikei­den­mukaisu­us­loukku tulee taas vas­taan pieni­pakkaista työtä muutenkin tekeville. Sosi­aal­ituen puliveivaamisel­la saa suurem­mat net­toan­siot, niin hom­ma lev­iää käsiin.

    Työ­nata­jien työl­listämisen tukem­i­nen syn­nyt­ti jo oman­laisen­sa puliveivaa­jat, jot­ka työ­paikko­jen ijaan kier­rät­tävät tuet­tavia töissään.

    Ihmis­ten ja yhteiskun­nan kannal­ta olisi hyvä saa­da ainakin osa opiske­li­joista fik­sumpi­in hom­mi­in ja taas työt­tömiä mata­lan osaamisen tehtävi­in. Työ­nata­ja toki hyö­dyn­tää pras­ta mah­dol­lista samal­la hin­nal­la saatavaa työvoimaa. Opiske­li­jat vielä pitävät epä­tyyp­il­li­sistä työ­suhteista, joi­ta palvelu­aloil­la tarvi­taan ja ay-liike kammoaa.

    Itse ajat­telisin, että nes­im­mäisek­si sitä yhteenso­vi­tus­ta olisi ainakin saata­va automa­ti­soitua — sillin juuri parin viikone keikkatyö joulus­esonk­i­na ei aiheut­taisi kah­den kuukau­den ihmette­lyä. Valitet­tavasti ay-liike hallinnoi työt­tömyyskas­so­ja, eikä tämä tai­da siel­lä olla kiin­no­tuk­sen kohteena kehittämishankkeissa. 

    Muis­sa etuuk­sis­sa voisi olla pide­mi arvioin­tiväli kuin kuukausi paikallaan. Valitet­tavasti lah­jakkaiden yliopis­to-opik­seli­joiden lasku­taidon ylit­tää vaa­timus kyetä laskea mak­simivuois­tu­lot ilman opin­tora­han mene­tys­tö oikein. 

    Opiske­li­ja / tyt­tömän veroko­rt­ti yhdessä automaa­tion kanssa toisi yhteenso­vit­tamiseen ratkaisun. Tulo­ra­jan lit­tämisen jäl­keen opin­tora­ha perit­täisi­in automaat­tis­es­ti heti pois verona ja asikkaalle lähtisi tek­tivi­esti ja kir­je heti. Raho­jen siirtämisen verot­ta­jal­ta Kelalle ei tule ole­maan helppoa.

    Onnea matkaan!

    Ongelmien estämisek­si työt­tömät ihmiset olisi saata­va sieltä kotoaan kyykytet­täväk­si, siis kunou­tu­maan työ­markki­noiden käytet­täväk­si. Toimeen­tu­lotues­sa kysytään edes, että viit­tikkös mitään, perus­tu­los­sa saa olla ihan unohdettuna.

    Vastaa

  6. Miten olis, jos kaikille Suomen kansalaisille mak­set­taisi­in taku­ueläke 713 euroa/kk. Kaik­ki muut tuet lopetet­taisi­in. Niiltä, joiden työ‑, eläke- tai pääo­mat­u­lot oli­si­vat tätä suurem­mat, se leikat­taisi­in vero­tuk­sel­la pois. Nyt taku­ueläk­keel­lä eläviä on noin 120.000 ihmistä. Tarve­hark­in­taor­gan­isaa­tioista voitaisi­in vähen­tää tuhan­sia ihmisiä. Eiköhän työn­teko alka­isi maistaa.

    Vastaa

  7. JTS:
    …Suomen koulu­tusjär­jestelmän erikoisu­us ovat maail­man parhait­en koulute­tut ham­puri­lais­ten valmistajat…

    Eiköhän ne muual­lakin ole aika paljolti opiskelijoita? 🙂

    …real­isti­nen arvio lie­nee 1 000 eur/kk…

    Jol­loin päädytään jälleen siihen, että Suomes­sa sosi­aal­ituet ovat kohtu­ut­toman kovia. Varsinkin asum­istuet ovat erit­täin ongel­mallisia, kos­ka ne mitataan tutk­i­tusti suo­raan ulos vuokrissa.

    …Työ­nata­jien työl­listämisen tukem­i­nen syn­nyt­ti jo oman­laisen­sa puliveivaajat… 

    Jol­loin tämänkään ei toi­mi ja voidaan uno­htaa hyödyt­tömän lisäk­si myös vahin­gol­lise­na. Kuka sanoo ensim­mäisek­si, että ain­oa tapa selvit­tää tämä pesä, on vähen­tää tukia! 😀

    Vastaa

  8. Osmo Soin­in­vaaran kir­joituk­ses­ta saa sen käsi­tyk­sen, että työt­tömän ja työkykyisen pum­min olisi help­po löytää ansio­työ työ­markki­noil­ta. Tuo edelli­nen ei pidä paikkaansa, vaan ongel­mat ovat lähin­nä liian alhaises­sa mata­la­palk­ka-alo­jen palkois­sa ja vas­tu­ullisen kas­vatuk­sen puut­teessa. Vas­tu­ullisen kas­vatuk­seen liitän myös perusk­oul­u­laitok­sen ja kaik­ki ne tuk­i­toimet joil­la lap­siper­heitä voidaan tukea.

    Kansalais­palk­ka on idioot­ti­a­ja­tus ja jokaisen järkevän ihmisen pitäisi tuol­lainen hai­hat­telu unohtaa. 

    Aiem­pi mielip­i­teeni asi­as­ta: http://hermiitti.blogspot.com/2011/08/kansalaispalkka-ei-ole-toimiva-ratkaisu.html

    Vastaa

  9. Moni ei var­maankaan tiedä vielä kuin­ka suuri koro­tus toimeen­tu­lotuen peru­sosi­in on säädet­ty vuodelle 2012 (mis­tä sit­ten koro­tus kokon­aisu­udessa koos­t­uukaan). Yksi­na­su­val­la n. 50 e/kk lisää ja yksin­huolta­jalle n. 100 e/kk lisää toimeen­tu­lo­tu­keen­sa. Sata-ryh­määkö tässä asi­as­sa tulisi kiit­tää vaiko indeksin laukeamista. Aikaisemp­ina vuosi­na peru­sosan koro­tuk­set ovat olleet n. kym­meniä sent­te­jä. Nyt tälle vuodelle kym­meniä euroja.

    Vastaa

  10. Kalle:
    Perus­tu­lo on väärä sig­naali. Sen sijaan kan­nat­taa harki­ta ihan rehellisiä työt­tömyys­töitä. Rahal­lis­es­ti ne tuo­vat samat edut saa­jalleen, mut­ta kar­si­vat pum­mit pois tuen piiristä. 

    Mitenkähän tämä toimisi nykyisessä yhteiskun­nas­sa, kun nämä nykyjär­jestelmän har­jot­telijoil­lakin saadan ihmisiä jot­ka — var­maankaan eivät ole alansa huip­pua, mut­ta kuitenkin — ovat koulutet­tu­ja ja joil­la on työkoke­mus­ta käytän­nössä ilmaisek­si tekemään työtä, jos­ta voisi muuten joutua miet­timään pitäisikö sen tekemis­es­tä jopa mak­saa jollekin

    JTS:
    Toimeen­tu­lo­tuke­na saa kohtu­ulliset asumisku­lut ja 461 eur/kk, real­isti­nen arvio lie­nee 1 000 eur/kk.
    Kokoaikaises­sa pieni­palkkaises­sa työssä vuosi­t­u­lot ovat 22 000 euroa, perusvero­pros­ent­ti n 15%, käteen1600 eur/kk. Kokoaikainen työ on vielä järkevää, mutta… 

    …ja laskelma­han oli tehty sinkulle. Jos olisi per­heen ain­oa palka­nsaa­ja, se on vielä paljon tylympi.

    Vastaa

  11. Kan­natan sitä vai­h­toe­htoa joka min­i­moi byrokra­t­ian ja hallinnol­lisen työn sekä on lisäk­si mah­dol­lisim­man yksinker­tainen ymmärtää. Asi­aan pere­htymät­tömänä sel­l­aiselta kuu­lostaisi tuo vasem­mis­ton täysin vaatik­kee­ton perustulomalli.

    Pum­mil­la elämi­nen onnis­tuu nykyisessäkin jär­jestelmässä varsin hyvin, joten se ei ole mikään syy perus­tu­loa vas­taan. Pum­maami­nen voidaan lisäk­si min­i­moi­da kun asete­taan perus­tu­lon taso niin alas, että sil­lä pystyy niukin naukin elämään, mut­ta ylimääräistä kivaa han­kki­ak­seen on men­tävä töihin.

    Vastaa

  12. Kalle:
    Perus­tu­lo on väärä sig­naali. Sen sijaan kan­nat­taa harki­ta ihan rehellisiä työt­tömyys­töitä. Rahal­lis­es­ti ne tuo­vat samat edut saa­jalleen, mut­ta kar­si­vat pum­mit pois tuen piiristä. 

    Rehelliset työt­tömyystyöt on hyvä aja­tus, mut­ta tulee kalli­ik­si: ne työt täy­tyy jär­jestää ja johtaa, raa­ka-aineet han­kkia — ja mitä tehdään työn tulok­sil­la? Heti kier­rä­tyk­seen? Mak­saa sekin.

    Vähem­män rehellisiä töitähän teetetään koko ajan, tulok­se­na pätkätöi­hin tuomit­tu­ja, jot­ka eivät ikinä pääse oikeisi­in töihin.

    Vastaa

  13. Har­voin näkee näin type­r­iä keskusteluja
    Ihmi­nen tekee töitä jos on työ­paikko­ja ja töitä tarjolla.

    Vihrei­den perus­tu­lonäperte­ly on aivan oikeaa näpertelyä
    Ihmi­nen tekee töitä, jos työtä on tar­jol­la ja työe­hdot ovat sopivia.

    Osmon ja vihrei­den asenne on, että työt tehdään yhteiskun­nan avustuksille

    Vastaa

  14. “Opiske­li­ja / tyt­tömän veroko­rt­ti yhdessä automaa­tion kanssa toisi yhteenso­vit­tamiseen ratkaisun.”

    Pihal­la kuin lumiukko. Työt­tö­muyys kestää vai rajal­lisen ajan,pitkäaikasityötömiä on vain n 10 % työttömistä.
    Sinäkin olet huolestunut vain niistä, jot­ka työl­listyvät joka tapauksessa.

    Työt­tömyy­destä ovat huolis­saan ne jot­ka eivät ymmär­rä työ­markki­noiden toiminnasta.

    Osmo ja kump­pan­it ajatelelevt, että on ihmisiä, jot­ka tekevät töitä aina ja ihmisiä, jot­ka jot­ka eivät tee töitä vain pakos­ta tai suures­ta taloudel­lis­es­ta hyödystä

    Vastaa

  15. Ymm­m­märsin niin, että Ville Kopran esit­tämä työn perus­tu­lo ei ole varsi­nainen perus­tu­lo. Sen sijaan se olisi työl­lä han­kit­tavis­sa ole­va lisä­tu­lo. Se olisi siis vastik­keelli­nen ensim­mäisiä kuukau­sia luku­un ottamatta.

    Työn perutu­lo olisi ajatuk­seltaan saman­ta­painen tuki kuin esimerkik­si määräaikainen korotet­tu työt­tömyysko­r­vaus, jon­ka saa, jos osal­lis­tuu työt­tömyy­den aikana akti­iv­i­toimen­piteisi­in kuten koulutukseen.

    Työn perus­tu­lon voisi toteut­taa esimerkik­si seu­raavasti: Jos työt­tömänä ilmoit­tau­tuu eri­ty­isak­ti­ivisek­si työn­hak­i­jak­si, voisi saa­da määräa­jak­si lisätuen eli korote­tun työt­tömyysko­r­vauk­sen. Sitä ei ote­ta pois, vaik­ka olisi ottanut vas­taan työtä. Päin­vas­toin, sen saami­nen katkaistaisi­in, jos ei määräaikana ole tehnyt riit­tävästi töitä. Työn perus­tu­ki myös lop­puisi, jos menee työvoimakoulutukseen.

    Jos määräaikana, esimerkik­si 6 kuukaut­ta, on tehnyt tietyn määrän töitä, mut­ta ei ole löytänyt pysyvää hyvä­palkkaista työ­paikkaa, voisi työn perus­tu­lon saa­da myös seu­raavak­si jaksoksi.

    Hallinnol­lista byrokra­ti­aa tulisi tietenkin taas roimasti lisää, joten jär­jestelmän mielekkyy­destä voidaan olla mon­taa mieltä. Mut­ta demareille ja ay-jär­jestöille työn perus­tu­lo saat­taisi kuitenkin sopia, kos­ka se olisi luon­te­va lisäys nykyiseen työt­tömyys­tur­va-ajat­telu­un. Se olisi lisäko­r­vaus työt­tömän akti­ivi­su­ud­es­ta pätkätyömarkkinoilla.

    Vastaa

  16. Liian van­ha:
    Har­voin näkee näin type­r­iä keskusteluja
    Ihmi­nen tekee töitä jos on työ­paikko­ja ja töitä tarjolla. 

    Suomes­sa on töitä ja työ­paikko­ja tar­jol­la, tek­i­jöitä kaikille töille ei vain löy­dy kun lyhyel­lä tähtäimel­lä on järkeväm­pää köl­liä tuilla.

    Btw ovatko työt­tömyyt­tä valitelleet ryn­nän­neet työl­listymään Lapin kai­vok­sille? Minä arvaan, että tuskin­pa vain, kos­ka ensin pitäisi men­nä koulu­un, sit­ten Lap­pi­in ja vielä töihin!

    http://www.opteam.fi/opteam/ajankohtaista/rekrytoijan-haasteet-ja-mahdollisuudet-kaivos-ja-kalliorakennusalalla/

    Vastaa

  17. Liian van­ha:
    Har­voin näkee näin type­r­iä keskusteluja
    Ihmi­nen tekee töitä jos on työ­paikko­ja ja töitä tarjolla.

    Vihrei­den perus­tu­lonäperte­ly on aivan oikeaa näpertelyä
    Ihmi­nen tekee töitä, jos työtä on tar­jol­la ja työe­hdot ovat sopivia.

    Opiskelu­aikanani tein muu­ta­mal­la työ­nan­ta­jal­la aika paljon lyhy­itä sairaus­lomien sijaisuuksi­na Hom­ma toi­mi niin, että kun työn­tek­i­jä oli sairas­tunut, min­ulle soitet­ti­in, ja sen sijaan että olisin men­nyt yliopis­tolle meninkin töi­hin. Välil­lä yhdek­si päiväk­si, välil­lä viikok­si. Näitä hom­mia ainakin riit­ti niin paljon, että välil­lä jouduin kieltäy­tymään töi­hin menos­ta, että ehdin opiskella.

    Työtä oli siis tar­jol­la ja työe­hdot ihan hyviä. Ihan yhtä hyvin joku työtön olisi niitä voin­ut tehdä, mut­ta eipä kan­nat­taisi kun päivän tai parin työ tietää älytön­tä paperiso­taa, ja ei vält­tämät­tä minkään­laista lisää käytet­tävis­sä ole­vi­in tuloi­hin. Opin­to­tuk­i­han toimii kuin perus­tu­lo, ja ainakin tässä tapauk­ses­sa mah­dol­listi sen että joku teki töitä jot­ka muus­sa tapauk­ses­sa oli­si­vat jääneet tekemät­tä, tai siis käytän­nössä kaatuneet työkaverei­den harteille. Väitän että täl­laisia pätkä- ja osa-aikaisia töitä työt­tömille olisi hyvin paljon tar­jol­la, jos niitä kan­nat­taisi tehdä.

    Vastaa

  18. Nepo­tis­tis­es­ti palau­tan mieli­in velipo­jan kehit­telemän työn perus­tu­lon — ns. “Mar­tikaisen mallin”. Löy­tyy googlet­ta­mal­la. Jos en väärin muista, niin Osmokin olisi joskus takavu­osi­na jos­sain eep­pok­ses­sa arvioin­ut sen käyt­töön ottamisen aikaan saa­van muu­ta­mas­sa vuodessa ns. täystyöl­lisyy­den. Samoin ellen väärin muista, niin vuon­na miek­ka ja kypärä vihrei­den puolue­hal­li­tus tms. olisi ottanut kan­taa ao. mallin puolesta.

    Eli lähtöko­htana on mielestäni itses­tään selvyys siitä, että työn­tek­i­jän tulee tuot­taa työ­nan­ta­jalle enem­män kuin mitä työl­listämisen kus­tan­nuk­set ovat. Eivät yksi­tyiset työ­nan­ta­jat ns. hyvää hyvyyt­tään ketään työl­listä. Kaikkien työvoimaan luet­tavien tuot­tavu­us ei valitet­tavasti ylitä työvoimakus­tan­nuk­sia, jos­ta aiheutuu (pitkäaikais)työttömyyttä. Kun säädyl­liseen palkkata­soon pääsem­i­nen taataan yhteiskun­nan vas­taan­tu­lol­la, saadaan kansakun­nan työvoima huo­mat­tavasti kat­tavam­min käyttöön.

    Tämän tyyp­pinen, vain työn tekemiseen kohden­tu­va yhteiskun­nan vas­taan­tu­lo estää perus­tu­lon varaan syr­jäy­tymisen ja mak­saa itse itseään työl­listyvän työvoiman kansan­talout­ta hyödyt­tävän työ­panok­sen kautta.

    Vastaa

  19. Mik­si perus­tu­lo (kansalais­palk­ka) on niin vaikea toteut­taa? Sen etu­ja on esitel­ty jo vaik­ka kuin­ka kauan. Yleinen mielipi­dekin lie­nee jo sille myötämielinen. 

    Onko ole­mas­sa jokin poli­it­ti­nen tai ide­ologi­nen “lukko”, joka estää sen eteen­päin viemisen toteutusvaiheeseen?

    Vastaa

  20. Itse olen tehnyt osa-aikatöitä 5 vuot­ta (teen edelleen), ja vai­h­toe­htona olisi ollut toimeen­tu­lo­tu­ki. Toimeen­tu­lotuen taso olisi ollut parem­pi kuin palk­ka, mut­ta kos­ka tun­timääräni vai­hte­liv­at merkit­tävästi kuukaud­es­ta toiseen, ei ole inspan­nut joka kuukausi sitä uud­estaan hakea. (raha­pu­las­sa sitä tukea välil­lä kun haki, niin sitä riit­ti sit­ten mon­ek­si kuukaudeksi)

    Nyt on palk­ka nous­sut sen ver­ran korkealle, että enään en olisi toimeen­tu­lo­tu­keen oikeutet­tu. Kos­ka en eri­tyis­es­ti arvos­ta rahaa (vaan aikaa), ja toimeen­tu­lotuen taso on niin korkea, olisi toimeentuel­la elo min­ulle taloudel­lis­es­ti järkevä vai­h­toe­hto. Moraali vaan ei antanut myöten, etenkään kun työ on mielenkiintoista.

    Perus­tu­lo joka olisi vaikka­pa 500 euroa kuus­sa riit­tää elämiseen, ja kan­nus­taisi lisä­tu­lo­jen han­k­in­taan. Toimeen­tu­lo­tu­ki, joka riit­tää elämiseen, ja lisäk­si jää 200 euroa käteen turhuuk­si­in ei eri­tyis­es­ti kan­nus­ta lisä­tu­lo­jen han­k­in­taan, kos­ka niitä palkkat­u­lo­ja piti olla n. 700 euroa kk, että jää euroakaan käteen. Eli jos tar­jol­la on työtä 10 euron tun­tipal­ka­lla vaikka­pa 30 h kuus­sa, ei ole taloudel­lis­es­ti mitään järkeä työsken­nel­lä. Vaik­ka pieni mah­dol­lisu­us olisikin että työn määrä olisi jatkos­sa suurem­pi. Itsel­läni meni 3–4 vuot­ta päästä toimeen­tu­lo­tukea parem­pi­in ansioi­hin. Ja tuloloukku kaksinker­tais­tuu parisuh­teessa, kos­ka toimeen­tu­lo­tu­ki las­ke­taan talouden tulo­jen mukaan.

    Työtä kyl­lä riit­tää Suomes­sa. Mut­ta monis­sa (pien)yrityksissä ongel­ma on että sitä on kovin vai­htel­ev­asti, ja pieniä aiko­ja ker­ral­laan. Jos jous­tavaa työvoimaa ei löy­dy, niin voi olla ettei fir­ma koskaan kas­va niin suurek­si että on varaa palkata kokoaikainen työn­tek­i­jä. Tästä syys­tä kau­pan kas­sat on täyn­nä opiske­li­joi­ta, heil­lä kun ei peri­aat­teessa ole tulon­mene­tyk­sen riskiä, niin kauan kuin työken­televät vähän. (jos ylit­tää ne tuki­ra­jat, niin ei ole enää mikään pienituloinen.)

    Ter­ve ihmi­nen pystyy Suomes­sa hyvin elämään alle 500 eurol­la kuus­sa, kun­han ei asu Helsingis­sä. Ruuas­ta kun voi säästää todel­la paljon kun on aikaa tehdä ruo­ka itse. Jauhot, peruna ja maka­roni ovat edelleen hyvin halpo­ja. Tar­jous­li­hoi­hin, kau­den kasviksi­in ja monivi­ta­mi­inip­illerei­hinkin on varaa. 3 vuot­ta sit­ten kak­si henkeä söi n. 200 eurol­la kuus­sa. (Nyky­ta­sos­ta en tiedä, kun on enim­mäk­seen siir­ryyt­ty luomuruokaan)

    Vaat­teitakaan ei tarvi niin paljoa eikä niihin kulu paljoa, kun on aikaa pyykätä ja kier­rel­lä kirpputoreja.

    Vastaa

  21. Otan tässä esimerkik­si itseni.

    Noin 15 vuot­ta olen sin­nitel­lyt ansiosi­don­naisel­la maaseudul­la vaikeal­la työt­tömyysalueel­la. Erinäisiä kokopäivä­työn pätk­iä sil­loin täl­löin, mut­ta enim­mäk­seen silp­putyötä: tun­nin parin pätk­iä, joi­ta kerään­tyy pitkin kuukaut­ta ja joi­ta teen työo­su­uskun­nan kaut­ta. Välil­lä kun on ollut hil­jaisem­paa, olen pudon­nut perus­päivära­halle, mut­ta näistä pienistä puroista kerään­tyväl­lä tulok­sel­la olen ollut pian taas ansiosi­don­naisel­la. Välil­lä ansiosi­don­nainen on laskenut, välil­lä nous­sut. Tilan­net­ta on helpot­tanut, ettei pieni pääo­mat­u­lona saatu vuokrat­u­lo vaiku­ta ansiosidonnaiseen. 

    Sovitel­lun päivära­han haku näin pitkään on tuskaa ja masen­tavaa ja välil­lä olen menet­tänyt etuuk­sia, kos­ka en yksinker­tais­es­ti jak­sa täytel­lä hake­muk­sia. Usei­ta ker­to­ja olen uno­htanut käy­dä työkkäris­sä ilmoit­tau­tu­mas­sa ja oikeus on katkennut.

    Mut­ta… mik­si näin kuitenkin jaksaa?
    Hyötyjä:
    Jää enem­män rahaa elämiseen.
    Tun­net itsesi vähem­män työttömäksi.
    Sosi­aa­li­nen sta­tus on jonkin­lainen osa-aikayrit­täjä (kos­ka työo­su­uskun­ta) eikä työtön.
    Työ­paikkaa hakies­sa voi osoit­taa että ei ole maan­nut toimettomana.
    Ammat­ti­taito kas­vaa ja kehittyy.
    Toim­intava­paus lisääntyy.
    Jokainen tehty työpäivä säästyy ansiosi­don­naisen 500 päivästä.
    Nämä siis koet­tua faktaa.

    Miten siis hom­ma juohevoituisi?

    1. Palkkatiedot automaat­tis­es­ti kas­salle ja työtön/töissä/sairas pel­lelo­mak­keen täyt­tö his­to­ri­aan ja sovitel­lun laskem­i­nen automaat­tisek­si. Tämän jäl­keen use­ampikin jak­saa tehdä parin tun­nin silppuja.
    2. Työt­tömälle oikeus saa­da alivuokralais­tu­lot työt­tömyys­tur­vaa vähen­tämät­tömänä pääo­mat­u­lona. Tämä paran­taisi tulota­soa, vähen­täisi asun­top­u­laa ja romut­taisi asum­is­tukivuokrienko­ro­tusautomaatin. Viimeis­es­tä saavute­tut edut jätän mieliku­vi­tuk­senne varaan…

    Käytän­nössä ansiosi­don­nainen ja sovitel­tu päivära­ha on jo jonkin­lainen perus­tu­lon aihio, sitä pitää vaan kehittää.

    Vastaa

  22. Jouni Mar­tikainen:
    …Eli lähtöko­htana on mielestäni itses­tään selvyys siitä, että työn­tek­i­jän tulee tuot­taa työ­nan­ta­jalle enem­män kuin mitä työl­listämisen kus­tan­nuk­set ovat. Eivät yksi­tyiset työ­nan­ta­jat ns. hyvää hyvyyt­tään ketään työl­listä. Kaikkien työvoimaan luet­tavien tuot­tavu­us ei … 

    Laske­mal­la yhteiskun­nan kokon­aisveroast­et­ta las­ke­taan yksilön elinkus­tan­nuk­sia. Kun elinkus­tan­nuk­set ovat pienem­mät, riit­tää pienem­pikin palk­ka elämiseen. Korkea veroaste on myrkkyä juuri pien­i­t­u­loisim­mille, mikä tun­tuu joskus joil­takin unohtuvan. 😉

    Vastaa

  23. Työt­tömän veroko­rt­ti leimaa. Hil­jan työt­tömänä olleena ei ainakaan itse siitä oikein innostu.

    Myös syype­r­us­taisu­us luo nöyryy­tysautomaatin. Lisäk­si siihen liit­tyvät loukut ja viipeet passivoivat.

    Vapaaval­in­taisu­udessa voisi olla idean­tynkää, mut­ta yksi­tyisko­h­dat jäivät ainakin min­ulle auki. Kor­vaisiko se myös esim. ansiosi­don­naisen työtömyysturvan?

    Vaan eikös kaikille yhteisen ja kansan­taloudel­lis­es­ti riskit­tömän perus­tu­lon saisi aikaan varsin yksinker­taisin keinoin?

    1. Riit­tävän alhainen taso
    -> “yhtä mit­taria” jus­teer­aa­mal­la yhteiskun­ta itse asi­as­sa voisi säädel­lä työn tar­jon­taa tarpei­den­sa mukaan

    2. Kaikille vau­vas­ta vaari­in sama ja kaikesta harkin­nas­ta vapaa. Rikkail­ta ylimääräi­nen kerätään vero­tuk­sel­la takaisin.
    -> Vapaut­taa kym­meniä tuhan­sia harkin­nan­varais­de­marivirkamiehiä oikeisi­in töihin

    3. Työikäisille yksi pieni ehto. Perus­tu­lon saami­nen edel­lyt­tää kah­den vuo­den yhteen­las­ket­tua palkkatyön tekemistä (tai opiske­li­jal­ta todis­tei­ta opin­to­jen etenemisestä).
    -> Nuoret eivät jäisi koti­in köllimään
    -> Kukaan ei keplot­telisi sosi­aal­i­tur­val­lamme vaan vähin­tään ker­jäämistäkin pitäisi tehdä kak­si vuot­ta verokortilla
    -> Pätkä­työkin rak­en­taisi tek­i­jän­sä tulevaisuutta

    Ongel­mak­si jäi­sivät vain rikkaat dow­shif­taa­jat, joi­ta mikään perus­tu­lon jus­teer­aus ei het­kau­ta. Ehdotan, että vero­tamme työikäisen pääo­mat­u­lo­ja tuplas­ti siltä osin kuin ne ylit­tävät hänen palkkat­u­lon­sa. Näin kan­nus­taisimme rikkaitakin paisko­maan töitä pidem­pään. Tämän koulute­tun ja etevän porukan luisum­i­nen golfin pari­in lie­nee suurem­pi kansan­taloudelli­nen onnet­to­muus kuin vaikka­pa rap­pioalko­holistin “palvelu­iden” saa­mat­ta jääminen.

    Vastaa

    1. Työt­tömän veroko­rt­ti leimaa

      Leimaa? Leimaako enem­män kuin leimataan nyt? Jos on työt­tömyys­tur­vaa saa­vana pätkätöis­sä, joutuu pyytämään työ­nan­ta­jal­ta todis­tuk­sen keloaan kiikutet­tavak­si. Kai se leimaa ihan yhtä paljon.

      Vastaa

  24. Sinä aikana kun olen seu­ran­nut perus­tu­lokeskustelua yhteiskun­nas­samme, minus­ta on tul­lut poli­ti­ikkaan jos­sain määrin tym­pään­tynyt henkilö. Perus­tu­lo demon­stroi lois­tavasti sen mik­si hyvät poli­it­tiset päätök­set ovat liki­main mah­dot­to­mia. Vaik­ka kaik­ki ovat yhtä mieltä siitä että nykyi­nen sys­tee­mi ei toi­mi, löy­tyy aina joku taho tyr­määmään mikä tahansa nyky­istä parem­pi ehdo­tus. Vaik­ka perus­tu­lo­jär­jestelmänkin voi virit­tää vaik­ka minkälaisek­si, mikään vari­aa­tio ei näytä kel­paa­van riit­tävän mon­elle taholle ja niin­pä kökötämme nykyisessä huonos­ti toimi­vas­sa sys­tee­mis­sä nähtävästi maail­man tap­pi­in asti?

    Ilmeis­es­ti ain­oat poli­it­tis­es­ti järkevät päätök­set voivat syn­tyä vain pakon edessä. En kuitenkaan halu­aisi nähdä ongelmien eskaloitu­van niin pahak­si että perus­tu­lo on pakko ottaa käyt­töön. Mielu­um­min jo nyt, ihan vaan järkevänä askeleena, jon­ka olisimme voineet ottaa jo 10 vuot­ta sitten.

    Perus­tu­loa kohtaan esi­in­tyvä epälu­u­lo ja vas­tus­tus on minus­ta tolku­ton­ta (alla ole­va lain­aus esimerkkinä). Kuin­ka pitkään asi­as­ta pitää puhua ennenkuin kansalaiset alka­vat tot­tua ajatukseen? 

    Kalle:
    Perus­tu­lo on väärä signaali. 

    Mikä ihmeen väärä sig­naali? Perus­tu­lon idea on tehdä työn tekemis­es­tä aina kan­nat­tavaa joten en ihan ymmär­rä mikä väärä sig­naali tähän liittyy.

    Jos perus­tu­lo sat­tuisikin pas­sivoimaan jotkut jopa nyky­istä sys­teemiä perus­teel­lisem­min (huonos­ti viritet­ty perus­tu­lo => viritetään parem­mak­si) niin var­masti silti paljon use­ampi aktivoi­tu­isi nykyis­es­tä ja kokon­ais­vaiku­tus yhteiskun­nas­sa olisi myönteinen.

    Vastaa

  25. Saara:
    Entä jos ei ole työ­markki­noiden käytet­tävis­sä, vaan sen sijaan osal­lis­tuu työ­markki­noiden luomiseen? Pienyrit­täjyy­den, ja etenkin sen että kehit­tää uuden­laisia liike­toim­intamah­dol­lisuuk­sia oma­l­la riskil­lään ja sil­läkin uhal­la, että ensim­mäis­inä vuosi­na toimeen­tu­lo on tiukas­sa, tulisi ehdot­tomasti oikeut­taa perus­tu­loon siinä mis­sä tämän vähempää akti­ivi­su­ut­ta edel­lyt­tävän “käytet­tävis­sä olemisenkin”.

    Suo­mi tarvit­see lisää yrit­täjiä, eri­tyis­es­ti käyn­nis­sä ole­van mur­roskau­den taakse kurkot­tele­via uusien elinkeino­jen luo­jia. Peustu­lo olisi help­po ja kohtu­ulli­nen tapa tur­va­ta heille minim­i­toimeen­tu­lo sille ajalle, kun toimin­nalle vielä haetaan oikeaa muo­toa. Nykyisen mur­roksen pyörteis­sä tämä kausi voi olla usei­den vuosien mittainen.

    Var­masti jokin sys­tee­mi pitäisi olla, joka estää toimin­nan jumi­u­tu­misen kan­nat­ta­mat­tomaan tuel­la ele­lyyn pysyvästi. Jonkin­laisen siir­tymäkau­den ajan olisi kuitenkin voita­va saa­da saman­lainen perus­ta­son tuki jon­ka sohval­la makaa­jakin saa. Nykyiset lain­o­ja, yri­tys­tukia ja strat­ti­ra­haa myön­tävät tahot eivät kykene arvioimaan sitä, minkälainen yri­tys­toim­inta voi olla kan­nat­tavaa tule­vaisu­udessa, eikä näiltä sel­l­aista kykyä voi­da edellyttääkään.

    Yri­tystuet ovat ongel­mallisia eivätkä eri­laiset start­ti­ra­hat ja yrit­täjien suo­rat tukemiset tee poikkeusta. Ohes­sa kuvit­teelli­nen esimerk­ki: Työtön pikkukaupunki­lainen perus­taa start­ti­ra­han (tai vaik­ka perus­tu­lon) avit­ta­mana fir­man, jon­ka toimi­alana on auto­jen käs­in­pe­su. Kuitenkin kyseisel­lä pikku­paikkakun­nal­la on jo saman alan yrit­täjä, joka on juuri juuri pystynyt työl­listämään itsen­sä. Huonoim­mil­laan käy niin, että uusi yrit­täjä ei pysty elät­tämään itseään uudel­la bis­nek­sel­lään, mut­ta aiheut­taa tilapäisen markki­nahäir­iön ja kaataa aiem­min elinkelpoisen kilpailijansakin.

    Vastaa

  26. Ässä: päivän tai parin työ tietää älytön­tä paperiso­taa, ja ei vält­tämät­tä minkään­laista lisää käytet­tävis­sä ole­vi­in tuloi­hin. Opin­to­tuk­i­han toimii kuin perustulo

    Juuri näin. Perus­tu­lo vähen­täisi byrokra­ti­aa ja helpot­taisi aivan älyt­tömästi pätkähom­mien tekemistä. Tun­nen monia ihmisiä, jot­ka eivät tee lyhy­itä keikka­hom­mia siitä syys­tä, että paperiso­ta ja selvi­tyk­set han­kaloit­ta­vat hei­dän elämään­sä kohtu­ut­tomasti muu­ta­man kympin tai satasen takia. Lop­putu­lok­se­na meil­lä on täy­del­lisen teho­ton ja jär­jetön “kansalais­palk­ka”, joka on toiv­ot­toman kallis ja vielä epäoikeudenmukainen.

    Suomes­sa­han on ole­mas­sa perus­tu­lo, jota sos­su jakaa. Ketään ei tape­ta nälkään tai pakkaseen. Ongel­ma on vain se, että tämä nyky­malli ehkäisee työn­tekoa ja sitoo ihmiset juok­se­maan lip­pu­lap­pusten kanssa luukus­ta toiseen.

    Kos­ka perus­tu­lokeskustelu on ajau­tunut moral­isoivaan jankkaamiseen vastik­keel­lisuuk­sista, sen voisi ottaa käyt­töön por­tait­tain. Val­tion myön­tämistä avus­tuk­sista pienin on opin­to­tu­ki, ja sen voisi aivan hyvin mak­saa jokaiselle kansalaiselle. Näin saataisi­in yksi iso väestönosa kokon­aan paperisotku­jen ulkop­uolelle. Sama pikku­tu­lo toimisi opiskelu­jen jäl­keen ja pätkätöi­den välil­lä eloon­jäämis­lankana, minkä seu­rauk­se­na kaik­ki pikkuhom­mak­tin kan­nat­taisi ottaa vastaan.

    Tämän perus­tu­lon päälle voitaisi­in mak­saa tarpeen mukaan työt­tömyysavus­tuk­sia ja asum­is­tukia aivan kuten ennenkin, mut­ta hyvin suurelle väestönos­alle avau­tu­isi ihan uuden­lainen helpotet­tu työn vas­taan­ot­tamisen maailma. 

    On aivan selvää, että parin­sadan perus­tu­lo ei jätä ketään sohvalle makaa­maan, mut­ta keikkatyöläiset saisi­vat sil­lä hernekeitot niille viikoille, kun hom­mia ei ole, ja sen turvin he voisi­vat keskit­tyä töi­den etsimiseen sen sijaan, että esit­telisivät tiliot­teitaan sedille ja tädeille kalman­hajui­sis­sa virastotaloissa.

    Vastaa

  27. Perus­laina. Jos sel­l­ainen syype­r­uste kuin sairaus tai äitiys ei täy­ty, vuo­den lopus­sa kat­so­taan onko oltu net­tona saa­ja- vai mak­sa­japuolel­la. Net­tosaa­jien sotu­tililtä viedään pelimerkkejä.

    Vastaa

  28. Jouko Ollila: Huonoim­mil­laan käy niin, että uusi yrit­täjä ei pysty elät­tämään itseään uudel­la bis­nek­sel­lään, mut­ta aiheut­taa tilapäisen markki­nahäir­iön ja kaataa aiem­min elinkelpoisen kilpailijansakin. 

    Ykasi start­ti­ra­han myön­tämis­pe­rusteista on, että markki­noil­la on tilaa uusille tuli­joille. Se kuin­ka hyvin aja­tus toimii, riip­puu tietenkin start­ti­ra­han myön­täjien ammattitaidosta.

    Ymmärtääk­seni monis­sa kaupungeis­sa esimerkik­si pit­ser­ian perus­tamiseen on aivan turha kysel­lä starttirahaa.

    Vastaa

  29. Ris­to:
    …ja laskelma­han oli tehty sinkulle. Jos olisi per­heen ain­oa palka­nsaa­ja, se on vielä paljon tylympi. 

    Niin, jos kah­den hen­gen taloudessa on oikeasti tulo­ton aikuinen, ts. toimeen­tu­lotuen asi­akkai­ta, hän muo­dosta­vat raskaan sar­jan kan­nustin­loukun, jon­ka kanssa muille talouden jäse­nille on ns. aivan sama ollako mata­la­palkkatyössä, Kelan rahoil­la vaiko koko talous sosi­aal­i­toimen asi­akkaana – parhaim­mil­laan­han tätä tulkit­ti­in niin, että tulot­tomat van­hem­mat toimi­vat kan­nustin­lu­okku­na myös kesätöitä tehneelle teinille.

    Toisaal­ta, mikäli toinen on työssä tai työt­tömyyspäivära­hal­la, yleen­sä kyl­lä toisenkin kan­nat­taa ottaa työ vastaan.

    Näis­sä keskusteluis­sa aina sil­loin täl­löin esi­in­tyy aja­tus, jon­ka mukaan ihmiselle olisi sama, saako hän saman rahan sos­sun­luukul­ta, Kelas­ta tai työstä. Yleen­sä lie­nee myös niin, etteivät nämä ihmiset ole oikeasti asioi­neet sosi­aal­i­toimen kanssa. Sos­su mak­saa rahat kos­ka sat­tuu, kat­soo säästöt, omaisu­u­den myyn­nistä saadut rahat ja muut vas­taa­vat tulok­si (ts. vähen­tää tuista) ja sitä­pait­si kat­se­lee usein nyr­peästi pöy­dän takaa, mikäli pitää asioi­da henkilöko­htais­es­ti. Kaiken maail­man liit­teitäkin pitää lähet­tää siinä määrin, että paperin määrästä voisi epäil­lä osal­lis­tu­vansa jonkin­laiseen nov­el­lik­il­pailu­un. Ja paper­il­la tietysti, kaik­ki pitää tulostaa ja kopi­oi­da jos­sain, eikä köy­häl­lä työt­tömäl­lä koskaan ole varaa toimi­van printteriin.

    Meil­lähän on erään­lainen työssäkäyvän perus­tu­lo, sovitel­tu työ­markki­natu­ki, mut­ta sekin vaatii päätök­siä ja paper­i­työtä. Lisäk­si se tosi­aan tukimäärän käsit­te­ly kestää epämääräisen ajan (täysin työt­tömäl­lähän tietokone las­kee nyky­isin ko. tuen automaat­tis­es­ti reaali­a­jas­sa, jos käy ilmoit­ta­mas­sa olleen­sa työtön koko kuukau­den tai mitä ajan­jak­soa nyt kysytäänkin). Eipä moista mah­dol­lisu­ut­ta akti­ivis­es­ti ainakaan mainostetakaan.

    Olisiko­han aivan kuolleena synt­nyt idea mak­saa kaikille työssäkäyville (tai ainakin niille, jot­ka tekevät ainakin tietyn määrän keskimääräisen määrän työ­tun­te­ja, ehkä 80–90 viikos­sa, että ylipäätään las­ke­taan työssäkäyväk­si) sel­l­ainen “kuukau­den työt­tömyys­ra­ha — (kuukau­den palk­ka / 2)” euroa, mikäli mak­set­tavaa palkan jäl­keen jää? Kyl­lähän nykypäivänä tietotekni­ikan pitäisi kyetä kul­jet­ta­maan tarvit­ta­va tieto läh­es reaaliajassa.

    Tämä liit­tyy tietysti sel­l­aiseen (aiem­minkin tämän blo­gin kom­menteis­sa esit­tämääni?) ajatuk­seen, että automaa­tio, itsepa­lvelu ja uudet menetelmät tule­vat louhi­maan palvelu­alo­jenkin työ­paikko­ja eikä työvoimal­la ole enää pakoti­etä, kos­ka alku­tuotan­to tai teol­lisu­uskaan eivät “määrään­sä enem­pää” tek­i­jöitä tarvitse. Kyse­hän ei (vält­tämät­tä) ole siitä, että fik­su kone kor­vaisi ihmisen, riit­tää että yksi ihmi­nen ja tyh­mät koneet ja uudet menetelmät kor­vaa­vat usei­ta ihmisiä. 

    Puhe­limeen vas­taa­jat, kau­pan kas­sat, varas­tomiehet, siivoa­jat, jopa ajoneu­vo­jen kul­jet­ta­jat ovat “vaar­avyöhyk­keel­lä”. Eivät tänään tietysti, mut­ta 10–20 vuo­den aikamääreel­lä. Tässä vai­heessa perus­tu­loa joudu­taan var­masti miet­timään aivan uudelta kantilta.

    Vastaa

  30. “Tun­nen monia ihmisiä, jot­ka eivät tee lyhy­itä keikka­hom­mia siitä syys­tä, että paperiso­ta ja selvi­tyk­set han­kaloit­ta­vat hei­dän elämään­sä kohtu­ut­tomasti muu­ta­man kympin tai satasen takia. ”

    Suurin ongel­ma on sen palkka­todis­tuk­sen saami­nen. Useim­mat työ­nan­ta­jat toimit­ta­vat sen palka­n­mak­su­jär­jestelmän aikat­u­lu­jen mukaan ei työn­tek­i­jän tarpeiden.

    Ikään­tyneel­lä työn­tek­i­jäl­lä on vielä oma ongel­masa pätkätöi­den tekemiseen: Päivära­ha las­ke­taan uud­estaan kun n 8 kuukaut­ta työtä on kertynyt

    Kun se viimeinen pitkä työ­suhde oli se paras­palkkaisin niin pätkätöitä voi ottaa vas­taan vas­ta kun 500 päivää on täyt­tynyt. Sil­loin päivära­haa ei enää las­ke­ta uud­estaan vaan saa pitää entisen eläkeikään saakka.

    Vastaa

  31. Start­ti­ra­hois­sa ennen oli mahs­dol­lista ns kal­jakup­pi­lakierre, jos­sa start­ti­ra­hal­la ostet­ti­in kal­jabaari liisa­t­u­il­la (kuluneil­la) pöy­dil­lä ja tuoleil­la. Kun start­ti­ra­ha päät­tyi lap­pu luukulle ja uut­ta aloit­ta­maan. Näin onnek­si ei toimi­ta enää.

    Yrit­täjäpuolel­la strat­ti­ra­haan vaa­di­taan yrit­täjäkurssi, jon­ka aikana joutuu laske­maan onko se oma yri­tysidea kan­ta­va ja mil­laisia kiin­teitä ja muut­tuvia kulu­ja siihen sisäl­tyy. Siis busi­ness­planin pitää olla kunnossa.

    Jos ihmis­es­tä ei tule yrit­täjää, taidot ja tiedot ainakin ovat rat­tuneet pk-yrit­täjän reali­teeteista. Kus­tan­nuk­sel­la on kak­si jalkaa, se kävelee ja hengittää.

    Veroko­rt­ti­mallis­sa hyvää on _nopeus_, jol­la pienet sat­un­naiset tulot saadaan tasat­tua ja sovitet­tua muuhun yhteiskun­nan tukeen ilman iso­ja takaisnper­inbnän riske­jä ja yksi­tysko­htaisia rapor­toin­te­ja virkailijoille. 

    Miten sit­ten Tan­skan malli?
    Entä vapaae­htoinen pätkä­työläisen perus­tu­lo, joka sopii niille jot­ka tietävät keikko­ja ole­van jonkin ver­ran mut­ta ei täysi­aikaiseen työl­listymiseen, jol­loin jotain tukia joka tapauk­ses­sa olisi saata­va. 80%:n mar­gin­aaliv­ero yhteenso­vi­tuk­ses­sa on aika karu koke­mus tulolu­okas­ta riippumatta.

    Vastaa

  32. “Suomes­sa on töitä ja työ­paikko­ja tar­jol­la, tek­i­jöitä kaikille töille ei vain löy­dy kun lyhyel­lä tähtäimel­lä on järkeväm­pää köl­liä tuilla.”

    Heh, Avoimia työ­paikko­ja on nyt n 25000 kuukaudessa, työn­hak­i­joi­ta on 460000 eli jokaista avion­na ole­vaa työ­paikkaa kohti on liki 20 hak­i­jaa eli tar­jokkaista on yli­tar­jon­taa, ei työpaikoista

    Mitä tulee rekry­toin­tion­gelmi­in niin sitäkin seu­rataan. Ongelmia oli 2010 alus­sa n 1000 työ­paikan täyttämisessä.Samaan aikana paikko­ja oli auki 60000

    Vaikeuk­sia koetaan eniten ter­vey­den­hoi­dos­sa, ja myyn­ntite­htävis­sä, lähin­nä puhelinmyynnissä.

    Mainit­sem­l­lasi kaivos­al­l­l­la oli tilas­tossa 2 vaikeasti täytet­tävää paikkaa, Lapis­sa 46, Kain­u­us­sa 19 ja Pohjois-Poh­jan­maal­la 9

    Vastaa

    1. Mis­tän­hän tuo tilas­to avoimista työ­paikoista on peräisin?
      Aika har­va työ­paik­ka ilmoite­taan nyky­isin työkkäriin.

      Vastaa

  33. Työ­markki­noiden rekn­teen ongel­ma on, että Suomes­sa työn tuot­tavu­us­vaa­timu­son niin kova, että ihmisiä on jokaises­sa työssä aivan minimimäärä.

    Pikaruokatyövoima maail­mal­la on on yleen­sä työu­raa aloit­tele­via nuo­ria / maa­han­muut­ta­jia / ilman koulu­tus­tus­ta ole­via. Nyky­isin tälle joukolle ei oikein ole mitään hom­mia, ei edes talon­raken­nuk­ses­sa. Siivoami­nen on muut­tumas­sa kemi­an osa-alueeksi.

    Suo­ma­laisen osaamis­ta­son kehit­tymis­es­tä olisi tul­ta­va hyö­tyä ihmisille ja yhteiskun­nalle. Samal­la myös jotain tekemistä olisi olla heikom­man taus­tan omaav­ille. Ylik­oulutet­tu henkilökun­ta on myös työ­nan­ta­jan ongel­ma, kos­ka työn­tek­i­jän innos­tus vai­h­taa hom­mia mah­dol­lisim­man pian voi tuot­taa hankaluuksia.

    Met­sähom­mis­sa moni­toimekone on lähem­mäs 200 000 euroa. jätekuor­ma-auto 60 000 euroa. Tuot­tavu­ut­ta on nos­tet­tu juuri automaa­ti­ol­la, jol­loin hom­mi­in tulevil­ta ihmisiltä vaa­di­taan entistä enem­män ja mon­en­laisia kyvykkyyk­siä ja eri­ty­isosaamista alus­ta alka­en. Tämän on juuri työ­markki­noiden alapään tragedia.

    Perus­tu­lo­ma­lleil­la yritetään täyt­tää aukkoa, joka työl­listymisessä saadaan koke­muk­sen ja osaamisen kart­tumisel­la täytet­tyä työn tuot­tavu­udessa — työn­tek­i­jän näkökul­mas­ta paljonkoa saa palkkaa, työ­nan­ta­jan näkökul­mas­ta mitä saadaan aikaan.

    Työt­tömyy­den kova ydin ja syr­jäy­tymisen ehkäisem­i­nen vaatii taas muun­laisia keinoja.

    Vastaa

  34. Tuot­tavu­us ei ole pelkkä henkilökysymys vaan työ­paikan tuot­tavu­us riip­puu mon­es­ta muus­takin seikasta.
    Tuotan­to­jär­jestelmien hajau­tu­mi­nen ali­hank­i­natketjui­hin on merkin­nyt myös yksilön roolin merk­i­tyk­sen vähen­tymistä, kos­ka työ­suh­teet ovat lyhen­tyneet ‚työ­vai­heet yksinker­tais­tuneet eikä yksit­täisel­lä työn­tek­i­jäl­lä ole kuvaa koko pros­essin toiminnasta.

    Esim jos ali­hankki­ja myöhästyy ja henkilöstä istuu tekemät­tä mitään niin se näkyy henkilöi­den huonona tuot­tavuute­na ‚kos­ka työno­ha­jusjär­jestelmään ei syn­ny suoritteita

    Alla yksi näke­mys tuot­tavu­u­teen vaikut­tavista tekijöistä

    Fyysi­nen ja psykososi­aa­li­nen työympäristö
    Työmenetelmät
    Investoinnit
    Palkkaustapa
    Työn sujuvuus
    Työn sisältö
    Sisäi­nen yhteistyö ja kehittäminen
    Tuot­tei­den kysyntätilanne
    Joht­a­mi­nen ja esimiestyö
    Henkilöstön kouluttaminen

    Vastaa

  35. Kalle kir­joit­ti:
    “Perus­tu­lo on väärä signaali.”

    Kalle hyvä, onkos nykyi­nen 1000 euroa kuukaudessa siitä ettei tee mitään, ja että byrokra­tial­la suo­ras­taan estetään ettei saakaan ottaa työtä vas­taa, mielestäsi sit­ten oikeampi signaali?

    Vastaa

  36. > Perus­tu­lo on väärä sig­naali. Sen sijaan kan­nat­taa harki­ta ihan rehellisiä työt­tömyys­töitä. Rahal­lis­es­ti ne tuo­vat samat edut saa­jalleen, mut­ta kar­si­vat pum­mit pois tuen piiristä.

    Kun nyt meil­lä tääl­lä on todel­li­nen kovan tason talous- ja sosi­aalipoli­ti­ikan asiantun­ti­ja paikalla, niin kyselisin vähän, kun jo Ris­to ja Raimo K ja Poju Antsa­lo tässä välis­sä ehti. Jos asiantun­ti­jalle vaan sopii?

    Mitkä ovat rehellisiä työt­tömyys­töitä? Miten ajat­telet ne jär­jestää, niin etteivät ne vääristäisi työ­markki­noi­ta jol­lain taval­la. Ja tietysti tah­dot oman määritelmäsi pum­meista menevän läpi.

    Ja muual­la jatkat hyväl­lä mielellä:

    > Kuka sanoo ensim­mäisek­si, että ain­oa tapa selvit­tää tämä pesä, on vähen­tää tukia! 😀

    Ja mitä pum­meille sit­ten tapah­tuu? Arve­len: kuolkoot nälkään, kylmään ja sairauksiin.

    Vastaa

  37. Tuo syype­r­us­tainen perus­tu­lo on kyl­lä luo­va idea. Sinän­sä syype­r­us­taisu­us on peri­aat­teena ihan jär­keenkäypä, mut­ta kun siihen lisätään binäärisosi­aal­i­tur­va jos­sa ihmi­nen käytän­nössä joko on työkykyi­nen tai ei, niin toteu­tus on aivan perkeleestä. Käytän­nössä tuos­sa on luo­tu huip­pute­hokas insen­ti­ivi pitää huol­ta siitä että on var­masti se syy tukiin.

    Mut­ta jos tuon tek­isi niin että syype­r­us­taista tur­vaa mak­se­taan työ­tu­lo­jen pääl­lä niin ongel­maa ei oikeas­t­aan olisi. Peri­aat­teel­lisel­la tasol­la asi­aa voisi ajatel­la niin että kun jostain syys­tä työkyky on alen­tunut niin siitä kom­pen­soidaan tuel­la, ja jos onnis­tuukin tekemään tulo­ja niin se tulee yhteiskun­nalle vero­tu­loina takaisin. Oikeas­t­aan tätä tuk­isi se työt­tömän verokortti.

    Vastaa

  38. SDP kera ammat­tiy­hdis­tys­li­ik­keen on se ide­ologi­nen lukko, väli­in­putoa­jien ja heikko-onnisimpi­en ase­man paran­t­a­mi­nen ei kuu­lu hei­dän agen­daansa. Perus­tur­van surkea taso on yksin SDP:n käsialaa. Siinä pop­ulis­tises­sa pelos­sa, että yksi laiskot­telee, estetään viit­tä työl­listymistä. Perus­tu­lon ja vah­van perus­tur­van pelätään hor­jut­ta­van ammat­tiy­hdis­tys-liik­keen ase­maa. Onnek­si SDP:n kan­na­tus las­kee kuin lehmän hän­tä, viha­sosi­aalipoli­ti­ik­ka saa palkkansa. 

    Vasem­mis­to-oikeis­to akselille demare­i­ta on hyvin vaikea sijoit­taa mihinkään muualle kuin jar­ru­miehen penkille. En näe por­vare­i­ta enää ollenkaan köy­hän kyykyt­täjinä seu­rat­tuani demarei­den reaalipoli­tikoin­tia, juh­la­puheet ovat toki jotain aivan muuta.

    Vastaa

  39. Alla esimerk­ki mol.fi sivuil­la ole­vista “koulu­tuk­sista” .Tässäkin vaa­di­taan jo henkilöltä korkeakoulu/AMK-tutkintoa,kokemusta ja alan syvää tuntemusta.
    “Koulu­tus” kestää 8 kuukaut­ta, mut­ta siitä 80 % eli n 6 kuukaut­ta on työtä yri­tyk­sessä ilmaistyönä.
    Eli todel­lisu­udessa koulu­tus­ta ei juuri ole ‚työstä vaa­di­taan nor­maali työ­panos ja työn­tek­i­jäl­lä on vielä suuri koulutus/kokemusvaatimus

    Näin syödään jo hyvä­palkkaisi­akin töitä

    Lisäk­si Aal­to-yliopis­to tekee busi­ness­ta täl­lä koulu­tuk­sel­la eli se peri jotain 600 euroa per kuukausi kor­vaus­ta toimin­nas­ta eli 20 oppi­laal­la se saa rahaa n 100000 euroa, kulu­jakin tietysti syn­tyy mut­ta kun ope­tu­so­su­u­den määrä on vähäi­nen niin voit­toa on n puolet ?

    “Koulu­tus alkaa ja kestää 8 kk. Koulu­tu­so­hjel­maan val­i­tut kurssi­laiset työsken­televät yhteistyöyri­tyk­sis­sä n. 80% ohjel­man ajas­ta. Ohjel­man ajak­si solmi­taan koulu­tus­sopimus kurssi­laisen, yhteistyöyri­tyk­sen ja Aal­to Pron välillä.

    ****Kenelle Muu­tosagent­tio­hjel­ma on suunnattu:****
    1.Akateemisen tai AMK-tutkin­non suorit­ta­neet, joil­la on työkoke­muk­sen kaut­ta oman toimi­alansa liike­toim­inta- ja pros­es­siosaamista (esim. rakennus‑, konepa­ja- tai kau­pan ala).

    2.Akateemisen tai AMK-tutkin­non suorit­ta­neet, joil­la opin­to­jen tai työkoke­muk­sen kaut­ta monipuolista IT-osaamista (esim. IT-suun­nit­telu‑, kon­sul­toin­ti- tai han­k­in­tate­htävis­sä toimineet).

    liike­toim­intapros­es­sit (mm. tuotan­non laadun paran­t­a­mi­nen tai ongel­mati­lantei­den hallinta)
    — tiedonhallinta (esim. doku­ment­tien tai asi­akastiedon hallinta)
    — tieto­jär­jestelmän han­k­in­ta (esim. yri­tyk­sen tarpeisi­in sovel­tu­va ohjelmis­to tai pilvipalvelu)

    Muu­tosagent­ti ‑rekry­toi­va koulu­tu­so­hjel­ma on Uuden­maan ELY-keskuk­sen rahoit­ta­maa työvoimapoli­it­tista koulu­tus­ta. Koulu­tus on kurssi­laiselle mak­su­ton­ta. Koulu­tuk­sen ajal­ta opiske­li­jalle voidaan mak­saa työt­tömyys­tur­vaa ja ylläpitokorvausta. ”

    Vastaa

  40. Yksi ääneen­lausuma­ton tarkoi­tus, joka nykyisel­lä tukivi­idakol­la on, on se, etteivät ihmiset ymmär­rä aina hakea niitä tukia, joi­hin heil­lä on lain mukaan oikeus. Kos­ka tuet myön­netään vain niitä hakeville, tuen hakemisen “nöyryy­tyk­sen” ajatel­laan ole­van kyn­nys, joka ylitetään vain, kun on todel­lista tarvetta. 

    Tämä sama aja­tus on ilmeisenä niis­sä argu­menteis­sa, joiden mukaan perus­tu­lo on “väärä sig­naali”. Vaik­ka itse en ole samaa mieltä, tämä argu­ment­ti on jos­sain mielessä pätevä. Se, mitä ei myöskään kuitenkaan san­o­ta on, että se on moral­isti­nen ja leimaa­va. Tarkoi­tus siis on, että sosi­aalipum­min pitää tun­tea ole­vansa sosi­aalipum­mi, ja tun­tea se oikein nahois­saan; perus­tu­lo pois­taisi tämän. Työn­tekoon tot­tunut keskilu­okkainen ihmi­nen kokee yleen­sä ensim­mäisil­lä ker­roil­la melkoista häpeää joutues­saan asioimaan työkkäris­sä ja etenkin sossussa.

    Tätä taus­taa vas­ten on siis ymmär­ret­tävää vas­tus­taa perus­tu­lo­ma­lle­ja, kos­ka ne anta­vat väärän sig­naalin. Ne nimit­täin anta­vat sig­naalin, että ihmisen ei tarvitse hävetä ja nöyris­tel­lä, jos hän pää­tyy jos­sain vai­heessa net­tosaa­jak­si, kos­ka net­tomak­saju­us ja ‑saa­ju­us näyt­täy­tyvät paper­il­la perus­tu­lo­ma­llis­sa samoina. 

    Tyy­dyt­täisiköhän näitä, jos net­tosaa­jan pitäisi pitää jotain näkyvää merkkiä aina sel­l­aise­na kuukaut­e­na, jol­loin hän mak­saa vähem­män vero­ja kuin saa tukia?

    Vastaa

  41. Perus­tu­lo olisi erit­täin hyvä jut­tu. Sitä voisi vaik­ka kokeil­la jos­sakin sopi­vas­sa kun­nas­sa ennen val­takun­nal­lista käyttöönottoa.

    Kuitenkin samaan yhtey­teen pitäisi paran­taa vero­tuk­sen toim­intaa: Eril­liset veroko­r­tit eivät ole ratkaisu. Sen sijaan verotili olisi:
    ‑Jokaisel­la (niin työt­tömäl­lä kuin työl­lisel­läkin) olisi henkilöko­htainen verotili, jonne palk­ka, yrit­täjä­tu­lo, toi­min­i­men tulo tms. maksetaan.
    ‑Verotilille tulev­as­ta tulosta automaat­tis­es­ti vähen­netään verot jos tarvit­see, eläke­mak­sut ym.
    ‑Jäl­jelle jäävä osa mak­se­taan automaat­tis­es­ti pankkitilille.

    Samal­la eril­lisen toi­min­i­men paperiso­ta lakkautet­taisi­in, kos­ka jokaisel­la olisi jo ole­tuk­se­na ikään kuin “toi­min­i­mi”. Vaik­ka naa­purin mum­mon lumien lykkäämisen voisi mak­saa sitä kaut­ta. Tämä yhdis­tet­tynä perus­tu­loon ja kaiken­lais­ten pape­rien­pyörit­te­lyn lopet­tamiseen toisi merkit­täviä paran­nuk­sia kaik­keen toim­intaan: Työ­nan­ta­jan ei tarvitse käsitel­lä veroko­rt­te­ja, palkan­lask­i­jan ei tarvitse tilitel­lä asioi­ta eri tahoille ym. ym. Ain­oa, minkä työn teet­täjä tarvit­see tietää, on tek­i­jän verotilin numero. Samal­la pois­tu­isi aika läjä har­maa­ta talout­ta, kun pikku hom­matkin voisi teet­tää lail­lis­es­ti ilman älytön­tä byrokra­ti­aa. Luul­tavasti myös työn teet­tämisen kyn­nys laskisi.

    Vastaa

  42. Liian Van­hal­la on kyl­lä nyt vähän oudot tilastot.
    http://www.tem.fi/?89036_m=104959&s=2081

    Työn­hak­i­joi­ta oli mar­rasku­un aikana 230 000 ja uusia avoimia työ­paikko­ja tuli työkkärei­hin 36 600. Jokaista uut­ta työ­paikkaa kohden olisi ollut siis kuusi hakijaa. 

    Työvoimapoli­it­tisin keinoin sijoitet­tu­ja oli reilu 100 000, mut­ta näinkin kokon­ais­määrä jää alle 350 000. 

    Rav­in­to­la-alal­la on jatku­vasti tuhan­sia työ­paikko­ja auki. Noin kympin tun­tipal­ka­lla ole­via työ­paikko­ja ei saa­da juurikaan täytet­tyä mis­sään, vaan ne ovat avoim­i­na maail­man tap­pi­in. Kysyn­tä ja tar­jon­ta eivät kohtaa, kos­ka tukien aiheut­ta­ma veroki­ila tekee työn­teosta kannattamatonta.

    Vastaa

  43. Sam­po Smolan­der:
    Kalle kirjoitti:
    “Perus­tu­lo on väärä signaali.”

    Kalle hyvä, onkos nykyi­nen 1000 euroa kuukaudessa siitä ettei tee mitään, ja että byrokra­tial­la suo­ras­taan estetään ettei saakaan ottaa työtä vas­taa, mielestäsi sit­ten oikeampi signaali?

    Epäilen, että Kallen kog­ni­ti­ivi­nen dis­so­nanssi estää kysymyk­sen havait­semisen ensim­mäisel­lä ker­ral­la, niin nos­tan sen var­muu­den vuok­si tähän tois­tekin näkyviin.

    Vastaa

  44. Tiedemies: Tarkoi­tus siis on, että sosi­aalipum­min pitää tun­tea ole­vansa sosi­aalipum­mi, ja tun­tea se oikein nahois­saan; perus­tu­lo pois­taisi tämän. Työn­tekoon tot­tunut keskilu­okkainen ihmi­nen kokee yleen­sä ensim­mäisil­lä ker­roil­la melkoista häpeää joutues­saan asioimaan työkkäris­sä ja etenkin sossussa.

    Pitää nyt kuitenkin muis­taa että yleinen pahek­sun­ta tai arvos­tus ei mak­sa rahal­lis­es­ti mitään, sitä varten ei tarvi­ta byrokra­ti­aa ja ne ovat kaikkein halvin kep­pi ja porkkana mitä yhteiskun­nas­ta löytyy.

    Tyy­dyt­täisiköhän näitä, jos net­tosaa­jan pitäisi pitää jotain näkyvää merkkiä aina sel­l­aise­na kuukaut­e­na, jol­loin hän mak­saa vähem­män vero­ja kuin saa tukia?

    Ihan saman asian ilman leimaamista ajaisi esimerkik­si velvol­lisu­us hyp­piä X‑hyppyjä tai vaikka­pa seisoa asen­nos­sa jos­sain teol­lisu­ushal­lis­sa muu­ta­man kymme­nen tun­tia kuukaudessa. Help­po valvoa, hal­paa yhteiskun­nalle ja yksinker­tais­es­ti tek­isi työt­tömyys­tur­vas­ta vähem­män houkut­tel­e­van hak­i­joille ja näin ollen oikeis­sa töis­säkin saat­taisi päästä helpommalla.

    Vastaa

  45. Tiedemiehel­lä on pointti.

    Nykysys­tee­mis­sä insen­ti­iv­inä päästä omilleen tuk­isys­teemistä on tukien hakemisen nöyryyt­tävyys ja leimaavu­us, vaikkei tätä san­o­ta ääneen.

    Perus­tu­lo vapaut­taa stig­mas­ta mikä on hyvä mut­ta ei tuo kan­nustei­ta tilalle. Perus­tu­lo on kan­nus­tavampi vas­ta niille jot­ka halu­a­vat vähän pon­nis­tel­la saadak­seen vähän enem­män, mut­ta ei niille, joi­ta huvit­taa vain sylkeä kattoon.

    Perus­lainas­sa eli prus­tu­los­sa yhdis­tet­tynä sosi­aal­i­tur­vatili­in kan­nustin olisi ole­mas­sa kaikille ilman nöyryytyksiä.

    Vastaa

  46. Käp­pyrä:
    SDP kera ammat­tiy­hdis­tys­li­ik­keen on se ide­ologi­nen lukko, väli­in­putoa­jien ja heikko-onnisimpi­en ase­man paran­t­a­mi­nen ei kuu­lu hei­dän agendaansa. 

    Sinikka Mönkäre taisi tosi­aan olla se, joka kovaäänis­es­ti perus­tu­loa vas­tusti, kun muis­taak­seni juuri tämän blo­gin pitäjä toi tämän aiheen näkyvästi poli­it­tisen päät­tämisen (tai tässä tapauk­ses­sa päät­tämät­tä jät­tämisen) piiri­in. Oliko se joku vaaliväit­te­ly mon­en vuo­den takaa?

    Mut­ta hyvä­nen aika, jos sekä vihreät että perus­suo­ma­laiset, sekä Björn Wahlroos että Vasem­mis­toli­it­to, ovat perus­tu­lon kan­nal­la, niin luulisi nyt muiden mah­tu­van ide­ol­o­gis­es­ti siihen väliin!

    Vastaa

  47. Tuo Panun ideoima malli toimisi var­maan aivan hyvin palka­nsaa­jil­la ja jopa ammat­in­har­joit­ta­jil­lakin. Mut­ta, että kaikkien yri­tys­ten taloushallinto siir­ret­täisi­in Vero­toimis­ton hoidetttavaksi????

    Vastaa

  48. Marko Hami­lo:
    Nykysys­tee­mis­sä insen­ti­iv­inä päästä omilleen tuk­isys­teemistä on tukien hakemisen nöyryyt­tävyys ja leimaavu­us, vaikkei tätä san­o­ta ääneen.

    On ja ei. Se on insen­ti­ivi pysyä jaloil­laan ja olla hake­mat­ta, mut­ta kaik­keen tot­tuu. Nöyryy­tys ja leimaavu­us on huono insen­ti­ivi vält­tää tukia niille, jot­ka siihen ovat jo tottuneet.

    Sit­ten on vielä se, että ihmiset reagoi­vat nöyryy­tyk­seen ja leimau­tu­miseen eri tavoin. Osa ei piit­taa, vaan lyp­sää sys­teemiä, ja saa vain lisää pont­ta kaiken­lais­es­ta kyyky­tyk­ses­tä, “stickin’ it to the man”- asenteella. 

    Tämä johtaa samankaltaiseen prob­lemati­ikkaan kuin vanki­la­jär­jestelmä: sen aiheut­ta­ma vai­h­toe­htoiskus­tan­nus rikok­sille on suurin niille, jot­ka pelotet­ta vähiten tarvit­se­vat. Jos kaik­ki ihmiset oli­si­vat saman­laisia työ­moraalil­taan, nykysys­tee­mi voisi toimia ihan hyvin, mut­ta nykysys­tee­mi tuot­taa ihmisiä, joille sen (suun­nitel­tu tai sit­ten ei) nöyryyt­tävyys ei merk­itse mitään, fat­taan vaan rahaa hakemaan.

    Vastaa

  49. Nyky­isin työvoimapoli­it­tis­ten koulu­tuskurssien kaut­ta yri­tyk­set voivat saa­da edullis­es­ti työvoimaa, mak­samal­la koulut­ta­jalle mak­sun. Työt­tömiä puolestaan kan­nuste­taan näille kurs­seille, sil­lä, että kurssin ajal­ta voi saa rajoite­tusti korote­tun ansiosi­don­naisen työt­tömyysko­r­vauk­sen. Kurssit sisältävät pääosin nor­maalia työntekoa.

    Ville Kopran esit­tämä työn perus­tu­lo pätkä­työlaisille voitaisi­in toteut­taa myös siten, että työkkärit ryhty­i­sivät perus­ta­maan pätkä­työläis­ten työvoimapoli­it­tisia koulu­tuskursse­ja. Kurssien ajal­ta saisi kan­nus­ti­me­na korotet­tua työt­tömyysko­r­vaus­ta, mut­ta kurssil­ta potkit­taisi­in pois, jos ei tek­isi kurssin aikana riit­tävästi pätkätöitä. 

    Täl­laiset kurssit eivät tietenkään sovel­tu­isi kaikille, mut­ta joitakin ne voisi­vat kan­nus­taa työu­ralle pois syr­jäy­tymisen kier­teestä. Ja vapaae­htoiset kurssit voisi toteut­taa hel­posti nykyjär­jestelmän laa­jen­nuk­se­na kokeilu­jen kaut­ta ilman suur­ta poli­it­tista kiis­te­lyä perustulosta.

    Vastaa

  50. On sitä perus­tu­loa tietysti help­po kan­nat­taa kun jokainen voi määritel­lä tai kuvitel­la sen juuri sel­l­aisek­si kun itse halu­aa. Osmon malli­in taisi kuu­lua lisäk­si tasavero­pros­ent­ti? Ja senkin on Osmo jät­tänyt määrit­telemät­tä, ketkä ovat siihen oikeutet­tu­ja, maas­sa syn­tyneet, maa­han tulleet, maas­sa käyneet?

    Vastaa

  51. Tiedemies:
    Yksi ääneen­lausuma­ton tarkoi­tus, joka nykyisel­lä tukivi­idakol­la on, on se, etteivät ihmiset ymmär­rä aina hakea niitä tukia, joi­hin heil­lä on lain mukaan oikeus. 

    Tarkoi­tus siis on, että sosi­aalipum­min pitää tun­tea ole­vansa sosi­aalipum­mi, ja tun­tea se oikein nahois­saan; perus­tu­lo pois­taisi tämän. 

    Täl­lainen käsi­tys mul­lakin on. Ja vähäiset omat koke­muk­seni väli­in­putoamis­es­ta tuke­vat tätä vahvasti.

    Yhteiskun­ta säästää, kun kaik­ki eivät hae tukia, mut­ta se on kalli­isti säästet­tyä rahaa, kos­ka allene­tun kansalaisu­u­den saanut­ta väestöä tönitään syrjäytymiskierteeseen. 

    Reali­teet­ti on se, että työelämä on muut­tunut. Töitä tehdään yhä enem­män pesteinä ja viisas yhteiskun­ta reagoi muu­tok­seen helpot­ta­mal­la pestien vastaanottamista.

    Kun jut­telee nuorten pitkäaikaistyöt­tömien kanssa, putoaa suo­muk­set nopeasti silmiltä. Nykyi­nen syyl­listävä ja avoimen epälu­u­loinen tuk­isys­tee­mi vetää henkises­ti sen ver­ran tur­paan, että se kan­nus­taa resig­noi­tu­miseen sisu­un­tu­misen sijaan.

    Mä näen yhtey­den elät­tileimaa lyöväl­lä tuk­isys­teemil­lä ja jatku­vasti kas­vaval­la nuori­son mie­len­ter­vey­seläkeputkel­la. Kun eri­ar­vois­tu­mi­nen on nyt kuuma huole­nai­he, perus­tu­loa voisi ajatel­la myös tasa-arvoise­na kuukausit­taise­na starttirahana.

    Vastaa

  52. Marko Hami­lo:
    Tiedemiehel­lä on pointti.

    Nykysys­tee­mis­sä insen­ti­iv­inä päästä omilleen tuk­isys­teemistä on tukien hakemisen nöyryyt­tävyys ja leimaavu­us, vaikkei tätä san­o­ta ääneen.

    Perus­tu­lo vapaut­taa stig­mas­ta mikä on hyvä mut­ta ei tuo kan­nustei­ta tilalle. 

    Eikö raha mielestäsi ole oiva kan­nuste, ihan kenelle tahansa? Jos rahan han­kkimi­nen olisi niin lapsel­lisen help­poa, että menee vaik­ka vain het­kek­si töi­hin, ja aina voi olla var­ma että saa palkan kokon­aisu­udessaan itselleen, niin mui­ta kan­nustei­ta ei tarvit­taisi. Nykysys­teemin ongel­ma on juuri siinä, että tämän kan­nus­teen saami­nen on vaakalau­dal­la, ellei jak­sa tarkoin suun­nitel­la ja harki­ta sitä, mis­sä, miten, kenelle, kuin­ka paljon ja mil­loin työsken­telee. Kaikil­la ei riitä siihen kär­siväl­lisyys, mikä ei ole merk­ki laisku­ud­es­ta sinän­sä (ja jotkut taas jak­sa­vat suun­nitel­la niinkin huolel­lis­es­ti, että hyö­tyvät sys­teemin por­saan­rei’istä, mikä sekin olisi perus­tu­lon tul­tua mahdotonta).

    Kyl­lä huo­mat­tavasti nyky­istä use­ampi ihmi­nen tek­isi mielel­lään töitä, ellei töi­den tekemis­es­tä olisi tehty niin vaikeaa ja kannattamatonta.

    Kalle, onko mielestäsi perus­tu­loa parem­pi sig­naali tämä nykyi­nen, että töi­hin ei kan­na­ta mennä?

    Vastaa

  53. “Työn­hak­i­joi­ta oli mar­rasku­un aikana 230 000 ja uusia avoimia työ­paikko­ja tuli työkkärei­hin 36 600. Jokaista uut­ta työ­paikkaa kohden olisi ollut siis kuusi hakijaa.
    Työvoimapoli­it­tisin keinoin sijoitet­tu­ja oli reilu 100 000, mut­ta näinkin kokon­ais­määrä jää alle 350 000.”
    Työmin­is­ter­iö julkaisee joka kuukausi Työl­lisyyskat­saus nimisen tilas­ton, joka ker­too työn­hak­i­joista ja työpaikoista

    Suo­ra kopio tilastosta:

    “1–5 Kaik­ki työn­hak­i­jat yhteen­sä 456 492 (kpl)”

    Tuo 230000 on vain työt­tömät työn­hak­i­jat, työssäol­e­vatkin työn­hak­i­joik­si ilmoit­tau­tuneet ja toim­nepiteille sijoite­tut ovat myös työn­hak­i­joi­ta ja kil­pail­e­vat samoista työpaikoista

    “B. TYÖVOIMAN KYSYNTÄ
    1. Avoimet työ­paikat yhteen­sä 24 826″

    Itse asi­as­sa noista avoimista työ­paikoista löy­tyy kolme lukua, mut­ta ei se muu­ta sitä tosi­asi­aa mik­sikään, että työn tar­jon­ta on moninker­roin suurem­paa kuin työn kysyntä ??

    Mikäli TEM julkaisee työ­markki­noista luku­ja joil­la ei ole mitään tekemistä työ­markki­noiden toimin­nan kanssa niin täy­tyy ihme­tel­lä mitä Cronberg/Sinnemäki puuhaste­liv­at työministereinä.
    Toki siel­lä ovat muutkin puuhastelleet, mut­ta Vihreil­lä olisi ollut tilaisu­us pistää asioi­ta kun­toon muiden jäljiltä

    http://www.tem.fi/files/31604/MARRAS11.pdf

    Vastaa

  54. Jouko Ollila: Yri­tystuet ovat ongel­mallisia eivätkä eri­laiset start­ti­ra­hat ja yrit­täjien suo­rat tukemiset tee poikkeusta. Ohes­sa kuvit­teelli­nen esimerk­ki: Työtön pikkukaupunki­lainen perus­taa start­ti­ra­han (tai vaik­ka perus­tu­lon) avit­ta­mana fir­man, jon­ka toimi­alana on auto­jen käs­in­pe­su. Kuitenkin kyseisel­lä pikku­paikkakun­nal­la on jo saman alan yrit­täjä, joka on juuri juuri pystynyt työl­listämään itsen­sä. Huonoim­mil­laan käy niin, että uusi yrit­täjä ei pysty elät­tämään itseään uudel­la bis­nek­sel­lään, mut­ta aiheut­taa tilapäisen markki­nahäir­iön ja kaataa aiem­min elinkelpoisen kilpailijansakin.

    En oikein ymmär­rä, mik­si tässä esimerkissäsi trage­dia olisi juuri start­ti­ra­han aiheut­ta­ma. Samoin voisi käy­dä ilman start­ti­ra­haakin, ja aina sil­loin täl­löin vapaahkos­sa markki­na­t­aloudessamme käykin. Se, että kil­pailua syn­tyy, johtaa useim­miten kulut­ta­jien kannal­ta parem­paan lop­putu­lok­seen. Täl­laiset yksit­täistapauk­set ovat toki valitet­tavia sinänsä.

    Ymmär­rän, ettei start­ti­ra­haa ken­ties mielel­lään myön­netä sel­l­aisen yri­tyk­sen perus­tamiseen, jolle kat­so­taan ole­van liikaa kil­pail­i­joi­ta samal­la markki­na-alueel­la. Yri­tys­tukia ja lain­o­ja ei kuitenkaan myöskään myön­netä sel­l­aiseen liike­toim­intaan, joka myön­täjille vaikut­taa liian vier­aal­ta. Tut­ta­vani oli­vat hak­e­neet rahoi­tus­ta use­asta eri paikas­ta ja joutuneet pitchaa­maan ideaansa muor­eille ja vaareille (ts. ikän­sä puoles­ta aivan eri maail­mas­sa eläville ihmisille), jot­ka oli­vat use­aan otteeseen toden­neet: “Me ei oikein ymmär­retä mitä te puhutte”. Hak­i­joiden tapa esit­tää asioi­ta on eri­no­maisen selkeä, joten ymmär­rysvaikeudet joh­tu­i­v­at toden­näköis­es­ti siitä, että kyseessä on Suomes­sa tois­taisek­si tun­tem­aton toimi­ala. Juuri täl­laisia yrit­täjiä tääl­lä kuitenkin kan­nat­taisi tukea, kun van­ho­jen men­estysa­lo­jen toim­inta on kui­h­tu­mas­sa ja uut­ta tarvi­taan tilalle.

    Kos­ka uusien toimi­alo­jen yrit­täjien men­estymis­mah­dol­lisuuk­sia on erit­täin vaikea arvioi­da nykya­jas­ta ja nyky­i­sistä men­neisyy­teen sido­tu­ista organ­isaa­tioista käsin, arvioin­ti tulisi jät­tää sik­seen ja myön­tää kaikille yhtäläi­nen mah­dol­lisu­us yrit­tää onnis­tua miten parhaak­si kat­soo. Perus­tu­lo olisi paras ratkaisu tähänkin vaivaan.

    Vastaa

  55. Kysyi TEM:tä miten avoimet työ­paikat rekisteröidään .

    B. TYÖVOIMAN KYSYNTÄ
    1. Avoimet työ­paikat yhteen­sä 24 826

    Tämä luku tarkoit­taa uudet avoimet työ­paikat rapor­toin­tikuukau­den lopussa

    3. Kuukau­den kaik­ki avoimet työ­paikat 60 286

    Eli ne kaik­ki rapor­toin­tikuukau­den työkkäris­sä avoin­na olleet työpaikat

    Kuukau­den uudet avoimet työ­paikat 36 564

    Eli työkkäri­in ilmoite­tut uudet työ­paikat rapor­toin­tikuukau­den aikana

    Tilas­tokeskus tekee rin­nakkaista tilastoa
    mikä perus­tuu yri­tysky­se­lyyn eli sen pitäisi ker­toa kohtu­ullisen tarkasti kaik­ki avoimet työ­paikat yri­tyk­sis­sä kyse­lykuukau­den aikana

    Esim 2011 lop­ul­la n 40000 mikä on hie­man suurem­pi kuin työkkärin luku.

    Näil­läkin luvuil­la hak­i­joi­ta on yhteen työ­paikkaan n 10

    Vastaa

    1. Kat­so nyt jostain vaik­ka vuo­den aikana solmi­tut uudet työ­paikat huo­matak­sesi, ettei työkkäri­in ilmoite­tu­ille työ­paikoil­la ole oikein mitään tekemistä minkään asian kanssa Suomes­sa. Kun Helsin­gin kaupun­ki rekry­toi virkamiehiä, se ei ilmoi­ta näitä paikko­ja työkkäri­in, nyt esimerkiksi.

      Vastaa

  56. Kalle:
    Perus­tu­lo on väärä signaali. 

    Henkilöko­htaise­na mielip­i­teenäni totean, että pidän ihmisiä, jot­ka usko­vat lain­säädän­nön sig­naali­vaiku­tuk­si­in, vähin­täänkin vajavais­es­ti yhteiskun­nan mekanis­meista per­il­lä olevina.

    Yhteiskun­nan mit­takaavas­sa ihmis­ten käyt­täy­tymiseen vaikute­taan insen­ti­iveil­lä, ei signaaleilla.

    Vastaa

  57. “Samal­la eril­lisen toi­min­i­men paperiso­ta lakkautet­taisi­in, kos­ka jokaisel­la olisi jo ole­tuk­se­na ikään kuin “toi­min­i­mi”. Vaik­ka naa­purin mum­mon lumien lykkäämisen voisi mak­saa sitä kautta.”

    Mut­ta jospa tuo lumien lykke­ly vaati­ikin kolan ostamisen. Se jäisi nyt lykke­li­jän tap­piok­si tai jos hän lisää sen hin­taan niin hän mak­saa edelleen veroa koko tilille tulleesta bruttosummasta

    Ja entäpä jos liike­toim­inta laa­je­nee ja pitää ostaakin traktori ??

    Vastaa

  59. Saara: En oikein ymmär­rä, mik­si tässä esimerkissäsi trage­dia olisi juuri start­ti­ra­han aiheuttama.

    Esimerkissäni uusi yrit­täjä saa yhteiskun­nan mak­samaa kil­pailue­t­ua start­ti­ra­han (tai perus­tu­lon) muo­dos­sa. Toisin sanoen, uusi yrit­täjä pystyy tar­joa­maan palvelu­jaan halvem­mal­la kuin kil­pail­i­jansa, joka saa tulon­sa vain mak­sav­il­ta asiakkailtaan.

    Vastaa

  60. Liian van­ha:
    “Samal­la eril­lisen toi­min­i­men paperiso­ta lakkautet­taisi­in, kos­ka jokaisel­la olisi jo ole­tuk­se­na ikään kuin “toi­min­i­mi”. Vaik­ka naa­purin mum­mon lumien lykkäämisen voisi mak­saa sitä kautta.”

    Mut­ta jospa tuo lumien lykke­ly vaati­ikin kolan ostamisen. Se jäisi nyt lykke­li­jän tap­piok­si tai jos hän­lisää sen hin­taan niin hän mak­saa edelleen veroa koko tilille tulleesta bruttosummasta

    Ja entäpä jos liike­toim­inta laa­je­nee ja pitää ostaakin traktori ??

    Pien­imuo­toinen investoin­ti onnis­tuu nykysys­teemil­läkin, minä esim. vähen­nän ne vero­tuk­ses­sa työnhankintakuluina.

    Vastaa

  61. Sylt­ty: Ykasi start­ti­ra­han myön­tämis­pe­rusteista on, että markki­noil­la on tilaa uusille tuli­joille. Se kuin­ka hyvin aja­tus toimii, riip­puu tietenkin start­ti­ra­han myön­täjien ammattitaidosta.

    Kovasti rohke­nen epäil­lä sitä,että tuen myön­täjil­lä on riit­tävän hyvää kristallipalloa. 

    Tiedän yhden kuvaile­mani esimerkin kaltaisen tilanteen. Onnek­si van­ha puti­ik­ki pysyi kuitenkin pystyssä uuden yrit­täjän heit­täessä pyy­he kehään tarpeek­si nopeasti.

    Vastaa

  62. Liian van­ha:
    “Samal­la eril­lisen toi­min­i­men paperiso­ta lakkautet­taisi­in, kos­ka jokaisel­la olisi jo ole­tuk­se­na ikään kuin “toi­min­i­mi”. Vaik­ka naa­purin mum­mon lumien lykkäämisen voisi mak­saa sitä kautta.”

    Mut­ta jospa tuo lumien lykke­ly vaati­ikin kolan ostamisen. Se jäisi nyt lykke­li­jän tap­piok­si tai jos hän­lisää sen hin­taan niin hän mak­saa edelleen veroa koko tilille tulleesta bruttosummasta

    Ja entäpä jos liike­toim­inta laa­je­nee ja pitää ostaakin traktori ??

    Sil­loin kan­nat­taa var­maan perus­taa se oikea yri­tys ja mak­saa itselleen palk­ka sitä kaut­ta. Täl­löin trak­tori ja lumiko­la on yri­tyk­sen omaisuutta.
    Mikään ei estä syöt­tämästä vero­jär­jestelmään tieto­ja han­k­in­nois­taan, jol­loin ne vähen­netään automaat­tis­es­ti. Toi­min­imessä ne ovat yleen­sä aika pieniä. Muutenkin koko verovähen­nyshässäkkä on nykyisel­lään aivan liian monimutkainen.

    Tim­oT:
    Tuo Panun ideoima malli toimisi var­maan aivan hyvin palka­nsaa­jil­la ja jopa ammat­in­har­joit­ta­jil­lakin. Mut­ta, että kaikkien yri­tys­ten taloushallinto siir­ret­täisi­in Vero­toimis­ton hoidetttavaksi????

    Ei se sitä tarkoi­ta. Se vain yksinker­tais­taisi toim­intaa sekä yri­tyk­sen, että palka­nsaa­jan näkökul­mas­ta, kun iso osa lasku­toim­i­tuk­sista yms. siir­retään vero­hallinnon automaat­tisen tieto­jenkäsit­te­lyn tehtäviksi. Palka­nsaa­ja voisi vaik­ka käy­dä kat­so­mas­sa omaa vero­ker­tymään­sä reaali­a­jas­sa ja/tai säätää vero­pros­ent­ti­aan sopivaksi.

    Vastaa

  63. Kalle: Perus­tu­lo on väärä sig­naali. Sen sijaan kan­nat­taa harki­ta ihan rehellisiä työt­tömyys­töitä. Rahal­lis­es­ti ne tuo­vat samat edut saa­jalleen, mut­ta kar­si­vat pum­mit pois tuen piiristä.

    ‘Sig­naalia’ käytetään perustelu­na sil­loin, kun fak­tat eivät taivu tuke­maan omaa ideologiaa.

    Kehotan tutus­tu­mista 2010-luvun työ­markki­noi­hin, sil­lä kyl­lä työt­tömyys­töitä teetetään, juuri halu­amil­lasi ehdoin. Niitä kut­su­taan koulu­tuk­sik­si ja työharjoitteluiksi.

    Lapi­o­hom­mi­na raken­netut val­tati­et ovat jääneet puolen vuo­sisadan taakse.

    Vastaa

  64. Panu Heinonen: Samal­la eril­lisen toi­min­i­men paperiso­ta lakkautet­taisi­in, kos­ka jokaisel­la olisi jo ole­tuk­se­na ikään kuin “toi­min­i­mi”. Vaik­ka naa­purin mum­mon lumien lykkäämisen voisi mak­saa sitä kautta.

    Julk­isra­hoit­teinen Palkka.fi on päässyt aika lähelle, mut­ta juuri tuol­lainen viimeinen silaus puuttuu. 

    Sinän­sä yri­tyk­sen pyörit­tämiseen tarvit­ta­va byrokra­tia on nyky­isin kiitet­tävän kevyt­tä, poikkeuk­se­na loma­palkkalain­säädän­tö, joka kaipaisi kir­vestä tai vähin­tään ei-pakot­tavaa lainsäädäntöä.

    Vastaa

  65. Muu­ta­ma kiin­neko­h­ta poli­it­tises­sa päätöksenteossa:

    1) paljonko sub­jek­ti­ivi­nen oikeus toimeen­tu­lo­tu­keen on olta­va vähin­tään? (Nyky­isin asumisku­lut + 531 e/kk tai taku­ueläke 707 e/kk)

    2) paljonko ansait­sevl­la sub­jek­ti­ivi­nen oikeus kaikki­in tuki­in pois­tuu? (yksin asu­val­la se lie­nee nyky­isin nnoin net­tona 1 600 e/kk)

    3) mil­laisel­la taval­la yhteiskun­nan tuet muut­tuvat näi­den akhden välil­lä? (Nyky­isin mur­tovi­ival­la suurin harppauksin)

    Nämä toki riip­pu­vat yhteiskun­nan arvoista ja myös siitä mihin oikeas­t­aan on varaa. Nykyiset pis­teet eivät ole luonnonlakeja.

    Perus­tu­lo voisi lisätä osa-aikatyötä teke­vien määrää, siis osa nyky­i­sistä kokoaikatyössä ole­vista siir­ty­isi osa-aikatyöhän, kos­ka eivät juuri mitään siinä menetä. Tosi­aal­ta sil­loin työ­paikko­ja myös vapau­tu­isi. Keski­t­u­loisille asial­la ei olisi vaiku­tuk­sia elleivät kulut räjähdä ja verot nouse.

    Mata­lan tuot­tavu­u­den aloil­la vero­tuk­sen rakenne on aika has­ta­va. Työeläkemäak­su on siinä 23% ansioista, arvon­lisävero 24%. Jot­ta on varaa mak­saa kymp­pi tun­nis­sa palkaa, työn tulosten on men­tävä kau­pak­si vähin­tään noin hin­taan 22 eur/tunti.

    Sääli, että kam­paamo­jen ja pyöräko­r­jaamo­jen alem­paa alv-kan­taa ei voitu jatkaa. Hin­nat toki eivät alen­tuneet, mut­ta jokunen puti­ik­ki mah­dol­listi ihmis­ten itsen­sä työllistämisen.

    Vastaa

  66. Saara ei ole tain­nut ennenkään lukea tois­t­en kir­joituk­sista edes kap­palet­ta loppuun.

    Kir­joitin:

    “Perus­tu­lo vapaut­taa stig­mas­ta mikä on hyvä mut­ta ei tuo kan­nustei­ta tilalle. Perus­tu­lo on kan­nus­tavampi vas­ta niille jot­ka halu­a­vat vähän pon­nis­tel­la saadak­seen vähän enem­män, mut­ta ei niille, joi­ta huvit­taa vain sylkeä kattoon.”

    Saara kysyy: “Eikö raha mielestäsi ole oiva kan­nuste, ihan kenelle tahansa?”

    Se että efek­ti­ivi­nen mar­gin­aaliv­ero on reip­paasti alle sata pros­ent­tia kan­nus­taa kyl­lä monia. Mut­ta kun on niitäkin, ainakin mei­dän kes­ki-ikäis­ten kon­ser­vati­ivis­ten oikeis­to­lais­mi­esten elämänkoke­muk­sen ja ennakkolu­u­lo­jen mukaan, joille se perus­tu­lokin säästellen ja kavereil­ta vip­paillen riit­tää, kun­han ei tarvitse tehdä mitään paskadu­une­ja. Taika­seinästä joka kuus­sa automaat­tis­es­ti nos­tet­tavis­sa ole­va raha on täl­laisille ihmisille yksi hyvä syy lisää olla hakeu­tu­mat­ta mihinkään järki­ak­tivi­teet­tei­hin. Toisaal­ta saat­taa tosi­aan olla niinkin, että moni täl­lainen kat­toon­syl­jeske­li­jä pitää sys­teemin hui­jaamista vain hauskana ajan­vi­et­teenä eikä edes sys­teemin nöyryy­tys­mekanis­meista kannustu.

    Vastaa

  67. alek­sis salusjärvi:
    Kun jut­telee nuorten pitkäaikaistyöt­tömien kanssa, putoaa suo­muk­set nopeasti silmiltä. Nykyi­nen syyl­listävä ja avoimen epälu­u­loinen tuk­isys­tee­mi vetää henkises­ti sen ver­ran tur­paan, että se kan­nus­taa resig­noi­tu­miseen sisu­un­tu­misen sijaan.

    Itse uskon, että huiman monil­la ihmisil­lä ei ole minkään­laista aav­is­tus­takaan siitä, mil­laista on olla työtön Suomes­sa 2000-luvul­la. Nykyjär­jestelmä johtaa kaiken­laisi­in niin absur­dei­hin tilanteisi­in, että jokainen­han ne myön­tää jär­jen­vas­taisik­si ja kohtu­ut­tomik­si, jos vain tun­tee ne. Kuitenkin mitä van­hem­mas­ta ihmis­es­tä on kyse, sitä heikom­mat tiedot yleen­sä ovat, ellei ihmi­nen ole poikkeuk­sel­lisen hyvin per­il­lä las­ten­sa asioista.

    Olisi hyvin kiin­nos­tavaa tietää mitä sel­l­aiset ihmiset, jot­ka pelkäävät perus­tu­lon pas­sivoivan, ovat ansiosi­don­nais­es­ta mieltä. Itse nos­tin ansiosi­don­naista muu­ta­man kuukau­den ajan, ja sain käteen siivoo­jan koko palkan tekemät­tä yhtään mitään. Työt­tömänä sinkku­na siirsin pääruokailu­ni aamupäiväk­si hyö­dyn­tääk­seni rav­in­toloiden louna­saiko­ja, iltaisin kat­selin netistä ostami­ani eloku­via. Kos­ka min­ul­la ei ole kalli­ita har­ras­tuk­sia, en koskaan joutunut miet­timään meno­jani. Ai niin joo, ansiosi­don­nainen­han on sosialidemokraat­tien eri­tyisessä suo­jeluk­ses­sa, toisin kuin se kamala pas­sivoi­va perustulo.

    Sos­sus­ta saa kyl­lä aina rahaa perus­tarpeisi­in, kun­han pitää huolen siitä, että näyt­tää täysin rutiköy­hältä. Eräs nuorem­pi kaveri­ni ker­toi hoita­vansa kaiken “ylimääräisen” pankkili­iken­teen äitin­sä tilin kaut­ta, jot­ta oma tili näyt­täisi aina asian­mukaises­ti nol­laa. Näi­den kaupun­ki-inti­aanien kesku­udessa tieto tem­puista kiertää kansan­per­in­teenä. Jos kaveri­ni tek­isi jotain hyödyl­listä, tässä tapauk­ses­sa se tarkot­taisi var­maankin opiskelua, hänen tulota­son­sa putoaisi huo­mat­tavasti. Voisi­han hän tietysti sil­loinkin han­kkia riit­tävän vaka­van mak­suhäir­iömerkin­nän, jol­loin opin­to­laina evät­täisi­in, ja taas voisi käy­dä sossussa.

    Joku ehdot­ti aikaisem­mas­sa keskustelus­sa hyvi­tys­mak­sun siirtämistä ener­gia­juomien hin­toi­hin, kos­ka se kohden­tu­isi sil­loin nyky­istä oikeu­den­mukaisem­mi­in. Minä ehdotan samas­sa hengessä, että Suomes­sa tulisi säätää laki karnevaa­likuukaud­es­ta, jon­ka aikana sosi­aaliset hier­arki­at kään­netään ylösalaisin, kuten monis­sa kult­tuureis­sa on tra­di­tiona ollut.

    Mar­rasku­us­sa olisi kiel­let­tyä mak­saa palkkaa kenellekään työssäkäyvälle. Palk­ka kyl­lä ker­ty­isi nor­maal­isti, mut­ta se tilitet­täisi­in vas­ta jouluku­us­sa. Jokaisen työssäkäyvän pitäisi hakea toimeen­tu­lo­tukea sosi­aal­i­toimis­tos­ta nyky­is­ten sään­tö­jen mukaises­ti, ja se myön­net­täisi­in vain kahdek­si viikok­si ker­ral­laan. Kuukau­den aikana tukea pitäisi hakea siis kahdesti. Jos hak­i­jan tilil­lä on säästet­tyä rahaa, menet­täisi oikeu­den tuen saamiseen. Puo­let työt­tömistä palkat­taisi­in määräaikaisik­si käsit­telemään työssäkäyvien toimeen­tu­lo­tuk­i­hake­muk­sia, ja lop­ut saisi­vat punainen nauha käsi­var­teen­sa sidot­tuna väi­jyä työl­lisiä sosi­aal­i­toimis­ton ovel­la, heit­el­lä heitä inhot­tavil­la loska­pal­loil­la ja ker­toa mielip­i­teen­sä kaikesta mikä mietityttää.

    Tämän jär­jeste­lyn seu­rauk­se­na työssäkäyvätkin oppi­si­vat nopeasti kikat pimeään työn­tekoon ja sosi­aal­i­toimis­ton hui­jaamiseen, eivätkä he enää kuvit­telisi, että perus­tu­lo pas­sivoi mut­ta nykyjär­jestelmä ei. Karnevaa­likuukausi tek­isi itsen­sä pian tarpeet­tomak­si ja se voitaisi­in yhteisel­lä päätök­sel­lä lopettaa.

    Vastaa

  68. Liian van­ha:
    Näil­läkin luvuil­la hak­i­joi­ta on yhteen työ­paikkaan n 10 

    Ei sel­l­aisia lyhy­taikaisia saikkusi­jaisuuk­sia joiden tekemistä perus­tu­lo helpot­taisi mihinkään työkkäri­in ilmoite­ta, enkä minäkään opiskelu­aikanani tekemiäni ajoit­taisia pikkuhom­mia työkkärin kaut­ta saanut. 

    Sin­un näkökul­masi on ehkä siten vääristynyt, että näet kun­non työnä vain per­in­teiset tyyp­il­liset pysyvät kokoaikaiset työt. Epä­tyyp­il­lisi­in työ­suhteisi­in (sairaus­lo­masi­jaisu­udet, kausilu­on­toiset työt, osa-aikatyö yms.) on mon­esti aika vaikea saa­da tek­i­jöitä muuten kuin opiske­li­joista, ja mon­et työ­nan­ta­jat eivät viit­si edes yrit­tää hakea ketään niihin. Ihan kun­non töitä ne silti ovat, ja jos niiden vas­taan­ot­ta­mi­nen olisi työt­tömälle helpom­paa ja kan­nat­tavam­paa, työn ja työ­paikko­jen määrä olisi suurem­pi kuin nyt, ja sitä kaut­ta työt­tömiä olisi vähemmän.

    Vastaa

  69. Osmo Soin­in­vaara:
    ´snip´ Kun Helsin­gin kaupun­ki rekry­toi virkamiehiä, se ei ilmoi­ta näitä paikko­ja työkkäri­in, nyt esimerkiksi.

    Onko noin? Kun­tali­iton suosi­tus on kuitenkin, että ilmoite­taan — eikä se ole vaikeaa isos­sa organ­isaa­tios­sa, jos­sa toim­i­taan sys­temaat­tis­es­ti. Tietysti ´virkamiehiä´ on kun­taor­gan­isaa­tios­sa hyvin vähän…

    Vastaa

  70. Tim­oT:
    Tuo Panun ideoima malli toimisi var­maan aivan hyvin palka­nsaa­jil­la ja jopa ammat­in­har­joit­ta­jil­lakin. Mut­ta, että kaikkien yri­tys­ten taloushallinto siir­ret­täisi­in Vero­toimis­ton hoidetttavaksi???? 

    Palka­n­mak­sun osalta kai nyt kuitenkin. Ja jos vero­toimis­to tekee tuon keskite­tysti ja tehokkaam­min niin tuo on eri­no­mainen idea.

    Vastaa

  71. Käp­pyrä:
    SDP kera ammat­tiy­hdis­tys­li­ik­keen on se ide­ologi­nen lukko, väli­in­putoa­jien ja heikko-onnisimpi­en ase­man paran­t­a­mi­nen ei kuu­lu hei­dän agen­daansa. Perus­tur­van surkea taso on yksin SDP:n käsialaa.

    Onhan se noinkin, mut­ta kyl­lä ammat­tiy­hdis­tyk­sil­lä on ihan oikeutet­tu pelko vaiku­tus­val­lan vähen­e­mis­es­tä. Siel­lä ei ole varaa ottaa takki­in. Se nähti­in viime nousukaudel­la, kun suos­tut­ti­in hillit­semään palkanko­ro­tus­vaa­timuk­sia, ettei kasvu tyre­hty­isi. Työ­nan­ta­jat pis­tivät tämän voiton suo­raan ns. lihoik­si eli ei investoin­tei­hin kuten oli puhe vaan jakoi­vat johdon palkkioi­hin ja omistajille.

    Media pistää nykyään kaiken työ­tais­telun aina ammat­tiy­hdis­tys­ten syyk­si. Ehkä lin­ja joskus oli SDP:läistä. Nyt se kuitenkin on voit­top­uolis­es­ti Kokoomuslaista.

    Ei ole mielekästä lähteä rak­en­ta­maan dynami­ikkaa, joka saat­taa vähen­tää ammat­tiy­hdis­tysjäsenyyk­siä, kos­ka siinä pelis­sä häviäjänä on suo­ma­lais­ten suuri enem­mistö nau­vot­telu­voiman kadotessa.

    Vastaa

  72. En kan­na­ta ns. perus­tu­loa mis­sään tilanteessa. Se kyl­lä pois­taisi joitain ongelmia, mut­ta loisi toisia tilalle. Ja ratkaisuna se olisi aivan yhtä byrokraat­ti­nen kuin nykyi­nen jär­jestelmä. Siinäkin olisi omat kan­nustin­loukkun­sa, jot­ka huo­mat­taisi­in vas­ta jär­jestelmän luomisen jälkeen.

    Vastaa

  73. Tapio Pel­to­nen: Henkilöko­htaise­na mielip­i­teenäni totean, että pidän ihmisiä, jot­ka usko­vat lain­säädän­nön sig­naali­vaiku­tuk­si­in, vähin­täänkin vajavais­es­ti yhteiskun­nan mekanis­meista per­il­lä olevina.

    Yhteiskun­nan mit­takaavas­sa ihmis­ten käyt­täy­tymiseen vaikute­taan insen­ti­iveil­lä, ei signaaleilla.

    Todet­takoon tähän väli­in, että vaik­ka het­ki sit­ten piikit­telin Kal­lea tuos­ta sig­naloin­nista, niin tuo on kyl­lä aivan oikea ris­ki. Siis se, että perus­tu­lo muut­taa enem­män tai vähem­män vajaan työn­teon yhteiskun­nan kus­tan­nuk­sel­la huo­mat­tavasti nyky­istä hyväksy­tym­mäk­si. Ja ennen kaikkea, tuo siir­tymä toden­näköis­es­ti olisi luon­teeltaan pysyvä, eli vaik­ka sosi­aal­i­tur­va rukat­taisi­in takaisin nykyiselleen, ihmiset kok­i­si­vat itsen­sä edelleen yhtä oikeute­tuik­si sosi­aal­i­tur­vaan, ja tämä kaik­ki nimeno­maan sig­naali­vaiku­tuk­sen vuok­si. (ks. http://whywereason.wordpress.com/2011/10/05/misguided-incentives-in-schools/)

    Tämä on yksi niistä syistä mik­si en (enää) kan­na­ta “puh­das­ta” perus­tu­lo­jär­jestelmää, enkä varsinkaan siir­tymistä moi­seen ker­tarysäyk­sel­lä. Sen sijaan malli, jos­sa perus­tu­lo edel­lyt­tää jonkin­laista toim­intaa yhteiskun­nan hyväk­si (työn­teko, opiskelu, pienen lapsen van­hem­muus, vapaae­htoistyö varauksin etc.), saa kyl­lä kannatukseni.

    Ja Kalle, vaik­ka nyt autoinkin sin­ua vas­taa­maan, niin tiedän kyl­lä, että tämä ei ollut sin­un todel­li­nen argu­ment­tisi, vaan se, että on moraalis­es­ti oikein antaa raip­paa ja potkia kyl­keen köy­hiä ja vähäo­saisia. Tuon sig­naalin pois­tu­mi­nen perus­tu­los­sa on sen kon­ser­vati­ivisen kokoomus-per­su-kepu-siiv­en todel­li­nen ongelma.

    Vastaa

  74. Työkkärin pyörit­tämät työt­tömiä muka työl­listävät sys­teemit ovat olleet jo liian pitkän ajan täysin työkkäriä itseään työl­listäviä aktivi­teet­te­ja. Olisiko jo aika ryhtyä siihen, että työt­tömiä ei enää piinat­taisi ja pain­os­tet­taisi allekir­joit­ta­maan työt­tömyysvi­ra­nomaisen sanelemia sopimuk­sia allekir­joituk­sil­laan. Ei edes pank­ki edel­lytä allekir­joit­ta­maan sopimus­ta mitä ei ymmär­rä, mut­ta työkkäripä rankaisee työn­tön­tä allekir­joit­ta­mat­to­muud­estaan karenssil­la. Eli työt­tömän on pakkoallekir­joitet­ta­va sopimuk­set siten miten vira­nomainen laatii sopimuk­set allekir­joitet­taviksi. Vai onko työvoimavi­ra­nomainen laat­in­ut ohjeen­sa työvoimakont­tor­eille täysin väärin tulkit­taviksi. Eikä em. ole hupia työvoimavi­ra­nomaisen maail­a­mass­sa vaan täyt­tä arjen totta.

    Vastaa

  75. Mol.fi eli työkkärin sivuil­ta löy­tyi juuri nyt avoime­na Helsin­gin kaupun­gin ope­tusvi­ras­ton paikko­ja n 40 kpl

    Lääkärin virko­ja yli 10, sairaan­hoita­jia en viitsinyt enää edes laskea etc

    Mitähän mah­dat virkamiehel­lä tarkoittaa ???

    Vastaa

  76. “Liian van­ha käyt­ti var­maan näitä tilas­to­ja ja jos osaa laskea niin saa lähem­mäk­si 500 tuhat­ta tuki­aisel­la elävää ihmisistä.”

    Väärin , tuos­sa tilas­tossa ovat kaik­ki työt­tömäk­si työn­hak­i­jak­si luokitel­lut ja työssäol­e­vat työn­hak­i­jak­si ilmoittautuneet

    Osa ei saa mitään tukea, joten työn­hak­i­joiden määrä ei ole sama kuin tuen­saa­jien määrä

    Ulkop­uolel­la ovat esim toimeen­tu­lotuen saa­jat, jot­ka eivät ole työnhakijoina

    Vastaa

  77. Osmo Soin­in­vaara:
    …ettei työkkäri­in ilmoite­tu­ille työ­paikoil­la ole oikein mitään tekemistä minkään asian kanssa Suomessa… 

    Nyt kun haetaan säästöko­htei­ta, eikö täl­lainen täysin hyödytön byrokra­tia ole syytä lopet­taa? Samal­la voidaan lopet­taa lukuisia siihen kytkök­sis­sä ole­via turhia tukia. 🙂

    Vastaa

  78. “Suomen koulu­tusjär­jestelmän erikoisu­us ovat maail­man parhait­en koulute­tut ham­puri­lais­ten valmis­ta­jat, yliop­pi­lai­ta ja yliopis­to-opiske­li­joi­ta. Se ker­too, että koulu­tus­ta­son parane­mista ei ole pystyt­ty hyö­dyn­tämään työ­markki­noil­la. Samaan aikaan työt­tömänä muu­ta työvoimaa, jol­la kyvyt ja taidot eivät ole este.”

    Onko tämä mikään suo­ma­lais­ten työ­markki­noiden eri­tyi­nen omi­naisu­us? Ja kuin­ka koulutet­tu­ja ham­puri­lais­myyjät ovat? — Toinen asia sit­ten on,että ikälu­okas­ta puo­let suorit­taa yliop­pi­las­tutkin­non, joten siinä ei ole vielä mitään erikoista koulu­tus­ta. Opiske­li­jalle mäkkäri muuten on hyvä paik­ka opiskel­la työelämää.

    Itse tun­sin itseni aika kelvot­tomak­si opet­ta­jak­si, kun en koskaan ollut ollut Alkos­sa myyjänä.

    Vastaa

  79. Mikko Järvi­nen:
    Puhe­limeen vas­taa­jat, kau­pan kas­sat, varas­tomiehet, siivoa­jat, jopa ajoneu­vo­jen kul­jet­ta­jat ovat “vaar­avyöhyk­keel­lä”. Eivät tänään tietysti, mut­ta 10–20 vuo­den aikamääreel­lä. Tässä vai­heessa perus­tu­loa joudu­taan var­masti miet­timään aivan uudelta kantilta.

    Puhe­limeen ei nytkään kyl­lä tah­do vas­taa­jia löy­tyä, vaik­ka töitä olisi. Ongel­ma on siinä, ettei soit­tavien asi­aa yleen­sä halu­ta kuulla.
    Muille taas ei halu­ta mak­saa riit­tävää palkkaa.

    Vastaa

  82. “Ei sel­l­aisia lyhy­taikaisia saikkusi­jaisuuk­sia joiden tekemistä perus­tu­lo helpot­taisi mihinkään työkkäri­in ilmoite­ta, enkä minäkään opiskelu­aikanani tekemiäni ajoit­taisia pikkuhom­mia työkkärin kaut­ta saanut.”

    Ei näitä lyhy­itä saikku­ja varten ketään palkata, sitä varten on sisäi­nen sijaistus.

    Jokainen työ­paik­ka vaatii työn­tek­i­jän opas­tuk­sen ja hallintoru­ti­inien hoita­misen, joten ei lyhy­itä pois­saolo­ja varten ei kannata/voi palkata ketään, kos­ka uusi työn­tek­i­jä ei ehtisi pere­htyä ja oli­is vain rasite

    Jos sijaista vält­tämät­tä tarvi­taan niin sitä varten se on jo organ­isoitu etukä­teen eli paikalle löy­tyy valmis henkilö. Hänelle joudu­taan mak­samaan tuos­ta valmi­ud­es­ta jotain.
    Esim sairaalois­sa on takapäivystys siltä var­al­ta, että joku sairas­tuu yllättäen.

    Vastaa

    1. Ihan var­masti palkataan ihmisiä lyhy­i­hin sijaisuuk­si­in sairaus­lomien ajak­si. Miten kol­men työn­tek­i­jän yri­tys sijaista ketään sisäisesti?

      Vastaa

  83. Ymmärsinkö oikein, sig­naali­vaiku­tuk­sia ei ole, mut­ta leimaami­nen aiheut­taa vaiku­tuk­sia? Häh?

    Vastaa

  85. Mon­tako “eläkeläistä” saataisi­in Ruotsin puolelta nos­ta­maan perus­tu­loa kun tuo­ta ruvet­taisi­in kaikille halukkaille jaka­maan, ja samal­la kaik­ki ylimääräiset byrokraatit siir­retään mui­hin hom­mi­in kun valvon­taa ei enää tarvi­ta? Tuhat, kymme­nen tuhat­ta, satatuhat­ta nos­taisi Ruo­tista eläket­tä ja Suomes­ta perus­tu­loa? Osmo on tätä niin pitkään miet­tinyt ja poht­in­ut että joku luku on var­masti tiedossa!

    Vastaa

  86. [T]yökkäripä rankaisee työn­tön­tä allekir­joit­ta­mat­to­muud­estaan karenssil­la. Eli työt­tömän on pakkoallekir­joitet­ta­va sopimuk­set siten miten vira­nomainen laatii sopimuk­set allekirjoitettaviksi.

    Tässä kohdin on ymmär­ret­ty väärin täl­laisen “sopimuk­sen” luonne. Kyse on työvoima­toimis­ton hallinnol­lis­es­ta määräyk­ses­tä. Se, että työtön määrätään allekir­joit­ta­maan asi­as­ta “sopimus” on saman­lainen muodolli­nen alis­tu­mis­vaade kuin soti­las­vala. Ei asevelvolli­nenkaan voi kieltäy­tyä soti­las­valas­ta tai ‑vaku­u­tuk­ses­ta vaan hänen on sidot­ta­va kun­ni­ansa ja omatun­ton­sa valakaaval­la, jos­ta ei voi neu­votel­la. Aivan vas­taavasti reserviläiset tai val­tion virkamiehet, joil­la on jo lain nojal­la vaiti­olovelvol­lisu­us, joutu­vat tästä huoli­mat­ta tietyis­sä tilanteiss­sa allekir­joit­ta­maan salas­s­api­tos­i­toumuk­sen, vaikkei kyseinen sitoumus mitenkään lisää henkilön lail­lisia velvoitteita.

    Täl­laiset muodol­lis­es­ti sopimuk­sen tai valan muo­toon puetut alis­tu­mis­ritu­aalit ovat näen­näis­es­ti hyödyt­tömiä, mut­ta psykol­o­gis­es­ti tarpeel­lisia. Ne läpikäynyt ihmi­nen tun­tee yleen­sä vas­ten­mielisyyt­tä pet­tää anta­mansa sana, vaik­ka kyseinen lupaus onkin annet­tu pakon edessä. Eli työvoimavi­ra­nomainen tekee ihan oikein ran­gaistes­saan sopimuk­sen allekir­joit­tamis­es­ta kieltäy­tyvää karenssil­la. Jos vira­nomaisel­la on oikeus vaa­tia kansalaiselta alis­tu­mista johonkin työvoimapoli­it­tiseen toimen­piteeseen, kansalaisen kieltäy­tymi­nen allekir­joit­ta­mas­ta tätä koske­vaa sopimus­ta osoit­taa halut­to­muut­ta alis­tua ko. toimen­piteeseen. On siis loogista, että seu­raa­mus molem­mista on sama.

    Vastaa

  87. Liian van­ha:
    ´snip´
    Esim sairaalois­sa on takapäivystys siltä var­al­ta, että joku sairas­tuu yllättäen. 

    Toki, mut­ta tämä ´sairas­tuu yllät­täen´ ei tarkoi­ta henkilökun­taa, sitä varten takapäivystys ei ole, vaan potilaita.

    Vastaa

  88. Osmo Soin­in­vaara:
    Ihan var­masti palkataan ihmisiä lyhy­i­hin sijaisuuk­si­in sairaus­lomien ajaksi.

    Lyhyt­tä työ­suhdet­ta parem­pikin vai­h­toe­hto on: Esimerkik­si vuokraa­mal­la työn­tek­i­jä tois­es­ta vas­taavas­ta yri­tyk­ses­tä tai henkilöstö­palveluyri­tyk­ses­tä. Mei­dän alal­lamme fir­mat tasaa­vat tilapäisiä ruuhkahuip­pu­ja vuokraa­mal­la työn­tek­i­jöitään toisilleen. Jos meil­lä on hie­man hil­jaisem­paa, soi­tan kol­le­goille ja kysyn on het­kel­listä lisä­työvoiman tarvet­ta. Ei ole tarvin­nut lomautel­la ja het­kel­lisi­in ruuhkahuip­pui­hinkin on apu löy­tynyt kol­le­goil­ta. Kaik­ki hyötyvät.

    Vastaa

  89. Sylt­ty: Ymmärsinkö oikein, sig­naali­vaiku­tuk­sia ei ole, mut­ta leimaami­nen aiheut­taa vaiku­tuk­sia? Häh?

    Sig­naali­vaiku­tuk­set eivät ole sama asia kuin leimaami­nen. Leimaamisen pelko on kan­nustin­vaiku­tus. “Sig­naali” taas on aja­tus siitä, että laki tms viralli­nen käytän­tö on merk­ki, joka ker­too kansalaisille, mikä on hyväksyt­tävää ja mikä ei, ja että tämä ohjaa ja tuot­taa jo sinän­sä merkit­tävässä määrin.

    Vrt. huumau­sainei­den käyt­törikos, jon­ka pois­t­a­mi­nen olisi “väärä sig­naali” useimpi­en sitä kan­nat­tavien mielestä. Tai vaikka­pa se, että vaik­ka empi­iris­es­ti tiede­tään, että suo­jatei­den vähen­tämi­nen paran­taa autoil­i­joiden suo­jatiekäyt­täy­tymistä, tämä vähen­tämi­nen on “väärä sig­naali” eli antaa ymmärtää että ihmiset muka reago­isi­vat kannusteisiin. 

    “Sig­naali” toimii yleen­sä huonos­ti, kos­ka sen merk­i­tys on suurin niille, jot­ka muutenkin sitä “sig­naalia” nou­dat­taisi­vat. Sig­naloin­tia käytetäänkin erot­telu­un, ei niinkään ongel­man korjaamiseen.

    Vastaa

  90. tcrown: tuo on kyl­lä aivan oikea ris­ki. Siis se, että perus­tu­lo muut­taa enem­män tai vähem­män vajaan työn­teon yhteiskun­nan kus­tan­nuk­sel­la huo­mat­tavasti nyky­istä hyväksy­tym­mäk­si. Ja ennen kaikkea, tuo siir­tymä toden­näköis­es­ti olisi luon­teeltaan pysyvä,

    Kun nyt ollaan vihrei­den kansane­dus­ta­jan blo­gi­sivul­la, on paikallaan kysyä: entä sit­ten? Vähem­män työtä, vähem­män kulu­tus­ta. Mikä tässä on vihrey­den kannal­ta ongelma?

    Marko Hami­lo:
    Toisaal­ta saat­taa tosi­aan olla niinkin, että moni täl­lainen kat­toon­syl­jeske­li­jä pitää sys­teemin hui­jaamista vain hauskana ajan­vi­et­teenä eikä edes sys­teemin nöyryy­tys­mekanis­meista kannustu.

    Mikä tässä nyt sit­ten on ongel­ma? Onhan päivän selvää, ettei nöyryyt­tämi­nen kan­nus­ta ketään toim­i­maan nöyryyt­täjän tah­don mukaan. Jos se johonkin kan­nus­taa, niin nöyryyt­tävää sys­teemiä vas­taan. Ken­ties jotkut koke­vat nykyisen työl­listämis­sys­teemin niin jär­jet­tömäk­si, etteivät halua olla sen kanssa mis­sään muus­sa tekemi­sis­sä kuin rahan vas­taan­ot­ta­ji­na. Tai jotkut vain eivät halua olla mukana kas­vat­ta­mas­sa talout­ta, jos­sa var­al­lisu­us keskit­tyy finanssipelureille tun­ne­tu­in seurauksin.

    Jos tässä jokin ongel­ma on, niin se on nimeno­maan nöyryyt­tävä sosi­aal­i­tuk­i­jär­jestelmä ja umpiku­jaan johta­va talousjärjestelmä.

    Vastaa

  91. Eras­totenes alek­san­dri­alainen: Tässä kohdin on ymmär­ret­ty väärin täl­laisen “sopimuk­sen” luonne. Kyse on työvoima­toimis­ton hallinnol­lis­es­ta määräyk­ses­tä. Se, että työtön määrätään allekir­joit­ta­maan asi­as­ta “sopimus” on saman­lainen muodolli­nen alis­tu­mis­vaade kuin soti­las­vala. Ei asevelvolli­nenkaan voi kieltäy­tyä soti­las­valas­ta tai ‑vaku­u­tuk­ses­ta vaan hänen on sidot­ta­va kun­ni­ansa ja omatun­ton­sa valakaaval­la, jos­ta ei voi neu­votel­la. Aivan vas­taavasti reserviläiset tai val­tion virkamiehet, joil­la on jo lain nojal­la vaiti­olovelvol­lisu­us, joutu­vat tästä huoli­mat­ta tietyis­sä tilanteiss­sa allekir­joit­ta­maan salas­s­api­tos­i­toumuk­sen, vaikkei kyseinen sitoumus mitenkään lisää henkilön lail­lisia velvoitteita.

    Täl­laiset muodol­lis­es­ti sopimuk­sen tai valan muo­toon puetut alis­tu­mis­ritu­aalit ovat näen­näis­es­ti hyödyt­tömiä, mut­ta psykol­o­gis­es­ti tarpeel­lisia. Ne läpikäynyt ihmi­nen tun­tee yleen­sä vas­ten­mielisyyt­tä pet­tää anta­mansa sana, vaik­ka kyseinen lupaus onkin annet­tu pakon edessä. Eli työvoimavi­ra­nomainen tekee ihan oikein ran­gaistes­saan sopimuk­sen allekir­joit­tamis­es­ta kieltäy­tyvää karenssil­la. Jos vira­nomaisel­la on oikeus vaa­tia kansalaiselta alis­tu­mista johonkin työvoimapoli­it­tiseen toimen­piteeseen, kansalaisen kieltäy­tymi­nen allekir­joit­ta­mas­ta tätä koske­vaa sopimus­ta osoit­taa halut­to­muut­ta alis­tua ko. toimen­piteeseen. On siis loogista, että seu­raa­mus molem­mista on sama.

    Voinet var­maan sana­he­linäsi tuek­si osoit­taa ihan konkre­ti­aakin. Jotain mis­sä kohtaa lais­sa ja ase­tuk­sis­sa soti­las­vala ja työl­lisyys­su­un­nitel­ma rin­naste­taan. Kat­sos, min­ul­la on käsi­tys, että _molemmmat_ osa­puo­let sopi­vat työl­lisyys­su­un­nitel­man. Jollei se käy työt­tömälle, niin se on voi voi, mut­ta siitä _ei_ _saa_ työtön­tä ran­gaista mitenkään.

    Vastaa

  92. Perus­tu­lon yhtey­dessä on puhut­ta­va myös yhteiskun­nan sig­naaleista ja ennen muu­ta akti­iv­io­sista työt­tömien pom­put­telus­ta kohti työelämää.

    Mah­dol­lisu­us siir­tyä perus­tu­lol­la peräkam­marin pil­ve­polt­ta­jak­si / pää­toimisek­si net­tipelaa­jak­si on aivan todel­li­nen. Joillekin junior­eille jo nykyi­nen asun­to + 440 + pimeät tulot on kannustin.

    Vihreil­lä on sig­naloin­tion­gel­ma, vaik­ka ihmisku­va on kuin­ka ratio­naa­li­nen ja keityshakuinen niin silti…

    Perusk­oulun pää­tyt­tyä 16 vuot­ta van­hem­mat katoa­vat yhteiskun­nan seu­ran­nas­ta vapauteen.

    Asevelvol­lisu­us ja sen läkkärin­tarkas­tus on tämän jäl­keen ain­oa koh­ta mil­loin ihmi­sistä saadaan kiinni. 

    Mui­ta kiin­neko­htia kyksyä miten menee on sit­ten naisil­la äiti­tys­neu­von­ta ja kaikil­la mah­dolli­nen putoami­nen yhteiskun­nan tur­vaverkkoi­hin. Sik­si automaat­ti­nen ja jatku­va perus­tu­lo on ongel­malli­nen vaik­ka se ratkaisee monia muun­laisia hankaluuksia.

    Ode, mil­laisil­la keinoil­la sinus­ta saadaan otet­ta yhteiskun­nas­ta sivu­un siir­tyvi­in ihmisi­in ja mit­tjkä oli­si­vat niitä kos­ke­tus­pin­to­ja yhteiskun­nan kanssa?

    Vastaa

  93. Marko Hami­lo: Kir­joitin:

    “Perus­tu­lo vapaut­taa stig­mas­ta mikä on hyvä mut­ta ei tuo kan­nustei­ta tilalle. Perus­tu­lo on kan­nus­tavampi vas­ta niille jot­ka halu­a­vat vähän pon­nis­tel­la saadak­seen vähän enem­män, mut­ta ei niille, joi­ta huvit­taa vain sylkeä kattoon.” 

    Niin, siis jos (kun) on ihmisiä, jot­ka eivät halua lainkaan pon­nis­tel­la saadak­seen minim­i­tukea enem­män, niin sit­ten on. Hei­dän ole­mas­saolon­sa ei ole peruste jät­tää tekemät­tä muu­tok­sia, joiden vaiku­tuk­ses­ta muil­la ihmisil­lä olisi insen­ti­iv­it työn etsimiseen ja tekemiseen kun­nos­sa. Voimme olla täysin var­mo­ja siitä (vaik­ka yleen­sä vältänkin abso­lutisme­ja), että nykyisen viras­tois­sa juok­semisen kan­nustin­vaiku­tus on sekin pyöreä nolla.

    Vastaa

  94. “Maail­man koulute­tu­in työvoima pikaruokapaikoissa”

    Ihan var­masti koke­mus työelämästä ja myymis­es­tä on hyväk­si kaikille. Opiske­li­joille hyö­tyä olisi enem­män oman alan työskoke­muk­ses­ta opiskeluaikana.

    Kan­nus­ta­mal­la opiske­li­jat pien­palkkaisi­in hant­ti­hom­mi­in myös estetään niitä, joil­la ei ole “omaa alaa” tar­jol­la työl­listymässä pikaruokapaikkoihin.

    Eipä silti, parem­mal­ta­han ham­puri­aliset mais­tu­vat Suomes­sa kuin mis­sään muual­la. Yhteiskun­nan panos­tus kouk­lu­tuk­seen mais­tuu tuot­teis­sa. Jos sen paras tapa hyö­dyn­tää kunkin koulute­tun nahkaku­u­lan sisältöä, niin huonom­pi hommma. 

    Ps. Mil­lä taval­la Alkon pul­lo­jen pinoamien hyl­lyyn paran­taa kenekään opet­ta­jan taito­ja? Toki jos opet­taa ravintola-amk:ssa tai amiskessa sen voi ymmärtää?

    Vastaa

  95. tcrown: Todet­takoon tähän väli­in, että vaik­ka het­ki sit­ten piikit­telin Kal­lea tuos­ta sig­naloin­nista, niin tuo on kyl­lä aivan oikea ris­ki. Siis se, että perus­tu­lo muut­taa enem­män tai vähem­män vajaan työn­teon yhteiskun­nan kus­tan­nuk­sel­la huo­mat­tavasti nyky­istä hyväksy­tym­mäk­si. Ja ennen kaikkea, tuo siir­tymä toden­näköis­es­ti olisi luon­teeltaan pysyvä, eli vaik­ka sosi­aal­i­tur­va rukat­taisi­in takaisin nykyiselleen, ihmiset kok­i­si­vat itsen­sä edelleen yhtä oikeute­tuik­si sosi­aal­i­tur­vaan, ja tämä kaik­ki nimeno­maan sig­naali­vaiku­tuk­sen vuok­si. (ks. http://whywereason.wordpress.com/2011/10/05/misguided-incentives-in-schools/)

    Nos­tal­giaa, ehkä kat­tee­ton­takin, siihen että rahaa saa on jo totut­tu, ei tässä ole mitään hävit­tävää. Näin sik­si ettei sítä nöyryyt­tävää byrokra­ti­aa koeta henkilöko­htaisek­si ongel­mak­si, vaan sinän­sä aivan oikein jär­jestelmän ongel­mak­si. Luul­tavasti sos­su­so­tatar­i­nat ja tukiniksit pikem­minkin lujit­taa tukea saavien yhteisöä.

    Ja jos ali­palkkauk­seen tai silp­putöi­hin halu­taan puutt­tua, niin mik­si ihmeessä se kan­nat­taisi tehdä työn­hak­i­jan insen­ti­ivien kaut­ta? Eivätkö he halua vakaampia työ­suhtei­ta ja parem­paa palkkaa? Jos halu­taan enem­män vak­i­tu­isia työ­suhtei­ta niin käytössä on nom­raali valikoima vero­ja, sub­ven­tioi­ta ja normio­h­jaus­ta, toki tun­net­tuine rajoituksi­neen. Pienem­pi työt­tömyys aut­taisi asi­aa, jos työ­nan­ta­jien pitää kil­pail­la työvoimas­ta niin kyl­lä se näkyy työe­hdois­sa, ja toisin päin.

    Vastaa

  96. Marko Hami­lo: Toisaal­ta saat­taa tosi­aan olla niinkin, että moni täl­lainen kat­toon­syl­jeske­li­jä pitää sys­teemin hui­jaamista vain hauskana ajan­vi­et­teenä eikä edes sys­teemin nöyryy­tys­mekanis­meista kannustu.

    Hauskana tai ei, niin sys­teemin pom­po­tus- ja nöyryy­tys­mekanis­mi koetaan tuen saamisen hin­tana. Aina, kun asioil­la on hin­ta, sen sijaan että ne oli­si­vat ilmaisia, ihmisen suh­tau­tu­mi­nen niihin muuttuu.

    Jos pyy­dät naa­puril­tasi apua lumen luon­nis­sa, tar­jou­tu­mat­ta mak­samaan siitä mitään, hän toden­näköis­es­ti aut­taa sin­ua mielu­um­min kuin jos tar­jou­tu­isit mak­samaan palveluk­ses­ta euron. Euro kun on aivan liian pieni kor­vaus urakas­ta. Jos puolestaan kor­vaus­ta ei mak­se­ta, on help­po ajatel­la luo­vansa lumet ystävän palveluk­se­na ja saa­vansa palkkiok­si hyvän mie­len (ja ken­ties aut­tamishaluisen naa­purin siltä var­al­ta että joskus tarvit­see vastapalvelusta).

    Vaik­ka tämä analo­gia ei ole täs­mälleen vas­taa­va, kuvit­telisin, että saman­ta­painen mekanis­mi vaikut­taa perus­tur­vas­sa. Jos ihmi­nen kokee, että sen saamis­es­ta pitää mak­saa jokin hin­ta (= kestää tietois­es­ti aiheutet­tua nöyryy­tys­tä ja lait­taa peli­in omaa aikaa ja vaivaa), asenne on toden­näköisem­min että ote­taan irti kaik­ki mikä sil­lä hin­nal­la saadaan eikä var­masti ainakaan mitään ylimääräistä tehdä asian eteen (esim. etsitä akti­ivis­es­ti työ­paikkaa tai muil­la tavoin “mak­se­ta lisähin­taa”). Jos tuen saisi ilmaisek­si, mitään tekemät­tä, olisi vapaa ajat­tele­maan omaa elämään­sä ja omaa paras­taan, sen sijaan että kok­isi ole­vansa tais­telus­sa tukea myön­tävää ja nöyryy­tys­tä har­joit­tavaa tahoa vas­taan. Sil­loin työ­paik­ka ja sen tuo­ma taloudel­lisen ase­man paran­tu­mi­nen kiin­nos­ta­vat aivan eri taval­la — siis juuri samal­la taval­la kuin ne kaikkia muitakin ihmisiä kiin­nos­ta­vat. Ja saat­taisi­pa jonkin­lainen kiitol­lisu­u­den­ve­lan tapainen tun­nekin jäädä vaikut­ta­maan tule­vien val­in­to­jen taustalle.

    En sano, että ihmis­ten olisi hyvä suh­tau­tua näin — ratio­naalis­es­ti ajatellen tuen myön­täjä toki on aut­ta­ja eikä viholli­nen — vaan väitän että ihmisen psyykki­nen mekanis­mi nyt vain sat­tuu yleis­es­ti ottaen ole­maan täl­lainen. Sys­teemit kan­nat­taisi suun­nitel­la sel­l­aisik­si, että ne palvel­e­vat ihmistä sel­l­aise­na kuin ihmi­nen on; ei sel­l­aise­na kuin hänen toiv­otaan tai kuvitel­laan olevan.

    Vastaa

  97. Mat­ti H: Kun nyt ollaan vihrei­den kansane­dus­ta­jan blo­gi­sivul­la, on paikallaan kysyä: entä sit­ten? Vähem­män työtä, vähem­män kulu­tus­ta. Mikä tässä on vihrey­den kannal­ta ongelma? 

    Ne kak­si sanaa “yhteiskun­nan kus­tan­nuk­sel­la”. Tai en tiedä onko se vihrey­den kannal­ta ongel­ma, mut­ta min­ulle on.

    Vastaa

  98. Liian van­ha:
    Jos sijaista vält­tämät­tä tarvi­taan niin sitä varten se on jo organ­isoitu etukä­teen eli paikalle löy­tyy valmis henkilö. 

    Liian van­ha elää kokoa­jan demarielämää eli kuvit­telee, että kaik­ki yri­tyk­set ovat suuria tai vähin­täänkin keskisuuria.

    Edelli­nen itse palkkaa­mani henkilö palkat­ti­in vain kol­men viikon isyys­lo­man sijaiseksi. 

    Esimerkik­si rav­in­to­la-alal­la on aivan nor­maalia että sairaslomien ja muiden sijaisu­udet oste­taan joko vuokrafir­mas­ta tai teetetään oma­l­la veroko­r­tilla mut­ta silti keikkatyöläisil­lä. Ymm­rätääk­seni ihan sama jut­tu tak­seil­lakin, isän­tä soit­telee ei-vak­i­tu­isille kuskeille sil­loin kun tarvi­taan sat­un­naista ajajaa.

    Vastaa

  99. Mikael M.: Voisi­han hän tietysti sil­loinkin han­kkia riit­tävän vaka­van mak­suhäir­iömerkin­nän, jol­loin opin­to­laina evät­täisi­in, ja taas voisi käy­dä sossussa.

    Huh huh. Jälleen hieno esimerk­ki siitä, miten sys­tee­mi palk­it­see vas­tu­ut­to­muud­es­ta tai suo­ras­ta keplot­telus­ta ja rankaisee siitä, että on koit­tanut tehdä parhaansa pitääk­seen talouten­sa kunnossa. 

    Muutenkin kir­joituk­sesi oli erinomainen.

    Vastaa

  100. JTS:
    Perusk­oulun pää­tyt­tyä 16 vuot­ta van­hem­mat katoa­vat yhteiskun­nan seu­ran­nas­ta vapau­teen. Asevelvol­lisu­us ja sen läkkärin­tarkas­tus on tämän jäl­keen ain­oa koh­ta mil­loin ihmi­sistä saadaan kiinni. 

    Mui­ta kiin­neko­htia kyksyä miten menee on sit­ten naisil­la äiti­tys­neu­von­ta ja kaikil­la mah­dolli­nen putoami­nen yhteiskun­nan tur­vaverkkoi­hin. Sik­si automaat­ti­nen ja jatku­va perus­tu­lo on ongel­malli­nen vaik­ka se ratkaisee monia muun­laisia hankaluuksia. 

    Tää on hyvä point­ti, mut­ta liit­tyy perus­tu­loon huonos­ti, kos­ka nykyi­nenkään malli ei huole­h­di pudokkaista. Mikael M:n mainit­se­mat kaupun­ki-inti­aan­it ovat oiva esimerk­ki nyky­hyv­in­voin­ti­val­tiomme tuot­tamista avuste­tu­ista. Jos yhteiskun­nan kiin­nos­tus avustet­tavi­in kitey­tyy nip­pu­un tosit­tei­ta, joil­la avun saa­jan täy­tyy keplotel­la leipän­sä hoitaen rahali­iken­net­tään tut­tavien pankki­tilien kaut­ta, voidaan tuskin puhua huolenpidosta. 

    Perus­tu­lo lopet­taisi hölmölän mallin ja siirtäisi hyv­in­voin­ti­val­tio­ta taas askeleen vakaam­malle maaperälle. On suun­na­ton sääli, että perus­tu­loa vas­tuste­taan kiivaim­min tahoil­ta, jot­ka eivät selvästi ole mis­sään kos­ke­tuk­sis­sa nykyiseen työkkäri-sossu-sotkuun.

    Vastaa

  101. “Ihan var­masti palkataan ihmisiä lyhy­i­hin sijaisuuk­si­in sairaus­lomien ajak­si. Miten kol­men työn­tek­i­jän yri­tys sijaista ketään sisäisesti?”

    Har­vas­sa alka­vat olla työt joi­hin voi palkata henkilön kylmiltään
    Ja sil­loin laatu on mitä sattuu

    Nykyään lyhyet pois­saolot kor­vataan jous­toil­la eli muut tekevät pitem­pää päivää tai viive kas­vaa kuten olette huo­man­neet esim sähkökatko­jen aikaan

    Kun­nal­la voi vielä palkata seisoske­li­jan, tuo on tyyp­il­listä virkamieskulttuuria.
    Muis­tan vielä kun virkamiehen päivänkin pois­saoloon piti palkata sijainen

    Mut­ta esim asi­akas­palvelus­sa käytetään usei­ta tieto­jär­jestelmiä, kuka ehtii opastamaan/oppimaan henkilön jär­jestelmi­in ? Se vie vain toisen henkilön pois riv­istä ja jäl­jel­lä on enää yksi

    Toisek­si mon­et työt vaa­ti­vat viral­lisia pätevyyk­siä, kursse­ja ja lupia enne kuin työn aloit­ta­mine onnistuu

    Vastaa

  102. Voinet var­maan sana­he­linäsi tuek­si osoit­taa ihan konkre­ti­aakin. Jotain mis­sä kohtaa lais­sa ja ase­tuk­sis­sa soti­las­vala ja työl­lisyys­su­un­nitel­ma rin­naste­taan. Kat­sos, min­ul­la on käsi­tys, että _molemmmat_ osa­puo­let sopi­vat työl­lisyys­su­un­nitel­man. Jollei se käy työt­tömälle, niin se on voi voi, mut­ta siitä _ei_ _saa_ työtön­tä ran­gaista mitenkään.

    Ase­tuk­ses­sa 1344/2011 tode­taan, että “suun­nitel­man osa­puo­let allekir­joit­ta­vat työl­listymis­su­un­nitel­man”. Vas­taavasti lais­sa 312/2010 tode­taan, että työtön työn­hak­i­ja on velvolli­nen osal­is­tu­maan ko. suun­nitel­man laad­in­taan. Käytän­nössä tämän suun­nitel­man laatii vira­nomainen ja jos sisältö ei työn­hak­i­jaa miel­lytä, hänen on haet­ta­va suun­nitel­maan muu­tos­ta. Jos muu­tos­ta ei myön­netä, saa päätök­ses­tä valit­taa. Joka tapauk­ses­sa suun­nitel­ma on kuitenkin allekir­joitet­ta­va. Jos ei allekir­joi­ta, lakkaa työn­haku ole­mas­ta voimas­sa (saman lain 6a§) ja tulee karenssi. Eli työvoima­toimis­ton näkökul­ma on oikea.

    Ver­taus asevelvol­lisu­us­laki­in on aiheelli­nen. Asevelvol­lisu­us­lais­sa tode­taan täysin vas­taavasti, että vala on van­not­ta­va tai vaku­u­tus annet­ta­va. Jos ei anna vaku­u­tus­ta, seu­raa asi­as­ta (paljon kovem­pia) sanktioita.

    Vastaa

  103. mil­laisil­la keinoil­la sinus­ta saadaan otet­ta yhteiskun­nas­ta sivu­un siir­tyvi­in ihmisi­in ja mit­tjkä oli­si­vat niitä kos­ke­tus­pin­to­ja yhteiskun­nan kanssa?

    Meil­lä on ihan äsket­täin säädet­ty laki etsivästä nuoriso­työstä. Sen mukaan kun­nalle on lähetet­tävä tiedot kaik­ista koulu­tuk­sen keskeyt­tävistä nuorista, perusk­oulun jäl­keen elämästä tip­puneista sekä armei­jan keskeyt­tävistä nuorista. Tämän tapaisil­la keinoil­la voidaan nuo nuoret tavoittaa.

    Toinen hyvä tapa olisi määrätä ase- ja työvelvol­lis­ten valvon­taan tarkas­tusti­laisu­us, johon olisi saavut­ta­va esim. ker­ran viidessä vuodessa uut­ta palveluskelpoisu­us­lu­ok­i­tus­ta varten. Ikäkaut­e­na 18–25 tilaisu­us olisi ker­ran kahdessa vuodessa, jollei ole armei­jas­sa, työssä tai koulutuksessa.

    Vastaa

  104. tcrown: Ne kak­si sanaa [mah­dol­lisu­us elää] “yhteiskun­nan kus­tan­nuk­sel­la”. Tai en tiedä onko se vihrey­den kannal­ta ongel­ma, mut­ta min­ulle on.

    Niin­pä, eiköhän se ole vihrey­den kannal­ta suurem­pi ongel­ma, että talout­ta ja kulu­tus­ta pyritään yhteiskun­nan pain­os­ta­mana kas­vat­ta­maan kuin että annet­taisi­in vähään tyy­tyvien elää vähäl­lä tyytyväisesti.

    Mut­ta mikä ongel­ma tämä sin­ulle on, moraa­li­nen vai taloudelli­nen? Tuskin­pa ainakaan taloudelli­nen, sil­lä kyl­lä tämän nykyisen sosi­aal­i­tuk­iby­rokra­t­ian ylläpitämi­nen tulee selvästi kalli­im­mak­si kuin yksinker­tainen perustulo.

    Vielä halu­aisin kiin­nit­tää huomiosi, ja muidenkin, Saaran main­ioon kir­joituk­seen, jos­sa hän selit­tää avun saamiseen liit­tyvää psykolo­giaa. Talous kun ei ole pelkkää “rahanteko­järkevyyt­tä”.

    Vastaa

  105. Liian van­ha:

    Ei näitä lyhy­itä saikku­ja varten ketään palkata, sitä varten on sisäi­nen sijaistus.

    Aika jän­nä hom­ma, eivätköhän ne min­ua lyhy­taikaisi­in töi­hin palkan­neet tien­neet tätä?

    Työ­paikko­ja ja töitä on eri­laisia, joi­hinkin kan­nat­taa palkata sijaisia ja joi­hinkin ei. Jois­sain paikois­sa työtä pystyy tekemään pienel­lä pere­hdy­tyk­sel­lä, jois­sain vaa­di­taan pidem­pää. Yleen­sä kuitenkin ker­ta­pere­hdy­tys riit­tää, ja työpätk­iä voi tehdä sit­ten useampia.

    Vastaa

  106. Samuli Saarel­ma:

    Mikael M.: : Voisi­han hän tietysti sil­loinkin han­kkia riit­tävän vaka­van mak­suhäir­iömerkin­nän, jol­loin opin­to­laina evät­täisi­in, ja taas voisi käy­dä sossussa. 

    Huh huh. Jälleen hieno esimerk­ki siitä, miten sys­tee­mi palk­it­see vas­tu­ut­to­muud­es­ta tai suo­ras­ta keplot­telus­ta ja rankaisee siitä, että on koit­tanut tehdä parhaansa pitääk­seen talouten­sa kunnossa. 

    Käsit­tääk­seni ainakin Helsingis­sä annetaan sosi­aal­i­toimis­tos­ta lainaa jos val­tion­takaus on evät­ty. Eli sitä samaa sum­maa ei saa toimeentulotukena.

    ********

    Miten jos perus­tu­los­sakin olisi erään­lainen työssäoloe­hto? Eli kun on ollut tarpeek­si töis­sä (saanut tarpeek­si palkkaa / mak­sanut tarpeek­si vero­ja) niin voi hakea perus­tu­loa jos halu­aa. Kun on saanut perus­tu­losta päätök­sen, niin saa “perus­tuloveroko­rtin”.

    Perus­tu­lo olisi aluk­si pieni. Palka­s­ta mak­set­taisi­in suurem­paa veroa, mut­ta palk­ka ei leikkaa perus­tu­loa. Sen sijaan jokainen ansait­tu euro korot­taa perus­tu­loa määräa­jak­si (erään­lainen koro­tu­sosa). Tämä koro­tu­sosa myön­net­täisi­in kun toimit­taa palkka­todis­tuk­sen mak­sa­jalle. Tämä kan­nus­taisi työn­tekoon, kos­ka työn­teko vaikut­taa tuki­in posi­ti­ivis­es­ti, jol­loin nykyi­nen työn­teko tuo tur­vaa jos jatkos­sa on heikom­min työtä.

    Tämä vaatisi tietenkin jonkin ver­ran byrokra­ti­aa, mut­ta koro­tu­sosan laskem­i­nen olisi huo­mat­tavasti helpom­paa kuin nykyi­nen sovit­telu, kos­ka perus­tu­loon lisätään vain tiet­ty pros­ent­ti ansai­tus­ta palka­s­ta. Lisäk­si perus­tu­ki ei odot­taisi palkka­todis­tus­ta, vaan palkka­todis­tuk­sen viivästymi­nen viivästyt­tää vain koro­tu­sosaa, joka on huo­mat­tavasti pienem­pi summa.

    Use­at ehdo­tuk­set tääl­lä vaa­ti­vat jär­jestelmää joka pystyyy seu­raa­maan mak­set­tu­ja palkko­ja ja vero­ja reaali­aikaises­ti. Yri­tyk­set eivät kai kuitenkaan tilitä ennakon­pidä­tyk­siä verot­ta­jalle joka kuukausi, joten nykyjär­jestelmä ei siihen pystyisi.

    Jos halu­aa niin kaikille voitaisi­in mak­saa perus­tu­loa (eli ensim­mäis­es­tä työssäoloe­hdos­ta luovut­taisi­in), mut­ta kaikille mak­set­ta­va pieni tuki nousisi samal­la taval­la työtä tekemällä.

    Vastaa

  107. Saara:

    En sano, että ihmis­ten olisi hyvä suh­tau­tua näin – ratio­naalis­es­ti ajatellen tuen myön­täjä toki on aut­ta­ja eikä viholli­nen – vaan väitän että ihmisen psyykki­nen mekanis­mi nyt vain sat­tuu yleis­es­ti ottaen ole­maan täl­lainen. Sys­teemit kan­nat­taisi suun­nitel­la sel­l­aisik­si, että ne palvel­e­vat ihmistä sel­l­aise­na kuin ihmi­nen on; ei sel­l­aise­na kuin hänen toiv­otaan tai kuvitel­laan olevan. 

    Tästä olen samaa mieltä. Sik­si kan­natankin perus­tu­lon yhdis­tämistä sosi­aal­i­tur­vatili­in. Järkevät kan­nus­timet, mut­ta ei sel­l­aista kyyky­tys­tä joka saa apua saa­van koke­maan yhteiskun­nan jok­sikin, jol­ta kan­nat­taa lyp­sää kaik­ki mitä saa.

    Vastaa

  108. Eras­totenes alek­san­dri­alainen: Meil­lä on ihan äsket­täin säädet­ty laki etsivästä nuorisotyöstä.

    Kun­nil­la on oma käsi­tyk­senä tähänkin käytet­tävistä rahoista. Hyvä asia ilman muu­ta, että on lain tukea.

    Valvon­na kohteil­la puolestaan om myös oma käsi­tyk­sen­sä siitä, kuin­ka vähäi­nen etsimi­nen on aivan riit­tävästi ja jopa liikaa.

    Perus­tu­lo pois­taa yhden väli­neen ihmis­ten popot­tamiseen eikun tavoit­tamiseen. Samaan asi­akokon­aisu­u­teen kuu­lu­vat työt­tömien ter­veystarkas­tuk­set ja muut vas­taa­vat aktivoivat asiat. 

    Poli­isin ja oikeuslaitok­sen reurssit ovat myös yksi osa kokon­aisu­ut­ta. Näpis­te­lykier­teeseen puut­tumi­nen edel­lyt­tää jonkin­laista kiin­ni­jäämis­riskiä ja kykyä seu­raa­muk­si­in vuot­ta nopeam­mas­sa ajas­sa. Seu­raa­muk­set ovat sekä oikeudel­lisia että sosial­i­huol­lol­lisia. Perus­tu­lo myös luo har­maan talouden / rikol­lisen elämän­muodon mahdollisuuden.

    Perus­tu­lon kri­ti­ikissä on omat pointtinsa.

    Vastaa

  109. Totte: Käsit­tääk­seni ainakin Helsingis­sä annetaan sosi­aal­i­toimis­tos­ta lainaa jos val­tion­takaus on evät­ty. Eli sitä samaa sum­maa ei saa toimeentulotukena. 

    Henkilöko­htais­es­ti en tunne ketään luot­toti­eton­sa tahal­laan polt­tanut­ta opiske­li­jaa, mut­ta Tam­pereen yliop­pi­lasle­hdessä oli asi­as­ta jut­tua jokunen vuosi takaperin:

    http://www.aviisi.fi/artikkeli/?num=2/2008&id=66eb28b

    Tieto tästä tem­pus­ta on lisäk­si kiertänyt kansan­vi­isaut­e­na jo pidem­pään, mut­ta sehän ei tietenkään takaa, että jut­tu pitäisi paikkansa. Kiitos siis joka tapauk­ses­sa täs­men­nyk­ses­tä, olisi mie­lenki­in­toista saa­da jostain vahvis­tus ajan­ta­sais­es­ta tilanteesta.

    Vastaa

    1. Tätä luot­toti­eto­jen tahal­lista polt­tamista tapah­tui aikanaan (yllä­tys yllä­tys) oikeusti­eteel­lisessä tiedekun­nas­sa. Sil­loin Helsin­ki vas­tave­t­ona alkoi myön­tää lainaa pankistaan. (Mitä Helsingillä ei olisi) Samal­la päätet­ti­in tar­jo­ta muu­ta­ma viikko viikos­sa työtä opiske­li­joille, jot­ka loman aikana tuli­vat manku­maan toimeentulotukea.

      Vastaa

  110. Eiköhän olisi aika vapaut­taa pienen mit­takaa­van har­maa basaar­i­talous, ilman että puu­tu­taan jokaiseen mah­dol­liseen veroeu­roon. Kyyläämi­nen pas­sivoi, vähän kun löysät­täs ruo­hon­ju­uriyrit­tämisen vah­taus­ta, niin ihmiset voisi­vat jopa yllättää…

    Why Black Mar­ket Entre­pre­neurs Mat­ter to the World Economy
    http://www.wired.com/magazine/2011/12/mf_neuwirth_qa/

    Vastaa

  111. “Työ­paikko­ja ja töitä on eri­laisia, joi­hinkin kan­nat­taa palkata sijaisia ja joi­hinkin ei. Jois­sain paikois­sa työtä pystyy tekemään pienel­lä pere­hdy­tyk­sel­lä, jois­sain vaa­di­taan pidem­pää. Yleen­sä kuitenkin ker­ta­pere­hdy­tys riit­tää, ja työpätk­iä voi tehdä sit­ten useampia.”

    Näin on, mut­ta yhä harvem­mas­sa ovat työt joi­hin voi tul­la kylmiltään.

    Vak­i­tu­inen tuu­rare­itakin on ollut iän päivän, joten ei byrokra­tia ainakaan niiden esteenä ole ollut

    Vastaa

  113. Eras­totenes alek­san­dri­alainen: Ase­tuk­ses­sa 1344/2011 tode­taan, että “suun­nitel­man osa­puo­let allekir­joit­ta­vat työl­listymis­su­un­nitel­man”. Vas­taavasti lais­sa 312/2010 tode­taan, että työtön työn­hak­i­ja on velvolli­nen osal­is­tu­maan ko. suun­nitel­man laad­in­taan. Käytän­nössä tämän suun­nitel­man laatii vira­nomainen ja jos sisältö ei työn­hak­i­jaa miel­lytä, hänen on haet­ta­va suun­nitel­maan muu­tos­ta. Jos muu­tos­ta ei myön­netä, saa päätök­ses­tä valit­taa. Joka tapauk­ses­sa suun­nitel­ma on kuitenkin allekir­joitet­ta­va. Jos ei allekir­joi­ta, lakkaa työn­haku ole­mas­ta voimas­sa (saman lain 6a§) ja tulee karenssi. Eli työvoima­toimis­ton näkökul­ma on oikea.

    Ver­taus asevelvol­lisu­us­laki­in on aiheelli­nen. Asevelvol­lisu­us­lais­sa tode­taan täysin vas­taavasti, että vala on van­not­ta­va tai vaku­u­tus annet­ta­va. Jos ei anna vaku­u­tus­ta, seu­raa asi­as­ta (paljon kovem­pia) sanktioita.

    Sinä kyl­lä elät ihan omas­sa mielikuvitusmaailmassasi.

    > Käytän­nössä tämän suun­nitel­man laatii viranomainen

    Jollei se miel­lytä työn­hak­i­jaa, niin se ei ole yhteis­es­ti sovittu.

    312/2010

    > Työt­tömäl­lä työn­hak­i­jal­la ja 5 a luvus­sa tarkoite­tul­la muu­tostur­van piiri­in kuu­lu­val­la työn­hak­i­jal­la on oikeus työllistymissuunnitelmaan.

    Ei pakko, ei velvollisuus.

    > Työl­listymis­su­un­nitel­maa tai sitä kor­vaavaa suun­nitel­maa on tark­istet­ta­va työn­hak­i­jan haas­tat­telun yhtey­dessä tai työn­hak­i­jan pyyn­nöstä, jollei tark­ist­a­mi­nen ole ilmeisen tarpeetonta.

    Työn­hak­i­jan pyyn­töä kunnioitettava.

    > Työl­listymis­su­un­nitel­ma tai sitä kor­vaa­va suun­nitel­ma perus­tuu työn­hak­i­jan omi­in työtä tai koulu­tus­ta koske­vi­in tavoit­teisi­in ja arvioitu­un palvelutarpeeseen.

    Työn­hak­i­jan omat tavoit­teet ja arviot ensisijaisina.

    > Työn­hak­i­ja ja työ- ja elinkeino­toimis­to sopi­vat työl­listymis­su­un­nitel­man tai sitä kor­vaa­van suun­nitel­man toteu­tu­misen seu­ran­nas­ta ja allekir­joit­ta­vat suunnitelman.

    Työn­hak­i­ja on ensisijaisena.

    > Työ- ja elinkeino­toimis­ton on akti­ivis­es­ti tar­jot­ta­va työtä ja koulu­tus­ta sekä jär­jestet­tävä työl­listymis­su­un­nitel­maan tai sitä kor­vaavaan suun­nitel­maan sisäl­tyviä palvelu­ja ja toimen­piteitä työ- ja elinkeino­toimis­ton käytet­täväk­si osoitet­tu­jen määrära­ho­jen rajois­sa. Työ- ja elinkeino­toimis­ton on myös seu­rat­ta­va työl­listymis­su­un­nitel­man tai sitä kor­vaa­van suun­nitel­man toteu­tu­mista ja osaltaan huole­hdit­ta­va palvelupros­essin etenemisestä.

    Tarjottava…järjestettävä…seurattava. Tämä ei tarkoi­ta pakottamista.

    > Ver­taus asevelvol­lisu­us­laki­in on aiheellinen.

    Höpöhöpö.

    Vastaa

  114. Marko Hami­lo: Tästä olen samaa mieltä. Sik­si kan­natankin perus­tu­lon yhdis­tämistä sosi­aal­i­tur­vatili­in. Järkevät kan­nus­timet, mut­ta ei sel­l­aista kyyky­tys­tä joka saa apua saa­van koke­maan yhteiskun­nan jok­sikin, jol­ta kan­nat­taa lyp­sää kaik­ki mitä saa.

    Aika jän­nää! Min­un tun­te­mani työt­tömät eivät kyl­lä perus­toimeen­tu­lon lisäk­si lyp­sä yhteiskunnal­ta mitään. Sen sijaan työl­liset ovat kyl­lä luke­neet lait hyvin tarkkaan, ja heille sataa koti­hoidon­tukea, mikäliekotikun­nos­tus­tukea, kilo­metriko­r­vauk­sia, lounase­t­ua, yöpymisko­r­vauk­sia, päivära­haa yms. enem­mänkin kuin laki antaisi myöten.

    Vastaa

  115. Osmo, pakko kom­men­toi­da noi­hin “tyokkarin luvut eivat hei­jas­ta todel­lisu­ut­ta” ja “pikku­fir­ma ottaa tietenkin sijaisen sairaslo­man ajak­si”. Ei ota, on nahty ja koet­tu. Mielu­um­min yrit­ta­ja painaa itse pidem­paa paivaa. 

    On mah­do­ton­ta uskoa, etta jos tyokkaris­sa on auki 20 000 — 40 000 paikkaa ja tyon­hak­i­joi­ta on 200 000, jos­sain muual­la ilmoitet­tu­ja paikko­ja tai piilo­ty­opaikko­ja olisi 180 000 lisaa, tai edes 100 000 lisaa. Kun viimek­si itse etsin akti­ivis­es­ti toi­ta, selasin paivit­tain kaik­ki mah­dol­liset net­ti- ja sanomale­hti-ilmoituk­set + mol.fin. Huo­masin, etta suuri osa paikoista on tismall­een samo­ja, esim. kun­tien paikat ovat mol:issa, sanomale­hdessa ja usein lisak­si jol­lain muul­la tyonhakusivustolla. 

    Jos tarkkaan tutk­it mol:ia, huo­maat, etta siel­la ilmoite­taan sama paik­ka use­assa eri kat­e­go­ri­as­sa, esim. sih­teerin tyot tomis­to­toiden ja kau­pal­lis­ten toiden otsikon alla. Nain sik­si, etta tyonan­ta­ja on postan­nut saman paikan use­am­paan kat­e­go­ri­aan varmis­taak­seen nakyvyy­den. Todel­lis­ten avoin­ten paikko­jen maara on siis jopa vahem­man, kuin tyopaikkail­moi­tusten maaran perus­teel­la luulisi.

    Kau­pal­lisil­la tyopaikka­sivus­toil­la kuten Aar­resaari, Mon­steri jne ilmoitel­laan usein palkat­tomista har­joit­telu­paikoista tyopaikka­n­imikkei­den alla, seka sel­l­ai­sista hant­ti­hom­mista, joi­hin kukaan taysi­jarki­nen ei lahde (lehtimyyn­tia pel­ka­lla provikka­pal­ka­lla ja palk­ka juok­see vas­ta kun ylit­taa tietyn myyn­ti­sal­don, sal­do toki nol­lau­tuu kuukausit­tain. Ja esimerkki­ni on oikea tyopaik­ka, jos­sa itse opiskelu­aikana yritin olla). 

    Ilmoit­ta­mat­ta jatet­ta­vat paikat tayte­taan usein sisaisel­la menet­te­lyl­la eli niis­sa ei varsi­nais­es­ti avaudu uut­ta tyota. Monien koke­mus on, etta sisainen siir­to tarkoit­taa, ettei ketaan palkata siihen pesti­in jos­ta joku yleni. Hom­mat vain jae­taan muille tai paikkaan ote­taan harjoittelija/tyossaoppija.

    Olisi jo vih­doin aika tun­nus­taa, etta tyot­to­myys etenkin suures­sa mit­takaavas­sa ei ole yksilon ongel­ma tai yksilon puut­teista johtu­vaa, vaan yhtei­son rak­en­teelli­nen tai poli­it­ti­nen ongel­ma — henkilo­ko­htainen on poli­it­tista, kuten 70-luvul­la tavat­ti­in sanoa.

    Vastaa

  116. Teille, joiden mieles­ta on help­po loy­taa pat­ka- ja keikka­toi­ta. Sehan on koko perus­tu­lon juju. Vaik­ka tek­isitkin pat­ka- ja keikka­toi­ta, et joudu kadulle, jos 1–2 kuukaut­ta (tai pidem­paankin) on hil­jaista keikkar­in­ta­mal­la. Ja argu­ment­tine nimeno­maan tuke­vat sita, etta tyon­teko on kaut­taal­taan siir­ty­mas­sa pesti­hom­mi­in — tehdaan vuokraty­ona ja free­lance­ri­na — ei enaa vak­i­tuises­sa tyosuhteessa.

    Itse tein koko opiskelu­a­jan silp­putoi­ta, yhteen­sa ehdin olla noin 10 paikas­sa. Opin­totuen ja pien­ten, sat­un­nais­ten tyotu­lo­jen yhdis­tel­ma toi­mi erit­tain hyvin, kun aina kan­nat­ti ottaa uusi hom­ma edel­lisen lop­ut­tua. Valmis­tut­tuani tein parhaim­mil­laan 3 tyota yhta aikaa, sil­la mielu­um­min otin sen kol­man­nen kuin jain 1–2 varaan, jois­sa tyotun­nit eivat riit­ta­neet elan­toon ja olisin joutunut anele­maan ja odot­tele­maan tukia jatku­van paperiso­dan pyorteis­sa. Olisi­pa ollut henkises­ti helpot­tavaa tietaa, etta aina on kuitenkin joku kk-sum­ma tiedos­sa, tyomaaran vai­hteluista huoli­mat­ta. En myoskaan uskaltanut perus­taa omaa yri­tys­ta siina pelos­sa, etta jos 3 keikkaty­otani lop­pu­vat, olen tyot­to­myys­tukien ulot­tumat­tomis­sa (yrit­ta­jal­ta vaa­di­taan 2 v. tyot­to­myyskas­samak­su­ja ennen kuin saa tukia). 

    Aika vahalle tassa(kin) keskustelus­sa jaa se sosi­olo­gien huomio, etta kos­ka ihmistyo joka tapauk­ses­sa vahe­nee maail­mas­ta automaa­tion myota (talous­mall­imme tavoite­han lop­ul­ta on tehostaa kaik­ki aarim­milleen, jol­loin tuotan­non pitaisi olla puoli-ilmaista ja tuot­tei­den kat­teet hui­pus­saan). Eiko kuitenkin kaik­ki kan­nat­taisi pitaa kelka­s­sa, jot­ta kukin voisi antaa yhteiskun­nalle edes sen panok­sen, mihin kul­loinkin pystyy — osaamis­taan ja yrit­teliaisyyt­taan aina sil­loin, kun siihen on tarvet­ta tai sopi­va markki­narako? On paa­ton­ta, etta kaikkia koulute­taan vahin­taan 12 vuot­ta, suur­in­ta osaa 15–17 vuot­ta, ja sen jal­keen osa jate­taan kokon­aan turhi­na malek­si­maan, kun kokopai­vaty­ota ei enaa ole kaikille.

    Vastaa

  117. Mä en ymmär­rä tätä perus­tu­lon tarvet­ta. Johan meil­lä on työt­tömyyspäivära­ha, joka ottaa pätkä­työt ja osa-aikatyöt hyvin huomioon. Jos saat jonkun parin viikon sijaisu­u­den, niin siltä ajal­ta et saa tukea. Jos saat lyhyem­män sijaisu­u­den tai osa-aikatyötä, niin saat päivära­hasi sovitel­tuna. Euron työ pienen­tää tukea viisikym­men­tä sent­tiä. Siitä voi itsekukin laskea, että palka­s­ta jää käteen ihan konkreet­tisia euro­ja. Asum­is­tukea ei ihan pien­estä tulon­lisäyk­ses­tä tark­iste­ta, ja vaik­ka tark­iste­taan, niin silti net­to­tu­lot kas­va­vat. Eivätkä kaik­ki työt­tömät asum­is­tukea edes saa, kos­ka monil­la on hyvä­tu­loinen puoliso tai omis­tusasun­to. Joka tapauk­ses­sa asum­is­tu­ki tark­iste­taan takaisin jos tulot pätkä­työn jäl­keen tippuvat.

    (Jotkut onnet­tomat ovat tietysti toimeen­tu­lotues­sa kiin­ni, mut­ta nämä oli­si­vat samas­sa loukus­sa myös perus­tu­lon kanssa. Perus­tu­lo­han ei, mis­sään järkevässä mallis­sa, ole toimeen­tu­lotuen kokoinen. Toimeen­tu­lo­tukiri­ip­pu­vu­us on ongel­ma, jos­ta päästään eroon korot­ta­mal­la ensisi­jaisia syype­r­usteisia etuuk­sia tai pienen­tämäl­lä toimeen­tu­lo­tukea. Nyt hal­li­tus korot­ti myös toimeen­tu­lo­tukea, jol­loin köy­hyys­loukuista ei päästy eroon. Tietysti vastapain­ona köy­hät sai­vat lisää rahaa, joka on var­maan joidenkin mielestä köy­hien kannal­ta arvokkaampi asia.)

    Työn­vas­taan­ot­tamis­es­ta työtön voi hyö­tyä myös monel­la muul­la tapaa: työt­tömän kannal­ta tärkeä työssäoloe­hto täyt­tyy, tule­vaisu­u­den kannal­ta tärkeä työeläke suure­nee ja joskus jopa tule­va van­hempainpäivära­ha suure­nee. Ja tietysti saa itselleen mielekästä tekemistä, arvokas­ta työkoke­mus­ta ja jalan jonkun työ­paikan oven väliin.

    Kyl­lä työn­tek­i­jäl­lä jo nyt on intresse­jä ottaa työtä vas­taan. Taloudel­lisia, mut­ta myös muun­laisia. Byrokra­tia on esteistä pienin, se ei oikeasti ole suuri vai­va täyt­tää taulukkoon “työtön” sijas­ta “työssä” ja kiikut­taa palkkakuitit postiin.

    Suurin este hant­ti­hom­mien vas­taan­ot­tamiselle oli ainakin min­un kuu­den kuukau­den työt­tömyy­den aikana sopi­van työn löytämi­nen. En halun­nut muu­ta kuin koulu­tus­ta vas­taavaa työtä, eikä asiantun­ti­ja­hom­mi­in palkata ketään päiväk­si. Mikään määrä perus­tu­loa ei olisi tilan­net­ta muut­tanut. En men­nyt torikaup­pi­as­ta sijais­ta­maan, kos­ka en halun­nut käyt­tää aikaani ja ener­giaani todel­lisen työn­haun kannal­ta tarpeet­tomaan touhu­un enkä halun­nut täyt­tää CVtäni todel­lisen työn­haun kannal­ta tarpeet­toma­l­la koke­muk­sel­la. Byrokra­tial­la ja työn taloudel­lisel­la palk­it­se­vu­udel­la ei ollut mitään tekemistä ratkaisuni kanssa, joten niiden kor­jaami­nen ei ratkaisua myöskään muuttaisi.

    Vastaa

  118. Amaem:
    En myoskaan uskaltanut perus­taa omaa yri­tys­ta siina pelos­sa, etta jos 3 keikkaty­otani lop­pu­vat, olen tyot­to­myys­tukien ulot­tumat­tomis­sa (yrit­ta­jal­ta vaa­di­taan 2 v. tyot­to­myyskas­samak­su­ja ennen kuin saa tukia).

    Kas­saa vai­h­ta­van jälk­isuo­jan takia katkok­sia ei ansio­tur­vaan tule (kts. esim.: http://www.syt.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=61&Itemid=62&lang=fi ). Sosi­aal­i­tur­va on paljon mainet­taan parempi.

    Vastaa

    1. Katkos kyl­lä tulee, mut­ta tuon sään­nön ansios­ta yrit­täjältä vaa­di­taan vain suosi yrit­täjyyt­tä, kun hän olisi ilman yri­tyk­sen perus­tamista voin­ut alkaa nos­taa työt­tömyysko­r­vaus­ta heti.

      Vastaa

  119. Euroopas­sa on kym­meniä miljoo­nia työt­tömiä, maail­man­laa­juis­es­ti var­maankin yli mil­jar­di? Minkälainen yhteiskun­ta se olisi, jos­sa näille kaikille olisi jotakin työtä? Kom­mu­nisti­nen? Mikä sit­ten on työtä? Afrikas­sa var­maan se ymmär­retään eri taval­la kuin Euroopassa.

    Ei. On utopi­aa kuvitel­la, että kaikille ihmisille nykyisel­lä tehokku­udel­la ja työ­tahdil­la löy­ty­isi töitä. Päin­vas­toin — työn tekem­i­nen on vähen­emässä. Ratkaisuna on oikeas­t­aan vain ja ain­oas­taan työaiko­jen lyhen­tämi­nen ja sitä kaut­ta palkko­jen pienen­e­m­i­nen ja elin­ta­son lasku samal­la kun työt jae­taan use­am­mille. Kuka täl­laiseen on län­si­mais­sa valmis, onkin toinen kysymys.

    Tässä tul­laan hyvin nopeasti peruskysymys­ten äärelle: mikä on elämiselle vält­tämätön­tä, tarpeel­lista, hyödyl­listä ja mukavaa? Suomes­sa riit­tää ruokaa kaikille ja aika hyvin kat­to pään päälle. Mitäs seuraavaksi?

    Vastaa

    1. Panu
      Mik­si työa­jan lyhen­e­m­i­nen johtaisi elin­ta­son lasku­un, jos lähtöko­htana on, että enti­nen tavaramäärä saadaan tehdyk­si pienem­mäl­lä työmäärällä?

      Vastaa

  120. Pieni kom­ment­ti työkkärin avoimien työ­paikko­jen määrään. Itse olen palkan­nut yrit­täjäu­rani aikana kym­meniä työn­tek­i­jöitä, mut­ta en yhtään työkkärin kaut­ta. Joskus kauan sit­ten olen kysel­lyt sieltä, mut­ta sopi­vaa en ole löytänyt. Alal­lamme (sähköu­rakoin­ti) työvoima löy­tyy ihan mui­ta reittejä. 

    Akti­ivisim­mat (parhaat?) työn­hak­i­jat soit­tel­e­vat ja lähet­tävät CV:nsä (varsinkin viro­laiset) ja kyse­levät onko töitä. Vaikkei töitä olisikaan juuri sil­lä het­kel­lä tar­jo­ta, otan tiedot ylös ja sit­ten kun tulee tarve, poten­ti­aal­i­sista tar­jokkaista on kortis­to valmi­ina. Taloon viimek­si tulleil­ta saa vinkke­jä entis­ten työ­paikko­jen hyvistä työn­tek­i­jöistä. Joku on tul­lut taloon reit­tiä ammat­tik­oulun työhar­joit­telu -> kesä­työ -> vakipaik­ka. Hyvin hoidet­tua har­joit­telu­jak­soa parem­paa työhake­mus­ta ei olekaan.

    Mikäli mikään edel­lä ker­ro­tu­ista ei joh­da tulok­seen eikä kol­le­goil­lakaan ole antaa vinkkiä hyvästä vapaas­ta työn­tek­i­jästä, on pakko lait­taa ilmoi­tus lehteen. Uskoisin, että aika monil­la muil­lakin aloil­la rekry­toin­tire­it­ti on jokin ihan muu kuin työkkäri.

    Vastaa

  121. Vau Amaem (ja toisaal­ta Liian van­ha)! Oli­pa aika tyh­jen­tävästi kir­joitet­tu! Kahdessa kir­joituk­ses­sasi on san­ot­tu paljolti se, mikä itsel­läni oli hampaankolossa.

    Ain­oas­taan tuo “henkilöko­htainen on poli­it­tista” vaivaa vähän, ei tosin sin­un ilmaise­mal­lasi tavalla.

    Itse lisäisin, että mon­etkin yrit­täjät ovat sanoneet, etteivät palkkaa ketään muuten kuin, jos siihen on tarvet­ta, ja sil­loin ilmoite­taan (työkkärin ilmoituk­sel­la). Kun olin pikku­fir­mas­sa töis­sä, niin ei siel­lä ketään palkat­tu sairaslo­masi­jaisek­si, kos­ka a) ei ollut varaa b) työtä oli joka tapauk­ses­sa läh­es aina liian vähän edes kan­ta­henkilökun­nalle c) pere­hdyt­tämi­nen olisi vienyt liian paljon aikaa d) sitä asiantun­te­mus­ta nyt vaan ei ole heti saatavil­la (en sano, ettei pere­hdyt­tämi­nen olisi useinkin aut­tanut, mut­ta lyhyen sairaslo­man aikana…).

    Ja tosi­aan, muual­la ole­vat työ­paikkail­moituk­set on myös ilmoitet­tu työkkärin sivul­la. On hyvä, että muutkin vahvis­ta­vat oman havain­toni. Itse olen jät­tänyt muiden työ­paikkail­moi­tusten kat­selun kokon­aan. Kaikkein turhimpia ovat muuten nuo yleiset työn­hakuil­moituk­set. Koskaan fir­mal­la ei ole mitään tarvet­ta, ja vaik­ka olisikin, niin kysymyk­sessä on joku niin ihmeel­lisen osaa­va henkilö, ettei kukaan työn­hak­i­ja yksinker­tais­es­ti pysty sel­l­ainen ole­maan (nähty on).

    Sitä pait­si, mik­si ihmeessä työ­nan­ta­ja ilmoit­taisi jol­lain per­iferisel­lä net­ti­sivul­la tai omi­tuises­sa julka­is­us­sa, kun kat­ta­va kana­va, jota työt­tömät seu­raa­vat, on olemassa…

    > Todel­lis­ten avoin­ten paikko­jen maara on siis jopa vahem­man, kuin tyopaikkail­moi­tusten maaran perus­teel­la luulisi.

    Ja sit­ten on nuo ilmoituk­set (varsinkin vuokratyö­fir­moil­ta), jot­ka ovat vain täkyjä (haet­tu on).

    > ihmistyo joka tapauk­ses­sa vahe­nee maail­mas­ta automaa­tion myota

    Ihan vaan linkkeinä:

    http://andrewmcafee.org/2011/12/mcafee-retail-cashier-automation/

    http://singularityhub.com/2010/12/04/japans-robot-picks-only-the-ripest-strawberries-video/

    http://singularityhub.com/2010/12/09/robotic-butcher-award-winning-bot-de-bones-meat-like-a-pro-video/

    Roboti­ikas­sa ja automati­ikas­sa ollaan pitkäl­lä. Vain epä­todet ennakkolu­u­lot estävät nykyisel­lään laa­jen­tu­mista (tämäkin on nähty omas­sa entisessä työssä niin mon­en mon­ta kertaa).

    Automaa­tion vas­tus­ta­jille ja oikei­den töi­den ™ haikail­i­joille, yksi edel­lisien linkkien kommentti:

    Yes, some jobs have gone away, but some­how I don’t real­ly find the fact that I nev­er had the oppor­tu­ni­ty as a child to work in a coal mine par­tic­u­lar­ly upsetting.

    Vastaa

    1. Näköjään tietoni ovat van­hen­tunei­ta. Tässä välis­sä ehti käy­dä niin, etteivät työ­nan­ta­jat vaivau­tuneet ilmoit­ta­maan avoimista työ­paikoista työkkäri­in, vaan alkoi­vat etsiä mui­ta kanavia. Hyvä, jos tilanne on palan­nut normaaliksi.

      Vastaa

  122. Noh… lähdin siitä yksinker­tais­tuk­ses­ta, että nykyisen elin­ta­son jakautues­sa use­am­malle, täl­lä het­kel­lä työssäkäyvän yksilön elin­ta­so las­kee. Eri asia on, jos kokon­aiselin­ta­so nousee samal­la. Se voipi tosin olla huono jut­tu kestävän kehi­tyk­sen kannal­ta. Ennem­min näk­isin eri­lais­ten palvelu­iden kysyn­nän kasvun, kuin tavaramäärän kasvun.

    Vastaa

  123. Tapio Pel­to­nen: Henkilöko­htaise­na mielip­i­teenäni totean, että pidän ihmisiä, jot­ka usko­vat lain­säädän­nön signaalivaikutuksiin…

    Yhteiskun­ta viestii monel­la taval­la ja monel­la tasol­la. Se ker­too mikä on hyväksyt­tävää ja mikä ei. Val­tion viralli­nen sig­naali ei edes aina ole sama kuin yhteiskun­nas­sa yleis­es­ti liikku­va sig­naali. Ongel­mallisimpia ovat sig­naalit, joi­ta ei edes huo­ma­ta, ns. heikot sig­naalit. Mut­ta jos et usko sig­naalei­hin, niin minkäs minä sille voin. 😀

    Vastaa

  124. IT-alan rekry­toin­tia sivus­ta seu­ran­neena (työ­nan­ta­jan näkökul­mas­ta) sanois­in että kaik­ki paikat menevät mol.fi sivulle. Jos eivät suo­raan niin rekry­fir­mo­jen kaut­ta. Pois­lukien tietysti ne paikat jot­ka täytetään suo­raan suhteil­la. Ja tuos­ta syys­tä yksi työ­paik­ka voi myös monis­tua työkkärin sivuil­la mon­ek­si työ­paikak­si. Yri­tyk­set myös “main­os­ta­vat” itseään hake­mal­la työn­tek­i­jöitä, vaik­ka eivät oikeasti palkkaisi ketään. 

    Työ­paikko­ja ei läh­eskään aina täytetä. Halu­taan vain pitää verkko­ja vesil­lä jos saataisi­in nap­at­tua joku guru kil­pail­i­jal­ta. Tai vain kat­sas­taa tilan­net­ta, työhaas­tat­teluis­sa myös oppii ja kuulee paljon ns. hil­jaista tietoa alan yleis­es­tä tilanteesta.

    IT-alan työvoima­pu­la Suomes­sa on täyt­tä pup­pua, tai se on käytän­nössä sitä että halu­taan niitä aivokirurge­ja sairaan­hoita­jan palkoilla.

    Vastaa

  125. “Itse lisäisin, että mon­etkin yrit­täjät ovat sanoneet, etteivät palkkaa ketään muuten kuin, jos siihen on tarvet­ta, ja sil­loin ilmoite­taan (työkkärin ilmoituk­sel­la). Kun olin pikku­fir­mas­sa töis­sä, niin ei siel­lä ketään palkat­tu sairaslomasijaiseksi,”

    No onhan tääl­lä Suomes­sa vielä joku selväjärki­nenkin jäljellä.

    Useim­mat näyt­tävät ole­van kyken­emät­tömiä esimieheksi/yrittäjäksi sil­lä ongelmia ei osa­ta ennakoi­da ja odote­taan, että yhteiskun­ta tuo sormia näp­säyt­tämäl­lä valmi­ik­si koulute­tun ja työn täy­del­lis­es­ti hal­lit­se­van kor­vaa­jan ilmaisek­si heti kun soit­taa työkkäriin

    Sairas ym lomat ovat ennakoita­va ja jos ris­ki toteu­tuu niin pitää olla selvät sävelet miten toimitaan

    Miten kul­loinkin toim­i­taan riip­puu niin mon­es­ta seikas­ta, ettei mitään yleis­pätevää ratkaisua ole

    Esim lähipi­iris­säni on yksinyrit­täjä , joka tekee mon­en­laista työtä mm talvel­la lumenaurausta.
    Soit­telin hänelle joulun alla ja hän ker­toi, että lun­ta tulee taivaan täy­deltä, mut­ta hän on kipeä ja liekut­telee sohval­la lapsia.

    Sijais­t­a­mi­nen ei kuulem­ma ollut mikään ongel­ma, sil­lä kaupungilla on usei­ta auraa­jia ja he ovat sopi­neet keskenään tuurauksista.Tulot menivät tietenkin, mut­ta ei kokon­aan, sil­lä sop­pari­in kuu­luu myös aikaan sidot­tu kuukausikorvaus.

    Sijais­t­a­mi­nen on nrmaalia työn suun­nit­telua ja on vaikea sanoa miten se tehdään,vaihtoehtoja on paljon, mut­ta sen voi sanoa, että pystymet­säläisen palkkaami­nen on panikoin­tia ja huonoa johtamista

    Vastaa

    1. Siitä, että jol­lakin alal­la ei kan­na­ta palkata sairaus­lo­man tai äitiys­lo­man ajak­si sijaista ei voi mitenkään päätel­lä, että näin olisi kaikil­la aloilla.

      Vastaa

  127. mik­si ihmeessä työ­nan­ta­ja ilmoit­taisi jol­lain per­iferisel­lä net­ti­sivul­la tai omi­tuises­sa julkaisussa

    Tässä suh­teessa aka­teemiset alat ovat var­maan poikkeuk­sia. Isoil­la aka­teemisil­la aloil­la on yleinen tapa, että ammat­tile­hdis­sä on kaikkein kat­tavin työpaikkailmoittelu:
    * Lääkärin­vi­rat löy­tyvät Suomen lääkärilehdestä
    * Opet­ta­jan ja ope­tushallinnon paikat Opettajasta
    * Insinöörin työt Tekni­ikas­ta ja Taloudesta
    * Jne.

    Use­at tun­te­mani ihmiset luke­vat näi­den lehtien työ­paikkail­moituk­set, vaikkeivät edes suun­nit­tele vai­h­ta­vansa työpaikkaa. 

    Poikkeuk­se­na pääsään­nöstä ovat silti nykyään suuret kaupun­git (lähin­nä Helsin­ki ja Espoo), jot­ka eivät ilmoi­ta yksit­täisiä virko­ja Opet­ta­jas­sa vaan edel­lyt­tävät sivuil­laan käyntiä.

    Vastaa

  128. Sauli:
    Mainit­takoon, että val­tion avoimet virat näkyvät HELI-por­taalis­sa.

    Mainit­takoon, että kyl­lä ne siel­lä mol­lis­sa kanssa on. Tarkastin nimit­täin sen tänään, ja sieltä löy­tyi paik(k)a(t), jo(i)ta ajat­telin hakea. Pikant­ti­na yksi­tyisko­htana mainit­takoon, että ovat Oden alaa. Eivät ne kai min­ua huoli, vaik­ka muodol­liset vaa­timuk­set täytänkin :-/

    Vastaa

  129. kom­men­taat­tori: Mainit­takoon, että kyl­lä ne siel­lä mol­lis­sa kanssa on…

    Joskus aikoinaan rekry­toi­neena voin sanoa, että jokainen rekry­toin­ti on uni­ik­ki. 🙂 Varsinkin val­ti­ol­la ollaan tarkkana, kos­ka epäon­nis­tu­mi­nen vaikut­taa organ­isaa­tios­sa todel­la pitkään. 🙁

    Vastaa

  130. “Joskus aikoinaan rekry­toi­neena voin sanoa, että jokainen rekry­toin­ti on uni­ik­ki. Varsinkin val­ti­ol­la ollaan tarkkana, kos­ka epäon­nis­tu­mi­nen vaikut­taa organ­isaa­tios­sa todel­la pitkään. ”

    Johtuu vain lep­sus­ta esimi­estyöstä, val­ti­ol­ta läh­tee yhtä nop­saan kuin yksi­tyiseltäkin, tosin ero­jakin on kont­toritöis­sä, jois­sa suorit­tei­den mit­taami­nen on vaikeaa

    Vastaa

  131. “Siitä, että jol­lakin alal­la ei kan­na­ta palkata sairaus­lo­man tai äitiys­lo­man ajak­si sijaista ei voi mitenkään päätel­lä, että näin olisi kaikil­la aloilla.”

    Käsi­tit ehkä vähän väärin, kyl­lä nuo sijaisku­viot hoide­taan kaikil­la aloilla.
    Kun sairaspois­sao­lo on 100 % toden­näköi­nen niin hyvä esimies ja organ­isaa­tio on miet­tinyt ja hoi­tanut sijaiskysymyk­set etukä­teen ja koulutet­tu sijainen löy­tyy ilman, että pitää ihme­tel­lä kan­nustin­loukkua tai byrokratiaa.

    Onhan tuo palkkaa­mat­to­muuskin ratkaisu, mut­ta sekin on etukä­teen harkittu

    Vastaa

    1. Jos se koulutet­tu sijainen tulee fir­man ulkop­uolelta, kuten pienyri­tyk­sessä on tul­ta­va, sil­loin­han joudu­taan palkkaa­maan joku ulkop­uolelta ja sen jonkun kannal­ta täy­tyy olla järkevä ottaa tilapäi­nen pesti vastaan.

      Vastaa

  132. Panu Heinonen:
    Tässä tul­laan hyvin nopeasti peruskysymys­ten äärelle: mikä on elämiselle vält­tämätön­tä, tarpeel­lista, hyödyl­listä ja mukavaa? Suomes­sa riit­tää ruokaa kaikille ja aika hyvin kat­to pään päälle. Mitäs seuraavaksi?

    Seu­raavak­si kysytään halu­taanko luokkay­hteiskun­taa vaiko tasa-arvoa.

    Vastaa

  133. Kalle: Joskus aikoinaan rekry­toi­neena voin sanoa, että jokainen rekry­toin­ti on uni­ik­ki. Varsinkin val­ti­ol­la ollaan tarkkana, kos­ka epäon­nis­tu­mi­nen vaikut­taa organ­isaa­tios­sa todel­la pitkään. 

    Kalle. Kyl­lähän me tiede­tään, mitä halu­at niille (= meille) epäon­nis­tuneille pum­meille tehdä. Ei tarvitse tois­taa. Mut­ta hyvä, että olet selviy­tynyt ruumi­iden pääl­lä käveltyä…

    Vastaa

  134. ilk­ka:
    Johan meil­lä on työt­tömyyspäivära­ha, joka ottaa pätkä­työt ja osa-aikatyöt hyvin huomioon.
    Työn­vas­taan­ot­tamis­es­ta työtön voi hyö­tyä myös monel­la muul­la tapaa —. Suurin este hant­ti­hom­mien vas­taan­ot­tamiselle oli ainakin min­un kuu­den kuukau­den työt­tömyy­den aikana sopi­van työn löytämi­nen. En halun­nut muu­ta kuin koulu­tus­ta vas­taavaa työtä. 

    ilk­ka, et tain­nut lukea koko ketjua. Perus­tu­lo ei taa­tusti ratkaise kaikkia ongelmia, mut­ta toisaal­ta kaikkien tyot­tomien tai pat­ka- ja silp­putois­sa kitkut­tele­vien tilanne ei ole saman­lainen kuin itsel­lasi. Pysty­it odot­ta­maan, etta loy­dat itselle­si sopi­van tyon, ja ilmeis­es­ti pysty­it ole­maan myos aika var­ma, etta loy­dat sel­l­aisen. Moni joutuu teke­maan sita mita saa, ja sen ver­ran kuin saa — tai tek­isi mielel­laan, jos raask­isi tukia menet­ta­mat­ta ottaa vas­taan. Ymmar­tanet var­maan, etta ei ole kovin motivoivaa menet­taa puo­let palka­s­taan tai puo­let tues­taan sik­si, etta saa parisa­taa enem­man kuus­sa palkkat­u­loina. En ole itse koskaan hak­enut mitaan tukia opin­totuen lisak­si, mut­ta olen kyl­la lahelta nah­nyt ystava­pi­iris­sani, mita se on. Kaik­ki hyvin koulute­tutkaan kun eivat nyky­paivana vain marssi toi­hin kun edelli­nen tyosuhde paattyy. 

    Esimerkik­si yleista asum­is­tukea saadak­seen pitaisi toimit­taa kaik­ki tulodoku­men­tit viimeisen vuo­den ajal­ta, ja jos sin­ul­la joskus oli parem­mat tulot kuin tal­la het­kel­la on, voivat ne vaikut­taa tukien maaraan, riip­pumat­ta siita, paljonko sin­ul­la NYT on lik­vidia rahaa. Sovitel­tua paivara­haa varten puolestaan tyonan­ta­jan pitaisi joko selkeasti lomaut­taa, tai tyopaivien/tuntien pitaa olla ennal­ta sovit­tu­ja. Itse tein keikka­toi­tani ttt- eli tarvit­taes­sa toi­hin tule­va-poh­jal­ta, kuten suurin osa keikkail­i­joista yleen­sakin. Tal­loin min­ul­la ei ollut sovit­tu­ja tyopaivia tai tyotun­te­ja, ja sovitel­lun paivara­han hakem­i­nen oli kay­tan­nos­sa mah­do­ton­ta. Samoin pro­jek­ti-free­lance­ri­na on yleen­sa mah­do­ton arvioi­da, paljonko toi­ta tekee mis­sakin kuussa.

    Jos paivara­haa olisi jol­lain tem­pul­la saanut, olisin saanut sen aina reilusti takau­tu­vasti, kos­ka olisin joutunut odot­ta­maan palkkakuitit ja Kelan kasit­te­lyn, jol­loin raha olisi ollut tilil­la ehka 3 kk jalkika­teen — ei sil­loin, kun sita niukan palkan vuok­si tarvitsin. Olisi myos ollut ris­ki, etta jos­sain kuus­sa joutuu palaut­ta­maan tukia, kun seu­raavas­sa kuus­sa palkkat­u­lot ylit­ta­vatkin tuki­ra­jat. Ei kiitos sille souville. 

    Itse olen kai riit­ta­van amerikkalainen suo­ma­laiseen nyky-yhteiskun­taan, sil­la kehitin (seka hant­ti­hom­mia etta oman alani asiantuntija)tyota vaik­ka kiv­en kolosta mielu­um­min kuin hain tukia. Mut­ta ymmar­ran aika pei­jakkaan hyvin niita, jot­ka eivat pro­jek­ti- ja keikkarum­baa osaa/jaksa, sil­la se vaatii lop­u­ton­ta akti­ivi­su­ut­ta: valmi­ut­ta lahtea toi­hin mil­loin vain, kat­tavaa verkos­toi­tu­mista, akti­ivista kyselya ja taito­jen­sa tyrky­tys­ta, valil­la myos ilmaisek­si tehtya tyota, jot­ta saa vaku­utet­tua taidoil­laan jne. Moni saat­taisi tahan kuitenkin pystya/intoutua, jos kaikesta tyon­teosta palkit­taisi­in aina rahal­lis­es­tikin, ei vain tyokoke­muk­sen maaran karttumisella.

    Vastaa

  135. Kalle: Joskus aikoinaan rekry­toi­neena voin sanoa, että jokainen rekry­toin­ti on uni­ik­ki. Varsinkin val­ti­ol­la ollaan tarkkana, kos­ka epäon­nis­tu­mi­nen vaikut­taa organ­isaa­tios­sa todel­la pitkään. 

    Rekry­toin­ti on todel­la vaikeaa ja useim­miten aikamoista lot­toa. Mitä pienem­pi fir­ma sen tarkem­pana saa olla. Yhden miehen fir­malle on suuri kyn­nys palkata ensim­mäi­nen työn­tek­i­jä. Kyn­nys helpot­tuu por­ras por­taal­ta kunnes yhdek­sän­toista työn­tek­i­jän jäl­keen on suuri kyn­nys, kun YT-laki tulee seu­raa­van palkatun työn­tek­i­jän tuli­aise­na. Minus­ta YT-laki kos­kee aivan liian pieniä fir­mo­ja. Näin sik­si, että YT-lain myötä työan­ta­jan velvol­lisu­udet kas­vat sel­l­aiselle alueelle, mille normiyrit­täjäl­lä ei ole ammattitaitoa.

    Vastaa

  136. Osmo Soin­in­vaara: Jos se koulutet­tu sijainen tulee fir­man ulkop­uolelta, kuten pienyri­tyk­sessä on tul­ta­va, sil­loin­han joudu­taan palkkaa­maan joku ulkop­uolelta ja sen jonkun kannal­ta täy­tyy olla järkevä ottaa tilapäi­nen pesti vastaan.

    Tuo­ta varten on niitä vuokrafir­mo­ja, joista löy­tyy mon­en­laista tek­i­jää määräa­joik­si. Usein myös ihmiset tekevät tois­t­en­sa hom­mia, ei ole harv­inaista että toim­i­tusjo­hta­ja tuu­raa itse met­allisorvin ääressä tai tuotan­to­jo­hta­ja koodaa jotain rajap­in­taa. Opiske­li­joi­ta palkataan myös määräajoiksi. 

    Lisäk­si monil­la asiantun­ti­joil­la on vak­i­tuisen päivä­työn lisäk­si oma toi­min­i­mi, jol­la tehdään keikka­hom­maa iltaisin ja viikon­lop­puisin. Olen kuul­lut että pien­tä talkootyötä ja tavaraa voi hel­posti kier­rät­tää ilman että täy­tyy vielä verot­ta­jaa häiritä.

    Vastaa

  137. Liian van­ha: Kun sairaspois­sao­lo on 100 % toden­näköi­nen niin hyvä esimies ja organ­isaa­tio on miet­tinyt ja hoi­tanut sijaiskysymyk­set etukä­teen ja koulutet­tu sijainen löy­tyy ilman, että pitää ihme­tel­lä kan­nustin­loukkua tai byrokratiaa.

    Mitä tuol­la alul­la oikein tarkoi­tat? Var­maan se on suht var­maa, että joku jää jos­sain vai­heessa jok­sikin aikaa sairaslo­ma­lle, mut­ta se ei sit­ten kyl­lä olekaan, että kuka, mis­sä vai­heessa ja kuin­ka pitkäk­si aikaa. Eli kyl­lä siihen sijaisu­ussys­teemi­in aikamoista jous­tavu­ut­ta tarvi­taan ja tämä jous­tavu­us­vaa­timus näkyy tietenkin sinne poten­ti­aal­is­ten sijais­ten suun­taan niin, että touhu voi noiden kan­nustin­vaiku­tusten tai byrokra­t­ian vuok­si muut­tua kannattamattomaksi. 

    Mah­dol­lis­es­ti jos­sain val­tavas­sa organ­isaa­tios­sa on mah­dol­lista pitää koko ajan jotain henkilöitä var­al­la täyt­tämään sijaisu­u­s­paikko­ja, mut­ta tämä ei var­masti päde pieni­in yksiköi­hin, vaan niis­sä pitää käyt­tää sys­teemeitä, jot­ka vaa­ti­vat jous­tavu­ut­ta siltä sijaisek­si tule­val­ta työn­tek­i­jältä esimerkik­si siinä muo­dos­sa, että hän on vuokratyö­fir­man listoilla.

    Vastaa

  138. anonyy­mi: Seu­raavak­si kysytään halu­taanko luokkay­hteiskun­taa vaiko tasa-arvoa.

    Ovatko nämä tois­t­en­sa vas­tako­htia? Eikö mer­i­tokra­tia (jos­ta Odel­la oli kolme eril­listä postaus­ta) voi olla sekä tasa-arvoa, että luokkayhteiskuntaa?

    Vastaa

  139. “Kat­so nyt jostain vaik­ka vuo­den aikana solmi­tut uudet työ­paikat huo­matak­sesi, ettei työkkäri­in ilmoite­tu­ille työ­paikoil­la ole oikein mitään tekemistä minkään asian kanssa Suomessa”

    Täl­lainenkin tilas­to sat­tui silmään, vuodessa solmi­taan n 450000 uut­ta työsuhdetta.Perustuu 12000 henkilön haastatteluun.
    Vähän jäi mieti­tyt­tämään luvun merk­i­tys sil­lä esim työt­tömyys­jak­so­ja alkaa ja päät­tyy n 800000 niin miten tuo uusi työ­suhde tarkoittaa

    Mut­ta se vas­ta kohtu­udel­la työkkäri­in ilmoitet­tu­ja työpaikkoja ??

    “Ihan var­masti palkataan ihmisiä lyhy­i­hin sijaisuuk­si­in sairaus­lomien ajak­si. Miten kol­men työn­tek­i­jän yri­tys sijaista ketään sisäisesti?”

    Ratkaisu­ja­han on monia riip­puen funktiosta:
    Esim tehdään vaje ylitöinä

    Palvel­laan vain ne asi­akkaat, jot­ka ehditään, näin­hän Helsinkikin tekee palveluis­saan vaik­ka on suurem­pi organisaatio

    Jae­taan kuor­maa toisen yri­tyk­sen kanssa

    etc

    Jos ei kykene ratkaise­maan ongel­maa niin ei kan­na­ta alkaa yrit­täjäk­si eikä esimieheksi

    Vastaa

  140. Liian van­ha: Jos ei kykene ratkaise­maan ongel­maa niin ei kan­na­ta alkaa yrit­täjäk­si eikä esimieheksi

    Eli täysin mah­do­ton­ta on se vai­h­toe­hto, että val­tio koit­taisi muut­taa tuk­isys­teemeitä niin, että tuol­lais­ten sijaisu­ustöi­den tekemis­es­tä tulisi tek­i­jöille kan­nat­tavam­paa ja sitä kaut­ta yrit­täjille tuon ongel­man ratkaisu helpottuisi?

    Vastaa

  141. Liian van­ha:
    Jos ei kykene ratkaise­maan ongel­maa niin ei kan­na­ta alkaa yrit­täjäk­si eikä esimieheksi 

    Kyl­lähän tuo ongel­ma on paljon vakavampi sille työt­tömälle joka jäi kokon­aan palkkaa­mat­ta ja sik­si per­sauk­sisek­si kuin sille yrit­täjälle, joka voi vali­ta yhden esimerkik­si noista luet­telemis­tasi vaihtoehdoista.

    Tosin mil­loih­ka demar­it oli­si­vat työt­tömistä, pl työt­tömien elit­ti eli ansiosi­don­naisel­lä köl­livät van­han liiton miehet, oikeasti välittäneet?

    Vastaa

  142. “vaan niis­sä pitää käyt­tää sys­teemeitä, jot­ka vaa­ti­vat jous­tavu­ut­ta siltä sijaisek­si tule­val­ta työn­tek­i­jältä esimerkik­si siinä muo­dos­sa, että hän on vuokratyö­fir­man listoilla.”

    Siitä vain tilaa­maan vuokrafir­mas­ta sijainen, sehän on niiden buisi­ness ‚joten mielel­lään lähettävät.

    Työkkärikin vuokraa työvoimaa ja mon­et osuuskunnat

    Ei tähän val­tion sekaan­tu­mista tarvi­ta enempää

    Vastaa

    1. Val­tion “sekaan­tu­mista” tarvi­taan siihen, kan­nat­taako työt­tömän men­nä töi­hin vai eikö kan­na­ta, kos­ka se, että työt­tömän ei kan­na­ta tehdä työtä kuin pimeästi tulee meille kaikille kovin kalliiksi.
      Alan kyl­lästyä Liian Van­han janku­tuk­seen. Vähän edes empi­iristä todis­telua: väite siitä, ettei silp­putöitä olisi tarjoll,a on vähän outo, kun opiske­li­joille niitä kuitenkin on tarjolla.

      Vastaa

  143. Mat­ti H: Mut­ta mikä ongel­ma tämä sin­ulle on, moraa­li­nen vai taloudelli­nen? Tuskin­pa ainakaan taloudelli­nen, sil­lä kyl­lä tämän nykyisen sosi­aal­i­tuk­iby­rokra­t­ian ylläpitämi­nen tulee selvästi kalli­im­mak­si kuin yksinker­tainen perustulo.

    Vielä halu­aisin kiin­nit­tää huomiosi, ja muidenkin, Saaran main­ioon kir­joituk­seen, jos­sa hän selit­tää avun saamiseen liit­tyvää psykolo­giaa. Talous kun ei ole pelkkää “rahanteko­järkevyyt­tä”.

    Tämä nyt tulle vähän viiveel­lä, mut­ta ongel­ma on min­un mielestäni sekä taloudelli­nen, että moraa­li­nen. Moraa­li­nen sen vuok­si, että min­un mielestäni on väärin, että työkykyiset ihmiset loikoil­e­vat thaimaan ran­noil­la veron­mak­sajien rahoil­la. En pidä vähempää työn­tekoa ongel­mana, mut­ta se pitäisi rahoit­taa itse. Taloudelli­nen sen vuok­si, että jos ensi vuon­na puoli suomea päät­tää lähteä puolek­si vuodek­si pat­tay­alle veron­mak­sajien rahoil­la, niin tämä sys­tee­mi yksinker­tais­es­ti kaatuu. 

    Saaran esit­tämä ske­naario on toinen ääripää, joka on myös mah­dolli­nen. Pidän silti myös omaa ske­naar­i­otani mah­dol­lise­na, ja ilman tarkem­paa analyysiä/ymmärrystä en olisi innos­tunut suin päin syöksymään siihen “puh­taaseen” perus­tu­loon (jol­la siis tarkoi­tan perus­tu­loa, joka kor­vaa kaik­ki ei-ansiosi­don­naiset sosi­aal­i­tur­vat, eli asum­istuet, opin­totuet etc, jol­loin sen pitäisi olla suu­ru­us­lu­okkaa 700 euroa kuussa)

    Vastaa

  144. Samuli Saarel­ma: Ovatko nämä tois­t­en­sa vas­tako­htia? Eikö mer­i­tokra­tia (jos­ta Odel­la oli kolme eril­listä postaus­ta) voi olla sekä tasa-arvoa, että luokkayhteiskuntaa?

    Miten luokkay­hteiskun­ta voisi olla tasa-arvoinen? Ilmeis­es­ti on tul­lut nukut­tua yhteiskun­taopin tunnit?

    Vastaa

  145. Raimo K: Miten luokkay­hteiskun­ta voisi olla tasa-arvoinen? Ilmeis­es­ti on tul­lut nukut­tua yhteiskun­taopin tunnit?

    Koi­ta pitää silmät auki seu­raav­il­la tunneilla.

    Tasa-arvoinen siinä mielessä, että kaikil­la on peri­aat­teessa samat mah­dol­lisu­udet, eli men­estys on kiin­ni vain omista kyvy­istä. Luokkay­hteiskun­ta siinä mielessä, että lop­putu­los on luokit­tunut, kos­ka hyvien lapset ovat kyvykkäämpiä pär­jäävät sukupolves­ta toiseen parem­min kuin huonojen.

    Vastaa

  146. Min­ua kyl­lästyt­tää se, että perus­tu­losta puhutaan paljon, mut­ta mitään ei tapah­du, vaik­ka sille on aika laa­ja kan­na­tus puoluei­den kesku­udessa. Tun­tuu siltä, että mitään ei saa­da aikaan, kun jokainen halu­aisi käyt­töön nimeno­maan oman mallinsa (“väärin sammutettu”).

    Etkö voisi, Osmo, perus­taa eduskun­nan sisälle perus­tu­lok­er­hoa, johon kuu­luisi vaik­ka alku­un yksi kansane­dus­ta­ja kus­takin puolueesta (var­masti löy­tyy!)? Voisitte toimia samaan tapaan kuin eduskun­nan vasta­pe­rustet­tu start­up-ker­ho, joka ei ole valin­nut kesku­ud­estaan edes puheenjohtajaa.

    Sit­ten lähtisitte liik­keelle siltä poh­jal­ta, että kun perus­tu­lo nyt selkeästi on hyvä jut­tu, niin jotain konkreet­tista pitäisi voi­da saa­da aikaan.

    Vastaa

  147. kom­men­taat­tori:
    Roboti­ikas­sa ja automati­ikas­sa ollaan pitkäl­lä. Vain epä­todet ennakkolu­u­lot estävät nykyisel­lään laa­jen­tu­mista (tämäkin on nähty omas­sa entisessä työssä niin mon­en mon­ta kertaa).

    Yes, some jobs have gone away, but some­how I don’t real­ly find the fact that I nev­er had the oppor­tu­ni­ty as a child to work in a coal mine par­tic­u­lar­ly upsetting. 

    Näin min­unkin logi­ikkani toimii.

    On kah­den­laisia ihmisiä. Niitä jot­ka halu­a­vat tehdä töitä (mitä tahansa) joka tapauk­ses­sa. Sit­ten on meitä aris­to­teel­isia kum­mas­telijoi­ta jot­ka näkevät hyvänä asiana, että konei­den annetaan hoitaa kaik­ki arki­nen, mekaa­ni­nen, puur­t­a­mi­nen, jol­loin ihmi­nen voi vapau­tua tekemään sitä mitä kul­loinkin sat­tuu huvittamaan.

    Työn puute­han on ongel­ma vain nälkäiselle ja hänelle jol­la on syys­tä taik­ka tois­es­ta oman elämän elämisen suh­teen ajankäytöl­lisiä ja/tai sisäl­löl­lisiä haastei­ta. Sekä nälkä- että majoi­tu­songel­mat ovat molem­mat prag­maat­tis­es­ti ratkaistavis­sa jos halu­ja siihen on. Tois­taisek­si ei ole ollut.

    Vastaa

  148. Marko Hami­lo:
    Perus­laina. Jos sel­l­ainen syype­r­uste kuin sairaus tai äitiys ei täy­ty, vuo­den lopus­sa kat­so­taan onko oltu net­tona saa­ja- vai mak­sa­japuolel­la. Net­tosaa­jien sotu­tililtä viedään pelimerkkejä. 

    Entä mitä tapah­tuu, kun sotu­tililtä lop­pu­vat pelimerk­it? Jätetään “pum­mit” nälkään ja kylmään?

    Vastaa

Vastaa käyttäjälle Ässä Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.