Meritokratia ja luokkayhteiskunta (3) Miten lahjakkuus periytyy?

Kysymys lah­jakku­u­den periy­tymis­es­tä on ide­ol­o­gis­es­ti kuuma aihe. Vii­sain­ta olisi vai­eta asi­as­ta, mut­ta min­un maail­manku­vaani ei kuu­lu joidenkin tosi­a­sioiden uno­ht­a­mi­nen. Min­un pyrkimyk­seni tasa-arvoiseen yhteiskun­taan ei edel­lytä älyl­listä valehtelua.

Puhutaan nyt vaik­ka sit­ten siitä älykkyy­destä, vaik­ka lah­jakku­u­den tyyppe­jä on paljon ja on myös periy­tyviä huono­ja omi­naisuuk­sia, kuten räy­häävä viinapää.

On osoitet­tu täysin luotet­tavasti, että älykkyys periy­tyy osit­tain geneet­tis­es­ti. Yhtä luotet­tavasti on osoitet­tu, että tuo geneet­ti­nen periy­tyvyys on mon­imutkaista, vähän samaan tapaan kuin pitu­u­den periytyminen.

Yhtä luotet­tavasti on osoitet­tu, että älykkyys on myös opit­tua ja ympäristön tuo­to­s­ta ja ennen kaikkea, että oman älyl­lisen poten­ti­aalin hyväk­sikäyt­tö on kiin­ni moti­vaa­tioista ja siten kasvuym­päristöstä. Se, ettei kyse ole vain geeneistä, näkyy ns. Fyn­nin efek­tistä. Suo­ma­lais­ten älykkyys on nous­sut lyhyessä ajas­sa yhden stan­dard­ipoikkea­man ver­ran. Geneet­ti­nen kehi­tys ei voi olla noin nopea­ta. Kaupungis­tu­mi­nen ja taloudelli­nen kasvu sekä kog­ni­ti­ivis­ten haastei­den lisään­tymi­nen lisäävät älykkyyt­tä.  Aiv­ot kehit­tyvät kun niitä käytetään. Aiv­o­työsken­te­ly vaikut­taa jopa aivo­jen havait­tavaan rak­en­teeseen. Toki ravin­nol­la ja tur­val­lisil­la syn­ny­tyk­sil­lä on vaiku­tus­ta asiaan.

On oikeas­t­aan turha keskustel­la siitä, mis­sä määrin lah­jakku­us periy­tyy sosi­aalis­es­ti ja mis­sä määrin geneet­tis­es­ti, kos­ka lop­putu­lok­sen kannal­ta se on yksi ja sama.

Kukaan ei siir­rä omia kro­mo­some­jaan jälkeläisilleen muut­tumat­tom­i­na. Mutaa­tioi­ta tapah­tui jatku­vasti. Kos­ka mutaa­tiot ovat sat­un­naisia, ne use­am­min heiken­tävät kuin paran­ta­vat lop­putu­losta. Ellei mitään val­in­taa olisi, ihmiskun­ta heikkenisi geneet­tis­es­ti. Merk­it­seekö hyv­in­voin­ti­val­tio siis lajin heikkenemistä?

Karsin­ta alkaa jo kohdus­sa tai jopa ennen hedelmöi­tys­tä. Moni mutaa­tio on letaali. Raskaus menee kesken. Sit­ten tule­vat naiset ja par­in­val­in­ta, sekä pysyvä par­in­val­in­ta että het­kelli­nen. Men­estyvil­lä miehillä on enem­män jälkeläisiä. Eikä vain oman vai­mon kanssa. Timo Soinikin valit­taa, ettei perusjunt­ti pääse lisääntymään.

Ei se itse asi­as­sa ihan sama ole, periy­tyykö lah­jakku­us sosi­aalis­es­ti vai geneet­tis­es­ti, sil­lä poli­ti­ikka­su­osi­tuk­si­in se vaikut­taa. Jos ole­tamme – kuten minä ole­tan – että kasvuym­päristö vaikut­taa lapsen älyl­liseen kehi­tyk­seen ja kaik­keen muuhunkin, on hyvin tärkeätä, ettei meille syn­ny toiv­ot­to­mia slum­me­ja, jos­sa lapsen kasvuym­päristössä on vain huono-osaisia. Lapsen kas­vat­tamiseen tarvi­taan koko kylä. Vaik­ka omis­sa van­hem­mis­sa olisi vähän toivom­isen varaa, paljon on pelastet­tavis­sa, jos muu sosi­aa­li­nen ympäristö tar­joaa posi­ti­ivisia malleja.

125 vastausta artikkeliin “Meritokratia ja luokkayhteiskunta (3) Miten lahjakkuus periytyy?”

  1. Yhteiskun­nis­sa on tehty kak­si kiin­nos­tavaa kokeilua, jois­sa selvästi näkyy, ettei geneet­ti­nen per­in­tö vaiku­ta yhteiskun­nan hyv­in­voin­ti­in ja onnellisuuteen.

    Nämä yhteiskun­tako­keet ovat nimeltään Itä- ja Län­si-Sak­sa ja Pohjois- ja Etelä-Korea. kumas­sakin asuu geneet­tiseltä perin­nöltään saman­laisia ihmisiä, samo­ja sukuja.

    Län­si-Sak­sa ja Etelä-Korea ovat kehit­tyneet hyv­in­voin­ti­val­tioik­si ja kore­an elin tason maik­si. vastinkump­pan­it eivät.

    Tämän luulisi riit­tä Tatu Van­haselle ja aika mon­elle muullekin rotu­in­toil­i­jalle. Geneti­ik­ka ei ole ainkaan se juttu.

  2. Lah­jakku­us periy­tyy eit­tämät­tä, puhut­ti­in mis­tä tahansa lah­jakku­u­den muo­dos­ta. On kuitenkin hyvä ymmärtää, mitä lah­jakku­us on: esimerkik­si henkilö voi olla kir­jal­lis­es­ti lah­jakas, mut­ta hän ei osaa sanaakaan oppi­mat­ta jokaisen niistä ympäristöstään.

    Älykkyys kehit­tää elinympäristöä ja elinympäristö edelleen älykkyyt­tä. Tästä seu­raa Fly­n­nin efekti.

    Pari sataa vuot­ta sit­ten suo­ma­lais­ten yleinen älykkyysosamäärä oli alhaisem­pi kuin nykyään, ja kah­den­sadan vuo­den päästä se tulee ole­maan korkeampi. Jos nykypäivän “heikko­lah­jainen” syn­ty­isi ja kas­vaisi tule­vaisu­udessa, hänen älykkyysosamäärän­sä olisi silti korkeampi kuin tänään.

    Samas­ta syys­tä en usko rodulliseen älykkyy­teen, kos­ka erot ovat pitkäl­lä aikavälil­lä tarkastel­tu­ina mar­gin­aal­isia ja ymmär­ret­tävis­sä kult­tuurien kehityseroina.

  3. räy­häävä viinapää taitaa olla enem­män kemi­aa kuin älyasioita.

    Jollei ole perinyt kun­nol­lisia aivo­ja ei niitä har­joit­ta­mal­lakaan pysty tule­maan älykkääksi.

    Kun­nol­liset väli­neet per­itään toden­näköisim­min van­hem­mil­ta joil­la on myös pääkop­pa kunnossa.

    Läh­eskään kaikil­la ei ole kil­pau­rheil­i­jan vaa­ti­maa kehon­raken­net­ta. Niiden on ihan turha kuvitel­la treena­mal­la saa­vansa sel­l­aisen. Ei älykkyys ole sen kum­mem­pi juttu.

  4. JTS

    Hyvät esimerk­it Sinulla.

    Lisää, ja eri­laisia tulok­sia saadaan — esimerkeistäsi poikkea­vat, uudet tek­i­jät mukaan otta­mal­la, kun ver­rataan Aasian ja Euroopan kehi­tyk­siä viimeis­ten vuo­sisato­jen ajalta.

    Esimerkik­si, mik­si Intia tuot­taa vain matemaatikoi­ta! Mik­si Kiinalainen ner­ous läh­tee uudel­la ajal­la nousu­un vas­ta Maon raju­jen toimien jälkeen! 

    ——

    Euroopan vuo­sisa­tainen “taka­pa­ju­la” — ennen kaikkea varhaisel­la keski­a­jal­la — 500‑1000-luvuil­la — nos­taa jälleen uusia kysymyksiä. 

    Teo­ria paljon main­os­te­tus­ta rotu­jen mon­i­nais­es­ta sekoituk­ses­ta — ner­ouden syn­nyt­täjänä — osoit­tau­tuu (Euroopan kan­sain­vael­lus­ten jäl­keen) toim­i­mat­tomak­si teoriaksi.

  5. Tatu Van­hanen, kun tuos­sa edel­lä mainit­ti­in, niin hänen tutkimuk­sia soveltaen kääpiövil­lakoiran pitäisi olla oikein älykääpiö iso­vil­lakoiraan ver­rat­tuna. Asia ei näin ole. Isopäi­nen ja suuri­aivoinen tan­skan­dog­gi onko älykkäin koira? 

    Vil­lakoira on erit­täin älykäs ja toisin kuin luul­laan se on myös erit­täin prim­i­ti­ivi­nen rotu. Sil­lä on mil­tei kaik­ki suden elkeet. Susista koirat eroa­vat siten, että ne osaa­vat pyytää ja ker­jätä. Tämä ker­jäämi­nen ja miel­lyt­tämisen tarve tekee niistä erikoisen älykkäitä eläimiä.

    Sel­l­ainen koira, joka läskit ja kark­it temp­puilemat­ta ei kehi­ty eikä opi temp­pu­ja. Siitä tulee tyh­mä koira. 

    Koiria on jalostet­tu sekä älykkäik­si että tyh­mik­si. Opaskoirat ovat älykkäitä, tais­telukoirat tyh­miä. Tais­telukoiri­in ei saa sekoit­taa älykästä per­imää, kos­ka sil­loin koira ei tap­pele viimeiseen hen­gen­ve­toon saakka.

    Onhan ihmiskun­nan his­to­ri­as­sakin samaa. Jopa luku­taito on koet­tu vaar­al­lisek­si. Eräässä val­tios­sa par´aikaa kansa itkee ja vol­lot­taa pakkases­sa ihmiskun­nan lah­jakkaim­pana ihmisenä palvo­mansa johta­jan äkil­listä poismenoa.

    Jos asi­aa pelk­istää ja ajat­telee sitä koiran tai ihmisen kannal­ta, niin geneet­ti­nen per­imä on älykkyy­den vält­tämätön mut­ta ei riit­tävä edellytys.

  6. Vaik­ka kan­sain­välisel­lä huip­ul­la pär­jäämi­nen edel­lyt­tää käytän­nössä niin älyl­li­sis­sä kuin ruumi­il­li­sis­sa asiois­sa sopi­vaa geneet­tistä per­imääkin, ei se ole kaik­ki kaikessa. On syytä muis­taa, että ilman sopivia ympäristö­vaikut­tei­ta, kuten kropan treenaamista tai opiskelua, täl­laisen lois­ta­van geeniper­imänkin saanut häviää keskinker­taiset geneet­tiset eväät saa­neelle, joka on kuitenkin treenan­nut krop­paansa tai aivo­jaan. Lisäk­si hyvin har­van ihmisen tarvit­see kyetä kil­paile­maan kan­sain­välisel­lä huipulla.

  7. JTS:
    Yhteiskun­nis­sa on tehty kak­si kiin­nos­tavaa kokeilua, jois­sa selvästi näkyy, ettei geneet­ti­nen per­in­tö vaiku­ta yhteiskun­nan hyv­in­voin­ti­in ja onnellisuuteen.

    Nämä yhteiskun­tako­keet ovat nimeltään Itä- ja Län­si-Sak­sa ja Pohjois- ja Etelä-Korea. kumas­sakin asuu geneet­tiseltä perin­nöltään saman­laisia ihmisiä, samo­ja sukuja.

    Län­si-Sak­sa ja Etelä-Korea ovat kehit­tyneet hyv­in­voin­ti­val­tioik­si ja kore­an elin tason maik­si. vastinkump­pan­it eivät.

    Höpö höpö. Tot­ta kai kak­si yhtä fik­sua ihmistä men­estyy eri taval­la, jos toinen pakote­taan elämään type­r­än kom­mu­nis­tis­es­ti ja toisel­la on vapaus toimia markki­nae­htois­es­ti. Sama pätee yhteiskun­tien tasolla.

  8. Edes älykäs ihmi­nen ei ole vält­tämät­tä van­hem­muu­den mestari.

    Parem­pi olisi puhua ner­oud­es­ta ja oival­luskyvys­tä kuin älykkyy­destä, kos­ka per­in­teinen län­si­mainen käsi­tys älykkyy­destä pain­ot­taa loogista päät­te­lykykyä, muis­tiom­i­naisuuk­sia ja päässälasku­taitoa. Oival­tamisen ole­tan siis joskus ole­van epäjo­hdon­mukaista ajat­telua ja kyseenalaistamista.

  9. Ei se itse asi­as­sa ihan sama ole, periy­tyykö lah­jakku­us sosi­aalis­es­ti vai geneet­tis­es­ti, sil­lä poli­ti­ikka­su­osi­tuk­si­in se vaikuttaa.

    Mut­ta mitä tehdä sille osu­udelle lah­jakku­ud­es­ta, joka periy­tyy geneet­tis­es­ti? Ei kai sen suh­teen ole yhtään sen enem­pää syytä heit­täy­tyä passiiviseksi?

    Tulisiko julkisen val­lan pyrk­iä akti­ivis­es­ti vähen­tämään rikol­lisu­u­teen, heikko­lah­jaisu­u­teen yms. liit­tyviä geene­jä väestössä? Tämähän voitaisi­in toteut­taa pehmeästi esimerkik­si eri­laisin taloudel­lisin kannustimin.

    Entä mitä tehdä sille väestönos­alle, joka on jo ehtinyt syn­tyä heikko­lah­jaise­na? Kos­ka lah­jakkaiden koulut ja asuinalueet ovat viihty­isämpiä, niin ehkä heikko­lah­jaisia — huom. pysyvästi heikko­lah­jaisia — tulisi hajasi­joit­taa lah­jakkaiden koului­hin ja alueille.

    Kukaan ei val­itse geene­jään, joten on epäoikeu­den­mukaista, jos pysyvästi heikko­lah­jaiset joutu­vat elämään muiden heikko­lah­jais­ten seassa vail­la toivoa paremmasta.

    Entä mitä tämä tarkoit­taa maa­han­muut­topoli­ti­ikan kannal­ta? Eikö olisi ris­tiri­itaista, jos val­tio pylk­isi tasoit­ta­maan maan sisäisiä ero­ja, mut­ta samal­la valikoisi maa­han­muut­ta­jista vain lah­jakkaim­mat ja koulute­tu­im­mat? Oikeu­den­mukainen maa­han­muut­topoli­ti­ik­ka suosii heikko­lah­jaisia ja kouluttamattomia.

    Akti­ivisen poli­ti­ikan kannal­ta tärkein väestönosa on nimeno­maan pysyvästi heikko­lah­jaiset. Se poruk­ka, joka jää jäl­jelle, kun piilevät lah­jakku­udet on jo löy­det­ty ja pelastettu.

  10. Kukaan ei siir­rä omia kro­mo­some­jaan jälkeläisilleen muut­tumat­tom­i­na. Mutaa­tioi­ta tapah­tui jatkuvasti. 

    Mutaa­tioi­ta merkit­tävämpi osu­us tässä kohtaa on rekom­bi­naa­ti­ol­la, eli sil­lä, että jälkeläisen kro­mo­so­mi on toden­näköis­es­ti yhdis­telmä kum­mankin van­hem­man vas­taavas­ta kro­mo­somista. Kuten Osmo tote­si, alä­lykkyy­den, pitu­u­den ja mon­en muun omi­naisu­u­den geneet­ti­nen periy­tymi­nen on mon­en geenin sum­ma, ja yhden yksilön kohdal­la yhdis­telmään tulee vari­aa­tio­ta ilman mutaatioitakin.

  11. Maail­ma luul­tavasti muut­tuu tietotekni­ikan ansios­ta sen ver­ran radikaal­isti lähivu­osikym­meninä, että sää­tykier­to läh­tee uudelleen voimakkaasti käymään, veikkaan. Ole­tan nimit­täin, että tekoä­ly kor­vaa suuren osan ihmisen omas­ta älykkyy­destä. Koneen ja ihmisen liit­to kuten myös geeni­paran­telu etenevät jois­sakin visiois­sa ekspotentiaalisesti.

    Toinen iso tren­di on luul­tavasti yhä suurem­pi­en miesjoukko­jen syr­jäy­tymi­nen. Siitä seu­raa kaikkea kivaa mut­ta ehkä ei kuitenkaan per­in­teisiä slum­me­ja. Nuo miehet kun jäävät pääosin yksinäisiksi.

  12. Osmo,

    otat esille ison tee­man — mut­ta sin­ul­la ja monil­la tun­tuu ole­van aika valmis käsi­tys asi­as­ta. Entäpä jos kat­soisitte viimeaikaista alan empi­iristä tutkimus­ta. Yksi sosi­aalisen liikku­vu­u­den tutkimuk­sen huip­punimistä on vieläpä suo­ma­lainen Markus Jänt­ti, joka on analysoin­ut sekä yksit­täisiä mai­ta että tehnyt maaver­tailu­ja. Kat­sokaa nyt vaik­ka Jäntin ja Björk­lundin ja Solonin papere­i­ta. Näi­den nature-nur­ture-efek­tien luotet­ta­va esti­moimi­nen on vaikeaa ja täl­lä pal­stal­la esi­in­tyy turhan suur­ta itselu­ot­ta­mus­ta sen suh­teen miten hyvin ilmiö ymmärretään.

  13. Usein älykkäät ihmiset ovat myös hyvin kri­it­tisiä. He eivät ole tyy­tyneet tavanomaiseen, vaan tois­tu­vasti pakot­ta­neet itsen­sä parem­paan. Kun tavoite on omia taito­ja vielä hie­man korkeam­mam­mal­la, henkilö kokee riit­tämät­tömyyt­tä. Kun tähän lisätään vielä se, että ver­taistuen määrä on nerolle olema­ton, ohjaakin henk­i­nen kestävyys, se tas­apain­on­hallinta, älykkyyt­tä enem­män taito­jen käytet­tävyyt­tä yhteiskunnassa.

  14. Luo­va ongel­man ratkaisu on ehkä ihmisen määräävin lajilli­nen piirre. Vaikut­tasi siltä, että kuvitel­laan tämän omi­naisu­u­den käytön kas­va­neen huo­mat­tavsti viimeisen kah­den-kol­men sukupol­ven aikana. Epäilen.

    1800-luvul­la use­at agraariy­hteisön tarvit­se­mat väli­neet taloista har­avoihin oli­vat jotakin mitä nykyään saatet­taisi­in kut­sua uni­ikkikap­paleik­si. Sel­l­aisen valmis­t­a­mi­nen vaati aina luo­vaa ongel­man­ratkaisua (mil­laisek­si veistän tämän kap­paleen, jot­ta se sopii noi­hin ole­mas­saole­vi­in jne.) On toki hyvin mah­dol­lista, ken­ties jopa luul­tavaa, että noiden ongelmien har­jaan­nut­ta­mat saisi­vat tämän päivän äö-testeis­sä idiootin paper­it. Vaik­ka yksilöt lähtöko­htais­es­ti oli­si­vatkin tismall­een yhtä lah­jakkai­ta kuin tämän päivän yksilöt.

    Samal­la tulee mieleen, että (etenkin) alem­man koulu­tuk­sen töis­sä kaiken stan­dar­d­oin­nil­la ja sään­nöstelemisel­lä saat­taa olla lamaut­ta­va vaiku­tus yksilön kykyyn ja halu­un käyt­tää luon­taista kykyään ongel­man ratkaisuun. 

    Aihet­ta sivuaa sopi­vasti Jani Kaaron taan­noinen kolum­ni HS:ssa, “Jär­jen asial­la”: http://www.hs.fi/ulkomaat/J%C3%A4rjen+asialla/a1305545449738

  15. Peri­aat­teessa noin, mut­ta kuin­ka paljon kan­nat­taa sat­sa­ta huonoim­paan 5%:iin? Kun ne rahat laite­taan parhaaseen 5%:iin, saa yhteiskun­ta enem­män vastinetta.

  16. “Kysymys lah­jakku­u­den periy­tymis­es­tä on ide­ol­o­gis­es­ti kuuma aihe. Vii­sain­ta olisi vai­eta asi­as­ta, mut­ta min­un maail­manku­vaani ei kuu­lu joidenkin tosi­a­sioiden uno­ht­a­mi­nen. Min­un pyrkimyk­seni tasa-arvoiseen yhteiskun­taan ei edel­lytä älyl­listä valehtelua.”

    Juuri näin! Kuin­ka paljon parem­pi maa(ilma) tämä olisikaan, jos use­am­mat ajat­telisi­vat noin. 

    Mut­ta asi­aan: Enem­män tai vähem­män syn­nyn­näis­ten henkisten omi­naisuuk­sien kieltämi­nen ei ole ain­oas­taan väk­isin tas­apäistävän vasem­mis­ton syn­ti. Tyyp­il­lis­es­ti oikeis­to­lainen ajat­telu, jos­sa kukin on oman onnen­sa sep­pä ja vas­tu­us­sa omas­ta hyv­in­voin­nistaan poh­jaa oma­l­la taval­laan myös siihen ajatuk­seen, että kaikil­la on tähän yhtäläiset edel­ly­tyk­set. Jos et pon­nis­tel­lut tarpeek­si, niin oma vika. 

    Mut­ta kun kaik­ki eivät ole samal­la lähtövi­ival­la edes samas­ta ympäristöstöstä läh­tien — syn­nyn­näis­es­ti lah­jakkaan saat­taa pienikin pon­nis­tus viedä pidem­mälle kuin toisen vuosien kamp­pailu. Jos lah­jakas oppi­las saa kympin samal­la työmääräl­lä jol­la luokkakaveri saa kuu­tosen, niin kenen vika sen on ja voiko kuu­tosen oppi­las­ta syyt­tää tai kympin oppi­las­ta kiittää? 

    En tarkoi­ta että kaikkien pitäisi ryhtyä syl­jeskelemään kat­toon ja syyt­tää geene­jään kaikesta — ei se ihan niin toi­mi, vaan jokaisel­la on tiet­ty vas­tuu omas­ta elämästään. Yksinker­tainen yhtälö tämä vas­tuukysymys ei ole (vähän kuin vapaan tah­don vs kaikkivoivan Jumalan teodikea-ongel­ma kristi­nuskos­sa), eikä kai kenel­läkään ole siihen tyh­jen­tävää vastausta. 

    Mut­ta yhteiskun­nan tasol­la toivoisi ihmis­ten kuitenkin pitävän mielessä, että kaikil­la ei ole saman­laisia edel­ly­tyk­siä men­estyk­seen. Ja eri­tyis­es­ti tämä tulee muis­taa, jos/kun yhteiskun­ta rak­en­tuu niin, että jonkun on olta­va siel­lä poh­jal­la tekemässä hant­ti­hom­mia: vaik­ka tiet­ty yksilö voisi ahkeru­udel­la han­kki­u­tua ylem­pään kasti­in, niin se vaan tiput­taa seu­raavak­si heikom­man sinne poh­jalle. Aina siel­lä on joku, eikä heitä ole tarpeen siitä halveksua.
    Juuri näin! Kuin­ka paljon parem­pi maa(ilma) tämä olisikaan, jos use­am­mat ajat­telisi­vat noin. 

    Mut­ta asi­aan: Enem­män tai vähem­män syn­nyn­näis­ten henkisten omi­naisuuk­sien kieltämi­nen ei ole ain­oas­taan väk­isin tas­apäistävän vasem­mis­ton syn­ti. Tyyp­il­lis­es­ti oikeis­to­lainen ajat­telu, jos­sa kukin on oman onnen­sa sep­pä ja vas­tu­us­sa omas­ta hyv­in­voin­nistaan poh­jaa oma­l­la taval­laan myös siihen ajatuk­seen, että kaikil­la on tähän yhtäläiset edel­ly­tyk­set. Jos et pon­nis­tel­lut tarpeek­si, niin oma vika. 

    Mut­ta kun kaik­ki eivät ole samal­la lähtövi­ival­la edes samas­ta ympäristöstöstä läh­tien — syn­nyn­näis­es­ti lah­jakkaan saat­taa pienikin pon­nis­tus viedä pidem­mälle kuin toisen vuosien kamp­pailu. Jos lah­jakas oppi­las saa kympin samal­la työmääräl­lä jol­la luokkakaveri saa kuu­tosen, niin kenen vika sen on ja voiko kuu­tosen oppi­las­ta syyt­tää tai kympin oppi­las­ta kiittää? 

    En tarkoi­ta että kaikkien pitäisi ryhtyä syl­jeskelemään kat­toon ja syyt­tää geene­jään kaikesta — ei se ihan niin toi­mi, vaan jokaisel­la on tiet­ty vas­tuu omas­ta elämästään. Yksinker­tainen yhtälö tämä vas­tuukysymys ei ole (vähän kuin vapaan tah­don vs kaikkivoivan Jumalan teodikea-ongel­ma kristi­nuskos­sa), eikä kai kenel­läkään ole siihen tyh­jen­tävää vastausta. 

    Mut­ta yhteiskun­nan tasol­la toivoisi ihmis­ten kuitenkin pitävän mielessä, että kaikil­la ei ole saman­laisia edel­ly­tyk­siä men­estyk­seen. Ja eri­tyis­es­ti tämä tulee muis­taa, jos/kun yhteiskun­ta rak­en­tuu niin, että jonkun on olta­va siel­lä poh­jal­la tekemässä hant­ti­hom­mia: vaik­ka tiet­ty yksilö voisi ahkeru­udel­la han­kki­u­tua ylem­pään kasti­in, niin se vaan tiput­taa seu­raavak­si heikom­man sinne poh­jalle. Aina siel­lä on joku, eikä heitä ole tarpeen siitä halveksua.

  17. Her­mi­it­ti:
    Parem­pi olisi puhua ner­oud­es­ta ja oival­luskyvys­tä kuin älykkyy­destä, kos­ka per­in­teinen län­si­mainen käsi­tys älykkyy­destä pain­ot­taa loogista päät­te­lykykyä, muis­tiom­i­naisuuk­sia ja päässälasku­taitoa. Oival­tamisen ole­tan siis joskus ole­van epäjo­hdon­mukaista ajat­telua ja kyseenalaistamista. 

    Kyseenalais­tamis­es­ta tai “epäjo­hdon­mukaises­ta” ajat­telus­ta ei kuiteenkaan ole vält­tämät­tä mitään hyö­tyä ilman älyä. Yleen­sä vain riit­tävän älykäs ihmi­nen on kyvykäs tun­nista­maan vapaan asso­sioinin tms. tuot­tamista “hölmöistä ideoista” ne har­vat käyt­tö- ja kehi­tyskelpoiset. Lisäk­si idea on vain alkupiste ja lop­ullisen ratkaisun kehit­tämiseen vaa­di­taan aimo annos tyl­sää loogista päät­te­lyä, muistin syövereistä löy­tyvien detaljien yhdis­te­lyä, päässä las­ket­tu­ja suu­rus­lu­ok­ka-arvioi­ta yms.

    Toki pitää paikkansa, etteivät kaik­ki älykkäät ole kykeneviä/halukkaita vil­li­in ideoin­ti­in vaan tyy­tyvät mielum­min tut­tuun ja tur­val­liseen. Kuitenkin älykkyys (ja koulu­tus) on yksi perusedel­ly­tys kek­seliäisyy­delle. Louis Pas­teur taisi aikoinaan tode­ta jotain sel­l­aista, että sat­tum­ma suosii valmis­tau­tunut­ta mieltä.

    Sinän­sä vähän kum­ma, että älykkyys rin­naste­taan edelleenki­in kaavoihin kangis­tuneeseen fak­ki-idi­o­tismi­in, luovu­u­den puut­teeseen, hin­telään ruumin­rak­en­teeseen, köm­pe­lyy­teen, käden taito­jen olemat­to­muu­teen, lik­inäköisyy­teen, huonoon ter­vey­teen, sosi­aaliseen lah­jat­to­muu­teen ja kaik­keen muuhun mah­dol­lisim­man nörttimäiseen…

  18. Kalle:
    Peri­aat­teessa noin, mut­ta kuin­ka paljon kan­nat­taa sat­sa­ta huonoim­paan 5%:iin? Kun ne rahat laite­taan parhaaseen 5%:iin, saa yhteiskun­ta enem­män vastinetta.

    Ei kai älyl­lisiä huip­pu­ja ja kehi­tys­vam­maisia voi aset­taa vas­takkain? Älylli­nen huip­pu pär­jän­nee kum­minkin, jos on vain riit­tävästi kan­nus­tus­tus­ta ja välil­lä myös kan­nus­tavu­ut­ta, joka älyl­liselle ihmiselle kai har­voin tarkoit­taa pelkkää muhkeaa tilipäivää?

  19. Jonkin ver­ran on niin, että viisaana pide­tään itsesesä kanssa samaa mieltä ole­vaa ja arvoste­taan ihmistä, joka on hyvä siinä mis­sä itsekin, pait­si jos on kil­pail­i­ja ja kateus pääsee vaikut­ta­maan kun toinen on itseään parempi.
    Älykkyys­testi ei voi olla olemat­ta kult­tuurisidon­nainen. Kun sak­salainen on ylpeä kansansa älykkyy­destä siltä perustal­ta, että Sak­sas­sa on tehty paljon tieteel­lis­teknisiä keksin­töjä ym, niin sitä pitäisi hillitä otta­mal­la huomioon olo­suh­teet. Viisas­kaan poropaimen ei kek­si auton valmis­tuk­seen automaa­tio­ta. Ost­jakkisamaani ei kir­joi­ta Pääomaa.
    Mon­en­laista etevyyt­tä tarvi­taan run­saan teol­lisen tuotan­non luomiseen mut­ta en silti vetäisi suur­ta yhtäläisyys­merkkiä lah­jakku­u­den tai älykyy­den ja rikkau­den välille. Sehän on jo kauan sit­ten selvitet­ty, että rikas­tu­miseen tarvit­tavista omi­naisuuk­sista tärkein on hyvän inhimil­lisen ihmisen omi­naisuuk­sien puute. Psykopaatit ovat kuulem­ma ete­viä yri­tysjo­hta­jia, kos­ka eivät väl­itä kans­saih­mis­ten kärsimyksistä.
    Soin­in­vaara otti puheek­si lajin rappeu­tu­misen ns. luon­non­va­lin­nan puut­tumisen vuok­si, las­ten saamises­sa ja henki­in jäämisessä. Siitä kir­joit­ta­mi­nen ja puhumi­nen nos­taa aina älinän. Vam­maista sik­iötä ei saa abor­doi­da, julis­te­taan rai­vokkaasti, so. mitään vasta­pe­rustet­ta kuulemat­ta. Vam­mainenkin on rakas lap­si, san­o­taan. Mut­ta eikö seu­raa­van raskau­den tuot­ta­ma ter­ve lap­si olisi mieluisampi? Olen kuul­lut ihme­teltävän, että musta­laisil­la ei ole vam­maisia lapsia.

  20. Kalle:

    Peri­aat­teessa noin, mut­ta kuin­ka paljon kan­nat­taa sat­sa­ta huonoim­paan 5%:iin? Kun ne rahat laite­taan parhaaseen 5%:iin, saa yhteiskun­ta enem­män vastinetta. 

    Eikö me näin tehdäkin? Kuin­ka paljon veron­mak­sajille kus­tan­taa yhden tohtorin koulut­ta­mi­nen ver­rat­tuna yhden jakelu­au­ton kul­jet­ta­jan kouluttamiseen?

    Jos ajat­telua halu­taan soveltaa perusk­oulu­un, niin sit­ten ollaankin jo siir­ryt­ty ide­ol­o­giselle tas­apäistämisen vas­tus­tamisen alueelle, näin ainakin niiden kuu­luisien PISA-testien mukaan.

  21. Lahjakkuusgeeniä/geenejä ei ole löy­det­ty ja nykyi­nen arvio lah­jakku­ud­es­ta on, että se on use­an geenin yhdistelmä.
    Kun puo­let tulee äidiltä ja puo­let isältä niin kom­bi­naa­tioiden määrä on suuri 

    Eläin­jalo­tuk­ses­sa omon­aisuuk­sien periy­tymää on selvitet­ty ja toiset omi­naisu­udet ovat periy­tyvämpiä kuin toiset.

    Esimerkik­si hevos­jalostuk­ses­sa koko on hyvinkin periy­tyvä, mut­ta sen sijaan muiden jalostet­tavien omi­naisuuk­sien kuten ravinopeu­den periy­tymisas­te on noin 30 pros­entin luokkaa. 

    Aste on kuitenkin sen ver­ran korkea, että jalostus
    kan­nat­taa, mut­ta myös sen ver­ran mata­la, että myös ympäristötek­i­jöi­den vaiku­tuk­selle jää tilaa, etenkin yksilön kohdalla

    Se paljonko yksilön per­imästä tulee näkyvi­in eri omi­naisuuk­sis­sa, riip­puu per­in­tötek­i­jöi­den väli­sistä suhteista ja yhdis­telmistä sekä
    ympäristötek­i­jöistä kuten hoito, ruok­in­ta, val­men­nus, koulu­tus, ohjas­ta­ja, ratsastaja 

    Yksilön omi­naisu­udet ovat per­imän ja ympäristön summa.

    Jos lah­jakku­us olisi 100 % perit­tyä niin koulu­tus , kas­va­tus ja har­jaan­nut­ta­mi­nen oli­si­vat turhia funk­tioi­ta yhteiskunnaassa

  22. Sit­ten älykkäät ja men­estyvät miehet voivat vielä prefer­oi­da kau­ni­ita naisia, oli­vat nämä sit­ten älykkäitä tai ei. Tämä sekoit­taa pakkaa.

  23. Mie­lenki­in­toinen keskustelu. Mitä me siitä hyödymme, jos meil­lä on entistä enem­män lah­jakkai­ta tai älykkäitä. Vim­maiset oman edun tavoit­teli­jat hal­lit­se­vat yhteiskun­taa joka tapauk­ses­sa. Hekin ovat entistä lah­jakkaampia ja ryöstävät muu­ta yhteiskun­taa entistä tehokkaammin.
    Kuun­telin eilen min­is­terei­den Räsä­nen ja Häkämies tiedo­tusti­laisu­ut­ta. Masen­tavaa. Minä olisin voin­ut ker­toa samat jutut ja paljon enem­män pelkästään sen perus­teel­la mitä olin kuul­lut radios­ta vähän aiem­min. Heil­lä on ymmärtääk­seni melkoinen määrä avus­tavaa joukkoa käytet­tävis­sään. Jos sitä älykkyyt­tä tai lah­jakku­ut­ta jos­sakin on, niin ei se ainakaan näytä pää­tyvän Suomen hallitukseen.
    Mis­sä muuten ovat vihreän ener­giantuotan­non kan­nat­ta­jat nyt? Kuka vihreä on viime päiv­inä puhunut älykkäi­den sähköverkko­jen ja hajaute­tun ener­giantuotan­non puoles­ta? Pie­nil­lä paikallisil­la voimaloil­la olisi saatu val­oa mon­een pirt­ti­in. Kan­nat­taisiko vihrei­denkin suun­na­ta lah­jansa oikeasti uusi­in ratkaisui­hin eikä vain van­ho­jen vastustamiseen?

  24. tvaara:
    Luo­va ongel­man ratkaisu on ehkä ihmisen määräävin lajilli­nen piirre. Vaikut­tasi siltä, että kuvitel­laan tämän omi­naisu­u­den käytön kas­va­neen huo­mat­tavsti viimeisen kah­den-kol­men sukupol­ven aikana. Epäilen. 

    Ongel­man­ratkaisukyky on ihan pakostakin nous­sut jo pelkästään rav­it­se­muk­sel­li­sista seikoista. Tänä päivänä ei nähdä nälkää, jol­loin aivo­jen kehi­tys ei häiri­in­ny samaan malli­in kuin ennen.

  25. JTS: Tämän luulisi riit­tä Tatu Van­haselle ja aika mon­elle muullekin rotu­in­toil­i­jalle. Geneti­ik­ka ei ole ainkaan se juttu.

    Geneet­ti­nen evoluu­tio ja “rodut” ovat minus­ta läh­es merk­i­tyk­set­tömiä asioi­ta. Läh­es sik­si, että erinäköis­ten kan­so­jen orju­ut­ta­mi­nen ja apartheid ovat kuitenkin olleet tosi­a­sioi­ta, ja ovat edelleen. 

    On täysin selvää, että kult­tuurievoluu­tio on vaikut­tanut ja vaikut­taa yhteiskun­ti­in selvästi. Samoin kuin ympäristö ja uskon­not. Jared Dia­mondin kir­jat tästä aiheesta ovat mielenkiintoisia.

    Kult­tuuri ja yhteiskun­ta voivat kuitenkin muoka­ta ihmisjoukko­ja niin että vaiku­tuk­set näkyvät ja tun­tu­vat vuo­sisato­ja. Myös per­imältään. Esimerkik­si serkusavi­o­li­itot tuho­si­vat monia kuningas­suku­ja Euroopas­sa. Ja maail­mas­sa on kult­tuure­ja jot­ka suo­si­vat tiivi­itä kylä- ja sukuy­hteisöjä ja serkusavioliittoja. 

    Pohjois-Korea on eri­lainen tapaus, odotan kauhun­sekaisel­la mie­lenki­in­nol­la mil­laisia keski­tysleire­jä, ihmiskokei­ta ja kauhutari­noi­ta sieltä pal­jas­tuu. Mikäli Kore­an tilanne jatkuu vielä vuosikym­meniä, on sil­lä merk­i­tys­tä myös ihmis­ten geneet­tiseen per­imään. Pelkästään ravin­non puute tekee Pohjois-Kore­alai­sista muu­ta­mas­sa sukupolves­sa kitukasvuisia, ja voi syn­nyt­tää perin­nöl­lisiä ongelmia, joiden kor­jaan­tu­mi­nen vie taas sukupolvia, jopa sato­ja vuosia.

  26. juha: Sit­ten älykkäät ja men­estyvät miehet voivat vielä prefer­oi­da kau­ni­ita naisia, oli­vat nämä sit­ten älykkäitä tai ei. Tämä sekoit­taa pakkaa.

    Itseasi­as­sa, se ei seko­ta pakkaa juurikaan. Jos kaik­ki miehet prefer­oi­vat kau­ni­ita naisia, olen­naista on lop­ul­ta vain se, mil­laisia miehiä sel­l­aiset naiset prefer­oi­vat, jot­ka saa­vat eniten lapsia. 

    Muutenkin, toisaal­la näis­sä jutuis­sa esitet­ty alarmis­mi siitä, miten muka alalu­ok­ka ja dropoutit lisään­tyvät kuin kan­it ja fik­sut ihmiset eivät, ei kyl­lä perus­tu mihinkään tosi­a­sioi­hin. Van­hempi­en yhteen­las­ket­tu SES-indikaat­tori nimit­täin on (hienois­es­ti) posi­ti­ivis­es­ti kor­reloitunut per­heen lap­silu­vun kanssa. Naisil­la koulu­tus kor­reloi hienois­es­ti negati­ivis­es­ti lap­silu­vun kanssa, mut­ta miehillä vähän enem­män posi­ti­ivis­es­ti, tulota­so kor­reloi miehillä vielä enem­män kuin koulu­tus. Jos koulu­tus on edes jonkin­lainen proxy lah­jakku­ud­es­ta, niin lah­jakkaat miehet näyt­täi­sivät tekevän enem­män lapsia.

    Sen­si­jaan naisil­la voi ollakin tois­in­päin, kos­ka pitkäjän­teisyys ja panos­tus koulu­tuk­seen tapah­tuu usein vuosi­na, jol­loin nainen on hedelmäl­lisim­mil­lään (alle kolmekymp­pisenä). Vaik­ka tämä ei muuten las­ten­tekoon vaikut­taisikaan (vaik­ka luulen, että vaikut­taa), niin joil­lain koulute­tu­il­la naisil­la voi olla epäon­nea niin, että että lapsen­teko lykkään­tyy niin pitkälle, että lap­siluku jää toiv­ot­tua pienem­mäk­si. Siis, esimerkik­si halut­taisi­in kak­si las­ta, mut­tei saa­da kuin yksi ennennkuin ollaan jo nelis­säkym­menis­sä, ja lapsen­saan­ti voi jo joil­lain olla vaikeutunut. 

    Mekanis­mit ovat näis­sä sen ver­ran heikko­ja, että mitään keskip­itkän aikavälin (muu­ta­ma sukupolvi) merkit­täviä vaiku­tuk­sia ei pitäisi olla, ottaen vielä huomioon lah­jakku­u­den kovin kohi­naisen perinnöllisyyden.

  27. Jos älykkyyt­tä mitataan, niin puo­let kansas­ta on aina keskiar­voa tyhmempi…

    Itse olen aina ollut sel­l­ainen keskiver­to, vähän allekin, koulus­sakin sem­moinen seiska plus­san oppi­las. Hil­jainen ja kir­jo­jen lukemiseen taipu­vainen. Hyvä ainekir­joit­ta­ja kuitenkin.

    Minus­ta tuli keski­ta­son virkamies. Hil­jainen ja asi­akir­jo­jen lukemiseen taipu­vainen. Hyvä pöytäkir­jo­jen kir­joit­ta­ja kuitenkin. 

    Huokaus. Onko geeneis­sä kohtalomme?

  28. Liian van­ha:
    Lahjakkuusgeeniä/geenejä ei ole löy­det­ty ja 

    .…

    Jos lah­jakku­us olisi 100 % perit­tyä niin koulu­tus , kas­va­tus ja har­jaan­nut­ta­mi­nen oli­si­vat turhia funk­tioi­ta yhteiskunnaassa

    Joitakin älykkyy­teen vaikut­tavia gene­jä on löy­det­ty, seli­tyso­su­us toki aika vaa­ti­ma­ton. Tiedän omani: 23andme.com

    Jos älykkyy­den periy­tymi­nen olisi 100-pros­ent­tis­es­ti geneet­tistä, tietäisimme ketkä kan­nat­taa koulut­taa ja keitä ei. Ei älykkyys ilman koulu­tus­ta ole minkään arvoista, mut­ta älykkään koulutet­tavu­us on parem­pi kuin vähem­män älykkään.

  29. Juhana Var­ti­ainen:
    Kat­sokaa nyt vaik­ka Jäntin ja Björk­lundin ja Solonin papere­i­ta. Näi­den nature-nur­ture-efek­tien luotet­ta­va esti­moimi­nen on vaikeaa ja täl­lä pal­stal­la esi­in­tyy turhan suur­ta itselu­ot­ta­mus­ta sen suh­teen miten hyvin ilmiö ymmärretään.

    Ja jos Björk­lund kump­panei­neen vaivau­tu­isi­vat tutus­tu­maan siihen mitä aiheesta tiede­tään talous- ja kansan­talousti­eteen ulkop­uolel­la, hekin saat­taisi­vat yllättyä.

    Vaik­ka ennuste- ja käsite­va­lidi­teet­ti ovat men­neet Osmol­la hie­man sekaisin, mukailee näi­den kol­men alus­tuk­sen pointit aika pitkälle sitä mitä tutkimuk­ses­sa tiede­tään. Kär­jistyk­sistä, yksinker­tais­tuk­sista ja muu­ta­mas­ta mutus­ta huoli­mat­ta. Joka tapauk­ses­sa hyvä keskustelu­navaus, jota on turha väheksyä vain sik­si, että pari kansan­talousti­eteil­i­jää ovat tutkimuk­sis­saan pää­tyneet johtopäätök­seen “molem­mil­la tek­i­jöil­lä [per­imä ja ympäristö] on tärkeä rooli [sosioekonomisen statuk­sen sukupolvien välisessä siirtymässä]”…

  30. “Parem­pi olisi puhua oival­luskyvys­tä kuin älykkyy­destä, kos­ka per­in­teinen län­si­mainen käsi­tys älykkyy­destä pain­ot­taa loogista päät­te­lykykyä, muis­tiom­i­naisuuk­sia ja päässälasku­taitoa. Oival­tamisen ole­tan siis joskus ole­van epäjo­hdon­mukaista ajat­telua ja kyseenalaistamista.”

    Jep. Jos aja­tus on vapaa, vain taivas on rajana. Se on tietoisu­us sinän­sä joka on ratkai­se­va tekijä.

  31. Minä en kyl­lä kek­si miten kaupungis­tu­mi­nen itsessään lisäisi älykkyyt­tä. Tekni­nen kehi­tys kyl­lä. Kaupungis­tu­mi­nen pikem­minkin mah­dol­lis­taa sel­l­ais­ten yksilöi­den elämisen, jot­ka aikaisem­min oli­si­vat kuolleet vilu­un ja nälkään. Lisäk­si pien­hiukkaset vaikut­ta­vat aivo­jen toimintaan. 

    Kaupunki­a­sum­i­nen ei myöskään vaa­di mieheltä juuri minkään­laisia taito­ja ver­rat­tuna oman talon pitämiseen kauem­pana. Varsinkin van­hem­man talon kanssa saa luo­vaa ongel­man­ratkaisua har­ras­taa jatkuvasti.

  32. Tämä on hiukkasen offtopic, mut­ta min­ua ärsyt­tää Soinin ali­tu­inen vih­jailu siitä, että “naiset sor­ta­vat miehiä”. Ei niin, etteikö miehenä olemises­sa ole var­masti omat ongel­mansa, mut­ta hänen viimeaikaiset naisia par­jaa­vat heit­ton­sa ovat lähin­nä rasit­tavia ja lietso­vat vihamielistä asen­net­ta sukupuolten välillä.
    Mut­ta olet oike­as­sa, kasvuym­päristöl­lä on väliä ja se vaikut­taa pait­si älykkyy­teen myös empa­ti­aan. Ter­ror­is­min paras ehkäisykeino taitaa olla rauhalli­nen kasvuym­päristö ja koulutus.
    Älykkyys ei todel­lakaan ole myöskään men­estyk­sen tae. Mielestäni parhait­en men­estyvät eivät aina ole älykkäimpiä tai lah­jakkaimpia, vaan ahk­e­ria ja sin­nikkäimpiä. Moni ei koskaan saavu­ta täyt­tä poten­ti­aali­aan, vain kos­ka ei jak­sa tehdä töitä tai usko että se kan­nat­taisi. Tämä pätee myös vähem­män lah­jakkaisi­inkin, sil­lä moni uskoo, että men­estyk­seen on vain kak­si tietä: äärim­mäi­nen lah­jakku­us tai sattuma.
    Tosin men­estyk­sen mit­taria on vaikeaa määritel­lä, itsel­leni se on onnel­lisu­us, mut­ta onnel­lisu­ut­ta on vaikea tun­nistaa ulkoapäin, kuten vaikka­pa rikkaut­ta taik­ka mainet­ta, joten mitäpä minä tiedän.

  33. Se Fly­n­nin efek­ti on yhä aikamoinen arvoitus. On mah­dol­lista, että g ei ole paran­tunut vaan ain­oas­taan yksi niistä mittareista, jol­la sitä mitataan. Voi olla että har­jaan­tu­mi­nen kaiken­laisi­in lait­tei­den käyt­töli­it­tymi­in ja muuhun sel­l­aiseen visuaaliseen on johtanut parem­paan kykyyn suo­ri­u­tua tietyn­lai­sista tehtävistä. 

    Se on kuitenkin eri asia kuin g, joka ennus­taa oppimiskykyä tavat­toman laaja-alaisesti.

  34. Mikko H: Mutaa­tioi­ta merkit­tävämpi osu­us tässä kohtaa on rekom­bi­naa­ti­ol­la, eli sil­lä, että jälkeläisen kro­mo­so­mi on toden­näköis­es­ti yhdis­telmä kum­mankin van­hem­man vas­taavas­ta kromosomista. 

    Siis miten? Yleen­sä samas­ta kro­mo­somista on kak­si ver­sio­ta, toinen isältä ja toinen äidiltä, neljästä iso­van­hem­mas­ta vain kahdelta.

    Tarkoi­tatko kro­mo­somin katkeamista ja yhtymistä ris­ti­in­ni­in, että alkupää on isoisältä ja lop­pupää isoäidiltä?

  35. juha: Sit­ten älykkäät ja men­estyvät miehet voivat vielä prefer­oi­da kau­ni­ita naisia, oli­vat nämä sit­ten älykkäitä tai ei. Tämä sekoit­taa pakkaa.

    Tiedemiehen vas­tauk­seen lisäisin, että pak­ka ei seko­tu osit­tain senkään takia, että kauneus ja älykkyys kor­reloi ainakin jonkin ver­ran. Mikä ei siis tarko­ta, että mitä kau­ni­impi sitä älykkäämpi kaikil­la tasoil­la. Luul­tavam­min suuri osa kor­re­laa­tios­ta johtuu siitä, että kauneushaitarin hän­täpäässä on hel­posti pääteltävis­sä ole­vista syistä paljon myös henkisiltä omi­naisuuk­sil­taan heikosti varustet­tu­ja yksilöitä.

  36. Osmo, kro­mo­somit eivät (ilmeis­es­ti Y‑kromosomia ja isänäidin X‑kromosomia luku­unot­ta­mat­ta; Y ja X eivät tai­da rekom­bi­noitua) yleisessä tapauk­ses­sa periy­dy suo­raan iso­van­hem­mil­ta, vaan rekom­bi­naa­tio sekoit­taa kro­mo­somit. En tiedä, mikä ihmisen rekom­bi­naa­tion yleisyys on, yhdessä tutkimuk­ses­sa [viite] jon­ka olen näh­nyt, kias­mo­jen (niiden sol­muko­h­tien) määrä per kro­mo­so­mi oli jotain välil­lä 1 — 1.5.

  37. Mie­lenki­in­toista tämä keskustelu periy­tymis­es­tä — se kul­kee syk­leit­täin, kuten muutkin yhteiskun­nal­liset aiheet.
    Ennen toista maail­man­so­taa oli roty­hy­gien­ia arvostet­tu tieteenala, melkein kaik­ki poikkeavu­udet ja tau­dit, jopa taipumus irto­laisu­u­teen , pyrit­ti­in selit­tämään geneti­ikalla — vaik­ka geene­jä ei vielä ollutkaan löydetty.
    Nat­sien toimin­nan ansios­ta tuli vai­he, jol­loin läh­es kaik­ki selitet­ti­in ympäristöstä johtu­vak­si, geneti­ikas­ta tuli monin osin kirosana.
    Paa­vo Väyry­nenkin jou­tui jyrkästi sanou­tu­maan irti sosi­aal­i­bi­olo­gias­ta 1980-luvul­la ( ihmisen käyt­täy­tymisen selitet­ti­in johtu­van osin geeneistä).
    Geen­i­tutkimuk­sen edis­tyt­tyä on kelk­ka kään­tynyt, on jopa löy­det­ty kän­nirähinä- ja kiltteysgeeni !
    Mil­loin­han tulee aika, jol­loin tiedämme totuuden?
    Menetämme ainakin herkullisen kiistanaiheen.

  38. Jos älykkyy­den periy­tymi­nen olisi 100-pros­ent­tis­es­ti geneet­tistä, tietäisimme ketkä kan­nat­taa koulut­taa ja keitä ei. Ei älykkyys ilman koulu­tus­ta ole minkään arvoista, mut­ta älykkään koulutet­tavu­us on parem­pi kuin vähem­män älykkään.

    En ihan seu­ran­nut tuo­ta ensim­mäistä virkettä.

    Jois­sakin asiois­sa — vaikka­pa luku­taito ja perus­lasken­to — on syytä panos­taa lah­jat­tomam­paankin yksilöön niin paljon, että tiet­ty taso saavute­taan. Toki jois­sakin toi­sis­sa asiois­sa — vaikka­pa laulu­taito — kan­nat­taa isom­min panos­taa vain niihin, joil­la on erit­täin paljon poten­ti­aalia. Jälkim­mäi­sis­sä on kuitenkin niin, että pelkkä poten­ti­aali ei riitä, pitää olla myös motivaatiota.

    Vaikka­pa matemaat­tis­es­ti lah­jakkaan mut­ta sosi­aal­isil­ta taidoil­taan heikon nuoren kohdal­la on toden­näköis­es­ti sekä yksilön että yhteisön kannal­ta parem­pi panos­taa esimerkik­si ilmaisu- ja esi­in­tymis­taito­jen kehit­tämiseen kuin matem­ati­ikan lisäopiskelu­un. (Elleivät nuoren matemaat­tiset lah­jat ole sel­l­aista yksi miljoonas­ta ‑tasoa, jol­loin pitää vain huole­htia ruu­tu­pa­perin ja lyi­jykynien saatavuudesta.)

    On siis tilantei­ta, jois­sa nimeno­maan niitä vähem­män lah­jakkai­ta kan­nat­taa kouluttaa.

  39. On lisäk­si ole­mas­sa sel­l­ainenkin asia kuin ihmisen vapaa tah­to. Gee­nien tar­joamil­la mah­dol­lisuuk­sil­la ei ole mitään merk­i­tys­tä, jos niitä ei käytä. Esimerkik­si meil­lä Human­is­tises­sa tiedekun­nas­sa on töis­sä merkit­tävä määrä pitkän matikan lau­da­turin kir­joit­ta­jia, mut­ta eipä siitä matem­ati­ikas­ta paljon iloa ole näil­lä aloilla. 

    Toisaal­ta todel­lisu­udessa har­val­la alal­la tarvit­see olla “huip­pu”. Suurin osa kaik­ista saavu­tuk­sista perus­tuu ahkeru­u­teen, tun­nol­lisu­u­teen, onneen ja sosi­aal­isi­in verkostoihin.

  40. Tiedemies, kan­nat­taa muis­taa sekin, että jälkeläis­ten lukumäärän lisäk­si myös lisään­tymisiäl­lä on merk­i­tys­tä pitkien aiko­jen kulues­sa siihen, että mil­laiset geen­imuodot alka­vat pop­u­laa­tios­sa yleistyä ja mil­laiset harvinaistua.

    Nuore­na lap­sia han­kkivil­la ehtii samas­sa ajas­sa syn­tyä use­ampia sukupolvia, kuin hitaam­min lisään­tyvil­lä. Ja muis­taak­seni on näyt­töä siitäkin, että las­ten han­kkimi­nen nuorel­la iäl­lä olisi ainakin jos­sain määrin perinnöllistä…

  41. juge:
    ´snip´

    Jollei ole perinyt kun­nol­lisia aivo­ja ei niitä har­joit­ta­mal­lakaan pysty tule­maan älykkääksi.

    Kun­nol­liset väli­neet per­itään toden­näköisim­min van­hem­mil­ta joil­la on myös pääkop­pa kunnossa.

    Läh­eskään kaikil­la ei ole kil­pau­rheil­i­jan vaa­ti­maa kehon­raken­net­ta. Niiden on ihan turha kuvitel­la treena­mal­la saa­vansa sel­l­aisen. Ei älykkyys ole sen kum­mem­pi juttu.

    Se on hienoa, että lop­ul­ta myön­nät tämän. Tsemp­piä vaan!

  42. “Ei älykkyys ilman koulu­tus­ta ole minkään arvoista, mut­ta älykkään koulutet­tavu­us on parem­pi kuin vähem­män älykkään.”

    Kyl­lä siitä älykkyy­destä on hyö­tyä ilman koulu­tus­takin, se aut­taa oppimaan.

    Ja oppimi­nen on sisäi­nen pros­es­si , ope­tus vain stan­dar­d­oi tietoa ja levit­tää ns oikeaa tietoa

    Koulu­tuk­sen tärkeimpiä tehtäviä ovat aivan muut asiat,koulutus manip­u­loi oppi­lai­ta päät­täjien tarkoit­tami­in asenteisiin.Koulu on suurelta osalta aivopesua

    Toinen koulun tärkeim­mistä tarkoituk­sista on säi­lyt­tämi­nen, koulun perus­tamisen yksi syy oli teol­lis­tu­van ja kaupungis­tu­van yhteiskun­nan ongelmat.Lapset kun riehui­v­at kaduil­la van­hempi­en ollessa työssä.Koulussa he oli­vat valvon­nan alla

    Oppimi­nen on sisäi­nen pros­es­si ja oppimi­nen riip­puu ihmisen omas­ta motivaatiosta.
    Alhaisel­lakin ÖO:lla voi opp­pia vaikei­ta asioi­ta, har­joi­tu­sai­ka ja työmäärä on vain pidem­pi ja suurem­pi kuin huippuälykkäällä

    Vir­ta­nen julka­isi IQ hajon­nan eri ammateis­sa ja näyt­tä siltä, että trukkikuskikin voi toimia professorina

    http://www.iqcomparisonsite.com/Images/OccsX.jpg”

  43. juha:
    Sit­ten älykkäät ja men­estyvät miehet voivat vielä prefer­oi­da kau­ni­ita naisia, oli­vat nämä sit­ten älykkäitä tai ei. Tämä sekoit­taa pakkaa.

    Tai sit­ten kyse on vain eri­ty­istapauk­sista, joil­la ei ole merk­i­tys­tä isos­sa kuvassa.

    Tutkimusten mukaan puolisoiden väli­nen kor­re­laa­tiok­er­roin älykkyysosamäärässä on noin 0,4, mikä ilmeis­es­ti on suurin par­in­val­in­taa selit­tävä tek­i­jä. Tulos on kuitenkin amerikkalainen, ja ero­ja kult­tuurien välis­sä var­masti on. (Toden­näköis­es­ti kuitenkin niin päin, että vapaa par­in­val­in­ta ja län­si­mainen yhteiskun­ta suo­si­vat älykkyyt­tä kriteerinä.)

    Älykkyys myös periy­tyy, mut­ta las­ten älykkyysosamäärä on yleen­sä lähempänä keskiar­voa kuin van­hempi­en. Jakau­man ylem­mässä osas­sa lapsen älykkyysosamäärä on osapuilleen:

    gL = gP + 0,6 ((gI + gÄ) / 2 — gP),

    jos­sa gL on lapsen älykkyysosamäärä, gP pop­u­laa­tion keskimääräi­nen äo, gI isän ja gÄ äidin äo. Toisin sanoen ote­taan isän ja äidin keskiar­vo, ja vede­tään siitä vähän kohti pop­u­laa­tion keskiar­voa. Hajon­ta on noin 12 pis­tet­tä, jos gP on 100.

    Täl­lainen raa­ka lin­eaari­nen kor­re­laa­tio on huono menetelmä mon­es­sakin mielessä, mut­ta parem­paakaan dataa ei tun­nu ole­van. Lisäk­si pitää huomioi­da se, että tässä ei ote­ta mitään kan­taa gee­nien ja kodin vaiku­tuk­sen välillä.

    Jois­sakin tutkimuk­sis­sa on tul­tu siihen tulok­seen, että geeneil­lä on enem­män vaiku­tus­ta lop­putu­lok­seen hyväo­saisil­la kuin huono-osaisil­la. Tämä voisi selit­tyä sil­lä, että hyvässä ympäristössä geen­it ovat rajoit­ta­va tek­i­jä, huonos­sa ympäristö.

    Jos ylläol­e­va vähän vajaa infor­maa­tio pitää paikkansa, siitä tulee mie­lenki­in­toisia johtopäätöksiä:

    - huip­pu­lah­jakkaiden lapset keskimäärin putoa­vat kohti har­maa­ta massaa

    - huip­pu­lah­jakku­udek­si pääsee lah­jakkail­la van­hem­mil­la JA huipputuurilla

    - lah­jat­tomien lapset tyh­mistyvät huonon ympäristön vuoksi

    - valikoi­va par­i­u­tu­mi­nen on jakau­maa ylläpitävä tekijä

    Edelleen JOS nämä pitävät paikkansa, tilanne on vähän harmilli­nen. Jakau­man yläpäässä nous­taan ja las­ke­taan tuuril­la ja valikoival­la par­i­u­tu­misel­la. Jakau­man alapäässä taas pol­je­taan huonon ympäristön takia paikallaan, ja mat­ka sieltä ylös on mon­en sukupol­ven mittainen.

    Ilmeis­es­ti avain mer­i­todemokra­ti­aan olisi se, että huono-osaisille lap­sille pystyt­täisi­in takaa­maan sopi­van rakas­ta­va ja virik­keelli­nen elinympäristö ensim­mäisille vuosille. Sen jäl­keen geen­it ja tuuri hoitaisi­vat kyl­lä hitaan säätykierron.

  44. “Naisil­la koulu­tus kor­reloi hienois­es­ti negati­ivis­es­ti lap­silu­vun kanssa, mut­ta miehillä vähän enem­män posi­ti­ivis­es­ti, tulota­so kor­reloi miehillä vielä enem­män kuin koulu­tus. Jos koulu­tus on edes jonkin­lainen proxy lah­jakku­ud­es­ta, niin lah­jakkaat miehet näyt­täi­sivät tekevän enem­män lapsia.”

    Miesten tulota­soon vaikut­taa hyvin vah­vasti ulkonäkö ja supliiki(ja toisaal­ta supli­ikki­in vaikut­taa ulkonäkö). Naiset eivät sinän­sä ihas­tu suu­rit­u­loisi­in miehi­in, vaan komeisi­in supli­ikkimiehi­in( ja komeus ja supli­ik­ki tuo tuloja).Samat miehet lisään­ty­sivät, vaik­ka tulo­ero­ja ei olisi.

    On hyvä miet­tiä, miten rodun­jalostuk­seeen suh­taudut­taisi­in, ellei nat­sit olisi saa­neet sille niin negati­ivista kaikua.

  45. Marko V:
    Minä en kyl­lä kek­si miten kaupungis­tu­mi­nen itsessään lisäisi älykkyyttä.

    Ihmis­la­jin älykkyys mah­dol­listi kaupungistumisen.

  46. Pistän­pä tähän jatkokis offtopi­cia. Oli aika mie­lenki­in­toinen kuul­la, miten Soin­in­vaara kir­joit­ti kaset­ti­mak­su­ista, että se tul­laan siirtämään vero­tuk­seen. Taiteil­i­joil­la on yleen­sä omi­naisuuk­sia, mitkä tuo­vat korkeaa sosi­aal­ista ase­maa-ulkonäköä ja supli­ikkia. Taiteil­i­jat saa­vat hyvän sosi­aalisen elämän ja korkean sosi­aalisen ase­man sen tuomine huvei­neen. Ja tyl­sät tavikset mak­sa­vat veroista palkan. Ei kuul­losta kovin oikeudenmukaiselta.

  47. Geeneistä ja ympäristöstä on turha saivar­relle. Se nyt on vaan niin, että pitkien van­hempi­en lap­sista tulee pitk­iä ja lyhyi­den lyhy­itä, musikaal­lis­ten musikaal­lisia ja mus­tai­hois­t­en mus­tia, älykkäi­den älykkäitä jne. SIIS KESKIMÄÄRIN.

    Älykkäi­den vanhmpi­en geeni­pakas­sa on enem­män älygeene­jä kuin vähem­män älykkäi­den. Kun suku­solu syn­tyy, ihmisel­lä on mah­dol­lisu­us 2 potenssi­in 23 eri­laiseen suku­solu­un gee­nien suh­teen. Mut­ta kuten sanoin, älykkäil­lä on vähem­män niitä vähän älyn geene­jä kuin muilla.

    Ihan vaan lonkalta sanon, että gee­nien osu­us men­estyk­seen on 80 %. Siihen on otet­tu mukaan myös van­hempi­en kas­va­tus­geen­it eli ympäristö.

  48. Voisi myös ajatel­la, että älykkäät tai lah­jakkaat ihmiset saat­ta­vat olla van­hemp­ina huono­ja, kos­ka hei­dän aikansa menee muuhun tärkeäm­pään — yhteiskun­nan kannal­ta tämä lie­nee hyvä, mut­ta lah­jakkaiden ihmis­ten las­ten kannal­ta ei (poikkeuk­sia aina tietenkin on). Tämä kuitenkin johtaa siihen, että ne, joil­la on hyvät geen­it, saa­vat huonon ympäristön.
    Joskus puhutaan siitä, että per­i­tyt omi­naisu­udet “hyp­päävät sukupol­ven yli” — ehkä tämä on se mekanismi 😉

  49. Viherinssi: “Älykkyys myös periy­tyy, mut­ta las­ten älykkyysosamäärä on yleen­sä lähempänä keskiar­voa kuin vanhempien.”

    Eikö tämä johtaisi lop­ul­ta siihen, että kaik­ki ovat yhtä älykkäitä?

    En tunne alaa, mut­ta pitäisin out­ona, jos lapsen älykkyys olisi keskimäärin jotain muu­ta, kuin van­hempi­en keskiar­vo (kun ympäristöä, sukupuolten mah­dol­lisia ero­ja ja mutaa­tioi­ta ei huomioi­da). Lap­si­han kuitenkin saa kaik­ki geenin­sä van­hem­mil­taan, ei miltään pop­u­laa­tion keskiarvolta.

  50. Omat koke­muk­set: yksi poi­ka keskik­oulun käyneen nätin naisen kanssa. Tulos tekni­ikan tohtori. Toinen poi­ka yo-merkonomin kanssa. Tulos DI ja KTM. Itse vain DI. Kaik­ki tietenkin sat­tumaa, eikä per­imäl­lä mitään tekemistä. Niinpä.

  51. Osmo:
    Sit­ten tule­vat naiset ja par­in­val­in­ta, sekä pysyvä par­in­val­in­ta että het­kelli­nen. Men­estyvil­lä miehillä on enem­män jälkeläisiä. Eikä vain oman vai­mon kanssa. Timo Soinikin valit­taa, ettei perusjunt­ti pääse lisääntymään. 

    Olisko noin? Pariutumisella/parittelulla ja lisään­tymisel­lä on kovin vähän nykyään tekemistä keskenään. Vahinko­ja sat­tuu, mut­ta ehkäisy on niin help­poa, että todel­la har­voin. Men­estyvil­lä miehillä on men­estys­tä par­in­hank­in­nas­sa, mut­ta las­ten­hank­in­nan määrää muu elämän­ta­pa ja se luok­ka. Ja siinä kor­re­laa­tio on var­masti päin­vas­toin: men­estyvis­sä (ainakin maal­lisen mam­mo­nan ja aka­teemisu­u­den osalta) per­heis­sä lap­sia han­ki­taan harvem­min, vähem­män ja myöhem­min kuin ei-niin-menestyvissä.

    Tuo on ainakin intu­iti­ivis­es­ti niin selkeä asia, että kaipaisin tilas­to- tai tutkimusvi­it­teitä, jos asia todel­la on toisin päin. Tilas­tokeskuk­selta luulisi löy­tyvät crosstabia tulolu­okan, koulu­tuk­sen, syn­ny­tysiän ja lap­sien lukumäärän välillä.

  52. “Alhaisel­lakin ÖO:lla voi opp­pia vaikei­ta asioi­ta, har­joi­tu­sai­ka ja työmäärä on vain pidem­pi ja suurem­pi kuin huippuälykkäällä”

    Noin on mut­ta Suomen työvoimavi­ra­nomainen halu­aa määräti­etois­es­ti kieltää vähäisenkin oppimisen mah­dol­lisu­u­den työt­tömiltään. Toki muu­tok­sia työt­tömän mah­dol­lisu­u­teen opiskel­la työt­tämyys­tur­val­la on tapah­tunut parem­paan sun­taan, niin siitä huoli­mat­ta vira­nomainen määrit­tää jokaisen työt­tömän oppimis­mah­dollil­su­udet oma­l­la tulkinnallaan.

  53. Usko­muk­sil­lamme lah­jakku­u­den eri lajien periy­tymisen mekanis­meista on todel­lakin merkit­täviä imp­likaa­tioi­ta sen suh­teen, mil­laista poli­ti­ikkaa mei­dän tulisi harjoittaa.

    Suomes­sa kai läh­es kaik­ki kan­nat­ta­vat koulu­tuk­sen kus­tan­nusten sosial­isoin­tia saman­lais­ten koulut­tau­tu­mis­mah­dol­lisuuk­sien takaamisek­si kaikille lap­sille, ja laadukas perusk­oulu­tus voi parhaim­mil­laan paika­ta kelvot­tomien van­hempi­en lap­silleen aiheut­ta­maa vahinkoakin.

    Keskilu­okan ja/tai aka­teemisen koulu­tuk­sen saanei­den van­hempi­en las­ten yliedus­tus­ta korkeak­ouluis­sa käytetään usein argu­ment­ti­na (tai vih­jauk­se­na) siitä, että tämä yliedus­tus ker­too epä­tasa-arvos­ta tai jopa syr­jin­nästä tms. katalu­ud­es­ta. Tähän tar­jo­taan lääk­keek­si sit­ten joko hurskas­ta voiv­ot­telua tai eri­laisia kiintiöitä.

    Perus­teet kiin­tiöi­den aset­tamiselle ovat nähdäk­seni huo­mat­tavasti vahvem­mat, jos luon­taisen lah­jakku­u­den usko­taan jakau­tuneen tasais­es­ti kaikki­in väestöryh­mi­in, ja näkyvät erot ovat ympäristön tulosta. Täl­löin voidaan ajatel­la, että ilman kiin­tiöitä aliedustet­tu­jen väestöryh­mien lah­jakku­us menee suo­ras­taan hukkaan.

    Itse en tätä kiin­tiöa­jat­telua oikein ymmär­rä. Mielestäni sil­lä ei ole mitään väliä mitä kaut­ta keskilu­ok­ka sen yliedus­tuk­sen­sa han­kkii, geeneil­lään vaiko por­var­il­lisil­la hyveil­lään. Heikosti pär­jääviä ihmisiä tulee suo­jel­la syr­jäy­tymiseltä, mut­ta pelkkä väestö­suh­teelli­nen aliedus­tus ei mielestäni voi olla kiin­tiöin­nin peruste. Kaikil­la tulee olla oikeus hyvään perusk­oulu­tuk­seen ja siedet­tävään elin­ta­soon, mut­ta ei esimerkik­si korkeakoulutukseen.

    Käsien­sä likaamista kammok­su­vat ihmiset pitävät työväen­lu­okkaisia ammat­te­ja kamalana kohtalona, mut­ta todel­lisu­udessa­han kur­ju­us syn­tyy siitä, jos ei koe kuu­lu­vansa sinne mihin on pää­tynyt. (Tämä tunne taas voi olla enem­män tai vähem­män perustel­tu. Nähdäk­seni esimerkik­si tämän occu­py-liik­keen taustal­la on nuorten koulutet­tu­jen aikuis­ten tunne siitä, että heiltä on riis­tet­ty heille luon­tais­es­ti kuu­lu­va ase­ma yhteiskun­nas­sa, kun korkeak­oulu­tutk­in­to ei enää olekaan saman­lainen tae työ­paikas­ta kuin hei­dän van­hempi­en­sa sukupolvelle.)

    Sitä ei yleen­sä maini­ta, että lop­ul­ta kaikkien kiin­tiöi­den varsi­nainen kus­tan­nus lankeaa yksin sille “ylieduste­tun” väestöryh­män mar­gin­aaliselle yksilölle, eikä hän­tä var­maan kauheasti lohdu­ta se, että ainakin moni muu oman sosiaaliluokan/sukupuolen/etnisyyden edus­ta­ja tuli kyl­lä valituksi.

    Joka tapauk­ses­sa, juuri näi­den poli­it­tis­ten imp­likaa­tioiden täh­den näi­hin asioi­hin suh­taudu­taan usein niin kauhean tulisesti.

  54. Toiselta puolelta iso­van­hempani oli­vat köy­hiä, mut­ta silti kaik­ki täti­ni ja setäni sekä serkku­ni sieltä puolelta ovat korkeak­oulutet­tu­ja ja hyvin pär­jääviä ihmisiä. Kaik­ki. Tässä haaras­sa serkku­ja on 12.

    Toiselta puo­le­ta iso­van­hempani oli­vat varakkai­ta vaik­ka itse oli­vat alun­perin köy­histä oloista. Tältä puolelta vaari­ni oli aikoinaan kansane­dus­ta­jana. Kaik­ki täti­ni ja setäni ja serkku­ni ovat myös sieltä puolelta korkeak­oulutet­tu­ja ja hyvin pär­jääviä ihmisiä. Pait­si kak­si serkkua, jot­ka ovat syn­tymärikkai­ta. Tässä haaras­sa serkku­ja on 22.

    Aika hyvää empi­iristä mate­ri­aalia väit­tää, että aiv­ot periy­tyy, ja vaikeis­takin olo­suhteista nous­taan jos on järkeä.

  55. Raimo K: Se on hienoa, että lop­ul­ta myön­nät tämän. Tsemp­piä vaan!

    Mik­si Ode julk­i­stat tuol­laisen toiseen keskusteli­jaan suo­raan kohdis­tu­van morkkaamisen vaik­ka sään­tösi kieltävät sen?

  56. Miehet ovat yliedustet­tuina kel­lokäyrän molem­mis­sa päis­sä, kak­si kolmes­ta super­lah­jakkaas­ta kan­taa xy-kro­mo­some­ja. Toisaal­ta myös hän­nän­huip­puina on miehiä tuplas­ti. Näil­lä tiedoil­la on käsit­tämätön­tä vaa­tia pro­fes­sor­ei­den ja tohtor­ei­den sukupuoliedus­tusten tasaus­ta, ain­oas­taan meri­it­tien tulisi ratkaista tiede­maail­mas­sa. Älykkyys ennus­taa melkoisen hyvin ihmisen tieteel­listä kom­pe­tenssia, mis­tä lie­nee todis­taa luon­non­va­lin­nan teräviksi jalostamien aške­naasi­ju­u­ta­lais­ten huikea yliedus­tus Nobel-palkituissa. 

    Miehet ja naiset ovat keskimäärin yhtä lah­jakkai­ta, nais­ten ja miesten älykkyysprofi­ileis­sa on pain­o­tusero­ja. Nais­puo­li­nen kolum­nisti / kir­jail­i­ja Mar­i­lyn vos Savant taitaa olla yksi älykkäim­mistä koskaan eläneistä ihmisistä. 

    Nyky­maail­mas­sa heikko­lah­jaisim­mat ja työvoiman ulkop­uolel­la ole­vat ihmis­pop­u­laa­tiot lisään­tyvät usein tehokkaim­min, väestönkasvu on nopein­ta heikoimpi­en keskimääräis­ten ÄO- ja PISA-tulosten pop­u­laa­tiois­sa. Toisaal­ta älykkäät ihmiset ovat niin sitoutunei­ta työelämään­sä ja vapaa-aikaansa etteivät toh­di tai ras­ki lisään­tyä. Näin nurinkuri­nen ja ihmiskun­nan his­to­ri­as­sa ain­oalaa­tu­inen tilanne selit­tyy hyv­in­voin­nin globaaleil­la siir­roil­la, kehi­tys­a­pu ja val­tioiden sisäl­lä sosi­aal­i­tur­va. Evoluu­tiomme on kään­tänyt kurssin­sa kohti kivikaut­ta. Tilas­toti­eteessä asioi­ta on pakko tarkastel­la ryhmittäen/yleistäen, vaik­ka väit­tämät eivät pätisikään lainkaan yksit­täisen henkilön kohdalla.

    1. Vas­tuu siir­tyy nyt luk­i­jalle, kos­ka en tiedä tästä mitään.
      Voisiko miesten suurem­pi var­i­anssi johtua siitä, että heil­lä on vain yksi X‑kromosomi (Y‑kromosomi on hyvin lyhyt X‑kromosomiin näh­den) joten toinen X ei kor­jaa toises­sa ole­vaa poikkeavaa omi­naisu­ut­ta, joka on siis miehillä val­lit­se­va, mut­ta voi olla naisil­la väistyvä?

  57. MIten sit­ten tulk­it­set tämän:

    “Raimo K kir­joit­ti 30.12.2011 kel­lo 16:23 juge:
    ´snip´

    Jollei ole perinyt kun­nol­lisia aivo­ja ei niitä har­joit­ta­mal­lakaan pysty tule­maan älykkääksi.

    Kun­nol­liset väli­neet per­itään toden­näköisim­min van­hem­mil­ta joil­la on myös pääkop­pa kunnossa.

    Läh­eskään kaikil­la ei ole kil­pau­rheil­i­jan vaa­ti­maa kehon­raken­net­ta. Niiden on ihan turha kuvitel­la treena­mal­la saa­vansa sel­l­aisen. Ei älykkyys ole sen kum­mem­pi juttu.

    ja Raimo K tähän:

    Se on hienoa, että lop­ul­ta myön­nät tämän. Tsemp­piä vaan!

    :))

    Onko tois­t­en mol­laami­nen tosi­aan rak­en­tavaa ja oman pal­stasi sään­tö­jen mukaista toimintaa?

    1. juge,
      Minä tulk­itsin tuon ilmoituk­sek­si siitä, että ale­taan ymmärtää asia samal­la taval­la. Oli sen toki voin­ut kohteliaam­minkin sanoa.

  58. vts:
    Viherinssi: “Älykkyys myös periy­tyy, mut­ta las­ten älykkyysosamäärä on yleen­sä lähempänä keskiar­voa kuin vanhempien.”

    Eikö tämä johtaisi lop­ul­ta siihen, että kaik­ki ovat yhtä älykkäitä?

    En tunne alaa, mut­ta pitäisin out­ona, jos lapsen älykkyys olisi keskimäärin jotain muu­ta, kuin van­hempi­en keskiar­vo (kun ympäristöä, sukupuolten mah­dol­lisia ero­ja ja mutaa­tioi­ta ei huomioi­da). Lap­si­han kuitenkin saa kaik­ki geenin­sä van­hem­mil­taan, ei miltään pop­u­laa­tion keskiarvolta.

    Regres­sio kohti keskiar­voa on selitet­ty wikissä yleisenä ilmiönä sekä geneti­ikas­sa pitu­us­es­imerkil­lä. Pitu­us vas­taa hyvin kog­ni­ti­ivista kykyä. 

    http://en.wikipedia.org/wiki/Regression_toward_the_mean

  59. Se, että las­ten kohdal­la odotusar­vo on lähempänä keskiar­voa, ei ajan oloon aja pop­u­laa­tio­ta keskimääräisek­si sik­si, että vaik­ka lapset ovat keskimäärin keskimääräisem­piä kuin van­hempansa, se odotusar­vo on silti keskiar­vos­ta van­hempi­in päin. Lisäk­si keskimääräisem­mät van­hem­mat saa­vat jonkin ver­ran myös niitä poikkeuk­sel­lisia lapsia. 

    Mitä tulee poli­it­tiseen tulk­in­taan, niin Mikael M on minus­ta oike­as­sa: pelkkä jakau­tuneisu­us ja kor­re­laa­tio eivät voi olla perustei­ta sille, että vaa­di­taan jotain poli­it­tisia toimen­piteitä. Olisi mie­lenki­in­toista nähdä, kuin­ka paljon van­hempi­en sosioekonomi­nen ase­ma selit­tää las­ten koulu­tus­ta sel­l­aises­sa aineis­tossa, jos­sa las­ten älykkyys on mitat­tu esimerkik­si koulu­un men­täessä, so. selit­tääkö se jotain jos älykkyys on otet­tu huomioon. Oma hypo­teesi­ni on, että seli­tysvoima katoaa pääosin tai täysin, mut­ta tämä on siis hypo­teesi, ja se olisi syytä selvittää. 

    Tämäkin toki tulkit­taisi­in tietenkin niin, että keskilu­okalla on jokin salaliitto. 

    Kuu­lun itse peräti kah­teen suku­un, jois­sa kum­mas­sakin alhainen koulu­tus­ta­so on periy­tynyt, min­ua ja yhtä (1) serkkuani luku­unot­ta­mat­ta. En ole kohdan­nut ker­taakaan elämässäni mitään sel­l­aisia esteitä koulut­tau­tu­miselle, jot­ka voisi­vat mitenkään johtua van­hempi­eni tulota­sos­ta tai muus­ta luok­ka-ase­mas­ta. Ain­oa erot­ta­va tek­i­jä on se, että van­hempani kehot­ti­vat han­kki­maan koulu­tuk­sen, mitä mon­et suku­laiset pitivät jonkin­laise­na epämiehekkäänä ja neitimäisenä hienosteluna.

    1. Lapset ovat yleen­sä van­hempiaan keskimääräisem­piä, jos van­hem­mat ovat hyvin poikkeav­ia. Jos taas van­hem­mat ovat täs­mälleen medi­aanil­la, laposet ovaty toden­näköis­es­ti van­hempiaan kauem­pana medi­aanista. Ei tässä mitään keskimääräistymistä tapahdu.

  60. Mon­imuo­toisen lah­jakku­u­den ja elämässä men­estymisen välil­lä on mon­ta estet­tä eikä se ole mikään automaat­ti. Mon­et lah­jakkaat ihmiset eivät motivoidu samoista asioista, eivätkä käytä samo­ja kri­teere­jä men­estyk­sen mittaamiseen.

    Lisäk­si men­estys riip­puu siitä kuin­ka paljon men­estyk­sen paikko­ja sil­lä yhteiskun­nan sek­to­ril­la on, johon suun­tau­tuu. Monel­la alal­la on paljon moni­lah­jakkai­ta nuo­ria, mut­ta men­estymisen mah­dol­lisu­udet taloudel­lis­es­ti ja muuten täysin olemattomat.

    Kaikkein men­estyneim­mät tun­te­mani ihmiset ovat kaik­ki päässeet eteen­päin elämän kri­it­ti­sis­sä kohdis­sa sosi­aalisen verkos­ton­sa avul­la. Kukaan heistä ei ole lueskel­lut työ­paikkail­moituk­sia 30 ikävuo­den jäl­keen. Kukaan heistä ei ole poikkeuk­sel­lisen älykäs, sel­l­ais­es­ta olisi päin­vas­toin var­masti ollut merkit­tävää hait­taa. Rohkeus, ahkeru­us ja sisäi­nen draivi ovat yhdis­täviä tekijöitä.

  61. Miten selit­tyy adop­toitu­jen lap­sien sijoit­tumi­nen adop­tio­van­hempi­en yhteiskuntlu­okkaan, kun adop­toidut lapset ovat kuitenkin suo­raan geneet­tis­es­tä roskako­rista, alim­mankin luokan heit­teille jät­tämiä — sel­l­aisia, joi­hin ei var­maankaan ole järin viisas­ta kohdis­taa resursseja?

  62. Lehti­ti­eto­jen perus­teel­la voi syn­tyä myös uusi ryh­mä jääkiekkoil­i­joiden ja missien lap­sista, jois­sa yhdis­tyvät kauneus ja urheilullisu­us. Riip­puen tietysti siitä, että kuin­ka mon­ta las­ta mis­si tuut­taa, heh

    Mut­ta vakavam­min jotain perää tässä mer­i­tokra­ti­as­sa voi olla. Usein­han ihmiset par­i­u­tu­vat opiskelu­jen yhtey­dessä ja ainakin joil­tain osin myös hel­posti löytävät opin­to­ta­soltaan vas­taa­van kump­panin. Muis­te­len myös luke­neeni, että koulu­tus­ta­so periy­tyy usein, joten kyl­lä tässä mer­i­tokra­ti­as­sa voi olla perää…

    Kan­nat­taa kuitenkin muis­taa, että älykkyyt­tä ei sinän­sä kan­na­ta liikaa korostaa (eikä myöskään “geneet­tistä älykkyyt­tä”). Esimerkik­si yliopis­to-opin­not eivät vaa­di mitään poikkeuk­sel­lista älykkyyt­tä, kuten eivät useim­mat työelämässä vas­taan tule­vat tehtävätkään.

    Sinän­sä siis älykkyy­den ja gee­nien yhtey­den jah­taami­nen voi olla myös väärä johtolan­ka yhteiskun­nan kehi­tys­tä mietit­täessä. Mut­tä tämä ei poista sitä mah­dol­lisu­ut­ta, että jonkin­lainen hyväo­saisu­u­den periy­tymi­nen voi olla hyvinkin merk­i­tyk­sel­listä. Hyväo­saisu­u­teen sit­ten kuu­lu­vat osana koulu­tus, työl­listymi­nen, halut­tu lap­siluku jne. Selkeän geneet­tisen mekanis­min yhdis­tämi­nen hyväo­saisu­u­teen lie­nee kuitenkin nykytiedoil­la hakuam­muntaa (siis geneet­tisen mekanis­min, joka domi­noi yli ympäristön merkityksen).

  63. Osa korkeam­mas­ta var­i­anssista voi johtua siitä, että on vain yksi X‑kromosomi. Toisaal­ta Y‑kromosomi sisältää vain liipaisimia, jot­ka laukai­se­vat pros­esse­ja, jot­ka pistävät päälle ja pois geene­jä, jot­ka muuten oli­si­vat pois tai päällä.

    Tran­skrip­tio on todel­la mon­imutkainen sys­tee­mi, pere­hdyin viime kesänä pin­ta­puolis­es­ti tran­skrip­tioverkko­jen mallinnok­seen, ja vaku­u­tu­in siitä, että jo muu­ta­ma has­su geeni voi tuot­taa hyvin suuria ero­ja yksilöil­lä. Siis kun sanon “hyvin suuria”, tarkoi­tan tyyli­in että yksilöstä tulee delfi­i­ni eikä nor­su tms. Sen jäl­keen en osaa suh­tau­tua mitenkään muuten kuin ival­lis­es­ti niihin, joiden mielestä “geen­it eivät merk­itse mitään”.

  64. Osmo Soin­in­vaara: Siis miten? Yleen­sä samas­ta kro­mo­somista on kak­si ver­sio­ta, toinen isältä ja toinen äidiltä, neljästä iso­van­hem­mas­ta vain kahdelta.

    Tarkoi­tatko kro­mo­somin katkeamista ja yhtymistä ris­ti­in­ni­in, että alkupää on isoisältä ja lop­pupää isoäidiltä?

    Jälkim­mäi­nen lauseesi on oikein, “neljästä iso­van­hem­mas­ta vain kahdelta” taas ei. Meistä jokaisel­la on kutakin kro­mo­so­mia yksi äidiltä, joka on äitimme muna­so­lus­sa tapah­tuneen rekom­bi­naa­tion tuot­ta­ma yhdis­telmä äid­in­puolesten iso­van­hempi­en kro­mo­someista, ja yksi isältä, joka taas on isän­puoleis­ten iso­van­hempi­en kro­mo­somien yhdis­telmä. Kukin yksit­täi­nen koh­ta kro­mo­somis­sa on perit­ty vain kahdelta neljäs­ta iso­van­hem­mas­ta, mut­ta kro­mo­so­mi kokon­aisu­udessaan on tilkkutäkki.

    Rekom­bi­naa­tio tuot­taa uusia geneet­tisiä yhdis­telmiä ole­mas­saol­ev­as­ta geneet­tis­es­tä vari­aa­tios­ta, mut­ta ei varsi­nais­es­ti luo uut­ta kuten mutaatio.

    1. Emil­ia,
      Aina sitä oppii uut­taa. Min­un lukioaikanani rekom­bi­naa­tio­ta ei ollut ole­mas­sakaan. Myöhem­min kuulin, että täl­lainen on teo­ri­as­sa mahg­dol­lista, mut­ta harv­inaista. Nyt se on siis pääsääntö?

  65. Tiedemies:
    Olisi mie­lenki­in­toista nähdä, kuin­ka paljon van­hempi­en sosioekonomi­nen ase­ma selit­tää las­ten koulu­tus­ta sel­l­aises­sa aineis­tossa, jos­sa las­ten älykkyys on mitat­tu esimerkik­si koulu­un men­täessä, so. selit­tääkö se jotain jos älykkyys on otet­tu huomioon. Oma hypo­teesi­ni on, että seli­tysvoima katoaa pääosin tai täysin, mut­ta tämä on siis hypo­teesi, ja se olisi syytä selvittää. 

    Erään aihet­ta liip­paa­van tutkimuk­sen (*) mukaan, van­hempi­en koulu­tus­ta­so selit­tää las­ten aikuisa­jan koulu­tus­ta­soa vain epä­suo­rasti, kun lapse­na mitat­tu IQ selit­tää sitä sekä epä­suo­rasti että suo­raan. Näin tulkit­tuna hypo­teesisi pitää siis ainakin tuos­sa amerikkalaises­sa aineis­tossa paikkansa.

    Mie­lenki­in­toista olisi myös linkit­tää tämä havain­toon, johon Viherinssi aiem­min viit­tasi, eli siihen, että per­imän ja ympäristön kon­tribuu­tio älykkyy­teen saat­taa vai­hdel­la eri sosioekonomi­sis­sa luokissa. Eräässä kak­sos­tutkimuk­sessä per­imä selit­ti älykkyy­den ero­ja korke­as­sa sosi­aalilu­okas­sa 71%, mata­las­sa 10%, ja vas­taavasti jae­tun ympäristön osu­udet oli­vat 15% ja 58% (ellen väärin muista…). 

    * Dubow, E.F., Box­er, P., Hues­mann, L.R. (2009). Long-term Effects of Par­ents’ Edu­ca­tion on Chil­dren’s Edu­ca­tion­al and Occu­pa­tion­al Suc­cess. Mer­rill-Palmer Quar­ter­ly, 55 (3), 224–249.

  66. tvaara:
    Miten selit­tyy adop­toitu­jen lap­sien sijoit­tumi­nen adop­tio­van­hempi­en yhteiskuntlu­okkaan, kun adop­toidut lapset ovat kuitenkin suo­raan geneet­tis­es­tä roskako­rista, alim­mankin luokan heit­teille jät­tämiä– sel­l­aisia, joi­hin ei var­maankaan ole järin viisas­ta kohdis­taa resursseja?

    Mihinkähän tämä väite perus­tuu? Minä taas olen näh­nyt kas­apäin niitä tapauk­sia, jois­sa olisi ollut ihan jär­jen sanele­maa tur­val­lisu­ut­ta miet­tiä, _miksi_ tämä lap­si on adop­toita­vana, mut­ta kun sitä on vaan niin vankasti uskot­tu rakkau­den ja “kas­vatuk­sen” pystyvän ihan mihin vaan.

  67. Osmo Soin­in­vaara:
    Vas­tuu siir­tyy nyt luk­i­jalle, kos­ka en tiedä tästä mitään.
    Voisiko miesten suurem­pi var­i­anssi johtua siitä, että heil­lä on vain yksi X‑kromosomi (Y‑kromosomi on hyvin lyhyt X‑kromosomiin näh­den) joten toinen X ei kor­jaa toises­sa ole­vaa poikkeavaa omi­naisu­ut­ta, joka on siis miehillä val­lit­se­va, mut­ta voi olla naisil­la väistyvä?

    Miesten suurem­pi var­i­anssi toden­näköis­es­ti johtuu osit­tain yhdestä X‑kromosomista. Mut­ta miesten ja nais­ten välil­lä on muitakin biol­o­gisia ero­ja, jot­ka voivat selit­tää tätä. Nisäkkäil­lähän naaras on taval­laan se kehi­tyk­sen peruslin­ja, jota nou­date­taan jos elim­istö ei saa sig­naalia (Y‑kromosomin SRY-gee­niltä) joka käyn­nistää uroksen kehi­tys­lin­jan. Voi olla mah­dol­lista, että tässä mieshormonien ohjaa­mas­sa kehi­tysku­lus­sa on tiet­tyä epästabi­il­i­ut­ta joka naarail­ta puut­tuu, ja joka sit­ten johtaa enem­män tai vähem­män sat­un­nais­es­ti joskus eri­no­maiseen yksilöön ja joskus heikom­paan ja lisää nimeno­maan miesten var­i­anssia. En tiedä onko mitään täl­laista koskaan todis­tet­tu, mut­ta ainakin näin ihmis­ge­neetikkona tämä tun­tuu ihan mah­dol­liselta hypo­teesil­ta. Point­ti­na lähin­nä se, että miesten suurem­paa var­i­anssia ei ole pakko selit­tää pelkästään sukupuo­likro­mo­somien geeneillä.

  68. Sauli: “Ihmis­la­jin älykkyys mah­dol­listi kaupungistumisen.”

    Ja tois­in­päin: mitä use­am­mat aiv­ot kytkey­tyvät keskenään, sitä älykkäämpiä ajatuk­sia syn­tyy (http://www.amazon.com/Where-Good-Ideas-Come-Innovation). Tas­ma­ni­as­sa taas, asui niin vähän ja har­vaan ihmisiä, että koh­ta eivät enää osan­neet edes jous­ta tai kanoot­tia valmis­taa, eli mestäläistymi­nen käyn­nistää päin­vas­taisen, tyh­mistävän pros­essin. Tosin tässä luul­tavasti men­nään älykkyy­den per­in­teisen määritelmän (ÄO-mit­tausten) rajo­jen ulkopuolelle. 

    Sit­ten on se toinen kir­ja, jon­ka nimeä en nyt muista ja joka väit­ti, että kaupunkiym­päristössä älykäs ihmi­nen selviää tyh­mää parem­min. On selvin­nyt tuhan­sia vuosia, mikä on vaikut­tanut merkit­tävästi ihmisen per­imään. Tätä vas­taan kyl­lä sotii se, että esim. suo­ma­laiset ovat met­säläi­nen mut­ta kuitenkin suh­teel­lisen älykäs kansa. Kaupun­ki voi tehdä älykkääm­mäk­si, mut­ta niin täy­tyy muun­lais­tenkin ympäristöjen.

  69. Koulu­tus ja älykkyys estävät nyky-yhteiskun­nas­sa nais­ten lisään­tymistä, joten selkeä negati­ivi­nen takaisinkytken­tä tyh­mistää her­ralu­okkaa. Tämän huo­maa jo nykyään kun kuun­telee vaikka­pa min­is­tere­itä jot­ka suolta­vat tyhjän­päiväistä triv­i­aa ver­rat­tuna per­su­jen elävään kielenkäyttöön.

  70. Itse olen poht­in­ut, että miesten (nisäkkäillä+linnuilla yleisem­min urosten?) suurem­pi var­i­anssi (onko sitä myös muis­sa omi­naisuuk­sis­sa) voisi johtua sukupuolten eri­lai­sista lisääntymisstrategioista/mahdollisuuksista.

    Alfau­ros voi lisään­tyä use­an naaraan kanssa, mut­ta naaraat ker­ral­laan (tiineys+pari vuot­ta) vain yhden uroksen kanssa. Tämä johtaa siihen, että urosten lisään­tymistä rajoit­taa kil­pailu tois­t­en urosten kanssa naaraiden suo­sios­ta, naaraiden lisään­tymistä taas tiineys ja poikas­ten kas­va­tus. Kos­ka vain parhaat urokset pää­sevät lisään­tymään, on keskiar­vos­sa olem­i­nen läh­es yhtä huono tulos urokselle kuin hier­arki­as­sa alhaal­la olem­i­nen. Täten luon­non­va­l­in­ta olisi suos­in­ut urosten kohdal­la suurem­mal­la riskil­lä toimivia geene­jä. Nämä geen­it men­esty­i­sivät keskiar­vo­geene­jä parem­min, kos­ka riskil­lä men­estyneet veisivät parit­telukump­pan­it pait­si riskil­lä epäon­nis­tuneil­ta myös keskiarvoilta.

  71. Näis­sä kir­joituk­sis­sa lähtöko­h­ta näyt­tää ole­va älykkyy­deen sovelt­a­mi­nen työn-elän­nön han­kimiseen, käyt­tämäl­lä oikein luon­nol­lisia lah­jakkuuk­sia. Älykkyys on var­masti paljon muu­ta kuin lah­jakkuuk­sien sum­ma. Älykkyys ei ole nerokkaan ajatuk­sen toim­intaa. Älykkyys voi käyt­tää ajat­telemista mut­ta ajat­telem­i­nen ei voi käyt­tää älykkyyt­tä. Älykkyy­del­lä ei ole mitään tekemistä muis­til­la ja tiedol­la, mikä on ajat­telun perus­ta ja on kumu­loitu­va ajan mit­taan, lisät­ty sukupolves­ta toiseen, siten lah­jakku­u­den perus­ta, kuten Azkhenazi juu­ta­lais­ten tapauksessa.
    Aivoka­p­a­siteet­ti on kyl­lä kehit­tynyt ajan mit­taan mut­ta ihmisen psyke on pysyn­nyt muut­tumat­tomana viimeiset 10 000 v ainakin, ja psy­keel­lä ratkaistaan ihmis­syy­den ongelmia. Käytämme pieni osa aivöka­p­a­siteetista, vain joitakin tai osa aivosoluista ja se mitä käytämme on ehdol­lis­tet­tu tähän kumu­loitu­vaan tietoon, men­neisyytemme eli minä kuvaan ja lop­ut akti­ivisia, ovat lep­oti­las­sa. Ne solut, jot­ka on ehdol­lis­tet­tu, oli­vat­pa ne mil­laisia ​​tahansa, täl­lä het­kel­lä hal­lit­se­vat tietoisu­u­den ja ajat­telun. Ajat­telu on rajalli­nen mut­ta älykkyys on raja­ton ja vapaa.

    Aja­tus on rajalli­nen, kos­ka tieto on rajalli­nen. Sama toim­inta, samat ajatuk­set vähän muut­tuneet ajan kulues­sa, mut­ta kuvio tois­tuu uud­estaan ​​ja uudestaan​​. Kaikissa toimis­sa syn­tynyt rajoitet­tu ajat­telu on väistämät­tä konflikti. 

    Jos samat ajatuk­sien kuviot tois­tu­vat liian usein, ne vahvis­tu­isi­vat estäämäl­lä muiden kytken­tö­jen syn­tymi­nen. Seni­iliys voi johtua mekaanisen elämän­tavas­ta, mekaa­ni­nen tieto, ja niin aivoil­la ei ole vapaut­ta, ei tilaa, ja kaik­ki tämä aut­taa aivo­jen kutis­tu­mista ja rappeutumista. 

    Psykol­o­gis­es­ti, aiv­ot on keskit­tyneet minä kuvaan, itsekeskeisyy­teen. San­o­taan että mieli on erilleen aivoista, mielel­lä on tiet­ty itsenäisyys aivoista. Ja aiv­ot on ehdol­lis­tet­tu ja mieli ei ole. Ehdol­lis­te­tut  aiv­ot eivät ole vapai­ta. Ja mieli on vapaa. Vapaus kysymään, vapaus tutkia. Yhden ongel­man ratkaimises­sa, ratkaisu itse tuot­taa mui­ta ongelmia, kuten poli­ti­ikas­sa. Tämä on aivo­jen ansios­ta, eikä älykkyydestä. 

    Vah­vat tunne tilat kuten viha ja väki­val­ta sat­ut­ta­vat aivo­ja. Tietenkin myös huumeet, alco­holi jne. Saat­ta­vat jopa aiheut­taa että her­moso­lut kytkey­tyvät väärin, ja että nämä yhtey­det ovat liian kiin­teitä. Älykkyys tarkoit­taa järjestys­tä, edel­lyt­tää, että järjestys on koet­tu hal­li­tusti, ei ristiriitaisina​​. jos on juuret men­neisyy­dessä, ei voi olla kun­nos­sa, järjestyk­sessä. Suuri osa aivoista on vas­tu­us­sa kehon liikku­vu­ud­es­ta, lihas­ten, eri elimi­in, jne. Ja tämä osa ei kutis­tu iän myötä, mut­ta se osa, joka on vas­tu­us­sa ratio­naalisen ajat­telus­ta jos sitä ei käytetä luo­vasti lop­ul­ta kutistuu. 

     Tarvit­semme lah­jakku­ut­ta tai älykkyyt­tä? Ovatkko nyky maail­man suuret yhteiskun­tavaikut­ta­jat kuten Berlus­coni, Bush, Bin laden, tai suomes­sa Hal­la Aho, Soi­ni jne lah­jakkai­ta omas­sa kehyssä tai älykkäitä? Ovatko äänestäjät älykkäitä? Eikö älykäs on ihmi­nen joka havait­see kokon­aisuuk­sia, vapaasti sit­o­mat­ta itsen­sä omaan minä kuvaan, olemat­ta omien ajatuk­sien, halu­jen, toivo­muuk­sien, men­neisyy­den, vankki.
    Kreation­is­min kan­nat­ta­jien joukos­sa on paljon hyväo­saisia, lukenei­ta ja kokenei­ta “älykkäitä” proffe­sor­e­i­ta, samoin ilmas­ton muu­tok­sen kieltäjien joukossa.
    Mer­i­tokra­tia on jaot­tu yhteiskun­ta. Ehkä ajat­telemme että jaot­telus­sa on tur­val­lisu­us, mut­ta ei se siltä näytä, jako, luo tur­vat­to­muut­ta ja kon­flik­te­ja. Mut­ta sitä ei halu­ta huo­ma­ta kos­ka ei nähdä maail­maa, yhteiskun­taa ja ihmiset yht­enä kokon­aisuute­na ilman pin­nal­lisia jakoja.
    Jos olen kiin­nos­tunut ain­oas­taan itses­täni, on hyvin köy­hä ja rajalli­nen ja tuot­taa epä­vakaut­ta. Jos olemme psykol­o­gis­es­ti rajal­lisia, mitä teemme, on rajalli­nen, ja sit­ten kaik­ki tekni­ik­ka tulee käyt­tämään mei­dän rajoite­tun psyyke. 

     Aiv­o­toim­inta on kuin ohjel­moitu tietokone. Voi vas­ta­ta mie­len vaa­timuk­si­in jos on vapaa siitä mitä on rajoitet­tu, ja aja­tus on rajalli­nen. Mut­ta älykkyys on mieli. Kos­ka myötä­tun­to liit­tyy älykkyy­teens ei ole älykkyyt­tä ilman myötätuntoa.
    Heti kun ego on uhat­tuna, piiloutuu mui­hin asioi­hin, kuten jaloi­hin ihanteisi­in, ide­al­is­mi­in jne. Ihmisil­lä on omat suun­nitel­mansa pelas­taa itsen­sä, toiset suun­nit­tel­e­vat omien ryh­mien pelas­t­a­mi­nen, ja muo­dosta­vat pieniä ryh­miä hei­dän teo­ri­ansa tukemiseen. Ei ole psykologi­nen kehi­tys tai kehi­tyk­sen psyyke. Ja kos­ka ihmisen tule­vaisu­us riip­puu psyykestä, niin näyt­tää siltä, että jae­tus­sa toimin­nas­sa ei ole tulevaisuutta.

    Älykäs yhteikun­ta ei voi olla jaet­tu. Älykkyys käyt­tää lah­jakkuuk­sia hyö­dyn­tämään tehokkaasti rajal­lisia resursse­ja kaikien hyödyksi.

  72. Pikainen googeloin­ti pal­jas­taa, että X‑kromosomin sam­mu­mi­nen tapah­tuu solu­ta­sol­la. Ilmeis­es­ti puo­lil­la val­oil­la ajelukin sit­ten toimii mon­en omi­naisu­u­den, kuten värien ais­timisen kanssa.

  73. Osmo Soin­in­vaara: Ihanko tot­ta? Kumpi valikoituu sammujaksi?

    Käsit­tääk­seni valikoi­tu­mi­nen on enem­män tai vähem­män sat­un­naista (mikä siis tarkoit­taa sitä, ettei siitä tiede­tä vielä juuri mitään).

    Mitä tulee rekom­bi­naa­tioon, ei tule uno­htaa ero­ja alleel­ien välil­lä. Meil­lä jokaisel­la on siis kak­si ver­sio­ta kus­takin geenistä, yksi isältä ja yksi äidiltä, jot­ka eivät yleen­sä ole suinkaan saman­laisia. Puhutaan siis alleeleista, saman geenin vai­h­toe­htoi­sista muodoista. Toinen alleeli on yleen­sä domi­noi­va, eli pelkästään se vaikut­taa yksilön ilmi­a­su­un. Toki eri alleel­it voivat myös vaikut­taa kim­pas­sa vähän eri pain­o­tuksin. Sit­ten kun näitä vai­h­toe­htoisia geene­jä voi olla n kap­palet­ta, ja kaikil­la on oma “domi­noivu­usjärjestyk­sen­sä” (eli A domi­noi B:tä, joka domi­noi C:tä mut­tei D:tä jne.) voi rekom­bi­naa­tio vaikut­taa ilmi­a­su­un paljon. Se kun on sat­tuman kaup­paa, mitkä kyseiset alleel­it isän ja äidin suku­solui­hin pää­tyvät. Mah­dol­lisia allee­likom­bi­naa­tioita­han on mak­simis­saan neljä yli kahden.

    Ja ker­ro tämä 14 000 ihmisen geenillä.

  74. Osmo,

    Rekom­bi­naa­tio­ta tapah­tuu jokaisen siit­tiön ja muna­sol­un muo­dostues­sa ker­ran-pari joka kro­mo­somis­sa (aina vähin­tään yhdesti, sitä tarvi­taan jot­ta solu osaa erotel­la kro­mo­somit oikein). On tämä kyl­lä tun­net­tu jo pitkään. 

    Nais­ten kahdes­ta X‑kromosomista toinen sam­muu sat­un­nais­es­ti eri soluis­sa — jois­sakin soluis­sa isältä perit­ty on sam­munut, toi­sis­sa äidiltä perit­ty. Tämä johtaa siihen, että jos nainen kan­taa toises­sa X‑kromosomissaan reses­si­ivistä (peit­tyvästi periy­tyvää) sairaus­geeniä, osa soluista on sairai­ta, mut­ta yleen­sä niitä ter­veitä solu­ja on tarpeek­si jot­ta sairaus ei suurem­min ilmene.

  75. tvaara:
    Miten selit­tyy adop­toitu­jen lap­sien sijoit­tumi­nen adop­tio­van­hempi­en yhteiskuntlu­okkaan, kun adop­toidut lapset ovat kuitenkin suo­raan geneet­tis­es­tä roskako­rista, alim­mankin luokan heit­teille jät­tämiä– sel­l­aisia, joi­hin ei var­maankaan ole järin viisas­ta kohdis­taa resursseja 

    Adop­ti­o­las­ten ja adop­toivan per­heen ÄO:n kor­re­laa­tio on .0 eli jos adop­ti­o­lap­si perii adop­tio­van­hempi­en­sa yhteiskun­talu­okan, se tapah­tuu esimerkik­si per­imäl­lä osakesalkun.

  76. Bil­san opiske­li­ja:

    Mitä tulee rekom­bi­naa­tioon, ei tule uno­htaa ero­ja alleel­ien välillä. 

    - — Ja ker­ro tämä 14 000 ihmisen geenillä.

    Bil­san opiske­li­ja, sin­un pitää ehkä opiskel­la vielä vähän lisää — minä reput­taisin sin­ut geneti­ikan ten­tis­sä täl­lä vas­tauk­sel­la 🙂 Olen siis itse ihmis­geneti­ikan tutk­i­ja. Tämä geneti­ikan lakien selvit­te­ly on off-top­ic, mutta
    rekom­bi­naa­tio ei vaiku­ta saman geenin alleeliy­hdis­telmi­in. Se vaikut­taa siihen, kuin­ka samas­sa kro­mo­somis­sa ole­vat eri geen­it ovat kytkey­tyneet toisi­in­sa, mut­ta ei saman geenin alleeleihin. 

    Ihmisen per­imässä on vähän lasku­tavas­ta riip­puen ainakin 20 000 geeniä.

  77. Minus­ta tämä pyörit­te­ly siitä mitä kro­mo­someille tapah­tuu meioosis­sa on epäolen­naista. Ilman rekom­bi­naa­tio­takin tapah­tuu val­in­taa joka muut­taa ole­mas­saole­vien mutaa­tioiden frekvenssiä geenipoolis­sa, eli evoluu­tio­ta, mah­dol­lis­es­ti hyvään, mah­dol­lis­es­ti huonoon suun­taan. Rekom­bi­naa­tio kuitenkin mah­dol­lis­taa luon­non­va­lin­nan tarkem­man kohdistumisen.

  78. eggo:
    Mon­imuo­toisen lah­jakku­u­den ja elämässä men­estymisen välil­lä on mon­ta estet­tä eikä se ole mikään automaat­ti. Mon­et lah­jakkaat ihmiset eivät motivoidu samoista asioista, eivätkä käytä samo­ja kri­teere­jä men­estyk­sen mittaamiseen.

    Kaikkein men­estyneim­mät tun­te­mani ihmiset ovat kaik­ki päässeet eteen­päin elämän kri­it­ti­sis­sä kohdis­sa sosi­aalisen verkos­ton­sa avul­la. Kukaan heistä ei ole lueskel­lut työ­paikkail­moituk­sia 30 ikävuo­den jäl­keen. Kukaan heistä ei ole poikkeuk­sel­lisen älykäs, sel­l­ais­es­ta olisi päin­vas­toin var­masti ollut merkit­tävää hait­taa. Rohkeus, ahkeru­us ja sisäi­nen draivi ovat yhdis­täviä tekijöitä.

    Jos kaik­ki oli­si­vat motivoitunei­ta vain ansait­se­maan mah­dol­lisim­man paljon rahaa, älykkyy­den ja tulota­son väli­nen kor­re­laa­tio olisi vieläkin voimakkaampi kuin se on nyt.

    Puhuit men­estyneim­mistä _tuntemistasi_ ihmi­sistä ja hei­dän laa­joista sosi­aal­i­sista verkos­tois­taan. Ehkäpä ne huip­puä­lykkäät ovat men­estyneet vieläkin parem­min, mut­ta aloil­la jois­sa meri­itit ovat sosi­aal­isia verkos­to­ja tärkeämpiä. Kos­ka näil­lä on pienem­mät sosi­aaliset verkos­tot, sinä et ole osunut niihin verkkoihin.

  79. Catili­na: Ilmeis­es­ti sat­un­nais­es­ti. Näin ainakin ajatel­laan, mut­ta yllä­tyk­siä voi tulla.

    Toinen X sam­muu alkionke­hi­tyk­sessä varhain mut­ta kuitenkin sen jäl­keen kun sol­un­jakau­tu­misia on jo tapah­tunut eli eri soluis­sa se on eri X joka sam­muu. Sik­si nainen ei sairas­tu esimerkik­si veren­vuo­to­tau­ti­in vaik­ka kan­taisi sairaus­geeniä toises­sa äksässään.

    Suurem­man var­i­anssin selit­tämiseen nyt ei kuitenkaan tarvi­ta mitään täl­laista hypo­teesia. Jos jokin ulti­maat­ti syy on sille että miehillä kan­nat­taisi olla enem­män var­i­anssia jos­sain omi­naisu­udessa, eiköhän sille proksi­maat­tisia mekanis­me­ja löydy.

  80. Linkin takana pohd­in­taa miesten suurem­mas­ta varianssista:

    http://tamapaiva.blogspot.com/2011/10/miesten-ja-naisten-alykkyydesta.html

    Myös eri pop­u­laa­tioiden välil­lä on huo­mat­tavia ero­ja älykkyy­den jakau­tu­mises­sa. Kaukasideil­la (euroop­palais­peräiset) on lev­eämpi kel­lokäyrä kuin mon­golideil­la (itäaasialaiset), vaikkakin mon­go­li­di­en kel­lokäyrä pain­ot­tuukin korkeammalle. 

    Perin­nöl­lisyysti­etelijä Liisa Halkan tiivis tietopaket­ti periytymisestä:

    http://idisk.mac.com/liisa.halkka/Public/liisan.tyot/KrMaa99/1KrMaa_sisalto.html

    Keskustelin yliopis­tossa opiskel­e­van usko­vaisen kanssa lah­jakku­useroista. Hän sanoi, että kaik­ki ihmiset ovat yhtä fik­su­ja, kos­ka Jumala on mei­dät luonut. Tämä opet­ta­jak­si pian valmis­tu­va lisäsi vielä, että älykkyys ei ole biologi­nen omi­naisu­us, vaan henk­i­nen. No, mihin niitä aivo­ja tarvi­taan? Lah­jakku­userot tulisi ottaa vakavasti nimeno­maan sosi­aalipoli­ti­ikas­sa, jot­ta voisimme opti­maalis­es­ti aut­taa oikean­laista apua tarvit­se­via. Ei ole järkevää yliopis­to- koulut­taa ihmisiä, joiden kap­a­siteet­ti ei riitä abstraktiin/kyseenalaistavaan ajatteluun.

    Jut­telin erään nais­puolisen vasem­mis­toak­ti­ivin kanssa miesten yliedus­tuk­ses­ta Gaussin jakau­man hän­nis­sä. Se aiheut­ti hänessä taval­lisen voimakas­ta närää. Totu­us oli keski­a­jal­la alis­teista kirkon opetuk­sille, nykyään se on alis­teista sin­isilmäiselle human­is­mille. Vaik­ka olenkin heikosti koulutet­tu met­suri, niin mielestäni tieteen tulisi perus­tua objek­ti­ivis-kri­it­tiselle arvopo­h­jalle. (demarkaa­tio-ongel­ma)

    Oikea tieto on paras poh­ja ratkoa vaikei­ta esimerkik­si ympäristöön ja talouteen liit­tyviä ongelmia, kehi­tys­maid­en ongel­mat ovat oma lukun­sa. Tilas­toti­eteel­lisiä menetelmiä ei tulisi vieroksua, eikä liioin ihmisen biol­o­gista alku­perää kieltää.“Eppur si muove”, Galileo Galilei

  81. eggo:
    Kaikkein men­estyneim­mät tun­te­mani ihmiset ovat kaik­ki päässeet eteen­päin elämän kri­it­ti­sis­sä kohdis­sa sosi­aalisen verkos­ton­sa avul­la. Kukaan heistä ei ole lueskel­lut työ­paikkail­moituk­sia 30 ikävuo­den jäl­keen. Kukaan heistä ei ole poikkeuk­sel­lisen älykäs, sel­l­ais­es­ta olisi päin­vas­toin var­masti ollut merkit­tävää hait­taa. Rohkeus, ahkeru­us ja sisäi­nen draivi ovat yhdis­täviä tekijöitä.

    Tuskin­pa kukaan heistä on tyhmä.

    Ainakin henkilöko­htais­es­ti tun­te­mani men­estyjät ovat älykästä porukkaa, siel­lä ei ole ain­ut­takaan älykkyy­deltään keski­ta­son jan­nua, puhu­mat­takaan vähän hitaam­mista tyypeistä. 

    En kyl­lä tunne yhtään ihmistä, jota pitäisi yhtäaikaa sekä poikkeuk­sel­lisen älykkäänä että ei-men­estyneenä. Tietenkin voidaan alkaa saivartele­maan että mitä sil­lä poikkeuk­sel­lisel­la älykkyy­del­lä sit­ten oikein tarkoitetaan.

    1. Halu­aisin palaut­taa mieleen, että alku­peräisessä hypo­teesis­sa mer­i­tokra­ti­as­ta henkilöko­htai­sista omi­naisuuk­sista lahjakkuus/älykkyys oli vain osa. Ter­veys, sekä somaat­ti­nen että psyykki­nen, on vähin­tään yhtä tärkeä.

  82. OS: “Suo­ma­lais­ten älykkyys on nous­sut lyhyessä ajas­sa yhden stan­dard­ipoikkea­man verran. ”

    Selit­täisikö tämä osan: (…) “Jod­in­pu­u­tok­sen tiede­tään laske­van älykkyysosamäärää 10–15 pis­teel­lä. Puu­tos aiheut­taa jo ker­ro­tusti myös stru­umaa, joka oli Suomes­sakin kansan­tau­ti vielä 1960-luvul­la. 1930-luvul­la 5–10 % varus­miehistä oli stru­uma, 1940-luvul­la joka neljän­nel­lä vas­ta­syn­tyneel­lä ja 1950-luvul­la 10–30 pros­en­til­la Itä-Suomen koululaisista. 

    Tilanne kor­jat­ti­in suolan jodi­oin­nil­la, jon­ka maa­han­tuo­jat ja pakkaa­jat aloit­ti­vat 1949 aluk­si vapaaehtoisesti.(…)

    http://pseudonyymi.blogspot.com/2011/06/cyclone-b-and-global-inequality.html

    1. Voi se olla jod­in­pu­utekin. Ja se, että aiem­min 10 % sai neu­rol­o­gisen vam­man syn­ny­tyk­sessä. Fyn­nin efek­ti kos­kee kuitenkin kaikkia mai­ta. Jodin puutet­ta kaikkial­la? Tup viit­teessä esitet­ty sini­hap­po-hypo­teesi pitäisi selvit­tää vakavasti. 

  83. Hami­lo: Joitakin älykkyy­teen vaikut­tavia gene­jä on löy­det­ty, seli­tyso­su­us toki aika vaa­ti­ma­ton. Tiedän omani: 23andme.com

    Tai sit­ten ehkä ei: Chabris & al. 2011 Most Report­ed Genet­ic Asso­ci­a­tions with Gen­er­al Intel­li­gence Are Prob­a­bly False Positives(pdf), Psy­cho­log­i­cal Sci­ence.

    Tutkimuk­ses­sa yritet­ti­in rep­likoi­da yhteen­sä kah­den­toista älykkyy­teen liite­tyn geenin vaiku­tus­ta kolmes­sa yhteen­sä 10 000 ihmistä sisältävässä datasetis­sä. 36 tes­ta­tus­ta yhtey­destä yksi oli tilas­tol­lis­es­ti merk­it­sevä , kun puh­taasti sat­tuman vaiku­tuk­ses­ta löy­ty­isi keskimäärin 1,6. Toisaal­ta tilas­tol­lista voimaa pitäisi olla aikaisem­pi­en tutkimuk­sien perus­teel­la 14,7 tilas­tol­lis­es­ti merk­it­sevän yhtey­den löytämiseen.

    En ole aiheeseen pere­htynyt, joten en tiedä, kuin­ka merkit­tävä tuo tutkimus lop­pu­jen lopuk­si on. Aika vah­vasti tuo tutkimus näyt­täisi viit­taa­van siihen suun­taan, että älykkyy­den periy­tymisen taus­tas­ta tiede­tään (vieläkin) vähem­män kuin on ajateltu.

  84. OS: “Fyn­nin efek­ti kos­kee kuitenkin kaikkia maita.”

    Jos oikein ymmärsin, kos­kee joi­ta se on kul­loinkin koskeak­seen? Fly­n­nin efek­til­lähän tarkoite­taan nimeno­maan kehit­tyneis­sä mais­sa tapah­tunut­ta ÄO:n nousua 0,3 yksiköl­lä per vuosi. 

    Jodin osu­us oppimis­tu­lok­si­in on todet­tu hil­jan ainakin Inti­as­sa. Lain­muu­tok­sen myötä sal­lit­ti­in edullisem­man jodi­oimat­toman suolan myyn­ti. Se kävi kau­pak­si ja samal­la (köy­him­män osan?) las­ten oppimis­tu­lok­set lask­i­vat. Jodi­oimat­toman suolan myyn­ti kiellettiin.

    Mikäli oikein muis­tan, Kiinas­sa jod­in­puute kor­jat­ti­in noin suurin piirtein yhtä aikaa seleen­in­pu­ut­teen kanssa. Rav­it­se­muk­sen kannal­ta yhdis­telmä on tehokas, sil­lä seleeni on edullista jodin käytölle elim­istössä. Samaan aikaan myös muu rav­it­se­musti­lanne taisi paran­tua ja kas, Kiina men­estyy nyt ainakin kohta­laisen hyvin.

    Mikäli olisin rav­it­se­musti­eteil­i­jä, kiin­nos­tu­isin jodista ainakin vähän siinä mielessä kuin linkit­tämäni blogi­jut­tu asi­as­ta ker­too, ja etenkin nyt, kos­ka jodin imey­tymistä hait­taa­van man­iokin vil­je­lyä aio­taan FAO:n toimes­ta lisätä.

  85. Fly­nn itse selit­tää efek­tiään sil­lä, että mod­erni yhteiskun­ta vaatii ja kehit­tää abstrak­tia ajat­telua. “Mikä yhdis­tää ket­tua ja jänistä” Esi-isämme vas­taisi­vat käytän­nöl­liseti, että ket­tu syö jäniksiä. Koulutet­tu nyky­ih­mi­nen vas­taisi, että molem­mat ovat nisäkkäitä. Esi-isämme eivät silti olleet tyh­miä, vaik­ka hei­dän “testiä­lykkyyten­sä” on nykymittareil­la arvioitu­na alhainen. 

    Steven John­son väit­tää kir­jas­saan “Kaik­ki huono on hyväk­si”, että vas­toin yleistä luu­loa pop­u­laarikult­tuurimme on muut­tunut älykkäämäk­si. Big broth­erin seu­raami­nen tuskin kehit­tää kenenkään älyä, mut­ta eipä sitä kehit­tänyt “Lem­men­laivan” tai “Ritari Ässänkään” kat­somi­nen. Jos emme sor­ru ver­taa­maan van­ho­ja taideklas­sikko­ja nykya­jan viihde­floppei­hin, voimme huo­ma­ta, että ihan viih­teen seu­raami­nen vaatii nykyään enem­män: tar­i­nat ovat moni­juonisem­pia eikä vih­jeitä alle­vi­iva­ta yhtä paljon kuin men­neen ajan viih­teessä. Tämän on help­po uskoa kehit­tävän älyä.

    Tietysti on hienoa, jos myös koulu­jär­jestelmämme toimii (toimisi?) entistä paremmin.

  86. Osmo.

    Eräs tässä aihe-alueessa ohitet­tu koh­ta liit­tyy siihen että minkälaisen oikeu­den­mukaisu­us­teo­ri­an perus­teel­la arvotamme eri­laisia yhteisö­jen toim­intat­apo­ja tai suo­raan maail­man­tilo­ja. Voimme arvot­taa pros­essin, lop­puti­lan tai jonkun muun peri­aat­teen mukaan.

    Osmon esit­tämä mah­dol­lisu­us mer­i­tokrati­it­tiseen ja avoimen sää­tykier­ron maail­maan yhdis­tet­tynä omi­naisuuk­sien ei-tasaiseen jakau­tu­miseen ja noiden omi­naisuuk­sien voimakkaaseen periy­tyvyy­teen voi olla eri­taval­la hyväksyt­tävä eri oikeu­den­mukaisu­us­te­o­ri­oi­ta kannattaville.

    Jos­sain oikeu­den­mukaiseen lajis­sa lop­puti­lal­la ei ole väliä eikä oikeas­t­aan edes lähtöti­lal­la vaan pelkästään sil­lä pros­es­sil­la, jol­la lop­puti­la määräy­tyy. Eli jos kaik­ki toim­i­jat ovat vapai­ta toim­i­maan oman kap­a­siteet­tin­sa ja perus­varo­jen vek­torin­sa puit­teis­sa niin mikä tahansa lop­puti­la on oikeu­den­mukainen. Täl­löin yhteisön sään­töjä ei ole edeltä käsin sys­temaat­tis­es­ti luo­tu lisäämään jonkun etu­ryh­män mah­dol­lisuuk­sia muiden kustannuksella.

    Jos lop­puti­la on tärkeä riip­pumat­ta pros­es­sista, niin toim­i­joiden kap­a­siteetin perus­teel­la pitäisi tehdä verotus/sosiaalitukipäätöksiä ja lisäk­si muoka­ta perus­var­avek­to­rien “aloi­tus­pis­teitä” (ei kuitenkaan trans­for­maa­tio- ja tai kau­pankäyn­tisuhtei­ta kun tämä johtaa taloudel­liseen tehottomuuteen).

    Friedrich von Hayek on sanonut että eri­lais­ten ihmis­ten saman­lainen käsit­te­ly johtaa lop­putilo­jen eri­laisu­u­teen. Miten täl­lainen olisi yhteenso­vitet­tavis­sa lop­puti­laa tarkastele­vi­in dis­trib­u­ti­ivis­ten oikeu­den­mukaisu­us­te­o­ri­oiden maailmaan?

  87. Osmo Soin­in­vaara:
    Voi se olla jod­in­pu­utekin. Ja se, että aiem­min 10 % sai neu­rol­o­gisen vam­man syn­ny­tyk­sessä. Fyn­nin efek­ti kos­kee kuitenkin kaikkia mai­ta. Jodin puutet­ta kaikkial­la? Tup viit­teessä esitet­ty sini­hap­po-hypo­teesi pitäisi selvit­tää vakavasti. 

    Fly­n­nin efek­tin on havait­tu muis­taak­seni koske­van neljää­toista kehit­tynein­tä teol­lisu­us­maa­ta, ei suinkaan kaikkia.

  88. JTS: Yhteiskun­nis­sa on tehty kak­si kiin­nos­tavaa kokeilua, jois­sa selvästi näkyy, ettei geneet­ti­nen per­in­tö vaiku­ta yhteiskun­nan hyv­in­voin­ti­in ja onnellisuuteen.

    Mietin tätä viikon­lop­puna enkä keksinyt oikein mitään yhteyt­tä Van­hasen tutkimuk­si­in. Sak­san ja Kore­an tilanne on ollut hyvin lyhyt ja poikkeuk­selli­nen, pari sukupolvea. Ei niistä voi tehdä mui­ta johtopäätök­siä kuin että total­itääriset jär­jestelmät hajoa­vat ennem­min tai myöhemmin.

    Minus­ta väite:
    “Kansakun­nan keskimääräi­nen älykkyys/kyvykkyys vaikut­taa kansakun­nan men­estyk­seen”, on perusteltavissa.

    Men­estyneet sivil­isaa­tiot ovat kaut­ta his­to­ri­an syn­tyneet pitkälti sopivien ympäristötek­i­jöi­den perus­teel­la. On luon­non­rikkai­ta keskusaluei­ta ja syr­jäseu­tu­ja. Muut­toli­ike pois syr­jäseuduil­ta, sodat, orju­ut­ta­mi­nen ja rav­in­to vaikut­ta­vat kaik­ki osaltaan syr­jäseu­tu­jen keskimääräiseen perimään.

    Kun tuol­lainen on jatkunut vuo­sisato­ja, ja kun sit­ten viimeisen 100 vuo­den aikana on vedet­ty val­tioiden rajo­ja viiv­ot­timel­la sinne tänne, on voin­ut syn­tyä alueita/valtioita joil­la ei vält­tämät­tä ole keskimäärin kovin hyviä men­estymisen mah­dol­lisuuk­sia nyky­maail­mas­sa. Ja noi­ta mai­ta on sit­ten riis­tet­ty ja riis­tetään edelleen.

    Lisätään tuo­hon Fly­n­nin efek­ti, ja köy­hään maa­han voimakas 5% syn­tyvyys, niin meil­lä on äkkiä kak­si kansakun­taa jois­sa voi hyvinkin olla kym­me­nien pis­tei­den erot niis­sä omi­naisuuk­sis­sa joi­ta halu­taan mita­ta. Ja noiden ero­jen kiin­ni kir­im­i­nen voi olla sato­jenkin vuosien aikana mah­do­ton tehtävä. 

    Onko tuo­ta asi­aa tutkit­tu puolueet­tomasti? Entä pitäisikö sitä tutkia?

  89. Kos­ka vain parhaat urokset pää­sevät lisään­tymään, on keskiar­vos­sa olem­i­nen läh­es yhtä huono tulos urokselle kuin hier­arki­as­sa alhaal­la olem­i­nen. Täten luon­non­va­l­in­ta olisi suos­in­ut urosten kohdal­la suurem­mal­la riskil­lä toimivia geenejä.

    Tämä näke­mys pätee sel­l­aisil­la lajeil­la, jois­sa yksi uros pitää suurehkoa haaremia. Vaik­ka myös ihmisel­lä täl­laista käytöstä esi­in­tyy, ei se kuitenkaan muo­dos­ta normia. Päin­vas­toin: keskimääräi­nen mies saa mis­sä tahansa ihmisy­hteiskun­nas­sa par­i­u­tua ja han­kkia jälkeläisiä. On aivan sama, onko kyse sademet­säin­ti­aaneista, muinaisen Kak­soisvir­tain­maan asukkaista, Siper­ian pai­men­to­lai­sista tai nykya­jan län­si­mai­sista ihmi­sistä. Kaikissa näis­sä yhteiskun­nis­sa val­taosa lap­sista syn­tyy (ainakin het­kel­lis­es­ti) mono­gaami­sista parisuhteista.

  90. Päin­vas­toin: keskimääräi­nen mies saa mis­sä tahansa ihmisy­hteiskun­nas­sa par­i­u­tua ja han­kkia jälkeläisiä.

    Keskimääräi­nen mies tietenkin saa, kos­ka jokaisel­la lapsel­la on tasan yksi isä. Jakau­ma on keskeltä tasaisehko, ja var­maan medi­aanil­la mies saa yhden lapsen, mut­ten usko että saa kahta.

  91. Päin­vas­toin: keskimääräi­nen mies saa mis­sä tahansa ihmisy­hteiskun­nas­sa par­i­u­tua ja han­kkia jälkeläisiä.

    Keskimääräi­nen mies tietenkin saa, kos­ka jokaisel­la lapsel­la on tasan yksi isä. Jakau­ma on keskeltä tasaisehko, ja var­maan medi­aanil­la mies saa yhden lapsen, mut­ten usko että saa kahta.

    Tämä kysymys siitä, kuin­ka suuria riske­jä miehen gee­nien “kan­nat­taa ottaa” mak­si­moidak­seen lev­iämis­po­ten­ti­aalin­sa, on harv­inaisen mon­isyi­nen. Itse uskoisin, että medi­aa­n­imiehen ja keskiar­vom­iehen lap­siluku ovat useim­mis­sa yhteiskun­nis­sa erit­täin lähel­lä toisi­aan. Poikkeuk­se­na ovat kuitenkin sit­ten nämä “pitkän hän­nän” muo­dosta­vat yksilöt: miehet, joil­la on sato­ja tai tuhan­sia jälkeläisiä. On selvää, että evo­lu­ti­ivis­es­ti täl­lainen yksilö on lyhyel­lä tähtäimel­lä erit­täin men­estyk­sekäs. Tsingis-kaani ilmeis­es­ti on levit­tänyt geene­jään noin neljän­nek­seen Kes­ki-Aasian arovyöhyk­keen väestöstä.

    Toisaal­ta täl­laiseen tulok­seen pääsem­i­nen edel­lyt­tää jos­sain määrin epä­sosi­aal­ista elämän­ta­paa: elämää sult­taan­i­na, play­boy­na, avi­o­li­it­to­hui­ja­ri­na tai voit­toisan val­loi­tusarmei­jan upsee­ri­na. Juuri mis­sään yhteiskun­nas­sa täm­möi­nen käytös ei kuitenkaan pitem­män päälle vetele. Jokin rajoit­ta­va tek­i­jä (poli­it­ti­nen sala­murha, into­hi­mo­murha, sosi­aa­li­nen tahi rikosoikeudelli­nen sank­tio tai vihol­lis­armei­ja) pois­taa täm­möisen yksilön hyvin nopeasti. Me keskiar­vom­iehet olemme aika kovia vah­ti­maan, ettei haarem­in­muo­dos­tus­ta pää­sisi tapahtumaan.

    Sel­l­ainen karis­ma, jol­la kyke­nee saa­maan sekä ympäristön miesten kun­nioituk­sen että pitämään omas­ta sosi­aalis­es­ta piiristä lähtöisin ole­vaa haaremia, on onnek­si aika harv­inainen. Käytän­nössä poikkeusyk­silöi­denkin haaremit muo­dos­tu­vat naisi­ta, jot­ka eivät kuu­lu täl­laisen alfa-uroksen sosi­aaliryh­män miesten tyt­täri­in vaan selvästi alem­paan sosiaaliluokkaan.

  92. JTS: Yhteiskun­nis­sa on tehty kak­si kiin­nos­tavaa kokeilua, jois­sa selvästi näkyy, ettei geneet­ti­nen per­in­tö vaiku­ta yhteiskun­nan hyv­in­voin­ti­in ja onnellisuuteen.Nämä yhteiskun­tako­keet ovat nimeltään Itä- ja Län­si-Sak­sa ja Pohjois- ja Etelä-Korea. kumas­sakin asuu geneet­tiseltä perin­nöltään saman­laisia ihmisiä, samo­ja sukuja.Länsi-Saksa ja Etelä-Korea ovat kehit­tyneet hyv­in­voin­ti­val­tioik­si ja kore­an elin tason maik­si. vastinkump­pan­it eivät.Tämän luulisi riit­tä Tatu Van­haselle ja aika mon­elle muullekin rotu­in­toil­i­jalle. Geneti­ik­ka ei ole ainkaan se juttu.

    Kyl­lä JTS nyt iski kirveen kiveen. Ainakaan geeniper­imän vaiku­tus­ta ei Sak­san ja Kore­an esimerkeil­lä voi todis­taa merk­i­tyk­set­tömäk­si. Melkein­pä päin­vas­toin! Toises­sa puoliskos­sa valit­ti­in kansan­val­tais­es­ti kohta­laisen älykkäät päät­täjät jot­ka loi­vat kohta­laisen reilun ja toimi­van yhteiskun­ta­jär­jestelmän, joka johti vau­rauteen ja hyvään elämään ja toises­sa puoliskos­sa val­lan otti­vat asei­den avul­la oikeat perusjun­tit jot­ka sit­ten rys­sivät koko hom­man ja loi­vat maan­pääl­lisen hel­vetin. Ainakin sieltä yritet­ti­in ja yritetään päästä pois. 

    Tämä toisaal­ta panee kat­se­le­maan ympärille: Ketkäs niitä tais­to­laisia oli­vatkaan? Niitä Sak­san ja Kore­an soti­laal­lis­ten perusjunt­tien kan­nat­ta­jia Suomes­sa? Geeniperimä!!!!!!

  93. Eras­totenes, kan­nat­taa muis­taa se, että vaik­ka kaik­ki miehet pää­si­sivätkin lisään­tymään, niin sil­loinkin luul­tavasti osa miehistä saa hie­man enem­män lap­sia kuin toiset.

    Jos esimerkik­si on geen­imuo­to, joka lisää toden­näköisyyt­tä sille, että mies käy vierais­sa, voi täl­laisen geen­imuodon kan­ta­jil­la olla hyvinkin esimerkik­si keskimäärin pros­entin enem­män lap­sia kuin muil­la miehillä. Yksi pros­ent­ti ei kuu­losta paljol­ta, mut­ta monien sukupolvien kulues­sa näinkin pie­niltä tun­tu­vat erot lisään­tymiskyvyssä johta­vat kuitenkin vähitellen siihen, että pienenkin lisään­tymishyö­dyn tar­joa­vat geen­imuodot yleistyvät pop­u­laa­tios­sa dramaattisesti.

    Tosin tässä oli oletet­tu, että kyseisen geen­imuodon kan­tamis­es­ta ei ole mitään hait­taa. Hai­tat voivat tietenkin rajoit­taa yleistymistä — ja tätä kaut­ta tuo­da myös tas­apain­oti­lan, jol­loin geen­imuodon yleistymi­nen pysähtyy jollekin tietylle tasolle väestössä.

  94. Hyvät ihmiset, älkää enää viit­sikö jah­na­ta tätä asi­aa. Te olette hävin­neet ja piste.

  95. Hie­man googlaile­mal­la vaikut­taa siltä, että tuon man­iokin sisältämän syani­din aiheut­ta­mat hai­tat niin älykkyy­delle, kuin myös suo­ranaiset myrky­tyk­set, eivät ole kai edes kovin kyseenalaisia seikko­ja — vaan enem­män tai vähem­män tun­net­tu ikävä tosi­a­sia. Vaiku­tusten suu­ru­ut­ta tosin voi olla vaikea arvioi­da, vaik­ka tälle tiedolle olisi ilmeistä tarvet­ta, kos­ka sen tuotan­to on 20 vuodessa kolminker­tais­tunut Afrikassa:

    http://www.modernghana.com/news/198981/1/cassavas-link-to-iodine-deficiency-requires-furthe.html

    Man­iokia voidaan valmis­taa tavoil­la, jois­sa syani­dia saadaan vähen­net­tyä, mut­ta näitä ei voi­da aina käyt­tää ainakaan riit­tävän tehokkaasti. Esimerkik­si sotaa pak­enevat ihmiset eivät voi vält­tämät­tä jäädä päiväkausik­si paikalleen käsit­telemään man­iokia per­in­teisil­lä syani­dia vähen­tävil­lä tavoil­la. Lisäk­si kuiv­u­ut­ta hyvin kestävänä kasv­ina se on erit­täin tärkeä ruuan­lähde kuiv­ien kausien aikana, mut­ta kuiv­al­la kaudel­la syani­dip­i­toisu­udet ovat eri­tyisen korkei­ta. Afrikas­sa myös seleenin puute pahen­taa syani­din hait­to­ja kilpirauhaselle.

    Meneil­lään on muuten pro­jek­ti nimeltä Bio­Cas­sa­va Plus, jos­sa tavoit­teena on use­al­la eri taval­la paran­taa man­iokin rav­it­se­muk­sel­lisu­ut­ta ja samal­la tiput­taa syani­dimäärä kymmenesosaan.

    Mie­lenki­in­tois­es­ti myös eräät Suomes­sakin yleis­es­ti käyte­ty­istä kasveista sisältävät kemikaale­ja, jot­ka estävät jodin pääsyä kilpi­rauhaseen. Kan­nt­taa englan­ninkielis­es­tä Wikipedi­as­ta vilka­ista Goitrogen-artikkelia.

  96. Kog­ni­ti­ivi­sista kyvy­istä on suuresti hyö­tyä. Eniten on tietoa älykkyys­testien määrit­telemästä älykkyy­destä. Tarkoi­tan, mitä kir­joi­tan. Älykkyys ei ole mikään selkeä lah­jakku­u­den laji, vaan se määritel­lään mit­tarin kaut­ta. Kyse on keskenään kor­reloivista kog­ni­ti­ivisen lah­jakku­u­den alala­jeista, joista las­ke­taan vähän mieli­v­al­tais­es­ti pain­otet­tu keskiar­vo. Se on vähän saman­lainen käsite kuin pis­temäärä kym­menot­telus­ta. Samaan pis­temäärään voi päästä kovin eri­tyyp­pisil­lä osatuloksilla.

    Mon­et älykkyys­tutk­i­jat usko­vat, että ÄO-pis­teet mit­taa­vat yleisä­lykkyyt­tä ja että yleisä­lykkyys, joka ilme­nee mainit­tuina testien kor­re­laa­tioina, on kaikki­in älyl­lisi­in suorituk­si­in jos­sain määrin liit­tyvä yleinen, neu­ro­bi­ologi­nen omi­naisu­us. Siten ÄO-tulok­set eivät ole niin mieli­v­al­taisia kuin väität.

    Eräs mie­lenki­in­toisim­mista tutkimus­tu­lok­sista, joka tukee yleisä­lykkyy­den ole­mas­saoloa todel­lise­na inhimil­lisenä omi­naisuute­na, on se, että samo­jen henkilöi­den tekemistä, sisäl­löltään täysin eri­lai­sista älykkyys­testeistä las­ke­tut g‑faktorit kor­reloi­vat läh­es täy­del­lis­es­ti. Tämä tarkoit­taa käytän­nössä sitä, että älykkyys­testeistä las­ke­tut g‑faktoripisteet lait­ta­vat henkilöt läh­es ident­tiseen keskinäiseen järjestyk­seen riip­pumat­ta siitä, mitä testeis­sä kysytään. Tämä tulos kumoaa väit­teen, että ÄO-testien eri­laisu­us tek­isi ÄO:n käsit­teestä mielivaltaisen.

    Paras tutkimus, jos­sa mainit­tu tulos on saatu, on tämä. Siinä 500 hol­lan­ti­laista mer­im­i­estä teki viisi eri­laista ÄO-tes­tia (ks. kuvauk­set noista testeistä, aineis­tot ovat alun perin 60-luvul­ta). Eri testien tulok­sista las­ke­tut g‑faktorien kor­re­laa­tiot keskenään oli­vat väliltä 0,95–1,00. Tästä poikkeuk­se­na oli kuitenkin Cat­tell Cul­ture Fair Test, jos­ta las­ke­tun g‑faktorin kor­re­laa­tiot muiden testien fak­to­rien kanssa oli­vat “vain” 0,79–0,96. Tämä viimek­si mainit­tu seikkakin tukee yleisä­lykkyy­den ole­mas­saoloa siten kuin esim. Arthur Jensen on sen määritel­lyt, kos­ka Cat­tellin testi koos­t­uu kokon­aisu­udessaan saman­tyyp­pi­sistä kuviopäät­te­lyte­htävistä, kun taas muis­sa tutkimuk­sen aineis­ton testeis­sä oli monipuolis­es­ti eri­laisia älyl­lisiä kykyjä mit­taavia osioi­ta. Jens­enin mukaan mikään yksit­täi­nen testi­tyyp­pi ei voi suo­raan mita­ta yleisä­lykkyyt­tä, vaan parhaat esti­maatit g:n arvoista saadaan laa­joista, eri­laisia kykyjä mit­taav­ista testeistä. (Suomen Men­sa käsit­tääk­seni muuten käyt­tää Cat­tellin testiä, joka ei siis ole paras mah­dolli­nen yleisä­lykkyy­den mittari.)

    Ihan kun­nos­sa nuo älykkyys­mit­tar­it eivät kyl­lä ole. Huip­pupis­teisi­in pää­tyvät ovat usein aika outoa joukkoa, eivätkä he aina men­esty maail­mas­sa mitenkään hyvin.

    Tässä Osmo sor­tuu jonkin­laiseen vahvis­tusharhaan ja luulee ÄO-testien mit­taa­van muu­takin kuin mitä niiden on tarkoi­tus mitata.

    Ensin­näkään ei ole mitään todis­tei­ta siitä, että korkean ÄO:n omaavien kesku­udessa olisi “outoa joukkoa” yhtään enem­män kuin väestössä keskimäärin. Jos­sain Men­sas­sa voi täl­laisia henkilöitä ollakin suh­teet­toman paljon (tai sit­ten ei), mut­ta Men­san jäsenistö tuskin on edus­ta­va otos korkean ÄO:n omaav­ista. Stereo­tyyp­pi korkean ÄO:n omaav­ista “out­oina” elää vahvis­tusharhan takia. Osmo ker­toi joskus kat­soneen­sa (lait­tomasti) int­ti­aikanaan johtavien poli­itikko­jen ÄO-testien tulok­set, jot­ka oli­vat huip­puta­soa — heitä Osmo tuskin kuitenkaan tarkoit­ti puhues­saan oudos­ta joukos­ta (vai tarkoittiko?).

    Toisek­seen: Se, että kaik­ki korkean ÄO:n omaa­vat eivät men­esty elämässään, ei ole mikään argu­ment­ti ÄO-teste­jä vas­taan. Näin on tietenkin sik­si, että älykkyys ei ole ain­oa men­estyk­seen vaikut­ta­va tek­i­jä. Esimerkik­si per­soon­al­lisu­userot vaikut­ta­vat myös merkit­tävästi. ÄO ei näytä kor­reloivan minkään per­soon­al­lisu­us­pi­ir­teen kanssa, ts. kaiken­laisia per­soon­al­lisuuk­sia on suh­teessa yhtä paljon kaikil­la ÄO-tasoil­la. Jos esimerkik­si joku korkean ÄO:n omaa­va on myös pata­laiska erakkolu­onne, niin tuskin on yllät­tävää, että men­estys elämässä ei ole kummoista.

    Lewis Ter­manin huip­puä­lykkäitä (ÄO>135) seu­ran­neen pitkit­täis­tutkimuk­sen osal­lis­tu­jat vas­ta­si­vat myös per­soon­al­lisu­ustestei­hin. Tulosten mukaan eri per­soon­al­lisu­ustyyp­pi­en jakau­ma osal­lis­tu­jien kesku­udessa oli aivan saman­lainen kuin väestössä yleen­sä. Lisäk­si per­soon­al­lisu­userot selit­tivät merkit­tävän osan esimerkik­si elinikäi­sistä tulo­eroista osal­lis­tu­jien välil­lä — tun­nol­lisu­us ja ekstro­ver­sio kor­reloi­vat posi­ti­ivis­es­ti tulo­jen kanssa, miel­lyt­tävyys (agree­able­ness) negati­ivis­es­ti jne. Ks. tarkem­min täältä.

    Uskon (pelkään) että lah­jakku­u­den alala­jei­hin päästään paljon parem­min käsik­si jonkin ajan kulut­tua, kun henkisten omi­naisuuk­sien periy­tyvyy­destä tiede­tään enem­män. Sen jäl­keen käsite ”älykkyys” saat­taa kado­ta käytöstä. Puhutaan enem­män muistin rak­en­teesta, päät­te­lykyvys­tä ja esimerkik­si impul­si­ivi­su­ud­es­ta ja pitkäjän­teisyy­destä. Tätä odotel­lessa älykkyys­testien määrit­tämä sum­makäsite on aivan kelvollinen.

    Olet väärässä. Yleisä­lykkyys on tieteel­lisen psykolo­gian van­hin ja empi­iris­es­ti ehkä vahvim­mal­la poh­jal­la ole­va teo­reet­ti­nen enti­teet­ti. Se ei ole katoa­mas­sa mihinkään.

    Yleisä­lykkyy­den tärkeys johtuu ennen kaikkea sen ennuste­va­lidi­teetista. Älykkyy­den “alatyypeil­lä” ei sen sijaan näytä ole­van juuri minkään­laista itsenäistä ennuste­va­lidi­teet­tia ainakaan työelämässä vaan ne saa­vat validi­teet­tin­sa siitä, että ne mit­taa­vat jos­sain määrin yleisä­lykkyyt­tä — ks. esim. tämä artikke­li. (Tosin on mah­dol­lista, että korkean ÄO:n omaavien kesku­udessa eri älykkyys­la­jeil­la on enem­män merk­i­tys­tä, ks. tämä kom­ment­ti.)

    Impul­si­ivi­su­us ja pitkäjän­teisyys ovat toki tärkeitä omi­naisuuk­sia, mut­ta ne eivät ole älykkyy­den laje­ja eivätkä ÄO-testit mit­taa niitä.

    En ole aiheeseen pere­htynyt, joten en tiedä, kuin­ka merkit­tävä tuo tutkimus lop­pu­jen lopuk­si on. Aika vah­vasti tuo tutkimus näyt­täisi viit­taa­van siihen suun­taan, että älykkyy­den periy­tymisen taus­tas­ta tiede­tään (vieläkin) vähem­män kuin on ajateltu.

    Itse asi­as­sa tuo tutkimus nimeno­maan vahvisti sen, että yleisä­lykkyy­den her­i­tabili­teet­ti on suuri (vähin­tään 50 pros­ent­tia) ja että sen geneet­ti­nen taus­ta on sel­l­ainen kuin on pitkään ajatel­tu (suuri joukko geene­jä vaikut­taa älykkyy­teen, mut­ta kunkin itsenäi­nen vaiku­tus on hyvin pieni). Se, että tutkimuk­ses­sa ei kyet­ty paikan­ta­maan yksit­täisiä “älykkyys­geene­jä”, ei tätä tulosta kumoa. Kuten tutkimuk­ses­sa tode­taan, tarvi­taan isom­pia otok­sia riit­tävän tilas­tol­lisen voiman saavut­tamisek­si. Pitu­u­den her­i­tabili­teetin osalta kausaal­isia alleele­ja alkoi löy­tyä vas­ta kun oto­skoot kasvoivat yli 100.000:n.

    Tuos­sa tutkimuk­ses­sa (ja aiem­mas­sa vas­taavas­sa tutkimuk­ses­sa, jon­ka Chabris kol­le­goi­neen toisti käyt­täen eri oto­s­ta) todis­tet­ti­in älykkyy­den huo­mat­ta­va her­i­tabili­teet­ti geneet­tis­ten markkerei­den (SNP:t) avul­la. Tämä meto­di perus­tuu siihen, että las­ke­taan samaan etniseen ryh­mään (tässä: ruot­salaiset) kuu­lu­vien ei-suku­lais­ten geneet­ti­nen etäisyys toisi­in­sa ja sit­ten las­ke­taan noiden etäisyyk­sien kor­re­laa­tio osal­lis­tu­jien ÄO:iden kanssa. Tutkimuk­ses­sa todet­ti­in, että ruot­salais­ten geneet­ti­nen etäisyys toisi­in­sa selit­tää noin 50 pros­ent­tia hei­dän ÄO:idensa samankaltaisu­ud­es­ta. Toisin sanoen siis henkilöi­den ÄO:t ovat sitä saman­laisem­pia mitä saman­laisem­pia hei­dän geenin­sä ovat. Tätä tulosta on vaikea selit­tää muul­la kuin sil­lä, että ÄO:n her­i­tabili­teet­ti on vähin­tään 50 prosenttia.

  97. Eräs suuri suo­ma­lainen pank­ki analysoi 1,5 miljoo­nan asi­akkaansa kan­nat­tavu­u­den horoskoop­pimerkin funktiona.

    Tulos: Jousimies on kan­nat­tavin pankille ja tuo 236 euroa/vuosi. Neit­syt huonoin asi­akas ja tuo vain 212 euroa / vuosi.

    Ero on siis 10.3 %, mikä on tilas­tol­lis­es­ti erit­täin merkit­tävää (= täysin varmaa).

    Mitähän tästä pitäisi ajatella?

    Ovatko Jousimiehet kaikkein akti­ivisimpia ja rahakkaimpia (=älykkäimpiä?) ja pyörit­tävät eniten pankkioperaatioita?

    Jousimiehet ovat pan­tu alulle pikku­joulu­aikaan, jol­loin juo­daan paljon viinaa. Pankin kannal­ta on siis paras­ta, että ihmiset juovat?

    Vai onko se päin­vas­toin: Jos äiti juo alkuraskau­den aikana viinaa, tulee laps­es­ta tyh­mä (= pankille hyvä huiputettava)?

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä, Rapu joka tuo 228 euroa/vuosi

    1. Horoskooop­pimerkeil­lä on huo­mat­tavaa vaiku­tus­ta mon­een asi­aan, esimerkik­si skit­sofren­ian yleisyy­teen. Taivaankap­palei­den ohel­la epäi­lyk­sen kohteena ovat äidin raskau­de­naikaiset infek­tiot ja varsinkin aiem­min, vau­vaiän ravitsemustaso

  98. Kos­ka vain parhaat urokset pää­sevät lisään­tymään, on keskiar­vos­sa olem­i­nen läh­es yhtä huono tulos urokselle kuin hier­arki­as­sa alhaal­la olem­i­nen. Täten luon­non­va­l­in­ta olisi suos­in­ut urosten kohdal­la suurem­mal­la riskil­lä toimivia geenejä.”

    Riski­narvioi­ja, pro­fes­sori emer­i­tus Jouko Tuomis­ton kir­jas­sa “100 kysymys­tä ympäristöstä ja ter­vey­destä” viitat­ti­in use­am­paankin tutkimuk­seen, joiden avul­la oli selvitet­ty eri ihmis­ryh­mien riskinottoa.

    Kaikkein riskinot­to­haluisimpia oli­vat valkoiset miehet. Sit­ten seura­si­vat latinot ja mus­tat. Valkoiset naiset oli­vat yhtä halut­to­mia riskinot­ta­jia kuin mustat.

    Tuomis­ton tulk­in­ta oli, että pohjois­t­en aluei­den val­taami­nen asu­tuk­selle on vaat­in­ut ja suos­in­ut riskinot­to­halua. Ja lie­nee nyt jäänyt “reli­ikkinä” pari­imme sekä var­maan tuot­tanut myös tätä län­si­maista hyvinvointiakin. 

    Val­in­ta lie­nee men­nyt niin, että riskinot­ta­jau­ros on per­hekun­ti­neen siir­tynyt uudelle alueelle joko maanti­eteel­lis­es­ti tai elinkeinon puoles­ta. Jos hän otti liian suuren riskin ja kuoli, koko per­he jäkeläisi­neen tuhou­tui. (Eski­moil­la muuten isät­tömät lapset sur­mati­in heti.)

    Joten val­in­ta on voin­ut suosia “suurem­mal­la riskil­lä toimivia geene­jä.” Kaik­ki tai enim­mät pohjoisen urokset ovat (jon­akin esi­his­to­ri­al­lise­na ajan­jak­sona) ken­ties päässeet lisään­tymään mut­ta jälkeläis­ten valikoin­ti on tapah­tunut myöhemmin.

  99. Eras­totenes alek­san­dri­alainen: Tämä näke­mys pätee sel­l­aisil­la lajeil­la, jois­sa yksi uros pitää suurehkoa haaremia. Vaik­ka myös ihmisel­lä täl­laista käytöstä esi­in­tyy, ei se kuitenkaan muo­dos­ta normia. Päin­vas­toin: keskimääräi­nen mies saa mis­sä tahansa ihmisy­hteiskun­nas­sa par­i­u­tua ja han­kkia jälkeläisiä. On aivan sama, onko kyse sademet­säin­ti­aaneista, muinaisen Kak­soisvir­tain­maan asukkaista, Siper­ian pai­men­to­lai­sista tai nykya­jan län­si­mai­sista ihmi­sistä. Kaikissa näis­sä yhteiskun­nis­sa val­taosa lap­sista syn­tyy (ainakin het­kel­lis­es­ti) mono­gaami­sista parisuhteista.

    A) Miehillä suurem­paa vai­htelua aiheut­ta­vat geen­it saat­ta­vat olla hyvin “syväl­lä” per­imässämme. Vaik­ka älykkyys on nous­sut vas­ta esi-isiemme ollessa jo ihmisiä, ovat var­i­anssia kas­vat­ta­neet (uroksil­la) ja vähen­täneet (naarail­la) geen­it voineet kehit­tyä jo paljon aikaisem­mas­sa vai­heessa kehitystämme.

    Oikeas­t­aan sukupuolten lisään­tymis­trate­giat ovat olleet eri­laisia suurel­la toden­näköisyy­del­lä heti siitä asti, kun ne ovat eriy­tyneet yhteis­es­tä muo­dostaan kahdek­si eri­laisek­si sukupuolek­si. Toiset suku­so­lut kasvoivat isoik­si ja hitaik­si, toiset panos­ti­vat määrään ja nopeu­teen. Sama strate­gia tuskin olisi molem­mille optimaalinen.

    B) Siihen, että luon­non­va­l­in­ta suosii riskigeene­jä uroksil­la, riit­tää että riskil­lä men­estyneet saa­vat riskil­lä epäon­nis­tunei­den lisäk­si edes vähän keskiver­to­jen panit­telukump­paneista. Keskiver­rot voivat siten saa­da 99% omas­ta “reilus­ta” osu­ud­estaan, mut­ta riskigeen­it men­esty­i­sivät silti jos vain saa­vat oman osuuten­sa kokon­aan keskiver­to­jen 1% lisäk­si. Myös het­kelli­nen mono­gaamisu­us mah­dol­lis­taa parit­telukump­panei­den kasautu­misen alfau­roksille, jos ne “kytkevät parisuh­teen­sa sar­jaan”. (myön­netään että vedin mutkat suorik­si edeltävässä viestis­säni liioitel­lessani keskiver­to­jen heikkoa asemaa)

    On myös mah­dol­lista, että nykyi­nen ympäristö suosii miehilläkin pienem­pää vai­htelua, mut­ta olemme vas­ta sopeu­tu­mas­sa siihen. (itse en tähän kuitenkaan usko)

  100. OS horoskoop­pimerkeistä:

    Eräs tut­ta­vani, (Olli Pietiläi­nen, edes­men­neen Leena Palo­tien tiimistä) tekee nyt väitöskir­jaa skit­sofren­ian periytyvyydestä. 

    Työssään Olli käyt­tää hyväk­si suo­ma­laisia, maail­man parhai­ta geeni- ja sairaustiedostoja.

    Voitko antaa vinkin mainit­se­mas­tasi kor­re­laa­tios­ta koskien horoskoop­pimerkkiä ja skitsofreniaa?

    Mikä infek­tio ja ravitsemus?

    Sep­po
    miekan­hio­ja, joka halu­aa Ollista nobelistin
    040 5055 234
    seppo@rateint.com

    1. En löy­dä heti lähdet­tä, mut­ta skit­sofren­ian ris­ki vai­htelee syn­tymäkuukau­den mukaan. Tämän tiedon löytää mis­tä tahansa. Täh­timerkeil­lä ei sen kanssa tietenkään ole mitään tekemistä.
      Nyt menee muistin­varaisek­si, mut­ta muis­te­len, että muut­to kaupunkei­hin on vähen­tänyt skit­sofre­ni­aa, mikä antaa viit­teen siitä, mil­laista infek­tio­ta kan­nat­taa etsiä. Tämä voi kuitenkin olla väärin muistettu.

  101. …rekom­bi­naa­tio ei vaiku­ta saman geenin alleeliyhdistelmiin.

    Kröhöm, joo. Nyt meni opiske­li­jal­la ter­mit sekaisin. En siis puhunut rekom­bi­naa­tios­ta, anteek­si jos jonkun sain hämmentymään.

    minä reput­taisin sin­ut geneti­ikan ten­tis­sä täl­lä vastauksella 

    Eipä se kaukana ollut viimek­sikään 😀 Minus­ta tulee onnek­si ekologi.

    Marko Hami­lo:

    Minus­ta tämä pyörit­te­ly siitä mitä kro­mo­someille tapah­tuu meioosis­sa on epäolennaista.

    Kun tääl­lä nyt huudel­laan, että geen­it vaikut­ta­vat niin ja niin paljon, täy­tyy myös niiden periy­tyvyys ymmärtää (ja mielel­lään parem­min kuin min­un). Nämä dom­i­nanssi-reses­si­ivisyys-asi­atkin kun sekoit­ta­vat pakkaa gee­nien puolel­la vielä entisestään.

  102. Samat­en äidin ris­ki sairas­tua syn­ny­tys­masen­nuk­seen vai­htelee syn­tymäkuukau­den mukaan.

  103. Sepon uuden vuo­den satu:

    Euroop­pa-nimiseen lam­peen tuli rene­sanssi-aikaan villisorsia.

    Nämä sor­sat oli­vat siitä ihmeel­lisiä, että ne kek­sivät kuin­ka voidaan munia talouskasvu-nimisiä teknologia-kultamunia.

    Nämä vil­lisor­sat sai­vatkin sit­ten elää lam­mel­laan yltäkyl­läisyy­dessä vuo­sisas­to­jen ajan.

    Sit­ten vil­lisor­sat alkoi­vat kesyyn­tyä lentokyvyt­tömik­si pul­la­sor­sik­si, jot­ka rupe­si­vat muni­maan pilaan­tunei­ta, pahan­hajuisia velka-munia.

    Suurin osa niistä ei enää pysty elämään vil­lis­sä luon­nos­sa (elävät velak­si, las­ket­tel­e­vat hiih­top­utkissa, uiv­at sisäal­tais­sa ja pelaa­vat sisähalleis­sa, jne.)

    Pul­la­sor­sat tule­vat kuitenkin erit­täin agres­si­ivisik­si, ja aja­vat pois kaik­ki sel­l­aiset vielä lentämään pystyvät sor­sat, jot­ka rupea­vat ehdot­tele­maan jotain vil­liä, kuten esimerkik­si teknolo­gia-kul­ta­mu­nien munimista.

    Aasia-nimisessä viidakos­sa sen sijaan kehit­tyi tul­ta­syök­se­viä, lentäviä lohikäärmeitä, joiden mieliruokaa pul­la­sor­sat ovat.

    Pian lohikäärmeet alkoi­vat lennel­lä lam­men yläpuolel­la, huo­ma­si­vat pul­la­sor­sat, ja suun­ta­si­vat liekkin­sä myös hei­dän lammelleen.

    Sil­loin lentokyvyt­tömät pääpul­la­sor­sat (tuomio­jalaiset, ympäsitö-fuda­men­tal­is­tit, yms.) kätät­tivät tietäväis­inä toisilleen:

    “Ei noi­ta lohikäärmeitä tarvitse pelätä ollenkaan. 

    Sen sijaan tämä ilmas­ton läm­pen­e­m­i­nen on val­lan kauheata. 

    Mei­dän pitää nyt sanoa noille lohikäärmeille, että sam­mut­takaa heti nuo liek­it, tai me tulemme hyvin vihaisiksi”.

    Pul­la­sor­sat eivät kuitenkaan oival­ta­ne­et, että lohikäärmeet eivät ymmär­rä pul­la­sor­sien käkätystä.

    Pian lohikäärmeet oli­vatkin gril­lan­neet melkein kaik­ki pul­la­sor­sat ja popsi­neet ne val­tavaan kitaansa.

    Vain muu­ta­ma puo­livil­li, vielä lento­taitoinen sor­sa kuitenkin pelastui. 

    He ker­to­vat nyt tätä tari­naa poikasilleen, ja opet­ta­vat heitä muni­maan tekno-kultamunia.

    Sen pitu­inen se.

    Sat­usetä Seppo

  104. Osmo Soin­in­vaara:
    En löy­dä heti lähdet­tä, mut­ta skit­sofren­ian ris­ki vai­htelee syn­tymäkuukau­den mukaan. Tämän tiedon löytää mis­tä tahansa. Täh­timerkeil­lä ei sen kanssa tietenkään ole mitään tekemistä.
    Nyt menee muistin­varaisek­si, mut­ta muis­te­len, että muut­to kaupunkei­hin on vähen­tänyt skit­sofre­ni­aa, mikä antaa viit­teen siitä, mil­laista infek­tio­ta kan­nat­taa etsiä. Tämä voi kuitenkin olla väärin muistettu.

    Kauan on jo tiedet­ty, että skit­sofren­ian esi­in­tyvyys on suurem­paa kaupunkiym­päristössä. Suomes­sa on tosin ollut vähän ris­tiri­itaisia tulok­sia tutkimuksissa.

    “Although her­i­tabil­i­ty is often empha­sized, onset is asso­ci­at­ed with envi­ron­men­tal fac­tors such as ear­ly life adver­si­ty, grow­ing up in an urban envi­ron­ment, minor­i­ty group posi­tion and cannabis use, sug­gest­ing that expo­sure may have an impact on the devel­op­ing ‘social’ brain dur­ing sen­si­tive periods.”

    Nature. 2010 Nov 11;468(7321):203–12.
    The envi­ron­ment and schizophrenia.
    van Os J, Kenis G, Rut­ten BP.

  105. Tois­tan tässä sen, mitä sanoin het­erot­sy­gooteista. Kasveil­la ja eläimil­lä on lukuisia esimerkke­jä eri­lai­sista “elin­voimaisu­u­teen” liit­tyvistä omi­naisuuk­sista, jot­ka tule­vat eniten esi­in sil­loin, kun eliöl­lä on kak­si eri­laista geeniä. 

    Olisi yllät­tävää, jos älykkyy­den tms. geneti­ikas­sa ei olisi joitain täl­lä taval­la vaikut­tavia geene­jä. Itseasi­as­sa, juu­ta­lais­ten pop­u­laa­tios­sa on joitain perin­nöl­lisiä sairauk­sia, jot­ka toimi­vat niin, että homot­sy­gooteil­la on sairaus, mut­ta het­erot­sy­gooteil­la esimerkik­si korkeampi ÄO. Täl­laiset toisaal­ta huonot, toisaalt hyvät geen­it voivat yleistyä pop­u­laa­tios­sa huo­mat­tavasti, jos korkea ÄO johtaa suurem­paan jälkeläis­ten määrään. 

    Tämä selit­täisi kyl­lä sen, mik­si keskiar­voa kohti poikkeami­nen on niin voimakas­ta. Älykkäi­den van­hempi­en otto­lapset poikkea­vat keskiar­vos­ta ylöspäin, vaikkakin vähän, joten ympäristötek­i­jä ei toden­näköis­es­ti selitä tätä tasoi­tus­ta. Kaik­ki tämä kan­nat­taa pitää myös mielessä eri­lai­sis­sa rodunjalostusargumenteissa.

  106. Myös parasi­it­te­ja yms on epäilty mah­dol­lisik­si syik­si alen­tuneeseen älyyn:

    http://www.economist.com/node/16479286

    Tok­so­plas­moosin kor­re­laa­tios­ta tiet­ty­jen henkisten omi­naisuuk­sien kanssa on muuten myös mie­lenki­in­toisia tutkimus­tu­lok­sia, eikä kaik­ki niistä ole vält­tämät­tä negatiivisia:

    http://en.wikipedia.org/wiki/Toxoplasma_gondii

    Tosin on syytä muis­taa, että esimerkik­si älykkyy­den ja tok­so­plas­moosin kor­re­laa­tios­ta on saatu jos­sain määrin ris­tiri­itaisia tulok­sia — tai ainakin eri ihmis­ryh­mis­sä erisu­un­taisia tulok­sia. Ja on syytä muis­taa sekin, ettei kor­re­laa­tio tarkoi­ta vält­tämät­tä sitä, että tok­so­plas­moosi olisi aiheut­tanut kyseisiä ominaisuuksia.

  107. Mer­i­tokra­t­ian pohd­in­taa amerikkalais­es­ta näkökulmasta:
    http://www.thenation.com/article/168265/why-elites-fail

    Oli kyse sit­ten kom­mu­nis­mista, kap­i­tal­is­mista tai mer­i­tokra­ti­as­ta, aina tun­nu­taan pää­tyvän har­vain­val­taan, jos­sa eli­it­ti pyrkii semen­toimaan asemansa.

    Kap­i­tal­is­mis­sa, kom­mu­nis­mis­sa ja mer­i­tokra­ti­as­sa eli­it­ti­in saat­taisi pää­tyä jopa täysin sama poruk­ka. Eikä se tarkoit­taisi, että he ovat parhai­ta yhteiskun­nan pyörit­täjiä. He ovat vain parhai­ta huip­ulle pyrkijöitä.

    Har­vain­val­ta ei yhteiskun­ta­muo­tona toden­näköis­es­ti voi toimia, oli se sit­ten raken­net­tu meri­iteille, rahalle tai voimalle.

Vastaa käyttäjälle Lassi Hietanen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.