Onko lehdistö maan ainoa oppositio?

Jokaisen puolueen tulee pyrk­iä hal­li­tuk­seen, kos­ka hal­li­tuk­ses­sa päätetään ja oppo­si­tios­sa valite­taan. Puolue on luvan­nut äänestäjilleen edis­tää edus­tami­aan asioista. Muu olisi petosta.

Näin siis pääsääntöisesti.

Minus­ta on aika-ajoin alka­nut tun­tua siltä, että vihreistä olisi enem­män hyö­tyä oppo­si­tios­sa kuin hal­li­tuk­ses­sa. Olen mon­es­sa asi­as­sa varsin tyy­tymätön hal­li­tuk­sen toim­intaan tai siis sen toim­i­mat­to­muu­teen. Oppo­si­tion tehtävä olisi soimia hal­li­tus­ta sen heikkouk­sista ja näin joh­dat­taa parem­malle tielle, mut­ta meil­lä oppo­si­tio on hal­li­tuk­sen vääräl­lä puolel­la, vaa­ti­mas­sa vielä huonom­paa poli­ti­ikkaa. Maas­ta puut­tuu oppositio.

Hirvit­täv­in­tä on Euroop­pa-poli­ti­ik­ka, jos­sa sisäpoli­it­tiset, yksinker­tais­te­tut isku­lauseet voit­ta­vat jär­jen käytön.  Demar­it näyt­tävät ole­van Timo Soinin vanke­ja tässäkin asi­as­sa. Oppo­si­tio on kuitenkin heräämässä, ei eduskun­nas­sa vaan lehdis­tössä. Hesarin pääkir­joi­tus oli asi­as­ta tänään oikein ilahduttava.

Oikein hyvä oli myös Kari Huh­dan kir­joi­tus demareista. Juuri noin minäkin olen ajatel­lut pitkään, en vain ole raask­in­ut sanoa. Demar­it ovat muut­tuneet edis­tys­tä ajavas­ta puolueesta jar­ru­tus­puolueek­si ja kan­sain­välisyyt­tä ajavas­ta muukalais­vas­taisek­si nation­al­is­tisek­si liik­keek­si. Ei vain Suomes­sa, vaan myös Ruot­sis­sa ja Bri­tan­ni­as­sa. Sak­sa? Vieläkö siel­lä on demareita?

Hal­li­tus var­maankin paran­taa juok­suaan. Sen on pakko niin tehdä, kos­ka talous vaatii toimia. Kevääl­lä nähdään, toimi­iko päätök­sen­teko hal­li­tus­puoluei­den kesken. Uskon että toimii. Pakon edessä.

Jut­ta Urpi­lainenkin puhuu jo leikkausten ja veronko­ro­tusten tarpeesta. Hyvää kansalais­rohkeut­ta, mut­ta lääke on väärä.

Lamaan ajau­tu­va kansan­talous ei ter­ve­hdy veronko­ro­tuksin eikä julk­isia meno­ja kar­si­mal­la. Tästä varoit­ti jopa Six­ten Kork­man tänään Hesaris­sa (harv­inaisen antoisa lehti tänään) ja niin sanoin myös asioista taval­lis­es­ti hyvin per­il­lä ole­va nim­imerk­ki JaSa täl­lä blogilla kom­men­toidessaan bud­jet­tipuheen­vuoroani viime viikol­la. Nyt ei pidä painaa jar­rua vaan pan­na moot­tori kuntoon.

Talous­poli­it­tista munkki­lati­naa nou­dat­taen tulee keskit­tyä kestävyys­va­jeeseen eikä lyhyen ajan bud­jet­ti­va­jeeseen. On siis olta­va valmi­ita nos­ta­maan eläk­keelle­si­ir­tymisikää. On hyväksyt­tävä se, että vajaakun­toisetkin saa­vat tehdä työtä – eli on hyväksyt­tävä ansio­tu­lo­jen ja tulon­si­ir­to­jen yhdis­tämi­nen sen sijaan, että huono­tuot­toisem­pi työvoima joutuu ulos työ­markki­noil­ta; ja että yksin­huolta­jat voivat tehdä osa-aikatyötä sen sijaan, että hei­dät pakote­taan pois työ­markki­noil­ta. On puu­tut­ta­va haaskaavi­in ja meno­ja lisäävi­in käytän­töi­hin, kuten yksi­tyisen ter­vey­den­hoidon sairaus­vaku­u­tusko­r­vauk­si­in. On puu­tut­ta­va kun­tarak­en­teeseen, joka tuot­taa haaskaavaa yhdyskun­taraken­net­ta kas­vav­il­la kaupunkiseuduil­la ja sitä kaut­ta jär­jet­tömän paljon lisää menoja.

Nyt tarvit­taisi­in yhteiskun­tainsinöörimäistä osaamista. Mut­ta onko sitä Suomessa?

 

 

53 vastausta artikkeliin “Onko lehdistö maan ainoa oppositio?”

  1. Minus­takin HS:n pääkir­joi­tus oli oikein osu­va. Etenkin tämä kohta:

    “Jos Nato-kri­it­tisyys hei­jas­taa yleisem­pää halua käper­tyä sisään­päin, se on onneton­ta. Me emme voi eristäy­tyä vaan olemme entistäkin riip­pu­vaisem­pia kaikki­nais­es­ta kan­sain­välis­es­tä kanssakäymisestä.”

    1. Tarkoitin sitä toista kir­joi­tus­ta Suomen EU-poli­ti­ikas­ta. Painavaa tek­stiä oli tämä Nato-kir­joi­tuskin. Harv­inaisen hyvä päivä Hesarin artikkelitoimituksella.

  2. Osmo, oppo­si­tioon siir­tymi­nen ei täl­lä het­kel­lä ole vai­h­toe­hto, kos­ka mitään vai­h­toe­htoista hal­li­tus­po­h­jaa ilman jar­rut­ta­jia ei ole.
    Perus­suo­ma­laiset on täysin hal­li­tuskelvo­ton ja ‑halu­ton ja keskus­ta ei hal­li­tuk­seen halua.a

  3. Osmo:

    On puu­tut­ta­va haaskaavi­in ja meno­ja lisäävi­in käytän­töi­hin, kuten yksi­tyisen ter­vey­den­hoidon sairausvakuutuskorvauksiin.

    Miten yksi­tyisen ter­vey­den­hoidon sairas­vaku­u­tusko­r­vaus haaskaa tai lisää menoja?

  4. Demokra­ti­as­sa asioista pitää sopia, ja kos­ka kaik­ki ovat eri mieltä, niin paras lop­putu­los on sel­l­ainen jota kukaan ei halua.

    Hyvä oppo­si­tio on sel­l­ainen, joka tar­joaa jonkin toteutet­tavis­sa ole­van vai­h­toe­hdon. Täl­lä het­kel­lä sel­l­aista ei ole.

  5. Osmo Soin­in­vaara:
    Tarkoitin sitä toista kir­joi­tus­ta Suomen EU-poli­ti­ikas­ta. Painavaa tek­stiä oli tämä Nato-kir­joi­tuskin. Harv­inaisen hyvä päivä Hesarin artikkelitoimituksella.

    Kyl­lähän minä sen tiesin, mut­ta tahal­lani ymmärsin väärin 🙂 

    Vihreäthän eivät pääosin voi käyt­tää järkeä Nato-poli­ti­ikas­sa — vähän niin kuin demar­it muis­sa asiois­sa sen toisen pääkir­joituk­sen mukaan.

    1. Kukaan ei näytä huo­man­neen, että Hesarin eilisen NATO-kyse­lyn mukaan Naton vas­tus­tus on kokoomuk­sen jäl­keen pien­in­tä vihrei­den äänestäjien joukos­sa. Tosin erot mui­hin kuin vasem­mis­toli­it­toon oli­vat niin pieniä, ettei havain­nol­la tai­da olla tilas­tolista merkitystä.

  6. Ongel­mat voi jakaa kah­teen osaan; on aku­ut­ti talous­taan­tu­ma ja rak­en­teel­liset ongel­mat. Kumpikin on osin liitok­sis­sa toisi­in­sa. Itse olen sitä mieltä, että täl­lä taan­tu­mal­la on rak­en­teelli­nen taus­tansa. Poli­it­ti­nen ongel­ma on nyt se, että ihmisil­lä on eri­lainen käsi­tys rak­en­teel­lis­ten ongelmien sisäl­löstä. Itse olen täl­lä het­kel­lä sitä mieltä, että Suomen ja maail­man ongel­mat ovat kär­jis­te­tysti seu­raus­ta siitä, että palvelusek­torin kas­vamisen aiheut­tamia kitko­ja ei pyritä riit­tävässä määrin tasoit­ta­maan. Pikem­minkin talouden rak­en­teen muu­tok­sia on kär­jis­tet­ty sysäämäl­lä yksit­täisille ihmisille vas­tui­ta, joi­ta he eivät kykene kan­ta­maan. Sekoite­taan siis yksilöstä johtu­vat ongel­mat makro-ongelmi­in. Kun pitäisi neu­voa, rankaistaan. Ei trak­to­ria voi syyt­tää siitä, että siitä ei ole kil­pa-autok­si. Ana­lyysi rak­en­teel­lis­ten ongelmien laadus­ta johtaa samal­la aivan eri­laisi­in suosi­tuk­si­in akuutin taan­tu­man hoi­dos­sa. Jatkokysymyk­sen­sä on kaikissa ana­lyy­seis­sä vielä arvot ja real­is­tiset vai­h­toe­hdot eri päätök­sille. Sik­si tämä on niin vaikeaa.

  7. Isku­lause oppo­si­tio on todel­lakin vuo­den turhake, siitä olen samaa mieltä, kuten siitäkin, että demar­it poukkoil­e­vat kuin säikky jänis Soinin sival­luk­sia peläten

    Erim­ieltä olen siitä, etteikö vero­tus­ta nytkin tulisi kiristää ja säästöjä saa­da aikaan. 

    Julkisen sek­torin elvy­tys toi­mi Key­nesin teo­ri­ois­sa ja käytän­nössäkin vielä 70 luvul­la, velat­toman julkisen talouden osois­sa kun deval­vaa­tiokin oli käytössä. 

    Nyt, mas­si­ivisen julkisen velan olois­sa val­tion lisävel­ka ei elvytäkkään, vaan päin­vas­toin, aiheut­taa kansalai­sis­sa epä­var­muut­ta ja lisää ihmis­ten omaa säästämisas­tet­ta, vähen­tää kysyn­tää. Hyvin hoidet­tu tas­apain­oinen val­tion­talous taas lisää vakaut­ta ja kansalais­ten luot­ta­mus­ta tule­vaan, siis lisää kulu­tus­ta ja kas­vat­taa kansan­talout­ta. Key­nesin opit ovat tutk­i­tustikkin kään­tyneet nyky­olois­sa päälaelleen.

    Infor­maa­tioy­hteiskun­ta on saanut aikaan myös sen, että taloudesta(kin) kaik­ki tieto on kaikkien käytet­tävis­sä kaiken aikaa, eikä poli­it­tisil­la päät­täjil­lä ole yhtään sen parem­paa tietoa kuin muil­la kansalaisil­lakaan. Itse asi­as­sa päin­vas­toin, yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la työsken­televil­lä on useim­miten paljon parem­pi tun­tu­ma siitä mihin suun­taan olemme menos­sa ja kuin­ka miltä maamme tule­vaisu­us näyttää. 

    Poli­itikot ovat luoneet itses­tään paar­i­alu­okan joka eristäy­tyy yksi­tyis­es­tä sek­torista, joka kuitenkin luo sen lisäar­von jol­la julki­nen sek­torikin voidaan ylläpitää. Päätök­sen­teko keskit­tyy eri­lais­ten tulon­si­ir­to­jen kanssa näperte­lyyn, kun kokon­aisku­va on hukas­sa. Vihreät ovat hyvä esimerk­ki, eduskun­taryh­mässä ei tai­da olla yhtään kansane­dus­ta­jaa joka olisi (joitain opiskelu­aikaisia kesä­työ­paikko­ja luku­unot­ta­mat­ta) työsken­nel­lyt yksi­tyisen yri­tyk­sen palveluk­ses­ta. En ole asi­aa tark­istanut mut­ta tuol­lainen kuva min­ul­la on. Osmo kor­jatkoon jos vihre­itä löy­tyy joku joka tutkin­non suoritet­tuaan on ollut yksi­tyisel­lä töissä. 

    Poli­it­ti­nen päätök­sen teosta on tul­lut reak­ti­ivista, vaik­ka sen tulisi olla proak­ti­ivista. Tuo kestävyys­va­jeen täyt­tämi­nen on niin iso han­ke, että se tulisi aloit­taa proak­ti­ivis­es­ti heti, ei seu­raavas­sa bud­jet­tiri­ihessä saati seu­raavis­sa hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa saati sit­ten kun on aivan viimeinen pakko. Sama kos­kee ihan lyhyen tähtäi­men talouden tas­apain­ot­tamista. Kansalaiset eivät ole niin tyh­miä, että usko­vat lisäve­lan ja elvy­tyk­sen tuo­van pysyvää hyvää. Vas­tu­ullisu­ut­ta ihmiset kaipaa­vat, ja ovat valmi­ita mak­samaan vaik­ka lisää vero­ja siitä.

  8. Nyt tarvit­taisi­in yhteiskun­tainsinöörimäistä osaamista. Mut­ta onko sitä Suomessa?

    Kun tuo on suun­nit­telua, ja suun­nit­telu on val­in­to­ja. Ja nykyi­nen päät­täpolvi ei joka osaa, halua tai pysty val­it­se­maan. Jälkim­mäi­nen esimerkik­si sik­si että polit­ti­ista tukea ei ole, kansalaiset vas­tus­taa, virkamiehet kampittaa…

    Minus­ta mon­et nykyiset poli­it­tiset ongel­mat on val­itse kak­si kolmes­ta ongelmia. 

    Sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmässä tarvesi­don­naisu­us, kan­nus­tavu­us ja taso. Sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmä voi esimerkik­si olla tiukasti pum­mia met­sästävä (tarvesi­don­nainen) jos sosi­aal­i­tur­van taso on niin pieni ettei kan­nustin­vaiku­tuk­sia juuri ole, ja jos halu­taan kan­nus­ta­va sosi­aal­i­tur­va jol­la myös edes jotekin elää niin sit­ten siitä tarve­harkin­nas­ta pitää tinkiä.

    Kaupunkipoli­ti­ikas­sa autoli­ikenne, kaupun­ki ja kus­tan­nuskset. Sem­moi­sen kaupun­gin voi tehdä jos­sa on rajoit­tam­a­ton maanalaisen autoli­iken­teen jär­jestelmä, se vaan mak­saa yhtä paljon kuin talot eli kaupun­ki sen pääl­lä. Pin­tali­iken­teessä taas autoilun osu­us on väistämät­tä pieni sik­si ettei ole tilaa. Niinkin voi tehdä ettei tee kaupunkia jot­ta autot mah­tuu, ja tätä on harjoitettukin.

    Muitakin vas­taavia esimerkke­jä var­masti on.

    Ja päät­täjistöstä sit­ten löy­tyy yli tarpeen huolenkan­ta­jia jot­ka halu­aa kaik­ki hyvät asi­at. Eli käytän­nössä eivät päätä mitään. Jos ei halua päät­tää, niin mik­si menee politiikkaan?

  9. Taitaa vaan olla niin että Suomes­sa ei pystytä tekemään tarvit­tavia rak­en­teel­lisia uud­is­tuk­sia ilman sotilasjunttaa:)

  10. Nyt ei pidä painaa jar­rua vaan pan­na moot­tori kuntoon.

    Yritätkö sanoa että meil­lä olisi magneto-ongelma? 🙂

    Bit­ti­avaru­ud­es­ta lukukent­tääni jotenkin valui taan­noin Heik­ki Sairasen Vihrei­den puol­e­val­tu­us­tossa pitämä puhe, pidän. Muu­tamia valit­tu­ja ottei­ta alla:

    Miten ihmeessä tästä kuopas­ta nous­taan ilman julkisen sek­torin kysyn­nän merkit­tävää lisäämistä? Muuhun kysyn­tään­hän me emme voi oikein vaikuttaa…

    Vene uppoaa jos jotain ei tehdä, minkä näkee kuka tahansa seu­rueen ulkop­uolelta mut­ta jostain syys­tä euroseu­ruet­ta ei kiin­nos­ta. Tärkeäm­pää on se, että vuo­to on jonkun muun vika kuin itse ja ei tule sel­l­aista oloa, että aut­taisimme toisi­amme ihan hyvää hyvyttään.

    Mä en halua nähdä mei­dän nyky­isiä päät­täjiä 20 vuo­den kulut­tua telkkaris­sa ker­tomas­sa, miten vaikei­ta päätök­siä tehti­in 2010-luvun alun Suures­sa Lamas­sa. Eri­tyis­es­ti jos ja kun ne vaikeat päätök­set ovat muiden kuin päätök­sen­tek­i­jöi­den itsen­sä kär­simys­tä lisääviä…

    Oikeasti kuka ihme olisi uskonut vielä pari vuot­ta sit­ten, että The Econ­o­mist on vasem­mis­to­laisem­pi ja sol­i­daarisem­pi talous­poli­itit­ses­ti kuin vihreät tai mikään muu poli­it­ti­nen puolue suomes­sa? The Econ­o­mistin taus­tak­si kuitenkin se, että lehti vas­tusti Lon­toon viemäräi­den rak­en­tamista lähin­nä sik­si että köy­hyyt­tä ja kur­ju­ut­ta ei hei­dän mielestä hyvän­tah­toisil­la hark­it­se­mat­tomil­la pro­jek­teil­la vähennetä.

    Kokon­aisu­ude­saan, http://vesilasi.blogspot.com/2011/11/puhe-puoluevaltuuskunnassa-26112011.html

  11. Nyt tarvit­taisi­in yhteiskun­tainsinöörimäistä osaamista. Mut­ta onko sitä Suomessa?

    Onhan sitä. Tämänkin blo­gin kom­ment­tiosas­to puo­lil­laan. Se toinen puoli sit­ten keskit­tyy mar­mat­ta­maan siitä, kuin­ka “kolkkoa” tuo yhteiskun­tainsinöörimäi­nen läh­estymistapa on, tai miten tuon insinööri­työn tulos ei valukaan 110%:sesti oman etu­ryh­män tasku­un, niin sitä pitää vastustaa.

  12. Osmo Soin­in­vaara:
    Kukaan ei näytä huo­man­neen, että Hesarin eilisen NATO-kyse­lyn mukaan Naton vas­tus­tus on kokoomuk­sen jäl­keen pien­in­tä vihrei­den äänestäjien joukos­sa. Tosin erot mui­hin kuin vasem­mis­toli­it­toon oli­vat niin pieniä, ettei havain­nol­la tai­da olla tilas­tolista merkitystä.

    Niin äänestäjien kesku­udessa, mut­ta NATO on vihreille poli­itikoille tabu (ainakin julkisuudessa).

  13. Mitä hal­li­tus sanoisi seu­raavas­ta, jon­ka Miet­tusen hätäti­la­hal­li­tus aikoinaan olisi hyvinkin voin­ut toteuttaa:

    Aivan samal­la taval­la kuin yksi­tyisel­lä puolel­la osa palka­s­ta mak­se­taan osake­bonuk­sil­la, val­tio voisi mak­saa 20 pros­ent­tia yli 3000 euron kuukausi­palkoista val­tion oblikaa­tioina. Yli 4000 euron palka­s­ta 25 pros­ent­tia, 5000 euron palka­s­ta 30 pros­ent­tia jne. 

    Oblikaa­tioi­ta vas­taan saisi sit­ten aikanaan esimerkik­si val­tion omaisuutta.

    Val­tion palkko­ja korotet­ti­in jälleen, vaik­ka ei olisi varaa nykyisenkään palkkatasoon.

  14. Ei siel­lä oppo­si­tios­sa situ­mises­sa ole mitään virkaa, pait­si tietysti neljän vuo­den virkavapaa.
    Poli­itises­sa jär­jestelmässämme vaiku­tus­mah­dol­lisu­udet ovat hal­li­tuk­ses­sa ja siel­lä on myös on kan­net­ta­va vas­tu­u­ta ikävistä ratkaisu­ista. Vihreille akti­ivielle ja äänestäjille hal­li­tuk­sesa olem­i­nen on ollut oppimista siinä, että ennem­min edes pieniä voit­to­ja kuin pelkkiä tappioita.

    Tal­vi­vaaran ongelmien kohdal­la kaik­ki toki tietävät Lehtomäen per­heen merkit­tävän omis­tuk­sen ja kotiseu­tusym­pa­t­ian merk­i­tyk­sen. Ihan asial­lista olla heit­telemät­tä oppos­i­to­ta liina helpil­la nuolilla.

    Lehtomä­ki jäänee Suomen his­to­ri­aan kaikkein ympäristövi­hamielisim­pänä ympäristömin­is­ter­inä, jon­ka ain­oa agen­da taisi olla maat­alouden etu­jen ajaminen.

    Nato — prag­maat­tis­es­ti nyky­isin Natoon liit­tymi­nen on pienem­pi kysymys kuin mitä sivu­raiteil­la olev­as­ta pres­i­den­ti­vaa­likeskustelus­ta voisi päätellä.
    Suomes­sa jotkut voivat ajatel­la, että Nato hoitaisi Suomen puo­lus­tuk­sen mei­dän pyuolestamme — no ei hoi­da. Nato-jäsenyys tarvit­sisi jonkin vähän kestäväm­män perustelun, kuin päätök­sen­tekoon osallistumisen.

    Arhin­mäelle ja hänen henkisille kavereilleen jonkin­lainen idea on pelotel­la Nato-jäsenyy­del­lä, kun ilmeis­es­ti muu­takaan san­ot­tavaa ei ole keksitty.

    Suomes­sa poli­ti­ikkaa voisi luon­nehtia ennen muu­ta kaikkien puoluei­den pelkona ja avut­to­muute­na per­su­jen möykkääm­sen edessä — ilmeieesti liikaa vaale­ja edessä. Poli­it­tista johta­ju­ut­ta, vas­tu­un kan­toa ja ongelmien myön­tämistä ei tun­nu Kokoomuk­ses­ta ja SDP:stä löytyvän.

  15. Osmo halu­aa johtaa huomion pois polt­tavas­ta ongel­mas­ta. Val­tion ja kun­tien ali­jäämät ovat jo 10–15 % menoista ja julkisenn sek­torin ali­jäämä on saatu näyt­tämään kohtu­ulliselta laske­mal­la mukaan myös yli­jäämäiset eläke-ja muut sosiaaliturvarahastot.

    Totu­u­den pal­jas­t­a­mi­nen johtaisi siihen, että olis puu­tut­ta­va myös lyhyen tähtäyk­sen ali­jäämi­in, kyl­lä pitkään jatku­va val­tion ja kun­tien velka­an­tu­mi­nenkin johtaa katas­trofi­in, mut­ta sehän on parin vaa­likaudne päässä eli poli­itikon näkökul­mas­ta ikuisu­u­den päässä

    Eläkeiän nos­to ei tuo yhtään lisää tuot­toa, joten val­tion ja kun­tien bud­jet­tial­i­jäämät kas­va­vat edelleen eläkeiän nos­tos­ta huolimatta

  16. KariS: Nyt, mas­si­ivisen julkisen velan olois­sa val­tion lisävel­ka ei elvytäkkään, vaan päin­vas­toin, aiheut­taa kansalai­sis­sa epä­var­muut­ta ja lisää ihmis­ten omaa säästämisas­tet­ta, vähen­tää kysyn­tää. Hyvin hoidet­tu tas­apain­oinen val­tion­talous taas lisää vakaut­ta ja kansalais­ten luot­ta­mus­ta tule­vaan, siis lisää kulu­tus­ta ja kas­vat­taa kansan­talout­ta. Key­nesin opit ovat tutk­i­tustikkin kään­tyneet nyky­olois­sa päälaelleen.

    Niin tämä on se kuu­luisa luot­ta­mus, joka jotekin maagis­es­ti lisään­tyy kun ollaan tome­ria ja säästetään. Sen riskin mit­tari on korko, ja täten nykyisessä epälu­ot­ta­muk­sen tilas­sa korot ovat aivan hirveän korkeal­la kos­ka sijoit­ta­jil­la on epälu­ot­ta­mus, eiku…

  17. juge: Taitaa vaan olla niin että Suomes­sa ei pystytä tekemään tarvit­tavia rak­en­teel­lisia uud­is­tuk­sia ilman sotilasjunttaa:)

    Jos uskoo, että soti­lasjunt­ta pysty­isi Suomes­sa tekemään tarpeel­liset rak­en­teel­liset ratkaisut, niin luulee liikaa ken­raa­likun­tamme kyvys­tä tehdä epämiel­lyt­täviä päätöksiä…

  18. Kokoomuk­sel­la on vankat kan­nat­ta­ja­joukot julkisen puolen kova­palkkaisten kesku­udessa. Demareil­la on orpo olo tässä seuras­sa. Kokoomus on jatku­vasti hei­dän peruskan­nat­ta­jien­sa kimpussa.

    Maat­alouskap­i­tal­is­tit saa­vat nekin rauhas­sa pur­je­htia lamas­ta toiseen. Jopa itsekin tukien saa­ja Nalle Wahlroos on ehdot­tanut mil­jardi­tuki­in put­tumista. Sitäkään ei hal­li­tus tee, kos­ka se iskisi kokoomuk­sen kannatuspohjaan.

    Oikeis­to­laisen hal­li­tus­poli­ti­ikan tähtäimessä on aina demarien kan­nat­ta­jakun­ta ja on hyvin ymmär­ret­tävää, että eivät demar­it mielel­lään omaa oksaansa sahaa. Keskus­tan kohta­lo pelottaa.

  19. KariS: Vihreät ovat hyvä esimerk­ki, eduskun­taryh­mässä ei tai­da olla yhtään kansane­dus­ta­jaa joka olisi (joitain opiskelu­aikaisia kesä­työ­paikko­ja luku­unot­ta­mat­ta) työsken­nel­lyt yksi­tyisen yri­tyk­sen palveluksesta.

    Tämän sivun yläre­unan “Esittely”-valikosta löy­tyy vihrei­den eduskun­taryh­mään sitkeän huhun mukaan kuu­lu­van Osmo Soin­in­vaaran CV, main­in­nal­la “yrit­täjä vuodes­ta 1985”. En myöskään usko, että esimerkik­si Ultra Bra oli aikoinaan mikään julkisen sek­torin han­ke, vaik­ka van­hal­la kom­mu­nis­tisel­la kuvas­tol­la post­mod­ernisti pelailikin…

    “- — nuo tosi­asi­at ovat vähän puut­teel­lis­es­ti hal­lus­sa — -. Vihreis­sä on muuten erit­täin paljon yrit­täjiä. Kysyin joskus puolue­hal­li­tuk­ses­sa, kuin­ka moni on ainakin joskus mak­sanut yrit­täjäeläket­tä. Enem­mistö oli mak­sanut. Tähän ei pysty edes kokoomus.” (Soin­in­vaara tässä blo­gis­sa 5.8.2008)

    Julkisen sek­torin elvy­tys toi­mi Key­nesin teo­ri­ois­sa ja käytän­nössäkin vielä 70 luvul­la, velat­toman julkisen talouden osois­sa kun deval­vaa­tiokin oli käytössä.

    70-luvun Suomen talous­poli­ti­ikas­sa ei kyl­lä näkynyt merkkiäkään mis­tään key­ne­siläisyy­destä. Päin­vas­toin, siinä määrin kuin se sai huomio­ta poli­it­tiselta luokalta, se julis­tet­ti­in hai­hat­tel­e­vak­si harhaopik­si. Key­ne­siläisyy­destä vaikut­tei­ta otta­neet aka­teemiset talousti­eteil­i­jät — Jouko Pau­nio, Juk­ka Pekkari­nen, Six­ten Kork­man, Pekka Kor­pinen ym. — oli­vat 70-luvun jälkipuoliskon taan­tu­man aikaan hiuk­sia repivän epä­toivon val­las­sa siitä täy­del­lis­es­tä epä- ja antikey­ne­siläisyy­destä, joka Suomen poli­it­tista kult­tuuria luon­nehti. Tämän voi hel­posti tode­ta esimerkik­si luke­mal­la Kansan­taloudel­lisen Aikakauskir­jan noiden vuosien numeroi­ta tai Helsin­gin yliopis­ton kansan­talousti­eteen laitok­sen Keskustelu­aloit­tei­ta-julka­is­usar­jaa.

    Nyt, mas­si­ivisen julkisen velan olois­sa val­tion lisävel­ka ei elvytäkkään, vaan päin­vas­toin, aiheut­taa kansalai­sis­sa epä­var­muut­ta ja lisää ihmis­ten omaa säästämisas­tet­ta, vähen­tää kysyn­tää. Hyvin hoidet­tu tas­apain­oinen val­tion­talous taas lisää vakaut­ta ja kansalais­ten luot­ta­mus­ta tule­vaan, siis lisää kulu­tus­ta ja kas­vat­taa kansan­talout­ta. Key­nesin opit ovat tutk­i­tustikkin kään­tyneet nyky­olois­sa päälaelleen.

    Mainit­sepa joitakin näistä tutkimuk­sista, joi­ta epämääräis­es­ti väität ole­mas­saole­viksi. Muu­ta­ma lähde­vi­ite kehi­in, kiitos.

    Itse asi­as­sa päin­vas­toin, yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la työsken­televil­lä on useim­miten paljon parem­pi tun­tu­ma siitä mihin suun­taan olemme menos­sa ja kuin­ka miltä maamme tule­vaisu­us näyt­tää. Poli­itikot ovat luoneet itses­tään paar­i­alu­okan joka eristäy­tyy yksi­tyis­es­tä sek­torista, joka kuitenkin luo sen lisäar­von jol­la julki­nen sek­torikin voidaan ylläpitää.

    Itse työsken­te­len yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la — yrit­täjänä ja osak­si myös palkkatyöläisenä — ja myös asi­akkait­teni enem­mistö on yksi­tyiseltä sek­to­ril­ta. Jos lähtisin huo­let­tomasti yleistämään omas­ta koke­muk­ses­tani niin päät­telisin var­maankin, että menos­sa on kiihkeä nousukausi. Työtä nimit­täin on oma­l­la alal­lani tar­jol­la niin paljon kuin vain jak­saa tehdä.

    Tärkeim­män asi­akasyri­tyk­seni toim­i­tusjo­hta­ja, Cadil­lacin omis­ta­va ja ainakin kym­menisen ihmistä työl­listävä hyvä­tu­loinen yrit­täjä, on muuten SDP:n jäsen ja poli­it­tisil­ta mielip­iteiltään lähin­nä tuomio­jalainen vasem­mis­tode­mari. Hän muun muas­sa ylpeili min­ulle taan­noin sil­lä, että sai Hesarin vaa­likoneesta Paa­vo Arhin­mäen ykkösek­si vielä paljon isom­mal­la mar­gin­aalil­la kuin minä, jos­sa on epäi­lyt­tävää por­varisväriä. Jos lähtisin omas­ta koke­muk­ses­tani huo­let­tomasti yleistämään myös koskien sitä, mitkä ovat suo­ma­lais­ten yksi­tyisen sek­torin ihmis­ten mielip­i­teet, niin siitä vas­ta hauskaa tulisikin.

    Ceterum censeo, Kari Huh­dan tämän­päiväi­nen HS-kolum­ni demareista tosi­aan oli aivan lois­ta­va. Ja sanon näin muis­takin syistä kuin sik­si, että sen otsikko viit­tasi omaan kirjaani.

  20. “Hirvit­täv­in­tä on Euroop­pa-poli­ti­ik­ka, jos­sa sisäpoli­it­tiset, yksinker­tais­te­tut isku­lauseet voit­ta­vat jär­jen käytön.”

    On siinä kuitenkin se etu, että päätök­set ja ehdot on tehty Suomen rajo­jen sisällä
    Sit­ten kun hyväksytään se peri­aate, että päätök­set tehdään muual­la niin mihin me enää Osmoa ja mui­ta poli­itikko­ja enää tarvitaan ?
    Halvem­pikin sanansaat­ta­ja riit­tää yhteisku­vaan ja tuo­maan käskyn Suomeen

  21. tpyy­lu­o­ma: Ja päät­täjistöstä sit­ten löy­tyy yli tarpeen huolenkan­ta­jia jot­ka halu­aa kaik­ki hyvät asi­at. Eli käytän­nössä eivät päätä mitään. Jos ei halua päät­tää, niin mik­si menee politiikkaan?

    Tämä on asian ydin. Jonkun pitäisi ker­toa Urpi­laiselle (ja mik­sei muillekin), että äänestäjät pidem­män päälle arvosta­vat johta­ju­ut­ta, sitä että joku tekee ja perustelee ne ikävätkin toimenpiteet.

    Paskan­jauha­jia on maail­ma vääräl­lään, hyödytön­tä niiden kanssa on kilpailla.

    Vieläkin tulee myötähäpeän väristyk­siä, kun muis­telee sitä vakuushössötystä.

  22. MItäs tästä sanotte:

    http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=201112109631

    “Vero­tukien hur­ja sum­ma: 23 mil­jar­dia euroa
    Torstai 22.12.2011 klo 13:44 3 kom­ment­ti­a­Jaa Facebookissa
    Vero­tuk­sen kaut­ta jaet­ta­vat eri­laiset tuet ovat Val­tion taloudel­lisen tutkimuskeskuk­sen VATT:n mukaan kas­va­neet nopeasti neljän vuo­den aikana.

    Vero­tukien kokon­ais­määrä nousee tutk­i­ja Timo Rauhasen mukaan ensi vuon­na jo yli 23 mil­jardi­in euroon. 

    Eri­laisia vero­tukia on selvi­tyk­sen mukaan voimas­sa 194 eli hie­man vähem­män kuin vuon­na 2009. Vero­tukien kokon­ais­määrä kas­vaa kuitenkin 4,2 mil­jar­dia euroa ver­tailu­vuo­den 18,9 mil­jardista eurosta.”

    Per­suthan yrit­ti näitä hie­man kar­sia bud­jet­tikäsit­telyssä mut­ta ei kel­van­nut kenellekään muulle.

  23. Itse asi­as­sa Osmo ja kump­pan­it saa­vat syyt­tää itseään siitä, että per­sut ovat päässeet hal­lit­se­man politiikkaa

    Har­joitet­tu poli­ti­ik­ka on ollut mon­en ihmisen etu­jen vas­taista, että he eivät enää äänestä per­in­teisiä puoluei­ta ja per­sut ovat muo­dos­tuneet uhak­si mon­elle puolueelle

    Ei per­su­ja äänestetä sen vuo­ki, että he edus­taisi­vat uut­ta ajat­telua tai ylivoimaista edun­valvon­taa vaan protestik­si van­ho­jen puoluei­den piit­taa­mat­to­muu­ut­ta vastaan

    Osmon ja kump­panei­den pitäisi olla kuitenkin tyy­tyväisiä, että ihmiset vielä äänestävät vaaleis­sa, se antaa ainakin yhden vaa­likau­den aikaa paran­taa omaa politiikkaa

    Sit­ten kun ihmiset alka­vat äänestää hius­ris­tikon läpi niin peli on menetetty

  24. “On siis olta­va valmi­ita nos­ta­maan eläkkeellesiirtymisikää.”

    Tämä pitää vain yri­tys­ten kulu­ja kuris­sa, se ei vaiku­ta huoltosuhteeeseen.
    Samaan tulok­seen päästään jo nyt tupo-poli­ti­ikalla, jos­sa las­ke­taan palkkaratkaisun vaiku­tus yri­tys­ten kuluihin.
    Mukana ovat sil­loin myös eläke­mak­sut eli jos eläke­mak­sua nos­te­taan niin se on pois­sa palkankorotuksesta

  25. Per­suthan nousi­vat pelkästään sen takia, että van­hat puolueet oli­vat vuosikau­sia pet­täneet äänestäjänsä.
    Onko muka nykyi­nen hal­li­tus tehnyt jotain, joka pysäyt­täisi Per­su­jen nousun?
    Mielestäni ei. Per­sut ovat itse itsen­sä pahimpia vihol­lisia ja vain se on estänyt hei­dän kan­natuk­sen­sa kas­vamisen edelleen.
    Van­ho­jen puoluei­den ja lehdis­tön tahol­ta ei tule mitään uhkaa, lähin­nä avu­ton­ta mustamaalausta.

  26. Tilas­toti­eteil­i­jä S‑vaara siis on huo­man­nut tulok­sen, jota poli­itikko S‑vaara kauhis­tuu, siis että “impi­vaar­alainen” PS on toisek­si Nato-myön­teisin puolueemme.
    On ollut muuten jo aikaisem­mis­sakin tutkimuksissa.

  27. Huolto­suhde on ollut Suomel­la huono mm. jatkoso­dan jäl­keen, ja siitä huoli­mat­ta talous kasvoi 50- ja 60-luvul­la kohtu­ullisen hyvin. On vaikea kuvitel­la, että huolto­suhde tulee ole­maan Suomen kohtalon kysymys tule­vaisu­udessa, varsinkin kun todel­li­nen työt­tömyys lie­nee tois­takym­men­täpros­ent­tia. Jos meil­lä sodan jäl­keen saatet­ti­in päätök­seen maat­alousy­hteiskun­nan muu­tos teol­lisu­usy­hteiskun­naksi, ja nyt pitäisi muun­tua lop­ullis­es­ti palveluy­hteiskun­naksi, ei euro ole ollut mikään lot­tovoit­to. Anta­mal­la höpelöille tyypeille päätös­val­ta korko- ja val­u­ut­tapoli­ti­ikas­sa, ei se paran­na mei­dän kykyä hoitaa reaal­i­talouden ongelmia makro­ta­sol­la. Pääo­man omis­ta­jien kannal­ta on luon­nol­lis­es­ti ratio­naal­ista vaa­tia pitem­piä työuria ja kun­non julkisen talouden matoku­uria. Täl­löin löy­tyy pikku­nilkeille perkär­päsiä joka työ­paikalta helpom­min. Mah­dol­lisia huolto­suhdeon­gelmia ei kuitenkaan hoide­ta kas­vat­ta­mal­la (nuoriso)työttömien määrää ja otta­mal­la käyt­töön lukukausimaksut.

  28. Heik­ki:
    Hyvä oppo­si­tio on sel­l­ainen, joka tar­joaa jonkin toteutet­tavis­sa ole­van vai­h­toe­hdon. Täl­lä het­kel­lä sel­l­aista ei ole.

    Täyt­tä son­taa. Esim. per­su­jen var­jobud­jetin jokainen koh­ta olisi ollut täysin toteutet­tavis­sa. Kokon­aisu­ud­es­ta voi tietysti jokainen olla mitä mieltä tahansa, mut­ta use­ampi yksit­täi­nen koh­ta oli hal­li­tuk­sen ehdo­tuk­sia parem­pia. Esim.yritysverokannan laskun kor­vaami­nen pois­to­jen koro­tuk­sel­la ja t&k‑verotuella sekä suu­rit­u­lois­t­en veronko­ro­tuk­set. Väit­täisinkin per­su­jen var­jobud­jetin ole­van Suomen his­to­ri­an tarkin ja toteut­tamiskelpoisin. Ver­tailuko­htana voi pitää esim. demarei­den viime­vuo­tista, jos­sa oli muun muas­sa noin 300 miljoo­nan “virhe” po-vero­tuk­sen koro­tuk­sen tuo­to­ssa. Ja mitä vähem­män sanoo siitä miten real­is­tista olisi transak­tioveron toteut­ta­mi­nen pelkästään Suomes­sa sitä parempi.

    Muutenkin alkaa pikku hil­jaa ottaa päähän tämä hal­li­tus­puoluei­den vil­jelemä “totu­us” siitä, että per­suil­la ei ole tar­jol­la vai­h­toe­htoa, vaan vain huu­ta­vat ei. Oli heil­lä vai­h­toe­hto eurokri­isinkin ratkaisu­un, jon­ka jokainen taloud­es­ta jotain ymmärtävä tajuaa ole­van parem­pi kuin Eu:n omat lääk­keet. Ja vinkik­si kaikille, se vai­h­toe­hto ei ole “mark­ka heti takaisin”.

    Jän­nästi kyl­lä Osmo näköjään ajat­telee: oppo­si­tion ehdo­tuk­set minus­ta hal­li­tuk­sen vas­taavia heikompi=maasta puut­tuu oppo­si­tio. Minus­ta jokainen eurokri­isin ratkaisue­hdo­tus minkä Eu on vään­tänyt on ollut täysin onneton ja vain pahen­tanut ongel­maa, mut­ta se ei kuitenkaan tarkoi­ta sitä että Eu:ta ei olisi olemassa.

    Olen Osmon lamalääkkeistä täysin samaa mieltä, eli taan­tu­mas­sa isot leikkauk­set ja veronko­ro­tuk­set ovat var­ma tie katas­trofi­in. Samaa mieltä on muuten nykyään IMF, OECD ja nyt myös Etla. EKP ja komis­sio (ja Sasin johdol­la kokoomus) usko­vat taas edelleen täysin expan­sion­ary aus­ter­i­ty ‑myyt­ti­in, vaik­ka esim. uusim­mat imf:n tutkimuk­set kumoa­vat sen. Joten ei tarvitse kovin hyvää kristal­li­pal­loa, jot­ta tietää sen mitä hal­li­tus vihrei­den siu­nauk­sel­la kevääl­lä tulee tar­joa­maan. Toivon toki ole­vani väärässä…

  29. Ode: olen muuten vähän kaivan­nut kom­ment­te­jasi Dur­ban­ista sekä asei­den vien­nistä Saudi-Arabiaan.

  30. VATT:n tuore raport­ti vero­tukien kasvus­ta löy­tyy tästä:
    http://www.vatt.fi/file/vatt_publication_pdf/muistiot_17.pdf

    Saa­maan aikaan kun mum­mo­ja kyykytetään eri­laisil­la veroil­la ja jätevesipuhdis­ta­moil­la, mikään puolue ei puu­tu mil­jardilu­okan maat­alous­tuki­in? Lehdis­tössä kyl­lä on poikit­taisu­ut­ta tässäkin, kuten ketjun otsikko kuuluu.

    Elin­tarvikkei­den tuon­ti on kas­vanut muu­ta­mas­sa vuodessa kahdes­ta mil­jardista kol­men mil­jardin euron tasolle vuodessa. Tullin tilas­ton mukaan vien­ti on kas­vanut vain aav­is­tuk­sen ver­ran ja viimeisim­mässä tilas­tossa jo laski.

    Mik­si siis maat­aloustuet eivät ole vas­taavasti laske­neet tuon­nin kor­vates­sa koti­maista tuotantoa?

    Onko maat­alous­tuki­ais­sa oppo­sio­ta lainkaan ja onko vihreät kor­rup­toitu kos­meet­tisil­la ympäristötuilla.

  31. Art­turi Björk:
    Osmo:

    Miten yksi­tyisen ter­vey­den­hoidon sairas­vaku­u­tusko­r­vaus haaskaa tai lisää menoja?

    Yksi­tyisen ter­vey­den­huol­lon sairas­vaku­u­tusko­r­vaus on tulon­si­ir­to kaik­il­ta, eli val­ti­ol­ta, varakkaille, eli yksi­ty­is­ten ter­veyspalvelu­jen tuot­ta­jille ja käyttäjille.

    1. Sen lisäk­si nämä yksi­ty­is­lääkärit tul­vat kovin kalli­ik­si kun­nalle, kos­ka joil­lakin niistä liike­toim­intaidea näyt­tää ole­van myy­dä lähet­teitä erikoissairaanhoitoon.

  32. > Jokaisen puolueen tulee pyrk­iä hal­li­tuk­seen, kos­ka hal­li­tuk­ses­sa päätetään ja oppo­si­tios­sa valitetaan

    Luulen että perus­suo­ma­laiset ovat saavut­ta­neet demarei­den lin­ja­muu­tosten kaut­ta enem­män oppo­si­tios­ta käsin, kuin jos oli­si­vat men­neet kokoomuk­sen hal­li­tuk­seen kokoomuk­sen lin­joille. Suomen lin­ja olisi toden­näköis­es­ti ei-perus­suo­ma­laisem­pi, jos perus­suo­ma­laiset oli­si­vat hal­li­tuk­ses­sa vaiti ja äänestäi­sivät nyt sen ehdo­tusten puoles­ta. Oppo­si­tio olisi vaarat­tomampi, kos­ka demar­it ja ehkä keskus­takin tuk­isi hal­li­tuk­sen päälinjauksia.

    Jot­ta puolueen kan­nat­taa men­nä hal­li­tuk­seen, se tarvit­see enem­mistöhal­li­tuk­sen, joka tukee joitain sen keskeisiä lin­jauk­sia. Perus­suo­ma­laisil­la täl­laista tukea ei ollut. Sik­si oppo­si­tio lie­nee heille tehokkaampi tapa vaikut­taa (ja kas­vaa korkoa).

    > Oppo­si­tio on kuitenkin heräämässä, ei eduskun­nas­sa vaan lehdis­tössä. Hesarin pääkir­joi­tus oli asi­as­ta tänään oikein ilahduttava.

    Hesarin pääkir­joituk­sen voi ehkä lyhim­min kuva­ta liit­to­val­tiomyön­teisenä kan­nan­ot­tona. Ei kai tuo ole oppo­si­tio­ta hal­li­tuk­selle, vaan vain demarei­den poli­ti­ikalle hal­li­tuk­ses­sa, ja oppo­si­tio­ta oppositiolle.

    > Nyt ei pidä painaa jar­rua vaan pan­na moot­tori kuntoon.

    On aina oikea aika lait­taa moot­tori kun­toon. Kaa­sua pitää vähen­tää sil­loin, kun rahat eivät muuten riitä. Elvy­tys, eli kaa­sun painami­nen sil­loin, kun halu­taan ajaa lyhyen suh­dan­nekuopan yli hidas­ta­mat­ta kehi­tys­tä, toimii kun kuop­pa on niin pieni, että kas­sa riit­tää kuopan yli­tyk­seen. Jos kuop­pa on liian iso, ja rahat lop­pu­vat kesken, edessä on pysähdys keskelle kuop­paa ja hidas kapuami­nen sieltä ylös. Täl­löin viisaam­paa on ajaa yli pienem­mäl­lä kaa­sul­la. Elvy­tys ei siis toi­mi jatku­vana joka vuosi tois­tu­vana pros­essi­na, vaan sitä pitää ehtiä tas­apain­ot­taa sopi­val­la vyönkiristyk­sel­lä väli­in jääv­inä hyv­inä aikoina.

    > Nyt tarvit­taisi­in yhteiskun­tainsinöörimäistä osaamista. Mut­ta onko sitä Suomessa?

    Tarvit­taisi­in. Siis poli­tikoin­nin sijaan. Ensin pitäisi laskea paljonko meil­lä on nyt varaa elvy­tyk­seen, ja paljonko pitää kiristää vyötä. Yhteiskun­nan rak­en­teis­sa on paljon paran­net­tavaa, joten niitä pitää kor­ja­ta (ja olisi pitänyt kor­ja­ta jo ajat sitten).

    Kun­tau­ud­is­tuk­sen voi uno­htaa, kos­ka se syö vain huomio­ta, ilmeis­es­ti tuot­ta­mat­ta rahaa. Myös liit­to­val­tio­hankkeet voisi uno­htaa vähäk­si aikaa, kos­ka ne aiheut­ta­vat vain poli­it­tista käden­vään­töä muutenkin tukalas­sa tilanteessa. Hoide­taan siis ensin talouskri­isi kun­toon, ja palataan poli­tikoin­ti­in myöhemmin.

    Euroy­hteistyön tule­vaisu­us voi olla joko liit­to­val­tio tai itsenäis­ten val­tioiden yhteis­markki­nat. Talouskri­isin voi ratkaista joko peri­s­teisin keinoin tai yrit­tämäl­lä ratkaisua liit­to­val­tiois­tu­misen ja velko­jen yhteis­vas­tu­un kaut­ta. Ehkä pitäisi ensin päät­tää mikä suun­ta val­i­taan, ennen kuin laite­taan parhaat yhteiskun­tainsinöörit töihin.

    (Olisiko­han muuten ole­tusar­voinen insinööri Raimo Sailas yksi heistä? Mie­lenki­in­toisia kom­ment­te­ja on tul­lut häneltäkin.)

    “Talvi­so­dan hen­gen” saavut­tamisek­si tarvit­taisi­in myös ymmär­rys siitä, kumpaa vihol­lista vas­taan maa­ta puo­lus­te­taan — liit­to­va­tio­ta vai itsenäis­ten val­tioiden yhtieismarkkinoita. 🙂

  33. juhilus: Täyt­tä son­taa. Esim. per­su­jen var­jobud­jetin jokainen koh­ta olisi ollut täysin toteutet­tavis­sa. Kokon­aisu­ud­es­ta voi tietysti jokainen olla mitä mieltä tahansa, mut­ta use­ampi yksit­täi­nen koh­ta oli hal­li­tuk­sen ehdo­tuk­sia parem­pia. Esim.yritysverokannan laskun kor­vaami­nen pois­to­jen koro­tuk­sel­la ja t&k‑verotuella sekä suu­rit­u­lois­t­en veronkorotukset.

    Niin siis se mitä tuos­sa tehdään on että jotenkin ensin tun­nis­te­taan tukikelpoiset t&k menot, ja sen jäl­keen lieven­netään niiden palkkakus­tan­nuk­sia kom­pen­soimal­la työn­tek­i­jöi­den vero­tus­ta yri­tyk­selle. Toi on jotenkin sem­moinen matop­urk­ki etten läm­pene, ei se nyt kovin vaikea­ta ole siirtää ihan oper­ati­ivisen toimin­nan meno­ja tuoteke­hi­tyk­sek­si kun raja esimerkik­si IT-alal­la on muutenkin häi­lyvä. Ja samaan aikaan ollaan nos­ta­mas­sa ylim­män tuloveron­lu­okan palkkaveroast­et­ta, mikä nos­taa nimeno­maan niiden suht hyvä­palkkaisten t&k insinöörien ja tutk­i­joiden rajaveroast­et­ta, eli kan­nus­taa tehokkaasti tekemään vähem­män töitä. Vuosi­t­u­lois­sa raja on 68 200 euroa (2011), tuon juuri ylit­tää kuitenkin aika merkit­tävä joukko ammat­ti­laisia, ei tuo pelkästään toim­i­tusjo­hta­ji­in osu. Eli ylitöille ja bonuk­sille vielä kireämpi +50% vero­tus, epäilen tuos­sa ole­van edes vero­ker­tymän kannal­ta mitään järkeä, Laf­ferin kurvikin jos­sain kohti toimii.

    Noin ver­tailun vuok­si, esimerkik­si sen Vihrei­den perus­tu­lo- ja tasavero­ma­llin mis­sä pro­gres­sio oli toteutet­tu perus­tu­lol­la hyviä puo­lia oli että ylin rajaveroaste oli pienem­pi kuin nyt. Ennen kuin sinne jostain epämääräi­sistä sosi­aa­li­nen oikeu­den­mukaisu­us syistä kek­sit­ti­in vielä ylem­pi veroluokka.

    Minus­ta suu­rit­u­loisia pitää verot­taaa enem­män, mut­ta se tapah­tuu taval­la tai toisel­la verot­ta­mal­la pääo­mat­u­lo­ja enem­män, palkkavero­tus suuril­lakin tuloil­la on taasen jopa turhankin kireää. Pois­to­jen kas­vat­ta­mi­nen istuu tähän vähän huonos­ti. Tavoite pitkäl­lä tähtäimel­lä pitäisi olla että eril­lis­es­tä pääo­mavero­tuk­ses­ta luovu­taan, mut­tei Suo­mi voi kil­pailusy­istä täm­n­möistä itsek­seen tehdä.

    Olen Osmon lamalääkkeistä täysin samaa mieltä, eli taan­tu­mas­sa isot leikkauk­set ja veronko­ro­tuk­set ovat var­ma tie katas­trofi­in. Samaa mieltä on muuten nykyään IMF, OECD ja nyt myös Etla. EKP ja komis­sio (ja Sasin johdol­la kokoomus) usko­vat taas edelleen täysin expan­sion­ary aus­ter­i­ty ‑myyt­ti­in, vaik­ka esim. uusim­mat imf:n tutkimuk­set kumoa­vat sen. Joten ei tarvitse kovin hyvää kristal­li­pal­loa, jot­ta tietää sen mitä hal­li­tus vihrei­den siu­nauk­sel­la kevääl­lä tulee tar­joa­maan. Toivon toki ole­vani väärässä…

    Tästä lienemme yhtä mieltä. Mut­ta kun tässäkin on se ongel­ma että tämä pitäisi tehdä kan­sain­välisel­lä tasol­la, jos Suo­mi itsek­seen elvyt­tää niin siinä käy hel­posti niin että se vaan val­uu tuon­ti­in. Tähänkin tart­tis EU:n.

    Edward Hugh­lla on eri­no­mainen point­ti, Suo­mi tah­tomat­taankin on ollut tietyl­lä taval­la malliop­pi­las, eli mei­dän yli­jäämät ovat sula­neet ja alem­mat korot ovat vaikut­ta­neet asun­to­jen hin­to­jen kaut­ta kysyn­tään, mikä on taval­laan sitä mitä Pohjois-Euroopas­sa pitäisi tapah­tua. Jonkun pitäisi vaan saa­da sak­salaiset tekemään sama. Käp­pyröi­neen kaikki­neen: http://fistfulofeuros.net/afoe/is-finland-really-a-closet-member-of-the-eurozone-periphery/

  34. Taitaa olla oppo­si­tio siel­lä hal­li­tuk­sen sisällä.

    Tuol­la vero­tuki­selvi­tyk­sessä pääosa vero­tu­ista on pois­to­ja yri­tys­ten investoin­neista. Mik­si nämä las­ke­taan tuik­si? Ovathan pois­toina vähen­net­tävät rahat läht­e­neet yri­tyk­ses­tä investoin­ti­vai­heessa ja siten selvää kus­tan­nus­ta yri­tyk­sille. Eikö pois­tot ole pikem­minkin yri­tyk­sen tukea yhteiskun­nalle, kos­ka verovähen­nys syn­tyy vas­ta pitkänkin ajan­jak­son kulues­sa rahanmenosta?

  35. Tim­oT on oikeil­la jäljil­lä. Vero­tuk­i­han on osak­si määritelmäkysymys. Esim. asun­to­tu­lon verova­pau­den lisäk­si verotuek­si voidaan määritel­lä mm. oman seksin verova­paus, oman imuroin­nin verova­paus ja oman pesey­tymisen verova­paus. Tämän lisäk­si sääde­tään nor­mi, jos­sa kiel­letään kaik­ki menon­vähen­nyk­set tulovero­tuk­ses­sa, mut­ta tämän jäl­keen tehdään jokaises­ta vähen­nyk­ses­tä oma vähen­nyssään­nös. Johan alkaa verotuet kas­vaa ja ihmiset alka­vat repiä peliv­erkkare­itaan. Jos ette ole kiltisti niin vero­tu­ki tulee…bööööh.

  36. Tim­oT:
    Taitaa olla oppo­si­tio siel­lä hal­li­tuk­sen sisällä.

    Tuol­la vero­tuki­selvi­tyk­sessä pääosa vero­tu­ista on pois­to­ja yri­tys­ten investoinneista. 

    No onhan tuol­la nyt paljon muutakin.

    Paljonko­han saavutet­taisi­in jo sil­lä että seu­rakun­nil­ta ja ns. yleishyödyl­lisiltä säätiöiltä kuten Nuorisosäätiö tai mm. Foru­min omis­taval­ta Förenin­gen Kon­st­sam­fun­de­til­ta, joiden kum­mankin toim­inta on ihan jotain muu­ta kuin yleishyödyl­listä, pois­tet­taisi­in verova­paus? Raakaa bisnestä se on mut­ta ilman verorasitusta.

  37. juge: No onhan tuol­la nyt paljon muutakin.

    Paljonko­han saavutet­taisi­in jo sil­lä että seu­rakun­nil­ta ja ns. yleishyödyl­lisiltä säätiöiltä kuten Nuorisosäätiö tai mm. Foru­min omis­taval­ta Förenin­gen Kon­st­sam­fun­de­til­ta, joiden kum­mankin toim­inta on ihan jotain muu­ta kuin yleishyödyl­listä, pois­tet­taisi­in verova­paus? Raakaa bisnestä se on mut­ta ilman verorasitusta.

    Eivät kai nykyiset puolueet omien hämäräy­hdis­tys­ten­sä veronkier­toon kajoa. Jos Per­sut saisi­vat sen jytkyn potenssi­in kak­si, niin van­ho­jen puoluei­den veronkier­toy­hdis­tyk­siltä lähtisi verova­paus alta aikayk­sikön (per­suil­la kun ei moko­mia yhdis­tyk­siä ole) ja pakko­ruot­si menisi myös sen sil­iän tien.
    Mitä mui­ta syi­ta kukaan tarvit­see äänestääk­seen Persuja?

  38. tpyy­lu­o­ma: Niin siis se mitä tuos­sa tehdään on että jotenkin ensin tun­nis­te­taan tukikelpoiset t&k menot, ja sen jäl­keen lieven­netään niiden palkkakus­tan­nuk­sia kom­pen­soimal­la työn­tek­i­jöi­den vero­tus­ta yri­tyk­selle. Toi on jotenkin sem­moinen matop­urk­ki etten läm­pene, ei se nyt kovin vaikea­ta ole siirtää ihan oper­ati­ivisen toimin­nan meno­ja tuoteke­hi­tyk­sek­si kun raja esimerkik­si IT-alal­la on muutenkin häilyvä. 

    Joo, tiet­tyä byrokra­ti­aa ja tukikelpois­t­en t&k‑menojen määrit­tämisen ongelmia tietysti tuo tuo, mut­ta mikä tukimuo­to nyt täy­del­lisen olisi. Noi­ta t&k‑verotukia on tietyis­sä mais­sa ollut jo niin kauan, että vaiku­tuk­sia on voitu tutki­akin ja tulok­set ovat olleet posi­ti­ivisia. Mielestäni hyvin keskeistä t&k‑verotuessa on myös se, että tuki suun­tau­tuu pääasi­as­sa pk-yrityksille. 

    tpyy­lu­o­ma:
    Ja samaan aikaan ollaan nos­ta­mas­sa ylim­män tuloveron­lu­okan palkkaveroast­et­ta, mikä nos­taa nimeno­maan niiden­suht hyvä­palkkaisten t&k insinöörien ja tutk­i­joiden rajaveroast­et­ta, eli kan­nus­taa tehokkaasti tekemään vähem­män töitä. Vuosi­t­u­lois­sa raja on 68 200 euroa (2011), tuon juuri ylit­tää kuitenkin aika merkit­tävä joukko ammat­ti­laisia, ei tuo pelkästään toim­i­tusjo­hta­ji­in osu. Eli ylitöille ja bonuk­sille vielä kireämpi +50% vero­tus, epäilen tuos­sa ole­van edes vero­ker­tymän kannal­ta mitään järkeä, Laf­ferin kurvikin jos­sain kohti toimii. 

    Olen aika­paljon lukenut tutkimus­ma­te­ri­aalia suu­rit­u­lois­t­en vero­tuk­ses­ta ja käytän­nössä kaikissa on havait­tu, että suu­rit­u­lois­t­en työn­tar­jon­ta ei juuri reagoi mar­gin­aaliv­ero­pros­ent­ti­in. Jos olet tör­män­nyt tutkimuk­seen, jos­sa negati­ivi­nen vaiku­tus on havait­tu, niin voisitko pistää linkkiä/referenssiä, kun kiin­nos­taa lukea kon­sen­suk­ses­ta eroa­va tutkimus. Suu­rit­u­lois­t­en veronko­ro­tuk­set ovat vaikut­ta­neet jos­sakin määrin hei­dän rapor­toiman verotet­ta­van tulon määrään, eli johtanut vero­su­un­nit­telun lisään­tymiseen. Suomes­sa tämä lähin­nä tarkoit­taa palkkat­u­lon muun­tamista po-tuloik­si. Tämä ongel­ma voidaan kor­ja­ta lev­en­tämäl­lä veropo­h­jaa. Laf­fer-käp­pyrän huip­pu on tietysti ole­mas­sa, mut­ta siitä ollaan Suomes­sakin vielä aika kaukana. 

    tpyy­lu­o­ma:Minus­ta suu­rit­u­loisia pitää verot­taaa enem­män, mut­ta se tapah­tuu taval­la tai toisel­la verot­ta­mal­la pääo­mat­u­lo­ja enem­män, palkkavero­tus suuril­lakin tuloil­la on taasen jopa turhankin kireää. Pois­to­jen kas­vat­ta­mi­nen istuu tähän vähän huonos­ti. Tavoite pitkäl­lä tähtäimel­lä pitäisi olla että eril­lis­es­tä pääo­mavero­tuk­ses­ta luovu­taan, mut­tei Suo­mi voi kil­pailusy­istä täm­n­möistä itsek­seen tehdä. 

    Samaa mieltä siitä, että po-vero­tus­ta voitaisi­in tuo­da lisää pro­gres­sio­ta. Tietyn­laisek­si ongel­mak­si muo­dos­tuu lähin­nä luovu­tusvoiton vero­tuk­ses­sa inflaa­tio, mut­ta ei tuokaan mikään ylit­sepääsemätön ongel­ma ole.

    En tosin oikein ymmär­rä miten pois­to­jen koro­tus tähän liit­tyy. Vero­tuk­ses­sa hyväksy­tyt pois­tothan vähen­tävät yri­tyk­sen verotet­tavaa tuloa ja kan­nus­taa tätä kaut­ta yri­tyk­siä investoimaan koneistoon&kalustoon&rakennuksiin. Mielestäni ihan hyvä ehdo­tus, varsinkin kun investoin­tien määrä on jälleen laskusuunnassa. 

    tpyy­lu­o­ma:

    Tästä lienemme yhtä mieltä. Mut­ta kun tässäkin on se ongel­ma että tämä pitäisi tehdä kan­sain­välisel­lä tasol­la, jos Suo­mi itsek­seen elvyt­tää niin siinä käy hel­posti niin että se vaan val­uu tuon­ti­in. Tähänkin tart­tis EU:n.

    Pienen avoimen talouden ongel­ma on tietysti se, että osa elvy­tyk­ses­tä “karkaa” ulko­maille, joten olisi tietysti parem­pi jos muutkin Euroopan vahvem­mat taloudet antaisi­vat ainakin bud­jet­ti­au­tomati­ikan toimia estoit­ta. Mut­ta Euroopan on ikävä kyl­lä näköjään val­lan­nut hul­lu usko leikkausten puhdis­tavaan voimaan, joten jos nyt olisi joku Eu:n yhteinen talous­poli­ti­ikkalin­ja, niin se olisi taku­ul­la yleisen vyönkiristyk­sen lin­ja. Vielä hul­lun­mak­si asian tekee se, että Zirp-maail­mas­sa elvyt­tävä finanssipoli­ti­ik­ka olisi poikkeuk­sel­lisen tehokas­takin, mut­ta ei niin ei.

  39. Timo H:

    Yksi­tyisen ter­vey­den­huol­lon sairas­vaku­u­tusko­r­vaus on tulon­si­ir­to kaik­il­ta, eli val­ti­ol­ta, varakkaille, eli yksi­ty­is­ten ter­veyspalvelu­jen tuot­ta­jille ja käyttäjille.

    1. Miten se on tulon­si­ir­to kaik­il­ta varakkaille?

    2. Vaik­ka se oliskin tulon­si­ir­to kaik­il­ta varakkaille, niin miten se lisää meno­ja ja haaskaa?

  40. Art­turi Björk:
    Timo H:

    1. Miten se on tulon­si­ir­to kaik­il­ta varakkaille?

    2. Vaik­ka se oliskin tulon­si­ir­to kaik­il­ta varakkaille, niin miten se lisää meno­ja ja haaskaa?

    Tämä on lopution väittely.

    Sovi­taanko että kyseessä on tulon­si­ir­to varakkail­ta varakkaille. Jois­sain tapauk­sis­sa tulon­si­ir­to itseltä itselle.

  41. “Sak­sa? Vieläkö siel­lä on demareita?”
    Sak­sas­sa todel­lakin on demare­i­ta! Luin alkusyksys­tä Der Spiege­listä Frank-Wal­ter Stein­meierin haas­tat­telun ja löysin sisäisen demari­ni. En muista enää koko haas­tat­telua, mut­ta SPD puo­lus­taa mm. eurobon­de­ja ja haas­taa tiivi­isti hal­li­tuk­sen varovaista Eurooppa-politiikkaa.

  42. Jos nyt ajatel­laan vaik­ka että mitä Ympäristömin­is­teri Ville Niin­istön (Vihr.) toilailut Dur­ban­in ilmas­tokok­ouk­ses­sa tule­vat suomelle mak­samaan vuosit­tain (enim­mil­lään 100 milj. euroa), olisi var­maan syytä pohtia olisiko tosi­aan parem­pi että Vihreät eivät olisi hallituksessa? 

    Vihrei­den kan­nat­ta­nee harki­ta poli­ti­ikas­ta vetäy­tymistä kokon­aan jos halu­at­te kaikille parhaan ratkaisun.

  43. SDP:n jäse­nenä olen hyvin pet­tynyt oman puolueeni poli­ti­ikkaan. Kan­nat­taa kuitenkin muis­taa, että SDP:n jäsenistö on iäkästä ja sik­si taipu­vaista kään­tymään “sisään­päin”. Nation­al­is­mi iskee kan­nat­ta­jakun­taan hyvin, kos­ka työväestö kokee kärsi­neen­sä glob­al­isaa­tios­ta. Omat demarisuku­laiseni ovat hyvin tyy­tyväisiä Urpi­laisen uuteen lin­jaan ja siihen, että “Suo­mi vih­doin pistää EU:ssa vas­taan”. Että täl­laiseen maaperään sit­ten yrität levit­tää jotain inter­na­tion­al­is­mia? HAH!

    Olen Osmo Soin­in­vaaran kanssa samaa mieltä, että Six­ten Kork­manin kir­jois­tus oli viisas. Mut­ta kuun­teleeko kukaan järke­viä taloustieteilijöitä?

  44. Osmo Soin­in­vaara:
    Sen lisäk­si nämä yksi­ty­is­lääkärit tul­vat kovin kalli­ik­si kun­nalle, kos­ka joil­lakin niistä liike­toim­intaidea näyt­tää ole­van myy­dä lähet­teitä erikoissairaanhoitoon.

    Nor­maali käytän­töhän on mon­esti se, että polik­linikalle on 3–6kk jono ja polil­ta laite­taan leikkausjonoon joka on sama 3–6kk. Pri­vaatista laite­taan suo­raan leikkausjonoon, joten alle satasel­la lyhen­tää reaalisen leikkausjonoa­jan puoleen. Tähän ei kelako­r­vauk­set vaiku­ta mitään.

    Pääasi­as­sa Kela-kor­vaus on mar­gin­aa­li­nen määrältään ja se toimii samal­la har­maa­ta talout­ta rajoit­ta­vana ja valvo­vana tekijänä.

    Eri asia on sit­ten työter­vey­den kelako­r­vaus, jol­la on val­ta­va merk­i­tys toim­intaa kas­vat­ta­vana tekijänä. 

    Sit­ten on sel­l­aisia kuriosi­teet­te­ja kuin vaikka­pa omara­hoit­teis­es­ti psykoter­api­as­sa lääkäreil­lä käyvät joille kela-kor­vaus on val­ta­va asia.

  45. Sori, olen ollut lomalla.

    Komp­paan tcrownia:

    tcrown: Onhan sitä. Tämänkin blo­gin kom­ment­tiosas­to puolillaan.

    Joo, muo­doste­taan Suomeen virkamieshal­li­tus tämän blo­gin kom­men­taat­tor­eista. Osmos­ta päämin­is­teri, tpyy­lu­o­mas­ta liiken­ne­m­i­nis­teri, tcrown­ista val­tion­va­rain­min­is­teri, minä voin ryhtyä opetusministeriksi.

  46. Tiedemies: Sori, olen ollut lomalla.Komppaan tcrownia:Joo, muo­doste­taan Suomeen virkamieshal­li­tus tämän blo­gin kom­men­taat­tor­eista. Osmos­ta päämin­is­teri, tpyy­lu­o­mas­ta liiken­ne­m­i­nis­teri, tcrown­ista val­tion­va­rain­min­is­teri, minä voin ryhtyä opetusministeriksi.

    Kun isän­maa kut­suu niin ei siitä sovi kieltäy­tyä, mut­ta se että ihmis­es­tä tekee liiken­ne­m­i­nis­terin on kyl­lä anglis­tis­es­ti jul­ma ja epä­tavalli­nen ran­gais­tus. En minä nyt niin ikävä ihmi­nen ole. Toisaal­ta iltapäiväle­hdil­lä olisi jotains sub­stanssia mitä lööpittää:

    Kor­pi­tiepi­irin kar­valakkilähetys­tö järkyt­tyi — Liikem­i­nin­is­teri: “Jos halu­aa asuaa erä­maas­sa niin ostaa mönkijän.”

    Nol­lal­in­ja, kat­so miten ohi­tustielle­si käy! Eri­ty­isavus­ta­ja Kosk­i­nen: “Nyky­i­sistäkin väylistä voisi puo­let purkaa.”

  47. Tiedemies:
    Sori, olen ollut lomalla.

    Komp­paan tcrownia:

    Joo, muo­doste­taan Suomeen virkamieshal­li­tus tämän blo­gin kom­men­taat­tor­eista. Osmos­ta pääministeri, 

    Päämin­is­teri Soin­in­vaaran toinen työpäivä voisi alkaa mie­lenki­in­toi­sis­sa merkeis­sä, kun Yhdys­val­to­jen lento­tukialus on karaut­tanut kiville helsin­gin edustal­la ja suurlähet­tiläs halu­aa vielä “keskustel­la” tek­i­jänoikeus- ja patent­ti­lakien uud­is­tuk­sista, Euroopan keskus­pankin edus­ta­jat halu­a­vat keskustel­la pankkien konkurssi/kansallistamisprojektista, ja noin puoli Suomea on talikot ja mie­lenosoi­tuskyltit (ellei haulikot) tanas­sa eduskun­tat­alon edessä muun muas­sa vaa­ti­mas­sa mönki­jöille val­tion tukea, liiken­ne­m­i­nis­terin päätä vadille, maat­alous­tukea takaisin, ei ilmaista rahaa laiskureille ja lisää rahaa köyhille.

  48. Päivän hesaris­sa on hyvä jut­tu siitä miten osu­us­toim­intali­ike jakaa voit­to­jaan johta­jien­sa hold­ing yhtiöille, mis­tä ne saa mukavasti nos­tet­tua pääo­mat­u­loina. Eipä tuokaan ole ossus­toim­intali­ik­keessä akti­ivis­es­ti mukana ole­via poli­itikko­ja kiin­nos­tanut ja hai­tan­nut, main­os­ta­vat vain innol­la miten voitot jae­taan bonuksi­na osuudenomistajille…

Vastaa käyttäjälle TimoT Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.