Onko lehdistö maan ainoa oppositio?

22.12.2011 · Aihe: _ 

Jokaisen puolueen tulee pyrkiä hallitukseen, koska hallituksessa päätetään ja oppositiossa valitetaan. Puolue on luvannut äänestäjilleen edistää edustamiaan asioista. Muu olisi petosta.

Näin siis pääsääntöisesti.

Minusta on aika-ajoin alkanut tuntua siltä, että vihreistä olisi enemmän hyötyä oppositiossa kuin hallituksessa. Olen monessa asiassa varsin tyytymätön hallituksen toimintaan tai siis sen toimimattomuuteen. Opposition tehtävä olisi soimia hallitusta sen heikkouksista ja näin johdattaa paremmalle tielle, mutta meillä oppositio on hallituksen väärällä puolella, vaatimassa vielä huonompaa politiikkaa. Maasta puuttuu oppositio.

Hirvittävintä on Eurooppa-politiikka, jossa sisäpoliittiset, yksinkertaistetut iskulauseet voittavat järjen käytön.  Demarit näyttävät olevan Timo Soinin vankeja tässäkin asiassa. Oppositio on kuitenkin heräämässä, ei eduskunnassa vaan lehdistössä. Hesarin pääkirjoitus oli asiasta tänään oikein ilahduttava.

Oikein hyvä oli myös Kari Huhdan kirjoitus demareista. Juuri noin minäkin olen ajatellut pitkään, en vain ole raaskinut sanoa. Demarit ovat muuttuneet edistystä ajavasta puolueesta jarrutuspuolueeksi ja kansainvälisyyttä ajavasta muukalaisvastaiseksi nationalistiseksi liikkeeksi. Ei vain Suomessa, vaan myös Ruotsissa ja Britanniassa. Saksa? Vieläkö siellä on demareita?

Hallitus varmaankin parantaa juoksuaan. Sen on pakko niin tehdä, koska talous vaatii toimia. Keväällä nähdään, toimiiko päätöksenteko hallituspuolueiden kesken. Uskon että toimii. Pakon edessä.

Jutta Urpilainenkin puhuu jo leikkausten ja veronkorotusten tarpeesta. Hyvää kansalaisrohkeutta, mutta lääke on väärä.

Lamaan ajautuva kansantalous ei tervehdy veronkorotuksin eikä julkisia menoja karsimalla. Tästä varoitti jopa Sixten Korkman tänään Hesarissa (harvinaisen antoisa lehti tänään) ja niin sanoin myös asioista tavallisesti hyvin perillä oleva nimimerkki JaSa tällä blogilla kommentoidessaan budjettipuheenvuoroani viime viikolla. Nyt ei pidä painaa jarrua vaan panna moottori kuntoon.

Talouspoliittista munkkilatinaa noudattaen tulee keskittyä kestävyysvajeeseen eikä lyhyen ajan budjettivajeeseen. On siis oltava valmiita nostamaan eläkkeellesiirtymisikää. On hyväksyttävä se, että vajaakuntoisetkin saavat tehdä työtä – eli on hyväksyttävä ansiotulojen ja tulonsiirtojen yhdistäminen sen sijaan, että huonotuottoisempi työvoima joutuu ulos työmarkkinoilta; ja että yksinhuoltajat voivat tehdä osa-aikatyötä sen sijaan, että heidät pakotetaan pois työmarkkinoilta. On puututtava haaskaaviin ja menoja lisääviin käytäntöihin, kuten yksityisen terveydenhoidon sairausvakuutuskorvauksiin. On puututtava kuntarakenteeseen, joka tuottaa haaskaavaa yhdyskuntarakennetta kasvavilla kaupunkiseuduilla ja sitä kautta järjettömän paljon lisää menoja.

Nyt tarvittaisiin yhteiskuntainsinöörimäistä osaamista. Mutta onko sitä Suomessa?

 

 

Kommentit

53 Vastausta artikkeliin “Onko lehdistö maan ainoa oppositio?”

  1. Oma Nimi kirjoitti 22.12.2011 kello 10:16

    Minustakin HS:n pääkirjoitus oli oikein osuva. Etenkin tämä kohta:

    “Jos Nato-kriittisyys heijastaa yleisempää halua käpertyä sisäänpäin, se on onnetonta. Me emme voi eristäytyä vaan olemme entistäkin riippuvaisempia kaikkinaisesta kansainvälisestä kanssakäymisestä.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 22.12.2011 kello 10:42

    Tarkoitin sitä toista kirjoitusta Suomen EU-politiikasta. Painavaa tekstiä oli tämä Nato-kirjoituskin. Harvinaisen hyvä päivä Hesarin artikkelitoimituksella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Mikko Laaksonen kirjoitti 22.12.2011 kello 10:35

    Osmo, oppositioon siirtyminen ei tällä hetkellä ole vaihtoehto, koska mitään vaihtoehtoista hallituspohjaa ilman jarruttajia ei ole.
    Perussuomalaiset on täysin hallituskelvoton ja -haluton ja keskusta ei hallitukseen halua.a

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Osmo Soininvaara kirjoitti 22.12.2011 kello 10:38

    En ole siirtymässä oppositioon. Purin vain harmiani siitä, että oppositio ei tee tehtäväänsä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Artturi Björk kirjoitti 22.12.2011 kello 10:45

    Osmo:

    On puututtava haaskaaviin ja menoja lisääviin käytäntöihin, kuten yksityisen terveydenhoidon sairausvakuutuskorvauksiin.

    Miten yksityisen terveydenhoidon sairasvakuutuskorvaus haaskaa tai lisää menoja?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Heikki kirjoitti 22.12.2011 kello 10:46

    Demokratiassa asioista pitää sopia, ja koska kaikki ovat eri mieltä, niin paras lopputulos on sellainen jota kukaan ei halua.

    Hyvä oppositio on sellainen, joka tarjoaa jonkin toteutettavissa olevan vaihtoehdon. Tällä hetkellä sellaista ei ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Oma Nimi kirjoitti 22.12.2011 kello 10:49

    Osmo Soininvaara:
    Tarkoitin sitä toista kirjoitusta Suomen EU-politiikasta. Painavaa tekstiä oli tämä Nato-kirjoituskin. Harvinaisen hyvä päivä Hesarin artikkelitoimituksella.

    Kyllähän minä sen tiesin, mutta tahallani ymmärsin väärin 🙂

    Vihreäthän eivät pääosin voi käyttää järkeä Nato-politiikassa – vähän niin kuin demarit muissa asioissa sen toisen pääkirjoituksen mukaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Osmo Soininvaara kirjoitti 22.12.2011 kello 12:05

    Kukaan ei näytä huomanneen, että Hesarin eilisen NATO-kyselyn mukaan Naton vastustus on kokoomuksen jälkeen pienintä vihreiden äänestäjien joukossa. Tosin erot muihin kuin vasemmistoliittoon olivat niin pieniä, ettei havainnolla taida olla tilastolista merkitystä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. nos kirjoitti 22.12.2011 kello 11:01

    Ongelmat voi jakaa kahteen osaan; on akuutti taloustaantuma ja rakenteelliset ongelmat. Kumpikin on osin liitoksissa toisiinsa. Itse olen sitä mieltä, että tällä taantumalla on rakenteellinen taustansa. Poliittinen ongelma on nyt se, että ihmisillä on erilainen käsitys rakenteellisten ongelmien sisällöstä. Itse olen tällä hetkellä sitä mieltä, että Suomen ja maailman ongelmat ovat kärjistetysti seurausta siitä, että palvelusektorin kasvamisen aiheuttamia kitkoja ei pyritä riittävässä määrin tasoittamaan. Pikemminkin talouden rakenteen muutoksia on kärjistetty sysäämällä yksittäisille ihmisille vastuita, joita he eivät kykene kantamaan. Sekoitetaan siis yksilöstä johtuvat ongelmat makro-ongelmiin. Kun pitäisi neuvoa, rankaistaan. Ei traktoria voi syyttää siitä, että siitä ei ole kilpa-autoksi. Analyysi rakenteellisten ongelmien laadusta johtaa samalla aivan erilaisiin suosituksiin akuutin taantuman hoidossa. Jatkokysymyksensä on kaikissa analyyseissä vielä arvot ja realistiset vaihtoehdot eri päätöksille. Siksi tämä on niin vaikeaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. KariS kirjoitti 22.12.2011 kello 11:21

    Iskulause oppositio on todellakin vuoden turhake, siitä olen samaa mieltä, kuten siitäkin, että demarit poukkoilevat kuin säikky jänis Soinin sivalluksia peläten

    Erimieltä olen siitä, etteikö verotusta nytkin tulisi kiristää ja säästöjä saada aikaan.

    Julkisen sektorin elvytys toimi Keynesin teorioissa ja käytännössäkin vielä 70 luvulla, velattoman julkisen talouden osoissa kun devalvaatiokin oli käytössä.

    Nyt, massiivisen julkisen velan oloissa valtion lisävelka ei elvytäkkään, vaan päinvastoin, aiheuttaa kansalaisissa epävarmuutta ja lisää ihmisten omaa säästämisastetta, vähentää kysyntää. Hyvin hoidettu tasapainoinen valtiontalous taas lisää vakautta ja kansalaisten luottamusta tulevaan, siis lisää kulutusta ja kasvattaa kansantaloutta. Keynesin opit ovat tutkitustikkin kääntyneet nykyoloissa päälaelleen.

    Informaatioyhteiskunta on saanut aikaan myös sen, että taloudesta(kin) kaikki tieto on kaikkien käytettävissä kaiken aikaa, eikä poliittisilla päättäjillä ole yhtään sen parempaa tietoa kuin muilla kansalaisillakaan. Itse asiassa päinvastoin, yksityisellä sektorilla työskentelevillä on useimmiten paljon parempi tuntuma siitä mihin suuntaan olemme menossa ja kuinka miltä maamme tulevaisuus näyttää.

    Poliitikot ovat luoneet itsestään paarialuokan joka eristäytyy yksityisestä sektorista, joka kuitenkin luo sen lisäarvon jolla julkinen sektorikin voidaan ylläpitää. Päätöksenteko keskittyy erilaisten tulonsiirtojen kanssa näpertelyyn, kun kokonaiskuva on hukassa. Vihreät ovat hyvä esimerkki, eduskuntaryhmässä ei taida olla yhtään kansanedustajaa joka olisi (joitain opiskeluaikaisia kesätyöpaikkoja lukuunottamatta) työskennellyt yksityisen yrityksen palveluksesta. En ole asiaa tarkistanut mutta tuollainen kuva minulla on. Osmo korjatkoon jos vihreitä löytyy joku joka tutkinnon suoritettuaan on ollut yksityisellä töissä.

    Poliittinen päätöksen teosta on tullut reaktiivista, vaikka sen tulisi olla proaktiivista. Tuo kestävyysvajeen täyttäminen on niin iso hanke, että se tulisi aloittaa proaktiivisesti heti, ei seuraavassa budjettiriihessä saati seuraavissa hallitusneuvotteluissa saati sitten kun on aivan viimeinen pakko. Sama koskee ihan lyhyen tähtäimen talouden tasapainottamista. Kansalaiset eivät ole niin tyhmiä, että uskovat lisävelan ja elvytyksen tuovan pysyvää hyvää. Vastuullisuutta ihmiset kaipaavat, ja ovat valmiita maksamaan vaikka lisää veroja siitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. tpyyluoma kirjoitti 22.12.2011 kello 11:29

    Nyt tarvittaisiin yhteiskuntainsinöörimäistä osaamista. Mutta onko sitä Suomessa?

    Kun tuo on suunnittelua, ja suunnittelu on valintoja. Ja nykyinen päättäpolvi ei joka osaa, halua tai pysty valitsemaan. Jälkimmäinen esimerkiksi siksi että polittiista tukea ei ole, kansalaiset vastustaa, virkamiehet kampittaa…

    Minusta monet nykyiset poliittiset ongelmat on valitse kaksi kolmesta ongelmia.

    Sosiaaliturvajärjestelmässä tarvesidonnaisuus, kannustavuus ja taso. Sosiaaliturvajärjestelmä voi esimerkiksi olla tiukasti pummia metsästävä (tarvesidonnainen) jos sosiaaliturvan taso on niin pieni ettei kannustinvaikutuksia juuri ole, ja jos halutaan kannustava sosiaaliturva jolla myös edes jotekin elää niin sitten siitä tarveharkinnasta pitää tinkiä.

    Kaupunkipolitiikassa autoliikenne, kaupunki ja kustannuskset. Semmoisen kaupungin voi tehdä jossa on rajoittamaton maanalaisen autoliikenteen järjestelmä, se vaan maksaa yhtä paljon kuin talot eli kaupunki sen päällä. Pintaliikenteessä taas autoilun osuus on väistämättä pieni siksi ettei ole tilaa. Niinkin voi tehdä ettei tee kaupunkia jotta autot mahtuu, ja tätä on harjoitettukin.

    Muitakin vastaavia esimerkkejä varmasti on.

    Ja päättäjistöstä sitten löytyy yli tarpeen huolenkantajia jotka haluaa kaikki hyvät asiat. Eli käytännössä eivät päätä mitään. Jos ei halua päättää, niin miksi menee politiikkaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. juge kirjoitti 22.12.2011 kello 11:44

    Taitaa vaan olla niin että Suomessa ei pystytä tekemään tarvittavia rakenteellisia uudistuksia ilman sotilasjunttaa:)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. tpyyluoma kirjoitti 22.12.2011 kello 11:49

    Nyt ei pidä painaa jarrua vaan panna moottori kuntoon.

    Yritätkö sanoa että meillä olisi magneto-ongelma? 🙂

    Bittiavaruudesta lukukenttääni jotenkin valui taannoin Heikki Sairasen Vihreiden puolevaltuustossa pitämä puhe, pidän. Muutamia valittuja otteita alla:

    Miten ihmeessä tästä kuopasta noustaan ilman julkisen sektorin kysynnän merkittävää lisäämistä? Muuhun kysyntäänhän me emme voi oikein vaikuttaa…

    Vene uppoaa jos jotain ei tehdä, minkä näkee kuka tahansa seurueen ulkopuolelta mutta jostain syystä euroseuruetta ei kiinnosta. Tärkeämpää on se, että vuoto on jonkun muun vika kuin itse ja ei tule sellaista oloa, että auttaisimme toisiamme ihan hyvää hyvyttään.

    Mä en halua nähdä meidän nykyisiä päättäjiä 20 vuoden kuluttua telkkarissa kertomassa, miten vaikeita päätöksiä tehtiin 2010-luvun alun Suuressa Lamassa. Erityisesti jos ja kun ne vaikeat päätökset ovat muiden kuin päätöksentekijöiden itsensä kärsimystä lisääviä…

    Oikeasti kuka ihme olisi uskonut vielä pari vuotta sitten, että The Economist on vasemmistolaisempi ja solidaarisempi talouspoliititsesti kuin vihreät tai mikään muu poliittinen puolue suomessa? The Economistin taustaksi kuitenkin se, että lehti vastusti Lontoon viemäräiden rakentamista lähinnä siksi että köyhyyttä ja kurjuutta ei heidän mielestä hyväntahtoisilla harkitsemattomilla projekteilla vähennetä.

    Kokonaisuudesaan, http://vesilasi.blogspot.com/2011/11/puhe-puoluevaltuuskunnassa-26112011.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. tcrown kirjoitti 22.12.2011 kello 12:40

    Nyt tarvittaisiin yhteiskuntainsinöörimäistä osaamista. Mutta onko sitä Suomessa?

    Onhan sitä. Tämänkin blogin kommenttiosasto puolillaan. Se toinen puoli sitten keskittyy marmattamaan siitä, kuinka “kolkkoa” tuo yhteiskuntainsinöörimäinen lähestymistapa on, tai miten tuon insinöörityön tulos ei valukaan 110%:sesti oman eturyhmän taskuun, niin sitä pitää vastustaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Jaakko Särelä kirjoitti 22.12.2011 kello 12:51

    Osmo Soininvaara:
    Kukaan ei näytä huomanneen, että Hesarin eilisen NATO-kyselyn mukaan Naton vastustus on kokoomuksen jälkeen pienintä vihreiden äänestäjien joukossa. Tosin erot muihin kuin vasemmistoliittoon olivat niin pieniä, ettei havainnolla taida olla tilastolista merkitystä.

    Niin äänestäjien keskuudessa, mutta NATO on vihreille poliitikoille tabu (ainakin julkisuudessa).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Evert The NeveRest kirjoitti 22.12.2011 kello 13:06

    Mitä hallitus sanoisi seuraavasta, jonka Miettusen hätätilahallitus aikoinaan olisi hyvinkin voinut toteuttaa:

    Aivan samalla tavalla kuin yksityisellä puolella osa palkasta maksetaan osakebonuksilla, valtio voisi maksaa 20 prosenttia yli 3000 euron kuukausipalkoista valtion oblikaatioina. Yli 4000 euron palkasta 25 prosenttia, 5000 euron palkasta 30 prosenttia jne.

    Oblikaatioita vastaan saisi sitten aikanaan esimerkiksi valtion omaisuutta.

    Valtion palkkoja korotettiin jälleen, vaikka ei olisi varaa nykyisenkään palkkatasoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. JTS kirjoitti 22.12.2011 kello 13:07

    Ei siellä oppositiossa situmisessa ole mitään virkaa, paitsi tietysti neljän vuoden virkavapaa.
    Poliitisessa järjestelmässämme vaikutusmahdollisuudet ovat hallituksessa ja siellä on myös on kannettava vastuuta ikävistä ratkaisuista. Vihreille aktiivielle ja äänestäjille hallituksesa oleminen on ollut oppimista siinä, että ennemmin edes pieniä voittoja kuin pelkkiä tappioita.

    Talvivaaran ongelmien kohdalla kaikki toki tietävät Lehtomäen perheen merkittävän omistuksen ja kotiseutusympatian merkityksen. Ihan asiallista olla heittelemättä oppositota liina helpilla nuolilla.

    Lehtomäki jäänee Suomen historiaan kaikkein ympäristövihamielisimpänä ympäristöministerinä, jonka ainoa agenda taisi olla maatalouden etujen ajaminen.

    Nato – pragmaattisesti nykyisin Natoon liittyminen on pienempi kysymys kuin mitä sivuraiteilla olevasta presidentivaalikeskustelusta voisi päätellä.
    Suomessa jotkut voivat ajatella, että Nato hoitaisi Suomen puolustuksen meidän pyuolestamme – no ei hoida. Nato-jäsenyys tarvitsisi jonkin vähän kestävämmän perustelun, kuin päätöksentekoon osallistumisen.

    Arhinmäelle ja hänen henkisille kavereilleen jonkinlainen idea on pelotella Nato-jäsenyydellä, kun ilmeisesti muutakaan sanottavaa ei ole keksitty.

    Suomessa politiikkaa voisi luonnehtia ennen muuta kaikkien puolueiden pelkona ja avuttomuutena persujen möykkäämsen edessä – ilmeieesti liikaa vaaleja edessä. Poliittista johtajuutta, vastuun kantoa ja ongelmien myöntämistä ei tunnu Kokoomuksesta ja SDP:stä löytyvän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Liian vanha kirjoitti 22.12.2011 kello 13:45

    Osmo haluaa johtaa huomion pois polttavasta ongelmasta. Valtion ja kuntien alijäämät ovat jo 10-15 % menoista ja julkisenn sektorin alijäämä on saatu näyttämään kohtuulliselta laskemalla mukaan myös ylijäämäiset eläke-ja muut sosiaaliturvarahastot.

    Totuuden paljastaminen johtaisi siihen, että olis puututtava myös lyhyen tähtäyksen alijäämiin, kyllä pitkään jatkuva valtion ja kuntien velkaantuminenkin johtaa katastrofiin, mutta sehän on parin vaalikaudne päässä eli poliitikon näkökulmasta ikuisuuden päässä

    Eläkeiän nosto ei tuo yhtään lisää tuottoa, joten valtion ja kuntien budjettialijäämät kasvavat edelleen eläkeiän nostosta huolimatta

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. tpyyluoma kirjoitti 22.12.2011 kello 14:00

    KariS: Nyt, massiivisen julkisen velan oloissa valtion lisävelka ei elvytäkkään, vaan päinvastoin, aiheuttaa kansalaisissa epävarmuutta ja lisää ihmisten omaa säästämisastetta, vähentää kysyntää. Hyvin hoidettu tasapainoinen valtiontalous taas lisää vakautta ja kansalaisten luottamusta tulevaan, siis lisää kulutusta ja kasvattaa kansantaloutta. Keynesin opit ovat tutkitustikkin kääntyneet nykyoloissa päälaelleen.

    Niin tämä on se kuuluisa luottamus, joka jotekin maagisesti lisääntyy kun ollaan tomeria ja säästetään. Sen riskin mittari on korko, ja täten nykyisessä epäluottamuksen tilassa korot ovat aivan hirveän korkealla koska sijoittajilla on epäluottamus, eiku…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Maltilla kirjoitti 22.12.2011 kello 14:15

    juge: Taitaa vaan olla niin että Suomessa ei pystytä tekemään tarvittavia rakenteellisia uudistuksia ilman sotilasjunttaa:)

    Jos uskoo, että sotilasjuntta pystyisi Suomessa tekemään tarpeelliset rakenteelliset ratkaisut, niin luulee liikaa kenraalikuntamme kyvystä tehdä epämiellyttäviä päätöksiä…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Evert The NeveRest kirjoitti 22.12.2011 kello 14:59

    Kokoomuksella on vankat kannattajajoukot julkisen puolen kovapalkkaisten keskuudessa. Demareilla on orpo olo tässä seurassa. Kokoomus on jatkuvasti heidän peruskannattajiensa kimpussa.

    Maatalouskapitalistit saavat nekin rauhassa purjehtia lamasta toiseen. Jopa itsekin tukien saaja Nalle Wahlroos on ehdottanut miljarditukiin puttumista. Sitäkään ei hallitus tee, koska se iskisi kokoomuksen kannatuspohjaan.

    Oikeistolaisen hallituspolitiikan tähtäimessä on aina demarien kannattajakunta ja on hyvin ymmärrettävää, että eivät demarit mielellään omaa oksaansa sahaa. Keskustan kohtalo pelottaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Tommi Uschanov kirjoitti 22.12.2011 kello 15:22

    KariS: Vihreät ovat hyvä esimerkki, eduskuntaryhmässä ei taida olla yhtään kansanedustajaa joka olisi (joitain opiskeluaikaisia kesätyöpaikkoja lukuunottamatta) työskennellyt yksityisen yrityksen palveluksesta.

    Tämän sivun yläreunan “Esittely”-valikosta löytyy vihreiden eduskuntaryhmään sitkeän huhun mukaan kuuluvan Osmo Soininvaaran CV, maininnalla “yrittäjä vuodesta 1985”. En myöskään usko, että esimerkiksi Ultra Bra oli aikoinaan mikään julkisen sektorin hanke, vaikka vanhalla kommunistisella kuvastolla postmodernisti pelailikin…

    “- – nuo tosiasiat ovat vähän puutteellisesti hallussa – -. Vihreissä on muuten erittäin paljon yrittäjiä. Kysyin joskus puoluehallituksessa, kuinka moni on ainakin joskus maksanut yrittäjäeläkettä. Enemmistö oli maksanut. Tähän ei pysty edes kokoomus.” (Soininvaara tässä blogissa 5.8.2008)

    Julkisen sektorin elvytys toimi Keynesin teorioissa ja käytännössäkin vielä 70 luvulla, velattoman julkisen talouden osoissa kun devalvaatiokin oli käytössä.

    70-luvun Suomen talouspolitiikassa ei kyllä näkynyt merkkiäkään mistään keynesiläisyydestä. Päinvastoin, siinä määrin kuin se sai huomiota poliittiselta luokalta, se julistettiin haihattelevaksi harhaopiksi. Keynesiläisyydestä vaikutteita ottaneet akateemiset taloustieteilijät – Jouko Paunio, Jukka Pekkarinen, Sixten Korkman, Pekka Korpinen ym. – olivat 70-luvun jälkipuoliskon taantuman aikaan hiuksia repivän epätoivon vallassa siitä täydellisestä epä- ja antikeynesiläisyydestä, joka Suomen poliittista kulttuuria luonnehti. Tämän voi helposti todeta esimerkiksi lukemalla Kansantaloudellisen Aikakauskirjan noiden vuosien numeroita tai Helsingin yliopiston kansantaloustieteen laitoksen Keskustelualoitteita-julkaisusarjaa.

    Nyt, massiivisen julkisen velan oloissa valtion lisävelka ei elvytäkkään, vaan päinvastoin, aiheuttaa kansalaisissa epävarmuutta ja lisää ihmisten omaa säästämisastetta, vähentää kysyntää. Hyvin hoidettu tasapainoinen valtiontalous taas lisää vakautta ja kansalaisten luottamusta tulevaan, siis lisää kulutusta ja kasvattaa kansantaloutta. Keynesin opit ovat tutkitustikkin kääntyneet nykyoloissa päälaelleen.

    Mainitsepa joitakin näistä tutkimuksista, joita epämääräisesti väität olemassaoleviksi. Muutama lähdeviite kehiin, kiitos.

    Itse asiassa päinvastoin, yksityisellä sektorilla työskentelevillä on useimmiten paljon parempi tuntuma siitä mihin suuntaan olemme menossa ja kuinka miltä maamme tulevaisuus näyttää. Poliitikot ovat luoneet itsestään paarialuokan joka eristäytyy yksityisestä sektorista, joka kuitenkin luo sen lisäarvon jolla julkinen sektorikin voidaan ylläpitää.

    Itse työskentelen yksityisellä sektorilla – yrittäjänä ja osaksi myös palkkatyöläisenä – ja myös asiakkaitteni enemmistö on yksityiseltä sektorilta. Jos lähtisin huolettomasti yleistämään omasta kokemuksestani niin päättelisin varmaankin, että menossa on kiihkeä nousukausi. Työtä nimittäin on omalla alallani tarjolla niin paljon kuin vain jaksaa tehdä.

    Tärkeimmän asiakasyritykseni toimitusjohtaja, Cadillacin omistava ja ainakin kymmenisen ihmistä työllistävä hyvätuloinen yrittäjä, on muuten SDP:n jäsen ja poliittisilta mielipiteiltään lähinnä tuomiojalainen vasemmistodemari. Hän muun muassa ylpeili minulle taannoin sillä, että sai Hesarin vaalikoneesta Paavo Arhinmäen ykköseksi vielä paljon isommalla marginaalilla kuin minä, jossa on epäilyttävää porvarisväriä. Jos lähtisin omasta kokemuksestani huolettomasti yleistämään myös koskien sitä, mitkä ovat suomalaisten yksityisen sektorin ihmisten mielipiteet, niin siitä vasta hauskaa tulisikin.

    Ceterum censeo, Kari Huhdan tämänpäiväinen HS-kolumni demareista tosiaan oli aivan loistava. Ja sanon näin muistakin syistä kuin siksi, että sen otsikko viittasi omaan kirjaani.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Liian vanha kirjoitti 22.12.2011 kello 15:29

    “Hirvittävintä on Eurooppa-politiikka, jossa sisäpoliittiset, yksinkertaistetut iskulauseet voittavat järjen käytön.”

    On siinä kuitenkin se etu, että päätökset ja ehdot on tehty Suomen rajojen sisällä
    Sitten kun hyväksytään se periaate, että päätökset tehdään muualla niin mihin me enää Osmoa ja muita poliitikkoja enää tarvitaan ?
    Halvempikin sanansaattaja riittää yhteiskuvaan ja tuomaan käskyn Suomeen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. a_l kirjoitti 22.12.2011 kello 15:33

    tpyyluoma: Ja päättäjistöstä sitten löytyy yli tarpeen huolenkantajia jotka haluaa kaikki hyvät asiat. Eli käytännössä eivät päätä mitään. Jos ei halua päättää, niin miksi menee politiikkaan?

    Tämä on asian ydin. Jonkun pitäisi kertoa Urpilaiselle (ja miksei muillekin), että äänestäjät pidemmän päälle arvostavat johtajuutta, sitä että joku tekee ja perustelee ne ikävätkin toimenpiteet.

    Paskanjauhajia on maailma väärällään, hyödytöntä niiden kanssa on kilpailla.

    Vieläkin tulee myötähäpeän väristyksiä, kun muistelee sitä vakuushössötystä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. juge kirjoitti 22.12.2011 kello 15:51

    MItäs tästä sanotte:

    http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=201112109631

    “Verotukien hurja summa: 23 miljardia euroa
    Torstai 22.12.2011 klo 13:44 3 kommenttiaJaa Facebookissa
    Verotuksen kautta jaettavat erilaiset tuet ovat Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n mukaan kasvaneet nopeasti neljän vuoden aikana.

    Verotukien kokonaismäärä nousee tutkija Timo Rauhasen mukaan ensi vuonna jo yli 23 miljardiin euroon.

    Erilaisia verotukia on selvityksen mukaan voimassa 194 eli hieman vähemmän kuin vuonna 2009. Verotukien kokonaismäärä kasvaa kuitenkin 4,2 miljardia euroa vertailuvuoden 18,9 miljardista eurosta.”

    Persuthan yritti näitä hieman karsia budjettikäsittelyssä mutta ei kelvannut kenellekään muulle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Liian vanha kirjoitti 22.12.2011 kello 17:04

    Itse asiassa Osmo ja kumppanit saavat syyttää itseään siitä, että persut ovat päässeet hallitseman politiikkaa

    Harjoitettu politiikka on ollut monen ihmisen etujen vastaista, että he eivät enää äänestä perinteisiä puolueita ja persut ovat muodostuneet uhaksi monelle puolueelle

    Ei persuja äänestetä sen vuoki, että he edustaisivat uutta ajattelua tai ylivoimaista edunvalvontaa vaan protestiksi vanhojen puolueiden piittaamattomuuutta vastaan

    Osmon ja kumppaneiden pitäisi olla kuitenkin tyytyväisiä, että ihmiset vielä äänestävät vaaleissa, se antaa ainakin yhden vaalikauden aikaa parantaa omaa politiikkaa

    Sitten kun ihmiset alkavat äänestää hiusristikon läpi niin peli on menetetty

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Liian vanha kirjoitti 22.12.2011 kello 17:08

    “On siis oltava valmiita nostamaan eläkkeellesiirtymisikää.”

    Tämä pitää vain yritysten kuluja kurissa, se ei vaikuta huoltosuhteeeseen.
    Samaan tulokseen päästään jo nyt tupo-politiikalla, jossa lasketaan palkkaratkaisun vaikutus yritysten kuluihin.
    Mukana ovat silloin myös eläkemaksut eli jos eläkemaksua nostetaan niin se on poissa palkankorotuksesta

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. persujen pelko kirjoitti 22.12.2011 kello 19:39

    Persuthan nousivat pelkästään sen takia, että vanhat puolueet olivat vuosikausia pettäneet äänestäjänsä.
    Onko muka nykyinen hallitus tehnyt jotain, joka pysäyttäisi Persujen nousun?
    Mielestäni ei. Persut ovat itse itsensä pahimpia vihollisia ja vain se on estänyt heidän kannatuksensa kasvamisen edelleen.
    Vanhojen puolueiden ja lehdistön taholta ei tule mitään uhkaa, lähinnä avutonta mustamaalausta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. joku kirjoitti 22.12.2011 kello 19:48

    Tilastotieteilijä S-vaara siis on huomannut tuloksen, jota poliitikko S-vaara kauhistuu, siis että “impivaaralainen” PS on toiseksi Nato-myönteisin puolueemme.
    On ollut muuten jo aikaisemmissakin tutkimuksissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. nos kirjoitti 22.12.2011 kello 20:57

    Huoltosuhde on ollut Suomella huono mm. jatkosodan jälkeen, ja siitä huolimatta talous kasvoi 50- ja 60-luvulla kohtuullisen hyvin. On vaikea kuvitella, että huoltosuhde tulee olemaan Suomen kohtalon kysymys tulevaisuudessa, varsinkin kun todellinen työttömyys lienee toistakymmentäprosenttia. Jos meillä sodan jälkeen saatettiin päätökseen maatalousyhteiskunnan muutos teollisuusyhteiskunnaksi, ja nyt pitäisi muuntua lopullisesti palveluyhteiskunnaksi, ei euro ole ollut mikään lottovoitto. Antamalla höpelöille tyypeille päätösvalta korko- ja valuuttapolitiikassa, ei se paranna meidän kykyä hoitaa reaalitalouden ongelmia makrotasolla. Pääoman omistajien kannalta on luonnollisesti rationaalista vaatia pitempiä työuria ja kunnon julkisen talouden matokuuria. Tällöin löytyy pikkunilkeille perkärpäsiä joka työpaikalta helpommin. Mahdollisia huoltosuhdeongelmia ei kuitenkaan hoideta kasvattamalla (nuoriso)työttömien määrää ja ottamalla käyttöön lukukausimaksut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. juhilus kirjoitti 22.12.2011 kello 21:49

    Heikki:
    Hyvä oppositio on sellainen, joka tarjoaa jonkin toteutettavissa olevan vaihtoehdon. Tällä hetkellä sellaista ei ole.

    Täyttä sontaa. Esim. persujen varjobudjetin jokainen kohta olisi ollut täysin toteutettavissa. Kokonaisuudesta voi tietysti jokainen olla mitä mieltä tahansa, mutta useampi yksittäinen kohta oli hallituksen ehdotuksia parempia. Esim.yritysverokannan laskun korvaaminen poistojen korotuksella ja t&k-verotuella sekä suurituloisten veronkorotukset. Väittäisinkin persujen varjobudjetin olevan Suomen historian tarkin ja toteuttamiskelpoisin. Vertailukohtana voi pitää esim. demareiden viimevuotista, jossa oli muun muassa noin 300 miljoonan “virhe” po-verotuksen korotuksen tuotossa. Ja mitä vähemmän sanoo siitä miten realistista olisi transaktioveron toteuttaminen pelkästään Suomessa sitä parempi.

    Muutenkin alkaa pikku hiljaa ottaa päähän tämä hallituspuolueiden viljelemä “totuus” siitä, että persuilla ei ole tarjolla vaihtoehtoa, vaan vain huutavat ei. Oli heillä vaihtoehto eurokriisinkin ratkaisuun, jonka jokainen taloudesta jotain ymmärtävä tajuaa olevan parempi kuin Eu:n omat lääkkeet. Ja vinkiksi kaikille, se vaihtoehto ei ole “markka heti takaisin”.

    Jännästi kyllä Osmo näköjään ajattelee: opposition ehdotukset minusta hallituksen vastaavia heikompi=maasta puuttuu oppositio. Minusta jokainen eurokriisin ratkaisuehdotus minkä Eu on vääntänyt on ollut täysin onneton ja vain pahentanut ongelmaa, mutta se ei kuitenkaan tarkoita sitä että Eu:ta ei olisi olemassa.

    Olen Osmon lamalääkkeistä täysin samaa mieltä, eli taantumassa isot leikkaukset ja veronkorotukset ovat varma tie katastrofiin. Samaa mieltä on muuten nykyään IMF, OECD ja nyt myös Etla. EKP ja komissio (ja Sasin johdolla kokoomus) uskovat taas edelleen täysin expansionary austerity -myyttiin, vaikka esim. uusimmat imf:n tutkimukset kumoavat sen. Joten ei tarvitse kovin hyvää kristallipalloa, jotta tietää sen mitä hallitus vihreiden siunauksella keväällä tulee tarjoamaan. Toivon toki olevani väärässä…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Erotuomari kirjoitti 22.12.2011 kello 21:59

    Ode: olen muuten vähän kaivannut kommenttejasi Durbanista sekä aseiden viennistä Saudi-Arabiaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Evert The NeveRest kirjoitti 22.12.2011 kello 22:26

    VATT:n tuore raportti verotukien kasvusta löytyy tästä:
    http://www.vatt.fi/file/vatt_publication_pdf/muistiot_17.pdf

    Saamaan aikaan kun mummoja kyykytetään erilaisilla veroilla ja jätevesipuhdistamoilla, mikään puolue ei puutu miljardiluokan maataloustukiin? Lehdistössä kyllä on poikittaisuutta tässäkin, kuten ketjun otsikko kuuluu.

    Elintarvikkeiden tuonti on kasvanut muutamassa vuodessa kahdesta miljardista kolmen miljardin euron tasolle vuodessa. Tullin tilaston mukaan vienti on kasvanut vain aavistuksen verran ja viimeisimmässä tilastossa jo laski.

    Miksi siis maataloustuet eivät ole vastaavasti laskeneet tuonnin korvatessa kotimaista tuotantoa?

    Onko maataloustukiaissa opposiota lainkaan ja onko vihreät korruptoitu kosmeettisilla ympäristötuilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Timo H kirjoitti 22.12.2011 kello 23:21

    Artturi Björk:
    Osmo:

    Miten yksityisen terveydenhoidon sairasvakuutuskorvaus haaskaa tai lisää menoja?

    Yksityisen terveydenhuollon sairasvakuutuskorvaus on tulonsiirto kaikilta, eli valtiolta, varakkaille, eli yksityisten terveyspalvelujen tuottajille ja käyttäjille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Osmo Soininvaara kirjoitti 23.12.2011 kello 9:13

    Sen lisäksi nämä yksityislääkärit tulvat kovin kalliiksi kunnalle, koska joillakin niistä liiketoimintaidea näyttää olevan myydä lähetteitä erikoissairaanhoitoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Juho Laatu kirjoitti 23.12.2011 kello 3:27

    > Jokaisen puolueen tulee pyrkiä hallitukseen, koska hallituksessa päätetään ja oppositiossa valitetaan

    Luulen että perussuomalaiset ovat saavuttaneet demareiden linjamuutosten kautta enemmän oppositiosta käsin, kuin jos olisivat menneet kokoomuksen hallitukseen kokoomuksen linjoille. Suomen linja olisi todennäköisesti ei-perussuomalaisempi, jos perussuomalaiset olisivat hallituksessa vaiti ja äänestäisivät nyt sen ehdotusten puolesta. Oppositio olisi vaarattomampi, koska demarit ja ehkä keskustakin tukisi hallituksen päälinjauksia.

    Jotta puolueen kannattaa mennä hallitukseen, se tarvitsee enemmistöhallituksen, joka tukee joitain sen keskeisiä linjauksia. Perussuomalaisilla tällaista tukea ei ollut. Siksi oppositio lienee heille tehokkaampi tapa vaikuttaa (ja kasvaa korkoa).

    > Oppositio on kuitenkin heräämässä, ei eduskunnassa vaan lehdistössä. Hesarin pääkirjoitus oli asiasta tänään oikein ilahduttava.

    Hesarin pääkirjoituksen voi ehkä lyhimmin kuvata liittovaltiomyönteisenä kannanottona. Ei kai tuo ole oppositiota hallitukselle, vaan vain demareiden politiikalle hallituksessa, ja oppositiota oppositiolle.

    > Nyt ei pidä painaa jarrua vaan panna moottori kuntoon.

    On aina oikea aika laittaa moottori kuntoon. Kaasua pitää vähentää silloin, kun rahat eivät muuten riitä. Elvytys, eli kaasun painaminen silloin, kun halutaan ajaa lyhyen suhdannekuopan yli hidastamatta kehitystä, toimii kun kuoppa on niin pieni, että kassa riittää kuopan ylitykseen. Jos kuoppa on liian iso, ja rahat loppuvat kesken, edessä on pysähdys keskelle kuoppaa ja hidas kapuaminen sieltä ylös. Tällöin viisaampaa on ajaa yli pienemmällä kaasulla. Elvytys ei siis toimi jatkuvana joka vuosi toistuvana prosessina, vaan sitä pitää ehtiä tasapainottaa sopivalla vyönkiristyksellä väliin jäävinä hyvinä aikoina.

    > Nyt tarvittaisiin yhteiskuntainsinöörimäistä osaamista. Mutta onko sitä Suomessa?

    Tarvittaisiin. Siis politikoinnin sijaan. Ensin pitäisi laskea paljonko meillä on nyt varaa elvytykseen, ja paljonko pitää kiristää vyötä. Yhteiskunnan rakenteissa on paljon parannettavaa, joten niitä pitää korjata (ja olisi pitänyt korjata jo ajat sitten).

    Kuntauudistuksen voi unohtaa, koska se syö vain huomiota, ilmeisesti tuottamatta rahaa. Myös liittovaltiohankkeet voisi unohtaa vähäksi aikaa, koska ne aiheuttavat vain poliittista kädenvääntöä muutenkin tukalassa tilanteessa. Hoidetaan siis ensin talouskriisi kuntoon, ja palataan politikointiin myöhemmin.

    Euroyhteistyön tulevaisuus voi olla joko liittovaltio tai itsenäisten valtioiden yhteismarkkinat. Talouskriisin voi ratkaista joko peristeisin keinoin tai yrittämällä ratkaisua liittovaltioistumisen ja velkojen yhteisvastuun kautta. Ehkä pitäisi ensin päättää mikä suunta valitaan, ennen kuin laitetaan parhaat yhteiskuntainsinöörit töihin.

    (Olisikohan muuten oletusarvoinen insinööri Raimo Sailas yksi heistä? Mielenkiintoisia kommentteja on tullut häneltäkin.)

    “Talvisodan hengen” saavuttamiseksi tarvittaisiin myös ymmärrys siitä, kumpaa vihollista vastaan maata puolustetaan – liittovatiota vai itsenäisten valtioiden yhtieismarkkinoita. 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. tpyyluoma kirjoitti 23.12.2011 kello 7:04

    juhilus: Täyttä sontaa. Esim. persujen varjobudjetin jokainen kohta olisi ollut täysin toteutettavissa. Kokonaisuudesta voi tietysti jokainen olla mitä mieltä tahansa, mutta useampi yksittäinen kohta oli hallituksen ehdotuksia parempia. Esim.yritysverokannan laskun korvaaminen poistojen korotuksella ja t&k-verotuella sekä suurituloisten veronkorotukset.

    Niin siis se mitä tuossa tehdään on että jotenkin ensin tunnistetaan tukikelpoiset t&k menot, ja sen jälkeen lievennetään niiden palkkakustannuksia kompensoimalla työntekijöiden verotusta yritykselle. Toi on jotenkin semmoinen matopurkki etten lämpene, ei se nyt kovin vaikeata ole siirtää ihan operatiivisen toiminnan menoja tuotekehitykseksi kun raja esimerkiksi IT-alalla on muutenkin häilyvä. Ja samaan aikaan ollaan nostamassa ylimmän tuloveronluokan palkkaveroastetta, mikä nostaa nimenomaan niiden suht hyväpalkkaisten t&k insinöörien ja tutkijoiden rajaveroastetta, eli kannustaa tehokkaasti tekemään vähemmän töitä. Vuosituloissa raja on 68 200 euroa (2011), tuon juuri ylittää kuitenkin aika merkittävä joukko ammattilaisia, ei tuo pelkästään toimitusjohtajiin osu. Eli ylitöille ja bonuksille vielä kireämpi +50% verotus, epäilen tuossa olevan edes verokertymän kannalta mitään järkeä, Lafferin kurvikin jossain kohti toimii.

    Noin vertailun vuoksi, esimerkiksi sen Vihreiden perustulo- ja tasaveromallin missä progressio oli toteutettu perustulolla hyviä puolia oli että ylin rajaveroaste oli pienempi kuin nyt. Ennen kuin sinne jostain epämääräisistä sosiaalinen oikeudenmukaisuus syistä keksittiin vielä ylempi veroluokka.

    Minusta suurituloisia pitää verottaaa enemmän, mutta se tapahtuu tavalla tai toisella verottamalla pääomatuloja enemmän, palkkaverotus suurillakin tuloilla on taasen jopa turhankin kireää. Poistojen kasvattaminen istuu tähän vähän huonosti. Tavoite pitkällä tähtäimellä pitäisi olla että erillisestä pääomaverotuksesta luovutaan, muttei Suomi voi kilpailusyistä tämnmöistä itsekseen tehdä.

    Olen Osmon lamalääkkeistä täysin samaa mieltä, eli taantumassa isot leikkaukset ja veronkorotukset ovat varma tie katastrofiin. Samaa mieltä on muuten nykyään IMF, OECD ja nyt myös Etla. EKP ja komissio (ja Sasin johdolla kokoomus) uskovat taas edelleen täysin expansionary austerity -myyttiin, vaikka esim. uusimmat imf:n tutkimukset kumoavat sen. Joten ei tarvitse kovin hyvää kristallipalloa, jotta tietää sen mitä hallitus vihreiden siunauksella keväällä tulee tarjoamaan. Toivon toki olevani väärässä…

    Tästä lienemme yhtä mieltä. Mutta kun tässäkin on se ongelma että tämä pitäisi tehdä kansainvälisellä tasolla, jos Suomi itsekseen elvyttää niin siinä käy helposti niin että se vaan valuu tuontiin. Tähänkin tarttis EU:n.

    Edward Hughlla on erinomainen pointti, Suomi tahtomattaankin on ollut tietyllä tavalla mallioppilas, eli meidän ylijäämät ovat sulaneet ja alemmat korot ovat vaikuttaneet asuntojen hintojen kautta kysyntään, mikä on tavallaan sitä mitä Pohjois-Euroopassa pitäisi tapahtua. Jonkun pitäisi vaan saada saksalaiset tekemään sama. Käppyröineen kaikkineen: http://fistfulofeuros.net/afoe/is-finland-really-a-closet-member-of-the-eurozone-periphery/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. TimoT kirjoitti 23.12.2011 kello 7:47

    Taitaa olla oppositio siellä hallituksen sisällä.

    Tuolla verotukiselvityksessä pääosa verotuista on poistoja yritysten investoinneista. Miksi nämä lasketaan tuiksi? Ovathan poistoina vähennettävät rahat lähteneet yrityksestä investointivaiheessa ja siten selvää kustannusta yrityksille. Eikö poistot ole pikemminkin yrityksen tukea yhteiskunnalle, koska verovähennys syntyy vasta pitkänkin ajanjakson kuluessa rahanmenosta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. nos kirjoitti 23.12.2011 kello 10:14

    TimoT on oikeilla jäljillä. Verotukihan on osaksi määritelmäkysymys. Esim. asuntotulon verovapauden lisäksi verotueksi voidaan määritellä mm. oman seksin verovapaus, oman imuroinnin verovapaus ja oman peseytymisen verovapaus. Tämän lisäksi säädetään normi, jossa kielletään kaikki menonvähennykset tuloverotuksessa, mutta tämän jälkeen tehdään jokaisesta vähennyksestä oma vähennyssäännös. Johan alkaa verotuet kasvaa ja ihmiset alkavat repiä peliverkkareitaan. Jos ette ole kiltisti niin verotuki tulee…bööööh.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. juge kirjoitti 23.12.2011 kello 10:29

    TimoT:
    Taitaa olla oppositio siellä hallituksen sisällä.

    Tuolla verotukiselvityksessä pääosa verotuista on poistoja yritysten investoinneista.

    No onhan tuolla nyt paljon muutakin.

    Paljonkohan saavutettaisiin jo sillä että seurakunnilta ja ns. yleishyödyllisiltä säätiöiltä kuten Nuorisosäätiö tai mm. Forumin omistavalta Föreningen Konstsamfundetilta, joiden kummankin toiminta on ihan jotain muuta kuin yleishyödyllistä, poistettaisiin verovapaus? Raakaa bisnestä se on mutta ilman verorasitusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. persujen pelko kirjoitti 23.12.2011 kello 15:26

    juge: No onhan tuolla nyt paljon muutakin.

    Paljonkohan saavutettaisiin jo sillä että seurakunnilta ja ns. yleishyödyllisiltä säätiöiltä kuten Nuorisosäätiö tai mm. Forumin omistavalta Föreningen Konstsamfundetilta, joiden kummankin toiminta on ihan jotain muuta kuin yleishyödyllistä, poistettaisiin verovapaus? Raakaa bisnestä se on mutta ilman verorasitusta.

    Eivät kai nykyiset puolueet omien hämäräyhdistystensä veronkiertoon kajoa. Jos Persut saisivat sen jytkyn potenssiin kaksi, niin vanhojen puolueiden veronkiertoyhdistyksiltä lähtisi verovapaus alta aikayksikön (persuilla kun ei mokomia yhdistyksiä ole) ja pakkoruotsi menisi myös sen siliän tien.
    Mitä muita syita kukaan tarvitsee äänestääkseen Persuja?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. juhilus kirjoitti 23.12.2011 kello 17:18

    tpyyluoma: Niin siis se mitä tuossa tehdään on että jotenkin ensin tunnistetaan tukikelpoiset t&k menot, ja sen jälkeen lievennetään niiden palkkakustannuksia kompensoimalla työntekijöiden verotusta yritykselle. Toi on jotenkin semmoinen matopurkki etten lämpene, ei se nyt kovin vaikeata ole siirtää ihan operatiivisen toiminnan menoja tuotekehitykseksi kun raja esimerkiksi IT-alalla on muutenkin häilyvä.

    Joo, tiettyä byrokratiaa ja tukikelpoisten t&k-menojen määrittämisen ongelmia tietysti tuo tuo, mutta mikä tukimuoto nyt täydellisen olisi. Noita t&k-verotukia on tietyissä maissa ollut jo niin kauan, että vaikutuksia on voitu tutkiakin ja tulokset ovat olleet positiivisia. Mielestäni hyvin keskeistä t&k-verotuessa on myös se, että tuki suuntautuu pääasiassa pk-yrityksille.

    tpyyluoma:
    Ja samaan aikaan ollaan nostamassa ylimmän tuloveronluokan palkkaveroastetta, mikä nostaa nimenomaan niidensuht hyväpalkkaisten t&k insinöörien ja tutkijoiden rajaveroastetta, eli kannustaa tehokkaasti tekemään vähemmän töitä. Vuosituloissa raja on 68 200 euroa (2011), tuon juuri ylittää kuitenkin aika merkittävä joukko ammattilaisia, ei tuo pelkästään toimitusjohtajiin osu. Eli ylitöille ja bonuksille vielä kireämpi +50% verotus, epäilen tuossa olevan edes verokertymän kannalta mitään järkeä, Lafferin kurvikin jossain kohti toimii.

    Olen aikapaljon lukenut tutkimusmateriaalia suurituloisten verotuksesta ja käytännössä kaikissa on havaittu, että suurituloisten työntarjonta ei juuri reagoi marginaaliveroprosenttiin. Jos olet törmännyt tutkimukseen, jossa negatiivinen vaikutus on havaittu, niin voisitko pistää linkkiä/referenssiä, kun kiinnostaa lukea konsensuksesta eroava tutkimus. Suurituloisten veronkorotukset ovat vaikuttaneet jossakin määrin heidän raportoiman verotettavan tulon määrään, eli johtanut verosuunnittelun lisääntymiseen. Suomessa tämä lähinnä tarkoittaa palkkatulon muuntamista po-tuloiksi. Tämä ongelma voidaan korjata leventämällä veropohjaa. Laffer-käppyrän huippu on tietysti olemassa, mutta siitä ollaan Suomessakin vielä aika kaukana.

    tpyyluoma:Minusta suurituloisia pitää verottaaa enemmän, mutta se tapahtuu tavalla tai toisella verottamalla pääomatuloja enemmän, palkkaverotus suurillakin tuloilla on taasen jopa turhankin kireää. Poistojen kasvattaminen istuu tähän vähän huonosti. Tavoite pitkällä tähtäimellä pitäisi olla että erillisestä pääomaverotuksesta luovutaan, muttei Suomi voi kilpailusyistä tämnmöistä itsekseen tehdä.

    Samaa mieltä siitä, että po-verotusta voitaisiin tuoda lisää progressiota. Tietynlaiseksi ongelmaksi muodostuu lähinnä luovutusvoiton verotuksessa inflaatio, mutta ei tuokaan mikään ylitsepääsemätön ongelma ole.

    En tosin oikein ymmärrä miten poistojen korotus tähän liittyy. Verotuksessa hyväksytyt poistothan vähentävät yrityksen verotettavaa tuloa ja kannustaa tätä kautta yrityksiä investoimaan koneistoon&kalustoon&rakennuksiin. Mielestäni ihan hyvä ehdotus, varsinkin kun investointien määrä on jälleen laskusuunnassa.

    tpyyluoma:

    Tästä lienemme yhtä mieltä. Mutta kun tässäkin on se ongelma että tämä pitäisi tehdä kansainvälisellä tasolla, jos Suomi itsekseen elvyttää niin siinä käy helposti niin että se vaan valuu tuontiin. Tähänkin tarttis EU:n.

    Pienen avoimen talouden ongelma on tietysti se, että osa elvytyksestä “karkaa” ulkomaille, joten olisi tietysti parempi jos muutkin Euroopan vahvemmat taloudet antaisivat ainakin budjettiautomatiikan toimia estoitta. Mutta Euroopan on ikävä kyllä näköjään vallannut hullu usko leikkausten puhdistavaan voimaan, joten jos nyt olisi joku Eu:n yhteinen talouspolitiikkalinja, niin se olisi takuulla yleisen vyönkiristyksen linja. Vielä hullunmaksi asian tekee se, että Zirp-maailmassa elvyttävä finanssipolitiikka olisi poikkeuksellisen tehokastakin, mutta ei niin ei.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Artturi Björk kirjoitti 23.12.2011 kello 18:23

    Timo H:

    Yksityisen terveydenhuollon sairasvakuutuskorvaus on tulonsiirto kaikilta, eli valtiolta, varakkaille, eli yksityisten terveyspalvelujen tuottajille ja käyttäjille.

    1. Miten se on tulonsiirto kaikilta varakkaille?

    2. Vaikka se oliskin tulonsiirto kaikilta varakkaille, niin miten se lisää menoja ja haaskaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Markku af Heurlin kirjoitti 23.12.2011 kello 19:22

    Artturi Björk:
    Timo H:

    1. Miten se on tulonsiirto kaikilta varakkaille?

    2. Vaikka se oliskin tulonsiirto kaikilta varakkaille, niin miten se lisää menoja ja haaskaa?

    Tämä on lopution väittely.

    Sovitaanko että kyseessä on tulonsiirto varakkailta varakkaille. Joissain tapauksissa tulonsiirto itseltä itselle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Anu kirjoitti 24.12.2011 kello 15:46

    “Saksa? Vieläkö siellä on demareita?”
    Saksassa todellakin on demareita! Luin alkusyksystä Der Spiegelistä Frank-Walter Steinmeierin haastattelun ja löysin sisäisen demarini. En muista enää koko haastattelua, mutta SPD puolustaa mm. eurobondeja ja haastaa tiiviisti hallituksen varovaista Eurooppa-politiikkaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Vahtikoira kirjoitti 24.12.2011 kello 22:43

    Jos nyt ajatellaan vaikka että mitä Ympäristöministeri Ville Niinistön (Vihr.) toilailut Durbanin ilmastokokouksessa tulevat suomelle maksamaan vuosittain (enimmillään 100 milj. euroa), olisi varmaan syytä pohtia olisiko tosiaan parempi että Vihreät eivät olisi hallituksessa?

    Vihreiden kannattanee harkita politiikasta vetäytymistä kokonaan jos haluatte kaikille parhaan ratkaisun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Oikeistodemari kirjoitti 25.12.2011 kello 18:48

    SDP:n jäsenenä olen hyvin pettynyt oman puolueeni politiikkaan. Kannattaa kuitenkin muistaa, että SDP:n jäsenistö on iäkästä ja siksi taipuvaista kääntymään “sisäänpäin”. Nationalismi iskee kannattajakuntaan hyvin, koska työväestö kokee kärsineensä globalisaatiosta. Omat demarisukulaiseni ovat hyvin tyytyväisiä Urpilaisen uuteen linjaan ja siihen, että “Suomi vihdoin pistää EU:ssa vastaan”. Että tällaiseen maaperään sitten yrität levittää jotain internationalismia? HAH!

    Olen Osmo Soininvaaran kanssa samaa mieltä, että Sixten Korkmanin kirjoistus oli viisas. Mutta kuunteleeko kukaan järkeviä taloustieteilijöitä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. eggo kirjoitti 26.12.2011 kello 20:51

    Osmo Soininvaara:
    Sen lisäksi nämä yksityislääkärit tulvat kovin kalliiksi kunnalle, koska joillakin niistä liiketoimintaidea näyttää olevan myydä lähetteitä erikoissairaanhoitoon.

    Normaali käytäntöhän on monesti se, että poliklinikalle on 3-6kk jono ja polilta laitetaan leikkausjonoon joka on sama 3-6kk. Privaatista laitetaan suoraan leikkausjonoon, joten alle satasella lyhentää reaalisen leikkausjonoajan puoleen. Tähän ei kelakorvaukset vaikuta mitään.

    Pääasiassa Kela-korvaus on marginaalinen määrältään ja se toimii samalla harmaata taloutta rajoittavana ja valvovana tekijänä.

    Eri asia on sitten työterveyden kelakorvaus, jolla on valtava merkitys toimintaa kasvattavana tekijänä.

    Sitten on sellaisia kuriositeetteja kuin vaikkapa omarahoitteisesti psykoterapiassa lääkäreillä käyvät joille kela-korvaus on valtava asia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Tiedemies kirjoitti 27.12.2011 kello 11:54

    Sori, olen ollut lomalla.

    Komppaan tcrownia:

    tcrown: Onhan sitä. Tämänkin blogin kommenttiosasto puolillaan.

    Joo, muodostetaan Suomeen virkamieshallitus tämän blogin kommentaattoreista. Osmosta pääministeri, tpyyluomasta liikenneministeri, tcrownista valtionvarainministeri, minä voin ryhtyä opetusministeriksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. tpyyluoma kirjoitti 27.12.2011 kello 16:39

    Tiedemies: Sori, olen ollut lomalla.Komppaan tcrownia:Joo, muodostetaan Suomeen virkamieshallitus tämän blogin kommentaattoreista. Osmosta pääministeri, tpyyluomasta liikenneministeri, tcrownista valtionvarainministeri, minä voin ryhtyä opetusministeriksi.

    Kun isänmaa kutsuu niin ei siitä sovi kieltäytyä, mutta se että ihmisestä tekee liikenneministerin on kyllä anglistisesti julma ja epätavallinen rangaistus. En minä nyt niin ikävä ihminen ole. Toisaalta iltapäivälehdillä olisi jotains substanssia mitä lööpittää:

    Korpitiepiirin karvalakkilähetystö järkyttyi – Liikemininisteri: “Jos haluaa asuaa erämaassa niin ostaa mönkijän.”

    Nollalinja, katso miten ohitustiellesi käy! Erityisavustaja Koskinen: “Nykyisistäkin väylistä voisi puolet purkaa.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. tcrown kirjoitti 28.12.2011 kello 11:15

    Tiedemies:
    Sori, olen ollut lomalla.

    Komppaan tcrownia:

    Joo, muodostetaan Suomeen virkamieshallitus tämän blogin kommentaattoreista. Osmosta pääministeri,

    Pääministeri Soininvaaran toinen työpäivä voisi alkaa mielenkiintoisissa merkeissä, kun Yhdysvaltojen lentotukialus on karauttanut kiville helsingin edustalla ja suurlähettiläs haluaa vielä “keskustella” tekijänoikeus- ja patenttilakien uudistuksista, Euroopan keskuspankin edustajat haluavat keskustella pankkien konkurssi/kansallistamisprojektista, ja noin puoli Suomea on talikot ja mielenosoituskyltit (ellei haulikot) tanassa eduskuntatalon edessä muun muassa vaatimassa mönkijöille valtion tukea, liikenneministerin päätä vadille, maataloustukea takaisin, ei ilmaista rahaa laiskureille ja lisää rahaa köyhille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Tiedemies kirjoitti 28.12.2011 kello 13:44

    Hei, ainakin saataisiin budjetti kuriin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. antti kirjoitti 29.12.2011 kello 9:11

    Päivän hesarissa on hyvä juttu siitä miten osuustoimintaliike jakaa voittojaan johtajiensa holding yhtiöille, mistä ne saa mukavasti nostettua pääomatuloina. Eipä tuokaan ole ossustoimintaliikkeessä aktiivisesti mukana olevia poliitikkoja kiinnostanut ja haitannut, mainostavat vain innolla miten voitot jaetaan bonuksina osuudenomistajille…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus