Argentiinalaiset kävivät neuvomassa

Argen­ti­inan keskus­pankin johta­ja ihmetteli Helsin­gin Sanomien mukaan euroop­palaisia, mik­si pitää laina­ta dol­lare­i­ta Kiinas­ta voidak­seen laina­ta Euro­ja Ital­ialle. Eikö EKP voisi laina­ta euro­ja Ital­ialle lainaa­mat­ta dol­lare­i­ta Kiinasta?

EKP halu­aa olla kuri­nalainen. Jos EKP vain ostaisi maid­en velka­kir­jo­ja vetämät­tä vas­taavaa määrää ostovoimaa pois markki­noil­ta, tämä  tuot­taisi inflaa­tio­ta. Mut­ta, mutta…

Jos EKP lainaisi Ital­ialle 500 mil­jar­dia, Euroopas­sa olisi 500 mil­jar­dia enem­män rahaa ja se olisi kamalaa. Jos lainataan 500 mil­jar­dia Kiinas­ta ja lainataan se edelleen Ital­i­aan, Euroopas­sa on 500 mil­jar­dia enem­män rahaa ja Kiinas­sa 500 mil­jar­dia vähem­män. Kos­ka tuo 500 mil­jar­dia tuot­taa inflaa­tio­ta Euroopas­sa, se kom­pen­soidaan vähen­tämäl­lä inflaa­tio­ta Kiinas­sa. Eikö inflaa­tio Kiinas­sa olisi ihan kiva juttu?

No ei se tietysti näin yksinker­taista olisi. Voisi­han Kiina käyt­tää nuo 500 mil­jar­dia osta­mal­la jotain Euroopas­ta. Vien­nin elpymi­nen Euroopas­sa tietysti tuot­taisi talouden elpymistä ja työl­lisyy­den parane­mista ja sehän taas voisi tuot­taa inflaa­tio­ta. Varminta on siis keskus­pankkipoli­ti­ikalla tukea euron yliar­vos­tus­ta, jot­ta talous ei elpy­isi vaarallisesti.

Amerikkalais­ten täy­tyy olla tavat­toman tyy­tyväisiä. Nuo kiinalais­ten dol­lar­it ovat peräisin USA:n setelipain­os­ta. Kun emme voi rahoit­taa val­tion velkaa paina­mal­la euro­ja, Yhdys­val­lat painaa dol­lare­i­ta ja Kiina ottaa välistä pienen välityspalkkion.

.

 

 

68 vastausta artikkeliin “Argentiinalaiset kävivät neuvomassa”

  1. Inflaa­tio ei tule sala­mana. Rahan määrän muu­tok­sen täy­tyy vaikut­taa kysyn­tään ensin, jot­ta yleinen hin­tata­so alkaa nouse­maan. Kysyn­nän kasvu on taas sitä, jota tarvi­taan. On mielipuolista huole­htia inflaa­tios­ta, kun mas­satyöt­tömyys on pääl­lä. Ikään kuin EKP ei osaisi tarvit­taes­sa vetää rahaa pois markki­noil­ta. Koko tämä huole­htimi­nen inflaa­tios­ta on kuin keskustelua hul­lu­jen huoneella.

  2. Ehkä uskon­nol­lisuuten­sa ansios­ta mon­et amerikkalaiset ymmärtävät rahan välin­ear­vok­si. Euroopas­sa maal­lis­tu­misen myötä rahan palvon­ta on yleistynyt. 

    Kir­jail­i­ja-filosofi Tom­my Hell­sten on kir­joit­tanut kir­jan “Saat sen mis­tä luovut” elämän paradok­seista. http://fi.wikipedia.org/wiki/Saat_sen_mist%C3%A4_luovut

  3. No kyl­lä se Argen­ti­ina neu­voi muu­takin esim mik­si todel­lises­sa mak­sukyvyt­tömyy­dessä ole­vat val­tiot otta­vat vas­taan tukia sen sijaan että saneeraisi­vat lainat mak­sukykyä vastaavaksi.Toipuminen olisi paljon nopeampaa

    Sil­loin ei tarvi­ta EKP:n eikä Kiinan lain­o­ja ellei joku halua pelas­taa pankke­ja, mut­ta ne val­tiot jot­ka halu­a­vat toimia niin, voivat tehdä sen omil­la rahoil­laan kuten Argen­ti­inan tapauksessakin

  4. Argen­ti­inan keskus­pankin johta­ja ihmetteli Helsin­gin Sanomien mukaan euroop­palaisia, mik­si pitää laina­ta dol­lare­i­ta Kiinas­ta voidak­seen laina­ta Euro­ja Italialle.

    Siis tehdäänkö noin ihan oikeasti? Osaa­mat­to­muus, vas­tu­un­pakoilu, tietämät­tömyys ja saa­mat­to­muus on inhimil­listä ja siten ymmär­ret­tävää, mut­ta tuo nyt on vaan yksik­er­tais­es­ti idioottimaista.

  5. Paul Krug­man­han on tästä kir­joit­tanut paljon. Blo­gis­saan krugman.blogs.nytimes.com hän on myös aika hyvin graafein todis­tanut miten nykyisessä talousti­lanteessa setelipain­ol­la ei saa inflaa­tio­ta aikaisek­si. Tosin tämä tulos kait seu­raa ihan nor­maal­ista taloustieteestäkin. 

    Har­mi, että Krug­man ei saa saku­jen päätä käännettyä.

    Noin asian sivus­ta: eiks voitaisi painaa paljon rahaa, jol­la sit­ten raken­net­taisi­in uut­ta infraa: uusi­u­tu­vaa ener­gia-infraa, rataverkko­ja, jne. Saisimme jotain aikaisek­sikin emmekä vain bit­te­jä pyörittelisi? 

    (suomes­sakin voisi elvyt­tää otta­mal­la tuhdisti lainaa ja rak­en­ta­mal­la rataverkon kak­sir­aiteisek­si ja kun­non ratikkaverkon pääkaupunkiseudulle. Ratikatkin kun voisi tehdä kotimaassa)

  6. Kuria ei tar­bi­ta jos euroalue hajoite­taan ja kaikille maille tulee omat keskus­pankit (ja joillekin siinä sivus­sa mikkihiiri-raha). 

    Jos aio­taan jatkaa eurol­la, niin sil­loin tarvi­taan myös ikävää sak­salaista talouskuria.

  7. Tässä näkyy taas miten Osmo ja poli­ti­ikot ylipäätään ovat halut­to­mia hoita­maan oikeaa ongel­maa, eli ylisu­ur­ta ja tuot­tam­a­ton­ta julk­ista sek­to­ria. Velal­la ja rahaa paina­mal­la ongel­mat on ennenkin ratkaistu. Tör­mätään demokra­t­ian sisään­raken­net­tuun ongel­maan: säästöil­lä ja irti­sanomisil­la ei voite­ta vaale­ja. Muis­tu­tan nyt kuitenkin vielä: “If some­thing can’t go on for­ev­er, it won’t.”

  8. Jus­si Saramo: Erit­täin hyvä, että meil­läkin ale­taan keskustel­la muus­takin kuin “kurin lisäämis­es­tä” ja siitä, kuin­ka val­tion­talous on “vähä niinku kotitalous”.Kannattaa lukea myös Arhin­mäen kir­joi­tus aihep­i­iristä http://www.paavoarhinmaki.fi/blogi/2011/talouskriisi-ja-vaarat-ratkaisut/

    Koko velka­kri­isi­hän on juuri osoit­tanut tuon vasem­mis­to­laisen velka­an­tu­mis­teesin virheel­lisek­si. Maat, joiden mak­sukykyyn ei luote­ta, eivät (syys­täkin!) saa lainaa samal­la hin­nal­la, kuin maat, jot­ka pitävät talouden tasapainossa.

  9. tpyy­lu­o­ma: Siis tehdäänkö noin ihan oikeasti? Osaa­mat­to­muus, vas­tu­un­pakoilu, tietämät­tömyys ja saa­mat­to­muus on inhimil­listä ja siten ymmär­ret­tävää, mut­ta tuo nyt on vaan yksik­er­tais­es­ti idioottimaista.

    Dol­lare­i­ta lainataan, jot­ta euron vai­h­tokurssi ei rom­ah­taisi täysin ja räjäyt­täisi tuon­nin inflaa­tio­ta. Vien­nin kil­pai­lykyvyn paran­tu­mis­es­ta ei ole kään­teis­es­ti yhtä paljon iloa, kun val­u­ut­takurssien volatili­teet­ti lisää epä­var­muut­ta ja pysäyt­tää kaupan.

  10. Koko keskustelu siitä, että Euroopan päät­täjien pitäisi pystyä vaku­ut­ta­maan markki­nat saadak­seen kurssin oikaistua, on pöhkö. Ongel­mamme ovat niin paljon syvem­mäl­lä, että poli­it­tisil­la päätök­sil­lä ei markki­noi­ta kor­ja­ta. Markki­noiden vahvim­mat voimat ovat muutenkin erit­täin tyy­tyväisiä siihen, että ympäril­lä tapah­tuu. Sil­lä ei ole niin väliä mihin suun­taan men­nään, pääa­sia on, että men­nään mah­dol­lisim­man kovaa. Raha tulee rahan luo, Huono­jen aiko­jen muuttues­sa taas joskus hyviksi, rikkaat ovat taas entistä rikkaampia. 

    Kokon­aan toinen asia on sen sijaan se, miten tästä kur­jimuk­ses­ta päästään mah­dol­lisim­man nopeasti. Ja kivut­tomasti (jos niin voi enää edes sanoa).

    Oheisen linkin takana on Joseph Stiglitzin artikke­li Van­i­ty Fairista. Se on mielestäni yksi parhaista ja tärkeim­mistä vas­taani tulleista ja sisältää huomioi­ta, joi­ta ei kan­nat­taisi sivu­ut­taa. Kaiken lisäk­si artikke­li on eri­no­maisen viihdyttävä.

    http://www.vanityfair.com/politics/2012/01/stiglitz-depression-201201?fb_ref=social_fblike&fb_source=profile_oneline

    Pain­okoneet käyn­ti­in vaan. Ne käyn­nistyvät kuitenkin jos­sain vai­heessa. Ja saa sen rahan tarvit­taes­sa taas pois markkinoilta.

  11. Jez, kuinka­han mon­ta ker­taa se on käy­ty läpi että esimerkis­ki Espan­ja tai Irlan­ti ei ole ongelmis­sa sik­si että julki­nen sek­tori on elänyt yli varojensa?

    Mat­ti Kin­nunen:
    (suomes­sakin voisi elvyt­tää otta­mal­la tuhdisti lainaa ja rak­en­ta­mal­la rataverkon kak­sir­aiteisek­si ja kun­non ratikkaverkon pääkaupunkiseudulle. Ratikatkin kun voisi tehdä kotimaassa).

    Valitet­tavasti se ratikkaverkon rak­en­t­a­mi­nen ei niin kauheasti mak­sa. Sem­moi­sel­la nor­maalin liiken­nehankkeen puolen mil­jardin bud­jetil­la tek­isi Laa­jasa­lon ratikan ja Raide-jok­erin, pienem­mät kuten Munkkivuoren ratik­ka on joitain kym­meniä miljoo­nia kappale.

  12. Muu­ta­ma peruskysymys, joi­ta on ihme­tel­ty vuosia:

    Mik­si val­tiot lainaa­vat rahaa yksi­ty­isiltä liikepankeil­ta, jot­ka luo­vat rahan tyhjästä, ja pyytävät tuos­ta taikatem­pus­ta korkoa? Mik­si val­tiot eivät vain luo rahaa itse?

    Mik­si entiset Gold­man Sachsin miehet Mario Draghi (EKP), Mario Mon­ti (Ital­ian päämin­is­teri) ja Lucas Papademos (Kreikan päämin­is­teri) pyörit­tävät val­taa Euroopas­sa, ja halu­a­vat keskit­tää val­taa kasvot­tomille tahoille.

    EU:n touhu muis­tut­taa 90-luvun alkua: “Suo­mi ei devalvoi, Suo­mi ei devalvoi…” kuitenkin monista uutis­lähteistä päätellen Etelä-Euroopas­sa on jo täysi bank run käyn­nis­sä ja EKP ja FED ovat jo sor­mi sete­likoneen napil­la odot­taen ilmeis­es­ti vain vuo­den­vai­h­teen tulosjulkistuksia. 

    Vuodes­ta 2012 on tulos­sa hyvin mielenkiintoinen.

  13. Hiil­i­jalan­jäl­ki on aja­tuskoe, jos­sa jokaisel­la on jonkin­lainen ideaa­liki­in­tiö, jol­la on “sopi­vaa” kuor­mit­taa ympäristöä. Hiilid­iok­si­di on vähän kuin kivikasa veneessä: se rajaa mah­dol­lisuuk­sia. Oikeu­den­mukaisu­us, niin san­o­taan, ulot­tuu tule­vi­in sukupolviin.

    Mis­sä vai­heessa poli­it­ti­nen jär­jestelmä ulot­taa oikeu­den­mukaisu­u­den tule­vi­in, vielä syn­tymät­tömi­in veron­mak­saji­in? Vel­ka on vähän kuin kivikasa veneessä: se rajaa mah­dol­lisuuk­sia. Vaikei­den poli­it­tis­ten kor­jaus­li­ikkei­den sijaan teemme help­po­ja päätök­siä velkaantumisesta. 

    Kri­i­sis­sä on pakko tehdä, mitä voidaan, mut­ta mis­sä vai­heessa käy­dään ne vaikeat keskustelut?

  14. Selv­in­tä olisi, että jokainen val­u­ut­ta-alue ottaisi velka­nsa omas­sa valuutassaan.

    USA on ottanut kaiken velka­nsa taalois­sa, ja voi täten painaa velan yhdessä yössä jos niin halu­aa. Mikäli oman val­u­u­tan arvo rom­ah­taa, niin toises­sa val­u­u­tas­sa otet­tu vel­ka voi räjähtää käsiin.

  15. Jez:
    Tässä näkyy taas miten Osmo ja poli­ti­ikot ylipäätään ovat halut­to­mia hoita­maan oikeaa ongel­maa, eli ylisu­ur­ta ja tuot­tam­a­ton­ta julk­ista sek­to­ria. Velal­la ja rahaa paina­mal­la ongel­mat on ennenkin ratkaistu. Tör­mätään demokra­t­ian sisään­raken­net­tuun ongel­maan: säästöil­lä ja irti­sanomisil­la ei voite­ta vaale­ja. Muis­tu­tan nyt kuitenkin vielä: “If some­thing can’t go on for­ev­er, it won’t.”

    Juuri noin. 

    Suo­mi nimisessä “hyv­in­voin­ti­val­tios­sa” näinä aikoina syn­tyvä saa yhteiskunnal­ta hienon äitiys­pakkauk­sen (arvo 300 euroa) vasti­neek­si 15 000 euroa val­tion velkaa (+kotikun­tansa velkaa vielä päälle) maksettavakseen. 

    Mei­dänkin elin­ta­so on lainaa. Hal­li­tus ja oppo­si­tio kuvit­tel­e­vat, että ihmiset halu­a­vat kaiken tässä ja nyt, velkaa lyhen­tävät sit­ten – jos pystyvät – tule­vat sukupol­vet, hehän eivät voi äänestää seu­raavis­sa vaaleis­sa joten nämä talous­nero-Soin­in­vaarat otta­vat velkaa hei­dän maksettavakseen. 

    Osmon sukupolvi tul­laan aikanaan his­to­ri­an kir­jois­sa muistamaan…

  16. Vuo­den 2011 puo­livälis­sä liik­keessä oli käteival­u­ut­tana, seteleinä ja kolikoina, yhteen­sä vaivaiset 875 mil­jar­dia euroa. 

    Ital­ian val­tion­vel­ka on melkein 2 biljoon­aa. Euro­maid­en velat vv. 2009–2010 voi näp­pärästi sela­ta täl­lä Googlen talous­sivul­la: http://tinyurl.com/d3kx8l7

  17. tpyy­lu­o­ma:
    Jez, kuinka­han mon­ta ker­taa se on käy­ty läpi että esimerkis­ki Espan­ja tai Irlan­ti ei ole ongelmis­sa sik­si että julki­nen sek­tori on elänyt yli varojensa?

    Valitet­tavasti se ratikkaverkon rak­en­t­a­mi­nen ei niin kauheasti mak­sa. Sem­moi­sel­la nor­maalin liiken­nehankkeen puolen mil­jardin bud­jetil­la tek­isi Laa­jasa­lon ratikan ja Raide-jok­erin, pienem­mät kuten Munkkivuoren ratik­ka on joitain kym­meniä miljoo­nia kappale.

    Jospa muute­taan koko rataverkko Pietari — Helsin­ki ‑rataa luku­unot­ta­mat­ta euroop­palaiselle raidelevey­delle. Ja raiti­oti­et kans. Saatas ainakin rahaa kulumaan.

  18. TL:
    Mik­si val­tiot lainaa­vat rahaa yksi­ty­isiltä liikepankeil­ta, jot­ka luo­vat rahan tyhjästä

    Min­un ymmärtääk­seni val­tion lainat pitää aina rahoit­taa keskus­pankki­ra­hal­la eli jos pank­ki lainaa rahaa val­ti­olle, sen pitää kaivaa jostakin keskus­pankki­ra­haa kos­ka sitä ei voi luo­da tyhjästä kuin keskuspankki.

    Jos pankit voisi­vat tuos­ta vain luo­da tyhjästä rahaa ja laina­ta val­ti­olle, val­tio voisi itse perus­taa pankin joka alka­isi toim­i­maan käytän­nössä keskus­pankki­na (ja jos se onnis­tu­isi niin kreikkalaiset oli­si­vat tämän var­masti tehneet), mut­ta kun tarvi­taan keskus­pankki­ra­haa, tuo ei onnistu.

    Saa kor­ja­ta jos olen ymmärtänyt jotain väärin.

  19. Osmo Soin­in­vaara:
    tpyyluoma
    Kir­joituk­sesi ei mene maali­in. Sin­un pitäisi käätää se sak­sak­si, että tulisi ymmärretyksi.

    Sak­salais­ten inflaa­tion­pelko taitaa johtua pait­si huonoista muis­toista, myös korkeas­ta koti­talouk­sien säästämisas­teesta. Sak­salaiset eivät tykkää sijoit­taa seini­in kuten vaikka­pa ital­ialaiset ja me suo­ma­laiset, vaan asu­vat mielum­min vuokral­la ja säästävät selvää rahaa. Jos suurin osa omaisu­ud­es­ta on omas­sa velat­tomas­sa asun­nos­sa jota ei ole tarkoi­tus het­keen myy­dä, ei inflaa­tiokaan pure pahasti. Toisin on sukan­var­teen säästävil­lä sak­salaisil­la. Kun Sak­sas­sa koti­talouk­sien säästöt ovat 4,3 biljoon­aa euroa (kyl­lä, biljoon­aa) ei setelira­hoi­tus ole kovin mieluisa toimenpide.

  20. Jotenkin on has­sua, että rahal­la on muka­mas hin­ta, vaik­ka se ei ole mitään — pelkkiä bit­te­jä ja numeroi­ta tieto­jär­jestelmässä. Hyvin toimi­vas­sa jär­jestelmässä rahaa on juuri niin paljon kun sitä tarvi­taan eikä rahal­la voi tehdä lisää rahaa.
    Ihmette­len samaa, mitä TL yllä kummasteli:
    ‑Mik­si val­tioiden pitää laina­ta yksi­ty­isiltä pankeil­ta? Ja vielä mak­saa siitä korkoa? Mis­tä hyvästä sitä korkoa mak­se­taan? Kuka on tehnyt jotakin ansaitak­seen sen koron itselleen?

    Medi­as­sa käytävä keskustelu on täysin jär­jetön­tä. Ei raha ole mitään mate­ri­aa jos­ta voi olla pulaa. Se on mit­ta. (tai siis pitäisi olla… huoh…)

  21. Heik­ki:
    Selv­in­tä olisi, että jokainen val­u­ut­ta-alue ottaisi velka­nsa omas­sa valuutassaan.
    ´snip´

    Tämä on hieno aja­tus: jokainen ottaa tarvitsemansa
    luo­tot itseltään! Hyvin toimisi?

  22. Osmo: “Vien­nin elpymi­nen Euroopas­sa tietysti tuot­taisi talouden elpymistä ja työl­lisyy­den parane­mista ja sehän taas voisi tuot­taa inflaa­tio­ta. Varminta on siis keskus­pankkipoli­ti­ikalla tukea euron yliar­vos­tus­ta, jot­ta talous ei elpy­isi vaarallisesti.”

    Ja siis elpymi­nen on kaikkein vaarallisinta?
    Ei työt­tömyys eikä velkaantuminen?
    Toiv­ot­tavasti tämä on iro­ni­aa eikä EK:n filosofiaa.

  23. Osmo:

    Amerikkalais­ten täy­tyy olla tavat­toman tyytyväisiä. 

    Amerikkalais­ten pankki­irien lähin­nä. Sikäläi­nen työt­tömyys ei ota hel­lit­tääk­seen ja muutenkin talousongel­mat hait­taa­vat kansalais­ten elämää. Maa on pistänyt viime vuosikymme­nen aikana use­am­man biljoo­nan sotimiseen, mikä on tuot­ta­va sijoi­tus aika har­vo­jen kannalta.

  24. Kun EKP ostaa Ital­ian velka­pa­pere­i­ta jälki­markki­noil­ta, niin ei se nykyti­lanteessa juurikaan lisää rahan määrää Euroopas­sa, kos­ka samaan aikaan Euroopan ulkop­uolis­ten maid­en sijoit­ta­jat vetävät eurokri­isin vuok­si sijoituk­si­aan pois Euroopas­ta. Joten tuskin toim­intaa tarvit­sisi kom­pen­soi­da lainaa­mal­la dol­lare­i­ta Kiinasta.

    Mut­ta olisiko­han sil­lä jotain tekemistä tilanteen kanssa, että EKP lainaa nyt dol­lare­i­ta euroop­palaisille pankeille entistä kiivaam­paan tahti­in, kos­ka euroop­palaiset pankit eivät saa riit­tävästi dol­lare­i­ta lainaksi USA:n pankeilta.

    Euroop­palaiset pankit ovat viime aikoi­hin asti laina­neet rahaa USA:n markki­noil­ta, jonne USA:n setelipaino on työn­tänyt lik­viditet­tiä. Mut­ta nyt tämä rahavir­ta on ollut tyre­htymässä. Tätä kom­pen­soidaan lainaa­mal­la Kiinas­ta ja lisäk­si keskus­pankkien äsket­täin julkaisemil­la yhteisil­lä erikoistoimenpiteillä.

    En ole var­ma, mut­ta liit­tyyköhän Kiinas­ta lainaami­nen pikem­minkin edel­lä kuvat­ul­la taval­la luot­to­la­man tor­ju­miseen kuin inflaa­tion estämiseen? Se näyt­täisi järkevältä selitykseltä.

  25. Sylt­ty: Min­un ymmärtääk­seni val­tion lainat pitää aina rahoit­taa keskus­pankki­ra­hal­la eli jos pank­ki lainaa rahaa val­ti­olle, sen pitää kaivaa jostakin keskus­pankki­ra­haa kos­ka sitä ei voi luo­da tyhjästä kuin keskuspankki. 

    Kun val­tiot laske­vat liik­keelle velka­kir­jo­ja, niitä voi ostaa kuka tahansa jol­la on rahaa. Pankkimiehiltä vain lähti jo vuosia sit­ten luot­toekspan­sio käsistä ja nyt kinastel­laan että kuka mak­saa luottotappiot.

    Velko­ja­han osa­taan aina tarvit­taes­sa jär­jestel­lä, kuten suh­teel­lisen luotet­ta­va Der Spiegel kertoo,
    “How Gold­man Sachs Helped Greece to Mask its True Debt” http://www.spiegel.de/international/europe/0,1518,676634,00.html

    Wikipedia: “Mario Draghi was involved in swaps for Euro­pean gov­ern­ments, name­ly Greece, try­ing to dis­guise their coun­tries’ eco­nom­ic status.”

    Ja tuol­laiset henkilöt ovat nyt sit­ten Euroopan Keskus­pankin joh­dos­sa. Sak­san Jur­gen Star­ck sieltä jo erosikin, että eiköhän sieltä koh­ta saa­da sitä setelirahoitusta.

  26. newyork­ista: Jospa muute­taan koko rataverkko Pietari – Helsin­ki ‑rataa luku­unot­ta­mat­ta euroop­palaiselle raidelevey­delle. Ja raiti­oti­et kans. Saatas ainakin rahaa kulumaan.

    Koit­takaa nyt opetel­la tuh­laa­maan, ei se että kiskoa siirtää 85mm kovin paljoa maksa.:)

    Yleisem­min, liiken­nein­fran ongel­ma ei ole niinkään rahan­puute, vaan se mihin sitä rahaa käytetään. Pikem­minkin pitäisi pyrk­iä siihen että liiken­teeseen käytetään vähem­män rahaa.

  27. Sep­po S.

    “En ole var­ma, mut­ta liit­tyyköhän Kiinas­ta lainaami­nen pikem­minkin edel­lä kuvat­ul­la taval­la luot­to­la­man tor­ju­miseen kuin inflaa­tion estämiseen? Se näyt­täisi järkevältä selitykseltä.”

    Se voi olla noin. Eikö markki­nae­htoinen ratkaisu olisi kuitenkin sel­l­ainen, että annet­taisi­in euron vai­h­tokurssin dol­lari­in näh­den heiken­tyä tasolle, jos­sa uusi tas­apaino muodostuisi? 

    Näp­pitun­tu­mal­ta euron vai­h­tokurssi dol­lari­in näh­den on edelleen liian vah­va Euroopan reaal­i­talouden tilaan näh­den. Mm. Wahlroos viit­tasi “muinaiseen esi­his­to­ri­aan”, kun euro perustet­ti­in, jos­sa vai­h­tokurssi oli noin 1,17.

  28. Jez kir­joit­ti: “Tässä näkyy taas miten Osmo ja poli­ti­ikot ylipäätään ovat halut­to­mia hoita­maan oikeaa ongel­maa, eli ylisu­ur­ta ja tuot­tam­a­ton­ta julk­ista sektoria.”

    Kyl­läpä oli hyvin sanottu!

    Suomes­ta onkin tul­lut reser­vaat­ti sel­l­aisille ryhdit­tömille poli­itikoille, jot­ka ovat addik­toituneet velanottoon.

    Tästä esimerkkinä Val­tion­min­is­teri Urpi­lainen, joka äsket­täin sanoi: “Leikkauk­set ovat niin tuskallisen kauhei­ta, että niitä voi tehdä vas­ta sit­ten, kun mui­ta vai­h­toe­hto­ja ei ole”.

    Tämä onkin sel­l­aisen addik­tin parkaisu, joka pelkää vas­tu­u­ta ja todel­lis­ten ongelmien ratkaisua.

    Nythän Suo­mi tarvit­see uusia men­estyviä ja työl­listäviä yrit­täjiä, Angry Birds-parvia. 

    Sep­po Korppoo
    Yrittäjä,jolla on jo Agry Birds ‑kra­vat­ti

  29. Maailma­han on täyn­nä “as if”-ilmiöitä, jois­sa tapah­tu­masar­jat näyt­täy­tyvät ikäänkuin ohjat­tuina ja orke­stroi­tu­ina, vaik­ka mitään suun­nitel­tua ohjaus­ta ei ole (NWG, Illu­mi­nati jne). Mie­lenki­in­toista on, että nämä ovat usein pait­si selitys‑, myös ennustusvoimaisia.
    Rahan ole­mus­ta on joskus sivut­tu, ja aina se on jäänyt utuisek­si, joskin seli­tyk­sis­sä yleen­sä esi­in­tyy sana “luot­ta­mus”.
    Nyt ihmiset näyt­tävät tosi­aan havah­tu­van siihen, että ain­oa konkreet­ti­nen, mihin fiat-raha perus­tuu on se, että sil­lä voi mak­saa vero­ja. Mitään muu­ta ei ole.
    Näin “luot­ta­mus” vaatii sitä, että vero­ja tosi­aan on ja paljon. Tältä kan­na­tal­ta vero­jen kiristämi­nen on ain­oa mah­dolli­nen toim­inta­su­un­ta. Velat­toman ja vau­raan val­tion, jos­sa olisi olema­ton vero­tus, val­u­ut­ta olisi tosi­asi­as­sa arvoton.

  30. Sep­po Korp­poo, olet oike­as­sa. Nyt tarvit­taisi­in sel­l­aista vas­tu­unkan­ta­jaa joka uskaltaisi vetää Kokoomuk­ses­ta oikeal­ta ohi säästö­jen vaa­timises­sa ja samal­la koko vasem­mis­tos­ta vasem­mal­ta ohi vero­jen kiristämisessä. Tosin SDP on sanonut ehdot­ta­masti ei niin mon­elle vero­muodon kiristämiselle (esim alv), että vasem­mis­ton lin­jan taitaa Kokoomuskin ohit­taa vasemmalta.

    Vihreil­lä olisi nyt siis tilaiu­us tehdä itses­tään vas­tu­ulli­nen puolue myös muiden kuin omien ydinkan­nat­ta­jien silmis­sä, ja tupla­ta seu­raavis­sa eduskun­tavaaleis­sa edus­ta­jamäärän­sä. Rohkeasti vaan vaa­ti­maan tiukkaa talouden­pitoa myös Suomen val­ti­olle. Muis­tamme kuin­ka Kokoomuk­sen nousu aikanaan alkoi juuri 90 luvun laman aiheut­ta­mas­ta jopa inho­re­al­is­tis­es­ta otteesta. Valitet­tavasti ainakin Osmo näyt­tää enem­mänkin pohti­van noi­ta eri­laisia vip­paskon­ste­ja kuin todel­lisia talouden tas­apain­ot­tamisen keinoja

  31. tpyy­lu­o­ma: Koit­takaa nyt opetel­la tuh­laa­maan, ei se että kiskoa siirtää 85mm kovin paljoa maksa.:)

    Ota huomioon, että se on hit­sat­tu yhdek­si kiskoksi.

  32. KariS: Suo­mi nimisessä “hyv­in­voin­ti­val­tios­sa” näinä aikoina syn­tyvä saa yhteiskunnal­ta hienon äitiys­pakkauk­sen (arvo 300 euroa) vasti­neek­si 15 000 euroa val­tion velkaa (+kotikun­tansa velkaa vielä päälle) maksettavakseen.

    Että ihan 15 000 euroa. Todel­la henkeäsal­paa­va, huimaa­va, veret seisaut­ta­va sum­ma. Sehän on yhden kokon­aisen keskinker­taisen käyte­tyn auton hin­ta tai yksiön parin vuo­den vuokra Helsingis­sä! Kuka­pa näistä Suomeen syn­tyvistä voisi kuvitel­la koko elämän­sä aikana pitävän­sä hal­lus­saan moista rahamäärää!

    Hal­li­tus ja oppo­si­tio kuvit­tel­e­vat, että ihmiset halu­a­vat kaiken tässä ja nyt, velkaa lyhen­tävät sit­ten – jos pystyvät – tule­vat sukupol­vet, hehän eivät voi äänestää seu­raavis­sa vaaleis­sa joten nämä talous­nero-Soin­in­vaarat otta­vat velkaa hei­dän maksettavakseen. 

    Kor­jatkaa joku jos olen väärässä, mut­ta tietääk­seni koko maail­man taloushis­to­ri­as­ta ei löy­dy yhtään mod­er­nia teol­lisu­us­maa­ta, joka olisi koskaan mak­sanut velka­nsa pois. Kun val­tioiden velka­an­tu­misas­te vähe­nee, ylivoimais­es­ti tärkeim­mät ja yleisim­mät kak­si syytä tähän ovat 1) inflaa­tio ja 2) talouskasvu.

    Velan nimel­lis­ar­voa voi toki kyl­lä myös akti­ivis­es­ti madal­taa, kuten Suo­mi teki 90-luvun laman jäl­keen tois­takym­men­tä vuot­ta, mut­ta vain harv­inai­sis­sa poikkeustapauk­sis­sa täl­lä on merkit­tävämpi vaiku­tus velka­an­tu­misas­teen alen­e­miseen kuin näil­lä kahdel­la muul­la syyl­lä yhdessä. Suomenkin tapauk­ses­sa mak­samisen teki välil­lis­es­ti mah­dol­lisek­si pitkä hyvän talouskasvun kausi.

    Tiedos­sani ei itse asi­as­sa edes ole yhtään mod­er­nia rikas­ta teol­lisu­us­maa­ta, jos­sa val­tion velan mak­sami­nen pois olisi ylipään­sä otet­tu edes teo­ri­as­sa talous­poli­ti­ikan viral­lisek­si tavoit­teek­si. Ainakaan täl­lä het­kel­lä niitä ei ole yhtään. Lähim­mäk­si taitaa päästä Nico­lae Ceauşes­cun kom­mu­nisti­nen Roma­nia 80-luvul­la, jos­sa perus­tus­laki­in oli — ensin kansanäänestyk­sessä tavanomaisen 99 pilkku jonkin pros­entin kan­natuk­sen saat­u­aan — jopa kir­jat­tu suo­ra kiel­to ottaa ulko­mail­ta enää koskaan enää yhtään velkaa. Mut­ta kun kansa oli aikansa kat­sel­lut tämän konkreet­tisia seu­rauk­sia arkielämässään, niin Ceauşes­cullekin kävi sit­ten niin kuin tiedämme.

    Nykyti­lanne on kiehto­vaa seu­rat­tavaa. Lähin­nä Ceauşes­cun mieleen tuo­va talous­poli­ti­ik­ka näyt­tää kum­mallis­es­ti mm. Suomes­sa saa­van jatku­vaa hengästynyt­tä ylistys­tä juuri poli­it­tiselta oikeis­tol­ta, joka hänen eläessään piti hän­tä yksimielis­es­ti kuvot­ta­vana stal­in­is­tise­na hirviönä (mil­lä voi ehkä olla jokin löy­hä yhteys siihen, että hän oli kuvot­ta­va stal­in­isti­nen hirviö). Ensik­si trage­dia ja toisel­la ker­ral­la farssi, vai miten se Marx sanoikaan maailmanhistoriasta.

  33. Nythän EKP on päät­tänyt ratkaista tämän kri­isin rak­en­ta­mal­la pankkien raha­pump­pu­un uuden tehokkaam­man turbokaasuttimen.

    EKP ei itse suo­raan osta Ital­ian val­tion velka­kir­jo­ja, mut­ta antaa euroop­palaisille pankeille lyhy­taikaisen rahoituk­sen lisäk­si hal­paa kol­men vuo­den rahoi­tus­ta toiveena, että nämä ostaisi­vat rahal­la hyvä­tuot­toisia euroalueen val­tion velka­kir­jo­ja. Tätä toivet­ta EKP tukee sil­lä, että se hyväksyy kyseiset velka­kir­jat lain­o­jen vakuudeksi.

    Käytän­nössä toim­inta vas­taa ihan samaa, kuin että EKP olisi ilmoit­tanut ryhtyvän­sä osta­maan rajoituk­set­ta euro­maid­en val­tioiden velka­kir­jo­ja. Mut­ta lisäk­si tämä jär­jeste­ly iskee toisenkin kär­päsen. Se kor­jaa myös pankkien taseet, jota kaut­ta luot­ta­mus pankkei­hin palautuu.

    Raha­pumpun laa­jen­nus palaut­taa myös pankki­irien öky­bonuk­set ilman, että pankki­irien täy­tyy vaivau­tua mihinkään pon­nis­telui­hin. Osansa saa­vat myös pankkien omis­ta­jat osinko­jen muodossa.

    Kun oikein paasat­ti­in sijoit­ta­javas­tu­us­ta, niin lop­putu­lok­se­na on, että sijoit­ta­jille eli pankeille lahjoite­taan EKP:n raha­pump­pua laa­jen­ta­mal­la entistä enem­män rahaa. Tätä lahjoi­tus­ta ei tapah­tu­isi, jos EKP ostaisi itse suo­raan val­tion velkapapereita.

    No kuka mak­saa viu­lut? Val­tioiden velko­ja ei aio­ta enää leika­ta uusil­la Kreikan tapaisil­la velka­sa­neer­auk­sil­la. Siitähän ilmeis­es­ti päätet­ti­in huip­pukok­ouk­ses­sa. Joten velko­jen mak­su­ja varten veron­mak­sa­jat laite­taan entistä ahtaam­malle, samal­la kun sijoit­ta­jille mak­se­taan entistä suurem­pia korvauksia.

    Mitä tästä opimme? Rikkaat sijoit­ta­jat vetivät taas pitem­män kor­ren ja muhkeat rahat veron­mak­sajien kukkarosta.

  34. “Että ihan 15 000 euroa. Todel­la henkeäsal­paa­va, huimaa­va, veret seisaut­ta­va sum­ma. Sehän on yhden kokon­aisen keskinker­taisen käyte­tyn auton hin­ta tai yksiön parin vuo­den vuokra Helsingissä! ”

    Ei niin, ei tuo sum­ma mikään veret seisaut­ta­va ole. Mik­semme siis mak­sa sitä itse pois, vaan jätämme lastemme maksettavaksi. 

    En minä osta sitä 15 000 euron autoa, aja sitä lop­pu­un ja jätä laskua lapseni mak­set­tavak­si. Enkä asu vuot­ta helsinkiläisessä yksiössä ja jätä vuokria rästi­in lap­sieni kon­tolle. Minä mak­san autoni ja asun­toni itse. En halu­aisi jät­tää myöskään nykyisen elin­ta­soni kus­tan­nuk­sia lateni mak­set­tavak­si, mut­ta kun demokra­ti­as­sa val­tio­ta­son päätök­set tehdään edus­ta­jiemme väl­i­tyk­sel­lä, en itse voi omaa osu­ut­tani pois mak­saa, nämä viisaat edus­ta­jamme pitävät parem­pana siirtää nykyisen hyv­in­voin­timme kus­tan­nuk­set tulevaisuuteen.

    Län­si­maid­en mas­si­ivi­nen velka­an­tu­mi­nen on viimeisen 20 vuo­den ilmiö, sitä ennen val­tioiden velat oli­vat kohtu­ullisia ja lähin­nä sotien aiheut­tamia. Nyt tehdän syömävelkaa. Meil­lä ei vielä ole sitä suur­ta ruumista joka rom­ah­dut­taa koko jär­jestelmän. Ylivelka­an­tunei­den euro­maid­en kri­isi kuitenkin antaa jo viit­teitä mihin yletön julki­nen velka­an­tu­mi­nen saat­taa johtaa, etenkin pienis­sä kansan­talouk­sis­sa kuten Suo­mi tai Kreikka. 

    Jos velka­an­tu­misemme jatkuu samal­la kiihtyväl­lä vauhdil­la kuin mitä se vuo­den 2008 jäl­keen on ollut, olemme alle 10 vuodessa yhtä pahas­sa jamas­sa kuin Kreik­ka nyt. Nyt tarvi­taan teko­ja ei puhei­ta poliitikoiltammekin.

  35. Tom­mi UschanovLähin­nä Ceauşes­cun mieleen tuo­va talous­poli­ti­ik­ka näyt­tää kum­mallis­es­ti mm. Suomes­sa saa­van jatku­vaa hengästynyt­tä ylistys­tä juuri poli­it­tiselta oikeistolta

    Ensim­mäisek­si pitää kysyä että kuu­luuko vasem­mis­to­laiseen talous­poli­ti­ikkaan enää muu­ta kuin velkaantuminen? 

    Toisek­si, en näk­isi kovinkaan pahana sitä, että yritet­täisi­in pitää sopimuk­sista kiin­ni. EMU-kri­teereille on syyn­sä, jot­ka näkee Kreikasta. 

    Nykyi­nen velka­an­tu­mis­tahti on liian kova ja kun väestö van­he­nee, tahti vain kiihtyy eikä talouskasvu näil­lä näkymin vedä meitä velkasuosta.

    Eli Tom­mi, kun olet kuitenkin yksi vasem­mis­ton pääide­olo­geista, niin ker­rop­pa kuu­luuko siihen ide­olo­giaan muu­takin kuin näp­pärää sanakikkailua velka­an­tu­misen haitattomuudesta?

    Mitä tulee inflaa­tioon niin peri­aat­teessa on ihan sama, mak­se­taanko velat pois lyhen­nyksinä vai inflaa­tion kaut­ta korkeam­pana korkona. Lop­putu­los on efek­ti­ivis­es­ti sama (pait­si tietenkin tilanteessa jos­sa korko on kiin­teä sekä inflaa­tio ylit­tää lainanan­ta­jan odotukset).

  36. Rolle_245: Koko velka­kri­isi­hän on juuri osoit­tanut tuon vasem­mis­to­laisen velka­an­tu­mis­teesin virheel­lisek­si. Maat, joiden mak­sukykyyn ei luote­ta, eivät (syys­täkin!) saa lainaa samal­la hin­nal­la, kuin maat, jot­ka pitävät talouden tasapainossa.

    Jaa, sik­sikö US trea­suryt hin­noitel­laan maail­man tur­val­lisim­mik­si velka­pa­pereik­si? Tas­apain­oinen talous ja silleen…

    Entä mik­si Espan­jaa on hin­noitel­tu riski­lainalu­okkaan? Ei niil­lä ole edes paljoa velkaa

  37. KariS: Ei niin, ei tuo sum­ma mikään veret seisaut­ta­va ole. Mik­semme siis mak­sa sitä itse pois, vaan jätämme lastemme maksettavaksi.

    Selitin tämän jo ker­taalleen tuos­sa samas­sa kom­men­tis­sa, jota kom­men­toit: kos­ka siinä vai­heessa se tulee ole­maan vielä paljon pienem­pi sum­ma kuin nyt, johtuen tulev­as­ta inflaa­tios­ta ja talouskasvus­ta. Itse olen kyl­läkin per­heetön, joten min­ut tule­vat aikanaan per­imään toden­näköis­es­ti siskoni lapset. Pitäisiköhän tehdä tes­ta­ment­ti, jos­sa jätän Suomen val­ti­olle sum­man, joka vas­taa Suomen val­tion­velkaa kuolin­hetkel­läni jaet­tuna Suomen väk­ilu­vul­la kuolin­hetkel­läni? Heil­lä ei ehkä olisi mitään sitä vastaan.

    Vas­takysymys: mik­si yksikään yksi­tyi­nen yhtiö tai oikeushenkilö pitää ylipään­sä lainkaan taseessaan velkaa, jos sil­lä on omaa pääo­maa, joka riit­täisi tämän velan mak­samiseen pois? Mik­si esimerkik­si osakey­htiöt, joil­la on velkaa, mak­sa­vat osakkailleen jopa osinkoa ennen kuin tämä vel­ka on mak­set­tu pois, jos sen mak­sami­nen on ker­ran niin kiireel­listä ja kaiken muun edelle ajavaa? Mik­si osakas, joka vaatisi ettei minkään­laista osinkoa saa mak­saa ennen kuin yhtiö on vela­ton, nau­ret­taisi­in pihalle yhtiökokouksesta?

    Voisiko täl­lä olla mitenkään mitään tekemistä esimerkik­si sen kanssa, että velan pitämisen vai­h­toe­htoiskus­tan­nus on yksinker­tais­es­ti alhaisem­pi kuin sen mak­samisen? (Puhunko nyt ylipään­sä jonkun sel­l­aisen kanssa, jolle sel­l­aiset kansan­talousti­eteen peruskurssin peruskäsit­teet kuin “vai­h­toe­htoiskus­tan­nus” ovat tuttuja?)

    Län­si­maid­en mas­si­ivi­nen velka­an­tu­mi­nen on viimeisen 20 vuo­den ilmiö, sitä ennen val­tioiden velat oli­vat kohtu­ullisia ja lähin­nä sotien aiheuttamia.

    Sotien aiheut­ta­mat velat oli­vat 1) velko­ja samal­la taval­la kuin kaik­ki muutkin velat, 2) kansan­talouden sil­loiseen paljon pienem­pään kokoon ver­rat­tuna eivät suinkaan “kohtu­ullisia” vaan todel­la muser­ta­van mas­si­ivisia. Esimerkik­si Ison-Bri­tann­ian 2. maail­man­so­dan sotimiseen otta­ma julkisen sek­torin net­tovel­ka las­ki ensi ker­taa vas­ta 1970-luvun puo­livälis­sä alle sen tason, jol­la se on nyt, vuon­na 2011 — kun maalail­laan sen ole­van muka val­ta­van paljon suurem­pi kuin koskaan ennen. Niin se onkin, jos tui­jote­taan sokeina velan nimel­lis­ar­voon eikä sen BKT-osu­u­teen, joka on ain­oa järkevä mittapuu.

  38. Sylt­ty: Eli Tom­mi, kun olet kuitenkin yksi vasem­mis­ton pääide­olo­geista, niin ker­rop­pa kuu­luuko siihen ide­olo­giaan muu­takin kuin näp­pärää sanakikkailua velka­an­tu­misen haitattomuudesta?

    Jo aiem­min olen ollut tässä blo­gis­sa mm. eräs Suomen vihrei­den pääide­olo­geista. Nyt saan tietää ole­vani tämän lisäk­si myös eräs vasem­mis­ton pääide­olo­geista. Tämä tapah­tuu has­sua kyl­lä vai­heessa, jos­sa Suomen molem­pi­en vasem­mistop­uoluei­den lop­ut­toma­l­ta vaikut­ta­va alamä­ki on jo niin pitkäl­lä, että olen viime aikoina miet­tinyt usein, voinko edes harki­ta esim. äänestäväni kumpaakaan niistä enää koskaan.

    Jos suo­ma­lais-sak­salaisen velat­to­muususkon­non arvostelem­i­nen riit­tää tekemään vasem­mis­to­laisek­si, niin sil­loin esimerkik­si kan­sain­vä­li­nen val­u­ut­tara­has­to IMF on vasem­mis­to­lainen organ­isaa­tio. Itse vasem­mis­to­laisik­si oma-aloit­teis­es­ti ilmoit­tau­tu­vien puheis­sa ja retori­ikas­sa se kyl­läkin on per­in­teis­es­ti ollut vau­vo­ja syövä Moolok, joka tuikkaa van­hainkodit tuleen ja niit­tää leskiä ja orpo­ja kone­tu­lia­seil­la. Kysynkin sin­ul­ta nyt, kun olet sen­tään tun­netusti eräs Suomen oikeis­ton pääide­olo­geista: jos tämä kauhea mädät­tävä vasem­mis­to­laisu­us on tätä nykyä solut­tanut jopa täl­laiset jykevät lin­nakkeet, niin voiko mitään toivoa enää olla?

  39. a_l: Jaa, sik­sikö US trea­suryt hin­noitel­laan maail­man tur­val­lisim­mik­si velkapapereiksi?Tasapainoinen talous ja silleen…

    Entä mik­si Espan­jaa on hin­noitel­tu riski­lainalu­okkaan? Ei niil­lä ole edes paljoa velkaa

    USAn lain­o­jen arvos­tus on arvoitus, mut­ta muut­tunee, älä huoli. Ilmeis­es­ti lainaa­jat luot­ta­vat USAn keskushallinnon pystyvän pitämään huol­ta lainoistansa.

    Espan­jan talous näyt­tää aika surkeal­ta (kat­so vaik­ka OECDn tilas­to­ja). Vuo­tu­inen ali­jäämä läh­estyy 10 % ja silleen. Kyl­lä tuo­hon järkevä lainaa­ja vähän riski­mar­gin­aalia laittaa.

  40. Viikon tyh­min kysymys:
    Mis­tä johtuu tuo euroopalais­pankkien poh­ja­ton rahan­tarve? Eivätkö velal­liset mak­sakaan korko­ja ja lyhen­nyk­siä? Huonoa bisnestä, johto vaihtoon.
    Vai pelaa­vatko pankit vir­tu­aali­ra­hal­la — kenen valtuuttamana?

  41. Tom­mi U
    Nyt saan tietää ole­vani tämän lisäk­si myös eräs vasem­mis­ton pääideologeista.

    No eipä muil­ta vasem­mis­to­laisil­ta ajat­telijoil­ta ole ainakaan min­un silmi­i­ni sat­tunut minkään­laista koher­ent­tia kir­jal­lista tuotantoa.

    jos tämä kauhea mädät­tävä vasem­mis­to­laisu­us on tätä nykyä solut­tanut jopa täl­laiset jykevät lin­nakkeet, niin voiko mitään toivoa enää olla?

    Eikö koko Euroopan velka­kri­isi osoi­ta, että eipä oikeas­t­aan? Poli­itikoista on kiva pöläyt­tää kaik­ki verora­hat ja vielä 10 seu­raa­vankin vuo­den verora­hat jo tänään eikä siihen tarvi­ta edes maail­man­so­taa, vaan ihan tavalli­nen vaalivu­osi. Siinä sivus­sa riko­taan kaik­ki mah­dol­liset EU-pykälät ja sopimuk­set ja lopuk­si syytetään kri­i­sistä kapitalisteja.

  42. JukkaT: Viikon tyh­min kysymys:
    Mis­tä johtuu tuo euroopalais­pankkien poh­ja­ton rahan­tarve? Eivätkö velal­liset mak­sakaan korko­ja ja lyhen­nyk­siä? Huonoa bisnestä, johto vaihtoon.
    Vai pelaa­vatko pankit vir­tu­aali­ra­hal­la – kenen valtuuttamana?

    Vivu­tuk­ses­ta. Pankeil­la on omaa pääo­maa jotain 1/15 lainaan­maansa rahaan, ja sit­ten kun esimerkik­si 1/15 osa lain­oista kir­jataan tap­pi­oik­si niin pankil­la 0/14 pääomaa. 

    Tässä vai­heessa sallinet pienen väli­mar­matuk­sen. Alan ihan oikeasti pikkuhil­jaa kai­va­ta rehellistä vasem­mistopop­ulis­mia, tämä nyt tar­jol­la ole­va pop­ulis­mi on lähin­nä päämäärätön­tä organ­isoitua tyh­myyt­tä, olisi edes poli­it­tis­es­ti hyödyl­lisel­lä taval­la suun­tau­tunut­ta tyh­myyt­tä. Yksinker­taisu­u­den antaa helpom­min anteek­si jos on edes sym­pa­at­tisel­la asialla.

    Mut­ta että mik­si on vivutet­tu? No sik­si että kuten eräs Cityn pankki­iri sen sanoi, pankki­toim­inta edel­lyt­tää 12% tuot­toa pääo­ma­lle. Jos joku lupasi min­un ropoil­leni tuol­laista tuot­toa, niin ensim­mäi­nen kysymyk­seni olisi että mikä tässä on se ris­ki tuon tuo­ton vastapain­ona kun tuo on nyt kuitenkin nelisen ker­taa talouskasvu? Tuom­moista tuot­toa ei saa mis­tään sel­l­ais­es­ta mitä nor­maal­ista ajat­telemme investointin­ta kuten asun­to­jen, tehtaiden, voimalaitosten, rato­jen, tms. rak­en­tamis­es­ta, tai yri­tys­lu­o­to­tuk­ses­ta, asun­to­lain­oista, jne. rahoit­tamis­es­ta. Eli siis sel­l­ais­es­ta toimin­nas­ta mihin pankit ohjaa säästöjä niis­sä oppikir­jaes­imerkeis­sä mis­sä ker­ro­taan mik­si tämän perus­ra­hoi­tus­funk­tion sääte­ly on saatanas­ta. Samoin muuten sen hirvit­tävän vero­taakan alla nään­tyvä on aina tyhjästä pon­nista­va vira­nomais­ten kiusaa­ma kasvuyrit­täjä, eikä esimerkik­si kuu­den­nen pol­ven mon­im­iljonääri jon­ka osal­lis­tu­mi­nen talouselämään rajoit­tuu kuukausit­taiseen lounaaseen salkun­hoita­jan kanssa.

    Sanois­in noin lyhyesti että rahoi­tus­todel­lisu­us on irtaan­tunut reaal­i­maail­man tuot­to-odotuk­sista, eli vir­tu­aal­ista hyvinkin. Ja epäilen vah­vasti että täl­lä on jotain tekemistä sen kanssa mik­si ne perus­in­vestoin­nit laahaa.

    Ei tätä vuo­da­tus­ta voi muuhun lopet­taa kuin http://www.youtube.com/watch?v=mxKDew6ldKY

  43. EKP:n otta­man yhteisve­lan ja Eurobondin ero on varsin pieni. Jos vaikka­pa Irlan­ti menee konkurssi­in, niin Suomen Pankin pitäisi pääomit­taa EKP:n tap­pi­oi­ta ja sit­ten Suomen val­tion pääomit­taa SP:tä.

    Tätä har­va ymmärtää. EKP:ssä on jo noin €210 mrd jälki­markki­na­jvk-pot­ti eli siis Eurobon­di. Sik­si mm. Stark erosi EKP:n johtokun­nas­ta: tuo on Maas­trichtin sopimuk­sen vas­taista yhteisvelkaa.

    IMF:n kaut­ta tehty €150 mrd + sijoi­tus on sen­tään IMF:n maineen takana joten ei ole yhtä paha. Lisää tätä rahaa jos on pakko antaa (mik­si olisi pakko muuten?)

    FT Alphav­ille ker­too tässä miten QE pitää tehdä, eli Suomen velka­an­tu­mi­nen tip­puisi ‑20% kun mei­dän velka­amme ostet­taisi­in €18 mil­jardil­la kun tehtäisi­in €1000 mrd QE. Todel­lisu­udessa QE, jos se tehtäisi­in, kohdis­tet­taisi­in vain kri­isimahin, eikä käytet­täisi reilua EKP:n pääo­ma-avain­ta, kuten Cred­it Suisse tässä hah­mot­telee. Täl­laista “reilua” mallia pitäisi kuitenkin julkises­ti loba­ta, jot­ta nykyi­nen EKP:n jälki­markki­naos­to-oper­aa­tio kor­vat­taisi­in tas­a­puolis­es­ti Euro­mai­hin kohdis­tu­val­la jär­jestelmäl­lä. Tätäkään ei tai­da kovin moni ymmärtää kun huhuilee “setelipain­on” perään.

    http://ftalphaville.ft.com/blog/2011/12/01/776261/what-ecb-qe-could-look-like/

  44. tpyy­lu­o­ma:eräs Cityn pankki­iri sen sanoi, pankki­toim­inta edel­lyt­tää 12% tuot­toa pääo­ma­lle. Jos joku lupasi min­un ropoil­leni tuol­laista tuot­toa, niin ensim­mäi­nen kysymyk­seni olisi että mikä tässä on se ris­ki tuon tuo­ton vastapain­ona kun tuo on nyt kuitenkin nelisen ker­taa talouskasvu? 

    Tuom­moista tuot­toa ei saa mis­tään sel­l­ais­es­ta mitä nor­maal­ista ajat­telemme investointin­ta kuten asun­to­jen, tehtaiden, voimalaitosten, rato­jen, tms. rak­en­tamis­es­ta, tai yri­tys­lu­o­to­tuk­ses­ta, asun­to­lain­oista, jne. rahoittamisesta.n

    Sotket nyt kak­si asi­aa. Yleen­sä pörssiosakkeista tai lain­oista ei saa tuol­laisia tuot­to­ja, mut­ta yri­tys­toimin­nas­sa tuo on ihan tavanomainen pääo­man tuot­to-%. Alhaisem­mal­la tuot­to­tavoit­teel­la nyt ei edes kan­na­ta pyörit­tää fir­maa vaan lait­taa nekin rahat osakkeisi­in (kun sil­loin ei tosi­aan tarvitse itse tehdä mitään eli investoi­da tms). 

    http://www.kauppalehti.fi/balance/tulkintaohjeet/index.jsp?oid=20110261943

    Tässä vähän koti­mais­ten pörssi­fir­mo­jen (van­hen­tunei­ta) tun­nus­luku­ja, oman pääo­man tuot­to-% mukana:
    http://www.talouselama.fi/analyysit/nain+talouselama+laskee+tunnusluvut/a168125

  45. Antero Var­tia:

    Oheisen linkin takana on Joseph Stiglitzin artikke­li Van­i­ty Fairista. Se on mielestäni yksi parhaista ja tärkeim­mistä vas­taani tulleista ja sisältää huomioi­ta, joi­ta ei kan­nat­taisi sivu­ut­taa. Kaiken lisäk­si artikke­li on eri­no­maisen viihdyttävä.

    Stiglitzin artikke­li onkin herät­tänyt jo ihme­tys­tä ja hilpeyt­tä talousti­etelijöi­den keskuudessa:

    http://worthwhile.typepad.com/worthwhile_canadian_initi/2011/12/the-gizmo-theory-of-the-recession.html

    http://www.economist.com/blogs/freeexchange/2011/12/business-cycles‑0

    http://www.themoneyillusion.com/?p=12270

    tpyy­lu­o­ma:

    Jez, kuinka­han mon­ta ker­taa se on käy­ty läpi että esimerkis­ki Espan­ja tai Irlan­ti ei ole ongelmis­sa sik­si että julki­nen sek­tori on elänyt yli varojensa?

    !? Eli ne on ongelmis­sa siitä huoli­mat­ta, että julki­nen sek­tori on elänyt yli varojensa?

    1. Espan­jas­sa ja eri­tyis­es­ti Irlan­nis­sa yksi­tyi­nen talous eli yli varo­jen­sa kehit­täen hal­van velka­ra­han avul­la asun­toku­plan. Irlan­nin val­tion ali­jäämä on peräisin pankkitues­ta. Vuo­teen 2008 asti myös Espan­jan val­tio oli ihan hyvässä kun­nos­sa, mut­ta kiin­teistöku­plan puhkeami­nen tuhosi kaziken.siinä vai­heessa val­tio yrit­ti epäon­nis­tuneesti tor­jua lamaa elvyttämällä.

    2. Espan­jas­sa ja eri­tyis­es­ti Irlan­nis­sa yksi­tyi­nen talous eli yli varo­jen­sa kehit­täen hal­van velka­ra­han avul­la asun­toku­plan. Irlan­nin val­tion ali­jäämä on peräisin pankkitues­ta. Vuo­teen 2008 asti myös Espan­jan val­tio oli ihan hyvässä kun­nos­sa, mut­ta kiin­teistöku­plan puhkeami­nen tuhosi kaziken.siinä vai­heessa val­tio yrit­ti epäon­nis­tuneesti tor­jua lamaa elvyttämällä.

    3. Espan­jas­sa ja eri­tyis­es­ti Irlan­nis­sa yksi­tyi­nen talous eli yli varo­jen­sa kehit­täen hal­van velka­ra­han avul­la asun­toku­plan. Irlan­nin val­tion ali­jäämä on peräisin pankkitues­ta. Vuo­teen 2008 asti myös Espan­jan val­tio oli ihan hyvässä kun­nos­sa, mut­ta kiin­teistöku­plan puhkeami­nen tuhosi kaziken.siinä vai­heessa val­tio yrit­ti epäon­nis­tuneesti tor­jua lamaa elvyttämällä.

  46. Osmo: Eli Irlan­nis­sa val­tio eli yli varo­jen­sa, kun tuki pankke­ja ja Espan­jas­sa val­tio eli yli varo­jen­sa, kun kir­joit­ti optioi­ta, jot­ka laukes, kun asun­to­jen hin­nat laski?

    Vähän omi­tu­ista väit­tää, että val­tio ei olis eläny yli varo­jen­sa ja perustel­la tätä sil­lä, että kuplil­la jol­lain markkinoilla.

    1. Art­turi,
      Kupla oli ensin, yksi­tyi­nen talous rom­ahti sit­ten ja tämän seu­rauk­se­na val­tion vero­tu­lot lop­pui­v­at. Voidaan toki syyt­tä paikallisia ekon­o­mis­te­ja, etteivät nämä osan­neet varoit­taa yksi­tyisen talouden vastuuttomuudesta

  47. ‘Eli ne on ongelmis­sa siitä huoli­mat­ta, että julki­nen sek­tori on elänyt yli varo­jen­sa?’ (A Björk)
    Julki­nen sek­tori hyö­tyi yksi­tyis­es­tä yli varo­jen elämis­es­tä ja kär­sii sen lop­pumis­es­ta. Irlan­nin val­tio sai huo­mat­ta­vat tulot kiin­teistöveros­ta niin kauan kuin kuplaa kesti, tulovero siel­lä on edelleen suht mata­la juuri tästä syystä.

  48. Julki­nen ..hmm­m­mm.. sektori..eeeh… aiheut­ti …bwahb­wah.. taan­tu­man …HAHHAHHAHAAAA…eiiiih!!! Antakaa edes joulu­na armoa (huokaus).

  49. nos:
    Julki­nen ..hmm­m­mm.. sektori..eeeh… aiheut­ti …bwahb­wah.. taan­tu­man …HAHHAHHAHAAAA…eiiiih!!! Antakaa edes joulu­na armoa (huokaus).

    Julki­nen sek­tori ei aiheut­tanut taan­tu­maa, mut­ta jos val­tion­talous kaatuu taan­tu­maan niin kyl­lä se on min­un mielestäni poli­itikko­jen vika. Ei VOI TULLA yllä­tyk­senä että taloudessa jokik­istä nousukaut­ta seu­raa kun­non kra­pu­la eli taan­tu­ma. Viimeisen 100 vuo­den ajan jokaise­na vuosikymme­nenä on iskenyt ainakin yksi lama, parhaimp­ina kaksikin.

    Näin on ollut aina ja näin tulee aina ole­man ja ain­oa mikä vai­htelee vuosikymmen­estä toiseen, on laman syy, syvyys ja kesto. Organ­isaa­tio joka mitoit­taa kulun­sa nousukausien perus­teel­la, menee aina konkurssi­in jol­lain aikavälillä.

    1. Ei VOI TULLA yllä­tyk­senä että taloudessa jokik­istä nousukaut­ta seu­raa kun­non kra­pu­la eli taantuma.

      Kyl­lä se pienenä yllä­tyk­senä tuli. Talousti­eteel­lis­ten julka­isu­jen sivuil­la ehdit­ti­in julis­taa, että suh­dan­nevai­htelu­jen aika on ohi. Tästä eteen­päin piti olla pelkkää nousukaut­ta, kun on tämä rahamarkki­napoli­ti­ik­ka. Van­hanaikaista kysyn­täla­maa ei ensin tul­lutkaan, se olisi osat­tu hoitaa, vaan tuli kuplat­alouden puhkeami­nen, joka sit­ten suisti sekä Irlan­nin, että eri­tyis­es­ti Espan­jan myös van­hanaikaiseen lamaan. Eri­tyis­es­ti Irlan­nis­sa van­hanaikainen lama olisi tul­lut julkiselle taloudelle paljon halvem­mak­si. On paljon halvem­paa pitää hengis­sä työtön kuin pank­ki. Irlan­nil­ta taisi men­nä pankki­tu­keen kol­mannes BKT:sta.

  50. Osmo Soin­in­vaara: Kyl­lä se pienenä yllä­tyk­senä tuli. Talousti­eteel­lis­ten julka­isu­jen sivuil­la ehdit­ti­in julis­taa, että suh­dan­nevai­htelu­jen aika on ohi.

    No poli­itikoille­han ei tietenkään tuot­tanut mitään ongelmia uskoa tuo­ta, ei vaik­ka 2000-luvul­la oli kak­si taan­tu­maa, ensin dot­com-kupla ja sit­ten vuon­na 2003 pikku­taan­tu­ma. Sil­loin puhut­ti­in vain jakovarasta.

  51. Iso osa Euro­maid­en veloista olisi nol­lat­tavis­sa helposti. 

    Iso osa Euro­maid­en veloista on lähtöisin EKP:ltä, joka on lainan­nut rahat liikepankeille ja nämä edelleen Euro­maille. Tämä osa Euro­maid­en veloista on siis tyhjästä luo­tua rahaa. 

    Merkit­tävä osa Euro­maid­en veloista olisi nol­lat­tavis­sa ilman, että rahan määrää lisät­täisi­in markki­noille pysyvästi, ilman että yksikään sijoit­ta­ja häviäisi sijoituk­si­aan. EKP “painaisi” lisää rahaa saman määrän, jota Euro­maat ovat liikepankkien väl­i­tyk­sel­lä velkaa EKP:lle. Tämä raha annet­taisi­in suo­raan velka­isille Euro­maille kor­vamerkit­tynä niin, että se tulisi käyt­tää kokon­aisu­udessaan velko­jen mak­su­un liikepankeille, joiden tulisi poikkeuslain nojal­la mak­saa samal­la rahal­la velko­jaan EKP:lle. Tässä vai­heessa EKP voisi vetää tämän lisära­han pois markki­noil­ta, jol­loin kier­rossa ole­van rahan määrä ei lisään­ty­isi lainkaan. 

    Lop­putu­lok­se­na Euro­maid­en velat väheni­sivät huo­mat­tavasti. Ain­oa este tämän toteut­tamiselle on poli­it­ti­nen, toimen­pidet­tä pidet­täisi­in “sosial­is­mi­na”, joten siihen ei ryhdytä, vaik­ka taloudel­lis­es­ti se olisi ain­ut toimi­va ratkaisu ilman, että siitä seu­raisi mitään ongelmia.

    1. Nyt tehdään niin, että EKP lainaa puoli biljoon­aa euroa pankeille kol­men vuo­den lainana ja negati­ivisel­la reaa­liko­rol­la. Pankit lainaa­vat ne edelleen (net­tomääräis­es­ti) val­tioille paljon isom­mal­la korol­la. Tämä poikkeaa suo­ras­ta keskus­pankki­lain­oituk­ses­ta sil­lä, että korko­tuo­tot (korko­ero noin 20 mil­jar­dia euroa vuodessa) val­uu pankkisek­to­rille. Tapa tämäkin on pääomit­taa pankke­ja, mut­ta toisaal­ta pankkisek­torin riskit kas­va­vat ja rahamarkki­noille tulee epävarmuutta.
      Lisäk­si oper­aa­tioon lainataan Kiinas­ta dol­lare­i­ta, joista “pain­o­muste ei ole vielä kuiv­unut”. Näin lihote­taan Yhdys­val­to­jen hallitusta.

      Nyky­isin kansan­talousti­eteen oppikir­jois­sa nau­reskel­laan Bri­tann­ian talous­poli­ti­ikan jär­jet­tömyy­delle ensim­mäisen maail­man­so­dan jäl­keen, kun takaisin kul­takan­taan pus­ket­ti­in läpi tuhoisan deflaa­tion. Se mak­soi Bri­tan­ni­alle vain suur­val­ta-ase­man. Tästä ajas­ta tul­laan kir­joit­ta­maan mon­ta varoit­tavaa artikke­lia jääräpäisen ide­olo­gian sotkemis­es­ta talouden säätelyyn.

  52. Tom­mi Uschanov: Voisiko täl­lä olla mitenkään mitään tekemistä esimerkik­si sen kanssa, että velan pitämisen vai­h­toe­htoiskus­tan­nus on yksinker­tais­es­ti alhaisem­pi kuin sen maksamisen? 

    Onko Suomen kohdal­la asia näin? Entä Kreikan? Ital­ian? Ran­skan? Mis­sä vai­heessa saavute­taan tämän suh­teen se kri­it­ti­nen piste ja miten asi­aan ollaan varaudut­tu? Epäilen, että ei yhtään mitenkään, kos­ka velka­an­tu­mi­nen (~8 mil­jar­dia vuodessa) on paljon kivem­paa kuin leikkausten tekeminen.

  53. EKP on tässä se välim­ies, eikä Kiina. Rahat on lainat­tu Kiinal­ta, ne ovat toki dol­lare­i­ta, mut­ta USA:n liit­to­val­tio ei liho sil­lä, että Kiina ja EKP vai­h­ta­vat dollareita. 

    Jos EKP lainaa itse paina­mansa rahat Ital­ialle, se rikkoo peruskir­jaansa. Nythän Kiina lainaa sitä rahaa Ital­ialle, ja EKP toimii välim­iehenä, joka vai­h­taa rahat euroik­si. Näin EKP:n val­u­ut­tavaran­to kasvaa. 

    Keskus­pankin saamiset ovat sille aina rasite.

  54. Tässä julki­nen sektori/yksityinen sek­tori ‑keskustelus­sa on jotakin niin vihreää. Poli­isit ovat niin kauan haitallisia sikanisko­ja, kun oma pyörä on vietu, jol­loin ollaan parku­mas­sa, että “mik­si kukaan ei tee mitään”. Sään­te­lyä tulee ole­maan aina, kyse on vain siitä kenen toimes­ta sään­te­ly tehdään ja kenen etua sään­te­lyl­lä pyritään aja­maan. Ei tästä nyt jak­sa jauhaa enem­pää, mut­ta os:n kanssa ei tässä asi­as­sa voi olla kuin samaa mieltä: epäkelvon rahoi­tussek­torin tukem­i­nen veron­mak­sajille ja koko taloudelle kalli­il­la taval­la on yksinker­tais­es­ti tyh­mää. Luon­nol­lis­es­ti jos on pankin palkkalis­toil­la, ei pankki­tu­ille nyky­muo­dos­saan voi olla vaihtoehtoja.

  55. Osmo/( ja Tiedemies:)

    Lisäk­si oper­aa­tioon lainataan Kiinas­ta dol­lare­i­ta, joista “pain­o­muste ei ole vielä kuiv­unut”. Näin lihote­taan Yhdys­val­to­jen hallitusta.

    Mihin poh­jaat­te väit­teen, että EKP:n uudel­la pankkien kol­men vuoden/1% koron ohjel­mal­la olisi mitään tekemistä Kiinan (tai dol­larei­den) kanssa?

    Ei EKP tarvitse kiinalaista rahaa (puhu­mat­takaan dol­lareista), voidak­seen antaa kolme­vuo­tista vaku­udel­lista keskus­pankki­ra­hoi­tus­ta europankeille.

    Ain­oa merkit­tävä dol­lar­i­op­er­aa­tio viime aikoina on ollut maail­man keskus­pankkien yhteisop­er­aa­tio euroop­palais­ten pankkien dol­lari­ra­hoituk­sen helpot­tamisek­si, mut­ta sil­lä taas ei ole mitään tekemistä tämän EKP:n 3‑vuoden lainao­hjel­man kanssa.

    Euro­maid­en val­tion­lainat ovat pääsään­töis­es­ti euromääräisiä, näin on var­masti myös Kiinalais­ten ostamien euroval­tioiden laina­pa­perei­den val­taosa. Mik­si ihmeessä Kiina halu­aisi investoi­da eri­tyis­es­ti euroval­tioiden vähäiseen dol­larimääräiseen lainakan­taan? Kiina myös luon­nol­lis­es­ti halu­aa hajaut­taa omia ulko­maan­si­joituk­si­aan, jois­sa jo muutenkin on liikaa dollaripainoa.

  56. Mat­ti Kin­nunen: Paul Krug­man­han on tästä kir­joit­tanut paljon. Blo­gis­saan krugman.blogs.nytimes.com hän on myös aika hyvin graafein todis­tanut miten nykyisessä talousti­lanteessa setelipain­ol­la ei saa inflaa­tio­ta aikaisek­si. Tosin tämä tulos kait seu­raa ihan nor­maal­ista talousti­eteestäkin. Har­mi, että Krug­man ei saa saku­jen päätä käännettyä.Noin asian sivus­ta: eiks voitaisi painaa paljon rahaa, jol­la sit­ten raken­net­taisi­in uut­ta infraa: 

    Keskeisin ongel­ma on se, että rahavaran­to on liian suuri. Kyse on finan­sial­isaa­tios­ta, jos­sa paisu­va finanssisek­tori vie sijoi­tus­ra­han syr­jäyt­täen reaal­i­talout­ta. Mitä enem­män paine­taan rahaa, sitä voimakkaam­min finan­sial­isaa­tio ete­nee. Asi­as­ta enem­män esim. Steve Keenin tutkimuk­sis­sa. Paul Krug­man on neok­las­sisen talousopin edus­ta­jia ja eräs pääsyyl­li­sistä nykyiseen kriisiin.

  57. Voitaisi­inko tehdä se havain­to että EKP ei ole mikään leikki­ra­haa paina­va joulupukin paja.

    EKP on 17 Euro­maan keskus­pankkien yhteis­vas­tu­ulli­nen yhteis­li­it­tymä. Jokainen seteli, pankki­ra­hoituk­sen tukimuo­to, keven­nysop­er­aa­tio, dol­lar­iswap­pi ja jälki­markki­na­po­si­tio­den osto on taat­tu Euro­maid­en keskus­pankkien toimes­ta EKP:n pääo­ma-avaimen suh­teessa. Suomen pääo­ma-avain on 1,8% ja Sak­san esim. 27,1%

    Keskus­pankin, kuten Suomen Pank­ki on taas taat­tu Suomen val­tion toimes­ta. Jos SP tekee tap­pi­o­ta, suo­ma­laiset veron­mak­sa­jat ovat maksumiehinä.

    Ei pidä leikkiä ajatuk­sel­la että EKP:n oper­aa­tiot oli­si­vat jotenkin huo­mat­tavasti tur­val­lisem­pia kuin vaikka­pa ERVV:n yhteisvelka­op­er­aa­tiot. Artisti mak­saa, eli veronmaksaja.

    Alla EKP:n pääoma-avain.

    Euro­ryh­män maa
    Pain­oar­vo eurokorissa
    King­dom of Belgium
    3.4666%
    Fed­er­al Repub­lic of Germany
    27.0647%
    Ireland
    1.5874%
    King­dom of Spain
    11.8679%
    French Republic
    20.3246%
    Ital­ian Republic
    17.8598%
    Repub­lic of Cyprus
    0.1957%
    Grand Duchy of Luxembourg
    0.2497%
    Repub­lic of Malta
    0.0903%
    King­dom of the Netherlands
    5.6998%
    Repub­lic of Austria
    2.7750%
    Por­tuguese Republic
    2.5016%
    Repub­lic of Slovenia
    0.4699%
    Slo­vak Republic
    0.9910%
    Repub­lic of Finland
    1.7920%
    Hel­lenic Republic
    2.8082%
    Repub­lic of Estonia
    0.2558%
    Yhteensä
    100.0000%

  58. EKP:n uusi lainao­hjel­ma on johtanut siihen, että Ital­ian pankit ovat ryhtyneet laske­maan liik­keelle Ital­ian val­tion takaamia “Ponzi” valkakirjoja. 

    Liik­keel­le­laskun jäl­keen pankit osta­vat omat velka­kir­jansa välit­tömästi pois markki­noil­ta. Sit­ten pankit kiikut­ta­vat velka­kir­jat EKP:lle, joi­ta vas­taan EKP antaa uud­es­ta ohjel­mas­taan pankeille rahaa eri­tyiseen hal­paan hin­taan. EKP hyväksyy myös nämä Ponzi velka­kir­jat vaku­udek­si, kos­ka niil­lä on Ital­ian val­tion takaus.

    Jär­jeste­lyn avul­la pankit siis saa­vat käypää mate­ri­aalia, joi­ta voivat kiikut­taa EKP:n rahan­jakoau­tomaat­ti­in. Pankit saa­vat ilmaista omaa pääo­maa ilman, että Ital­ian val­tion täy­tyy laina­ta sitä varten rahaa. Samal­la lie­nee sisäpi­ireis­sä sovit­tu, että jol­lakin määräl­lä pankit osta­vat Ital­ian val­tion velkakirjoja.

    Myös Kreik­ka on käyt­tänyt vas­taa­van­tyyp­pisiä jär­jeste­lyjä. Vaik­ka Kreikan val­tio ei saa suo­raan markki­noil­ta lainaa, niin Kreikan val­tion takaamil­la papereil­la saa EKP:stä vai­vat­ta hal­val­la rahaa.

    Onko­han se Urpi­laisen logi­ikan mukaista uut­ta markki­na­tall­out­ta, että val­tiot joutu­vat mak­samaan paljon enem­män lain­ois­taan kuin pankit, jot­ka tukeu­tu­vat kyseisi­in valtioihin?

    EKP aikoo jatkaa uut­ta rahoi­tu­so­hjel­maansa, joten tämä on vas­ta alkua.

    Joten eikös olisi Suomen kansalli­nen etu, että Suomes­sa ryhdyt­täisi­in tekemään samaa kuin Ital­ias­sa. Mik­si ital­ialais­ten annetaan ryövätä kaik­ki rahat EKP:n uud­es­ta raha-automaatista? Mei­dän pitää men­nä agres­si­ivis­es­ti seu­raavaan jakoon mukaan.

Vastaa käyttäjälle Syltty Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.