Ryhmäpuheenvuoro budjetin palautuskeskustelussa

Tämä bud­jet­ti on men­nyt sekä hal­li­tuk­ses­sa että valiokun­nas­sa ruti­inil­la, kos­ka hal­li­tus­puolueet oli­vat paneu­tuneet asi­aan pitkään, perus­teel­lis­es­ti ja varsin vai­herikkaasti touko-kesäku­us­sa. On toteutet­tu vain sitä, mitä Sää­ty­talol­la on sovittu.

Valiokun­nan lisäyk­set bud­jet­ti­in oli­vat maltil­lisia ja pääasi­as­sa aivan oikean­su­un­taisia. Vihreät ovat eri­tyisen tyy­tyväisiä lisäyk­si­in ympäristön­suo­jelu­un ja joukkoli­iken­teeseen. On todet­ta­va, että tämä kohta­lainen yksimielisyys näyt­tää ulot­tuvan myös oppo­si­tioon. Jos keskus­tan mielestä 20 miljoon­aa päivässä lainan­ot­toa on aivan törkeän paljon, niin sit­ten kuitenkin 19 miljoon­aa on ihan passeli..

Talouden näkymien synken­tyessä on syytä varautua bud­jet­tike­hys­ten uudelleenarvioin­ti­in. Vihreät ovat tähän valmi­ita. Kan­natamme vah­vaa hyv­in­voin­tiy­hteiskun­taa, mut­ta emme halua tehdä sitä velak­si, mikä onkin luon­nol­lista jo ajatellen vihrei­den kan­nat­ta­jakun­nan nuori­in pain­ot­tuvaa ikäjakaumaa.

Yhä use­am­min on san­ot­tu, ettei meil­lä enää olisi varaa hyv­in­voin­tiy­hteiskun­taan. Asia on pikem­minkin päin­vas­toin. Meil­lä ei ole varaa luop­ua hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nas­ta. On nimit­täin tul­lut suosi­tuk­si lait­taa mai­ta parem­muusjärjestyk­seen mil­loin minkäkin kri­teerin perus­teel­la. Oli kil­pailu melkein mikä hyvän­sä, hyv­in­voin­ti­val­tiot — ennen kaikkea Pohjo­is­maat, Hol­lan­ti, Sak­sa ja Kana­da — löy­tyvät aina kär­jestä. Vah­va sosi­aal­i­tur­va, kaikille avoin koulu­tus ja hyvät julkiset palve­lut lisäävät maid­en kil­pailukykyä, eivät heiken­nä sitä.

Voidaan toki kysyä, että vaik­ka hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta toi­mi eri­no­mais­es­ti teol­lis­tu­misen aikoi­hin, onko se tai ovatko jotkin sen piir­teet van­hen­tunei­ta siir­ryt­täessä osaamiseen perus­tu­vaan jälki­te­ol­liseen yhteiskuntaan.

Men­estyk­semme perus­tuu yhteiskun­nan tasa-arvoisu­u­teen. Vain tasa-arvoises­sa yhteiskun­nas­sa koko ikälu­okalla on tie kyky­jen­sä mukaiseen men­estyk­seen, jol­loin koko lah­jakku­us­re­servi on käytet­tävis­sä. Suo­ma­laisen ihmeen syn­nyt­täneis­sä yri­tyk­sis­sä on johtopaikoil­la run­saasti vaa­ti­mat­tomista oloista peräisin ole­via huip­pu­jo­hta­jia, jot­ka toisen­lai­sis­sa olois­sa oli­si­vat nyt ehkäpä pizze­ri­ayrit­täjinä kirkonkylän­sä pizze­ri­as­sa men­estyen toki siinäkin tässä amma­tis­sa varsin hyvin.

Periy­tyvä huono-osaisu­us ja sää­tykier­ron hidas­tu­mi­nen ovat huolestut­tavia merkke­jä vahvuuk­siemme rapau­tu­mis­es­ta. Nämä merk­it on otet­ta­va vakavasti. Ne eivät ole vain surullisia. Olemme menet­tämässä ainakin osan niistä vahvuuk­sista, jot­ka nos­ti­vat maamme köy­hyy­destä eturiv­in val­tioiden joukkoon.

 

Toinen hälyt­tävä piirre on rak­en­teel­lisen työt­tömyy­den kasvu. Jos työl­lisyysastet­tamme ver­taa Ruot­si­in, meiltä puut­tuu työelämästä neljän­nesmiljoona ihmistä. Ero Ruot­si­in selit­tyy kokon­aan sil­lä, että Ruot­sis­sa osatyökyky­is­ten työl­lisyysaste on paljon parem­pi kuin meil­lä ja että osa-aikatyötä tehdään Ruot­sis­sa paljon enem­män kuin meil­lä. Täl­lä on val­ta­va merk­i­tys julkiseen talouteen: neljän­nesmiljoona mak­sa­jaa enem­män ja neljän­nesmiljoona tulon­si­ir­roil­la elävää vähem­män. Mitään leikkaus­lis­to­ja ei tarvi­ta, jos tämä ero saadaan korjatuksi.

Työelämämme on kovin kak­si­vai­h­toe­htoista. Jos ei pysty tar­joa­maan sat­apros­ent­tista työ­panos­ta, joutuu kokon­aan työelämän ulkop­uolelle. Sul­jemme työ­markki­noiden ulkop­uolelle osatyökykyiset ja myös ne, joiden osaami­nen ei riitä tuot­ta­maan elämiseen riit­tävää ansio­ta­soa koko ajan kiristyvil­lä työ­markki­noil­la. On tehtävä ei vain puheis­sa vaan myös käytän­nössä mah­dol­lisek­si yhdis­tää ansio­tu­lo­ja ja tulon­si­ir­to­ja, jos ei pysty han­kki­maan riit­täviä ansio­tu­lo­ja. Tältä osin Sata-komitea epäon­nis­tui tehtävässään surkeasti.

Siinä, mis­sä suo­ma­lainen isä tai äiti jää kokon­aan pois töistä hoitaak­seen las­taan, ruot­salainen siir­tyy osa-aikatyöhön. Ruotsin jär­jestelmässä yhtyvät päivähoidon ja koti­hoidon vahvu­udet. Osaami­nen säi­lyy kohta­laisen hyvin osa-aikatyössäkin. Me olemme tehneet tämän vai­h­toe­hdon kan­nat­ta­mat­tomak­si sil­lä, että näin menet­televä per­he menet­tää koti­hoidon tuen kokon­aan mut­ta joutuu mak­samaan täysimääräisen päivähoito-maksun.

 

Edessä ole­van julkisen talouden vakaut­tamisen ei tarvitse olla leikkaus­lis­to­ja tai veronko­ro­tuk­sia. Se voi olla myös parem­paa ja fik­sumpaa poli­ti­ikkaa. Otan tästä yhden esimerkin.

Hal­li­tus­puoluei­den bud­jet­ti­sovus­sa on pieni mut­ta merkit­tävä esimerk­ki siitä, miten julkisen talouden kestävyyt­tä voidaan paran­taa meno­ja lisäämäl­lä. Alko­holis­tiäi­tien hoitoon on suun­nat­tu 2 miljoon­aa euroa. Vaik­ka uno­htaisimme kokon­aan inhimil­liset näkö-koh­dat, jot­ka tässä asi­as­sa sinän­sä ovat hyvin merkit­täviä, on kym­meniä ker­to­ja halvem­paa hoitaa ja tukea päi­hderi­ip­pu­vaista äitiä kuin hoitaa alko­holin pahasti vam­maut­ta­maa las­ta. Valiokun­nan lisäämä 2 miljoon­aa on hyvä asia, mut­ta asia ei ole täl­lä ratkaistu. Kos­ka nykykäytän­tö ei toi­mi, se on jol­lakin tavoin rak­en­teeltaan uud­is­tet­ta­va niin, että täl­lainen ongel­ma, joka meil­lä on aivan käsit­tämät­tömän iso, saadaan jotenkin pois päiväjärjestyksestä.

 

Olemme bud­jetis­sa myös pet­tyneitä. Olemme pet­tyneitä rataverkon määrära­hoi­hin. Jatku­van määrära­hatais­ton sijas­ta — val­tio­varain­min­is­ter­iö vas­taan muut — on ehkä hyvä kysyä, onko tämä asia ollenkaan organ­isoitu järkeväl­lä taval­la. Jos Val­tion­rautati­et omis­taisi rataverkon, se ei kor­jaisi esimerkik­si Poh­jan­maan rataa hitaasti pätkä pätkältä vaan ottaisi ker­ral­la lainan ja tek­isi työn ker­ral­la ja paljon paljon edullisem­min. Rataverkkoa ei pidä antaa VR:lle mon­es­ta muus­ta syys­tä, mut­ta eikö Liiken­nevi­ras­to voisi toimia kuin yhtiö ja käy­dä nor­maalit liikeneu­vot­te­lut VR:n kanssa ja ajoit­taa investointin­sa taloudel­lis­es­ti sil­lä taval­la, kuin järkevä yri­tys tekisi?

 

Hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan tehtäviä on pitää kansa ter­veenä ja työkykyisenä. Sosi­aal­is­ten ter­vey­sero­jen kasvu ei ker­ro hyvää ter­vey­den­huolto­jär­jestelmämme tilas­ta. Monikanavaisu­us esimerkik­si vinout­taa toim­intaa pahasti ja tulee meille hyvin kalli­ik­si. Tämä asia on nyt vaan yksinker­tais­es­ti kor­jat­ta­va. Samas­sa yhtey­dessä on aika luop­ua yksi­tyisen hoidon sairaus­vaku­u­tusko­r­vauk­sista. Yksi­ty­is­lääkärei­den käyt­tö ei säästä julkisen ter­vey­den­huol­lon meno­ja vaan lisää niitä, kos­ka yksi­ty­is­lääkärit ovat kovin hanakoi­ta lähet­tämään poti­lai­ta erikoissairaanhoitoon.

Vaik­ka ter­vey­serot ovat kas­va­neet, pääsään­töis­es­ti suo­ma­laiset ovat aiem­paa ter­veitä ja elävät huo­mat­tavasti aiem­paa pidem­pään. Tämä on rohkeasti otet­ta­va huomioon myös eläke­poli­ti­ikas­sa. Asian kanssa ei pidä aikail­la ja ajatel­la, että nyt ei muka tarvit­sisi tehdä mitään, kos­ka seu­raa­vat ikälu­okat voivat sekä mak­saa enem­män että olla itse töis­sä pidempään.

28 vastausta artikkeliin “Ryhmäpuheenvuoro budjetin palautuskeskustelussa”

  1. Onko Poh­jan­maan radan kor­jaami­nen yleen­sä järkevää tilanteessa, jos­sa rantara­ta ei ole kun­nos­sa puhu­mat­takaan Oulun moot­tori­ti­estä tai ratay­htey­destä Pietari­in? 😉 En aina ymmär­rä näitä prioriteetteja.

    Hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nas­takin voisi sanoa jotain. Minus­ta nyt pitää per­a­ta kokon­aisu­us ja kat­soa ne osat, jot­ka yritämme pelas­taa. Tässä muo­dos­sa rahamme eivät siihen riitä. 🙁 Suu­ru­us­lu­okat ovat kuitenkin sel­l­aisia, että pienel­lä höyläyk­sel­lä sosi­aal­i­tur­vas­ta saadaan kaik­ki edel­lä maini­tut infra­struk­tu­uri han­kkeet kun­toon: Poh­jan­maan ja Pietarin radat sekä Oulun moottoritie.

  2. Ei nyt liity tuo­hon bud­jet­ti­in, mut­ta MTV3 uuti­soi, että Yleis­ra­dion rahoi­tus on sit­ten menos­sa media­mak­susu­un­nitel­man mukaan. Mitähän tämä sisältää? Ei kai sitä run­saasti kri­ti­soitua ja sosi­aalis­es­ti epäoikeu­den­mukaise­na hylät­tyä van­haa media­mak­sue­si­tys­tä, jos­sa mak­su olisi koti­talousko­htainen (talouden täysi-ikäiset jäsenet jol­lain mys­tisel­lä taval­la yhteis­vas­tu­ullis­es­ti maksuvelvollisia)?

    http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2011/12/1460413/ylen-rahoitusmalli-loytymassa—ratkaisua-puidaan-huomenna

    Minä ehdotan, kun ker­ran parem­paa ette saa aikaan, että leiv­otte sen media­mak­sun sisään kiin­teistöveroon. Sil­loin se on koti­talousko­htainen, tulee kaikkien mak­set­tavak­si, ja on edes jos­sain määrin suu­ru­udeltaan sidok­sis­sa mak­sukykyyn. Tadaa!

  3. Ihan asialli­nen puheenvuoro. 

    Ei koulu­tus­ta kan­na­ta kuitenkaan ihan pyhänä pitää. Korkeak­oulut syytävät väkeä yhä enem­män työt­tömik­si tai tehtävi­in, joiden suorit­ta­mi­nen ei edel­lytä aka­teemista lop­pututk­in­toa. Se tutk­in­to­jen laatu — ei tutk­in­to­jen määrä.

  4. Sha­keem:
    Ihan asialli­nen puheenvuoro. 

    Ei koulu­tus­ta kan­na­ta kuitenkaan ihan pyhänä pitää…

    Voi olla, että olet oike­as­sa. Lähtisin kuitenkin purka­maan haastet­ta tois­es­ta päästä. Onko kaikkien val­tion ja kun­tien palkkalis­toil­la ole­vien opet­ta­jien, lääkärien ja juristien olta­va mais­tere­i­ta? Eikö kan­di riitä, kuten riit­tää pääosas­sa maailmaa? 😉

    Toisaal­ta itse olen kyl­lä taipu­vainen usko­maan koulu­tuk­sen voimaan. Koulut­ta­mal­la kaik­ki hie­man yli, pääsemme tilanteeseen jos­sa on mah­dol­lisu­us vali­ta. Ongelmi­a­han on syn­tynyt lähin­nä raken­nusalal­la, jos­sa mestare­i­ta ei riittänyt.

  5. Paras­ta Soin­in­vaara, vaik­ka olisitkin tuo­ta mieltä aina ollutkin, mitä olen ikinä lukenut: 

    “Yhä on use­am­min san­ot­tu, ettei meil­lä enää olisi varaa hyv­in­voin­tiy­hteiskun­taan. Asia on pikem­minkin päin­vas­toin. Ei ole varaa luop­ua hyvinvointiyhteiskunnasta.”

    Huip­pua!

  6. Her­mi­it­ti:
    Paras­ta Soin­in­vaara, vaik­ka olisitkin tuo­ta mieltä aina ollutkin, mitä olen ikinä lukenut: 

    “Yhä on use­am­min san­ot­tu, ettei meil­lä enää olisi varaa hyv­in­voin­tiy­hteiskun­taan. Asia on pikem­minkin päin­vas­toin. Ei ole varaa luop­ua hyvinvointiyhteiskunnasta.”

    Huip­pua!

    Eihän siitä hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nas­ta olisi varaa luop­ua. Eikä halu­akaan… Vaan kun nämä Soin­in­vaarat ovat rak­en­ta­neet tämän hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan varas­ta­mal­la tulevil­ta sukupolvil­ta (kuu­lun itsekin näi­den varkaiden joukkoon). Olemme säätäneet itsellemme palvelu­ja ja tukia joi­ta emme ole itse kyen­neet mak­samaan, olemme siis otta­neet julk­ista velkaa, val­ti­olle, kun­nille ja muille julk­isy­hteisöille. Olemme siirtäneet hyv­in­voin­timme lap­siemme maksettavaksi. 

    Jotenkin vielä ymmär­rän jos lapset koet­ta­vat saa­da itselleen osan van­hempi­en­sa tuloista epäreiluil­lakin keinoil­la, mut­ta moraalit­tomak­si jut­tu muut­tuu kun van­hem­mat ryöstävät lapsen­sa. Osmo on yksi pahim­mista esimerkeistä näistä lapsen­ryöstäjistä. Ja hän­tä pide­tään vielä älykkönä! 

    Velan­ot­to ei kuu­lu hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan keinovalikoimaan.

  7. Osmo:

    Tämä on otet­ta­va rohkeasti huomioon myös eläkepolitiikassa.

    Hienoa, että pidet­tä tätä eläku­jut­tua esil­lä kaik­ista iha­lai­sista sun muista demareista välittämättä!

    Ehkä vähän valikoivaa tilas­to­jen lukua väit­tää, että hyv­in­voin­ti­val­tiot olis aina kär­jessä. On ne aina siel­lä kär­jen takana, mut­ta kär­jessä on kyl­lä yleen­sä Sveit­si ja Singapore.

  8. Osmol­ta hyvä kir­joi­tus, mut­ta olen silti huolis­sani hal­li­tuk­sen toiminnasta.

    Urpi­lainen puhui tänää eduskun­nas­sa muis­taak­seni suurin piirtein niin, että hal­li­tus tekee leikkaus­lis­to­ja niin vähän kuin tarvi­taan, kos­ka niiden tekem­i­nen on kovaa ja ikävää.

    Urpi­lainen ajat­telee kuin tyyp­illi­nen poli­itikko. Ja juuri tämän ajat­te­lu­ta­van takia markki­nat eivät usko, että poli­itikot pystyvät hoita­maan nykyisen eurokriisin.

    Urpi­laisen lin­ja juon­taa juuren­sa äänestäjien lyhyt­näköis­es­tä miel­lyt­tämis­es­tä sekä omas­ta mukavu­u­den­halus­ta ja val­lan­hi­mos­ta. Se johtaa siihen, että velka­an­nu­taan siihen saak­ka kuin vain on mah­dol­lista. Mut­ta se ei ole järkevää talouden­pitoa. Sit­ten kuin seu­raa­va kri­isi koit­taa peli­v­ara puut­tuu ja tule­via sukupolvia ei todel­lakaan ole ajateltu.

    Kan­natan myös Osmon aja­tus­ta, että julk­ista talout­ta pitäisi enem­män vakaut­taa parem­mal­la poli­ti­ikalla. Paran­tamisko­htei­ta löy­tyy vaik­ka kuin­ka paljon. Rahat voidaan aina käyt­tää järkeväm­min. Ja uud­is­tus­toimien nopeu­teen pitäisi kiin­nit­tää huomiota.

    Yri­tys­maail­mas­sa yri­tyk­sen vel­ka suh­teutetaan aina yri­tyk­sen omaisu­u­teen ja tuot­to-odotuk­si­in. Isokaan vel­ka ei ole pahas­ta, jos yhtiöl­lä on paljon tuot­tavaa ja kas­vavaa liike­toim­i­naa. Yri­tysjo­hdon pääte­htävänä on etsiä uusia hyviä investoin­tiko­htei­ta, joi­ta sit­ten rahoite­taan lisävelalla.

    Mut­ta julkisen talouden puolel­la jostain ihmeen syys­tä esimerkik­si hyvät ratain­vestoin­nit ymmär­retään pääosin vain bud­jetin lisäku­luik­si, jot­ka aiheut­ta­vat velka­an­tu­mista ja jot­ka vievät bud­jet­ti­raamin sisäl­lä tilaa muil­ta hankkeilta.

  9. Hyvä kir­joi­tus! Oden osaami­nen ei saisi val­ua hukkaan, miehen paik­ka on min­is­ter­inä! Perus­suo­ma­laisu­ud­estani huoli­mat­ta soisin Osmolle luvan kor­ja­ta yhteiskun­tamme mädät ja jäykät rak­en­teet. Rak­en­teel­liset uud­is­tuk­set lisäi­sivät kum­masti yhteiskun­tamme dynami­ikkaa ja eheyttä. 

    Olen vaikeata­soisen kroonisen tuskaisu­u­den takia määräaikeisel­la eläk­keel­lä. Välil­lä oli niin paha olla, että olin täysin läheis­ten hoidon varas­sa. Exäni kyl­vetti ja hoiti min­ua kak­si vuot­ta tuskieni ollessa infer­naaliset ja totaalisen lamaut­ta­vat. Yhteiskun­ta ei välit­tänyt minus­ta, lääkärit eivät välit­täneet. YTHS:n lääkäri ei uskonut tuski­i­ni, joten en saanut sairaslo­maa. Yliopis­tos­ta ker­tyi suorituk­sia vain yksi opin­tovi­ikko, mut­ta onnis­tu­in juok­sut­ta­maan opin­to­tukea. Sosi­aal­i­toimis­tos­ta san­ot­ti­in, että tukea ei tipu. Tilanne oli hel­vetill­i­nen. Exän opin­not viivästyivät 2 vuot­ta, tajusi lop­ul­ta ero­ta minusta. 

    Via Doloros­al­la opin kaiken oleel­lisen yhteiskun­nas­tamme, se ei ole raken­net­tu kaikkein heikoimpia varten. Kohtasin vira­nomai­sis­sa silkkaa tietämät­tömyyt­tä, asen­nevam­maisu­ut­ta ja ilkeyt­tä. Eri­lai­sista tukimuodoista, kuten hoitotues­ta on hyvin vaikeaa saa­da tietoa. Eron ja paikkakun­nan vai­h­don jäl­keen onnek­seni myös lääkäri vai­h­tui ja sain lääk­i­tyk­sen, joka mah­dol­lis­taa ajoit­tain työn­teon isäni yri­tyk­sessä. Täysin ter­vet­tä minus­ta ei koskaan tule, mut­ta yritän tien­ata muu­ta­man satasen kuus­sa eläk­keeni päälle. Kan­nus­tavas­sa jär­jestelmässä voisi tien­ata hie­man enem­mänkin, nyt asum­is­tu­ki ja vero­tus leikkaa jopa 70 % rasit­teel­la tien­estiä alaspäin. Taku­ueläke on hyvä uudistus. 

    Olen katk­era, katkeruuteni ehkä kanavoituu tuhan­sien net­ti­in kir­joit­tamieni kir­joituk­sien kaut­ta. Koen kuitenkin ole­vani oike­as­sa mon­es­sa asi­as­sa, ei ole kaik­ki paikallaan Poh­jan­täh­den alla.

    Ps. Joskus aikoinaan ajat­telin kuten vihreät. Keskustel­lessani punav­i­hertävien nais­ten kanssa tiety­istä heille aroista aihep­i­ireistä saan vihan ylleni. Mik­si mon­et punav­i­hertävät “vihaa­vat” meitä päähän potkit­tu­ja suo­ma­laisia? Kuka toiseut­taa ja ketä? Perus­suo­ma­laiset on poli­it­ti­nen liike neljän­nenkin maail­man kansalais­ten puoles­ta, jot­ka asu­vat ehkä samas­sa kaupungis­sa. Maa­han­muut­tokri­ti­ikkiä ja kän­ni­ur­po­jen rasis­tisia heit­to­ja mon­ta ker­talu­okkaa pahempi ongel­ma on rak­en­teelli­nen viha maamme syr­jäy­tyviä kohtaan. Suh­teel­lisu­u­den­ta­jua, kiitos!

  10. Hyv­in­voin­tiy­hteiskun­taa mitataan turhan usein siihen käytet­täväl­lä rahal­la: — sitä korkeampi muka on hyv­in­voin­ti mitä enem­män saadaan yhteisiä raho­ja tuh­lat­tua. Saavu­tuk­sil­la ei niin väilä. 

    Nyt olisi viimein aika kat­soa sitä mitä rahal­la saadaan, vaik­ka sit­ten omista saavute­tu­ista eduista kiin­ni pitävät tahot leimaisi­vatkin kaiken järkeistämisen hiostavak­si uusliberalismiksi…

  11. Todel­la hyvä kir­joi­tus sosi­aalipoli­ti­ikas­ta. Et sinä Osmo tai­da niin ääri­oikeal­la ollakaan kuin HS muinoin uskot­teli. Pohjo­is­maat ovat vau­rai­ta, kos­ka ilmaiset ja yhden­mukaiset ter­veys, koulu­tus ja sosi­aali­palve­lut takaa­vat niis­sä työkyvyn, viihtyvyy­den, osaamisen ja pitävät mah­dol­lisuuk­sia yllä kur­ji­na aikoina.

    Poli­ti­ikkaan pitää juuri nos­taa hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan rooli tuot­ta­vana tek­i­jänä eikä pelkästään inhimil­lisenä toim­i­jana. Mitä enem­män näi­hin satasaan, sitä suurem­pi on yhteiskun­nalli­nen voit­to, kuten 60-luvul­ta läh­tien pohjo­is­mais­sa on nähty.

  12. Tapio Pel­to­nen:
    Ei nyt liity tuo­hon bud­jet­ti­in, mut­ta MTV3 uuti­soi, että Yleis­ra­dion rahoi­tus on sit­ten menos­sa media­mak­susu­un­nitel­man mukaan. Mitähän tämä sisältää? Ei kai sitä run­saasti kri­ti­soitua ja sosi­aalis­es­ti epäoikeu­den­mukaise­na hylät­tyä van­haa media­mak­sue­si­tys­tä, jos­sa mak­su olisi koti­talousko­htainen (talouden täysi-ikäiset jäsenet jol­lain mys­tisel­lä taval­la yhteis­vas­tu­ullis­es­ti maksuvelvollisia)? 

    Hesari puhuu veros­ta. Ei tämän bud­jetista tarvitse tul­la, mut­ta jos nyt edes nor­maal­isti val­tion­vero­tuk­ses­sa kerät­täisi­in ja sidot­taisi­in indek­si­in, ettei eduskun­nan koko ajan tarvitse olla räpläämässä..?

    Mitä tässä nyt ollaan hake­mas­sa? Voisiko Osmo kertoa?

  13. “Toinen hälyt­tävä piirre on rak­en­teel­lisen työt­tömyy­den kasvu. Jos työl­lisyysastet­tamme ver­taa Ruot­si­in, meiltä puut­tuu työelämästä neljän­nesmiljoona ihmistä.

    Ero Ruot­si­in selit­tyy kokon­aan sil­lä, että Ruot­sis­sa osatyökyky­is­ten työl­lisyysaste on paljon parem­pi kuin meil­lä ja että osa-aikatyötä tehdään Ruot­sis­sa paljon enem­män kuin meillä”

    Onko ikä vam­ma , Ruot­sis­sa ikään­tynei­den työl­lisyys on huo­mat­tavasti korkeampi ??

    Osa-aikaa Ruot­sis­sa tekevät pääasi­as­sa naiset,lähes 50 % työtäteke­vistä nai­ista on osa-aikaisia.Suomessa vain 18 % 

    http://www.suomenpankki.fi/fi/julkaisut/selvitykset_ja_raportit/bof_online/Documents/BoF_Online_08_2008.pdf

    Eikä Ruot­sis­sakaan pieni­palkkaisel­la yksinäisel­lä ole varaa jäädä osa-aikatyöhön ilman tukiaisia

    Suomen heikom­mat tuki­ata­sot estävät osa-aikatyön

    Osa-aikatyö vaatii elät­täjän tai tarpeek­si suuren palkat, jota voi vähän tiputtaakin

  14. Osmo on oikeas­t­aan aika kon­ser­vati­ivi­nen ihail­lessaan Ruotsin mallia.

    Ruotsin osa-aikaisu­us perus­tuu nais­ten osa-aikaiseen työhön eli edelleen on voimis­saan asenne, että nainen kuu­luu hel­lan ääreen ja mies on per­heen pää ja pääasialli­nen elättäjä.Nainen ansaitse vain kyn­si­lak­ka-ja kauneushoitolarahat

  15. Lopete­taan yksi­ty­is­ten ter­veyspalvelu­iden Kela-kor­vauk­set ja yri­tys­ten tuki työter­veyshuol­losta, jos yksi­tyisel­lä. Var­maan onnis­tuu peri­aat­teessa, mut­ta mie­lenki­in­nol­la odotan sitä het­keä ja tilan­net­ta. Isorikkai­ta ei het­kau­ta, mut­ta joitakin kyl­lä ja seu­rauk­set voivat olla muu­ta kuin tarkoi­tus. Lait­takaa kansanäänestykseen.

  16. Enim­mäk­seeen jär­keenkäypää kamaa, mut­ta tämä: (Ode:) “Talouden näkymien synken­tyessä on syytä varautua bud­jet­tike­hys­ten uudelleenarvioin­ti­in. Vihreät ovat tähän valmiita.”

    Siis tarkoi­tatko, Ode, että jos taloudessa menee ennakoitua synkem­min ja jos työt­tömyyt­tä on ennakoitua enem­män, vihreät suos­tu­vat leikkaa­maan val­tion meno­ja ennakoitua enem­män, lähet­tämään lisää nuo­ria työt­tömyysko­rtis­toon ja näin osaltaan synken­tämään näkymiä entisestään.

    Mitähän Keynes sanoisi tästä? Tai Paul Krug­man? Tai Juk­ka Pekkari­nen, joka on muis­taak­seni kir­joit­tanut kir­jankin siitä, miten type­r­än kam­reer­i­mais­es­ti Suomen val­tio­varain­min­is­ter­iö on vuosikym­me­nien var­rel­la pahen­tanut suh­dan­nenotkah­duk­sia leikkaa­mal­la meno­ja juuri sil­loin kun kysyn­tää on muutenkin liian vähän? Entä mitä sanoisi se Osmo Soin­in­vaara, joka joskus kir­joit­ti fik­susti siitä, miten nuoru­ut­ta ei voi säästää mut­ta sen voi tuhlata?

    1. Siis tarkoi­tatko, Ode, että jos taloudessa menee ennakoitua synkem­min ja jos työt­tömyyt­tä on ennakoitua enem­män, vihreät suos­tu­vat leikkaa­maan val­tion meno­ja ennakoitua enem­män, lähet­tämään lisää nuo­ria työt­tömyysko­rtis­toon ja näin osaltaan synken­tämään näkymiä entisestään.

      JaSa on tuos­sa kri­ti­ikissä aivan oike­as­sa. Hal­li­tu­so­hjel­mas­sa on tuol­lainen väärin päin toimi­va automaat­ti, jota kri­ti­soin jo neu­vot­telu­jen aikana. Jos taloudessa menee huonos­ti, ei pidä jar­rut­ta lisää, mut­ta pitää tehdä toimia, jot­ka paran­ta­vat julk­ista talout­ta pitkäl­lä aikavälil­lä. Nyky­jar­gonial­la pitää kor­ja­ta kestävyys­va­jet­ta. Käytin esimerkkinä päi­hdeäi­tien hoidon rahoi­tus­ta, joka lisää meno­ja nyt, mut­ta pienen­tää niitä seu­raa­van 50 vuo­den aikana, kun väl­tytään FAS-las­ten laitoshoidolta. 

      Pitkäaikaisia hyö­tyjä tulee myös eläkeiän nos­tamis­es­ta. Esi­tys uuden­lai­sista pelisään­nöistä rato­jen rak­en­tamises­sa ja perusko­r­jaamises­sa tuot­taa myös työtä nyt, mut­ta vähem­män meno­ja tulevaisuudessa.

  17. Mie­lenki­in­toinen on myös havain­to, että kun tehty­jen työ­tun­tien määrä jae­taan täysi­aikaisik­si työ­paikoik­si niin Suomen työl­lisysaste on on yhtä korkea kuin Ruotsin.

    Eli merkit­tävin ero Ruotsin ja Suomen välil­lä on työn jakamisessa.Ruotsissa työtä jae­taan osa-aikaisu­u­den kaut­ta, Suomes­sa työttömyyden

  18. Julkisen vajeen yksi keskei­sistä aiheut­ta­jista on julkisen sek­torin heikko tuot­tavu­u­den kehitys

    Val­tion­hallinnos­sa se on on ollut n nol­la 2000–2007, mut­ta kun­tasek­to­ril­la miinusmerkkinen

    Kun Osmokin halu­aa sitoa yksi­tyisen sek­torin palkat henkilön tuot­tavu­u­teen ja tuot­tavu­u­den kasvu­un niin Osmon omienkin teesien mukaan julkisen sek­torin palkko­jen pitäisi laskea ???

    1. Tilas­tokeskuk­sen tavas­sa laskea julkisen sek­torin tuot­tavu­ut­ta ei ole mitään järkeä. Jos ohi­tusleikkauk­ses­ta (kak­si viikkoa sairaalas­sa) siir­ry­tään pal­lo­laa­jen­nuk­seen (yksi yö sairaalas­sa) tuot­tavu­us las­kee, kos­ka sairaalaPÄIVÄN hin­ta nousee.

  19. Osmo Soin­in­vaara:Käytin esimerkkinä päi­hdeäi­tien hoidon rahoi­tus­ta, joka lisää meno­ja nyt, mut­ta pienen­tää niitä seu­raa­van 50 vuo­den aikana, kun väl­tytään FAS-las­ten laitoshoidolta. 

    Kun puhutaan julkisen sek­torin leikkaamis­es­ta tai kestävyys­va­jeen kor­jaamis­es­ta, ei ole kuulem­ma ole­mas­sakaan sem­moista toim­intoa, joka ei mak­saisi itseään takaisin. Se on ihan yksi ja sama mihin sitä rahaa laite­taan, aina kuulem­ma pitkäl­lä aikavälil­lä hyödyt kor­jaa haitat. 

    Ihmette­len vain, mil­loin nämä säästöt alka­vat real­isoi­tu­maan kun julkisel­la sek­to­ril­la pyörii vuodes­ta toiseen enem­män ja enem­män rahaa, joten itseasi­as­sa säästöjäkin pitäisi syn­tyä kokoa­jan lisää.

    (jos joku ei tajun­nut niin edelli­nen oli puh­das­ta sarkasmia)

    Ja näköjään eduskun­ta suures­sa viisauk­sis­saan paiskaa mei­dänkin yri­tys­tä yli 300 eyron YLE-verol­la, vaik­ka meil­lä ei ole ain­ut­takaan TV:tä eikä ain­ut­takaan radio­ta (jos olisi, niin ei var­masti kuun­neltaisi YLEn kanavia.) 

    Pitää täyt­tää muu­ta­ma vir­tu­aa­li­nen km-kor­vaus­lap­pu että saa lasken­nal­lis­es­ti kolme­sa­taa euroa hyö­tyä. Onne­ki meil­lä on asi­akkai­ta pitkin Suomea, joten on aivan luon­nol­lista että niiden luona käy­dään neu­vot­tele­mas­sa. Lupaan, että kokon­aisu­ut­ta kat­soen verot­ta­ja jää nuole­maan näppe­jään vaik­ka YLE tietenkin rahansa saa.

    1. Vam­mainen lap­si, joka vaatii koko ikän­sä laitoshoitoa, on aika help­po laskea veron­mak­sajien kannal­ta kalli­im­mak­si kuin äidin kuusi kuukaut­ta kestävä hoito.

  20. Osmo Soin­in­vaara:
    Vam­mainen lap­si, joka vaatii koko ikän­sä laitoshoitoa, on aika help­po laskea veron­mak­sajien kannal­ta kalli­im­mak­si kuin äidin kuusi kuukaut­ta kestävä hoito.

    En viitan­nut juuri tuo­hon, vaan puhuin yleis­es­ti. Esimerkik­si uima­halle­ja perustel­laan melko yleis­es­ti niiden sairaan­hoitokus­tan­nuk­sia vähen­täväl­lä vaikutuksella.

    Sitä­pait­si mut­ta eihän tuo­ta hoitoa voi antaa jos äiti ei halua eikä las­ta voi mis­sään nimessä ottaa huostaan syn­näril­lä, jos äiti on sat­tunut ole­maan vikonkin selvin päin. Samat­en huostaan­otet­tu lap­si pitää heti ensim­mäisen kuiv­an kau­den jäl­keen takaisin vaik­ka taudinku­vaan kuu­luu peräkkäiset retkahdukset.

    Aina kyseessä ei todel­lakaan ole mikään resurssip­u­la, vaan järkevä toim­inta. Adop­tio­jono on pitkä eikä mak­saisi kyl­lä yhtään mitään, jos juopoil­ta otet­taisi­in lapset syn­ny­tys­laitok­sel­la pois ja annet­taisi­in adop­tioon. Mut­ta ei käy, tämähän olisi kauhea­ta fasismia. 

    Samat­en siltä narko­maa­ni­pariskunnal­ta, joka on tap­panut jo kak­si vas­ta­syn­tynyt­tä nukku­mal­la niiden pääl­lä (ja sai tois­es­ta juuri tuomion), ei var­masti voi huostaan­ot­taa las­ta, mikäli he nyt vain päät­tävät pyöräyt­tää kol­man­nen muku­lan tapet­tavak­si. Pitää vain antaa evoluu­tion toimia oma­l­la painollaan…?

  21. “Jos ohi­tusleikkauk­ses­ta (kak­si viikkoa sairaalas­sa) siir­ry­tään pal­lo­laa­jen­nuk­seen (yksi yö sairaalas­sa) tuot­tavu­us las­kee, kos­ka sairaalaPÄIVÄN hin­ta nousee.”

    Peri­aat­teessa yksi­tyisen ja julkisen sek­torin kustannus/tuottolaskelmat ovat yht­eneväisiä esim Posti-Telessä siir­ryt­ti­in yri­tyskir­jan­pitoon ja jo 70-luvulla.Rinnalla pyöri myös hallinnolli­nen kirjanpito

    Eivät yksi­tyisen ja julkisen sek­torin lasken­ta vält­tämät­tä eroa ‚jos halu­taan vertailtavuutta

    Elleivät laskel­mat ole yhde­v­er­taisia niin julkisen sek­torin ulkois­tuk­set tapah­tu­vat pelkän mutun varassa ???

  22. Ode:

    Monikanavaisu­us esimerkik­si vinout­taa toim­intaa pahasti ja tulee meille hyvin kalli­ik­si. Tämä asia on nyt vaan yksinker­tais­es­ti kor­jat­ta­va. Samas­sa yhtey­dessä on aika luop­ua yksi­tyisen hoidon sairausvakuutuskorvauksista.

    Min­ulle ei ihan selvin­nyt oletko valmis pois­ta­maan vain yksi­tyisen ter­vey­den­huol­lon kelako­r­vauk­set vai lopete­taanko myös val­tion sub­ven­tio yksi­tyiselle työterveyshuollolle?

    Jos vain kelako­r­vauk­set ovat tulil­in­jal­la, niin eikö se ole vähän epä­tasa-arvoista? Eläkeläiset pysykööt vain arvauskeskuk­sis­sa, mut­ta työikäisille kuu­luu val­tion sub­ven­toima yksi­tyi­nen lääkäriasema?

  23. Serkku­ni on töis­sä hoitokodis­sa, jos­sa on kak­si äitin­sä alko­holis­mi-sairau­den vam­maut­ta­maa FAS-las­ta. Kum­matkin ovat syvästi kehi­tys­vam­maisia ja varsin vaikea­hoitoisia. Siis kum­matkin samal­ta äidiltä! Hei­dän hoiton­sa mak­saa elinikänään miljoo­nia inhimil­lis­es­tä kär­simyk­ses­tä puhu­mat­takaan. Pakko­hoito, joka olisi satavar­masti tur­van­nut ainakin myöhem­min syn­tyneen lapsen ter­vey­den olisi mak­sanut sadasosia.

  24. En ole havain­nut mitään oleel­lista sää­tykier­ron heiken­tymistä. Mis­sä täl­laista on?

    Työl­lisyy­den raja­mail­la ole­vat ongel­mat ovat sen sijaan ehkä merkit­tävin yksit­täi­nen kohde, jos­sa sys­teemin järkevöit­tämisel­lä voisi saavut­taa suuria säästöjä+voittoja. Nykyisessä talouden tilanteessa soisi muidenkin puoluei­den heräävän tähän mahdollisuuteen.

Vastaa käyttäjälle JaSa Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.