Puhe välikysymyskeskustelussa

Oheinen puhe on eduskun­nan välikysymyskeskustelus­ta. Kos­ka pidin sen ilman pape­ria, olen hie­man stil­isoin­ut pöytäkir­jas­ta kopi­oitua puhetta.Tämä on myös vähän pidem­pi kuin salis­sa pidet­ty, kos­ka viiden min­uutin aikara­joituk­sen vuok­si jouduin jät­tämään joitakin asioista pois.

Arvoisa puhemies!

Koen tilanteen hyvin sekavak­si ja vaikeak­si, kos­ka rahamarkki­noiden käyt­täy­tymi­nen on yllät­tänyt talousop­pi­neet. Ymmärtääk­seni mon­et huip­puasiantun­ti­jat ovat myös ymmäl­lään siitä, mitä pitäisi tehdä. On tietysti hienoa, että tästä eduskun­nas­ta löy­tyy niin var­mo­ja mielipiteitä.

Yhteis­val­u­u­tan piti muo­dos­tua mekanis­mik­si, jol­la vahvo­jen EU-maid­en yli­jäämät siir­tyvät lain­oina heikom­pi­in mai­hin tuot­taen siel­lä taloudel­lista kasvua. Ne kyl­lä siir­tyivät, mut­ta seu­rauk­se­na oli kasvun sijas­ta asun­toku­pla ja syömävelkaa. Näistä tuo asun­toku­pla oli vaar­al­lisem­pi. Huo­mat­takoon, että yksi­tyis­sek­torin velka­an­tu­mi­nen tuli ensin ja vas­ta kun yksi­tyis­sek­torin kyky mak­saa vero­ja katosi velka­an­tu­misen seu­rauk­se­na, tuli julkisen talouden velkaantuminen.

Päämin­is­ter­iä halu­an onnitel­la siitä, että vakaus­ra­has­to ei voi alkaa suo­raan pääomit­taa pankke­ja eikä varsinkaan mil­lään määräen­em­mistöpäätök­sel­lä, kos­ka tämä ehdo­tus sisäl­si riskin siitä, että Sak­sa ja Ran­s­ka aiko­vat mak­sat­taa omien pankkien­sa tukemisen muil­la mail­la, mikä olisi selvästi väärin. Mut­ta muuten olen hämil­läni tästä keskustelus­ta ja ihmette­len mon­en kannanottoja.

 

Perus­suo­ma­lais­ten kan­nan­ot­to­ja en ihmettele, kos­ka he puhu­vat juuri niin kuin hei­dän kan­nat­taa puhua.

 

Demareis­sa ihmette­len kolmea asiaa.

Ihmette­len jyrkkyyt­tä tämän yksimielisyys­vaa­timuk­sen kanssa. Ymmärtäisin, että yksimielisyys tarvi­taan vas­tuit­ten kas­vat­tamises­sa. Mut­ta se, että kaik­ki päätök­sen­teko pan­naan yksimielisyy­den varaan, merk­it­see päätök­sen­teon hal­vaan­tu­mista, jol­loin neu­vot­te­lut siir­tyvät viral­li­sista pöy­dis­tä Sak­san ja Ran­skan välisik­si. Me ajat­telemme yksimielisyy­del­lä vain omaa veto-oikeut­ta, mut­ta veto-oikeus tulee kaikille. Voimme hyvinkin olla joskus enem­mistössä, jon­ka jokin muu maa kaataa vetol­laan. Suo­mi on tähän asti ollut purka­mas­sa näitä yksimielisen päätök­sen­teon vaa­timuk­sia. Välil­lä tulee ikävä Paa­vo Lip­pos­ta! Todet­takoon, että Suomen eroami­nen eurosta vaatisi perus­sopimuk­sen muu­tok­sen ja siinäkin on tämä kai­vat­tu yksimielisyys. Myös Mal­ta voi estää sen.

Ymmär­rän kyl­lä sen, että siitä holtit­tomas­ta riskino­to­s­ta, jota pankit har­joit­ti­vat aikaisem­min, pitää ne pan­na mak­samaan, mut­ta en ymmär­rä tätä demare­it­ten halua alle­vi­iva­ta kaikille sijoit­ta­jille, että mikä tahansa maa voi joutua suori­tusti­laan, kos­ka sehän merk­it­see, että kaikkien mait­ten korot nou­se­vat. Suomen val­tion korot nou­se­vat, mut­ta myös Suomen kun­tien korot nou­se­vat. Tämä vaa­timus mak­saa meille sato­ja miljoo­nia euro­ja vuodessa.

Samal­la ihmette­len, että kun muuten ollaan niin tiukko­ja, niin täysin kri­ti­ikit­tä hyväksytään 0,5 pros­entin ali­jäämära­joite. Moni talousop­pin­ut on ihme­tel­lyt, kan­nat­taako kädet sitoa noin? Kan­nat­taa vas­tus­taa ylivelka­an­tu­mista, mut­ta se, että myös vah­vas­sa talousase­mas­sa olevil­ta mail­ta sido­taan kädet, merk­it­see esimerkik­si sitä, että Sak­saa, jon­ka nyt pitäisi elvyt­tää euro­mai­ta, suo­ras­taan kiel­letään elvyt­tämästä euroaluet­ta. Se on tyh­mää täm­möi­nen käsien sit­o­mi­nen. (Mau­ri Pekkari­nen: Eri­no­mainen analyysi!)

 

Sit­ten ihmette­len keskusta­laisia siinä, että hekin halu­a­vat olla keikut­ta­mas­sa tätä Suomen EU-venet­tä. Melkoinen muu­tos maan poli­ti­ikas­sa ja ehkä keskus­tan ajamia taho­ja ajatellen suo­ras­taan vaarallinen.

Ihmette­len tätä Sak­san talouskurin ihailua. Sak­san vai­h­to­taseen yli­jäämä on syynä mon­en euro­maan ali­jäämään. On kansan­taloudelli­nen fak­ta, ettei voi olla vai­h­to­taseen ali­jäämiä ilman yli­jäämiä eikä voi olla yli­jäämiä ilman ali­jäämiä. Mekanis­mi toimii siten, että Sak­san yli­jäämät ovat nos­ta­neet euron ulkoista arvoa. Tästä kär­sii myös mei­dän vien­timme. Minus­ta olisi parem­pi, kun Sak­san yli­jäämät oli­si­vat pienem­piä. Meil­lä euron arvo olisi mata­lampi, ja Euroopan sisäiset vai­h­to­tase-erot oli­si­vat pienem­piä. (Mau­ri Pekkari­nen: Tästä on puhut­tu vaik­ka kuin­ka kauan!)

Ihmette­len myös tätä säästölin­jan ihailua ja sitä, että nyt nopeasti kova talouskuri kaikkialle. Bri­tan­nia on säästänyt nyt oikein toden teol­la ja täysin turhaan. Ali­jäämät eivät ole pienen­tyneet, mut­ta työt­tömyys on kas­vanut. Key­neskään ei ihan kaikessa ole väärässä.

En kan­na­ta siir­tymistä omaan markkaan, mut­ta sekin voi olla edessä. (Mau­ri Pekkari­nen: Juuri näin!) Pelot­telu sil­lä, että oma mark­ka johtaisi 18 pros­entin korkoi­hin, ei pidä paikkaansa, kos­ka ei kukaan enää ole niin hölmö, että sitoisi pienen val­u­u­tan kiin­teästi mihinkään kurssi­in. Korkeil­la koroil­la ei kan­na­ta pelotel­la, mut­ta kyl­lä sen markan arvon vai­htelul­la kan­nat­taa pelotel­la. Heilu­va kurssi luo epä­var­muut­ta ja tuot­taa kaikkia muitakin hankaluuksia.

Ihmette­len sak­salaisia ja kaikkia muitakin, jot­ka halu­a­vat pitää tiukasti kiin­ni siitä, ettei keskus­pank­ki voi taa­ta val­tioit­ten lain­o­ja tai rahoit­taa niitä. Mitkään muut maat eivät sido kengän­nauho­jaan yhteen täl­lä taval­la. Se ei ole johtanut hyper­in­flaa­tioon USA:ssa, Bri­tan­ni­as­sa eikä Japanis­sa, ja ajatelkaa, miten olisi käynyt Japanille, jos se olisi sitonut käten­sä samal­la taval­la ja sit­ten tulee tsuna­mi, joka tuot­taa hirvit­tävät menot ja johtaisi kysymyk­seen, pystyykö Japani selviämään velois­taan. Japanil­la olisi korot 20 pros­en­tis­sa nyt ilman sitä mah­dol­lisu­ut­ta, että keskus­pank­ki viime kädessä takaa maan lainat.

Niin­pä maat, joil­la on oma keskus­pank­ki ja joiden val­tiot eivät sen vuok­si voi joutua suori­tusti­laan, saa­vat lainaa paljon alem­mal­la korol­la kuin ne, jot­ka ovat tämän mah­dol­lisu­u­den itse itseltään kieltäneet. Ruot­si saa nyt lainaa pros­ent­tiyk­sikön alem­mal­la korol­la kuin Suomi.

Vaik­ka en kovin mon­es­ta asi­as­ta ole var­ma, niin siitä olen kyl­lä var­ma, että EU-alue on täl­lä het­kel­lä sel­l­aises­sa tilas­sa, että keskus­pankki­ra­hoi­tus on aivan perustel­tua ja legitiimiä.

67 vastausta artikkeliin “Puhe välikysymyskeskustelussa”

  1. Kun ihmettelet ja ihmettelet, niin mitä tek­isit ja sanois­it, jos olisit Suomen päämin­is­teri. Ei mitään taous­jar­gonia vaan selkeää sanomaa.

  2. Euro on jaet­ta­va jot­ta keskus­pankil­la on mah­dol­lisu­us oikeu­den­mukaises­ti setelira­hoit­taa etelää, tai ainakin val­tion­lain­o­ja on ostet­ta­va kaik­il­ta tasapuolisesti.

  3. Her­mi­it­ti:
    Eikö olisi oikeasti aika myön­tää tosi­a­sia, ettei Suomen 5,3‑miljoonainen kansa voi mitenkään elät­tää Välimeren seudun mai­ta muu­ta kuin ehkä turismilla.
    ´snip´

    Eipä niin, mut­ta tai­dat olla ain­oa, joka kuvit­telee, että Suo­mi olisi yksin näitä tukemassa.

  4. Osmo: “kri­ti­ikit­tä hyväksytään 0,5 pros­entin alijäämärajoite”

    Ei kai se rajoite puoli pros­ent­tia ole? Pekkariselle kyl­lä kelpasi?

  5. Her­mi­it­ti:
    Eikö olisi oikeasti aika myön­tää tosi­a­sia, ettei Suomen 5,3‑miljoonainen kansa voi mitenkään elät­tää Välimeren seudun mai­ta muu­ta kuin ehkä turismilla.

    Mark­ka, mil­loin tulet takaisin? 

    En todel­lakaan tajua, miten tässä tilanteessa aut­taisi kel­lu­va mark­ka, joka Suomen ver­tais­maid­en rin­nal­la hyvän talous­ja­man ansios­ta revalvoi­tu­isi pian huikean korkealle. Varsinkin kun talous­poli­it­ti­nen kult­tuuri on Suomes­sa per­in­teis­es­ti edus­tanut lam­oi­hin reagoimises­sa pahim­mil­laan Sak­san kiristys- ja kuris­tuslin­jaa ja parhaim­mil­laankin käsiä vään­televää alis­tunut­ta fatal­is­mia. (Täy­tyy taas vai­h­teek­si suositel­la Pekkarisen ja Var­ti­aisen nykyk­las­sikkoa Suomen talous­poli­ti­ikan pitkä lin­ja.)

    Kat­seen voi suun­na­ta vaikka­pa Sveit­si­in, joka on viime ajat ollut jatku­vasti nään­tymässä liian vah­van val­u­ut­tansa alle.

    Tilanteessa, jos­sa taan­tu­ma uhkaa samanaikaises­ti koko maail­maa, ei nyt vain ker­ta kaikki­aan auta minkään suh­teel­lisen kil­pailue­dun han­kkimi­nen ketään vas­taan. Aut­taa ain­oas­taan se, että joku alkaa kulut­taa sen sijaan että kaik­ki lop­ut­tomi­in säästävät. “Ker­jäläisille ei voi myy­dä mitään”, kuten Väinö Lin­na kiteyt­ti key­ne­siläisyy­den peru­soival­luk­sen viiteen sanaan eräässä esseessään.

    Ps. Hyvin vedet­ty puhe lonkalta, vaik­ka asioi­hin pitäisikin tul­la selkeitä vas­tauk­sia, kuten Jouni tuos­sa ensim­mäisessä kom­men­tis­sa kommentoi.

    En ole keneltäkään markkain­toil­i­jal­ta saanut sen enem­pää selkeää kuin epäselkeääkään vas­taus­ta esimerkik­si siihen, mitä kan­sain­välisille euromääräisille tal­letuk­sille ja veloille markkaan­palu­uske­naar­ios­sa tapahtuisi.

  6. Voidaan­han sitä setelira­hoit­taa keskus­pankin kaut­ta, mut­ta se taas pakot­taa jokaisen euroalueen maan holtit­tomaan rahankäyt­töön, sil­lä tuos­sa pelis­sä häviävät ne, jot­ka elävät taloudel­lis­es­ti. Ei sen puoleen, olisi Suomes­sa kyl­lä rahareik­iä, joi­hin voisi ihan järkevästi upot­taa raho­ja, kuten rapis­tu­van infran kunnostaminen. 

    Mut­ta se, että jokainen maa euroalueel­la lähtisi kil­van kulut­ta­maan, ei ole ongel­ma­ton­ta sekään. Tietysti olisi Suomelle eduk­si, että euro toden­näköis­es­ti heiken­ty­isi, mut­ta euron siir­tymi­nen mikki­hi­iri­val­u­u­tak­si voi tuo­da myös iso­ja ongelmia. Kuka halu­aa pitää euro­ja käsissään/tilillään/lainapapereissa, jos euro on mikkihiirivaluutta?

  7. Anteek­si nyt Jouni ja muut, mut­ta minus­ta tuo Osmon puhe oli mitä selkein. En ole talousti­eteil­i­jä (vaan luon­non­ti­eteil­i­jä) ja hyvin meni jakelu­un. Ensim­mäisen kap­paleen kuit­taus oli haus­ka ja osu­va, ja viimeisessä kap­paleessa on ihan selkeä ja yksiselit­teinen kan­nan­ot­to. Sitä en ihan ymmär­rä, että mitä hel­vettiä nuo Mau­ri Pekkarisen kan­nus­tushu­u­dot tuol­la välis­sä tekevät. Eikä Pekkari­nen ymmär­rä pitää tur­paansa kiin­ni kun toisil­la on puheenvuoro?

  8. Lisäyk­senä edel­liseen: niin Katainen todel­la eduskun­nas­sa sanoi, mut­ta mitä se tarkoit­taa? Ja vielä, että kri­teerin täyt­tää kolme jäsen­maa­ta: Suo­mi, Viro ja Luxemburg.
    Siis mikä julkisen talouden ali­jäämä Suomes­sa on vain alle puoli pros­ent­tia brut­tokansan­tuot­teesta? Ei mikään.

  9. Osmo: Hyvä puhe!

    Tom­mi Uschanov:

    En todel­lakaan tajua, miten tässä tilanteessa aut­taisi kel­lu­va mark­ka, joka Suomen ver­tais­maid­en rin­nal­la hyvän talous­ja­man ansios­ta revalvoi­tu­isi pian huikean korkealle.

    Miten sä ole­tat, että keskus­pank­ki reagoi? Seisoo tumput suo­ri­na? Miks ihmeessä? Markan arvo revalvoitus tasan sen ver­ran mitä keskus­pank­ki sen antaa revaltoitua.

    Kat­seen voi suun­na­ta vaikka­pa Sveit­si­in, joka on viime ajat ollut jatku­vasti nään­tymässä liian vah­van val­u­ut­tansa alle.

    Voi kun suun­taisitkin kat­seen Sveit­si­in. Val­u­u­tan reval­toi­tu­mi­nen lop­pu ku seinään ku keskus­pank­ki sano, että val­u­ut­ta ei enää revalvoidu.

  10. Soin­in­vaara:
    (johdan­tona)

    Yhteis­val­u­u­tan piti muo­dos­tua mekanis­mik­si, jol­la vahvo­jen EU-maid­en yli­jäämät siir­tyvät lain­oina heikom­pi­in mai­hin tuot­taen siel­lä taloudel­lista kasvua. Ne kyl­lä siir­tyivät, mut­ta seu­rauk­se­na oli kasvun sijas­ta asun­toku­pla ja syömävelkaa. 

    (= euro oli alun­perin virhe)
    ja sit­ten itse sopimuksesta:

    Huo­mat­takoon, että yksi­tyis­sek­torin velka­an­tu­mi­nen tuli ensin ja vas­ta kun yksi­tyis­sek­torin kyky mak­saa vero­ja katosi velka­an­tu­misen seu­rauk­se­na, tuli julkisen talouden velkaantuminen.

    Kuitenkin tämä uusi vakaus­sopimus (ihminekään ei ole koskaan niin vakaa kuin kuolleena) keskit­tyy julkisen velka­an ja alijäämään.

    Päämin­is­ter­iä halu­an onnitel­la siitä, että vakaus­ra­has­to ei voi alkaa suo­raan pääomit­taa pankkeja

    Tosin sen avul­la voidaan jatkaa niiden luot­to­tap­pi­oiden (hapan­tunei­den lain­o­jen) sosial­isoimista veron­mak­sajien nimiin.

    Todet­takoon, että Suomen eroami­nen eurosta vaatisi perus­sopimuk­sen muu­tok­sen ja siinäkin on tämä kai­vat­tu yksimielisyys. Myös Mal­ta voi estää sen.

    Tätä teo­reet­tista asianti­laa­han sopimus ei muu­ta. Käytän­nössä Suo­mi ei olisi se ensim­mäi­nen euron jät­täjä (ainakaan yksin). Suuret sopi­si­vat keskenään ja pien­ten mielip­i­teet jätet­täisi­in huomioimat­ta, jos (ja niin kuin nykyisel­lä poli­ti­ikalla näyt­täisi “kun”) euro luhistuu. 

    Ihmette­len tätä Sak­san talouskurin ihailua.

    Et ole ain­oa. Tämä nyt kuitenkin halut­taisi­in semon­toi­da (Euroop­pa-nimisen uhrin jalkoi­hin, voisi lisätä). 

    siitä olen kyl­lä var­ma, että EU-alue on täl­lä het­kel­lä sel­l­aises­sa tilas­sa, että keskus­pankki­ra­hoi­tus on aivan perustel­tua ja legitiimiä

    Tämän kuitenkin siis Sak­sa ja EKP ovat kuitenkin tois­tu­vasti torjuneet

    Eli tiivis­telmänä, euro oli virhe, uusi sopimus ei olisi estänyt nykyisen kri­isin syn­tyä (Kreikan osalta ehkä osit­tain, mut­ta Kreikan takia me emme puhu koko euroalueen kaa­tu­mis­es­ta), ja se on itseasi­as­sa haitalli­nen Euroopan tule­van talouske­hi­tyk­sen kannalta.

    - tästä loogise­na johtopäätök­senä perus­suo­ma­laiset ovat väärässä, pait­si korkein­taan poli­it­tis­ten pis­tei­den keru­un logi­ikan kannalta.

  11. “rahamarkki­noiden käyt­täy­tymi­nen on yllät­tänyt talousoppineet”

    Ei kai voi yleistää. Eri henkilöt ovat var­masti yllät­tyneet eri asioista ja eri suun­ti­in. Joku ei ehkä ole yllät­tynyt lainkaan.

    “seu­rauk­se­na oli kasvun sijas­ta asun­toku­pla ja syömävelkaa”

    Eivät euron peri­aat­teet niin kovin pieleen men­neet. Pieleen meni perus­rak­en­teen sijaan eniten se, että poli­itikot lip­sui­v­at sovi­tu­ista järke­vistä vakause­hdoista. Syömävel­ka tuli nimeno­maan tästä syys­tä. Jois­sain mais­sa esi­itynyt asun­toku­pla on enem­män yksi­tyisen sek­torin kupla — hie­man vaikeampi poli­itikoille hal­li­ta. Mik­si asun­toku­pla olisi vaar­al­lisem­pi? Val­tion huono talouden­pito vaikut­taa eri­tyis­es­ti val­tioiden uskot­tavu­u­teen (esim. joukkovelka­kir­jo­jen korko­ta­soon) enemmän.

    “vas­ta kun yksi­tyis­sek­torin kyky mak­saa vero­ja katosi velka­an­tu­misen seu­rauk­se­na, tuli julkisen talouden velkaantuminen”

    Vähän selit­te­lyä ja syyn vierit­tämistä pois poli­itikoil­ta. Sopimus sanoi, että tuol­laisia tilantei­ta ei saa ratkaista velka­an­tu­mal­la. Mon­et maat velka­an­tu­i­v­at myös ilois­es­ti ilman paho­ja asun­toku­pli­akin. Velka­an­tu­mis­es­ta tuli pysyvä pääsään­tö. Kaik­ki tiesivät, juuri kukaan ei välittänyt.

    “vakaus­ra­has­to ei voi alkaa suo­raan pääomit­taa pankkeja”

    Ei suo­raan, mut­ta val­tioiden kaut­ta ne nimeno­maan pienen­tävät suo­raan pankkien vas­tui­ta (jos olete­taan että niiden poli­ti­ik­ka on IMF:än toimia löy­sem­pää ja niiden riskit suuremmat).

    (Sekä perus­sup­malaiset että demar­it puhu­vat niin kuin hei­dän kan­nat­taa puhua. Eivät ole silti aina väärässä.)

    “neu­vot­te­lut siir­tyvät viral­li­sista pöy­dis­tä Sak­san ja Ran­skan välisiksi”

    Enem­mistöpäätök­sis­sä Sak­san ja Ran­skan ei tarvitse edes pelätä, että joku muu kuin hei­dän kokoisen­sa val­tio (Italia) yrit­täisi estää hei­dän kak­sis­taan tekemän­sä päätöksen.

    “Suomen eroami­nen eurosta vaatisi perus­sopimuk­sen muutoksen”

    Tuskin. Asi­as­ta ei ole sovit­tu, ja muutenkin, kyl­lä itsenäis­ten val­tioiden tapauk­ses­sa riit­tää päämin­is­terin yksi lause. Varo­jen palaut­tamis­es­ta yms. voi joutua keskustelemaan.

    “siitä holtit­tomas­ta riskino­to­s­ta, jota pankit har­joit­ti­vat aikaisem­min, pitää ne pan­na maksamaan”

    Kai laite­taan poli­itikotkin mak­samaan jotain vielä holtit­tomam­mas­ta pankkien hui­jaamis­es­ta. Osa pankeista tuli kai hui­jatuk­si, kun oli­vat liian luottavaisia.

    “hekin halu­a­vat olla keikut­ta­mas­sa tätä Suomen EU-venettä”

    Oppo­si­tio voi olla myös perustel­lusti huolis­saan siitä, että hal­li­tuk­sen poli­ti­ik­ka saat­taa EU:n vaaraan. Markki­nat osoit­ta­vat, että har­joitet­tuun polit­ti­ikkaan ei kovin vah­vasti luoteta.

    “Sak­san vai­h­to­taseen yli­jäämä on syynä mon­en euro­maan alijäämään”

    En syyt­täisi Sak­saa. Kyl­lä vika on ihan niis­sä, jot­ka sitä ali­jäämää bud­jet­tei­hin­sa lait­ta­vat. Ei Sak­san saa­ma euro ole automaat­tis­es­ti Kreikan tililtä pois. Euron tulee olla sopimusten mukaan vakaa, ja sitä se on ollut. Maat eivät vain kykene bud­jet­tikuri­in (Sak­sa mukaan luet­tuna), ja sisäi­nen deval­vaa­tio on usein liian haas­ta­va temp­pu poli­itikoille. Vaal­ibud­jetit ovat liian houkuttelevia.

    “nyt nopeasti kova talouskuri kaikkialle”

    Markki­noiden pelästymis­riskin vuok­si kaikkea “kuria” ei pidä toteut­taa yhdessä päivässä, mut­ta se perus­pe­ri­aate, että jo kauan sit­ten sovit­tuun kuri­in tul­laan palaa­maan olisi pitänyt sanoa heti kri­isin ensim­mäisenä päivänä. Tämä olisi rauhoit­tanut markki­noi­ta. Mut­ta poli­itikoille oman virheen myön­tämi­nen on kai liian kova paikka.

    “Key­neskään ei ihan kaikessa ole väärässä”

    Minus­ta Key­nesin oppi sopii hyvin hal­lit­tui­hin val­tion kan­tokyvyn puit­teis­sa tapah­tu­vi­in notkah­duk­si­in. Nyt ollaan valitet­tavasti jo lähel­lä monien val­tioiden kan­tokykyä, ja ongel­ma ei ole tilapäi­nen, vaan sitä on kas­vatet­tu itse, eikä edel­li­sistä kupruista ole edes vielä toivuttu.

    “Ihmette­len sak­salaisia ja kaikkia muitakin, jot­ka halu­a­vat pitää tiukasti kiin­ni siitä, ettei keskus­pank­ki voi taa­ta val­tioit­ten lain­o­ja tai rahoit­taa niitä”

    Minus­ta keskus­pankin rooli on hyvin määritel­ty, ja sen tulisi pysyä roolis­saan. Euro­jär­jestelmän peri­aat­tei­den muut­ta­mi­nen kesken kri­isin, ja keskus­pankin raho­jen käyt­tö (ainakin puoli-) poli­it­tisi­in tarkoituk­si­in on vaar­al­lista kikkailua, riskien ottoa, ja syö jär­jestelmän uskot­tavu­ut­ta. Suorem­piakin keino­ja on vielä käytet­tävis­sä (esim. IMF). EKP:n tapauk­ses­sa kyseessä on myös tas­a­puolisu­u­den ongelma.

    “maat, joil­la on oma keskus­pank­ki ja joiden val­tiot eivät sen vuok­si voi joutua suori­tusti­laan, saa­vat lainaa paljon alem­mal­la korolla”

    Kai val­tioil­la voi olla myös dol­lar­i­lain­o­ja, joi­hin deval­vaa­tio ei pure. Deval­vaa­tio aut­taa pudot­ta­maan kansan kulu­tus­ta­soa. Sisäi­nen deval­vaa­tio on vaikeampi. Alhaisia korko­ja saa var­masti myös yhteis­val­u­u­tas­sa, jos hoitaa asiansa uskottavasti.

    “EU-alue on täl­lä het­kel­lä sel­l­aises­sa tilas­sa, että keskus­pankki­ra­hoi­tus on aivan perustel­tua ja legitiimiä”

    Pain­okonei­den pyörit­tämi­nen olisi “nor­maalis­sa” maas­sa legi­t­i­im­iä. Yhteis­val­u­u­tan tapauk­ses­sa eri maat jou­tu­isi­vat eri­ar­voiseen asemaan.

  12. Tom­mi Uschanov,

    Miten Ruot­si pär­jää ilman Euroa on var­maan riit­tävän hyvä vas­takysymys sin­ulle? Vas­tu­ullisem­paa itsenäistä talout­ta tääl­lä Suomes­sa oikeasti halu­taan, eikä lop­u­ton­ta velka­ra­hal­la mäl­läämistä. Olen muuten key­ne­siläis­es­tä taloud­estakin kir­joit­tanut jo aiem­min ja kir­joi­tus on blo­gis­sani otsak­keen “työn merk­i­tys” alla. Voisin vielä kysyä, mihin myön­teisi­in asioi­hin te Euro-intoil­i­jat perus­tat­te Euron vakaus­ra­has­ton Suomen osu­u­den suu­ru­u­den eli 14000000000 euroa?

    Raimo K, olet saanut virheel­lisen käsi­tyk­sen. Toki kaik­ki Euro-maat ovat innokkaina jostain käsit­tämät­tömistä vau­rau­den ylläpi­tosy­istä tuke­mas­sa poh­ja­ton­ta kaivoa. Mielestäni kaik­ki ne saa­vat men­nä konkkaan, jot­ka eivät kykene velois­taan selviy­tymään jopa val­tio­ta­sol­lakin, jol­loin puhut­taisi­in oikeas­ta markki­na­t­aloud­es­ta eikä sosial­is­tis­es­ta veron­mak­sajien kukkarol­la käyvästä markkinataloudesta.

  13. Minäkin ihmette­len yksimielisyys­vaa­timus­ta, kos­ka sen taustal­la on olet­ta­mus että voisi syn­tyä tilanne jos­sa joko:

    1) Ehdotet­tu päätös on läh­es kaikkien muiden maid­en etu­jen mukainen, mut­ta Suomen etu­jen vas­tainen. Ei kovin toden­näköistä, esim. pelät­ty mah­dol­lisu­us että isot maat mak­sat­ta­vat pankki­tukeaan suo­ma­laisil­la on var­masti riit­täävän mon­en muunkin maan etu­jen vas­tainen, tai

    2) Muut euroop­palaiset maat eivät ole ratio­naal­isia taloudel­lisia toim­i­joi­ta. Eiköhän nekin kaik­ki osaa laskea omat etun­sa vähän etelämpänäkin.

    EVM on joko Suomen etu­jen mukainen määäräen­em­mistöpäätök­sil­läkin, tai sit­ten Suomen etu­jen vas­tainen vaik­ka veto-oikeus säi­ly­isikin. Joko men­nään sisään tai jäädään ulos, mut­ta ei jäädä porstu­aan pyörimään. Ulos jäämi­nen ei vaan tai­da olla toteutettavissa.

    Tästä veto-oikeuk­sien pois­tos­ta saadaan muuten kiit­tää ihan itseämme ja SDP:n lev­eää euroop­pa­poli­it­tista haara-asentoa.

  14. Sosi­aalidemokraat­tei­hin kohdis­tuu nyt aivan val­ta­va poli­it­ti­nen paine, nimeno­maan demareista voi alkaa ras­vak­ourien joukkopako Perus­suo­ma­laisi­in. Sik­si SDP on ottanut lin­jak­seen pysyä käsi­jar­ru pääl­lä eurossa, mak­soi mitä mak­soi. Ei ole uskallus­ta lähteä vapaa­pu­do­tuk­seen Kokoomuk­sen tapaan, eikä liioin Perus­suo­ma­lais­ten linjalle.

    Mielestäni val­tio­varain­min­is­terik­si tulisi näin vaikeina aikoina nimetä talousop­pin­ut, nyt ruoris­sa on pätevä opet­ta­ja. Luulen, että Jut­ta ei täysin itsekään ole per­il­lä mitä tekee, vaik­ka virkemiesarmei­ja yrit­tää kovasti opas­taa. Mikä on Oden käsi­tys Jutan eri­ty­isosaamis­es­ta (kansan)taloustieteissä, vai voiko kyseisiä tieto­ja omak­sua ilman yliopis­to­ta­son opintoja? 

    Elämme kohtalokkai­ta aiko­ja ja pakko sanoa, että pelot­taa eri­toten suo­ma­laisen hyv­in­voin­ti­val­tion puoles­ta, jos euron pelas­tu­sop­er­aa­tio epäon­nis­tuu edes osit­tain. On vain huono­ja vai­h­toe­hto­ja, loik­ka markkaan lie­nee paras tässä tilanteessa. Luul­tavasti osaisimme tehdä parem­paa val­u­ut­tapoli­ti­ikkaa parista lamas­ta viisas­tuneena. Suomen val­ta EU:ssa on men­neen tal­ven lumia.

    Suo­ma­laisen hyv­in­von­ti­val­tion kehit­tämi­nen on itsenäis­es­ti helpom­paa ja inno­vati­ivisem­paa kuin tiukkaan nyörite­tyssä liit­to­val­tios­sa. Olen arvolib­er­aali laa­jaa hyv­in­voin­ti­val­tio­ta kan­nat­ta­va perus­suo­ma­lainen ja perus­tu­lon kannattaja.

  15. no jos Tom­my mark­ka revalvoituu voimakkaasti niin mitähän val­u­ut­ta­lain­oille mah­taisi tapahtua?

    Vaik­ka tot­takai sekä tal­letuk­set että kulut­ta­jalainat kon­ver­toitaisi­in markkamääräisik­si. Ei val­u­u­tan vai­h­t­a­mi­nen ole tässä maail­mas­sa mitenkään ain­ut­laa­tu­ista. Eikä se mak­sa kym­meniä mil­jarde­ja eikä siitä tule jät­til­a­maa vaik­ka Urpi­lainen niin väittää.

    Se hyvä jut­tu tässä talouskri­i­sis­sä on että julki­nen sek­tori joutuu toteut­ta­maan isot karsin­nat ihan lähivu­osi­na. Se on Suomelle hyvä asia. Kolikon kään­töpuoli on se että karsin­nas­ta huoli­mat­ta verot pysyvät korkeina kos­ka julkisen sek­torin rahoi­tusku­lut räjähtävät käsi­in kun näitä vakausvä­linev­as­tui­ta alkaa paukkumaan.

  16. Suomen vas­tu­ut ovat kohon­neet jo 52 mil­jardi­in eli val­tion vuosi­bud­jetin tasoiseksi.

    Syy juon­taa EU:n johdon puut­teeseen ja päät­tämät­tömyy­teen eli päätök­siä vain lätk­itään ja rahaa syy­de­tään joka reiästä maail­malle eikä tilanne ole hallinnassa

    Vaik­ka koko ris­ki tuskin toteu­tuu niin vaara suures­ta laskus­ta on todennäköinen

  17. “En ole keneltäkään markkain­toil­i­jal­ta saanut sen enem­pää selkeää kuin epäselkeääkään vas­taus­ta esimerkik­si siihen, mitä kan­sain­välisille euromääräisille tal­letuk­sille ja veloille markkaan­palu­uske­naar­ios­sa tapahtuisi.”

    Ei paljon mitään, koti­maiset varat vain muut­tuisi­vat euroista markoik­si, koti­maiset velat euroista markoik­si, ulko­maiset saata­vat pysy­i­sivät sen val­u­u­tan mukaisi­na kuin saata­van val­u­ut­ta on sopimuk­ses­sa sovit­tu, euro pysy­isi eurona.

    Euro oli tili­val­u­ut­tana use­an vuo­den ajan ennen euroa ja kuitenkin viralli­nen val­u­ut­ta oli markka.
    Tois­in­päinkin se voi toimia ylimenojan

    Suurim­mat käytän­nön ongel­mat hallinnolle oli­si­vat lakien, tieto­jär­jestelmien etc perkaus ja uusiminen

    Jos vain Suo­mi luop­uu eurosta niin ongel­mat eivät ole ylitsepääsemättömiä

    Mut­ta jos koko euro häviää niin ongel­mat ovat suuret 

    esim jos Kreik­ka ott­taa käyt­töön drak­man ja Suo­mi markan niin riita Kreikan lain­o­jen val­u­u­tas­ta olisi valmis ja työl­listäisi oikeuslaitos­ta pitkään
    Ongel­maa voisi ratkoa sopi­mal­la velko­jen muut­tamis­es­ta dol­larimääräisik­si tai jok­sikin muuk­si sidosvaluutaski

    Saatavis­takin var­maan suurin osa on muis­sa val­u­u­tois­sa kuin eurois­sa kau­pan rak­en­teesta päätel­tynä. Ulko­maiset velat säi­ly­i­sivät entisenä val­u­ut­tana ja euro kor­vataan jol­lain yleisel­lä val­u­u­tal­la jos euro katoaa

    Han­kaluuk­sia aiheut­taisi määrit­telem­i­nen miten velat/saatavat/säästöt käytän­nössä jae­taan kuhunkin kategoriaan

    Jos mark­ka revalvoi­tu­isi niin val­u­ut­tave­lat pieneni­sivät ja se olisi taas sysäys kasvulle

    Mut­ta enpä usko, että mark­ka val­tavasti revalvoituu, mark­ka ei ole yhtä kiin­nos­ta­va val­u­ut­ta kuten Sveitsin fran­gi. Epä­vakaina aikoina har­maa raha vain hakee tur­va­paikkaa ja aiheut­taa ongelmia Sveitsin tapaiselle parasi­it­ti­val­ti­olle , joka elää rikol­lis­ten raho­jen suojelulla

  18. Ihmette­len muu­tamien kom­ment­tien kiukkuista sävyä, tässä pitäisi nyt päät­täjien keskit­tyä asioi­hin, mitä Ode minus­ta hyvin tekee puheenvuorossaan.

    Kysyn siinä toivos­sa että joku taloushis­to­ri­al­lis­es­ti sivistyneem­pi osaisi ker­toa että olenko ihan väärässä:

    Ensin­näkin tois­tan, onko noi­ta juri­disia ali­jäämävelvoit­tei­ta koskaan nou­datet­tu mis­sään pitkässä juoksussa?

    Toisek­si, min­ul­la on sem­moinen käsi­tys että se perus­in­fra minkä päälle nykyi­nen teolli­nen yhteiskun­ta on raken­net­tu, liiken­neväylät, tehtaat, sata­mat, vesi­jo­hdot, raken­nuk­set, jne. on aikoinaan rahoitet­tu taval­la joka sinän­sä val­lan hyvin perustein on nykykat­san­nos­sa, jos ei nyt ihan kor­rup­tio­ta, niin ainakin holti­ton­ta rahankäyttöä.

    Ja nyt se infra alkaa olla puolen vuo­sisadan ikäistä, ei ole nyky­tarpeisi­in näh­den tehokas­ta, on väärässä paikkaa, ei ole esimerkik­si ympäristön kannal­ta kestävää, jne. pitäisi tehdä uusik­si. Mikä myös loisi sitä puut­tuvaa kysyn­tää, kun nyt sitä uud­is­te­taan kovin hitaasti. Pitäisikö pala­ta vähän holtit­tomam­paan rahoituk­seen? Johtaako MBA-vetoinen kvar­taal­i­talous ali-investointeihin?

    Epäilen taustal­la ole­van sen että pitkäaikaisten investoin­tien kan­nat­tavu­u­den laskem­i­nen on parhaim­mil­laankin epä­var­maa, emme yksinker­tais­es­ti tiedä tule­vaisu­ud­es­ta tarpeek­si, ja tämä kir­jau­tuu ylisu­urek­si riskik­si. Ympäristöpoli­ti­ikkaan tämä liit­tyy siten että olen­naisem­paa kuin minkälainen ja minkä tasoinen päästövero tai ‑kaup­pa­malli saat­taa hyvinkin olla sen ennustettavuus.

    Sama saat­taa koskea myös tutkimus­ra­hoi­tus­ta. Tämän Inter­netinkin peruske­hi­tyk­sen rahoit­ti DARPA ilman kum­mem­paa ana­lyysiä sen kan­nat­tavu­ud­es­ta, ja samaan aika tuki tutkimus­ta mm. siitä että voiko kano­ja tap­paa ajatuk­sen voimal­la. Ja ehkä koulu­tus­meno­ja, ei kansaa olisi var­maan edes opet­tu luke­maan jos siitä olisi tehty tuot­to­ana­lyysi. Jne.

  19. “Key­neskään ei ihan kaikessa ole väärässä.” 

    Eikös tämä että EU yrit­tää ehkäistää lamaa takauk­sil­la ja vakausvä­lineil­lään yms ole nimeno­maan puh­da­sop­pista Key­ne­siläistä talousoppia?

    Neolib­er­aalia olisi antaa etelä-euroopan men­nä velka­jär­jeste­lyyn ja näin antaa lainaa antanei­den pankkien tun­tea nahois­saan ettei val­tioillekkaan kan­na­ta antaa enem­män lainaaa kuin on maksukykyä.

  20. Seurasin eilen iltaan saak­ka eduskun­nan istun­toa. 90 pros­ent­tia puhu­jista osoit­ti, etteivät tiedä itse sub­stanssista hönkäsen pöläys­tä. Ode kuu­lui niiden 10 pros­entin joukkoon, joka osasi asiaakin.

    Perus­suo­ma­laiset pelot­te­liv­at eurol­la, hal­li­tus­puolueet markalla ja keskus­ta ei tien­nyt kum­mal­la kan­nikalla istu­isi vaiko kummallakin.

    Jatku­val­la luo­tot­tamisen kasavt­tamisel­la on sama vaiku­tus, kuin sok­erin lisäämisel­lä kahvi­in. Kyl­lästymispis­teessä se ei enää liukene ja kahvi on pilalla.

    Kukaan ei puhunut, mitä on edessämme, kun luo­tot­tamisen luo­tot­tamis­takin jo luototetaan.

  21. Muuten hyvä puhe, Osmo.

    Karsas­tan kyl­lä tuo­ta setelira­hoi­tus­ta. Se on Pan­do­ran lipas, jon­ka avaami­nen johtaa vielä moni­in ongelmi­in. Ennen kaikkea se rankaisee niitä, jot­ka ovat vastuullisia. 

    Japanin-ver­taus ontuu. Japani on kärsinyt pitkään deflaa­tios­ta. Japanin val­tio myös velka­an­tuu omille kansalaisilleen. Sil­lä ei ole juuri lainkaan mak­set­tavia ulko­maille (lähin­nä saatavia).

  22. Tom­mi Uschanov:Aut­taa ain­oas­taan se, että joku alkaa kuluttaa 

    Minä kun luulin että PIIGS maid­en ongel­mat johtu­vat liial­lis­es­ta kulut­tamis­es­ta, mut­ta ilmeis­es­ti niiden velka­an­tu­mi­nen korvi­aan myöten onkin osa ratkaisua.

    Ja mitä tulee sak­san talouden­pitoon, niin kyl­lä siel­läkin val­tio on kyl­lä korvi­aan myöten velois­sa ja velka­an­tuu koko ajan. En ymmär­rä kuin­ka paljon enem­män AAA-maid­en pitäisi elvyt­tää kun aivan kaikil­la on kovem­mat ali­jäämät mitä EMU-kri­teer­it anta­vat myöten.

    Sitä­pait­si Sak­sal­la ei olisi sel­l­aisia vien­tiyli­jäämiä, jos krekut eivät saisi kokoa­jan val­ti­ol­ta kah­malokau­pal­la rahaa, joil­la he voivat ostaa sak­salaisia tuotteita.

  23. Art­turi B:
    ´snip´
    Miten sä ole­tat, että keskus­pank­ki reagoi? Seisoo tumput suo­ri­na? Miks ihmeessä? Markan arvo revalvoitus tasan sen ver­ran mitä keskus­pank­ki sen antaa revaltoitua.
    ´snip´

    No, tästä reval­vaa­tio/de­val­vaa­tio-kysymyk­ses­tä meil­lä on koke­muk­sia 90-luvun laman ajal­ta — eipä siinä Suomen Pank­ki paljoa voin­ut. Ensin annet­ti­in markan revalvoitua, sit­ten oli pakko devalvoi­da kah­teen kertaan.

  24. “…en ymmär­rä tätä demare­it­ten halua…”

    Depulien perusa­ja­tus on se, että kaikil­la pitää olla asi­at yhtä huonos­ti. Se on sitä sosial­is­tista tasa-arvoa.

  25. Ris­to:
    ´snip´
    Kuitenkin tämä uusi vakaus­sopimus (ihminekään ei ole koskaan niin vakaa kuin kuolleena) keskit­tyy julkisen velka­an ja alijäämään.
    ´snip´

    Jaa, pitäisikö siis Suomen veron­mak­sajien osal­lis­tua myös muiden maid­en yksi­ty­ishenkilöi­den ja yri­tys­ten velanmaksuun?

  26. Liian van­ha:
    Suomen vas­tu­ut ovat kohon­neet jo 52 mil­jardi­in eli val­tion vuosi­bud­jetin tasoiseksi.

    Mie­lenki­in­toista; jos tuos­ta joku vuosi tarvit­taisi­in use­ampi mil­jar­di mak­set­tavak­si, mut­ta tuol­lainen meno­erä veisi bud­jetin liian ali­jäämäisek­si. Ja liian ali­jäämäisiä bud­jet­te­ja ei saa tehdä; mitä siitä seu­raisi? Todet­taisi­in vaan että emme voi mak­saa takuita­mme? Mui­ta meno­ja leikat­taisi­in? Bud­jet­ti reip­paasti miinuk­selle ja mak­se­taan siitä seu­raa­vat sanktiot?

  27. Tom­mi Uschanov: En todel­lakaan tajua, miten tässä tilanteessa aut­taisi kel­lu­va mark­ka, joka Suomen ver­tais­maid­en rin­nal­la hyvän talous­ja­man ansios­ta revalvoi­tu­isi pian huikean korkealle.

    Sit­ten­hän voisimme mak­saa kaik­ki euro- ja dol­larimääräiset lainat hel­posti pois ja olisimme äkkiä läh­es vela­ton val­tio yhdessä Ruotsin, Nor­ja ja Viron kanssa.

    Aut­taa ain­oas­taan se, että joku alkaa kulut­taa sen sijaan että kaik­ki lop­ut­tomi­in säästävät. 

    Suo­ma­lais­ten ostovoima on Euroopan heikoim­mas­ta päästä. Ehkä tuo mainit­se­masi reval­vaa­tio helpot­taisi tilannetta.

    Oikeast­i­han kukaan ei voi tietää mitä tapah­tu­isi, mut­ta Suomes­sa on (vielä) homogeeni­nen kansa joka on tot­tunut selviy­tymään ja kiristämään vyötä. Mielu­um­min kiristän itse sitä vyötäni kuin annan sen vetopään ensin Ran­skalaisille ja Italialaisille.

  28. Nämä poli­itikko­jen puheet on aina niin pehmoisia, että enpä tiedä miten niihin suhtautuisi. 

    Ote­taan nyt vaik­ka tuo Osmon heit­to Japanista. 

    Japani on Yhdys­val­tain vai­h­to­taseen vajeen keskeisimpiä rahoit­ta­jia sen oman vaihtotaseen
    yli­jäämäisyy­den ansios­ta (Viime vuosi­na yli­jäämä on ollut vuosit­tain noin 3 % suhteessa
    BKT:hen). Japanin kansalli­nen säästäminen
    ylit­tää sen koti­maiset investoinnit,
    mikä tekee Japanista pääo­man net­toviejän. 95 % Japanin val­tion­brut­tove­las­ta on koti­mais­ten sijoit­ta­jien hallussa.Japanilla ei siis ole juurikaan ulko­maan­velkaa. Kun vel­ka on kokonaan
    jen­imääräistä, pois­tuu val­u­ut­takurssiris­ki ja alt­tius ulkoisille häir­iöille pienenee. 

    Eihän tuol­laisen talouden tílas­ta tarvitse olla huolis­saan. Riskit ovat sisäisiä.

    Euroalueen, Suo­mi mukaan­lukien, ongel­ma on julkisen velan rakenne, joka on suo­ra kopio pyra­midi­hui­jauk­sista, hal­li­tuk­set haali­vat pyra­midi­hui­jauk­sen mallil­la velka­ra­haa kas­soi­hin­sa muil­ta. Nyt pyra­mi­di on alka­nut sor­tua, ja rapau­tu­misen vauhti vaan kiihtyy. 

    Fik­sun kansane­dus­ta­jan ei pitäisi käyt­tää ver­tailu­na asioi­ta jot­ka eivät ole ver­ran­nol­lisia, kos­ka sil­lä taval­la juuri luo­daan näille perus­suo­ma­laisille niitä pelot­telun argu­ment­te­ja. Nyt pitää ker­toa miten tuo euroopan pyra­midi­hui­jaus kor­jataan ja siinä se on.

  29. Raimo K: Jaa, pitäisikö siis Suomen veron­mak­sajien osal­lis­tua myös muiden maid­en yksi­ty­ishenkilöi­den ja yri­tys­ten velanmaksuun? 

    Pankki­tukea vieraille maille verona­mak­sajien rahoil­la­han me nykyisessä jär­jestelmässä olemme anta­mas­sa. Siitä ei ole oikeas­t­aan erim­ielisyyt­tä, että mm. Kreik­ka ei velko­jaan mak­sa, valit­ta­vana vain on pitäisikö min­un ja sin­un kor­va­ta niiden yksi­ty­is­ten taho­jen tap­pi­ot, joille tap­pio lain ja oikeu­den­mukaisu­u­den mukaan kuuluisi. 

    Oma kom­ment­ti­ni liit­tyi siihen, että tämä vakus­sopimus keskit­tyy julkiseen velan rajoit­tamiseen, vaik­ka kri­isi­mai­ta yhdis­tävä tek­i­jä löy­tyi vai­h­to­taseesta. Siinä yhä enenevässä määrin hypo­teet­tiseltä näyt­tävältä tilanteessakin, että euro selviäisi tämän kri­isin läpi, vakaus­sopimus ei tek­isi juuri mitään uuden kri­isn estämiseksi.

  30. TL: Sit­ten­hän voisimme mak­saa kaik­ki euro- ja dol­larimääräiset lainat hel­posti pois ja olisimme äkkiä läh­es vela­ton val­tio yhdessä Ruotsin, Nor­ja ja Viron kanssa. 

    Voisimme toki, mut­ta mil­lä rahal­la, kun vien­ti ei vedä?

  31. KariS:
    ´snip´
    Fik­sun kansane­dus­ta­jan ei pitäisi käyt­tää ver­tailu­na asioi­ta jot­ka eivät ole ver­ran­nol­lisia, kos­ka sil­lä taval­la juuri luo­daan näille perus­suo­ma­laisille niitä pelot­telun argu­ment­te­ja. Nyt pitää ker­toa miten tuo euroopan pyra­midi­hui­jaus kor­jataan ja siinä se on. 

    Tosi­aan. Siinähän se on.
    Val­tioiden tasol­lakin pätee edelleen tutun pank­in­jo­hta­jan neu­vo 90-luvun laman ajoil­ta, kun velkaa oli ihmisil­lä ja korot korkeal­la: nyt kan­nat­taa mak­saa velat pois ja pan­na rahat korkeako­rkoiselle tilille!

  32. Osmo:
    “Koen tilanteen hyvin sekavak­si ja vaikeak­si, kos­ka rahamarkki­noiden käyt­täy­tymi­nen on yllät­tänyt talousop­pi­neet. Ymmärtääk­seni mon­et huip­puasiantun­ti­jat ovat myös ymmäl­lään siitä, mitä pitäisi tehdä.”

    Käsit­tääk­seni rahamarkki­noiden käyt­täy­tymi­nen ei ole tul­lut yllä­tyk­senä ainakaan Helsin­gin yliopis­ton kansan­talousti­eteen laitok­sel­la. Eikä sen pitäisi olla yllä­tys kenellekään, joka rahan pyörit­tämis­es­tä ymmärtää. Väyry­nen on asian myös kir­jois­saan ennakoin­ut. Ärsyt­tää puhumi­nen tap­pi­oiden sosial­isoimis­es­ta. Sitä se ei suinkaan on vaan se on varas­tamista. Finanssisek­tori varas­taa poli­itikko­jen avul­la muil­ta sek­tor­eil­ta. Palkkioina ja bonuksi­na jae­tut rahat oli­vatkin mei­dän. Työeläkey­htiöt ovat samoin jaka­neet eläke­varo­jamme sato­jen­tuhan­sien palkkioina hal­li­tuk­sen­sa jäsenille.

    Yllä­ty­itkö? Ottaa velkaa, ei pysty mak­samaan, mak­saa velkaa velal­la, kunnes kaik­ki luot­to on käytet­ty. Lainaa riskil­lä. Saa voit­toa. Saa bonuk­sia. Tuh­laa ne. Jatkaa riskinot­toa. Ris­ki toteu­tuu joku ker­ta. Lop­putu­los on aina sama ennem­min tai myöhemmin. 

    Mitä pitää tehdä? Jokaisen val­tion pitää hoitaa omat pankkin­sa ja pelurin­sa parhaal­la kat­so­ma­l­laan taval­la. Samoin Suomen. Eli ei sent­tiäkään val­u­ut­taa maas­ta pois vaan täysi säästö päälle, jot­ta laman aikana on edes hie­man elvy­tys­varaa. Lamaa ei voi­da vält­tää mil­lään taikatem­puin. Siitä pitää vain selvitä.

  33. tpyy­lu­o­ma kir­joit­ti: “onko noi­ta juri­disia ali­jäämävelvoit­tei­ta koskaan nou­datet­tu mis­sään pitkässä juoksussa?”

    Kai on ollut eri­laisia vai­hei­ta — joskus kyl­lä, joskus ei. Yhteis­val­u­u­tas­sa tuol­lainen peli ei vetele, sil­lä val­u­u­tan vakaus on yksi keskeinen peri­aate, jos­ta luop­umi­nen muut­taisi koko jär­jestelmän perus­teet toisiksi.

  34. Mil­lään rahapoli­it­tisil­la toimil­la ei saa­da Euroop­paa pitkäkestoiselle kestävälle kehi­tyk­selle. Vaik­ka palautet­taisi­in kaik­ki van­hat val­u­u­tat ja uloskir­jat­taisi­in velat. Ei silti pär­jä­ta muille pelureille. Se pitäisi nyt jo tajuta.

    Euroop­palaiset päät­täjät ovat nyn­nyjä ver­rat­tuna Kiinaan ja Usaan. Nyt ollaan oikeasti niin kuses­sa että tarvi­taan tuon­tikiel­to­ja aasi­as­ta ja öljykent­tien val­taus­ta lähi-idästä.

  35. Yksi tapa voisi olla pistää jokainen kansane­dus­ta­ja aluk­si askartele­maan tas­apain­os­sa ole­va bud­jet­ti ensivuodelle. Joku val­is­tunut Hesarin toimit­ta­ja voisi aloit­taa vaik­ka pistämäl­lä poli­itikot han­kalaan tilanteeseen ja alkaa oikeasti vaa­ti­maan oikei­ta ehdo­tuk­sia. Onhan tuo jään­mur­ta­ja yksi säästö, mut­ta sit­ten puut­tuu vielä 99,9% tarvit­tavas­ta tasapainotuksesta.

    Sit­ten nämä vaan net­ti­in näkyvi­in ja aloite­taan keskustelu eduskunnassa.

    Nyt Kaik­ki poli­itikot mukaan lukien Osmo halu­aa lakaista ongel­maa vaan maton alle ja toivoa, että seu­raavi­in vaalei­hin selvit­täisi­in täl­lä vir­i­tyk­sel­lä jotenkin.

  36. Raimo K: Voisimme toki, mut­ta mil­lä rahal­la, kun vien­ti ei vedä? 

    Jos raha on arvokas­ta ja siitä on pulaa, voi keskus­pank­ki painaa lisää rahaa. Raha on vain vai­h­don väline. Min­ulle on ihan sama saanko palkkaa 100 vai 1000 vai 10000 yksikköä kuus­sa. Pääa­sia että hom­ma toimii, talous pyörii ja ihmiset käyvät töis­sä. Ei pitäisi olla vaikeaa.

    Sitä en ymmär­rä että kaik­ki jäävät koti­in istu­maan ja itkemään kun ei ole rahaa, saati että joku kasvo­ton ulkoinen taho ryhtyy määräilemään mitä pitää tehdä.

    Talous on pitkälti psykolo­giaa, ja minus­ta tämä eurokri­isi on pohjim­mil­taan val­lan ja rahan kah­mimista liikepankeille ja komis­sioille pelot­telun ja uhkailun varjolla. 

    EU:n yhteistyö on pohjim­mil­taan hyvä ja kan­natet­ta­va asia, mut­ta mis­sään tapauk­ses­sa Suomen ei tule suos­tua val­lan ja var­al­lisu­u­den luovut­tamiseen tun­tem­at­tomille ulkoisille tahoille.

  37. tpyy­lu­o­ma:
    Ihmette­len muu­tamien kom­ment­tien kiukkuista sävyä, tässä pitäisi nyt päät­täjien keskit­tyä asioi­hin, mitä Ode minus­ta hyvin tekee puheenvuorossaan. 

    Oden puheen­vuorossa on paljon järke­viä asioi­ta. Valitet­tavasti se tun­tuu minus­ta listal­ta asioista joi­ta euroop­palainen talous­poli­it­ti­nen johto ei ymmär­rä tai joista se ei väl­itä, enkä näe mitään syytä enää edes toivoa että he oli­si­vat lin­jaansa muuttamassa.

  38. Tuo­ta noin, ensik­sikin, puhe oli asi­aa. Toisek­si, Tom­mi U:n kom­ment­ti oli myös hyvä. 

    Key­nesin ana­lyysin poh­jal­ta tul­ti­in jo joskus 60-luvul­la siihen tulok­seen, että rahapoli­ti­ikan rooli on ratkai­se­va fiskaalisen sijaan, eli ali­jäämäisiä bud­jet­te­ja ei voi oikein suositel­la muuten kuin sil­loin kun lik­vidi­teet­tiansa uhkaa.

    Nyt ei ole tulos­sa lamaa muual­la kuin Etelä-Euroopas­sa, mis­sä nimel­lispalkat ovat velka­ku­plan jäljiltä liian suuret. Niiden alen­t­a­mi­nen on kivu­lias­ta, kos­ka poruk­ka on tot­tunut saa­maan tah­ton­sa läpi polt­top­ul­lo­ja heittelemällä.

    Euron romut­ta­mi­nen ja siitä irtau­tu­mi­nen ei kuitenkaan aut­taisi Suomea. Ei Suomen ongel­ma ole mikään mas­si­ivi­nen vai­h­to­taseen ali­jäämä, vaan julkisen sek­torin ali­jäämä, joka muut­tuu myös velka­kri­isik­si, jos etelän maid­en kri­isi ei tal­tu. Eikä tässä ole edelleenkään Euron kri­i­sistä kyse, vaan päin­vas­toin, Euro on vah­va kuin mikä. Ok, kesästä on tul­tu ylös hyvän tois­takym­men­tä pros­ent­tia, mut­ta eikö tämän päin­vas­toin pitäisi merk­itä hyvää näille eteläisille maille?

    1. Kun eurol­la on kel­lu­va kurssi, euron arvo aset­tuu tasolle, joka osa­puilleen tas­apain­ot­taa Euro­maid­en yhteisen vai­h­to­taseen muuhun maail­maan näh­den. Kos­ka euroa käytetään reser­vival­u­ut­tana, yhteinen vai­h­to­tase muo­dos­tuu väk­isin vähän ali­jäämäisek­si, mut­ta ei paljon. Niin­pä oli­ivi­maid­en ali­jäämä (siis vai­h­to­taseen) johtuu tois­t­en euro­maid­en, ennen kaikkea Sak­san, mut­ta aiem­min myös Suomen, yli­jämistä. Siis noin osa­puilleen, mut­ta ei tarkasti.

  39. ” On kansan­taloudelli­nen fak­ta, ettei voi olla vai­h­to­taseen ali­jäämiä ilman yli­jäämiä eikä voi olla yli­jäämiä ilman alijäämiä.”
    Eivät euro­maat käy kaup­paa vain keskenään- teo­ri­as­sa olisi mah­dol­lisu­us, että kaikkien euro­maid­en kaup­patase olisi joko yli- tai alijäämäinen.
    Mitä tulee noi­hin sank­tioi­hin — kuka ne muka aset­taisi, onhan perus­sopimuk­ses­sa nytkin rajat velka­an­tu­miselle ja bud­jet­tial­i­jäämille ! Suuretkin val­tiot viit­taa­vat sään­nöille kintaalla.
    Ja miten konkurssi­val­tio mak­saisi sakot? Var­maan lainaisi sakottajiltaan..

  40. tpyy­lu­o­ma:
    Ihmette­len muu­tamien kom­ment­tien kiukkuista sävyä, tässä pitäisi nyt päät­täjien keskit­tyä asioi­hin, mitä Ode minus­ta hyvin tekee puheenvuorossaan.

    Min­ua ainakin kiukut­taa se, että Osmokin, kuten kukin puhu­ja vuorol­laan, keskit­tyy vain haukku­maan muiden puoluei­den esit­tämää tai löpisemään tyhjää Sak­san yli­jäämien vaiku­tuk­sista euron arvoon. Kukaan eduskun­nas­sa ei tuo yhtään konkreet­tista esi­tys­tä siitä, miten yletön julki­nen velka­an­tu­mi­nen, joka on koko kri­isin ydin, laite­taan kuri­in. Tuon kuri­in­lait­tamisen voi aivan oman eduskun­nan päätöksin aloit­taa Suomes­ta lait­ta­mal­la omat menot kuriin.

  41. Osmo Soin­in­vaara:
    Kun eurol­la on kel­lu­va kurssi, euron arvo aset­tuu tasolle, joka osa­puilleen tas­apain­ot­taa Euro­maid­en yhteisen vai­h­to­taseen muuhun maail­maan nähden. 

    Olet­taen että muut val­u­u­tat kel­luu, mitä läh­eskään kaik­ki eivät tee. Viimeisim­pänä nyt Sveitsin frangi.

    1. Jos euro kel­luu, sen arvo muuhun maail­maan aset­tuu vapaasti, eikä tähän ole vaiku­tus­ta sil­lä, miten niiden val­u­ut­to­jen keskinäiset suh­teet suh­tau­tu­vat toisi­in­sa. Eri asia on tilanne, jos­sa jokin iso val­u­ut­ta (kiina) sido­taan johonkin tiet­tyyn val­u­ut­taan (dol­lari)
      Euroalueen vai­h­to­tase on ollut jok­seenkin tasapainossa.

  42. Odelle kak­si kysymystä.

    Mik­si pahek­sut julkisen talouden 0,5% rak­en­teel­lisen ali­jäämän ylära­jaa? Meil­lähän on iät ja ajat ollut 3% nimel­lisen ali­jäämän rajoi­tus. Eihän tuo uusi suh­dan­neti­lanteesta puhdis­tet­tu rajoite hirveästi poikkea aiem­mas­ta. Ja ei koske meitä juuri lainkaan, kos­ka VVM las­kee, että Suomen kestävä kehi­tys vaatii 4% rak­en­teelli­nen ylijäämän.

    Vaa­dit setelira­hoi­tus­ta ja syytät sak­salaisia, että sitä ei voi­da käyt­tää. Pitäisikö kuitenkin sak­salais­ten syyl­listämisen lisäk­si muis­taa EU:n Euroa ja EKP:tä koske­vat sopimuk­set? Setelira­hoi­tus rikkoo selkeästi sopimuk­sia ja on EKP:n man­daatin vas­taista. Vai eikö sopimuk­sil­la ole mitään merkitystä?

  43. Talouden nopea kehi­tys, niin kasvu kuin myös muu­tok­set eri osa-aluei­den välil­lä, vaatii hyvää pääo­man saatavu­ut­ta eli pääo­ma­markki­noi­ta, jot­ka eivät ole liian rajoit­tavia. Tämä on ollut perusti­lanne pitkään ja maa, joka rajoit­taa pääo­man liikkeitä rajoit­taa kasvun mah­dol­lisuuk­sia. Pääo­man vapaa liikku­mi­nen on kuitenkin johtanut myös pahoi­hin vääristymi­in, joi­ta on kär­jistänyt aiem­pi­en vuosien liika luot­ta­mus rahamarkkinoihin.

    Viime vuosikym­meninä ovat ylilyön­nit kehit­tyneet todel­la pahoik­si. Kulut­ta­jat ja kulu­tuk­seen käytet­tävien varo­jen ansait­si­jat ovat eriy­tyneet liiak­si. Velkaa on liikaa monil­la yksi­ty­ishenkilöi­den ryh­mil­lä, monil­la yri­tyk­sil­lä ja monil­la val­tioil­la. Jokaisel­la velal­la on myös anta­jansa ja heil­lä on ollut syyn­sä jatkaa rahan tar­jon­taa. Kiina ja Sak­sa ovat voineet kas­vat­taa tuotan­toaan, kun ne ovat lain­oit­ta­neet osta­jia. Japanis­sa ja Ital­ias­sa val­tio on liikaa velkaa oman maan kansalaisille ja/tai yri­tyk­sille, Kreik­ka ja USA ovat kas­vat­ta­neet nopeasti kansan­talouden ali­jäämään­sä ja samal­la myös valtionvelkaa.

    Kaik­ki nämä velka­an­tu­mistren­dit ovat sidok­sis­sa tuotan­non ja kulu­tuk­sen tren­dei­hin. Velka­an­tu­mista ei voi­da käytän­nössä pysäyt­tää ilman että aiem­min velal­la elänei­den elin­ta­so rom­ah­taa eikä ilman että aiem­min yli­jäämää kerän­nei­den tuotan­to ale­nee nopeasti. Kreikan velka­an­tu­misen pudot­ta­mi­nen vähen­tää työtä Saksassa.

    Suo­mi on maail­man kannal­ta pieni tek­i­jä, joka ei heilu­ta paljon mui­ta, mut­ta Suomen talous on avoin ja voimakkaasti riip­pu­vainen muun maail­man taloud­es­ta. Elämme taval­la, jota emme voisi liki­mainkaan ylläpitää sul­je­tus­sa taloudessa, vaan hyv­in­voin­timme on aidosti riip­pu­vainen muista — ja tietysti myös itsestämme.

    Kun epä­tas­apain­o­jen on annet­tu kehit­tyä näin pahoik­si ja tren­dit vievät edelleen väärään suun­taan, ei ole help­poa tietä kuiv­ille. On käytän­nössä mah­do­ton­ta kor­ja­ta nopeasti tilan­net­ta niin, että kreikkalai­sista tulee kil­pailukykyi­nen kansa, joka ryhtyy ansait­se­maan sen, minkä on tot­tunut kulut­ta­maan. Sak­salaiset eivät puolestaan suos­tu kulut­ta­maan, sitä, minkä he halu­a­vat tuot­taa, mut­ta eivät ehkä enää jatkos­sa myöskään myy­dä sitä muille velak­si. Yhtälöt eivät tar­joa ratkaisuja.

    On mah­dol­lista elätel­lä key­ne­siläisiä haavei­ta ja yrit­tää vetää itse elvyt­tämäl­lä talous suos­ta, mut­ta siihen tarvi­taan sat­u­jen Mün­chausen, ei se reaal­i­maail­mas­sa onnis­tu, kun näin tiukkaan on joudut­tu. Väärin arvioitu yri­tys vie vain kokon­aan pin­nan alle. Menet­te­ly toimii eri­tyisen huonos­ti niin avoimes­sa taloudessa, kuin Suo­mi on.

    Paras tar­jol­la ole­va ratkaisu tun­tuu ole­van luop­umi­nen liioista haaveista hyväksyen, että ongelmia on, mut­ta tais­tellen jatku­vasti ja jous­tavasti vas­taan, jot­ta syöksy väl­tetään. Tilalle tulee pitkä heikko kehi­tys, mut­ta kuvitel­mat, että täys­rom­ah­duk­sen kaut­ta päästäisi­in niin nopeaan nousu­un, että se pitäisi hyväksyä, ovat vielä päät­tömämpiä kuin Mün­chaus­enin ihmeet.

    USA on yht­enä val­tiona kulkenut viime vuodet tätä matel­e­van kasvun reit­tiä onnistuen siedet­tävästi. EU:n päätök­sen­teko ja väli­neet eivät ole tähän valmi­it. Sik­si on suuri vaara sekä kyvyt­tömyy­destä päät­tää mitään, että vääri­in päätök­si­in ajau­tu­mis­es­ta, kun tulee pakko tehdä jotain. Vain pieni osa päätök­sistä on sit­tenkään aivan niin kiireel­lisiä, kuin hel­posti väitetään. EU:n päätök­sen­teon hitaud­es­ta ollut myös hyö­tyä, kun se on aut­tanut vält­tämään liikaa hötkyilyä.

  44. Hyvää tek­stiä Soin­in­vaar­al­ta. Suomes­sa oli 90-luvun alus­sa 10 % ali­jäämäi­nen julki­nen sek­tori ja liki 17 % työt­tömyys. Olisi ollut haus­ka kat­soa kun ali­jäämä olisi yritet­ty pitää 0,5 %:ssa. Ja sit­ten tuos­ta val­u­u­tan ulkoisen arvon merk­i­tyk­ses­tä; ks. Suo­mi 90-luvun alku, Ruot­si 2000-luvul­la, Argen­ti­ina 2000-luvun alku, Islanti 2000-luku…ääh. Ei tämä ole joillekin tosi­a­sioi­ta koske­va kysymys, vaan oman edun kysymys tai sit­ten lap­su­u­den trau­moista johtu­va (kouluk­iusat­tu, ei-rakas­ta­vat van­hem­mat yms.).

  45. Fran­gi on nyt sidot­tu euroon, Rem­nibi on sidot­tu val­u­ut­tako­ri­in. Ja vaik­ka Rem­nibi olisi kiin­ni vain taalas­sa, niin vai­h­to­taseen vuok­si taalan täy­tyy heiken­tyä vas­taavasti suhteis­sa mui­hin val­u­ut­toi­hin, käytän­nössä euroon. Euron vahvis­tu­mises­sa suh­teessa taalaan viime vuosikymmenel­lä oli kyse tästäkin.

  46. Muuten, jos val­u­ut­ta kel­luu niin val­u­ut­ta-alueen palkkata­son leikkaami­nen ei vaiku­ta kil­pailukykyyn, kos­ka val­u­ut­ta vas­taavasti vahvistuu.

  47. Ere­hdyin kir­joituk­ses­ta, kos­ka Key­nesin oppia tai käsi­tys­täni siitä olen avan­nut tässä: http://hermiitti.blogspot.com/2011/03/elaako-suomessa-keynesilainen.html

    Lisäk­si täl­lään tähän vielä Uusi Suo­mi blo­giverkkoon kir­joit­ta­mani kir­joituk­sen, jos se tääl­lä herät­täisi enem­män keskustelua?

    …,

    Hal­li­tus sai näem­mä luot­ta­mus­lauseen selvin äänin, mut­ta nyt en kir­joi­ta siitä, vaan halu­an ava­ta keskustelua aiheesta Euro-alueen kri­isi, jon­ka voi käsit­tää myös läh­es globaali­na talouskri­is­inä. Olen sitä mieltä, että globaali markki­na­t­alous ei ole täl­lä het­kel­lä läh­eskään kestävän talouske­hi­tyk­sen mukaista mis­sään mielessä uno­hta­mat­ta ympäristönäkökulmaakaan.

    Suomen val­tion­taloudessa on osana Euro-aluet­ta merkit­täviä ongelmia, joista suurin on ehkä se, että Suomen jako­vara haetaan nykyään val­tion­velkaa vas­taan eikä esimerkik­si vien­tikau­pas­ta enää niinkään. Syyt Suomen raskaaseen velka­an­tu­miseen ovat var­maankin paljolti siinä, että arvopoli­it­tisin päätöksin ei ole kyet­ty har­joit­ta­maan oikeu­den­mukaista ja kansakun­nan edun mukaista vero­tus­ta. Vero­taak­ka pitäisi aset­taa mak­sukyvyn mukaan eikä sil­loin ole järkeä, että pääo­mat­u­lokeis­ari mak­saa alem­mal­la vero­pros­en­til­la veroa kuin ammat­ti­taitoinen duu­nari. Arvopoli­ti­ikkaa ja parem­pio­saisen kansan nuoleskelua vero­jen aset­ta­mi­nen liian alhaisel­la tasolle mielestäni selvästi on.

    Euro-alueessa on myös keskeinen ongel­ma muiden lähin­nä Välimeren seudun maid­en lep­su talous­poli­ti­ik­ka, jos se on sitä Suomes­sakin. Enää velkaa ei kai ote­takaan sil­lä mielel­lä val­tio­ta­sol­lakaan, että val­tion­vel­ka pitäisi mak­saa pois. Tämä lep­suilu hel­posti siir­tyy myös kun­tapoli­ti­ikkata­sol­la puhu­mat­takaan koti­talouk­sien velka­an­tu­mis­es­ta. Velkat­aloudelle pitää tul­la lop­pu ja kansalle iskois­tet­ta­va päähän kohtu­ullisu­u­den­ta­jun ilosanomaa, vaik­ka kroisok­sia saa mielestäni olla, kun­han varsinkaan joulu­na velkaiset koti­taloudet eivät joudu tin­kimään ruokakuluista.

    Itse olen velka­an­tunut, mut­ta ajat­telin mak­saa velka­ni myös pois joskus, mikä lie­nee täysin vieras aja­tus yhä use­am­malle Euro-alueen kansalaiselle tänä päivänä? Suomes­sa puolestaan las­ke­taan liikaa tule­vien BKT-luku­jen varaan, kos­ka oletet­tavaa on, että ne laskel­mat eivät toteudu, jos vaik­ka ajat­telee vain esimerkik­si julk­ishallinnon liki 60 pros­entin osu­ut­ta BKT:sta täl­lä het­kel­lä. Suo­mi on kaiketi hyvä maa, mut­ta velkat­alous tekee siitä joillekin hel­vetin, mut­ta toiv­ot­tavasti pojista ja tytöistä kum­minkin polvi paranee…

    Antaa palaa kom­ment­te­ja, ettei mene sanat ihan hukkaan.

  48. Her­mi­it­ti:
    ´snip´
    Suomes­sa puolestaan las­ke­taan liikaa tule­vien BKT-luku­jen varaan, kos­ka oletet­tavaa on, että ne laskel­mat eivät toteudu, jos vaik­ka ajat­telee vain esimerkik­si julk­ishallinnon liki 60 pros­entin osu­ut­ta BKT:sta täl­lä het­kel­lä. Suo­mi on kaiketi hyvä maa, mut­ta velkat­alous tekee siitä joillekin hel­vetin, mut­ta toiv­ot­tavasti pojista ja tytöistä kum­minkin polvi paranee…

    Antaa palaa kom­ment­te­ja, ettei mene sanat ihan hukkaan. 

    Voihan sitä ajatel­la julkisen hallinnon 60% osu­ut­ta BKT:stä, mut­ta todel­lisu­udessa julkisen hallinnon osu­us on noin 20–30%.
    Mitä ajatel­laan seuraavaksi?

  49. Osmo:

    Kun eurol­la on kel­lu­va kurssi, euron arvo aset­tuu tasolle, joka osa­puilleen tas­apain­ot­taa Euro­maid­en yhteisen vai­h­to­taseen muuhun maail­maan nähden.

    Ei mis­sään nimessä! Ne alueet velka­an­tuu, mitkä kulut­taa enem­män ku ne tuot­taa ja ne alueet kas­vat­taa reserve­jä, jot­ka tuot­taa enem­män ku ne kulut­taa. Ei oo mitään sään­töö tai mekanis­mia, joka estäs tän.

    Tää on ihan sama jut­tu ku nyt vaik­ka yksilöi­den välil­lä. Jotkut ottaa nyt velkaa ja jotkut antaa lainaa.

    tpyy­lu­o­ma:

    Muuten, jos val­u­ut­ta kel­luu niin val­u­ut­ta-alueen palkkata­son leikkaami­nen ei vaiku­ta kil­pailukykyyn, kos­ka val­u­ut­ta vas­taavasti vahvistuu.

    Riip­puu siitä miten keskus­pank­ki reagoi.

  50. Setelira­hoituk­sen ongel­ma on , että sitä ei voi oikeasti toteut­taa setelitä painamalla.Niitä kun on lik­keel­lä alle 1% rahan määrästä eikä setelit ole enää olen­nainen osa rahat­alout­ta eikä niiden käyt­töä voi­da juuri lisätä

    Niin­pä setelira­hoituk­sen keinok­si jäisi esim että EKP ostaa ongel­ma­maid­en velkakirjoja

    Tähän taas liit­tyy ongel­ma, että näin voidaan kiertää sijoittajavastuu.

    Markki­noil­ta van­ho­jen velka­kir­jo­jen ost­a­mi­nen toi mukana sjoit­t­javas­tu­u­ta, mut­ta uusien ost­a­mi­nen val­ti­ol­ta nimell­ish­in­taan siirtäisi sijoit­ta­javas­tu­un EKP:lle ja sitä kaut­ta veronmaksajille

  51. “Syyt Suomen raskaaseen velka­an­tu­miseen ovat var­maankin paljolti siinä, että arvopoli­it­tisin päätöksin ei ole kyet­ty har­joit­ta­maan oikeu­den­mukaista ja kansakun­nan edun mukaista verotusta”

    Veropo­h­ja rapau­tuu koko ajan. Palkko­jen osu­us bkt:ta on laskenut n 50 % iin ja läh­es koko veror­a­situs on siir­tynyt palka­nsaa­jan vastuulle

    Toinen veropo­h­jaa rapaut­ta­va ilmiö on ilmainen ja pimeä työ

    Työkkäri ja koulut välit­tävät ilmaista orjatyövoimaa ja määrä kas­vaa koko ajan

    Vuodessa jo n 300000 henkilöä tekee yri­tyk­sen näkökul­mas­ta ilmaista työtä eli val­to mak­saa kulut, mut­ta tuo­ton perii yritys

    Lisänä ovat pimeää työtä tekevät ulko­maalaiset, joi­ta on arvi­ol­ta 30000–70000 , tarkaa lukua ei kukaan tiedä, EK:n jäsen tiedustelus­ta voi jotain päätellä

    Kun meil­lä tehdään suuria määriä palkaton­ta työtä niin se huonon­taa huolto­suhdet­ta ja alen­taa verotuloja

  52. jos kuvit­telette nyhtävänne enem­män vero­ja esimerkik­si men­estyneiltä yrit­täjiltä niin väärässä olette.

    Suomes­sa on jo aivan maail­man huip­pu­lu­okan vero­tus. Ei muu­ta kuin pääo­maverot tap­pi­in niin saadaan suo­ma­laiset men­estys­fir­mat myy­tyä ulko­maille. Toisaal­ta, täl­löin­hän pidem­mäl­lä tähtäimel­lä tulo­erot vähenevät, kun raharikkaat lopet­ta­vat tien­aamisen ja siir­tyvät kertarahastukseen.

    Sama jut­tu pienyrit­täjien kohdal­la. Jos verot nousee niin pitää siir­tyä osin­gon­jaosa esimerkik­si alvit­tomien tietokonei­den job­baamiseen lähipi­ir­ille, saa­han ne pikku­ra­hat sil­läkin taval­la kotiutet­tua ja täysin ilman veroja.

  53. Raimo K: Voihan sitä ajatel­la julkisen hallinnon 60% osu­ut­ta BKT:stä, mut­ta todel­lisu­udessa julkisen hallinnon osu­us on noin 20–30%.
    Mitä ajatel­laan seuraavaksi?

    Tsori, julk­isy­hteisöistä oli puhe, jot­ka ovat käsit­tääk­seni julk­ishallinnon alaisu­udessa. Kiitos kum­minkin korjauksesta.

  54. Onko kukaan esit­tänyt, etä EKP ostaisi val­tioiden erään­tyviä velka­kir­jo­ja vain vajaal­la arvol­la? Täl­löin­hän sijoit­ta­javas­tuu toteu­tu­isi helpol­la mekanismilla.

  55. Tom­mi Uschanov:

    Aut­taa ain­oas­taan se, että joku alkaa kulut­taa sen sijaan että kaik­ki lop­ut­tomi­in säästävät. .

    Tämän jonkun kai pitäisi olla kiinalaiset? Mut­ta miten saame hei­dät kuluttamaan?

  56. Her­mi­it­ti: Tsori, julk­isy­hteisöistä oli puhe, jot­ka ovat käsit­tääk­seni julk­ishallinnon alaisu­udessa. Kiitos kum­minkin korjauksesta. 

    Halu­at ilmeis­es­ti saivarrella.
    No, siis julkisen sek­torin osu­us BKT­stä Suomes­sa vuon­na 2009 oli 20% (Wikipedia). Julkisen sek­torin osu­us työvoimas­ta oli 27%.
    Hallinnon osu­us julkises­ta sek­torista on ilmeis­es­ti noin 4–5%, kun­nis­sa yleis­es­ti noin 4%.

  57. Raimo K:

    Voihan sitä ajatel­la julkisen hallinnon 60% osu­ut­ta BKT:stä, mut­ta todel­lisu­udessa julkisen hallinnon osu­us on noin 20–30%.
    Mitä ajatel­laan seuraavaksi?

    Julkisen sek­torin BKT-osu­us tuotan­nos­ta on tuo sanomasi n. 20%, mut­ta kyl­lä julk­isten meno­jen osu­us BKT:stä on lähel­lä tuo­ta kyseenalais­taa­masi 60%-lukua.
    (2010 Julk­isten meno­jen osu­us BKT:sta 55,3 %, lähde Tilastokeskus).

  58. pekka:
    Raimo K:

    Julkisen sek­torin BKT-osu­us tuotan­nos­ta on tuo sanomasi n. 20%, mut­ta kyl­lä julk­isten meno­jen osu­us BKT:stä on lähel­lä tuo­ta kyseenalais­taa­masi 60%-lukua.
    (2010 Julk­isten meno­jen osu­us BKT:sta 55,3 %, lähde Tilastokeskus). 

    Julk­i­sista menoista aika suuri osa on tulon­si­ir­to­ja yksi­tyiselle sek­to­rille ja yksi­ty­isille ihmisille.
    Julki­nen sek­tori ei ole puol­ta kansantaloudesta.

  59. Ja jospa kaik­ki jot­ka väit­tävät vero­tuk­ses­ta (tai mis­tä tahansa fak­tu­aalis­es­ta) sitä tai tätä käyt­täi­sivät lähteitä, niin ei olisi ihan juu­pas-eipäs ‑tasoa tämä keskustelu.

  60. Raimo K,

    Mitä jos kir­joi­tan, että brut­tokansan­tuot­teesta noin 55 pros­ent­tia kuluu julk­isy­hteisö­jen pyöri­tyk­seen? Olen pahoil­lani, että en ole kyen­nyt ilmaise­maan itseäni tarpeek­si selvästi, kos­ka nämä asi­at ovat hie­man epä­selviä itsellekin.

    http://www.findikaattori.fi/19/?show=teema

    Vien­nin merk­i­tyk­ses­tä seuraavassa:
    http://www.findikaattori.fi/33/?show=teema

    http://www.suomenpankki.fi/fi/suomen_pankki/ajankohtaista/tiedotteet/Pages/tiedote46_2011.aspx

Vastaa käyttäjälle Raimo K Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.