Olivatko Venäjän vaalit rehelliset?

YouTubessa on esitet­ty usei­ta videoita siitä, miten Venäjäl­lä on lisät­ty ääniä uur­naan. Fuskat­tu siis on, mut­ta onko tämä niin laa­ja-alaista, että sil­lä on merk­i­tys­tä? Entisenä tilas­toti­eteil­i­jänä min­ulle tuli välit­tömästi mieleen, että jos tulok­set esitetään äänestysalueko­htais­es­ti ja jos suurim­mas­sa osas­sa äänestysaluei­ta tulok­set ovat rehellisiä, fuskaamisen määrä on esti­moitavis­sa. Jollekin toisellekin on näköjään tul­lut sama ajatus.

Oheises­sa blo­gis­sa esitetään aika raskas syyte. Kir­joit­ta­ja on syn­type­r­ältään neu­vos­toli­it­to­lainen ja opiskelee kansan­taloustiedet­tä Helsingissä.

Olen­naista on todis­telus­sa on, että äänestysak­ti­ivi­su­u­den jakau­ma on aivan kum­malli­nen. Jos kyse olisi homogeenis­es­ta maas­ta, asia olisi täl­lä todis­tet­tu. Voi kuitenkin olla, että Venäjäl­lä on aluei­ta, joil­la van­haa tapaa nou­dat­taen kaik­ki todel­la käyvät äänestämässä, eikä tässä tarvitse sinän­sä olla mitään epäre­hellistä. Van­ho­ja tapo­ja muis­sakin asiois­sa nou­dat­tavia aluei­ta nimit­täin on. Niin­pä johtopäätösten tekem­i­nen vaatisi tarkem­paa tutkimus­ta siitä, mis­sä nuo hyvin korkei­den äänestysak­ti­ivi­suuk­sien alueet sijaitsevat.

Se, että korkea äänestysak­ti­ivi­su­us ennus­taa val­ta­puolueen hyvää men­estys­tä, ei todista vielä mis­tään väärin­pelu­us­ta, vaik­ka sopi­ikin syytteeseen.

Aiem­mis­sa vaaleis­sa sen sijaan on fuskat­tu aivan selvästi, kos­ka äänestysak­ti­ivi­su­us­jakau­ma on ”piikikäs” niin, että viidel­lä jaol­liset äänestyspros­en­tit ovat selvästi yliedustet­tu­ja. Sel­l­aista ei saa aikaan kuin hallinnol­lisil­la päätök­sil­lä yhdis­tet­tynä ilmi­selvään taita­mat­to­muu­teen ja koke­mat­to­muu­teen avoimes­ta yhteiskunnasta.

57 vastausta artikkeliin “Olivatko Venäjän vaalit rehelliset?”

  1. Avaa vähän. En ymmär­rä tuo­ta viidel­lä jaol­lisu­ut­ta tässä yhteydessä.

    1. Selvä yliedus­tus oli äänestyspros­en­teil­la, jot­ka oli­vat 70, 75 80 ja 85. Mik­si niitä on selvästi enem­män kuin vaikka­pa 69, 71, 74, 76, 79, 81, 84 ja 86 pros­ent­tia? Jos nämä määräy­ty­i­sivät sat­un­nais­es­ti sen mukaan, miten äänestäjiä nyt sat­tuu paikalle tule­maan eikä ulko määrä­tysti, jakau­mat oli­si­vat tasaisempia.

  2. Toi data yhdis­tet­tynä todis­teisi­in tapah­tuneesta vilpistä heit­tää melko synkän var­jon noiden vaalien ylle. Toki on mahol­lista, et outo data sat­tuis selit­tymään Venäjän alueel­liseen jakau­tu­miseen ja äänesty­s­paikko­jen kokoi­hin ja eroi­hin liit­tyvil­lä teknisil­lä yksi­tyisko­hdil­la, mut en pitäis kauheen toden­näkösenä anne­tu­il­la tiedoilla.

    Tää on ihan mie­lenki­in­to­nen havain­to blo­gin kom­ment­tiosas­tol­ta, sikäli kun pitää paikkansa:

    “Suurim­mat ongel­mat ovat autori­taaris­es­ti hal­li­tu­il­la alueil­la etelässä ja osin muual­lakin, pie­nil­lä maaseu­tu­paikkakun­nil­la ja myös Mosko­vas­sa jos­sa tulok­set alueelta toiselle poikke­vat todel­la paljon: siel­lä mis­sä ei ollut rapor­toitu väärinkäytök­siä, YV sai keskimäärin vain 23% äänistä (koko kaupun­gin viralli­nen luku 46%), samoin siel­lä mis­sä oli sähköi­nen äänestyskone YV ei saanut (Mosko­vas­sa) mis­sään yli 31% äänistä”

    Eli jos olis sel­kee kor­re­laa­tio vilpistä kiin­ni­jäänei­den äänesty­s­paikko­jen ja YV:n suuren äänio­su­u­den välil­lä, sat­tuma olis taas entistä epä­to­den­näkösem­pi seli­tys. Sama logi­ik­ka äänestyskone­havain­non osalta.

  3. Vähän kum­mallisia luku­ja, mut­ta kyl­lä pain­oa pitäisi antaa myös mielipi­deky­se­ly­ille ! Alek­san­teri Insi­tuutin Markku Kivi­nen kyl­lä sanoi, että vaalin tulok­set vas­ta­si­vat melko hyvin ennakkoky­se­lyjä (myös puolueet­tomien taho­jen, esim Carnegie Cen­ter), eikä hän uskonut 20% vilp­pi­in. Carnegie muuten ennusti ennen vaale­ja Putinin puolueelle jopa yli 50% äänistä.
    Venäjän oppo­si­tion ongel­ma on sen hajanaisu­us ja ris­tiri­itaisu­us. Suurin oppo­si­tio puolue on entiset kom­mu­nis­tit ja tuskin kukaan län­nessä halu­aa heitä val­taan. Myöskään Limo­nenkon kansal­lisvbol­se­visti­nen puolue vaikut­taa ilmeis­es­ti jopa rasis­tiselta. Län­simielisen Jablokon ongel­ma on sen melko pieni kan­na­tus ja samais­tu­mi­nen 1990-luvun oligarkkeihin.

  4. Osmo: “Niin­pä johtopäätösten tekem­i­nen vaatisi tarkem­paa tutkimus­ta siitä, mis­sä nuo hyvin korkei­den äänestysak­ti­ivi­suuk­sien alueet sijaitsevat.”

    Tuo blo­gi on refer­aat­ti venäläis­lähteistä, joi­hin on viit­teet lopus­sa. Ainakin tuol­la blo­gin kom­menteis­sa mainit­ti­in, että Venäjän vasal­li­val­tiot mm. Tset­se­nia, oli kovin innokas Yht­enäisen Venäjän kannattaja.

  5. Venäjäl­lä on var­maa vain epävarmuus.

    (Kun Venäjäl­lä alkaa raa­ka-aineet lop­pua, joil­la Venäjä elää, niin mitä sitten?)

    “Jos raka­s­tat rauhaa , valmis­taudu sotaan.”

    Eiköhän tämä taas ole yksi hyvä esimerk­ki, mik­si mei­dän kan­nat­taa pitää NATO-optio ja jopa miet­tiä NATO:oon liittymistä.

  6. Tuo viimeis­ten luku­jen nol­lien ja vitosten yliedus­tus on ainakin lääketiel­li­sis­sä mit­tauk­sis­sa hyvin yleistä. Esimerkik­si “End-dig­it pref­er­ence in blood pres­sure record­ings of patients with ischaemic heart dis­ease in pri­ma­ry care” tutkimuk­ses­sa havait­ti­in, että veren­paine­mit­tauk­sista 60 % päät­tyi nol­laan (pitäisi olla 10 %), joten vaalivilp­pi ei ole ain­oa mah­dolli­nen seli­tys ilmiölle.

    1. Jaakk0,
      Noi­ta ei voi ver­ra­ta. Mit­taria lue­taan mityen lue­taan, mut­ta äänestyspros­ent­ti seu­raa jako­lasku­na tarkoista luvuista.

  7. Kyl­lä vaalit oli­vat rehelliset — sikäläis­ten kri­tee­rien mukaan.

  8. Markku af Heurlin:
    Kyl­lä vaalit oli­vat rehelliset – sikäläis­ten kri­tee­rien mukaan.

    Meinaat että oste­tut vaalivirkail­i­jat lisä­sivät rehellis­es­ti sovi­tun määrän ääniä?

  9. Kyl­lä yksi seli­tys saat­taisi olla sekin, että osa luvuista on pyöris­tet­tyjä ja osa ei.

    Venäjän tilanteesta saa parem­paa tietoa vaikka­pa Carnegie Cen­terin sivuil­ta. Tiedo­tusvä­lineil­lä on taipumus liiotel­la ja yksinker­tais­taa asioita.

    http://carnegie.ru/publications/?fa=46128

  10. Markku af Heurlin:
    Kyl­lä vaalit oli­vat rehelliset – sikäläis­ten kri­tee­rien mukaan.

    Venäjäl­lä vaalit oli­vat sikäläis­ten kri­tee­rien mukaan rehelliset Neu­vos­toli­itonkin aikoina.

  11. Soin­in­vaara:

    Aiem­mis­sa vaaleis­sa sen sijaan on fuskat­tu aivan selvästi, kos­ka äänestysak­ti­ivi­su­us­jakau­ma on ”piikikäs” niin, että viidel­lä jaol­liset äänestyspros­en­tit ovat selvästi yliedustettuja.

    Ovathan ne piik­it siinä uusim­mas­sakin graafis­sa. Vähän maltil­lisemp­ina, ja sit­ten niiden näkyvyyt­tä peit­tää tuo “äänestysak­ti­ivi­su­us 100%” ‑piik­ki, johon kaik­ki muu graafis­es­ti skaalautuu.

  12. Osmo, pitäisikö Suomen/EU:n ulkopoli­it­tisen johdon mielestäsi reagoi­da tähän Venäjän vaalivilp­pi­in? Jos, niin miten? Jos ei, niin mik­si ei?

  13. Raaka­datan saa muuten osoit­teesta http://peregrins.com/elect/results.csv.gz, joten siitä vain tutki­maan tulok­sia tarkem­min. Raaka­datas­sa on mukana region, sub­re­gion ja lukumääriä jot­ka näyt­tävät eri puoluei­den kan­natuk­sil­ta. Yksi mah­dol­lisu­us olisi sovit­taa tuo­hon hier­arki­nen bino­mi­aal­i­malli, esim. R:ssä tyyliin 

    library(lme4)
    m = glmer(cbind(novotes, votes) ~ (1|region) + (1|subregion), family=binomial)

    … ja kat­soa region­ien ja sub­re­gion­ien var­i­anssi­para­me­tre­ja tarkasti, ja alueit­taisia sat­un­naise­fek­tien his­togram­me­ja (jot­ka siis ovat esti­moitu­ja äänestysak­ti­ivi­suuk­sia log­it-skaalal­la). Näin sik­si että pienet äänesty­s­paikat kohi­se­vat enem­män, joten vähän hölmöä on kat­soa äänestyspros­ent­te­ja suo­raan datas­ta normalisoimalla.

  14. Mainit­takoon vielä, että jos tehdään seu­raa­vat ole­tuk­set: (1) äänesty­s­paikko­jen koko on riit­tävän vinos­ti jakau­tunut, niinkuin se luul­tavasti on, eli pieniä paikko­ja on paljon ja muu­tamia isom­pia joukos­sa, (2) latent­ti äänestys­to­den­näköisyys vai­htelee sopi­vasti äänesty­s­paikoit­tain, (3) ihmiset sit­ten äänestävät tai eivät toi­sis­taan riip­pumat­tomasti, ja (4) mitataan äänestyspros­en­tit nai­ivisti jaka­mal­la annet­tu­jen äänien määrä poten­ti­aal­is­ten äänestäjien määräl­lä, … niin kyl­lä sinne sataan pros­ent­ti­in saa piikin syn­tymään ja viereen “nor­maal­i­jakau­man”.

    Ihan saman­näköistä en saanut kuin mitä blo­gis­sa on, mut­ta para­me­tre­ja on paljon viritet­täväk­si. Ja jos bonuk­se­na olete­taan vielä että pienis­sä paikois­sa äänestetään akti­ivisem­min, saadaan ehkä jotain saman­ta­paista kuin mitä havait­tu jakau­ma on.

    Eli näin (R:ssä):

    n =90000
    sizes = as.integer(10+1e6*rgamma(n, 1, rate=10000))
    hist(sizes, n=1000)
    hist(rbinom(n, sizes, rbeta(n, 80, 10))/sizes, n=100)

    Tämä ei nyt todel­lakaan todista Venäjän vaale­ja puolueet­tomik­si, eikä ole tarkoi­tuskaan. Mut­ta minus­ta tämä osoit­taa että blo­gis­sa rapor­toitu­jen jakau­mien piikkiä 100%:ssa tui­jot­ta­mal­la ei voi tehdä kovin var­mo­ja johtopäätöksiä.

    1. Janne Sinkko­nen
      Kaikissa mais­sa on pieniä äänestysaluei­ta. Mik­si tuo ilmiö pätee vain Venäjäl­lä? Miten äänestäjät osaa­vat suun­nitel­la Venäjäl­lä akti­ivi­suuten­sa niin, että noiden viidel­lä jaol­lis­ten äänestyspros­ent­tien toden­näköisyys kas­vaa noinkin paljon?

  15. Pekka Pes­si: Meinaat että oste­tut vaalivirkail­i­jat lisä­sivät rehellis­es­ti sovi­tun määrän ääniä?

    “Sikäläis­ten kri­tee­rien mukaan” — Se oli kir­jalli­nen lain­aus Väinö Nuorte­van tekos­es­ta “Vot, Iivana” (1942). Oletin luk­i­joiden tun­te­van ko, kirjan.

  16. Alek­san­teri-insti­tu­ut­ti on laitos, joka on erikois­tunut nimeno­maan Venäjään. Lait­taisin tässä huo­mat­tavasti enem­män pain­oar­voa sille, kuin esim. Iltale­hden pääkirjoitukselle.

    Vilp­piä tapah­tuu var­masti jonkin ver­ran kaikissa vaaleis­sa. Vihreil­lä Hau­ta­la pyrkii tekemään siitä venäläistrendin. (Mik­siköhän Hau­ta­lan kan­nan­oto­ssa jokainen kom­ment­ti Venäjän hallinnos­ta on negati­ivi­nen?) Yksi tapa hui­ja­ta on vaali­ra­hoituk­sen kaut­ta. Suomes­sa tutuk­si tul­lut. Pienet yhteisöt voivat hui­ja­ta, jos mah­dol­lista, oman edus­ta­jansa läpi jopa ääniä lisäämäl­lä tai pois­ta­mal­la. Suures­sa maas­sa tämä on vaikeam­paa, jos vaalitekni­ik­ka on sama. Yksi mikä pitäisi kieltää, on avus­tusten saami­nen ulko­mail­ta. Esim. Jablokonin kas­saan tulee USA:sta avus­tus­ta ja val­taan päästyään yrit­täi­sivät taa­tusti myy­dä kansal­lista omaisu­ut­ta rahoit­ta­jilleen. Vaalien pitäisi aina olla kansal­liset rahoi­tus­ta myöten.

  17. Minus­ta on täysin irrel­e­vant­tia kiis­tel­lä siitä, onko äänestys­tu­los väären­net­ty vai ei ja jos on, paljonko.

    Venäjäl­lä val­lan­pitäjien ei edes tarvitse väären­tää äänestys­tu­losta kun vaalien tulos on jo etukä­teen jär­jestet­ty pam­put­ta­mal­la oppo­si­tio sekä kieltämäl­lä kaik­ki var­teenotet­ta­vat ehdokkaat.

    Vaalit ovat siis jo lähtöko­hdil­taan 100%-sti vilpil­liset, joten kuse­tus itse äänestyk­sessä tai ään­ten­lasken­nas­sa on vain piste iin päälle.

  18. Osmo, en pidä mah­dot­tomana että Venäjäl­lä äänestysaluei­den koko­jakau­ma olisi eri­lainen kuin länsimaissa. 

    Mut­ta viidel­lä jaol­liset, jos eivät ole datan tasalukui­hin pyöristämis­es­tä aiheutunei­ta virheitä, ovat selvä osoi­tus vaalivilpistä. 

    En yritä todis­taa Venäjän vaale­ja puolueet­tomik­si. Kai se on selvää etteivät ne sitä olleet. Sen­si­jaan min­ua ärsyt­ti tiet­ty mutkien oikomi­nen data-ana­ly­y­sis­sä. Ei pien­ten lukumäärien analysoin­ti ihan niin suo­ravi­ivaista ole kuin blo­gis­sa on annet­tu ymmärtää.

  19. Kir­joitin yleisön toiveesta myös englan­ninkielisen ja hie­man laa­jem­man ver­sion tek­stistä: Siihen on lisät­ty kak­si uut­ta kuvaa­jaa viime sun­nun­tain vaaleista, jot­ka esit­tävät Yht­enäisen Venäjän kan­na­tus­jakau­maa kahdessa eri kaupungis­sa. Kuvat puhu­vat kyl­lä puolestaan.

  20. Sinkko­nen: “Mainit­takoon vielä, että jos tehdään seu­raa­vat ole­tuk­set: (1) äänesty­s­paikko­jen koko on riit­tävän vinos­ti jakau­tunut, niinkuin se luul­tavasti on, eli pieniä paikko­ja on paljon ja muu­tamia isom­pia joukos­sa, (2) latent­ti äänestys­to­den­näköisyys vai­htelee sopi­vasti äänesty­s­paikoit­tain, (3) ihmiset sit­ten äänestävät tai eivät toi­sis­taan riip­pumat­tomasti, ja (4) mitataan äänestyspros­en­tit nai­ivisti jaka­mal­la annet­tu­jen äänien määrä poten­ti­aal­is­ten äänestäjien määräl­lä, … niin kyl­lä sinne sataan pros­ent­ti­in saa piikin syn­tymään ja viereen “nor­maal­i­jakau­man”.”

    Jos tuo pitäisi paikkansa, pitäisi näkyä saman­lainen piik­ki 0%:ssa.

  21. Jotenkin vähän koomista, että yritetään hul­lu­na kek­siä jotain seli­tys­tä näille tilas­toille mikä ei liit­tys vilp­pi­in. Joo toki se on mah­dol­lista, että Venäjä on vaan kum­malli­nen tai siel­lä on käyny ihan usko­ma­ton tuuri viime­sis­sä vaaleissa.

    Eiks kuitenkin tärkein­tä oo se, mikä on ylivoimais­es­ti toden­näköisin seli­tys, eli että siel­lä on lisät­ty äänestys­lip­pu­ja uurni­in? Mitä väliä, että sen toden­näköisyys on 99%, eikä 100%?

  22. Tietääkö kukaan onko Venäjäl­lä vaale­ja valvo­mas­sa vaaleis­sa mukana ole­vien puoluei­den edus­ta­jat. Jos näin on niin se vilp­piä riskiä olennaisesti.

    Muuten Suomen äänestys­liputhan on erit­täin hel­posti väären­net­täviä ! Ei vesileimaa, merk­in­tä tehdään pospyy­hit­täväl­lä lyijykynällä.

  23. Pieniä äänestysaluei­ta voisi olla esim varuskun­nat ja sairaalat, jois­sa “vaali-avus­ta­jien” avus­tus on tehokkaim­mil­laan. Muitakin point­te­ja blo­gis­sa oli, mut­ta Osmo ei niihin puut­tunut (“Venäjältä puut­tuu vapaa tiedonväl­i­tys, oppo­si­tiop­uoluei­ta ei päästetä osal­lis­tu­maan vaalei­hin ja val­ta­puolueen kan­natuk­ses­ta 5–15 pros­ent­tiyk­sikköä on saatu vaaliväären­nök­sil­lä.”). Yhtä lail­la nuo muut koh­dat tekivät vaaleista epärehelliset.

  24. Timo, mik­si pitäisi näkyä nol­las­sa piik­ki? Ei min­ul­la sim­u­laa­tiois­sa näkynyt, pait­si jos äänestysak­ti­ivi­su­u­den var­i­anssin lait­toi tosi suurek­si tai keskiar­von selkeästi alle 50%:ksi.

    Art­turi B, onko tässä tarkoi­tus löytää datas­ta evi­denssiä vai pro­jisoi­da dataan omia ennakkolu­u­lo­ja? Jos evi­denssiä vilpistä haetaan, muut hypo­teesit tulosten syn­tymekanis­meista pitää pois­sulkea. Jälkim­mäisessä tapauk­ses­sa taas voidaan “tehdä jotain” ja olla itseen tyytyväisiä. 

    Tässähän on tuo­tu esille mon­en­laisia muitakin omi­tu­isia piirteitä tulok­sis­sa kuin 100% piik­ki. Keski­tyin itse vain 100% piikki­in, kos­ka aja­tus siitä että pienistä frekvens­seistä las­ket­tu­jen pros­ent­tio­suuk­sien pitäisi olla nor­maal­i­jakau­tunei­ta, tai että 100% ei voisi olla piikkiä, ei yksinker­tais­es­ti pidä paikkansa. 

    Ja vielä ker­ran: En väitä Venäjän vaale­ja puolueet­tomik­si. Minus­ta on tärkeää osoit­taa vaalivilp­pi tapah­tuneek­si, jos (kun?) sel­l­aista on tapahtunut.

  25. tset­she­ni­as­sa jotakuinkin 99% äänesti yhteistä venäjää, heh heh

  26. Hiukan par­o­dok­saal­isti tuo 100% piik­ki ei ole todiste vaalivilpistä. Se kuvaa laivas­toa, pohjoises­sa kiertäviä äänestyshe­likoptere­i­ta ja sairaaloi­ta, jois­sa äänestämisen vai­h­toe­htoiskus­tan­nus on käytän­nössä nol­la. Bul­gar­i­an vaaleis­sa oli havait­tavis­sa saman­lainen piikki.

    Mitä taas tulee “mutkien oikomiseen data-ana­ly­y­sis­sä” blo­gis­sani, niin tarkoi­tus ei ollutkaan luo­da täy­del­listä tilas­toti­eteel­listä selostus­ta taph­tuneesta, vaan refer­oi­da lyhyesti ja kansan­ta­juis­es­ti venäläis­ten blog­garei­den tutkimuk­sia aiheesta. Toivoisinkin kovasti, että joku suo­ma­lai­sista laatu­julka­isu­ista kuten HS:n kuukausili­ite tai Suomen Kuvale­hti “tart­tuisi syöt­ti­in” ja käyt­täisi hiukan resursse­ja jutun tekemiseen. Kaik­ki alku­peräis­da­ta on hel­posti saatavis­sa netistä ja uuti­sai­he ei var­masti ole menos­sa pimen­toon läh­estyvien pres­i­dent­ti­vaalien takia.

  27. Anton Nikolenko: Toivoisinkin kovasti, että joku suo­ma­lai­sista laatu­julka­isu­ista kuten HS:n kuukausili­ite tai Suomen Kuvale­hti “tart­tuisi syöt­ti­in” ja käyt­täisi hiukan resursse­ja jutun tekemiseen

    Toiv­otaan paras­ta mut­ta ei kan­na­ta pidätel­lä hen­gi­tys­tä. Esim Cli­mate­gate 1 ja Cli­mate­gate 2 ovat osoit­ta­neet että lue­tun ymmärtämi­nen ja tilas­totiede eivät ole suo­ma­laisen lehdis­tön vahvo­ja osaamisalueita.

  28. Anton, on hienoa että toit asian esille. Blo­giasi on jaet­tu laa­jasti ainakin Face­bookissa, joten luk­i­joi­ta on jo nyt huo­mat­ta­va määrä.

  29. Janne Sinkko­nen:

    Art­turi B, onko tässä tarkoi­tus löytää datas­ta evi­denssiä vai pro­jisoi­da dataan omia ennakkoluuloja?

    Tietysti löytää datas­ta evidenssiä.

    Jos evi­denssiä vilpistä haetaan, muut hypo­teesit tulosten syn­tymekanis­meista pitää poissulkea.

    Ei tietenkään pidä. Voi ihan hyvin olla, että datan selit­tää mon­ta jut­tua ja sit pitää vaan arvioi­da, että miten toden­näköistä mikäkin on. (Tietysti on hienoa, jos joitakin seli­tyk­siä pystytään kokon­aan sulke­maan pois.) Esim. tilas­toista ei ikinä voi ikinä sulkea pois sat­tuman mah­dol­lisu­ut­ta. Joo odd­sit voi olla triljoona yhteen, mut silti.

    Ei mul­la oo mitään sitä vas­taan, että mietitään kaikkia mah­dol­lisuuk­sia mitkä vois selit­tää ton datan, mut­ta mah­dol­lisia seli­tyk­siä kan­nat­taa aina arvioi­da niiden toden­näköisyy­den pohjalta.

    Esim. nyt tässä. Kumpi on todennäköisempää:

    1. Venäjä nyt vaan on eri­lainen silleen, että siel­lä niis­sä paikois­sa mis­sä on suuri äänestysak­ti­ivi­su­us on hur­ja kan­na­tus val­ta­puolueelle JA että Venäjä on silleen eri­lainen, että siel­lä on hul­lu­na paikko­ja, jos­sa suun­nilleen kaik­ki äänestää, mut­ta vähän paikko­ja, jois­sa melkein kaik­ki äänestää 

    VAI

    2. Venäjä on eri­lainen silleen, että siel­lä sujaute­taan ääniä vaaliuurnaan.

    Mun rahat on tois­taseks kakkosen takana, mut­ta tot­takai tää päivit­tyy koko ajan, ku saa lisää infoo. Esim. tuo point­ti varuskun­nista ja äänestämisen rajakus­tan­nuk­ses­ta oli sellanen.

    Toki se on arvokas­ta, että tutk­i­taan ja selvitetään, että mitkä näi­den suh­teel­liset toden­näköisyy­det on. Mulle tuli vaan fiilis, että aika moni on tääl­lä silleen, että joo voi tän datan selit­tää muul­lakin ku vaalivilpil­lä, joten ei pitäs väit­tää, että Venäjäl­lä olis tapah­tunu vaalivilppiä.

  30. En ole tilas­toti­eteil­i­jä, mut­ta minus­ta vahvin evi­denssi hui­jauk­ses­ta on se, että ain­oas­taan Yht­enäisen Venäjän kan­na­tus riip­puu kuvan perus­teel­la vah­vasti äänestysak­ti­ivi­su­ud­es­ta, mut­ta oppo­si­tiop­uoluei­den ei. Jos vaale­ja manip­u­laisi­itin lisäämäl­lä YV:lle kir­joitet­tu­ja vaalilip­pu­ja uurni­in, näyt­täisi kuvaa­ja juuri täl­laiselta. Mikä muu voisi selit­tää sen, että riip­pu­vu­us on juuri tuol­lainen? Mik­si ihmeessä muiden puoluei­den kan­na­tus­pros­ent­ti (suh­teessa äänestäjien kokon­ais­määrään) ei lisään­ty­isi äänestysak­ti­ivi­su­u­den myötä? Tai toisin päin: Mik­si muiden puoluei­den äänio­su­us *anne­tu­ista äänistä* supis­tuu varsin sys­temaat­tis­es­ti äänestyspros­entin kasvaessa?

  31. Art­turi, lainaan tähän tieteen­filosofi Popperia:

    If we are uncrit­i­cal we shall always find what we want: we shall look for, and find, con­fir­ma­tions, and we shall look away from, and not see, what­ev­er might be dan­ger­ous to our pet the­o­ries. In this way it is only too easy to obtain what appears to be over­whelm­ing evi­dence in favor of a the­o­ry which, if approached crit­i­cal­ly, would have been refuted. 

    Tieteel­lisen maail­mankat­so­muk­sen ytimessä on yri­tys löytää syitä mik­si val­lit­se­va hypo­teesi olisi väärä. Tässä tapauk­ses­sa tosin myön­nän, että noiden muiden vai­h­toe­hto­jen tarkastelu on lähin­nä muodol­lisu­us, lop­putu­los lie­nee selvä.

  32. Art­turi B: Jotenkin vähän koomista, että yritetään hul­lu­na kek­siä jotain seli­tys­tä näille tilas­toille mikä ei liit­tys vilp­pi­in. Joo toki se on mah­dol­lista, että Venäjä on vaan kum­malli­nen tai siel­lä on käyny ihan usko­ma­ton tuuri viime­sis­sä vaaleissa.

    Tässä näkyy ehkä räikeim­min se, mikä ero on useimpi­en ihmis­ten mielip­iteil­lä ja sil­lä, että pyritään kaiva­maan oikeasti uskot­tavim­mat seli­tyk­set asioille.

    Useim­mat ihmiset muo­dosta­vat mielip­i­teen­sä uud­es­ta datas­ta ja ilmiöstä nimit­täin niin, että jo muo­doste­tut käsi­tyk­set eivät vaaran­tu­isi. Kun joku esit­tää evi­denssiä, joka voidaan tulki­ta merkik­si Venäjän vaalien epäre­hellisyy­destä, se tulk­i­taan niin, kos­ka usko­taan Venäjän vaalien epäre­hellisyy­teen jo a pri­ori. Itsekin uskon vaalien epäre­hellisyy­teen, ja uskoin siihen jo ennen kuin näin tuon datan.

    Silti on mielekästä, ja infor­moidun mielip­i­teen ylläpitämisen kannal­ta jopa vält­tämätön­tä, että uudelle todis­tu­saineis­tolle pyrkii ensin löytämään mitä tahansa mui­ta seli­tyk­siä kuin sen, jota jo valmi­ik­si tekee mieli kan­nat­taa. Jos datalle löy­tyy jokin uskot­ta­va seli­tys, sen ei voi kat­soa vahvis­ta­neen omaa käsi­tys­tä. Silti se useim­mil­la ihmisil­lä niin tekee.

    Tämän ilmiön räikein ilmen­tymä on se, miten epäsym­metris­es­ti ihmiset suh­tau­tu­vat run­sas­lu­miseen tai kylmään talveen ver­rat­tuna lämpimään tai vähä­lu­miseen talveen. Kumpikaan ei tietenkään yksinään ole oikein minkään arvoinen, kun mietitään jotain ilmas­tokysymyk­si­in liit­tyvää todis­tu­saineis­toa, mut­ta poli­it­tis­es­ta kat­son­takan­nas­ta riip­puen, juuri sen het­ki­nen sääilmiö on ihan justi­in­sa juuri se todiste, joka lop­ullis­es­ti osoit­taa että se toinen on väärässä. 

    Tämä ei silti tarkoi­ta, etteivätkö esimerkik­si Venäjän vaalit olisi olleet epäre­helliset. Eri­tyis­es­ti se, miten jakau­ma on selvästi kak­si­huip­puinen, on erit­täin epäi­lyt­tävää. Mut­ta kuten yllä on esitet­ty, sille voi hyvin olla jokin muukin seli­tys. Ja voi hyvin olla, että vaik­ka olisikin, vaalivilp­piä on silti esi­in­tynyt massiivisesti.

  33. No onko Suomes­sa jär­jestet­tevät eduskun­tavaalit koskaan olleet kansan käsi­tyk­sen mukaiset, kun kansan omil­la verora­hoil­la telkkari­in raa­hataan niitä, joi­ta kansalais­ten tulisi äänestää. Että tele­vi­si­olu­pa­mak­suil­lako kansa aikoinaan sai sel­l­aiset edus­ta­jat eduskun­taan, että nyt van­him­mat telkkarisukupol­vet pis­sivät huna­jaa van­hainkodeis­saan — eläkkeil­lään mii­nus­merkkises­ti perikunnilleen.

  34. “Hiukan par­o­dok­saal­isti tuo 100% piik­ki ei ole todiste vaalivilpistä. Se kuvaa laivas­toa, pohjoises­sa kiertäviä äänestyshe­likoptere­i­ta ja sairaaloi­ta, jois­sa äänestämisen vai­h­toe­htoiskus­tan­nus on käytän­nössä nol­la. Bul­gar­i­an vaaleis­sa oli havait­tavis­sa saman­lainen piikki.”

    Saman­laisia ilmiöitä on Suomessakin.Esim kun Rovanie­mi ja maalaiskun­ta yhdis­tyivät niin veikkaus oli, että Kepu menet­tää valtansa.
    Mut­ta Kepu­pa organ­isoi äänestysautot, jot­ka kier­sivät kaik­ki syr­jäkylät ja kepu­laisik­si tiede­ty­iltä mum­moil­ta ääni haet­ti­in pirtistä saakka.
    Niin­pä Kepu on edelleen suurin puolue

  35. Sanois­in melkein saman kuin Tiedemies vähän eri taval­la. Ihan teknis­es­tikin, hypo­teesien toden­näköisyyk­siä ei voi laskea like­li­hood­ista (data+malli), vaan tarvi­taan pri­ori. Pri­ori tarkoit­taa etenkin poli­it­tises­sa kon­tek­stis­sa hel­posti päät­telijän omia ennakkolu­u­lo­ja. Niin­pä edes tieteel­lisessä julka­isu­is­sa ei las­ke­ta hypo­teesien toden­näköisyyk­siä, vaan käytetään edelleen frekven­tis­tisiä teste­jä nol­lahy­po­tee­sei­neen. (Sopivien sym­metri­oiden val­lites­sa on ole­mas­sa ns. epäin­for­mati­ivisia pri­ore­ja, mut­ta ne ovat oma tari­nansa eivätkä tähän kuulu.)

    Em. päälle kun laite­taan vielä Tiedemiehen mainit­se­ma con­fir­ma­tion bias niin hyvin menee. Eli saadaan aikaan tyyp­il­listä val­is­tunut­ta poli­it­tista keskustelua. 🙂

    YV:n ja äänestysak­ti­ivi­su­u­den kor­re­laa­tio­ta muuten joku ver­tasi vas­taavaan suo­ma­laiseen kor­re­laa­tioon Ant­tonin blo­gin kommenteissa. 

    Var­masti syn­tyy hel­posti tunne että osa yrit­tää vähätel­lä evi­denssiä, ja että osa liioit­telee sitä kevein perustein. Näin var­masti tapah­tuukin, ja lisäk­si jotkut esit­tävät teknisiä kom­ment­te­ja ihan kom­men­toin­nin ilosta tai sik­si kos­ka iden­ti­fioitu­vat jotenkin teknisen oikeel­lisu­u­den tai muodol­lis­es­ti oikean päät­te­lyn kanssa, jol­loin hep­poisin johtopäätöksin tehdyt johtopäätök­set ärsyttävät. 

    Tuli vielä tämä mieleen: http://andrewgelman.com/2011/12/rational-turbulence/

  36. Osmo Soin­in­vaara:
    Tiedemies
    Kek­si vielä seli­tys sille viidel­lä jaollisuuteen

    Min­ulle tuli mieleen seu­raa­va: äänesty­s­paikat laske­vat itse äänestysak­ti­ivi­su­u­den ja jotenkin on tul­lut tavak­si, että osa paikoista pyöristää äänestysak­ti­ivi­su­u­den (kun eihän sil­lä tarkalla pros­en­til­la niin väliä ole).

  37. Jaakko Särelä: Min­ulle tuli mieleen seu­raa­va: äänesty­s­paikat laske­vat itse äänestysak­ti­ivi­su­u­den ja jotenkin on tul­lut tavak­si, että osa paikoista pyöristää äänestysak­ti­ivi­su­u­den (kun eihän sil­lä tarkalla pros­en­til­la niin väliä ole).

    Mik­si sit­ten äänestysak­ti­ivi­su­usalueel­la 20–50% ei ole vas­taa­van­laisia huip­pu­ja? Vai onko niin, että pyöris­te­lyä har­joite­taan vain niis­sä äänien­lasku­paikois­sa, jois­sa on myös korkea äänestysaktiivisuus?

    Tääl­lä on kovasti speku­loitu eri­laisil­la teo­ri­oil­la, joil­la kum­mal­isuuk­sia voidaan selit­tää. Mut­ta eikö olen­naisem­paa ole se, että äänestyskäyris­sä ei ole mitään, mikä puhuisi vaalivilp­piä vastaan? 

    Kor­re­laa­tio äänestysak­ti­ivi­su­u­den ja Yht­enäisen Venäjän kan­natuk­sen kanssa ker­too väären­nety­istä vaalilipuista. Kum­malli­nen äänestysak­ti­ivi­su­us­jakau­ma puoltaa tätä teo­ri­aa. Mikä datas­sa EI puol­la vaalivilppiä?

  38. Viidel­lä jaol­lisu­u­den piik­it voivat hyvinkin tul­la siitä, että luku­ja on pyöris­tel­ty ns. omin luvin. Piik­ki sadan pros­entin kohdal­la taas yllä on selitet­ty muutoin.

    Minus­ta epäi­lyt­tävin noista kaik­ista on kyl­lä se, että kaik­ki tilas­tol­lis­es­ti “ylimääräi­nen” äänestysak­ti­ivi­su­us on men­nyt niin totaalis­es­ti val­ta­puolueen laari­in. Tämä kielii siinä mielessä eniten väären­nök­ses­tä, että miten ikinä väären­nös hoide­taankin, niin tämä on kaikkein vaikem­min piilotet­ta­va markkeri. 

    Bayesin kaa­va sanoo, että jos P(M) on ennakkoasenne, niin uusi usko­mus P(M|E) saadaan ker­toma­l­la tämä suh­teel­la P(E|M)/P(E). Tässä tapauk­ses­sa P(E|M) on koko­lail­la yksi. Kysymys kuu­luukin, mil­lä toden­näköisyy­del­lä evi­denssi saadaan noin yleen­sä. Jos pitää etukä­teen koko­lail­la var­mana, että M on tosi, niin täl­lä evi­denssil­lä on kovin vähän arvoa. 

    Minus­ta evi­denssi kan­nat­taa arvioi­da pikem­minkin siinä val­os­sa, että jos P(M) olisi itsessään pieni, niin Bayes antaisi tässä kyl­lä aika merkit­tävän lisäyk­sen. Mut­ta jos se on suuri, niin evi­denssin merk­i­tys piene­nee. Tämä on yksi asia, jota ei oikein aina hah­mote­ta, kun toden­näköisyy­det ovat hyvin suuria (tai pieniä), niin evi­denssin pitää olla yleen­sä todel­la vahvaa. 

    Kun tämän­tyyp­pi­sistä asioista keskustel­laan, niin se on hyvä pitää mielessä. Ei kyse ole hyssyt­telystä tai vähättelystä.

  39. Myös toden­näköisyyk­si­in liit­tyvät “utili­teetit” kan­nat­taa pitää mielessä. Ei vaalivilp­piä on län­si­maisit­tain “biz as usu­al”, vaalivilp­pi on län­si­maisit­tain vaka­va asia. Sik­si myös todis­tei­den pitää olla vahvat. 

    Tim­o­lle: Mil­laiset omi­naisu­udet noin ylipäätään datas­sa puhuisi­vat vaalivilp­piä vas­taan? Mitkä omi­naisu­udet Suomen vaal­ida­tois­sa puhu­vat vaalivilp­piä vastaan? 

    Minus­ta todis­tus­taak­ka on tässä aika selkeästi niil­lä jot­ka sanovat vaalivilp­piä esi­in­tyneen. Kään­nä asetel­ma aja­tusko­keena toisin päin, eli ole­ta että Venäjäl­lä on vaalivilp­piä ja sit­ten vaa­di toisia todis­ta­maan ettei sitä ollut. Eihän taitavaa vaalivilp­piä voi edes datas­ta erot­taa rehelli­sistä vaaleista, eli jo peri­aat­teel­lis­es­ti tuo asetel­ma on mahdoton.

    En oikein osaa for­maal­isti hah­mot­taa mis­tä tässä on kyse, mut­ta siis sama ilmiö on tieteessä. On val­lit­se­via hypo­teese­ja joi­ta yritetään kumo­ta evidenssillä. 

    Tiedemies, tuo P(E|M) on mitä sanon like­li­hood­ik­si ja mul­ti­p­likati­ivis­es­ti se antaa aina tasan saman lisäyk­sen (jos otat kaavas­tasi log­a­r­it­mit). Taval­laan juuri tästä syys­tä sitä käytetään klas­sises­sa hypoteesintestauksessa. 

    Mut­ta tämä vaal­i­datan valid­ius ei ratkea mitenkään hel­posti jos ollenkaan for­maalis­sa mielessä, eli ei ole ole­mas­sa tietenkään mitään “hui­jaustestiä”. Dataa vain pitää pyöritel­lä ja miet­tiä voiko sen jol­lain muul­la mekanis­mil­la selit­tää. Ja jos ei voi, se on taval­laan evi­denssiä vilpin puoles­ta. Toki tässä voi käyt­tää teste­jä mut­ta “biz as usu­al” on tässä yhtey­dessä läh­es mah­do­ton formalisoida.

  40. Janne Sinkkoselle: Peri­aat­teel­lis­es­ti asetel­ma ei suinkaan ole mah­do­ton. Jos vilp­pi on tehty taitavasti, se on tietenkin erit­täin vaikea/mahdoton huo­ma­ta. Köm­pelön vilpin tun­nistaa helpommin. 

    Vaal­i­datas­sa vilpin huo­maa yllät­tävistä poikkeamista ja kum­malli­sista kor­re­laa­tioista. Kun väit­teen tuek­si on vielä ole­mas­sa suo­raa videoku­vaa vilpin toteu­tuk­ses­ta, tapaus on aika selvää kauraa. 

    Alla olevas­sa linkissä on tietoa Venäjän aikaisem­mista vaaleista. Dataa on tutkit­tu mm. puoluei­den alueko­hti­as­ten kokon­aisään­imäärien (%) des­i­maalien mukaan. Kiin­toisas­ti toises­sa des­i­maalis­sa numerot 0 ja 5 ovat yliedustet­tu­ja. Ja tämä yliedus­tus on pahen­tunut vaal­ista toiseen.

    http://www-personal.umich.edu/~wmebane/apsa09.pdf

  41. tcrown:

    Tieteel­lisen maail­mankat­so­muk­sen ytimessä on yri­tys löytää syitä mik­si val­lit­se­va hypo­teesi olisi väärä. Tässä tapauk­ses­sa tosin myön­nän, että noiden muiden vai­h­toe­hto­jen tarkastelu on lähin­nä muodol­lisu­us, lop­putu­los lie­nee selvä.

    Joo toki näin. Mä ilmeis­es­ti muo­toilin ton mun alku­peräisen kom­mentin huonos­ti. Mun tarkoi­tus ei ollu dis­sa­ta näitä vai­h­toe­htoisia seli­tyk­siä, vaan sitä, että mun mielestä niitä esitet­ti­in tyyli­in, et ei vois sanoo onko tapah­tunu vilp­piä vai ei, ku nää muutkin seli­tyk­set sopii dataan.

    Jos mon­ta seli­tys­ta sopii dataan, niin sit pitää arvioi­da niiden seli­tys­ten toden­näköisyyt­tä, eikä ruve­ta sanoon, et ei oo todis­tet­ta vilpistä.

    Tiedemies:

    Tässä näkyy ehkä räikeim­min se, mikä ero on useimpi­en ihmis­ten mielip­iteil­lä ja sil­lä, että pyritään kaiva­maan oikeasti uskot­tavim­mat seli­tyk­set asioille.

    yhyyy…

    Mut­ta kuten yllä on esitet­ty, sille voi hyvin olla jokin muukin selitys.

    Yllä on mun käsi­tyk­sen mukaan esitet­ty, että sil­lä voi olla jokin muu seli­tys. Mun käsi­tyk­sen mukaan yllä ei oo esitet­ty, että sille voi hyvin olla jokin muukin selitys.

    Janne Sinkko­nen:

    Minus­ta todis­tus­taak­ka on tässä aika selkeästi niil­lä jot­ka sanovat vaalivilp­piä esiintyneen.

    Tuskin. Eiköhän se todis­tus­taak­ka oo aina sil­lä jon­ka väite on epätodennäköisin.

  42. Tasalukui­hin päät­tyviä tulok­sia ei voi todis­taa sil­lä että äänestys­lip­pu­ja lisät­täisi­in vaal­i­u­urini­in. Ne vaikut­ta­vat toki kor­re­laa­tioon mut­ta eivät johtaisi tasalukui­hin ellei niihin pyrit­täisi ulkoa annetun ohjeen mukaises­ti: yrit­täkää saa­da Yht­enäiselle Venäjälle noin 75% äänistä (tämä voi vai­hdel­la alueit­tain). 100% äänestyspros­ent­ti on ongel­malli­nen myös siitä syys­tä että sil­loin joko äsket­täin kuolleet on pois­tet­ta­va vaaliluet­telosta tai hekin äänestävät. Yhdel­lä alueel­la äänestyspros­ent­ti voi olla 100% (Suomes­sakin oli joskus 1980-luvul­la Mäntsälässä), mut­ta laa­jem­mal­la alueel­la ei, sil­lä vaaliluet­te­lo laa­di­taan vähin­tään paria viikkoa, ehkä kuukaut­ta, ennen vaale­ja, ehtii osa äänestäjistä kuol­la. No, heivät voidaan tietysti pois­taa luet­telosta jos tieto tästä saadaan, mut­ta entä ne jot­ka kuol­e­vat vas­ta vaalipäivän aikana mut­ta eivät ehti­neet äänestää?
    Sitä vas­toin 99% ään­imäärä YV:lle Tshet­she­ni­as­sa voi olla ihan todel­li­nen ilman manip­u­loin­tia, sil­lä toisin äänestämi­nen (tai jopa äänestämät­tä jät­tämi­nen) voisi olla hengenvaarallista.

  43. Vielä etnis­ten tasaval­to­jen tulok­sista: Yht­enäisen Venäjän ehdokaslis­tan kärkipäässä on todel­la paljon ei-venäläisiä nim­iä, ensim­mäisen kymme­nen joukos­sa heti Medvedevin jäl­keen ainakin 6 ei-venälä­sistä (goo­glasin), ja jatkos­sakin varsin paljon. Ei siis ole ihme, jos jos­sain Tatarstanis­sa tai Tuvas­sa puolue saa paljon ääniä, kun sieltä ovat omat ehdokkaat mukana. Se ottako esim. Adygein tasaval­lan päämin­is­teri (lis­tan 2.) tai Tuvan pres­i­dent­ti paikkansa duumas­sa on toinen juttu.

  44. Tilas­toti­eteelli­nen ajat­telu näyt­tää kulke­van ihan omia rato­jaan. Jos vähän fuskataan niin sil­lä ei ole merk­i­tys­tä kokon­aisu­u­den kannal­ta, jos paljon niin on.
    Sil­läkö ei siis olekaan merk­i­tys­tä, että vaalivilp­piä oli joka puolel­la, jos sil­lä ei ole kokon­aisu­u­den kannal­ta merkitystä?
    Palveli­ja Kap­tah sai lääkäri Sin­uhelta töitä, kun sanoi että varas­tan her­ral­tani vain vähän.….

  45. “Entisenä tilas­toti­eteil­i­jänä min­ulle tuli välit­tömästi mieleen…” (Osmo)rinnakkaisten toi­sis­taan riip­pumat­tomien tapah­tu­mien yhtäaikaisen toteu­tu­misen toden­näköisyys. Myös tilas­totiede pystyy yhdis­tämään kuvan, ker­to­muk­sen ja ilmiön matemaat­tisen toden­näköisyy­den numeroina! Niille pitää vain luo­da läh­es yhteis­mi­talliset ker­toimet, arvioi­da riip­pu­vu­us­suh­teet, arvioi­da toden­näköisyyt­tä teo­ri­alle ja tehdä lop­ulli­nen analyysi.

    Venäjän vaaleista jo tämä niko­lain tekemä ana­lyysi riit­tää ker­tomaan tilas­tol­lisen totu­u­den. Jos vielä yhdis­tää kuvat vaali­paikoil­ta sekä ker­to­muk­set kan­sain­välisiltä tarkkail­i­joil­ta, eikä siltikään vielä tajua! En ihmettele tit­teliä “Enti­nen tilastotieteilijä”,koska olet “Nykyi­nen poliitikko”

    Tiedän, että pienen Suomen ei ole viisas­ta heit­tää ben­saa tuleen. Mut­ta onko oikeasti viisas­ta myöskään heit­tää öljyä laineille,kun kansa itse herää…

    Erikois­tutk­i­ja

  46. Vielä yksi mah­dol­lisu­us tarkastel­la tulosten peukaloin­tia nimeno­maan par­lement­ti­vaaleis­sa on ver­ra­ta tulok­sia samaan aikaan monil­la aluiel­la käy­ty­jen paikallis­vaalien tulok­si­in ja äänestyspros­ent­tei­hin. Kat­soin esimerkik­si muu­ta­man Dages­tanin tasaval­lan Hivin piirin äänestyalueen tulok­sia (kun­nal­lis­vaalien äänestyspros­ent­ti ja par­la­ment­ti­vaalien pros­ent­ti): äänestysalue 1607: 49,1% vs. 88,4%; äänestysalue 1629: 64,9% vs. 94,5%; äänestysalue 1630: 72,4% vs. 100%. Kaikil­la näil­lä Yht­enäi­nen Venäjä sai par­la­ment­ti­vaaleis­sa vähin­tään 89% äänistä. Paikallis­vaaleis­sa voit­tanut ehdokas sai vain 30% äänistä ja erot oli­vat suuret eri äänestysaluei­den välillä. 

    Ei tämäkään mitään osoi­ta, sil­lä voihan joku äänestää vain par­la­ment­ti­vaaleis­sa, mut­ta on omi­aan lisäämään epäi­lyk­siä. Paikallis- ja alue­vaale­ja oli samaan monil­la, mut­ta ei kaikil­la alueilla.

  47. Ja vielä ver­tailun vuok­si pari aluet­ta Kar­jalas­ta, jos­sa tilas­tol­lisia kum­mallisuuk­sia oli vähän tai ei lainkaan: äänestysalue 184 (Belo­morskin piiri): äänestyspros­ent­ti, Kar­jalan alue­vaalit vs. par­la­ment­ti­vaalit, äänestysalue 184: 46,6% vs. 46,6%, äänestysalue 185: 43,2% vs. 43,1%.

    Näis­sä Yht­enäi­nen Venäjä sai 40,7% ja 38,1% äänistä.

  48. Juk­ka P: Sitä vas­toin 99% ään­imäärä YV:lle Tshet­she­ni­as­sa voi olla ihan todel­li­nen ilman manip­u­loin­tia, sil­lä toisin äänestämi­nen (tai jopa äänestämät­tä jät­tämi­nen) voisi olla hengenvaarallista.

    Sil­loinkaan vaalit eivät ole vapaat ja rehelliset, vapais­sa ja rehelli­sis­sä vaaleis­sa ei tiede­tä kuka äänesti toisin. Tulok­sen manip­u­loin­tia on uhkaile­mal­lakin tapah­tu­va manipulointi.

  49. Ässä: Tulok­sen manip­u­loin­tia on uhkaile­mal­lakin tapah­tu­va manipulointi.

    Toki, samoin kuin ehdokkaiden ja puoluei­den medi­aan pääsyssä ole­vat erot ja mut­ta tilas­tol­lis­es­ti voidaan havai­ta (mis­tä tässä keskustelus­sa on lähin­nä ollut kyse) vain tulosten lasken­nas­sa tapah­tu­vat epä­selvyy­det. Ne eivät suinkaan ole ain­oa Venäjän vaalien epäkohta.

  50. Todis­tan seu­raavas­sa ris­tiri­idan avul­la vääräk­si olet­ta­muk­sen, että tilastopi­ik­ki selit­ty­isi suurel­la määräl­lä pieniä äänestyspaikkoja. 

    Jakau­man “piikissä” näkyy noin 3500 äänesty­s­paikkaa. Olete­taan, että näi­den pikku­paikko­jen äänestäjämäärä on vähäi­nen. Täl­löin niistä yhteen­sä saatu kokon­aisään­imäärä on myös ver­rat­en pieni suh­teessa maan kaik­ista 91227 äänesty­s­paikas­ta saatu­un kokon­aisään­imäärään. Tästä seu­raa, että val­takun­nalli­nen äänestyspros­ent­ti pysyy lähel­lä jakau­man huip­puko­htaa, kuten on tyyp­il­listä demokraat­tisille vaaleille. 

    Venäjän vaaleis­sa äänestyspros­ent­ti poikkeaa jakau­man keskiko­hdas­ta noin 13%. Tämä havain­to on ris­tiri­idas­sa ole­tuk­semme kanssa, ja siten todis­taa, että ole­tus “pienistä äänesty­s­paikoista” ei voi pitää paikkaansa. 

    Yhteen­ve­t­ona:

    Val­takun­nal­lisen äänestyspros­entin suu­ru­us ver­rat­tuna jakau­man keskiko­htaan ker­too sen, että poikkeuk­sel­lisen suuren äänestyspros­entin äänesty­s­paikat eivät ole pieniä, vaan päin­vas­toin kokon­ais­vaal­i­t­u­lok­sen kannal­ta merkittäviä.

  51. Juk­ka P: Toki, samoin kuin ehdokkaiden ja puoluei­den medi­aan pääsyssä ole­vat erot ja mut­ta tilas­tol­lis­es­ti voidaan havai­ta (mis­tä tässä keskustelus­sa on lähin­nä ollut kyse) vain tulosten lasken­nas­sa tapah­tu­vat epäselvyydet.

    En nyt ihan ymmär­rä aja­tus­tasi. Samal­ta se YV:n 99% ään­imäärä näyt­tää tilas­tossa riip­pumat­ta siitä onko se saavutet­tu sil­lä että laite­taan uur­naan isot määrät YV:n ään­lip­pu­ja, vai sil­lä että uhataan ampua ne jot­ka eivät äänestä, ja ne jot­ka eivät äänestä YV:ää (ja tark­iste­taan että näin myös tapah­tuu). Ja molem­mat tavat ovat yhtälail­la tulosten manipulointia.

  52. Kiitok­set Antonin sivus­tolle. Nyt vas­ta ymmärsin tuon piikikkään jakau­man (jota alus­sa kysyin).

Vastaa käyttäjälle LNu Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.