Kannattaisiko Eurooppa-politiikassa palata juurille?

Olen aika huolis­sani Suomen val­lan­neesta hur­raa-euroop­pakiel­teisyy­destä. Sisäpoli­it­ti­nen tak­tikoin­ti menee nyt pahasti kansal­lisen edun yli. Nyt on sitä kovem­pi kun­di, mitä änkyräm­pää lin­jaa Euroop­pa-asiois­sa ajaa. Demar­it eri­tyis­es­ti kil­pail­e­vat perus­suo­ma­lais­ten kanssa tästä. Lip­posen työ Siuomen ase­man vahvis­tamisek­si on nopeasti haaskattu.

Tähän asti Suo­mi on kan­nat­tanut määräen­em­mistöpäätök­sen­tekoa yksimielisyy­den sijas­ta. Onnek­si viikon häirikkö oli Bri­tan­nia, joten Suomen änkyröin­ti jäi vähem­mälle huomi­olle. Onhan selvää, ettei 27 maan veto-oikeus toi­mi. Vähän kuin antaisi Yrjö Hakaselle veto-oikeu­den kaupung­in­val­tu­us­ton päätöksiin.

Perus­tus­laki­valiokun­nal­la on ehkä perus­teet sille, mik­si Kan­sain­välisen val­u­ut­tara­has­ton  päätök­sen­teko­ta­pa on Suomen perus­tus­lain mukainen, mut­ta sama päätök­sen­teko­ta­pa vakaus­ra­has­tossa perus­tus­lain vas­tainen. Tästä huoli­mat­ta eduskun­nan pitäisi hyväksyä määräen­em­mistöpäätök­sen­teko sit­ten vaik­ka vaikeutetus­sa järjestyksessä.

Eri­tyis­es­ti Keskus­tan kan­nat­taisi, sil­lä sen edus­tamil­la tahoil­la on eniten hävit­tävää, jos Suo­mi han­kkii itselleen hylk­iö­maan maineen.

110 vastausta artikkeliin “Kannattaisiko Eurooppa-politiikassa palata juurille?”

  1. Tässä perus­tus­laki­in vetoamises­sa on kyse pelkästään sisäpoli­it­tis­es­ta tak­tikoin­nista. Täl­lä halu­taan pakot­taa myös oppo­si­tio ruo­tu­un EU-asiois­sa. Täl­lä ker­taa on kyse pelkästään hal­li­tuk­sen manööveristä, ilmeis­es­ti Soin­in­vaaran maat­alous­tu­ki-kort­ti ei enää ole riit­tävä pelote Keskus­tan suntaan.

  2. Onko Suomen val­lan­nut hur­raa-euroop­pakiel­teisyys? En ole huomannut. 

    Oli­si­vatko suo­ma­laiset sen sijaan huo­man­neet, että vaik­ka toril­la on muka­va käy­dä kaup­paa, siel­lä ei silti kan­na­ta ojen­taa myyjälle koko lompakkoaan?

  3. > Olen aika huolis­sani Suomen val­lan­neesta hurraa-eurooppakielteisyydestä.

    Entä hur­raa-liit­to­val­tiok­iel­teisyy­destä, ‑inte­graa­tiomyön­teisyy­destä tai ‑suomikiel­teisyy­destä?

    > Sisäpoli­it­ti­nen tak­tikoin­ti menee nyt pahasti kansal­lisen edun yli.

    Luulen että aika monel­la nyt lujaa kilju­val­la on nimeno­maan kansal­lis­ten etu­jen pulus­t­a­mi­nen mielessä. (Vai onko ole­mas­sa vain yksi määritelmä kansal­liselle edulle? Ehkä “Lip­posen työ”?)

    > Vähän kuin antaisi Yrjö Hakaselle veto-oikeu­den kaupung­in­val­tu­us­ton päätöksiin.

    Kyse ei kai ole yleis­es­tä veto-oikeud­es­ta, vaan vain kysymyk­sistä, jois­sa huo­mat­ta­va määrä ko. maan raho­ja aio­taan käyt­tää toisen maan eduksi.

    > Eri­tyis­es­ti Keskus­tan kan­nat­taisi, sil­lä sen edus­tamil­la tahoil­la on eniten hävit­tävää, jos Suo­mi han­kkii itselleen hylk­iö­maan maineen.

    Miten keskus­tan edus­ta­mat tahot häviäisivät?

    Mil­lainen on hylkö­maa? Sel­l­ainenko joka ei halua mukaan kaikki­in sopimuk­si­in, vai sel­l­ainen jol­la on eri mielipi­de kuin suurim­mil­la, vai sel­l­ainen joka ei ole inte­graa­tion ytimessä?

    1. Juho
      Suo­mi on saanut huo­mat­ta­van myön­ny­tyk­sen saadessaan tukea koti­maista maat­alout­ta muiden EU-maid­en maat­alout­ta vas­taan. Ehkä kehä kol­mosen sisäpuolel­la hur­rataan, kun tämä etuoikeus lop­puu, mut­ta kepun ei kan­nat­taisi sitä edistää.
      Mik­si euroopan rikkaisi­in mai­hin kuu­lu­va maa saa alue­tukia? Koh­ta ei tarvitse kysyä.

  4. Paa­vo Lip­po­nen moit­ti Ruot­sia raukka­maisek­si, kun ei läht­enyt euroon mukaan. Näinköhän kuitenkin Ruot­si oli fik­sumpi kuin Paa­vo Lipponen.

  5. Mikäs siinä, ollaan vaan täysil­lä mukana EUvos­toli­itossa. Käytän­nössä Suo­mi oli huo­mat­tavasti itsenäisem­pi maa Neu­vos­toli­iton aikoina. Mitä nyt las­ketelti­in liirum­laaru­mia ystävyysy­hteistyöstä, oman maan asioista kuitenkin päätet­ti­in itse.
    Mielestäni Suomen itsenäisyyyspäivän juh­lim­i­nen on ihan tarpee­ton ja merk­i­tyk­setön juh­la tätänykyä. Vielä enem­män tulevaisuudessa.
    Voi kai sitä pönö­tys­tä alkaa toki pitää muistojuhlana.

  6. Suo­ma­laiset ovat liian hyvin koulutet­tu­ja eivätkä alen­nu eurokratiaan.

    Alavi­ite-episodin jäl­keen nähti­in val­ta­va manööveri: 

    Pääkir­joituk­set huu­si­vat. Kokoomusjo­htoinen YLE roudasi jälleen ker­ran Elinkeinelämän Kork­manin pääutis­lähetyk­seen “asiantun­ti­jak­si” ja eurokraat­ti Stubb oli vier­aa TV 1:n Ykkösaa­mus­sa tänään.

    Uuti­sis­sa Kork­manil­ta kysyt­ti­in, mitä konkreet­tista tästä seu­raa. Hän vas­tasi, että
    “me halu­amme olla mukana yhdessä ratko­mas­sa näitä ongelmia”. Stubb jauhaa samaa.

    Kaik­ki tietävät, että ei Suo­mi ole ollut mukana ratko­mas­sa ongelmia. Ongelmia ratkoilee Markozy.

    Suomes­sa pitäisi jär­jestää kansanäänestys EVM:stä.

  7. Amerikkalaiset osaa­vat käsit­tääk­seni lait­taa osaval­tioiden­ti­teetin syr­jään ja olla ensisi­jas­sa amerikkalaisia. Euroopalaista iden­ti­teet­tiä ei sen sijaan tai­da olla ole­mas­sa. Rakkaus kansal­lis­val­tioi­hin on suuri ja EU:ta käytetään mielel­lään pahik­se­na, jos­ta kaik­ki ongel­mat joh­tu­isi­vat. Hyvin har­vat poli­itikot uskalta­vat ääneen unel­moi­da Euroopan liit­to­val­tios­ta. Eivät edes Lip­po­nen tai Haav­is­to. Sääli. Yht­enäi­nen Euroop­pa voisi saa­da jotain hyvääkin aikaan.

  8. Voisiko joku selit­tää, että miten tästä suos­ta nous­taan sil­lä taval­la, että ylivelka­an­tuneille maille kaade­taan lisää rahaa? Entisiäkään velko­ja eivät pysty mak­samaan, niin tuskin pystyvät uusiakaan.

    Itses­tä tun­tu­isi, että ain­oa järkevä tapa olisi vain antaa ylivelka­an­tuneille maille lainat anteek­si ja lainanan­ta­jat nielkööt tap­pi­onsa. Sen jäl­keen maat tuskin saisi­vat ihan heti lainaa, joten talous olisi pakko lait­taa tas­apain­oon. Asi­aa helpot­taisi, että ei olisi lainaku­lu­ja. Ris­ki real­isoituu. Sit­ten kansal­liset val­tiot saa­vat pelas­taa pankkin­sa kuten halu­a­vat ja jos siel­lä on niin suuria laitok­sia, että niitä ei voi antaa kaat­ua, niin pelas­tamisen yhtey­dessä ne pilko­taan pienemmiksi.

  9. Taisi tul­la vähän pop­ulisti­nen pökellys Odelta nyt. 

    Kukaan ei ole koskaan mis­sään edes yrit­tänyt perustel­la vakausvä­linet­tä ongel­man ratkaisuk­si vaan ain­os­taan ajan ostamiseksi. 

    Nyt kun osa kansas­ta ei pidä toim­inta­mallia järkevänä, se on jotenkin Eurooppa-vastaista.

    Jos ei pidä kaik­ista Helsin­gin kaupun­gin päätök­sistä, onko Helsinkivastainen?

    Tai jos ei pidä kaik­ista Eduskun­nan päätök­sistä, onko Suomivastainen?

    Ilmeis­es­tikään ei näin vält­tämät­tä ole.

    Mut­ta jos ei hyväksy kaikkea mitä EU:sta tai Vihreiltä esitetään on paha änkyrä ja vas­tus­taa kaikkea.

    Määräen­em­mistöpäätök­siä vakausvä­li­neessä ei pidä hyväksyä mis­sään nimessä. 

    Ja jol­let näe eroa vakausvä­li­neen toimin­nas­sa ja IMF:n toimin­nas­sa niin kan­nat­ta­nee pere­htyä asi­aan. Ero on täysin selvä.

  10. Suo­ma­lainen ei pidä siitä että sitä pelotel­laan kuten sinä OSMO : “hylk­iö­maid­en joukkoon”, Tuo Osmo on sel­l­aista puhet­ta jota voidaan puhua lap­sille, mut­ta ei koulute­tu­ille suomalisille. 

    “Hylk­iö­maa” tarkoit­taa tässä tapauk­ses­sa ajat­tel­e­vaa ja älykästä kansaa eli suomea.

    Vihreät on toki euroop­pa myön­teisiä mut­ta herää myös kysymys ovatko vihreät liian “Sin­isilmäisiä?”

    Pahoin pelkään että Kokoomuk­sel­la ja Vihreil­lä on aina piik­ki auki kun joku vähem­mistö kuten esim. sak­san ja ran­skan pankit on pulassa.

    Halu­atko sinä OSmo että Pankit alka­vat määrätä kuin­ka EU:ssa toim­i­taan, voit­to­jen­sa maksimoimiseksi?

    Ongel­ma ei ole se että suo­ma­lainen olisi euroop­pa kiel­teinen päin­vas­toin. Suo­ma­lainen ei myöskään ole tyh­mä. Suo­ma­lainen ei pidä siitä että Sak­sa ja Ran­s­ka mak­sat­taa meil­lä pankkien­sa töppäykset.

    Suo­ma­laiset tietävät tästä asi­as­ta huo­mat­tavasti enem­män kuin muiden maid­en kansalaiset ja tajua­vat että meitä viedään kuin päs­siä narussa.

    Suo­ma­lainen tajuaa myös että EU:ssa on PAHA demokra­tia vaje.

    SITTEN ALOITE:
    Suomes­sa pitää ehdot­tomasti pitää EVM:stä kansanäänestys ja sinä OSMO voisit alkaa asian puuhamieheksi.

  11. Vih­doinkin päästäisi­in tekemään päätök­siä ilman vesit­tämistä, mut­ta sit­ten halu­taankin sitoa omat kädet ja kat­soa kan­nel­la kun lai­va uppoaa? Mitä tekee Suo­mi upon­neel­la Euroopal­la? Poli­ti­ik­ka on luul­lak­seni päätök­siä parem­man huomisen puoles­ta, eikä kaikkien miellyttämistä. 

    Kan­nat­taisiko­han hal­li­tuk­sen istua alas ja selvit­tää itselleen mis­sä men­nään ja tul­la sit­ten päämin­is­terin suul­la ulos, eikä näin että ruve­taan itse myötäilemään oppo­si­tion huuhaa­ta (Urpilainen&Räsänen)? Muutenkin hal­li­tuk­sen viestin­tä on heikkoa ja puo­let kansas­ta luulee, että Suo­mi on antanut rahaa jo sinne tänne sum­man vai­hdel­lessa 14–40 mil­jardin välil­lä. Ja vain miel­lyt­tääk­seen Brys­seliä ilman omaa intressiä.

  12. >Suo­mi on saanut huo­mat­ta­van myön­ny­tyk­sen saadessaan tukea koti­maista maataloutta

    Kir­joitin tästä jotain jo toises­sa blo­gia­r­tikke­lis­sa: Asian voi lukea toisinkin. Ehkä meille on annet­tu takaoikeuk­sia olla saa­mat­ta maat­aloutemme tuki­aisia kaikkien maid­en (myös Suomen) yhteis­es­ti rahoitet­ta­mas­ta EU:n maatalouskassasta.

    EVM:stä ja eurobon­deista pois jäämi­nen ei var­maankaan lope­ta maat­alous­tukia eikä alue­tukia, eikä ole peruste omien tukien pois­tamiselle. (Jos EU antaa ymmärtää, että Suomen jäämi­nen pois yhdestä uud­es­ta sopimuk­ses­ta johtaa täl­laisi­in toimi­in, voi olla, että olemme väärässä seurassa.)

    Rikkaille ei tarvit­sisi mak­saa ruo­ka- ja mui­ta sekalaisia avus­tuk­sia. Mut­ta jos muillekin rikkaille mak­se­taan, kai Suomenkin pitää olla mukana kerjäämässä.

  13. Soin­vaara:

    Lip­posen työ Suomen ase­man vahvis­tamisek­si on nopeasti haaskattu.

    Juu, jos Lip­posen johodol­la ei olisi Suomea viety euroon, olisimme yhtä kur­jas­sa ase­mas­sa kuin Ruot­si tai Tanska.

    Nyt saamme kuul­la, että mil­jar­di­en tukipaket­tien (joi­hen meil­lä pitäisi olla velvol­lisu­us osal­lis­tua ilman päätän­tä­val­taa siitä, mihin tai edes kuin­ka paljon raho­ja niihin menee) lisäk­si mah­dol­lisu­us kansal­liseen suh­dan­nepoli­ti­ikaan pitäisi antaa Berli­inin-Pari­isin akselin veto-oikeu­den alaisek­si, ja kaik­ki tämä on nyt kuulem­ma vält­tämätön­tä kiitos päätösten jot­ka tehti­in Lip­posen aikana, välit­tämtää riskeistä tai talousteoriasta. 

    Mitä vah­vaa Suomen ase­mas­sa on, kun tois­tu­vasti esitetään sen ain­oana mainit­semisen arvoise­na omi­naispi­ir­teenä, että Suomen pitää aina ja kaikkial­la alis­tua Sak­san ja Ran­skan tah­toon (tai muuten EU-hal­lit­si­jamme kosta­vat uppiniskaisille ala­maisilleen) ? Ollaan Euroopan ytimessä. Niin on pos­sukin keskel­lä joulupöytää. 

    Olen aika huolis­sani Suomen val­lan­neesta hurraa-eurooppakielteisyydestä.

    Mikä sit­ten olisi järkevä suh­tau­tu­mistapa kun päätös­val­ta pyritään viemään epädemokraat­tisille organ­isaa­tioille jot­ka eivät nau­ti juuri minkään EU-maan kansalais­ten luot­ta­mus­ta, (ja tästä sinä et kir­joituk­siesi perus­teel­la edes ilmeis­es­ti ole kovin pahasti erim­ieltä) henkilöille jot­ka ovat osoit­ta­neet olleen­sa totaalisen kyvyt­tömiä käyt­tämän sitä val­taa, mikä heil­lä tähän men­nessä on ollut. Uskotko edes itse esitet­ty­jen päätösten toteutues­saan ratkai­se­van eurokriisibn? 

    USA:ta perustet­taes­sa oli joukos­sa aito­ja ihanteitakin. Neu­vos­to-Venäjäl­lä bol­se­vikeil­lä oli ainakin soti­laal­lista voimaa. Euroopan liit­to­val­tion syn­nyt­tämisen ain­oa esitet­ty peruste on sen johta­jien jo tähän men­nessä aikaansaa­ma tuho.

  14. Evert the neverest:

    Kokoomusjo­htoinen YLE roudasi jälleen ker­ran Elinkeinelämän Kork­manin pääutis­lähetyk­seen “asiantun­ti­jak­si” ja eurokraat­ti Stubb oli vier­aa TV 1:n Ykkösaa­mus­sa tänään. 

    Aika alatyylistä heit­el­lä, että Six­ten Kork­man ei olisi yksi Suomen johtavista asiantun­ti­joista Euroopan taloud­es­ta puhut­taes­sa. Ja vielä siitä poikkea­va asiantun­ti­ja, että puhuu selkeästi ja ymmärrettävästi.

    Pekka
    p.s.

    Jos Yle on niin kokoomus­lainen, niin mik­si eivät sit­ten hak­e­neet kokoomus­laista talousasiantun­ti­jaa? Kork­man on nimit­täin demari. Oli jopa yksi nimistä, joi­ta 2010 oli esil­lä puolueen presidenttiehdokkaaksi.
    http://www.sdp.fi/en/node/2136

  15. Suo­mi on saanut huo­mat­ta­van myön­ny­tyk­sen saadessaan tukea koti­maista maat­alout­ta muiden EU-maid­en maat­alout­ta vastaan.

    Eiköhän Ran­skakin ole nimeno­maan tuo­ta tehnyt.
    Suomen toim­inta vaan on väärin, kos­ka Suo­mi on pieni maa.

    1. Jos kysys asi­aa ruot­salaisil­ta vil­jeli­jöiltä, he pitävät Suomen ylimääräistä maat­alous­tukea raukka­maise­na. Yleen­sä kansal­liset elinkeinotuet o vat EU.ssa kiel­let­tyjä, kos­ka jos Sumi tuk­isi vaik­ka paperite­htaitaan, se olisi ruot­salaisil­ta paperite­htail­ta pois.
      Telakat? No joo.

  16. Juuri näin. Ei kan­na­ta etsiä vihol­lisia Sak­sas­ta. Taitaa val­tio­varain­min­is­ter­imme menet­tänyt lop­ullis­es­ti järkensä.

  17. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos kysys asi­aa ruot­salaisil­ta vil­jeli­jöiltä, he pitävät Suomen ylimääräistä maat­alous­tukea raukka­maise­na. Yleen­sä kansal­liset elinkeinotuet o vat EU.ssa kiel­let­tyjä, kos­ka jos Sumi tuk­isi vaik­ka paperite­htaitaan, se olisi ruot­salaisil­ta paperite­htail­ta pois.
    Telakat? No joo.

    No mut­ta kun nuo kansal­liset tuot kom­pen­soi­vat sitä että Ruot­salaiset saa­vat tuken­sa EUlta. 

    Suo­ma­laiset ovat niin EU-mielisiä että saa­vat maat­aloustuetkin mak­set­tua vain omas­ta bud­jetista kun muiden EU-tuet mak­se­taan mm. Suomen toimes­ta EU-budjetista.

    Hieno jut­tu.

    MInä väitän, että suo­ma­lainen maa­jus­si pär­jäisi paljon parem­min jos kaik­ki maat­aloustuet lakkautet­taisi­in EU:n alueella.

    Mut­ta se ei käy maille, jot­ka saa­vat EU:lta tukia maat­alouteen. Suo­mi ei saa. Suo­mi saa vain torjuntavoittoja

  18. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos kysys asi­aa ruot­salaisil­ta vil­jeli­jöiltä, he pitävät Suomen ylimääräistä maat­alous­tukea raukka­maise­na. Yleen­sä kansal­liset elinkeinotuet o vat EU.ssa kiel­let­tyjä, kos­ka jos Sumi tuk­isi vaik­ka paperite­htaitaan, se olisi ruot­salaisil­ta paperite­htail­ta pois.
    Telakat? No joo.

    Minäkin olen sitä mieltä, että Suomen maat­aloustuet pitäisi mak­saa EU:n bud­jetista kuten Ruot­sis­sa tehdään.

    Suo­mi epäon­nis­tui surkeasti EY-liit­tymis­sopimuk­ses­sa. Sik­si näitä samo­ja tukia mak­se­taan kansal­lis­es­ta bud­jetista eikä EU:n toimes­ta. Kornein­ta on se, että Suo­mi kysyyy EU:lta muu­ta­man vuo­den välein että saadaanko me toimia kuten EU toimii tääl­lä Suomes­sa ja mak­se­taan sit­ten kuitenkin teille? Ja vas­taus on aina se että saat­te mak­saa meille mut­ta teille mak­sami­nen onkin vähän vaikeampi juttu:)

    🙂

    1. Minäkin olen sitä mieltä, että Suomen maat­aloustuet pitäisi mak­saa EU:n bud­jetista kuten Ruot­sis­sa tehdään.

      Mikä on sel­l­ainen EU-tuki, jota Ruot­si saa, mut­ta Suo­mi ei saa?

  19. Suomes­sa valitet­tavasti ei ymmär­retä kuin­ka vakav­ista asioista nyt on oikeasti kyse. Euron uskot­tavu­us on saanut säröjä ja jos todel­lä käy niin, että luot­ta­mus euroon ja EKP:hen menee, niin ensi vuosi tulee ole­vaan aivan karmea.
    Euron hajoamisen toden­näköisyys on vielä suht. pieni (alle 5 %), mut­ta mikäli tämä todel­la tapah­tu­isi, niin varautukaan oikeasti pahim­paan. Itse olen tähän asti suh­tau­tunut aika rauhal­lis­es­ti euron kri­isi­in, mut­ta kun viime aikoina olen saanut lukea kan­sain­välis­ten pankki­ir­ili­ikkei­den ana­lyy­se­jä euron hajoamisen seu­rauk­sista, niin ainakin oma mie­len­rauha on järkkynyt. 

    Eli eurokri­it­tis­ten kan­nat­taa varoa mitä toivoo, kos­ka joskus toiveet voivat toteutua.

  20. Osmo,

    Suo­mi on saanut huo­mat­ta­van myön­ny­tyk­sen saadessaan tukea koti­maista maat­alout­ta muiden EU-maid­en maat­alout­ta vastaan. 

    Minä,

    Jos Suo­mi ei olisi EU:n jäsen, maat­alous­tukea ei olisi tarvin­nut anoa Brys­selistä. Teen
    suju­van arvauk­sen, että Suo­mi palaa markkaan. Eu oli unel­ma, hyvästit sille.

  21. Eikös tämän maat­alous­tukien suh­teen ole asia niin, että itse me ne mak­samme, kos­ka olemme EU:ssa net­tomak­sajia. Raha vain kier­rätetään Brys­selin kautta.

  22. Osmo Soin­in­vaara:
    Juho
    Suo­mi on saanut huo­mat­ta­van myön­ny­tyk­sen saadessaan tukea koti­maista maat­alout­ta muiden EU-maid­en maat­alout­ta vas­taan. Ehkä kehä kol­mosen sisäpuolel­la hur­rataan, kun tämä etuoikeus lop­puu, mut­ta kepun ei kan­nat­taisi sitä edistää.

    Kyl­lä kaikkien veron­mak­sajien kan­nat­taa hur­ra­ta, jos EU lakkaut­taa suo­ma­lais­ten oikeu­den ampua itseään jalka­an maataloustuella.

    Enkä nnyt tarkoi­ta EU:n mak­samia tukia vaan Suomen oikeut­ta mak­saa omas­ta pus­sis­taan maanvil­jeli­jöille, että nämä voivat jatkaa hyv­in­voin­nin tuhoamista tuot­ta­mat­toma­l­la työl­lä ja saaris­tomeren sekä järvien rehevlittämistä.

  23. Osmo Soin­in­vaara:
    Suo­mi saa EU:n maat­alous­tukea aivan samo­jen kri­tee­rien mukaan kuin muutkin. Ja vielä sitä vuoristotukeakin.

    Nuo kri­teer­it ovat määritelleet aivan muut kuin suo­ma­laiset omien etu­jen­sa mukaisik­si. Ruot­salaiset saa­vat mak­saa aivan samat kansal­liset tuet 62. lev­eyspi­irin pohjois­puolelle kuin Suomes­sa. Suo­mi saa erikoisas­e­man ain­oas­taan 62. lev­eyspi­irin eteläpuolel­la Ruot­si­in verrattuna.

    1. Mon­tako ihmistä Ruot­sis­sa asuu 62 lev­eyspi­irin pohjoispuolella?
      Tuo ero 62 lev­eyspi­irin eteläpuolel­la on juuri se suuri ero.

  24. Olete­taan että:
    1) EU:n sopi­ma peri­aate on mah­dol­lis­taa maat­alous kaikissa jäsenmaissa
    2) Etelä-Suomen maati­lat eivät pysy­isi kan­nat­tavina ilman EU:n bud­jetin ulkop­uolelta mak­set­tavia lisätukia

    Tässä tilanteessa on outoa se, että EU mak­saa muille maat­alouden har­joit­ta­jille niin paljon tukia, että ne pär­jäävät, mut­ta ei suomalaisille.

    Tässä tilanteessa pätee kai se tulk­in­ta, että Suo­mi joutuu mak­samaan itse osan sel­l­ai­sista maat­aloudelle vält­tämät­tömistä tuista, jot­ka muut saa­vat yhteis­es­tä kassasta.

    Muut voisi­vat valit­taa tästä tues­ta ja vaa­tia sitä pienen­net­täväk­si, jos suo­ma­laiset kykeisivät dump­paa­maan tämän tuen turvin tuot­teitaan EU-markki­noille mui­ta alem­mal­la hin­nal­la. Näin ei tai­da olla.

    1. Suomel­la on epäreilu tuk­i­ta­so Ruot­si­in verrattuna.
      Jos Etelä-Man­ner liit­ty­isi EU:hun, mil­laista maat­alous­tukea se tarvitsisi?

  25. Osmo Soin­in­vaara: Mikä on sel­l­ainen EU-tuki, jota Ruot­si saa, mut­ta Suo­mi ei saa?

    Voi här­re­god, eikö mis­ter Vihreä tiedä että Suo­mi mak­saa sekä omat maat­aloutuet että myös Ruotsin maataloustuet?

    Suomelle olisi kaikein edullis­in­ta, siis Suomen maanvil­jeli­jöille, olisi kaikkein edullis­in­ta se, että kaik­ki kiin­tiöt ja tuet lakkautet­taisi­in koko EUn alueelta. Sin­nä sit­ten ran­skik­set ja ruot­ta­laiset yrit­täi­sivät pär­jätä suo­ma­laisen teho­tuo­nan­non kanssa.

  26. Osmo on oike­as­sa siinä, että nyt tämä eurokri­it­tisyys on men­nyt joidenkin osalta överiksi. 

    Olen itsekin ollut pitkään ja olen edelleen vah­vasti eurokri­it­ti­nen. Mut­ta suo­ma­laisen poli­itikon, joka neu­vot­telee europöy­dis­sä pitää osa­ta toimia viisaasti.

    Kokenut järkevä val­tiomies näkee asi­at laa­jasti ja ottaa huomioon muutkin europöy­dässä istu­vat kump­pan­it. Hän ei sido käsiään julk­isu­udessa sisäpoli­it­ti­sista syistä liian aikaisin, vaan on valmis miet­timään lop­ullisia ratkaisu­ja. Joten esimerkik­si Urpi­laisen pitäisi pistää jäitä hattuun.

    Minus­ta koko euroku­vio pitäisi vih­doinkin miet­tiä uusik­si. Mut­ta jos Suomes­ta tähän pohd­in­taa on tar­jol­la vain Urpi­laisen kaltainen yli-innokas int­täjä, niin ymmär­rän hyvin, että Euroopas­sa muut toivo­vat, että se koke­ma­ton vaku­us­farssin aiheut­ta­ja pysy­isi siel­lä Suomessa.

  27. Osmo Soin­in­vaara:
    Suomel­la on epäreilu tuk­i­ta­so Ruot­si­in verrattuna.
    Jos Etelä-Man­ner liit­ty­isi EU:hun, mil­laista maat­alous­tukea se tarvitsisi?

    Olet oike­as­sa.

    Suomea on kusetet­tu myös maataloustuessa.

  28. Ruo­ka on rajalli­nen luonnonvara.

    Väestökasvun ja kulu­tus­rak­en­teen muu­tosten vuok­si ruuan hin­ta ja saatavu­us tule­vat vähenemään.
    Oireilu näkyy ruokalevot­to­muuk­sian köy­him­mis­sä mais­sa , mut­ta 10 vuo­den kulut­tua meil­lä on todel­la pulaa ruuas­ta ja ruuas­ta tulee taloudell­siten speku­laat­tor­ei­den ja poli­it­tisen kiristyk­sen väline

    Sil­loin koti­mainen tuotan­to on kul­la­nar­voinen, se takaa itsenäisyyden

  29. Luop­umi­nen määren­em­mistöstä johtaa siihen, että viimeistään sil­loin pienet maat sysitään sivu­un kaik­ista ytimistä

    Lip­posel­la ja Niin­istökin ovat jo siir­tyneet muitelulin­jalle ja muis­tel­vat päätök­sen­tekoa sil­loin kun val­tioi­ta oli puo­let ja sil­loin Suo­mi saat­toikin olla ytimessä

    Mut­ta nyt lin­ja on toinen, esitykset/päätökset tekee ja sanelee Saksa/Ranska eikä niis­sä neu­vot­teluis­sa ole näkynyt muita.

    Enää ei edes esityksen/päätöksen kaikkia papere­i­ta jae­ta pikku­val­toiden poliitikoille.

    Pikku­val­tioiden edus­ta­jien rooli­na on lähin­nä osal­lis­tua yhteiseeen pro­pa­gan­daku­vaan ja allekir­joit­taa paperit

  30. Saanko kysyä, mikä olisi sopi­va tukipoli­ti­ik­ka Suomelle? Onko tavoitel­tu taso se, että lopetet­taisi­in kansal­liset tuet, ja tul­taisi­in toimeen EU:n kaut­ta mak­se­tu­il­la tuilla?

    Onko ok jos maat­alous lop­puu tai vähe­nee Etelä-Suomes­sa, ja Suo­mi siir­tyy osta­maan nuo elin­tarvikkeen­sa ulkomailta?

  31. Ode on oike­as­sa. Euroänkyröin­ti val­taa alaa vaar­al­lis­es­ti ja erään­lainen Gre­shamin laki tun­tuu toimi­van myös julkises­sa keskustelussa.

    En ihmettele, jos viime viikol­la tehty­jen päätösten puoli­naisu­us jää aikakir­joi­hin yht­enä eurokri­isin ellei peräti Euroopan viime vuosikym­me­nien pahim­mista munauk­sista. Määräti­etoisil­la päätök­sil­lä olisi ehkä vielä voitu vält­tää katas­trofi, mut­ta poli­ti­ikot sor­tu­i­v­at mielis­telemään itse harhaan johta­maansa julk­ista mielipi­det­tä sen sijaan, että oli­si­vat tehneet val­tiomi­esteko­ja. Riskit Euroopan rahoi­tusjär­jestelmän sydänko­htauk­ses­ta ja sen aiheut­ta­mas­ta talouden ja työl­lisyy­den rom­ah­duk­ses­ta kasvoivat oleel­lis­es­ti. Suomen änkyröin­ti ei aut­tanut, mut­ta ei nyt toki ollut suurin syykään surkeaan tulokseen.

    Nyt on mie­lenki­in­toista nähdä, miten tähän reagoidaan ensi viikol­la. Nos­ta­vatko ihmiset entistäkin enem­män raho­jaan pois heikoista pankeista? Kiihtyykö rahan pako per­ife­ri­oista? Heikke­neekö pankkien luot­ta­mus toisi­in­sa edelleen? Pitääkö Ital­ian tar­jo­ta entistäkin korkeam­paa korkoa, jot­ta se saisi rahaa markkinoilta?

    Luu­len­pa, että kuluneen viikon päätök­siä joudu­taan paikkaa­maan jo ensi viikolla.

  32. Ei ole kysymys Euroop­pakiel­teisyy­destä vaan ter­veestä jär­jestä, joka täl­lä hal­li­tuk­sel­la toimii ikävä kyl­lä hyvin vai­hdellen. Kyl­lähän Urpi­lainen tietää, että mikäli päätän­tä­val­taa siir­retään Brys­seli­in, siir­retään Suomes­sa val­ta sitä vahvem­min perussuomalaisille.

    Usko­ma­ton­ta, miten joku voikin olla niin epäisän­maalli­nen, että antaisi päätök­sen teon muille, vaik­ka ollaan jo nähty, kuin­ka jär­jet­tömiä ne päätök­set voivat olla. Osmo on liian vah­vasti eu-usko­vainen; tilas­toti­eteil­i­jän luulisi näkevän, mil­loin kor­te­il­la ei enää voi voit­taa ja pelistä kan­nat­taa vetäytyä.

    Soin­in­vaara yrit­tää pelotel­la, että EU pelot­telisi, jos emme tot­tele älyt­tömyyk­sis­sä. Aina kun pelotel­laan, uhkaamme häip­pästä union­ista, niin johan lop­puu turha pelot­telu. Ihan niin kuin pienenä koulun pihal­la, pitää osa­ta myös tarvit­taes­sa tapella.

  33. Suo­mi liit­tyi IMF jäsenek­si jo 1948 ja sil­loin elet­ti­in aika taval­la eri­laista aikaa.

    Suomen osu­u­den kat­to on perus­ra­hoituk­sen osalta 0,5 % bkt eli n 1,2 mil­jar­dia euroa. Rahan lainaa IMF :lle Suomen Pank­ki omista varois­taan, ei siis val­tion budjetista

    Sen päälle on luo­tu 2009 lisära­hoi­tus NAB,johon osal­lis­tu­mi­nen on vapaae­htoista ja Suo­mi on liit­tynyt siihen 40 muun maan mukaan

    Suomen kokon­ais­vas­tuu on siis mak­simis­saan n 2,4 mil­jar­dia euroa eli olen­nais­es­ti pienem­pi kuin EU:n vaa­ti­mat rahoitusvastuut

    IMF ei ole aiheut­tanut koskaan luottotappioita
    Esi­mAr­gen­ti­inan kri­i­sis­sä tap­pi­o­ta kär­sivät yksi­tyiset pankit ja taustal­la yksit­täiset valtiot,mutta IMF oli tur­van­nut saatavansa

    Lain­aus Taloussanomista,Olli-Pekka Lehmus­saaren haastattelusta

    “Sijoit­ta­javas­tu­u­ta ei ole kir­jat­tu IMF:n sään­töi­hin ja artik­loi­hin. Mut­ta IMF:n pysyvä käytän­tö on se, että rahas­to ei myön­nä maalle rahoi­tu­so­hjel­maa, jos sen velka­kestävyys ei ole kestäväl­lä ural­la. Käytän­nössä se tarkoit­taa, että maan täy­tyy tehdä jonkin­lainen velka­jär­jeste­ly yksi­ty­is­ten sijoit­ta­jien kanssa, Lehmus­saari sanoo.”

    Nythän EVM:ssä sijoit­ta­javas­tuu on epämääräinen 

    IMF-vas­tu­ut ovat pikku jut­tu ver­rat­tuna EVM:ään ja sen vuok­si siitä on voitu päät­tää ehkä toisin kuin EVM osal­lis­tu­mis­es­ta , eipä löy­tynyt päätök­sen­teon historiaa

  34. Selkein­tä olisi lopet­taa maanvil­jelys kokon­aan tuon 62 lev­eyspi­irin eteläpuolel­la. Kuu­lostaa vaan hölmöläis­ten hom­mal­ta siirtää kaik­ki maanvil­je­ly pohjoiseen. Ei se vil­ja tiedä kum­mal­la puolel­la viivaa se asustaa.
    Ongelma­han on se, että keskelle Suomea on piir­ret­ty viivo­ja, jois­sa toisel­la puolel­la saa parem­mat tuet. Tuon 141 tuen tavoit­teena on madal­taa tätä rajaa.
    Paras olis heit­tää tuol­laiset rajat roski­in ja tehdä tuk­i­laskel­ma matemaat­tisel­la kaaval­la, mikä kat­taisi koko EU alueen. Esim lohkon lev­eyspi­iri ja korkeus vakut­taisi tukeen.

  35. Jos maat­aloustuet ovat niin kauhean haitallisia, niin eikö olisi syytä jät­tää jäsen­maid­en itsen­sä päätet­täväk­si ja mak­set­tavak­si tuken­sa. Tuskin nämä “haitak­keet” nyt sil­lä vähenevät tai tule­vat oikeu­den­mukaisem­mik­si, että ne aje­taan jonkin Brys­selin kaut­ta. Ja myön­nän, en tiedä maat­alous­tu­ista yhtään mitään muu­ta kuin sen, että ne kan­nus­ta­vat lisäämään ruoan tuotan­toa. Tun­tuu vain ihmeel­liseltä, että Suomen pitää tukea Ran­skan ruoan tuotan­toa, kun meil­lä koti­maista tukea perustel­laan riskien hallinnal­la (riit­tävä omavaraisuus).

  36. nos:
    Jos maat­aloustuet ovat niin kauhean haitallisia, niin eikö olisi syytä jät­tää jäsen­maid­en itsen­sä päätet­täväk­si ja mak­set­tavak­si tukensa. 

    Ei, sil­lä maa­jus­seille mak­set­ta­vat tuet ovat tyyp­il­lisiä tukia, joil­la on merk­i­tys­tä pienelle mut­ta erit­täin äänekkäälle etu­ryh­mälle. Lop­putu­lok­se­na kaik­ki tuke­vat entistä enem­män ja saadaan entistä suurem­pi yli­tuotan­to aikaiseksi.

    Toki ymmär­rän mik­si kepu­lais­ten mielestä mak­si­maa­li­nen yli­tuotan­to eli mak­si­maaliset tuet hei­dän kan­nat­ta­jilleen on vain hyvä asia, sen­hän voi sit­ten val­tion vien­tituel­la dumpa­ta vaik­ka kehitysmaihin.

    Jos jokin toimi­ala ei pär­jää ilman suo­ma­lais­ten veron­mak­sajien mil­jardi­panos­tus­ta, se joutaakin men­nä. Tämä kos­kee niin laivan­raken­nus­ta, vaate­te­ol­lisu­ut­ta kuin maanviljelystäkin.

  37. Paa­vo Häik­iö: Minäkin olen sitä mieltä, että Suomen maat­aloustuet pitäisi mak­saa EU:n bud­jetista kuten Ruot­sis­sa tehdään.

    Suo­mi epäon­nis­tui surkeasti EY-liit­tymis­sopimuk­ses­sa. Sik­si näitä samo­ja tukia mak­se­taan kansal­lis­es­ta bud­jetista eikä EU:n toimesta.

    Siis Suo­mi saa EU:n (surkeat?) maat­aloustuet niinkuin muutkin ja lisäk­si Suo­mi on saanut luvan mak­saa omaa tukea. Toki olisi hienoa, jos EU mak­saisi Suomelle myös kansal­lisen tuen, mut­ta siinäpä olisi neu­vot­telijoille työsarkaa.

  38. nos:
    Jos maat­aloustuet ovat niin kauhean haitallisia, niin eikö olisi syytä jät­tää jäsen­maid­en itsen­sä päätet­täväk­si ja mak­set­tavak­si tukensa.

    Eri­no­mainen aja­tus! Siitä vaan heti tätä toteuttamaan!

    (Tosin epä­selväk­si on jäänyt, miten Suo­mi tukee Ruotsin ja Ran­skan maataloutta)

    1. Jokainen mak­sakoon vain oman tuken­sa, mut­ta samoin kuin muidenkin elinkeino­jen osalta, tukien määrää on sään­nösteltävä. Ei teol­lisu­ut­takaan saa tukea vihamielis­es­ti toisen EU-maan teol­lisu­ut­ta vastaan.

  39. Suo­mi voisi änkyröidä niin kauan, että Sak­sa ja Ran­s­ka pää­ty­i­sivät sopimuk­seen, jos­sa olisi edes jotain järkeä kri­isien ehkäisyn kannal­ta. Ei siis enää 3 % bud­jet­tial­i­jäämähu­uhaa­ta vaan jotain, jol­la puu­tut­taisi­in esim. vai­h­to­ta­sei­den ali­jäämi­in, oikeusjär­jestelmän toim­i­mat­to­muu­teen (Italia) ja työ­markki­noiden rak­en­teisi­in. Niin, ja luo­taisi­in sys­tee­mi, jol­la oikeasti tuet­taisi­in vaikeuk­si­in joutunut­ta maata.

  40. Maat­alous­tu­ista (yritetään) päät­tää kan­sain­väli­esti nimeno­maan niiden hillit­semisek­si. Vai­h­toe­hto on se että paikallisen SMP:n voit­taes­sa vaalit se hiilaa jos­sain maass­sa tukia ylös, jol­loin muut maat vas­taisi­vat nos­ta­mal­la omia tuki­aan tai korot­toma­l­la tulle­ja. Niin kuin telakkatukien kanssa.

    Yleis­es­ti ottaen, tukipoli­ti­ik­ka on yksi esimerk­ki siitä mik­si tarvi­taan kan­sain­välistä hallintoa. Nyky­isiä kan­sain­välisiä finanssi­markki­noitakin pitäisi jotenkin säädel­lä. Var­mas­tikin EU on seka­va, epädemokraat­ti­nen ja kor­rup­toitunutkin, mut­ta onko jonkin­lainen ad hoc kan­sain­vä­li­nen kon­fer­enssi kym­me­nien maid­en kesken sit­ten vähem­män seka­va, epädemokraat­ti­nen ja korruptoitunut?

    Ongel­ma päälle kaatu­van laman kanssa on se että ei pystytä päät­täämään mis­tään. Nyt taas pol­jet­ti­in jalkaa jostain bud­jet­tisään­nöistä, ihan riip­pumat­ta siitä että onko ne jotenkin ylipään­sä hyvä idea, niin ne nyt eivät vaan mil­lään taval­la auta nykyiseen talousti­lanteeseen. Tehdään mitä voidaan, ei mitä pitäisi. Eräs lista esimerkkinä siitä mitä pitäisi tehdä Roubinil­ta, ver­taa sitä kok­ouk­sen tulok­si­in, http://www.project-syndicate.org/commentary/roubini42/English?utm_campaign=Feed%3A%20TheMoneyGame%20%28The%20Money%20Game%29&utm_medium=feed&utm_source=feedburner

    Tässä käy niin että jos glob­al­isaa­tio­ta ei pystytä hal­lit­se­maan, niin se kehi­tys kään­tyy ja tilalle tulee taas tiukem­mat rajat. Ja kun tuo hallinto ei toi­mi, niin ei tämä vält­tämät­tä ole edes huonom­pi vaihtoehto.

  41. Maat­alous­tuk­i­ta­sos­ta sen ver­ran, että yleis­es­ti ottaen suo­ma­laisille maanvil­jeli­jöille sopii tuk­i­ta­son lasku aivan hyvin. Tämä johtaa maid­on ja lihan hin­to­jen nousu­un ja vil­jeli­jän elan­to tulee sit­ten suo­raan sieltä. Tai siis niille vil­jeli­jöille, jot­ka eivät liity työt­tömyysko­rtis­toon. Vil­jeli­jöille sopii myös kan­sain­vä­li­nen kil­pailu. S- ja K‑ketjujen domi­noin­ti ja yli­val­ta tekevät hin­to­jen nos­tamisen ja vil­jeli­jöi­den pär­jäämisen mah­dot­tomak­si tässä maassa.

    EU:n osalta luulisi poli­it­tisen eli­itinkin tietoon jo tulleen, että tuuli on kään­tynyt kansalais­ten EU-mielip­iteis­sä. Suo­ma­laiset eivät halua mak­saa muiden lasku­ja. Asial­lis­ten poli­itikko­jen toivoisi myös pysähtyvän miet­timään demokra­ti­aa ja sen puutet­ta. Toteu­tuuko kansan tah­to jos nyt men­nään talousunioni­in? Miten Kim­mo Sasin ja kump­panei­den suh­tau­tu­mi­nen Perus­tus­laki­in sopii Suomen kaltaiseen oikeusvaltioon? 

    Peruskysymys on se, että onko poli­it­tisel­la eli­it­il­lä kansan tuki Euroopan inte­graa­tion syven­tämiselle? Ja mitä siitä seu­raa, jos tukea ei ole ja Suo­mi ete­nee inte­graa­tios­sa tästä huolimatta?

  42. Kat­soin mitä kuu­luu Islannille, joka kansanäänestyk­sel­lä kieltäy­tyi mak­samas­ta velko­jaan. Ja kas, samaan aikaan, kun Suomen vai­h­to­tase on men­nyt miinuk­selle, Islanti on nous­sut jälleen pin­nalle ja elävien kirjoihin:

    http://www.tradingeconomics.com/iceland/current-account

    Potäisikö samo­ja lääkkeitä käyt­tää ylivelka­an­tunei­den euro­maid­en kohdal­la. Nyt ne vetävät muutkin pin­nan alle.

  43. > Jokainen mak­sakoon vain oman tukensa, …

    Tässä on jo järkeä. Siis siinä, että raho­jen kier­rät­tämi­nen EU:n kaut­ta lop­puu. Riit­tää kun estetään tue­tun tuotan­non puskem­i­nen mui­ta kiusaa­maan. Jokainen maa saa päät­tää kuin­ka omavarainen se halu­aa ruuan suh­teen olla. EU-byrokra­ti­aa ja tukien vinoumia häviää melkoinen määrä.

  44. Pohjoises­sa kansal­lises­sa tues­sa Suomel­la ja Ruot­sil­la on täs­mälleen samat kri­teer­it. Eivät ruot­salaiset niitä kade­hti. Sen sijaan he kyl­lä kovasti kade­hti­vat Etelä-Suomen saamia kansal­lisia tukia. Kadeketju jatkuu sit­ten, että etelä-suo­ma­laiset kade­hti­vat Suomen pohjoisia tukia. Sen sijaan en ole kuul­lut, että etelä-ruot­salaiset kade­hti­si­vat Ruotsin pohjoisia tukia, se lie­nee heille aivan OK.
    EU:n CAP-kri­teer­it on laa­dit­tu siten, että se suosii parhai­ta vil­jelyaluei­ta, joi­hin myös Etelä-Ruot­si kuu­luu. Heikoille alueille tämä tuki antaa hyvin vähän. Sen kor­vaamisek­si on heikoim­mille alueille kehitet­ty vuoris­to­tu­ki, pohjoinen tuki ja ilmeis­es­ti Etelä-Euroopan kuiv­u­ud­es­ta kär­siville alueille myös omat erikoistukensa.

  45. Maat­alous­tukia käsitel­lään mon­es­sa puheen­vuorossa vain meno­eränä. Kyse on kuitenkn paljon mon­isyisem­mästä haas­teesta. Paras ratkaisu olisi, että maat­alous toimisi tuet­ta, mut­ta siihen ei kaiketi usko enää kukaan. En edes minä. 🙂

    Tukivi­idakko ei ole ollut ole­mas­sa kovin pitkään. Suomeen ensim­mäiset tuet taisi­vat tul­la 60-luvul­la! Suomen eri­tyi­nen ongel­ma on liian pieni tilakoko, johon vaikut­taa mm. asu­tus­poli­ti­ik­ka sotien jäl­keen, per­in­tö­jen verot­ta­mi­nen viime­vu­osikym­meninä ja aikaisem­min osas­sa maa­ta ollut tapa jakaa tila vel­jesten kesken. Viimek­si­mainit­tua huonoa käytän­töä jatkaa nykyi­nen lakiosa.

    Kansal­lis­es­ti tärkein maat­aloustuen tavoite on ja tulee olla peruselin­tarvike­tuotan­non pitämi­nen sel­l­aisel­la tasol­la, että kri­isi­aikana kansa pystytään ruokki­maan edes vält­tävästi. Suomel­lakin on koke­muk­sia siitä, ettei elin­tarvike­tuotan­to riitä. Liian pieni peruselin­tarvike­tuotan­to johtaa samaan lop­putu­lok­seen kuin liian pienet Puo­lus­tusvoimat. Maal­la ei ole ulkopoli­it­tista toim­intaval­taa. EU:n pin­ta-aloi­hin perus­tu­va tuk­i­jär­jestelmä on huono tapa toimia. 

    Ei ole järkevää tukea tuotan­toa, vaan tulee tukea kykyä tuot­taa. Sveitsin tuki­malli, jos­sa tue­taan tuotan­topanok­sia (tilavaras­to­ja ja konei­ta), on EU:n mallia parem­pi. Jos siinä sivus­sa vähän tuote­taan, niin se tapah­tuu läh­es markki­nae­htois­es­ti. Huolto­var­muus ei euroop­palaises­sa työn­jaos­sa kuitenkaan kuu­lu EU:lle, vaan se on NATO:n toimi­alaa, joten maat­alous tuet kuu­luisi­vat itse asi­as­sa NATO:lle! 😀

    Ran­skalainenkin läh­estymistapa asi­aan on ymmär­ret­tävis­sä. Tuil­la pyritään takaa­maan monipuo­li­nen ja laadukas elin­tarvike­tuotan­to. Kah­den keskus­li­ikeen maas­sa tätä on kaiketi turha hehkut­taa. Sitä tuskin kukaan oikeasti ymmärtää. 🙁 Tämä on kuitenkin EU:n toimi­alaan kuu­lu­vaa tuotan­non tukemista kulut­ta­jan eduksi. 

    Tässä suh­teessa EU-jäsenyys on ollut suo­ma­laisille lot­tovoit­to. Kuka muis­taa kau­pan juus­to­tiskiä ennen jäsenyyt­tä? 😉 Suurelta osin voimme syyt­tää itseämme, kos­ka Valion annet­ti­in jakaa markki­nat itsen­sä kanssa välil­lä hyvinkin kyseenalaisin keinoin, kuten mm. kaik­ki mouhi­järveläiset muistavat.

    Suomes­sa tuel­la on pyrit­ty pitämään koko maa asut­tuna, mikä on ohjan­nut tukea alueille siten, että kokon­aiskil­pailukykymme EU:n sisäl­lä on heiken­tynyt. Kokon­aisu­ut­ta ajatellen jos tuemme maat­alout­ta, on:
    — tuki kohdis­tet­ta­va Län­si- ja Etelä-Suomeen
    — tuet­ta­va tuotan­topanok­sia, ei tuotan­toa ja
    — yleiset edel­ly­tyk­set (esim. type­rä per­in­tövero) on laitet­ta­va kuntoon.

  46. Voi olla havain­to­harha, mut­ta ihan kuin tietyt henkilöt oli­si­vat sitä mieltä, että elinkeinotuet ovat epäoikeu­den­mukaisia, kos­ka ne anta­vat jollekin kil­pailue­dun. Samanaikaises­ti sit­ten tode­taan, että tukekoon kiinalaiset rauhas­sa omaa tuotan­toa, kos­ka me vain hyödymme kun tyh­mät tar­joa­vat meille liian hal­val­la hyödykkeitä. Ja sit­ten tuos­ta lob­baamis­es­ta. Kyl­lä minä luulen, että raskalainen maanvil­jeli­jä on hiukan vaiku­tus­val­taisem­pi kuin suomalainen/kepulainen maat­alous­tuot­ta­ja näi­den tukien puo­lus­tamises­sa. Hävisikö se kepu muuten vaalit?

  47. Kuin­ka paljon Suo­mi voi mak­simis­saan menet­tää rahaa osal­listues­saan näi­hin Euron taku­u­paket­tei­hin + IMF:aan.
    Tätä lukua ei kukaan ole esit­tänyt. Ehkä sitä ei tiede­tä. Vetäisin hatus­ta luvun 10–30 mil­jar­dia, joka on melkoinen osa val­tion verokertymästä.

    Ollaan kestämät­tömäl­lä poh­jal­la, kun Suo­mi ottaa velkaa kyetäk­seen keräämään velka­maille rahaa lainaksi. Samal­la vaa­di­taan tiukko­ja raame­ja Suomen velan­ot­toon. Jos raamit ylitet­tään paine­taan koti­maas­sa alas ter­vey­den­huoltoa, koul­u­laitos­ta, puo­lus­tus­laitos­ta, sosi­aal­i­tur­vaa jne.

    Sik­si ehdotankin: Suo­mi jää pois euroalueesta mut­ta pysyy Euroopan Unon­is­sa. Mark­ka uudelleen käyt­töön. Euroopan Unioni antaa jos­sain määrin tur­vaa idän suuntaan.

    1. Pekka Nykä­nen
      Se, että Suo­mi eroaisi euroalueesta vaatisi perus­sopimuk­sen muu­tok­sen ja siinä on tämä yksimielisyy­den vaa­timus. Mal­takin voi kaataa sen, ihan vaan kiusal­laan tai voidak­seen vaa­tia “lun­nai­ta”.

  48. Osmo Soin­in­vaara:
    Ihmettelin lähin­nä sitä, että Suo­mi vatii Slove­nialle veto-oikeut­ta kaik­keen, vaik­ka Slove­nia ei sitä itse halua.

    Ai meinaatko, että Suomen pitäisi vaa­tia vain Suomelle veto-oikeutta?
    Mikä ihmeen argu­ment­ti tuo nyt oikein on?

    Kim­mo:
    Eli eurokri­it­tis­ten kan­nat­taa varoa mitä toivoo, kos­ka joskus toiveet voivat toteutua.

    Kri­it­ti­nen tarkoit­taa eri asi­aa kuin luulet sen tarkoit­ta­van. Mah­datko ken­ties olla ns. ilmas­ton­muu­toskri­it­ti­nen tai näitä monikult­tuurisu­usih­misiä? He nimit­täin tekevät jatku­vasti tämän virheen.

  49. Osmo Soin­in­vaara: Ei teol­lisu­ut­takaan saa tukea vihamielis­es­ti toisen EU-maan teol­lisu­ut­ta vastaan.

    Ran­skan ja Sak­san telakoiden rahoi­tusku­vioista löy­tyy var­masti mie­lenki­in­toisia yksi­tyisko­htia. Ver­rat­tuna esimerkik­si Kore­alaisen STX:n omis­tami­in Suomen telakoihin.

    Esim. Sak­sa on tyy­tymätön kun Kreik­ka ostaa sota­laivo­ja velak­si Ran­skalta. http://www.spiegel.de/international/europe/0,1518,792189,00.html

    Tuon uutisen mukaan Kreikan sukel­lusveneti­laus Sak­sas­ta peru­un­tui. Ja Kreikan telakat ovat näköjään ara­bio­mis­tuk­ses­sa. http://www.defensenews.com/story.php?i=6522149

    Tuol­laisia velko­ja Suomen sit­ten pitäisi kri­ti­ikit­tä mak­saa? Ja sulkea varuskun­tia jot­ta muut saa­vat ostaa velak­si lisää aseita?

    Tilanne ei näytä kovin lupaaval­ta, kun seu­raa tapah­tu­mia esim. Venäjäl­lä, Syyr­i­as­sa ja Iranis­sa. Talouskri­ise­jä on ennenkin ratkot­tu sotimalla.

  50. Tun­tuu vain ihmeel­liseltä, että Suomen pitää tukea Ran­skan ruoan tuotan­toa, kun meil­lä koti­maista tukea perustel­laan riskien hallinnal­la (riit­tävä omavaraisuus).

    Jos kysymys olisi todel­la vain huolto­var­muud­es­ta, asi­aa pitäisi läh­estyä vähän tois­es­ta suun­nas­ta. Sil­loin pitäisi kat­soa, minkälaiset var­muus­varas­tot tarvi­taan, ja mitä muu­ta tarvi­taan, että Suomen oma elin­tarvike­tuotan­to saadaan ylösajet­tua järkevässä aikataulus­sa siihen pis­teeseen, että suo­ma­lais­ten päivit­täi­nen min­imiener­giamäärä saadaan katettua.

    Nämä vaa­timuk­set ovat kovin kaukana nykyis­es­tä maat­aloud­es­ta. Emme todel­lakaan tarvitse nyky­istä määrää ruokaa, eikä sen tarvitse olla nykyisenkaltaista rak­en­teeltaankaan. Maat­alouden voisi pelkän huolto­var­muu­den kannal­ta ajaa talvi­u­ni­ti­laan; huole­hdi­taan vain että välineitä ja osaamista on tal­lessa. Ja sit­ten muu­ta­ma isom­pi kalli­olu­o­la täytetään näkkileiväl­lä, se säi­lyy tun­netusti pitkään.

    Todel­lisu­udessa puheet puh­taas­ta suo­ma­lais­es­ta ruuas­ta ja huolto­var­muud­es­ta ovat aika pitkälti lähin­nä kuor­ru­tus­ta. Todel­li­nen kysymys on siitä, että maat­aloustuet ovat tärkeä osa elinkei­nop­o­li­ti­ikkaa. Jos maat­alous­tukia ei ole, iso joukko ihmisiä joutuu työt­tömäk­si, ja hei­dän omis­ta­mansa kiin­teän omaisu­u­den arvo romahtaa.

    Pitkäl­lä aikavälil­lä on tyh­mää tehdä mitään sel­l­aista, jon­ka joku muu tekee halvem­mal­la. Elinkeinotuet ovat lähtöko­htais­es­ti omaan jalka­an ampumista. Lyhyel­lä aikavälil­lä voi kuitenkin olla syitä toimia pitkän aikavälin etua vastaan.

    Voi myös olla, että ruuan hin­ta jos­sain vai­heessa nousee sille tasolle, että sitä kan­nat­taa markki­nae­htois­es­ti tuot­taa Suomes­sa. Siihen on kuitenkin vielä matkaa, eikä sil­lä lop­ul­ta suo­ma­laiselle kulut­ta­jalle ole isoakaan väliä, mak­saako ruis vas­taan­ot­topis­teessä 120 vai 1200 €/tn. Oikeasti tämä ruokakri­isi kos­ket­taa köy­himpiä, ei meitä.

    (Ja sijoi­tusvinkkinä: Jos globaali ruokakri­isi tun­tuu real­is­tiselta vai­h­toe­hdol­ta, kan­nat­taa yrit­tää ostaa vil­je­ly­maa­ta. Mielel­lään jostain Suomea vil­javam­mas­ta maasta.)

  51. Osmo Soin­in­vaara:
    Jokainen mak­sakoon vain oman tuken­sa, mut­ta samoin kuin muidenkin elinkeino­jen osalta, tukien määrää on sään­nösteltävä. Ei teol­lisu­ut­takaan saa tukea vihamielis­es­ti toisen EU-maan teol­lisu­ut­ta vastaan.

    tätä ehdo­tus­ta kan­natan täysin rin­noin. Se vaan ei tule onnis­tu­maan kos­ka ylläri ylläri mon­et alku­peräiset eu-maat kup­paa­vat noi­ta tukia paljon enem­män kuin myöhem­min tulleet mak­sa­jat kuten Suomi.

  52. nos:
    Voi olla havain­to­harha, mut­ta ihan kuin tietyt henkilöt oli­si­vat sitä mieltä, että elinkeinotuet ovat epäoikeu­den­mukaisia, kos­ka ne anta­vat jollekin kilpailuedun.

    Tietenkin tuet anta­vat kil­pailue­dun tuke­mat­tomaan näh­den. Tuo kil­pailue­tu vain mak­saa paljon enem­män mitä siitä on mak­sa­jalleen kokon­aisu­udessa hyö­tyä. Eli jos Suo­mi tukee maanvil­jelystään kyllin avokä­tis­es­ti, niin tot­takai suo­ma­laisil­la vil­jeli­jöil­lä on kil­pailue­tu ruot­salaisi­in ver­rat­tuna. Suo­ma­laiset veron­mak­sa­jat vain mak­sa­vat tästä edus­ta enem­män kuin saa­vat hyö­tyä, kaik­ki hyö­ty val­uu maa­jus­seille ja sit­ten tietenkin ulko­maalaisille kulut­ta­jille. Häviäji­in kuu­lu­vat sekä ruot­salaiset maa­jus­sit että suo­ma­laiset veronmaksajat.

    Samanaikaises­ti sit­ten tode­taan, että tukekoon kiinalaiset rauhas­sa omaa tuotan­toa, kos­ka me vain hyödymme kun tyh­mät tar­joa­vat meille liian hal­val­la hyödykkeitä. 

    Jep, meille on eduk­si jos kiinalaiset halu­a­vat kulut­taa rahaansa sik­si, että meil­lä olisi lokoisam­paa. Sen­si­jaan meille ei ole eduk­si, jos kulu­tam­mme rahaa jot­ta maa­jus­seil­la olisi lokoisam­paa (=tuemme tuot­tam­a­ton­ta toim­intaa verora­hoin niin paljon, että se pär­jää paremmalleen).

    Ja sit­ten tuos­ta lob­baamis­es­ta. Kyl­lä minä luulen, että raskalainen maanvil­jeli­jä on hiukan vaiku­tus­val­taisem­pi kuin suomalainen/kepulainen maat­alous­tuot­ta­ja näi­den tukien puo­lus­tamises­sa. Hävisikö se kepu muuten vaalit? 

    No jos kat­so­taan kylmästi tilas­toista tukea per tuotet­tu kilo, niin taitaa suo­ma­lainen maat­alous­tuot­ta­ja olla aivan ylivoimainen ykkö­nen. Vai mitä veikkaat, onko suo­ma­lais­ten verora­ho­jen kusem­i­nen suo­ma­laiseen maat­alouteen ran­skisten vai suo­ma­lais­ten maat­alous­tuot­ta­jien ajatus?

    Kepun häviö voi hyvinkin real­isoitua maat­alous­tukien alen­e­mise­na. Toiv­ot­tavasti real­isoituu. Siinä voivat sit­ten per­su­jen taakse hypän­neet entiset kepu­laiset miet­tiä, että meinköhän se protesti ihan niinkuin oli tarkoitus.

  53. Raimo K: Siis Suo­mi saa EU:n (surkeat?) maat­aloustuet niinkuin muutkin ja lisäk­si Suo­mi on saanut luvan mak­saa omaa tukea. Toki olisi hienoa, jos EU mak­saisi Suomelle myös kansal­lisen tuen, mut­ta siinäpä olisi neu­vot­telijoille työsarkaa.

    Tarken­nuk­se­na se että Suo­mi ei todel­lakaan saa niitä tukia kuten muut maat vaan Suo­mi joutuu mak­samaan ne itse. Muut saa­vat ne tuet eulta.

    1. Suo­mi saa EU:lta samat tuet kuin muut minkä lisäk­si Suomel­la on oikeus muista poiketen mak­saa EU-tuen päälle kansal­lista tukea.

  54. Osmo Soin­in­vaara:
    Jokainen mak­sakoon vain oman tuken­sa, mut­ta samoin kuin muidenkin elinkeino­jen osalta, tukien määrää on sään­nösteltävä. Ei teol­lisu­ut­takaan saa tukea vihamielis­es­ti toisen EU-maan teol­lisu­ut­ta vastaan.

    Kuu­lostaa vähän sem­moi­selta eu-vas­taiselta änkyröinniltä:)))

    Suurin osa EUsta on juuri tuo­ta tuk­i­hässäkkää, nyt esität että palataan eftaan, ja juuri kun pääsit kri­ti­soimas­ta eu-änkyröitä. Ei kukaan ole kai tehnyt yhtä radikaalia ehdo­tus­ta kuin sinä nyt.

  55. anonyy­mi: Ai meinaatko, että Suomen pitäisi vaa­tia vain Suomelle veto-oikeutta?
    Mikä ihmeen argu­ment­ti tuo nyt oikein on?

    Kri­it­ti­nen tarkoit­taa eri asi­aa kuin luulet sen tarkoit­ta­van. Mah­datko ken­ties olla ns. ilmas­ton­muu­toskri­it­ti­nen tai näitä monikult­tuurisu­usih­misiä? He nimit­täin tekevät jatku­vasti tämän virheen.

    Eurokri­it­tisyy­del­lä tarkoi­tan joidenkin ihmis­ten toivet­ta, että euro-alue hajoaa. Tämän seu­rauk­set ovat erit­täin vaka­vat, eikä ole kenenkään etu että näin tulee tapahtumaan.

    Viit­tauk­set ilmas­ton­muu­tok­seen tai monikult­tuurisu­u­teen oli type­rä, omas­sa kom­men­tis­sani en mil­lään taval­la puhunut näistä.

  56. Osmo Soin­in­vaara:
    Suo­mi saa EU:lta samat tuet kuin muut minkä lisäk­si Suomel­la on oikeus muista poiketen mak­saa EU-tuen päälle kansal­lista tukea.

    ei saa. Suo­ma­lainen maa­jus­si saa samat tuet kuin ran­skis vain mak­samal­la suurim­man osan tuista itse omas­ta bud­jetis­taan. Suo­mi ei ole ollenkaan tasa-arvoises­sa ase­mas­sa ruot­salais­ten kanssa.

    1. juge
      Mitähän tuol­la tarkoitat?
      Las­ketko nyt tukea hehtaaria vai kiloa kohden? Kun siir­ryt­ti­in hin­tat­ues­ta hehtaar­itu­keen, mene­tys muutet­ti­in hehtaar­ituek­si keskimääräis­ten sato­jen perus­teel­la. Kiloa kohden suo­ma­lainen saa selvästi enem­män tukea EU:lta.

  57. Mikä tämän EVM:n ja maat­alous­poli­ti­ikan yhteys oikein on? Voisiko joku ker­toa. Kai jotain yhteistä on kun siitä tässä saman otsikon alla keskustel­laan. Eikö se nyt ole aika jär­jetön väite kuitenkin, että jos ei Suo­mi ole mukana EVM:ssä (lop­pu­pelis­sä var­masti kuitenkin on, kun­han sana­muodot viilataan sopiviksi)niin ne vie maa­jussien rahat kostoksi.

  58. Osmo Soin­in­vaara:
    juge
    Mitähän tuol­la tarkoitat?
    Las­ketko nyt tukea hehtaaria vai kiloa kohden? Kun siir­ryt­ti­in hin­tat­ues­ta hehtaar­itu­keen, mene­tys muutet­ti­in hehtaar­ituek­si keskimääräis­ten sato­jen perus­teel­la. Kiloa kohden suo­ma­lainen saa selvästi enem­män tukea EU:lta.

    olet juuri ytimessä. Sen lisäk­si että ran­skalainen saa enem­män myytävääkin hän saa lisäk­si enem­män tuki­aisia. Kun lähtöko­htana on se, että koko eu säi­lyy asumiskelpoise­na ja kaikkial­la voidaan vil­jel­lä ihan jo huolto­var­muu­denkin vuok­si, niin sinä meinaat kur­moot­taa Suomea oikein olan takaa ja yrität saa­da Suomelta pois kaik­ki men­estymisen edellytykset.

    Onko päässyt uno­h­tu­maan että syödäkin pitää ja jos etelään tulee katovu­osia niin ei eu Suomelle sitä vil­jaa ohjaa. Huu­to­lais­poikana on pirun vaikea selvitä pidem­män päälle.

    Jos vaik­ka Suomes­ta lakkautet­taisi­inkn maat­aloustuet ja muutkin tuet, niin olisitko valmis aja­maan Suomen eu-mak­su­ja alas samas­sa mitas­sa? Vai olisiko se änkyröintiä?

    Se nyt vaan on niin että jos muual­la mak­se­taan tukia niin täy­tyy Suomes­sakin tehdä. Hyväksyn se, että kaikkial­ta lakkaute­taan tuet. Sitä taasen ei hyväksy espan­jalaiset, ital­i­aan­ot tai ran­skik­set kos­ka he saa­vat paljon enem­män kuin maksavat.

    1. Toisaal­ta juuri Suomen maanvil­jeli­jät ovat vaati­neet siir­tymistä takaisin hin­tatu­keen hehtaar­itues­ta. Jos hin­tatu­ki olisi sama kaikille, ran­skalainen siinä kyl­lä voittaisi.

  59. Osmo Soin­in­vaara:
    Suo­mi saa EU:lta samat tuet kuin muut minkä lisäk­si Suomel­la on oikeus muista poiketen mak­saa EU-tuen päälle kansal­lista tukea.

    Tuo­hon vielä tarken­nuk­se­na, että tämä kos­kee ain­oas­taan Etelä-Suomen kansal­lista tukea. Pohjoista kansal­lista tukea saa­vat mak­saa kaik­ki EU-maat, jot­ka har­joit­ta­vat maat­alout­ta 62. lev­eyspi­irin pohjois­puol­lel­la. Nyt sitä käyt­tää vain Ruot­si ja Suo­mi. Mut­ta tule­vaisu­udessa esim. Nor­jalle ja Islannille on tämä pykälä auki, jos ne pää­tyvät EU:n jäseniksi.

  60. Niin oli­vatko ne kiinalais­ten tuet ongel­mallisia vai ei. Maat­aloustuethan näyt­tävät aina ole­van ongel­mallisia, pait­si sil­loin kun ne mak­se­taan muille. Jos jäsen­maa halu­aa ampua itseään jalka­an (vasem­paan ennen kaikkea), niin eikö se sit­ten saa olla jäsen­maan päätet­tävis­sä. Se oli se point­ti. Näkkileivän varas­toimista kalli­olu­o­laan täy­tyy kan­nat­taa, samoin kuin vil­je­lyn osaamisen säi­lyt­tämistä. Ehdotan, että kumpikin varas­toidaan samaan luo­laan, kos­ka se on niin …swi­i­ing tehokasta

  61. Osmo Soin­in­vaara:
    juge
    Mitähän tuol­la tarkoitat?
    Las­ketko nyt tukea hehtaaria vai kiloa kohden? Kun siir­ryt­ti­in hin­tat­ues­ta hehtaar­itu­keen, mene­tys muutet­ti­in hehtaar­ituek­si keskimääräis­ten sato­jen perus­teel­la. Kiloa kohden suo­ma­lainen saa selvästi enem­män tukea EU:lta.

    CAP-tuki on peri­aat­teessa kiloa kohti saman­su­u­ru­inen kaikkial­la EU:ssa. Sen lisäk­si heikoim­mille alueille mak­se­taan mui­ta tukia, jot­ka tekevät sit­ten heikoimpi­en aluei­den tuen kiloa kohti las­ket­tuna korkeammaksi.

  62. juu­pa juu:
    Mikä tämänEVM:n ja maat­alous­poli­ti­ikan yhteys oikeinon? Voisiko joku ker­toa. Kai jotain yhteistä on kun siitä tässä saman otsikon alla keskustel­laan. Eikö se nyt ole aika jär­jetön väite kuitenkin, että jos ei Suo­mi ole mukana EVM:ssä (lop­pu­pelis­sä var­masti kuitenkin on, kun­han sana­muodot viilataan sopiviksi)niin ne vie maa­jussien rahat kostoksi.

    tää liit­tyy juuri tuo­hon pelot­telu­un että jos ei mak­se­ta kymp­pim­il­jarde­ja piig­seille niin koh­ta meiltä vähen­netään eun maat­alous­tukia jopa satamiljoon­aa. Val­taeli­itin tapa toimia.

  63. Suo­mi mak­saa EU:n jäsen­mak­suna jonkun sum­man. Suo­mi saa siitä ison osan takaisin ja arvatkaa­pa mis­sä muo­dos­sa. Aivan oikein, maataloustukena.

  64. Kyl­lä OS on oike­as­sa siinä, että suo­ma­lais­ten pitäisi nyt pala­ta juurilleen.

    Jot­ta Suo­mi saadaan taas kun­nol­la nousu­un, olen sitä mieltä, että pitää porautua syvälle.

    On nimit­täin tärkeää, että me ymmär­rämme kun­nol­la keitä me olemme ja mitkä ovat ne kil­pailue­t­ua anta­vat vahvu­utemme, joi­ta voimme käyt­tää hyödyk­si koko ajan kiristyvässä kan­sain­välisessä kilpailussa.

    Tämä on tärkeää myös sil­loin, kun puo­lus­tamme etu­jamme EU-pöydissä.

    Siis­pä vuosien 0 — 1200 JKr. his­to­ri­amme pitää kir­joit­taa uud­estaan, vas­taa­maan uus­in­ta tutkimustietoa:

    1) Emer­i­tus­pro­fes­sori Unto Salon tutkimusten perus­teel­la tiededämme, että Suomen alue oli jo 600-luvul­ta läh­tien idästä tule­van kris­til­lisen vaiku­tuk­sen alaise­na. Keskeiset kris­til­liset sanat ovatkin tulleet suomen kieleen muinaisvenäjästä.
    Län­ti­nen kris­till­i­nen vaiku­tus Ruotsin suunnal­ta alkoi vas­ta 1100-luvul­la, jol­loin alueemme oli jo puoli-kris­til­listä, ja arke­ol­o­gis­ten löytö­jen perus­teel­la jo viikinki­a­jal­la pitkälle kehit­tynyt­tä ja vaurasta.
    Meille on kuitenkin opetet­tu, että tääl­lä asut­ti­in siihen saak­ka kuin pakana-apinat puissa.

    2) His­to­ri­ankir­jois­samme san­o­taan, ettei Suomen alueel­la ollut viikinki­a­jal­la kuninkai­ta tai ruhti­nai­ta. Saati sit­ten, että olisimme merkit­täväl­lä taval­la osal­lis­tuneet sota- ja kaup­paretki­in Bysan­tin val­takun­taan saakka.
    Viimeaikaisten DNA-tutkimusten perus­teel­la kuitenkin tiedämme, että Venäjän 800-luvul­la perus­tanut Rurik ei ollutkaan ruot­salainen viikin­ki, vaan suo­ma­lais-ugri­lais­es­ta varan­gi-heimos­ta, (hap­lo­tyyp­pi N1C1), jol­laisia nyky­suo­ma­lai­sista on 60 %. Venäläis­ten his­to­ri­ankir­jo­jen mukaan Rurikin kru­u­na­jai­sis­sa oli­vat paikalla kaik­ki varangi-ruhtinaat.
    Kuu­luisat varan­gi-kaar­ti­laiset oli­vat Bysant­ti-ruhti­naiden henki­var­ti­joi­ta ja eliittisotilaita.

    3) Omi­tu­inen suomenkielemme on, baskinkie­len ohel­la, ain­ut Euroopan alkuperäiskieli.
    On suo­rataan usko­ma­ton­ta, että kielemme, joka on kult­tuurimme perus­ta, on säi­lynyt itsenäisessä Suomes­samme voimakkaana näi­hin päivi­in asti.

    Mitä näistä syväju­urista sit­ten on hyö­tyä nykysuomalaiselle?

    Nyt joudumme miekkaile­maan jokaises­ta kau­pas­ta armot­tomas­sa kan­sain­välisessä kilpailussa.

    Täl­löin parhaat suo­ma­laiset varan­gi-omi­naisu­udet pää­sevät oikeuk­si­in­sa: itsenäi­nen ajat­telu, rehellisyys ja luotet­tavu­us, pien­ryh­mä-työsken­te­ly, neu­vokku­us uusien asioiden käyt­tööno­to­ssa, perus-raju­utemme ja kykymme ottaa vastuuta.

    Tässä ovatkin ne syväju­uris­tamme nou­se­vat aseet, joil­la voimme parhait­en puo­lus­taa hyvinvointi-yhteiskuntaamme. 

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä ja varan­gi (N1C1)

  65. Osmo Soin­in­vaara:
    Toisaal­ta juuri Suomen maanvil­jeli­jät ovat vaati­neet siir­tymistä takaisin hin­tatu­keen hehtaar­itues­ta. Jos hin­tatu­ki olisi sama kaikille, ran­skalainen siinä kyl­lä voittaisi.

    Näin­hän siinä kävisi. Toisaal­ta hehtaar­itu­ki vääristää vil­je­lyn talout­ta enem­män Suomes­sa kuin Ran­skas­sa, sil­lä Suomes­sa kus­tan­nuk­set tuotet­tua kiloa kohti ovat huo­mat­tavasti suurem­mat kuin Ran­skas­sa. Tääl­lä monis­sa tuot­teis­sa nykyi­nen hin­tata­so ei kata edes kun­nol­la muut­tuvia kus­tan­nuk­sia. Täl­löin siir­tymi­nen ns. näen­näisvil­je­lyyn tulee erit­täin houkut­te­vak­si vai­h­toe­hdok­si laadukkaiden elin­tarvikkei­den tuot­tamisen sijaan. Suomen maanvil­jeli­jät ovat vielä enem­män elin­tarvike­tuot­ta­jia kuin laskel­moivia bis­nesmiehiä. Hei­dän mielestään veron­mak­sajien raho­jen olisi syytä men­nä siihen mihinkä ne on tarkoitet­tukin, eikä johonkin näennäistoimintoon.

  66. HS:ssa oli juuri joku päivä sit­ten jut­tu, kuin­ka val­tion omis­ta­ma yhtiö kor­jaa ruoko­helpivil­jelmiään, että saa tuki­ra­hat, vaik­ka ei ole toivoa, että sato saataisi­in kau­pak­si. Samaa logi­ikkaa kyl­lä ovat nou­dat­ta­neet jotkut vil­jeli­jätkin, eli sato kan­nat­taa kor­ja­ta tuki­ra­han vuok­si, mut­ta ei sitä kan­na­ta ainakaan ruoan raa­ka-aineek­si toimit­taa. Eihän täl­laises­sa voi olla mitään järkeä.

  67. Paljonko suo­ma­lainen ruo­ka mak­saisi kau­pas­sa, jos maat­alous­tukia ei olisi? Pöen ymmärtänyt, että ruoan hin­nas­ta suurin osa menee kau­palle ja elin­tarvike­te­ol­lisu­udelle, ja onhan siinä nyt vero­jakin. Onko raa­ka-aineen osu­us sen kum­mem­pi kuin ydin­voimalas­sa uraanin osu­us sähkön hinnassa?

  68. Sep­po Korp­poo:
    Kyl­lä OS on oike­as­sa siinä, että suo­ma­lais­ten pitäisi nyt pala­ta juurilleen.
    Jot­ta Suo­mi saadaan taas kun­nol­la nousu­un, olen sitä mieltä, että pitää porautua syvälle.

    Tot­ta. Kaivos­te­ol­lisu­us on kehit­tyvä ala. 😉

  69. juge: Tarken­nuk­se­na se että Suo­mi ei todel­lakaan saa niitä tukia kuten muut maat vaan Suo­mi joutuu mak­samaan ne itse. Muut saa­vat ne tuet eulta. 

    No tämä nyt on täyt­tä pup­pua. Kansalli­nen tuki tulee EU-tuen lisäksi.

  70. Tim­oT: ´snip´ Tääl­lä monis­sa tuot­teis­sa nykyi­nen hin­tata­so ei kata edes kun­nol­la muut­tuvia kus­tan­nuk­sia. Täl­löin siir­tymi­nen ns. näen­näisvil­je­lyyn tulee erit­täin houkut­te­vak­si vai­h­toe­hdok­si laadukkaiden elin­tarvikkei­den tuot­tamisen sijaan. ´snip´

    Vil­jeli­jän tuloista noin 40 pros­ent­tia tulee tuista, näin ollen “näen­näisvil­jelystä” saata­va 60 pros­ent­tia ei ole vail­la merk­i­tys­tä. Ja tukeakaan ei saa, jos ei viljele.

  71. Suomen pitää kieltäy­tyä mak­samas­ta Liss­abonin sopimuk­sen vas­taisia tukia toisille jäsen­val­tioille. Jos muut sit­ten mak­sa­vat (ja suuret pankki­maat var­maan mak­sa­vat) se on hei­dän asiansa. Euroin­toil­i­jat kuvit­tel­e­vat tai uskot­tel­e­vat että Suo­mi muka voisi kaataa euron, ei voi, mut­ta velka­kurimuk­seen se voi itsen­sä saa­da ole­mal­la mukana pelas­ta­mas­sa näitä sak­san ja ran­skan ja englan­nin ja usan pankkeja.
    Eli­it­ti uskot­telee kansaa tyh­mäk­si mut­ta on itse sin­isilmäi­nen kun ovat sitä pap­pa beta­lar porukkaa joka on aina elänyt tois­t­en kustannuksella.

  72. Raimo K: No tämä nyt on täyt­tä pup­pua. Kansalli­nen tuki tulee EU-tuen lisäksi.

    tutus­tu­pa tukien tasoon eri mais­sa ja palataan sit­ten asi­aan. Ei kukaan ole kiistänyt sitä että Suomes­sa mak­se­taan tukia eu-tukien lisäk­si. Muut saa­vat tuken­sa eul­ta, Suo­mi joutuu mak­samaan lisäk­si kansal­lista tukea jot­ta päästään samalle tasolle esim. Ruotsin kanssa.

  73. Sep­po Korp­poo:
    ´snip‘ His­to­ri­ankir­jois­samme san­o­taan, ettei Suomen alueel­la ollut viikinki­a­jal­la kuninkai­ta tai ruhti­nai­ta. Saati sit­ten, että olisimme merkit­täväl­lä taval­la osal­lis­tuneet sota- ja kaup­paretki­in Bysan­tin val­takun­taan saakka.
    Viimeaikaisten DNA-tutkimusten perus­teel­la kuitenkin tiedämme, että Venäjän 800-luvul­la perus­tanut Rurik ei ollutkaan ruot­salainen viikin­ki, vaan suo­ma­lais-ugri­lais­es­ta varan­gi-heimos­ta, (hap­lo­tyyp­pi N1C1), jol­laisia nyky­suo­ma­lai­sista on 60 %. ´snip´

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä ja varan­gi (N1C1)

    Wikipedia: “The Pri­ma­ry Chron­i­cle twice names Rus’ among the oth­er Varangian peo­ples, includ­ing Swedes, Nor­mans, Angles, Gutes (Nor­mans was an Old Russ­ian term for Nor­we­gians, while Angles may be inter­pret­ed as Danes).”

    “Russ­ian his­to­ri­og­ra­phy includes a num­ber of Anti-Nor­man­ist the­o­ries, antag­o­nis­tic to the Nor­man­ist the­o­ry of a Scan­di­na­vian ori­gin of Varangians. For exam­ple, accord­ing to Yu. Shilov, Varangians (Var­gi) were sup­posed to be a tribe of Baltic Slavs with­out roots to Norse Vikings.”

    Joukos­sa ei maini­ta korp­poolaisia var­jage­ja. Mut­ta ehkä he oli­vat juuri näitä Balt­ian slaaveja?
    Tiede­tään myös, keitä kuu­lui Bysan­tin var­jagikaar­ti­in — ei suo­ma­laisia, mut­ta poh­jan­mi­esten ohel­la slaave­ja, ehkä siis korppoolaisia.
    DNA-näyt­teen otta­mi­nen var­jag­ista on melko hankalaa.

  74. Marko Hami­lo:
    Paljonko suo­ma­lainen ruo­ka mak­saisi kau­pas­sa, jos maat­alous­tukia ei olisi? 

    Saman kuin nyt. Kun kil­pailu ei toi­mi, ei raa­ka-ainei­den hin­nal­la ole merkitystä.

  75. Raa­ka-aineen osu­us on pieni ruuan hin­nas­sa esim kun vehnän hin­ta nousi 80 % niin vehnäleivälle tuli lisähin­taa n 5 %…

    Tukien pois­t­a­mi­nen ei voi tapah­tua yksipuolis­es­ti vain Suomes­sa vaan tukien pois­ton pitäisi kat­taa Euroop­pa ‚Japani ja USA ainakin

  76. juge: tutus­tu­pa tukien tasoon eri mais­sa ja palataan sit­ten asi­aan. Ei kukaan ole kiistänyt sitä että Suomes­sa mak­se­taan tukia eu-tukien lisäk­si. ´snip´

    No ei kukaan — pait­si joku juge.

  77. Lihan ja maito­tuot­tei­den osalta tukien osu­us hin­nas­ta Lidlin kas­sal­la on kai kuitenkin isom­pi? Mut­ta ihmiset siis saisi­vat syödäk­seen ilman tuki­akin, ja lihaa ja maito­tuot­tei­ta ympäristösy­istä tulisi syödä vähem­män, joten eikös vihreän tulisi ajaa koko maat­alous­tukipoli­ti­ikan lopet­tamista koko pal­lol­ta? Jos köy­hälle ei riitä raha edes leipään, niin joku seteli köy­hälle sit­ten sitä varten erik­seen ja vähän tasku­ra­haakin jää var­maan jaet­tavak­si, jos tuki­aiset lopetetaan.

  78. Syynä lie­nee viime kevään vaalien pop­ulisimin jäämi­nen päälle. Demar­it vain pelästyivät Per­su­jen men­estys­tä ja yrit­tivät smoil­la teemoil­la pärjätä.

    Ikkän­tynyt äänestäjäkun­ta taas muis­tek­lee van­ho­ja huono­ja aiko­ja, jol­loin poli­ti­ikkaa vas­taa nnen muu­ta ikäih­mis­ten siis surten ikälu­okkien toivei­ta. Heitä ei kiin­nos­ta Euroop­pa eikä teol­lisu­us, jol­la eläk­keet saadaan maksettua.

    Poli­itikoista Alexan­der Stubin lisäk­si Euroopan ideaa kan­nat­taviksi on ilmoit­tau­tunut…? Ei juuri kukaan. 

    Sääli Suomelle ja eri­tyis­es­ti sääli työelämään siir­tyville ihmisille. Suomen teol­lisu­us perus­tuu entistä enem­män myös tuon­ti­in, jol­loin euro on enem­män kuin hyvä asia yrittäjyydelle.

  79. Vaik­ka näin ei saisi kir­joit­taa, niin jokainen voi ais­tia että Perus­suo­ma­laiset, Vasem­mis­toli­it­to, Demarei­den vasen siipi ja Keskus­tan väyrys-siipi yrit­tävät nos­tat­taa eripu­raa vuo­den 1918 hengessä pelot­tele­mal­la ihmisiä äänestämästä Niinin­stöä tai Lip­pos­ta. Sen tulen sanomaan jo etukä­teen että näistä pres­san­vaaleista tulee ikävim­mät mies­muis­ti­in, per­heitäkin tulee hajoa­maan sen seurauksesta!

  80. Marko Hami­lo:
    Lihan ja maito­tuot­tei­den osalta tukien osu­us hin­nas­ta Lidlin kas­sal­la on kai kuitenkin isom­pi? Mut­ta ihmiset siis saisi­vat syödäk­seen ilman tuki­akin, ja lihaa ja maito­tuot­tei­ta ympäristösy­istä tulisi syödä vähem­män, joten eikös vihreän tulisi ajaa koko maat­alous­tukipoli­ti­ikan lopet­tamista koko pal­lol­ta? Jos köy­hälle ei riitä raha edes leipään, niin joku seteli köy­hälle sit­ten sitä varten erik­seen ja vähän tasku­ra­haakin jää var­maan jaet­tavak­si, jos tuki­aiset lopetetaan.

    Ei ole taat­tua, että ruokaa olisi riit­tävästi ilman tukia. Tuet nim­itäin alkuaan kek­sit­ti­in nimeno­maan tasoit­ta­maan ruuan tar­jon­taa. Eikä ruuan tar­jon­nan ja kysyn­nän omi­naisu­udet ole mik­sikään muut­tuneet sadan vuo­den aikana.
    Tuet aiheut­ta­vat ruuan tar­jon­nan voimakas­ta nousua ja siten laske­vat tuot­ta­jahin­taa. Vaiku­tus kulut­ta­jahin­taan sit­ten riip­puu kau­pan kil­pailu­olo­suhteista. Suomen oli­gop­o­lis­sa kulut­ta­jahin­nat pysyvät huo­mat­tavasti korkeamp­ina, kuin mitä olisi täy­del­lisen kil­pailun olosuhteissa.

  81. R. Sil­fver­berg:
    yrit­tävät nos­tat­taa eripu­raa vuo­den 1918 hengessä pelot­tele­mal­la ihmisiä äänestämästä Niinin­stöä tai Lipposta. 

    Pelot­telu on arkipäivää kaikissa vaaleis­sa. Mil­lä muul­la kuin pelot­telul­la ihmisiä yritet­ti­in estää anta­mas­ta ään­tään persuille?
    Tyyp­il­listä on myös, että yksikään puolue ei kehu omia aikaansaan­nok­si­aan, niitä ei kaiketikaan ole.

    Demar­it ovat pieni poikkeus, mut­ta hei­dän main­os­ta­mansa saavu­tuk­set tehti­in vuosikym­meniä sit­ten. Nykya­jan toimis­sa ei ole paljon kehumista.

  82. Ihmiset syövät liikaa, eivät liian vähän, ja liikaa lihaa ja maito­tuot­tei­ta ympäristön kannal­ta hai­tat­tomampi­en vil­jatuot­tei­den sijaan. Jos ruoan kokon­ais­tuotan­to tulee alas, niin sehän on vihreästä tai kansan­ter­veysnäkökul­mas­ta vain hyvä. Ruokaa olisi riit­tävästi, kun­han ihmisil­lä on tarpeek­si rahaa ruokaan.

  83. R. Sil­fver­berg:
    … Sen tulen sanomaan jo etukä­teen että näistä pres­san­vaaleista tulee ikävim­mät mies­muis­ti­in, per­heitäkin tulee hajoa­maan sen seurauksesta!

    Per­hei­den hajoamisel­la on vaka­va hiilipäästöjä lisäävä vaiku­tus. Tarvi­taan yhden asun­non tilalle kak­si, kahdet koti­talous­tarvi­keet, kak­si autoa jne. Eroti­lanteessa pitäisi suorit­taa ympäristö­vaiku­tusten arvioin­ti ja mah­dol­lis­es­ti kieltää ero tai vai­h­toe­htois­es­ti määrätä hait­tavero toimen­piteelle. Ylipäätään tulisi määrätä erilli­nen sinkku­vero iän mukana pro­gres­si­ivis­es­ti kas­vavak­si. Haav­is­tol­la on paljon tehtävää tämänkin asian suhteen!

  84. Tim­oT:
    ´snip´ Tuet aiheut­ta­vat ruuan tar­jon­nan voimakas­ta nousua ja siten laske­vat tuot­ta­jahin­taa. Vaiku­tus kulut­ta­jahin­taan sit­ten riip­puu kau­pan kil­pailu­olo­suhteista. Suomen oli­gop­o­lis­sa kulut­ta­jahin­nat pysyvät huo­mat­tavasti korkeamp­ina, kuin mitä olisi täy­del­lisen kil­pailun olosuhteissa. 

    Tämä näyt­tää ole­van tilanne Suomes­sa, tuot­ta­jahin­nat laske­vat, kulut­ta­jahin­nat pysyvät korkealla.
    Ja tähän ei halu­ta muutosta. 😉

  85. Osmo Soin­in­vaara:
    R. Silfverberg
    Äänestäkää yksis­sä tuumin Haav­is­toa niin per­he pysyy kasassa. 

    Var­maan pysy­isikin kasas­sa, mut­ta mil­laiset mah­taisi­vat olla mah­dol­lisu­udet saa­da omat ja appi­van­hem­mat äänestämään Haavistoa?

    1. Toiselle kier­rokkselle pääsemiseen riit­tää, että sinä ja puolisosi. Sit­ten tarvi­taan appi­van­hem­matkin. Jos appi­van­hem­mat ovat tolkuis­saan, he huo­maa­vat itsekin, kumpi on parempi.

  86. Riip­puu täysin kuka olisi Haav­is­toa vas­tass­sa toisel­la kier­roksel­la. Jos Niin­istö on vas­tas­sa voisi Haav­is­to peri­aat­teessa pär­jätä yhtä hyvin kuin Halo­nen viime vaaleis­sa, kos­ka Niin­istö on her­ras­mies eikä pyri provosoimaan, mut­ta epäilen silti. Jos vas­tas­sa on Lip­po­nen, Soi­ni tai Väyry­nen niin ei pär­jää kilt­ti poi­ka ei.

  87. On niin tavat­toman help­po nähdä ajanko­htaiset ongel­mat ja uno­htaa pitkän aikavälin hyödyt.

    Kan­sain­välis­ten riip­pu­vuuk­sien lisään­tymi­nen on väistämätön seu­raus siitä, että haetaan etu­ja, jot­ka vain kan­sain­vä­li­nen yhteistyö tekee mah­dol­lisik­si. Kan­sain­välistymi­nen ei ole myöskään riip­puma­ton val­in­ta, vaan väistämätön seu­raus tekni­ikan kehi­tyk­ses­tä ja yksilö­ta­son valinnanvapaudesta. 

    Glob­al­isaa­tio­ta ei voi­da pysäyt­tää pysäyt­tämät­tä kan­sain­välisyyt­tä — tässä ovat monien glob­al­isaa­tiokri­itikoiden ajatuk­set syvästi ris­tiri­itaisia. Euroopan maid­en keskinäisiä riip­pu­vuuk­sia ei voi­da pois­taa eristämät­tä Euroopan mai­ta toi­sis­taan tehokkaam­min. Ellei raha liiku, liikku­vat ihmiset.

    Yli­jäämä­maid­en yli­jäämät eivät ole mah­dol­lisia ilman ali­jäämä­maid­en ali­jäämiä. Sak­salaiset (ja suo­ma­laisetkin) ovat ansain­net vien­nistä, jota he ovat käytän­nössä rahoit­ta­neet vien­tilu­o­toil­la, ei viral­lista tietä, mut­ta pääo­ma­markki­noiden avul­la. Tästä oli eri­no­mainen puheen­vuoro YLE:n Radio 1:n euroop­palai­sis­sa puheen­vuorois­sa pari viikkoa sit­ten. Tutkimusjo­hta­ja Dorothea Schäferin puheen­vuoro on kuul­tavis­sa YLE:n Areenasta

    http://areena.yle.fi/audio/1322738929582

    Kun Suomes­sa nyt vaa­di­taan yksimielistä päätök­sen­tekoa, uno­hde­taan, kuin­ka sitä kirot­ti­in Mal­tan tai jonkun muun yksit­täisen val­tion kiristäessä omil­la erikois­vaa­timuk­sil­laan. Asi­aa käsitel­lään aivan kuin muut voisi­vat pan­na juuri Suomen mak­sum­iehek­si, vaik­ka Suo­mi ei koskaan mak­sa kuin oma­l­la pienel­lä osu­udel­laan ja vaik­ka 85% enem­mistö on aina suuri enem­mistö. Jotenkin sekin, että yksi suuri maa voi bloka­ta tuon enem­mistön kään­netään mieliku­vak­si, että joku suuri maa voi syn­nyt­tää tuon enemmistön.

    SDP:n johto näyt­tää valin­neen tak­ti­ikan, jos­sa se yrit­tää tehdä omas­ta kapeas­ta tulkin­nas­taan ain­oan mah­dol­lisen tuo­ma­l­la sen nopeasti ja äärim­mäisen pelk­iste­tysti julk­isu­u­teen. Siten yritetään estää muiden jous­tavampi­en lin­jauk­sien mah­dol­lisuuk­sia ja kas­vat­taa omaa vaiku­tus­val­taa hal­li­tuk­ses­sa ajat­telemat­ta seu­rauk­sia. Todel­lista tukea ei tun­nu tule­van edes omas­ta puolueesta, kun vähem­män ehdot­toman lin­jan kan­nat­ta­jat yrit­tävät selitel­lä tilan­net­ta jou­tu­mat­ta suo­raan tör­mäyk­seen äkkiväärän puheen­jo­hta­jan kanssa. Voi vain kuvitel­la, kuin­ka vaikeaa tätä on seu­ra­ta esimerkik­si Lip­posen silmin.

  88. Evert The NeveR­est:
    ´snip´
    Seu­raa­vat euron pudos­tuk­set sit­ten tekevätkin selvää kaik­ista pelas­tusyri­tyk­sistä. Dol­lar­ipo­h­jaiset lain ja niiden korot karkaa­vat aut­ta­mat­tomasti kaikkien pelas­tus­mekanis­mi­nen käsistä. 

    Katin kon­tit! Eipä ole kauan, kun itket­ti­in euron vahvu­ut­ta ja päivitelti­in Ruotsin hienoa poli­ti­ikkaa, kun kru­unu sukel­si vien­ti­te­ol­lisu­ut­ta aut­taen. Ja Kreikallekin eräät suosit­te­liv­at drak­maa ja sen rajua devalvaatiota.

    Nyt jos/kun euro devalvoituu niin sepä onkin hirveä jut­tu. Eikö tämä enää autakaan vientiteollisuutta???
    Euro tulee ole­maan käyt­tökelpoinen val­u­ut­ta alem­mal­lakin arvol­la eikä sitä tarvitse “pelas­taa” — eikä voikaan.
    Jos/kun ongel­mana on velka­an­tu­mi­nen, euron arvon lasku aut­taa tien­aa­maan juuri sitä rahaa, jol­la vel­ka pitäisi maksaa.

  89. Raimo K: Katin kon­tit! Eipä ole kauan, kun itket­ti­in euron vahvu­ut­ta ja päivitelti­in Ruotsin hienoa poli­ti­ikkaa, kun kru­unu sukel­si vien­ti­te­ol­lisu­ut­ta aut­taen. Ja Kreikallekin eräät suosit­te­liv­at drak­maa ja sen rajua devalvaatiota.Nyt jos/kun euro devalvoituu niin sepä onkin hirveä jut­tu. Eikö tämä enää autakaan vientiteollisuutta???Euro tulee ole­maan käyt­tökelpoinen val­u­ut­ta alem­mal­lakin arvol­la eikä sitä tarvitse “pelas­taa” – eikä voikaan.Jos/kun ongel­mana on velka­an­tu­mi­nen, euron arvon lasku aut­taa tien­aa­maan juuri sitä rahaa, jol­la vel­ka pitäisi maksaa.

    Minä en kir­joit­tanut kansan­talouden näkökul­mas­ta, vaan vakau­tus­mekanis­mien kannal­ta. Niiden dol­lar­ipo­h­jaisi­in sitoumuk­si­in laitettua/tarkoitettua europot­ti­in dol­lar­in vahvis­tu­mi­nen iskee pahasti.

    Toisek­si, en ole niin var­ma, että mainit­se­masi sään­tö pätee enää edes Kreikkaan. Olen tääl­lä kir­joit­tanut, että Kreikan kan­nat­taisi pala­ta drak­maan ja tehdä kreikat eli jät­tää velat Islannin tapaan mak­samat­ta tai määrit­tää het­kel­lis­es­ti drak­malle imag­i­naarisen korkea arvo, jol­la se voi kui­tata velat nimel­lis­es­ti mak­se­tuk­si. Sen jäl­keen se voikin pala­ta nor­maali­in kansan­talouden päiväjärjestyk­seen, mis­tä sinä kirjoitat.

  90. Evert the neverest:

    Olen tääl­lä kir­joit­tanut, että Kreikan kan­nat­taisi pala­ta drak­maan ja tehdä kreikat eli jät­tää velat Islannin tapaan mak­samat­ta tai määrit­tää het­kel­lis­es­ti drak­malle imag­i­naarisen korkea arvo, jol­la se voi kui­tata velat nimel­lis­es­ti maksetuksi

    Ei Islannin val­tio ole jät­tänyt kru­unuakaan val­tion velkaa mak­samat­ta. Se on vain aivan oikein nou­dat­tanut markki­na­t­alout­ta ja ei ole ottanut val­tion piikki­in Islannin konkurssi­in men­neen pankkisek­torin ulko­maisia velko­ja (toisin kuin Irlan­nis­sa jos­sa EU:n ja EKP:n vaa­timuk­ses­ta pankkien senior bon­di­en halti­jat sai­vat 100% saatavis­taan ja val­tio velka­an­tui kuralle ja taisi siinä sivus­sa käyt­tää myös eläk­er­a­has­to­jen säästöt).

  91. Evert The NeveR­est: Niiden dol­lar­ipo­h­jaisi­in sitoumuk­si­in laitettua/tarkoitettua europot­ti­in dol­lar­in vahvis­tu­mi­nen iskee pahasti.

    Toisek­si, en ole niin var­ma, että mainit­se­masi sään­tö pätee enää edes Kreikkaan. Olen tääl­lä kir­joit­tanut, että Kreikan kan­nat­taisi pala­ta drak­maan ja tehdä kreikat eli jät­tää velat Islannin tapaan mak­samat­ta tai määrit­tää het­kel­lis­es­ti drak­malle imag­i­naarisen korkea arvo, jol­la se voi kui­tata velat nimel­lis­es­ti mak­se­tuk­si. Sen jäl­keen se voikin pala­ta nor­maali­in kansan­talouden päiväjärjestyk­seen, mis­tä sinä kirjoitat. 

    Katin kon­tit toiseen kertaan.
    1) Mikähän mah­taa olla dol­larimääräis­ten osu­us ongel­ma­maid­en velka­po­tista — ilmeis­es­ti ei kovin suuri?
    2) Velko­ja ei mak­se­ta rahan arvol­la vaan oikeal­la rahal­la. Kreikan tapauk­ses­sa velat eivät ole drak­moissa eikä niiden arvoon mah­dol­lisen drak­man kurssi vaiku­ta mitään — puhu­mat­takaan siitä että esim. euromääräiset velat voitaisi­in “kui­tata” “nimel­lis­es­ti” jol­lakin imag­inäärisel­lä drak­mal­la — kovaa val­u­ut­taa tarvitaan.

  92. Sep­po Korppookirjoitti

    “Täl­löin parhaat suo­ma­laiset varan­gi-omi­naisu­udet pää­sevät oikeuk­si­in­sa: itsenäi­nen ajat­telu, rehellisyys ja luotet­tavu­us, pien­ryh­mä-työsken­te­ly, neu­vokku­us uusien asioiden käyt­tööno­to­ssa, perus-raju­utemme ja kykymme ottaa vastuuta.

    Tässä ovatkin ne syväju­uris­tamme nou­se­vat aseet, joil­la voimme parhait­en puo­lus­taa hyvinvointi-yhteiskuntaamme. ”

    Mitä olen lukenut viikingeistä ja muutenkin varhaisem­mista kan­soista ei oikein voi jakaanoin ihanteel­lista kuvaa. Mut­ta ehkä suo­ma­laiset stten muo­dos­ti­vatkin kansana kuu­lui­v­atkin eet­tis­es­ti kehit­tyneem­pään rotu­un. (Vrt. neu­vos­tokir­ja Miek­ka ja kilpi.)

Vastaa käyttäjälle Marko Hamilo Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.