Onko yksimielisyyden vaatiminen järkevää?

Uutis­ten mukaan Suo­mi on ehdo­ton vaa­timuk­ses­saan, että Euroopan vakaus­ra­has­to­jen päätök­sen­teossa pitää säi­lyt­tää veto-oikeus jokaisel­la jäsen­maal­la. Tämä on han­kala kan­ta, jos euro on tarkoi­tus pelas­taa. Täy­delli­nen yksimielisyys ei toi­mi, kos­ka eri mail­la on taipumus blo­keer­a­ta päätök­siä tak­tis­es­ti vain ulos­mi­tatak­seen joitain aivan muuhun asi­aan liit­tyviä etu­ja itselleen. 

Toisaal­ta aika han­kala on aja­tus, että vakaus­ra­has­to voisi pääomit­taa pankke­ja suo­raan. Tämä sisältää mah­dol­lisu­u­den, että Sak­sa ja Ran­s­ka panevat muut maat mak­samaan pankki­tukea omille pankeilleen.  Ne voivg­fat perustel­la sitä sil­lä, että näi­den maid­en pankit ovat kan­ta­neet kri­isi­maid­en rahoit­tamis­es­ta pää­vas­tu­un ja ovat nyt pahiten pulas­sa. Kuitenkin Irlan­ti jou­tui uhraa­maan pankki­tu­keen melkein kol­man­nek­sen brut­tokansan­tuot­teestaan, eikä Irlan­tia tukenut tässä mikään maa. Tämän estämiseen pitäisi saa­da taku­ut, mut­ta kaiken päätök­sen­teon vaa­timi­nen yksimielisyy­den piiri­in on aika han­kala asia. Hyvin han­kalaa olisi, jos Suo­mi jäisi yksin puo­lus­ta­maan tätä kan­taa: peri­aat­teessa Suo­mi voisi sen kaataa, mut­ta siinä voisi kaat­ua mukana paljon muutakin.

69 vastausta artikkeliin “Onko yksimielisyyden vaatiminen järkevää?”

  1. Mä ymmärsin tämän asian niin että tuon hyväksymi­nen edel­lyt­täisi kah­den kol­ma­sosan enem­mistön eduskun­nas­sa, mitä ei ole. Eli tuol­lainen päätös on mah­do­ton, se että pitäisikö se tehdä on siten irrelevanttia.

  2. On myön­net­tävä, ettei päämin­is­teri Kataisel­la ole tiedos­sa mikään help­po kokous. 

    Vaik­ka toki tilanne elää hur­jaa vauh­tia ja kiire on, niin kyl­lä Merkel-Sarkozy ‑päätök­sen­tekomenet­te­ly vaikut­taa melkoisen kohtu­ut­toma­l­ta pienem­mille maille. Näil­lä tulisi olla valmius hyväksyä perus­ta­van­laa­tuiset sopimuk­set siten, ettei päämin­is­teri kok­ouk­seen tul­lessaan edes kun­nol­la tiedä mis­tä pitäisi olla jotain mieltä. 

    Merkel sanoi tänään tele­vi­sios­sa, ettei tule mitään jos kaik­ki aja­vat vain kansal­lisia etu­jaan eivätkä hae ratkaisu­ja ongelmi­in yhdessä. Merke­lin ja Sarkozyn käsi­tys siitä, miten ongel­mat ratko­taan yhdessä eroaa kyl­lä omas­tani. Lip­po­nen oli ihan oike­as­sa arvostel­lessaan tätä Merkozy-menettelyä.

  3. Yksimielisyy­den vaa­timi­nen pitäisi olla itses­tään selvyys. Osmolle var­masti sopii, että Sak­sa ja Ran­s­ka päät­täisi mei­dän asioista, mut­ta mulle ei.
    Mitä enem­män annamme vakuuk­sia ja lainaamme lisää, sitä syvem­mälle suo­hon joudumme. Varsinkin kun por­var­i­hal­li­tus vään­si velka­vivun kat­toon ja teki “kivo­ja” päätöksiä.

    Olisi ollut viisas­ta olla tuke­mat­ta jo alun alka­en Kreikkaa ja niin edes päin. Nyt kaikille euro­maille on kasaan­tunut jo niin paljon saatavia ja annet­tu­ja vakuuk­sia, että perään­tymi­nen on hankalaa.

    Oikea ratkaisu olisi estää jokaisen lisäal­mun men­e­m­i­nen pankki­ireille. Älyt­tömään v‑rahastoon liit­tymisen vuok­si tämä voi tietää lähtöä rahali­itos­ta. Koti­maas­sa pitäisi ruve­ta kiristämään pro­gres­si­ivisia vero­ja sen ver­ran, että val­tion bud­jet­ti menee plus­san puolelle. Muu­ta­ma lai­ha vuosi ja mak­samme pois ne velat, joi­ta por­var­i­hal­li­tus ja tämäkin ovat tähän asti luoneet. Eikä kan­na­ta uskoa niitä, jot­ka selit­tävät tuloveron kaven­ta­van veropo­h­jaa tai lisäävän taan­tu­maa. Verot ovat val­tion ain­oi­ta tuloja.

  4. PerUs­tus­lain säätämisjärjestyk­sessä, eli 2/3 enem­mistö kahdessa perät­täisessä eduskun­nas­sa tai 5/6 enem­mistö kiireel­lisek­si julis­te­tus­sa asi­as­sa. Voi olla siinä kyl­lä vähän tekemistä että toi saatais.

  5. Eiku tyh­mäilin. Siis näin:

    eduskun­ta julis­taa ehdo­tuk­sen kiireel­lisek­si päätök­sel­lä, jota kan­nat­taa vähin­tään viisi kuudes­osaa anne­tu­ista äänistä, minkä jäl­keen itse ehdo­tus hyväksytään vähin­tään kah­den kol­ma­sosan enemmistöllä

  6. Pitää tehdä ero akuutin talouskri­isin ratkaisemisen ja euroalueen rak­en­teeseen tehtävien pysyvien mutosten välil­lä. Sil­lä että Suo­mi ei halua siir­tyä pitkäl­lä tähtäimel­lä enem­mistöpäätök­si­in, ei pitäisi olla mitään tekemistä akuutin kri­isin ratkaisun kanssa. (Pait­si jos muut maat aset­ta­vat tietyt pitkän tähtäi­men ratkaisut ehdok­si sille, että suos­tu­vat yhteistyöhön kri­isin tatkais­us­sa.) Ei Suomen aikalisä tai kieltäy­tymi­nen voi mitenkään euroa kaataa — pait­si siis jos joku muu halu­aa sen kaataa sik­si, että Suo­mi ei tee niin kuin sen halut­taisi­in tekevän (pitkän tähtäi­men kysymyksissä).

    Itse asi­as­sa on aika älytön keksin­tö, että Suomen kat­so­taan ole­van velvoitet­tu hyväksymään täl­laisia Suomen talouden ja val­tion perustei­ta mut­tavia ehdo­tuk­sia muu­ta­man tun­nin tai päivän varoitusajalla.

    Myös euroalueen pitkän tähtäi­men luotet­tavu­ut­ta tarvi­taan, jot­ta kri­isi­tun­nel­mat laan­tu­vat. Mut­ta tähän pääsee kyl­lä jo yksinker­tais­es­ti sil­lä, että päätetään vast­edes kun­nioit­taa jo sovit­tu­ja kasvu- ja vakaus­sopimuk­sen ehtoja.

    Markki­noi­ta voi lep­yt­tää myös tieto siitä, että euroalueen val­tiot aiko­vat vas­ta­ta yksit­täis­ten tuh­larei­den veloista yhteis­vas­tu­ullis­es­ti. Ja aina parem­pi velois­sa ole­vien pankkien kannal­ta, jos täl­laisi­in tukipäätök­si­in ei vaa­di­ta edes yksimielisyyt­tä. Mut­ta tässä on se ongel­ma, että markki­nat ovat tyy­tyväisiä näi­hin ratkaisui­hin sik­si, että näin käytetään veron­mak­sajien raho­ja ja vakaiden val­tioiden luot­toa tasaa­maan pelurei­den riske­jä. Ratkaisu siis kan­nat­taa pelureille, mut­ta ei vält­tämät­tä hyvin asiansa hoi­taneille val­tioille ja niiden veron­mak­sajille. Kaikkia ratkaisu­ja ei kan­na­ta tehdä markki­napelurei­den toivei­den mukaan.

    Jos on pakko uhra­ta veron­mak­sajien raho­ja, jot­ta Euroopan talous ei kaadu aku­ut­ti­in kri­isi­in, niin tehdään sit­ten niin. Mut­ta vas­taavien pysyvien jär­jeste­ly­jen voisi kat­soa menevän jo vas­tu­ut­to­muu­den puolelle. Vai­h­toe­hto näille voisi olla periteisem­pi vakau­den käsite. Jos maat tal­let­taisi­vat nuo nyt yht­e­si­vas­tu­ullisi­in mekanis­mei­hin suun­nitel­lut rahat oma­lle tililleen, eli vähen­täi­sivät velka­ansa, tas­apain­os­ta tulisi ehkä vakaampi, ja val­tioiden tarkoituk­selli­nen ylivelka­ut­ta­mi­nen ei olisi pankeille yhtä kannattavaa.

    Koko yhteis­vas­tu­ullisen ja enem­mistöpäätösjär­jestelmän ris­ki on juuri tuo mainit­se­masi mah­dol­lisu­us, eli tukien ohjaami­nen joillekin tiety­ille maille tai joidenkin maid­en pankeille. Parem­pi olisi jos velat ja vas­tu­ut kohtaisi­vat. Suosit­te­len mielu­um­min val­tioiden talouden avoimuu­den (ja vakavaraisu­u­denkin) lisäämistä niin, että nykyisen kaltaista tilan­net­ta ei pääse syn­tymään, kun riskit ovat selvästi nähtävis­sä (ja yhteis­vas­tu­ullis­ten takuiden yksipuolisen hyö­dyn­tämisen varaan ei voi laskea).

  7. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin Sak­san ja Ran­skan vaa­ti­mas­sa muu­tok­ses­sa säi­ly­isi käytän­nössä edelleen veto-oikeus Sak­sal­la, Ran­skalla ja Ital­ial­la, kos­ka 85 pros­entin raja on valit­tu siten, että suu­ruuten­sa takia mikä tahansa noista maista riit­tää halutes­saan estämään päätök­sien tekemisen.

    Jos aidosti halut­taisi­in eroon veto-oikeud­es­ta, niin sil­loin raja pitäisi vali­ta siten, ettei mikään maa ole niin suuri, että se yksinään pysty­isi kaata­maan päätök­siä. Tai sit­ten voisi tar­jo­ta ratkaisuk­si sitä, että kul­lakin maal­la olisi vain yksi ääni, joka olisi var­mas­tikin suurille maille vaikea hyväksyä — aivan niin kuin on pie­nille maille veto-oikeu­den pois­t­a­mi­nen, mut­ta sen jät­tämi­nen edelleen suurim­mille maille…

    Voisi­han Sak­salle ja Ran­skalle vaivihkaa ehdot­taa sitäkin vai­h­toe­htoa, että eräs ratkaisu voi olla sekin, että Suomen kaltaiset pienet maat yksinker­tais­es­ti vetäy­tyvät ei-toiv­ot­tuina eurosta ja jät­tävät Sak­san. Ran­skan, Ital­ian, Kreikan yms hoita­maan omat sotkun­sa keskenään niin kuin parhaak­si näkevät. Luul­tavasti oli alun­perinkin virhe, että Suomen kaltaiset maat ovat näinkin pitkään osal­lis­tuneet veden kan­tamiseen kaivoon, vaik­ka val­oa ei ole ollut näkyvis­sä tun­nelin päässä.

    Oma mielip­i­teeni on se, että koko touhu on saa­mas­sa toinen tois­taan pelot­tavampia ja huonos­ti harkit­tu­ja kään­teitä ja olisi oikeasti syytä alkaa varautu­maan siihen, että jär­jestelmää ei ken­ties ole mah­dol­lista pitää pystyssä ilman sietämät­tömän suuria uhrauk­sia. Jos­sain vai­heessa on järkev­in­tä tun­nus­taa ikävät tosi­asi­at ja viheltää peli poik­ki, eikä ajaa mai­ta turhaan vielä syvem­pään ahdinkoon, ennen kuin väistämätön kuitenkin tapah­tuu. Varsinkin Kreikan osalta tilanne tun­tuu varsin toivottomalta.

  8. Enti­nen vihrei­den äänestäjä:

    Voisi­han Sak­salle ja Ran­skalle vaivihkaa ehdot­taa sitäkin vai­h­toe­htoa, että eräs ratkaisu voi olla sekin, että Suomen kaltaiset pienet maat yksinker­tais­es­ti vetäy­tyvät ei-toiv­ot­tuina eurosta

    Eurosta vetäy­tymis­es­tä ei ole kysymys — ja kalli­ik­si­han se tulisi, ihan käytän­nössä — eikä se ratkai­sisi ongelmaakaan.

    Kysymys pankkien pääomit­tamis­es­ta ei toiv­ot­tavasti tarkoi­ta rahan lahjoit­tamista pnkki­ireille, vaan esim. pankkien osakkei­den ostamista, jol­loin myös omis­tus­ta ja päätös­val­taa siirtyy.
    Suomen (kalli­ik­si tul­lut­ta) pankkikri­isiä hoidet­ti­in oman pääo­man ehtoisil­la sijoituk­sil­la, jol­loin omis­tus ja päätös­val­ta jäivät entisille omis­ta­jille, mut­ta tämäkin oli pankeille inhok­ki ja tuki pyrit­ti­in mak­samaan pois mah­dol­lisim­man nopeasti — ja ne jot­ka pystyivät, maksoivatkin.

  9. -kuten d‑euro aiheesta totesin ‚niin uutiset ker­toi­vat että juuri suuret maat voivat käyt­tää veto-oikeuttaan.

    eli kun Saksa/Ranska/Italia tule­vat rikko­maan vakaus­sopimuk­sen sääntöä,niin rangaistukset/sanktiot eivät tule koske­maan heitä,koska on aivan var­maa että he myös veto-oikeut­taan käyttävät,tekemällä uusia “lehmän-kauppoja”=SIIS PUOLUSTAVAT OMIA KANSALLISIA ETUJAAN.

    -on se luo­jan lykky,että perus­tus­la­ki sen­tään suo­jelee meitä taval­lisia veron­mak­sajia siitä että pääministerillä/hallituksella ei ole oikeut­ta allekir­joit­taa täm­möistä sopimus­ta ‚joka veisi KANSALLISEN EDUN puo­lus­tamisen pois eduskunnalta.

  10. Suuren valiokun­nan lain­tulk­in­ta tun­tui — ainakin uuti­sista välit­tyneen kuvan perus­teel­la — enem­män poli­ti­ikalta kuin juridi­ikalta. En tiedä, mut­ta luulen: laki oltaisi­in voitu tulki­ta toisinkin, jos olisi haluttu.

  11. Kuun­telin Pekkarisen haas­tat­telua radios­ta. Mieleen tuli heti että Keskustal­la taitaa olla käytän­nössä lähin­nä yksi syy vas­tus­taa EU:n enem­mistöpäätök­siä. Ensi vuo­den kun­nal­lis­vaalit, jos­sa Keskus­ta voi enää vain hävitä perus­suo­ma­laisille. Suomen päätän­tä­val­lan luovut­ta­mi­nen olisi lähin­nä vain varmis­tanut uuden jytkyn.

  12. Vesa Laine: En tiedä, mut­ta luulen: laki oltaisi­in voitu tulki­ta toisinkin, jos olisi haluttu.

    Sama tuli min­ulle mieleen. Nyt on lähdet­ty torp­paa­maan Suomen kannal­ta suh­teel­lisen merk­i­tyk­setön­tä asi­aa suurel­la metelil­lä, vaik­ka aiem­min on ollut esil­lä paljon vakavampiakin asioi­ta, joista on vai­et­tu täysin.

  13. Mitenkäs mei­dän unionikump­pan­it? Onko Suo­mi tosi­aan ain­oa joka ehdot­tomasti tarvit­see yksimielisiä päätöksiä? 

    Jos muu­tos ei mui­ta hait­taa, niin en oikein ymmär­rä mik­si Suomea.

    Jon­ain päivänä saate­taan tarvi­ta EU:lta apua, eikä sil­loin var­maan halu­ta että joku Bul­gar­ia tai Lux­em­burg yksinään sen meiltä estää.

    1. Eiköhän tämä määräen­em­mistöa­ja­tus johdu Suomen venkoilus­ta vakuuk­sien kanssa. Muut ovat tyy­tyneet pahek­sumaan Suomea.

  14. Juho Laatu:

    Itse asi­as­sa on aika älytön keksin­tö, että Suomen kat­so­taan ole­van velvoitet­tu hyväksymään täl­laisia Suomen talouden ja val­tion perustei­ta mut­tavia ehdo­tuk­sia muu­ta­man tun­nin tai päivän varoitusajalla.

    Täs­mälleen näin. 

    Kevyem­mil­lä fraa­seil­la kuvat­tuna EU’l­la ja sen johta­ju­udel­la on nyt mopo hukassa. 

    En olisi ikinä uskonut tätä lausu­vani ääneen, mut­ta nykyi­nen EU ja toim­inta ei ole sitä, minkä puoles­ta aikanani äänestin.

  15. Tuo­mas: Koti­maas­sa pitäisi ruve­ta kiristämään pro­gres­si­ivisia vero­ja sen ver­ran, että val­tion bud­jet­ti menee plus­san puolelle

    Val­tio ottaa uut­ta lainaa 2012 n 7 mil­jar­dia euroa, tuloveron tuot­to 2010 oli samoin n 7 mil­jar­dia euroa. Ehdo­tat tuloveron kaksinker­tais­tamista. Minkä puolueen ohjel­maan tuo kuu­luu tai ehdo­tat kuuluvaksi?

  16. Enti­nen vihrei­den äänestäjä:
    Voisi­han Sak­salle ja Ran­skalle vaivihkaa ehdot­taa sitäkin vai­h­toe­htoa, että eräs ratkaisu voi olla sekin, että Suomen kaltaiset pienet maat yksinker­tais­es­ti vetäy­tyvät ei-toiv­ot­tuina eurosta

    Sekin vai­h­toe­hto kan­nat­taa pitää mielessä, että euro­jär­jestelmän perus­teet jätetään ennalleen (sitä vain valvot­taisi­in parem­min). Näin Suo­mi voi pitää nykyisen kaltaisen euron.

    Mut­ta ei Ruotsin ja kump­panei­den malli­in siir­tymi­nenkään mah­do­ton­ta olisi. Tätä vas­taan sotii tietenkin se, että Suomen hal­li­tuk­set ovat jo aika pitkälle sitoutuneet edis­tämään ehdote­tun kaltaista mallia. Kai hal­li­tus hyväksyy enem­mistöpäätök­setkin, tai jonkun välimuotokompromissin.

    Raimo K:

    Kysymys pankkien pääomit­tamis­es­ta ei toiv­ot­tavasti tarkoi­ta rahan lahjoit­tamista pnkki­ireille, vaan esim. pankkien osakkei­den ostamista, jol­loin myös omis­tus­ta ja päätös­val­taa siirtyy.

    Valitet­tavasti viimeisin ehdo­tus taisi jo sisältää pankkien vapaut­tamisen vas­tu­us­ta. Veron­mak­sajien piikki­in siis.

  17. Yksimielisyys ei aiheuta isom­paa ongel­maa, jos asi­at saadaan muuten kun­toon. Julkisen talouden ali­jäämä raja las­ke­taan 0,5% tästä oli huhu­ja liik­keel­lä ja rikkomis­es­ta tulee automaat­tiset rangaistukset.

    Jos nämä eivät toteudu, niin koko sopimus on taas aivan turhaa paperin pyöritystä.

  18. “Toisaal­ta aika han­kala on aja­tus, että vakaus­ra­has­to voisi pääomit­taa pankke­ja suo­raan. Tämä sisältää mah­dol­lisu­u­den, että Sak­sa ja Ran­s­ka panevat muut maat mak­samaan pankki­tukea omille pankeilleen.”

    Eipä tuol­la taustal­la mitään muu­ta ole,Saksan ja Ran­skan pankit ovat suurimpia velko­jia ja nyt Sak­sa ja Ran­s­ka halu­a­vat lisää mak­sajia, jot­ta voivat vält­tää poli­it­tis­es­ti heiken­nyk­sen val­las­sa ole­vien asemaan

    Ja Suo­mi on taas lomp­sa lev­äl­lään jaka­mas­sa rahaa…

  19. Itse asi­as­sa­nEU on menet­tämässä legimi­teet­tin­sä, sil­lä se tekee ja kiertää koko ajan demokraat­tis­es­ti ja yhteis­es­ti sovit­tu­ja pelisääntöjä.

    Tilalle se on rak­en­tanut har­vain­val­taa, joka toimii kabi­neteis­sa epämääräisil­lä kokoon­panoil­la ja esit­tää päätök­set viime het­kessä lop­ullisi­na vaihtoehtoina.

    Hyvä esmerk­ki on EVM, joka on juridis­es­ti yksi­tyi­nen pank­ki ja se toimii tiukan pankkisalaisu­u­den maas­sa Luxemburgissa

    Näin halu­taan sala­ta suh­muroin­ti ja raja­ta kansalaiset tiedon ja päätök­sen­teon ulkop­uolelle van­haan hyvään neukkutapaan

    Meno on nyt EU:ssa kuin NL:ssa sen loppuaikoina.

  20. Miten niin Kataisen kok­ous olisi vaikea, joka tähän asi­aan liittyy?

    En ymmär­rä yhtään, olen ollut itsekin useis­sa kok­ouk­sis­sa jois­sa tiet­tyä perus­tavaalaa­tu­isia kan­to­ja on joutunut puo­lus­ta­maan. Se on hyvin help­poa, ihan kaikkea ei pidä myy­dä. Niil­lä on help­poa, jot­ka eivät petä luot­ta­mus­ta. Pet­täjien tie on aina se vaikeampi. Voi niitä, jot­ka halu­a­vat istua paikoil­laan vaan val­lan takia. Jos oman lin­jan ja arvo­jen takia paikkansa menet­tää, niin sil­loin on toimin­ut oikein.

  21. Osaatko Ode selit­tää mik­si määräen­em­mistöpäätös EVM:n lain­oi­tus­päätök­sis­sä on Suomen perus­tus­lain vas­taista, kun aivan sama määräen­em­mistömenet­te­ly on käytössä IMF:ssä? EVM ja IMF:hän ovat ihan saman­laisia kri­isi­mai­ta tuke­via organ­isaa­tioi­ta joiden pääo­maan kukin jäsen­maa on tehnyt ao. talouden kokoon suh­teutetun sijoituksen.

    Vai onko Suomen osal­lis­tu­mi­nen myös IMF:ään perus­tus­lain vastaista?

  22. Ei mis­sään nimessä voi antaa ulos man­daat­tia päät­tää mil­jardeista euroista Suomen puolesta.

    Tämä kri­isi ei ole oikeas­t­aan euron kri­isi, vaan osa val­tioista vaan elää yli varojensa. 

    Euron kri­isik­si se on muut­tunut sen jäl­keen kun alet­ti­in kan­ta­maan vas­tu­u­ta eli suomek­si siir­ret­ti­in vas­tui­ta PIIG­Seiltä muille, jon­ka seu­rauk­se­na emus­sa ei koh­ta ole yhtään AAA-maata.

    Jos on niin, että euron ole­mas­sao­lo vaatii Suomen päätän­tä­val­lan pois­tamista, niin sit­ten vaan pitää tode­ta tosi­seikat. Ei kan­na­ta olla euroklu­bis­sa jäsenenä.

  23. Mielestäni tämä kri­isi olis aiko­ja sit­ten pitänyt ratkaista niin että EKP painaa ja las­kee liik­keelle euro­ja lisää. Mailel jot­ka ovat hoi­ta­neet talout­taan huonos­ti pitäisi sanoa että se on viimeinen varoi­tus, sen jäl­keen ei enää auteta. 

    Täysin yksimieliset päätök­set vesit­tävät päätök­sen­teon ja tek­i­sivät EU:sta yhtä ham­paat­toman kuin YK:n. Toki sil­loi kun on todel­la suurista rahoista kysymys niin peri­aat­teessa pitäisi kaikkien olla yksimielisiä, mut­ta han­kala päätös voidaan kyl­lä “jär­jestää” sel­l­aisek­si jos on todel­la pakko. 

    Suomes­sa päätöstä han­kaloit­taa taas se että on pres­san­vaalit tulos­sa ja oppo­si­tion ehd­kkaat voivat saa­da rökälevoiton pahim­mas­sa tapauksessa.

  24. uusi kas­vo:

    eli kun Saksa/Ranska/Italia tule­vat rikko­maan vakaus­sopimuk­sen sääntöä,niin rangaistukset/sanktiot eivät tule koske­maan heitä,koska on aivan var­maa että he myös veto-oikeut­taan käyttävät,tekemällä uusia “lehmän-kauppoja”=SIIS PUOLUSTAVAT OMIA KANSALLISIA ETUJAAN.

    Olet sekoit­tanut päätök­sen­teon kri­isi­mai­ta lain­oit­tavas­sa Euroopan Vakaus­mekanis­mis­sa (EVM) ja vakaussään­tö­jen (3% ali­jäämä ja 60% velka­an­tu­misas­te) rikko­jien rankaisussa.

    Sak­sa, Ran­s­ka ja Italia pystyvät kukin yksinään estämään lain­oi­tus­päätök­set EVM:ssä, mut­ta EVM ei tee vakaus­ra­jo­jen rikko­jen rankaisua. Rankaisu­toimet tapah­tu­vat komis­sion toimes­ta automaat­tis­es­ti. Jäsen­maat voivat Euroop­pa­neu­vos­tossa määräen­em­mistöl­lä estää rankaisu­toimen. Neu­vos­tossa kul­lakin jäsen­maal­la on yksi ääni. Mikään yksit­täi­nen jäsen­maa ei siis pysty estämään itsen­sä rankaisua, ei edes Saksa.

  25. Suos­tu­isitko Ode siihen, että Kokoomus saisi yksin päät­tää Helsin­gin asioista kuulemat­ta Vihreitä?

    Etkö?

    Mut­ta olet esit­tämässä, että Suomen mil­jardeista voisi­vat päät­tää muut kuin Suomi?

    1. Suos­tu­isitko Ode siihen, että Kokoomus saisi yksin päät­tää Helsin­gin asioista kuulemat­ta Vihreitä?

      Aika huono rin­nas­tus. Kokoomus on mon­ta ker­taa voit­tanut vihreät äänestyk­sessä, muit­ta niin ovat vihreätkin voit­ta­neet kokoomuk­sen. Tuo Suomen vaa­ti­ma yksimielisyys merk­it­sisi val­tu­us­tossa sitä että kom­mu­nistien Yrjö Haka­nen voisi kaataa yksin kaik­ki päätökset.

  26. Osmo Soin­in­vaara: Eiköhän tämä määräen­em­mistöa­ja­tus johdu Suomen venkoilus­ta vakuuk­sien kanssa. Muut ovat tyy­tyneet pahek­sumaan Suomea.

    Eli yhden maan sisäpoli­it­tiset älyt­tömyy­det eivät saisi aiheut­taa suurem­pia vahinko­ja. Kannatetaan.

    Miten Suomen EU-poli­ti­ik­ka on jotenkin täysin hakuses­sa? Soinia pelätään niin paljon, että mitään päätök­siä ei uskalleta tehdä, sen sijaan annetaan lausun­to­ja joi­ta luul­laan äänestäjien halu­a­van kuulla.

  27. Suuret maat voivat estää rankaisun blokkaa­mal­la päätök­sen­teon EVM:ssä ellei sank­tioista luisteta.

    Itse en näe muu­ta ratkaisua kuin Kreikan heit­tämisen eurosta. Sen jäl­keen Kreikan pili­palidrak­ma devalvoituu ja kansan elin­ta­so rom­ah­taa. Tämä toiv­ot­tavasti aiheut­taa pien­tä vip­inää muis­sa huithapelimaissa.

    EVM:n pitää osal­lis­tua pankkien pelas­tamiseen vain siinä tapauk­ses­sa, ettei pankkien koti­maa siihen pysty. Omien surkei­den pankkien pääomit­ta­mi­nen on olta­va pääasi­as­sa Ran­skan ja Sak­san pään­särky, siihen ei pidä has­sa­ta muiden AAA-maid­en raho­ja ennenkuin em. voimakak­sikon luot­tolu­ok­i­tuk­set pyörivät roskalainaluokassa. 

    Jos tämä tarkoit­taa euron tuhoa, niin sit­ten se tarkoittaa.

  28. a_l:
    Jon­ain päivänä saate­taan tarvi­ta EU:lta apua, eikä sil­loin var­maan halu­ta että joku Bul­gar­ia tai Lux­em­burg yksinään sen meiltä estää. 

    Siinä vai­heessa kun Suo­mi olisi avun­tarvit­si­joiden joukos­sa ovat raha­hanat kiin­ni, tai oikeam­min ehkä putket vedet­ty pois. Ei Sak­sa koko muu­ta Euroopan Unioinia tuke­maan ala.

    Soini­vaara:

    Tämä sisältää mah­dol­lisu­u­den, että Sak­sa ja Ran­s­ka panevat muut maat mak­samaan pankki­tukea omille pankeilleen.

    “Mah­dol­lisu­u­den” samaan tapaan kuin on “mah­dol­lista”, että vuo­den 2011 jouluku­us­sa Helsingis­sä sataa joinakin päiv­inä räntää..?

  29. Osmo Soin­in­vaara:
    pekka
    Niinpä.

    -ainakin eilen uuti­sis­sa oli tieto,että tämä “rankaisukomission“valta jakaan­tuu joko brut­tokansan­tuot­teen tai annet­tu­jen pääomien suhteen,eli siis isot(3kpl)maat voivat kaataa vetol­laan rankaisu­toimet itseään kohtaa.

    eli ei ole mikään 1 valtio/1 ääni

    on nai­ivia luul­la että saksa/ranska etunenässä tek­i­sivät ehdo­tuk­sen jos­sa he jou­tu­isi­vat itse rankaisu­jen kohteeksi.

    mut­ta odotel­laan kun­han kään­täjät kään­tävät sopimuk­set myös Suomen kielelle.
    eli ensin tutk­i­taan ja sit­ten hutkitaan.

    joil­lain vaan tun­tuu ole­van niin vil­pitön usko ns.tasapuoliseen kohteluun

    1. Yksikään maa ei voi kaataa rankaisu­toimia itseään kohtaan. Siihen tarvi­taan määräen­em­mistö. Ran­gais­tus tulee automaat­tis­es­ti, ellei määräen­em­mistö sitä kaada.

  30. pekka: Osaatko Ode selit­tää mik­si määräen­em­mistöpäätös EVM:n lain­oi­tus­päätök­sis­sä on Suomen perus­tus­lain vas­taista, kun aivan sama määräen­em­mistömenet­te­ly on käytössä IMF:ssä? EVM ja IMF:hän ovat ihan saman­laisia kri­isi­mai­ta tuke­via organ­isaa­tioi­ta joiden pääo­maan kukin jäsen­maa on tehnyt ao. talouden kokoon suh­teutetun sijoituksen.Vai onko Suomen osal­lis­tu­mi­nen myös IMF:ään perus­tus­lain vastaista?

    Miten Suo­mi liit­tyi aikanaan IMF:ään? Äänestet­ti­inkö määräen­em­mistöl­lä eduskun­nas­sa? Ovatko IMF:n sään­nöt olleet saman­laiset alus­ta asti? Miten Suomen vas­tu­iden määrä IMF:ään ver­tau­tuu EVM:ään? Näi­hin pitäisi tietää vas­taus, ennen kuin voi ver­ra­ta noi­ta kahta.

  31. pekka:
    Osaatko Ode selit­tää mik­si määräen­em­mistöpäätös EVM:n lain­oi­tus­päätök­sis­sä on Suomen perus­tus­lain vas­taista, kun aivan sama määräen­em­mistömenet­te­ly on käytössä IMF:ssä? EVM ja IMF:hän ovat ihan saman­laisia kri­isi­mai­ta tuke­via organ­isaa­tioi­ta joiden pääo­maan kukin jäsen­maa on tehnyt ao. talouden kokoon suh­teutetun sijoituksen.

    Vai onko Suomen osal­lis­tu­mi­nen myös IMF:ään perus­tus­lain vastaista? 

    IMF:llä ei tai­da kuitenkaan olla avoin­ta piikkiä. Ainakin sil­lä tavoin kun minä, ja näjköjään perus­tus­laki­valiokun­ta tuo­ta kok­ous­lausumaa luemme, EVM:lle nimeno­maan anet­taisi­in avoin piik­ki ilman ylärajaa. 

    “Sopimus­lu­on­nok­sen perus­teel­la Suomen rahoi­tus­vas­tuu saat­taisi vas­toin Suomen omaa kan­taa kas­vaa hallintoneu­vos­ton määräen­em­mistöpäätök­sel­lä — poikkeuk­sel­lis­es­ti jopa siitä enim­mäis­määrästä, mitä se eduskun­nan hyväksyt­tävän sopimuk­sen ja sen liit­tei­den nojal­la olisi.”
    Perus­tus­laki­valiokun­ta

    ja itse EU-päämi­esten kan­nan­ot­to
    “In order to ensure that the ESM is in a posi­tion to take the nec­es­sary deci­sions in all cir­cum­stances, vot­ing rules in the ESM will be changed to include an emer­gency pro­ce­dure. The mutu­al agree­ment rule will be replaced by a qual­i­fied major­i­ty of 85 % in case the Com­mis­sion and the ECB con­clude that an urgent deci­sion relat­ed to finan­cial assis­tance is need­ed when the finan­cial and eco­nom­ic sus­tain­abil­i­ty of the euro area is
    threat­ened.

    - ja tosi­asial­lis­es­ti tuo lop­pu­osa tarkoit­taa nykykyhetkeä.

  32. Sem­moinen taloushis­to­ri­alli­nen kysymys: Onko noi­ta ali­jäämära­joit­tei­ta koskaan nou­datet­tu mis­sään tiukan paikan tullen?

    Ja jos ei, niin mik­si niistä kohkataan?

  33. antti: Val­tio ottaa uut­ta lainaa 2012 n 7 mil­jar­dia euroa, tuloveron tuot­to 2010 oli samoin n 7 mil­jar­dia euroa. Ehdo­tat tuloveron kaksinker­tais­tamista. Minkä puolueen ohjel­maan tuo kuu­luu tai ehdo­tat kuuluvaksi?

    Velas­sa on näil­lä lev­eysasteil­la se huono puoli, että se pitää mak­saa pois. Val­ti­ol­la ei ole juuri mui­ta tulo­ja kuin vero­tus ja meno­ja on kar­sit­tu jo liiak­si. Pääosa menoista on koulu­tuk­seen ja ter­vey­den­huoltoon ja niistä leikkaami­nen toisi vain tap­pi­o­ta pitkäl­lä tahtäimellä.

    Tulo ja var­al­lisu­u­teen perus­tu­vien vero­jen arvioitu tuot­to on nyt noin 12 mil­jar­dia. Jos kansan­talous on oikeasti siinä kun­nos­sa, että on pakko ottaa velkaa jopa nousukaudel­la, niin jostakin val­uu ja pahasti. Koko koro­tus­ta ei toki tarvitse tehdä ker­ral­la. Ulko­maan­reis­sut jää mon­elta tekemät­tä, joka sekin on kansan­talouden kannal­ta hyvä. Pro­gres­sion jyrkkyys määrit­telee, kuka mak­saa minkä verran.

    Suomel­la oli ennen tulot For­tu­mista, Posti­pankista, Out­okum­mus­ta, Kemi­ras­ta… Lip­posen val­takaudel­la kansal­li­so­maisu­us myyti­in pikku­ra­hal­la lähipi­ir­ille. (Esko Sep­pä­nen: Oma pääo­ma). Nyt kyseisiä tulo­ja ei ole ja se on osa ongel­maa. Järkevää olisi pakkol­u­nas­taa omaisu­us takaisin suo­ma­laisille tai verot­taa yhtiöitä siten, että menetet­ty tuot­to saadaan takaisin. Jälkim­mäi­nen on huonom­pi, kos­ka se johtaisi irti­sanomisi­in. Posti­pankin todel­li­nen osu­us voidaan lunas­taa Wahlroosil­ta; hän toi­mi itse kon­sult­ti­na myy­dessään Posti­pankin pikku­ra­hal­la oma­lle Mandatumilleen.

    Veronko­ro­tuk­sista ja men­nei­den virhei­den kor­jamis­es­ta tulee puro, joka mah­dol­lis­taa ratio­naalisen talouden­pidon. En todel­lakaan tiedä, mikä puolue rupeaisi toim­i­maan järkevästi, kos­ka sil­lä taval­la ei yleen­sä ääniä saa.

  34. Osmo Soin­in­vaara:
    Eiköhän tämä määräen­em­mistöa­ja­tus johdu Suomen venkoilus­ta vakuuk­sien kanssa. Muut ovat tyy­tyneet pahek­sumaan Suomea. 

    Keskus­ta on aikaisem­pi­en hal­li­tuskausien jäljiltä niin sidok­sis­sa EU-rak­en­teisi­in, että en häm­mästelisi, jos täl­lä het­kel­lä yritet­täisi­in kovaa vauh­tia sor­va­ta jonkin­laista kier­toti­etä, jol­la Keskus­ta saataisi­in kuin saataisi­inkin mukaan tähän 2/3‑enemmistöpäätökseen. Keskustal­la on myös iro­nis­es­ti sel­l­ainen tilanne, että vaik­ka se on oppo­si­tios­sa, se ei voi antaa hal­li­tuk­sen kaat­ua. Jos hal­li­tus kaa­tu­isi, seu­raisi toden­näköis­es­ti uudet eduskun­tavaalit ja ne oli­si­vat Keskustalle ennen­näkemät­tömän kalli­it niin rahal­lis­es­ti kuin kannatuksellisestikin.

    Lisäk­si Keskus­ta on jo ollut hal­li­tuk­sen kanssa samas­sa lin­jas­sa perus­tus­lain­muu­tosten ja maami­inakiel­lon suh­teen! Keskus­ta on hal­li­tuk­sen epä­toivoinen tukipuolue perus­tus­lain kannal­ta kri­it­ti­sis­sä tilanteis­sa ja koko ajan var­al­la pitämään hal­li­tus­ta pin­nal­la, jos vaikka­pa Vihreät ja Vasem­mis­toli­it­to siitä irtau­tu­isi­vat tai uhkaisi­vat livetä riveistä ratkai­se­vis­sa äänestyksissä.

    Suomen poli­it­ti­nen jär­jestelmä on ollut Perus­suo­ma­lais­ten vaalivoiton jäl­keen niin syvässä poikkeusti­las­sa, että sitä vain vaivoin ja uhrauksin voidaan pitää stabi­ili­na, mikä ei ole suurim­malle osalle kansalai­sista valjennut.

    1. Keskustal­la ei ole varaa siihen, että Suomes­ta tulee EU:ssa hylk­iö­val­tio. Meille on myön­net­ty etuoikeuk­sia sub­ven­toi­da maat­alout­tamme ja EU:n aluetuet ovat kovin tah­don­va­raisia asioi­ta. Niin­pä olen var­ma, ettei keskus­ta kaa­da tuo­ta sopimus­ta eduskunnassa.

  35. Tuo­mas:
    Yksimielisyy­den vaa­timi­nen pitäisi olla itses­tään selvyys. Osmolle var­masti sopii, että Sak­sa ja Ran­s­ka päät­täisi mei­dän asioista, mut­ta mulle ei. 

    Yleis­es­ti ottaen, yksimielisyys­vaa­timus taval­laan tarkoit­taa että mikä tahansa muu Euro-maa päät­tää mei­dän asioista. Päät­tämistä se on sekin ettei jotain tehdä.

  36. En oikeas­t­aan ymmär­rä koko rahoi­tuskri­isiä, jotenkin Suomen luot­tolu­ok­i­tuk­sen heikken­e­m­i­nen tun­tuu lähin­nä speku­laa­ti­ol­ta tai sijoit­ta­jien uhkailulta,kun ker­ta mak­su­valmi­ut­ta oikeasti on, ainakin Suomella.
    Tun­tuu, että ollaan annet­tu avoin piik­ki Eu-maille velka­an­tua mm. Suomen takauk­sil­la. Kyl­lä ensim­mäi­nen vas­tuu on hoitaa omat asi­at kun­toon ja vas­ta sit­ten, jos pystyy, aut­taa muita.
    Nyt tun­tuu kun muut Eu-maat syyl­listävät ja yrit­tävät pakot­taa Suomea ratkaisui­hin, jos­sa Suo­mi kär­sii eniten.
    En kan­na­ta Suomen päätän­tä­val­lan kaven­tamista Eu:ssa, Eu:n rahali­itossa, kos­ka Suo­mi vaikut­taisi hoi­ta­neen parhait­en raha-asiansa, joten palkkiok­si pitäisi saa­da veto-oikeus rahapoli­ti­ikkan tai mik­sei sit­ten päätösten valmis­telu­oikeus hamaan tule­vaisu­u­teen asti.
    Vaku­usasi­as­sa en ole var­ma hoitiko Suo­mi asian hyvin ja ahne­hti­mat­ta vai men­ti­inkö hal­paan. Aika nimel­liset vaku­udet taidet­ti­in saa­da ja niistä joudu­taan mak­samaan kalli­ik­si käyvien ehto­jen muodossa.
    Sitä pait­si, asioi­ta pitäisi pystyä valmis­tele­maan rauhas­sa, nyt yritetään hivut­taa ties mitä päätök­siä “kiireaikataul­ul­la”. Ihan kuin kiire olisi tarkoituk­sen­mukaista, jot­ta päätet­täviä asioi­ta ei ehdit­täisi kun­nol­la tarkastel­la ja ymmärtää.

  37. Heh, aivan täysin mah­do­ton aja­tus että MIKÄÄN voisi toimia, jos KAIKKIEN on AINA olta­va samaa mieltä 100 pros­ent­tis­es­ti. Miten kukaan edes olet­taa että tuo toimisi… 

    Ajatelkaa nyt. Sehän on mah­do­ton­ta. Siinä mielessä määräen­em­mistöpo­h­jainen päätök­sen­teko on käytän­nössä pakollinen. 

    Täysi yksimielisyys… hah, kau­nis aja­tus ja siinä sit­ten saataisi­in vuosikau­sia hakea yksimielisyyt­tä vähän joka asi­as­sa, vaik­ka päätök­set eivät odota. Nau­rat­tavaa… eri asia sit­ten miten tuon enem­mistöpo­h­jaisen päätök­sen­teon toteut­taa, mut­ta toteutet­ta­va se on kos­ka lehmät lentää ennenkuin päätök­siä syn­tyy asiois­sa joka ker­ran nätisti kaikkien ollessa samaa mieltä. 

    Kai nyt jokainen käytän­nössä tajuaa että aja­tus siitä että päätök­set syn­tyy vain 100% yksimielisyy­del­lä on täysin mah­do­ton ja takaa ettei mitään päätök­siä syn­ny koskaan ja kaik­ki seisoo ja… noh, kaatuu ja ryt­inässä tulee pahaa jälkeä. Siis aidosti… kyl­lähän nyt jokaisen maan veto-oikeuk­sien puo­lus­ta­jienkin täy­tyy se taju­ta maalaisjär­jel­läkin, ettei sil­lä taval­la syn­ny mitään päätök­siä… vai mikä siinä ei ole loogista? Ja päätök­siä vähän tule­vaisu­udessa kai­vataan… itse asi­as­sa olisi todel­lakin kai­vat­tu jo paljon aikaisemminkin.

  38. Aina jos­sain on vaalit tulossa.

    Mitäs jos Euro Eu:ssa elet­täisi­in niin kuin sään­nöt sanovat , että toisia ei aute­ta. Näin eläen ei hait­taa vaik­ka vaale­ja tulee. Kyse on nyt tietenkin siitä kuka määrää pankit vai kor­rup­tioituneet pankkien ystäväpoli­ti­ikot. he he!

    Eli Euro Eu:n suurin ongel­ma on moraa­lika­to ja se että ei ole elet­ty sään­tö­jen mukaan. Nyt Peloitel­laan kan­so­ja hel­vetin tulil­la , vaik­ka ei Suomes­sa hätää ole , peruna kas­vaa kuten ennenkin.

    Me selviämme kyl­lä, eikä ilmas­tokaan ole has­sumpi, toista se on kuumas­sa ja aina vain “kuumem­mas­sa” etelässä, enkä nyt tarkoi­ta pelkkää ilmas­ton muutosta.

  39. pekka
    Neu­vos­tossa kul­lakin jäsen­maal­la on yksi ääni. Mikään yksit­täi­nen jäsen­maa ei siis pysty estämään itsen­sä rankaisua, ei edes Saksa. 

    Siinä hypo­teet­tis­esä tilanteessa, että tuo tilanne tulisi eteen (vähäisin ehto ei ole se, että euro ei saisi lähi­t­ule­vaisu­udessa lop­ullis­es­ti luhis­tua), uskotko todel­la, että Sak­sa Län­si-Euroopan mah­tavim­pana val­tiona ei käyt­täisi ase­maansa ja neu­vot­telisi, lahjoisi ja uhkail­isi itselleen tarvit­tavia ääniä puolelleen?

    Tek­isi mieli sanoa, että min­ul­la olisi sil­ta myytävänä…

    1. Neu­vos­tossa jokaisel­la maal­la ei ole samaa ään­imäärää. Mal­tal­la ääniä on kolme ja neljäl­lä suurel­la jäsen­maal­la kul­lakin 29. Suomen ään­imäärä on seitsemän.

  40. Juha Maen­paa: Täs­mälleen näin. 

    Kevyem­mil­lä fraa­seil­la kuvat­tuna EU’lla ja sen johta­ju­udel­la on nyt mopo hukassa. 

    En olisi ikinä uskonut tätä lausu­vani ääneen, mut­ta nykyi­nen EU ja toim­inta ei ole sitä, minkä puoles­ta aikanani äänestin.

    Aamen ja samat sanat. 

    Äänestin aikoinaan EY:ään liit­tymisen puoles­ta, mut­ta nyt olisin valmis vetämään käsijarrusta.

  41. Jostain syys­tä suur­in­ta tilan­nevaikut­ta­jaa ei oikein nähdä. Joka on se, että Euroopas­ta on käteinen lop­pu, hirvit­tävät velat, ja koh­ta velko­jat pyytävät raho­jaan pois (jol­loin niitä ei voi rahoit­taa uudel­la velalla).

    Kun joukkovelka­kir­jo­ja ovat osta­neet eri­tyis­es­ti vaku­u­tusy­htiöt, eläk­er­a­has­tot ja pankit, niin ei näiltä voi vetää mat­toa alta, tai taval­lisi­in ihmisi­in osuu todel­la pahasti. Ain­ut tapa on siis painaa rahaa kunnes kri­isi pois­tuu. Näin tehti­in USA:ssa eikä tuos­ta mitään hir­muin­flaa­tio­ta seuraa.

    Talout­ta voidaan siis tehdä heilu­vien domi­noiden, tai tuke­van maaperän pohjalta.

    Jos­sain vai­heessa Merkel näkee, ettei hän voi saa­da kaikkea, ja EKP saa luvan käyn­nistää pain­okoneet. Ilmeis­es­ti se vaatii kuitenkin kovan pörssirom­ah­duk­sen, että menee perille.

  42. Aika har­va näyt­tää hah­mot­ta­van kokon­aisu­u­den. Itse kan­natan määräen­em­mistö päätök­siä, tässä ja mon­es­sa muus­sakin EU:n asi­as­sa, kos­ka se on ain­oa mah­dol­lisu­us tur­va­ta euro. Euron kaa­tu­mi­nen taas olisi Suomelle vielä huonom­pi vaihtoehto.

  43. Oikeast­i­han päätet­tävänä nyt on se, liitym­mekö muotou­tu­mas­sa ole­vaan Euroopan liit­to­val­tioon. Val­tios­sa vau­raat alueet tuke­vat köy­hiä aluei­ta tulon­si­ir­roil­la, aivan kuten nyt Suomes­sa teemme (Ahve­nan­maa muo­dostaa poikkeuk­sen: köy­hät alueet tuke­vat vauras­ta aluetta). 

    Tuo­mas kir­joit­ti 9.12.2011 kel­lo 13:33:

    Jos kansan­talous on oikeasti siinä kun­nos­sa, että on pakko ottaa velkaa jopa nousukaudel­la, niin jostakin val­uu ja pahasti.

    Tuo­maan lisäk­si tämän on sanonut Jälkivi­i­saiden viisas Kalle Isokallio. Tämän luulisi säikäyt­tävän päättäjiä.

    Veronko­ro­tus keski­t­u­loisil­ta yhden ja suu­rit­u­loisil­ta kah­den pros­ent­tiyk­sikön ver­ran ei tun­tu­isi elämisessä, jos ei ole niin ylivelka­an­tunut, niin että jo muu­ta­man euron lisä­meno tai tulo­jen pienen­nys kaataa koko bud­jetin. Sel­l­ai­sis­sa tapauk­sis­sa talous var­masti kaatuu johonkin.

    Jo hie­man van­hen­tunei­ta tilas­to­ja suurten, kes­ki- ja pien­ten tulo­jen euromääristä löy­tyi Tilas­tokeskuk­sen sivul­ta. Taulukoiden lisäk­si siel­lä sanotaan:

    Vuon­na 2002 keski­t­u­loisimpi­en koti­talouk­sien reaaliset tulot kulu­tusyk­sikköä kohti oli­vat 16 270 ja 20 087 euron välil­lä. Henkilöi­den kesken las­ket­tu medi­aan­i­t­u­lo oli 18 078 euroa kulu­tusyk­sikköä kohti. Pien­i­t­u­loisia oli­vat ne koti­taloudet, joil­la tulot jäivät alle 10 847 euron. Suu­rit­u­lois­t­en koti­talouk­sien kulu­tusyk­sikköä kohti las­ke­tut tulot ylit­tivät 30 130 euroa.

    Tulo­sum­mien lisäk­si sivul­ta löy­tyy henkilölukumääriä. Paljonko mait­se­mani veronko­ro­tus toisi val­tion kassaan?

    Lisäk­si pitäisi säätää laki, jon­ka mukaan täl­lä veronko­ro­tuk­sel­la saaduil­la aiem­pi­in vero­ker­tymi­in näh­den “ylimääräisil­lä” varoil­la pitäisi mak­saa val­tion­ve­lat pois eikä niil­lä saisi rahoit­taa uusia herkku­ja kansalaisille vaalivoiton toivos­sa. Eikä myöskään myrkkyjä à la Guggen­heimille lahjoite­tut miljoonat.

    Tämäkin Tuo­maan kir­joituk­sen koh­ta täräyttää:

    Suomel­la oli ennen tulot For­tu­mista, Posti­pankista, Out­okum­mus­ta, Kemi­ras­ta… Lip­posen val­takaudel­la kansal­li­so­maisu­us myyti­in pikku­ra­hal­la lähipi­ir­ille. (Esko Sep­pä­nen: Oma pääo­ma). Nyt kyseisiä tulo­ja ei ole ja se on osa ongelmaa.

    Tuo­ta lukies­sa tulee epä­toivoinen olo.

  44. Minus­ta on edelleen meno­ja, joista yhteiskun­ta voisi suh­teel­lisen kivut­tomasti leika­ta, ilman suuria haittoja.

    Esimerkik­si ter­vey­den­hoi­dos­sa muis­taak­seni ihmisen viimeinen elin­vu­osi on yleen­sä dra­maat­tis­es­ti kallein. Van­hu­u­teen kuole­vien osalta voitaisi­in mon­es­sa tapauk­ses­sa kus­tan­nuk­sia hel­posti leika­ta sil­lä, että van­hus olisi esimerkik­si hil­jat­tain eläk­keelle jäänei­den suku­lais­ten hoidet­ta­vana. Vaik­ka hoidon taso voisi hie­man laskeakin, niin ei se syöt­tämi­nen, pesem­i­nen, vaip­po­jen vai­h­to, lääkkei­den anta­mi­nen yms ole useim­mille hil­jat­tain eläk­keelle jääneille mitenkään ylivoimaista. Eikä hie­man huonon­tunut hoito­ta­so mak­saisi samal­la taval­la yhteiskun­nalle, niin kuin esimerkik­si keskoslas­ten kah­dal­la, joil­la on vielä tule­vaisu­us edessään. Jos suo­ra pakko vaikut­taisi liian jyrkältä ratkaisul­ta, niin eläkkei­den ja tukien taso­ja sopi­vasti säätelemäl­lä tuol­lais­es­ta voitaisi­in tehdä riit­tävän houkut­tel­e­vaa monelle.

    Ja minus­ta pitäisi kri­it­tis­es­ti miet­tiä sitäkin, että olisiko se muka joku katas­trofi, jos hoito­ta­so lask­isi ainakin joil­tain osin 80-luvun tasolle? Ei minus­ta sil­loinkaan Suomes­sa ihmisiä heit­teille jätet­ty, vaik­ka kus­tan­nus­ta­so olikin käsit­tääk­seni selvästi nyky­istä matalampi.

    Samoin minus­ta koulu­tuk­ses­ta riit­täisi säästet­tävää. Esimerkik­si pakko­ruot­si pois. Samoin minus­ta ei ole mitään järkeä kor­va­ta tiedeainei­ta jol­lain draa­mal­la, niin kuin nyt näyt­tää ole­van käymässä. Yliopis­to­laitok­sel­la taas opete­taan ja tutk­i­taan yhteiskun­nan kannal­ta hyödy­iltään ja tieteel­lisyy­deltäänkin kyseenalaisia asioi­ta vähän turhan paljon, esimerkkinä teolo­gia, mon­et human­is­tiset aiheet jne.

  45. Jos aluetuet ja se, että Suo­mi saa armol­lis­es­ti itse mak­saa maanvil­jeli­jöilleen tukea, ovat Suomelle tärkeitä asioi­ta, niin eikö se pikem­minkin ole peruste olla luop­umat­ta ilmaisek­si veto-oikeud­es­ta? Veto-oikeudel­la­han voi tiukan paikan tullen kiristää mui­ta mai­ta suh­tau­tu­maan tuol­laisille Suomelle tärkeille asioille myötämielis­es­ti. Luop­umal­la ilmaisek­si veto-oikeud­es­ta olemme edelleen itse kiris­tet­tävis­sä, mut­ta olemme ilmaisek­si luop­uneet omista valttikorteista.

  46. Jos edes Kreikas­ta ei kohtu­ua­jas­sa päästä eroon euroalueel­la, niin minus­ta Suomen kan­nat­taisi alkaa vakavasti harki­ta itse irtau­tu­mista eurosta. Ja tekemäl­lä sen ennen mui­ta, voisi Suo­mi onnis­tua tekemään sen suh­teel­lisen hal­li­tusti, jol­loin voitaisi­in elää jonkin aikaa kah­den val­u­u­tankanssa. Jos taas euro tuhoutuu hal­lit­se­mat­tomasti, tapah­tuu sil­loin hel­posti eri­laisia epä­jatku­vu­usilmiöitä esimerkik­si kau­pankäyn­nis­sä euroalueen ulkop­uolis­ten maid­en kanssa, kun val­u­ut­takurssi ei ole vaki­in­tunut jne.

    Eurosta eroami­nen taitaisi olla kreikkalais­tenkin etu, sil­lä kor­rup­tion läpitunke­maa, rahan run­saaseen painamiseen, mata­lan tuot­tavu­u­den yms perus­tu­vaa kult­tuuria tuskin on toivoa kor­ja­ta kovin nopeal­la aikataul­ul­la. Kreikan eroami­nen eurosta tosin tuskin kor­jaisi ran­skalais­ten ja sak­salais­ten pankkien ongelmia lain­o­jen­sa kanssa, mut­ta kaiketi aika suuri osa niistä lain­oista on jo mak­satet­tu muil­la euro­mail­la tähän mennessä…

    1. Eurosta eroami­nen muuten vaatii tämän Suomen halu­a­man yksimielisyy­den. Vaatii muu­tok­sen perus­sopimuk­seen. (Jos olen ymmärtänyt oikein) Vain Tan­skalal­la ja Bri­tan­ni­al­la on oikeus jäädä Euron ulkop­uolelle, muille liit­tymi­nen on pakol­lista, kun­han ehdot täyttyvät.

  47. Osmo Soin­in­vaara:
    Eurosta eroami­nen muuten vaatii tämän Suomen halu­a­man yksimielisyy­den. Vaatii muu­tok­sen perus­sopimuk­seen. (Jos olen ymmärtänyt oikein) Vain Tan­skalal­la ja Bri­tan­ni­al­la on oikeus jäädä Euron ulkop­uolelle, muille liit­tymi­nen on pakol­lista, kun­han ehdot täyttyvät. 

    Ruotsin liit­tymisen euroon voi yhtä lail­la uno­htaa, kos­ka en usko, että etenkään tämän viimeisim­män sopan nähtyään he suos­tu­isi­vat siihen enää iki­maail­mas­sa mukaan. Liit­tymis­pakko euroon jää siis kuolleek­si kir­jaimek­si ja se lie­nee EU:ssa niitä helpoim­mas­ta päästä ole­via asioi­ta selvitel­lä ja hyväksyä.

    Sikäli kun euroalue pysyy kasas­sa, siihen on tulos­sa vain Itä-Euroopan mai­ta, lähin­nä Latvia ja Liet­tua seu­raa­vana, kos­ka niil­lä ei ole pienuuten­sa ja köy­hyyten­sä vuok­si mitään dynaamista etua pyörit­tää omia val­u­ut­to­ja, joi­ta kuitenkin vähäisenkin uskot­tavu­u­den ylläpitämisek­si joudu­taan poikkeuk­set­ta sit­o­maan euroon tai dol­lari­in tai näi­den koriin.

  48. > Meille on myön­net­ty etuoikeuk­sia sub­ven­toi­da maatalouttamme

    Asian voi lukea toisinkin. Ehkä meille on annet­tu takaoikeuk­sia olla saa­mat­ta maat­aloutemme tuki­aisia kaikkien maid­en (myös Suomen) yhteis­es­ti rahoitet­ta­mas­ta EU:n maatalouskassasta.

  49. Osmo Soin­in­vaara:
    Eurosta eroami­nen muuten vaatii tämän Suomen halu­a­man yksimielisyy­den. Vaatii muu­tok­sen perussopimukseen.

    Ja mitä van Rompuy tekee, jos Kreik­ka (tai Sak­sa) ilmoit­taa lähtevän­sä eurosta? Määrää panssar­it kaduille? 

    Vain Tan­skalal­la ja Bri­tan­ni­al­la on oikeus jäädä Euron ulkop­uolelle, muille liit­tymi­nen on pakol­lista, kun­han ehdot täyttyvät. 

    Ehto­jen täyt­tämi­nen­hän on täysin vapaae­htoista, kuten Ruotsin esimerk­ki näyt­tää — eikä EU:lla ollut siihenkään mitään san­omista, vaik­ka sil­loin kun tilanne tuli esille ensim­mäisen ker­ran EU:n uskot­tavu­us ei sen­tään edes ollut samal­la taval­la pohjamudissa. 

    (sinänäs tun­tuu varsin turhapäiväiseltä puhua mah­dol­li­sista uusista jäsen­maaista kun on varsin kyseenalaista selviääkä koko val­u­ut­ta-alue seu­raav­ista kuukausista)

  50. tpyy­lu­o­ma: Yleis­es­ti ottaen, yksimielisyys­vaa­timus taval­laan tarkoit­taa että mikä tahansa muu Euro-maa päät­tää mei­dän asioista. Päät­tämistä se on sekin ettei jotain tehdä.

    Ei aivan, sil­lä voimme tehdä omia kansal­lisia päätök­siämme. Yksi euro­maa voi estää vain yhteisen päätök­sen; ei mei­dän omaa päätöstä.

  51. Sössinkö eilen postaa­mani kom­mentin tähän ketju­un? Kom­ment­ti­toim­into on eri­lainen kuin ennen: esikat­selu näkyy kir­joi­tus­laatikon alla reaali­a­jas­sa. Vai jäikö kom­ment­ti­ni linkin takia roskapostisuodattimeen?

  52. Eili­nen postauk­seni ei näkynyt oma­l­lakaan koneel­la “Kom­ment­tisi odot­ta hyväksyn­tää” ‑merkin­näl­lä varustet­tuna. Äskeinen kyse­lyni sen sijaan näkyy, kuten aina ennen kom­men­tit ovat näkyneet.

    1. Osa viesteistä menee sat­un­nais­es­ti ja ilman järkevää syytä roska­pos­tin joukkoon. Aiem­min kävin roska­pos­tin läpi, mut­ta nyt niitä on ker­tynyt yli 5000 enkä ehdi mitenkään. Jos teiltä on jäänyt vieste­jä julkaise­mat­ta eivätkä ne edes odota hyväksyn­tää, lähet­täkää min­ulle sähkö­pos­tia, niin käyn etsimässä.
      Jos linkke­jä on paljon, suo­datin tulk­it­see automaat­tis­es­ti roskapostiksi. 

  53. Osmo Soin­in­vaara:
    Eurosta eroami­nen muuten vaatii tämän Suomen halu­a­man yksimielisyy­den. Vaatii muu­tok­sen perus­sopimuk­seen. (Jos olen ymmärtänyt oikein) Vain Tan­skalal­la ja Bri­tan­ni­al­la on oikeus jäädä Euron ulkop­uolelle, muille liit­tymi­nen on pakol­lista, kun­han ehdot täyttyvät.

    Jos Kreik­ka kuitenkin eroaisi eurosta ilman yhteistä päätöstä, niin kaipa sen rankaisem­i­nen vaatisi myös yksimielisen päätöksen.

    Sopimus ilman sopimus­sakkoa ei ole mitään muu­ta kuin hyvi­in aikeisi­in perus­tu­va paperi.

  54. Anna-Liisa:
    Oikeast­i­han päätet­tävänä nyt on se, liitym­mekö muotou­tu­mas­sa ole­vaan Euroopan liit­to­val­tioon. Val­tios­sa vau­raat alueet tuke­vat köy­hiä aluei­ta tulon­si­ir­roil­la, aivan kuten nyt Suomes­sa teemme (Ahve­nan­maa muo­dostaa poikkeuk­sen: köy­hät alueet tuke­vat vauras­ta aluetta).

    Val­tiois­sa on myös jotain sol­i­daarisu­ut­ta ja yht­enäisyyt­tä. Nythän var­maan val­taosa EU:n asukkaista ei edes tiedä Suomen ole­van mukana. Mitä tämä tarkoit­taa suo­ma­laisille, jos maal­la alkaa joskus men­nä huonom­min? Luuletko, että muut oikeasti lähtevät tuke­maan ark­tista joutomaata?

    Lisäk­si mit­tar­it eivät tavoita kaikkea oleel­lista. Esimerkik­si Ital­ias­sa menee var­masti parem­min kuin Suomes­sa vaik­ka kaikil­la mittareil­la oltaisi­in tasoissa.

  55. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuomas
    Suo­mi vaatii yksimielisyyt­tä siihenkin, että jokin EU:n aset­ta­ma kiel­to poistetaan.

    Jos EU on yksimielisyy­dessään jonkun kiel­lon aset­tanut on loogista, että yksimielis­es­ti se poistetaankin.

    Huomioi myös se, että Ital­ialle, Ran­skalle ja Sak­salle jää veto-oikeus. Tosi­asi­as­sa siis Suo­mi ei ole ain­oa oikeu­den vaa­tia vaan nuo kolme maa­ta vaa­ti­vat sitä myös.

  56. “Ja minus­ta pitäisi kri­it­tis­es­ti miet­tiä sitäkin, että olisiko se muka joku katas­trofi, jos hoito­ta­so lask­isi ainakin joil­tain osin 80-luvun tasolle?”

    Sil­loin sai vielä kun­non hoitoa, mum­moni asui pienessä mökissä maaseudul­la mut­ta kun­nan kod­in­hoita­ja kävi kolme ker­taa viikos­sa siivoa­mas­sa , pesi pyyk­it ‚lat­si lääkelokerokon ja lait­toi ruokaa ja jut­teli mukavia

    Kyl­lä palve­lu­ta­so on huonon­tunut 80-luvusta

  57. Kir­joitin kom­men­tis­sani 10.12.2011 kel­lo 12:04:

    Oikeast­i­han päätet­tävänä nyt on se, liitym­mekö muotou­tu­mas­sa ole­vaan Euroopan liit­to­val­tioon. Val­tios­sa vau­raat alueet tuke­vat köy­hiä aluei­ta tulon­si­ir­roil­la, aivan kuten nyt Suomes­sa teemme (Ahve­nan­maa muo­dostaa poikkeuk­sen: köy­hät alueet tuke­vat vauras­ta aluetta).

    Kaup­pale­hden verkkover­sios­sa oli 15.12.2011 artikke­li Merkel: Olemme jo rak­en­ta­mas­sa liit­to­val­tio­ta:

    Puheel­laan liit­tokans­leri yrit­ti vaku­ut­taa liit­topäiväe­dus­ta­jat siitä, mitä hän väit­ti jo viime viikol­la EU-maid­en huip­pukok­ouk­ses­sa. Siel­lä Merkel sanoi, ettei kyse ole enää suun­nitel­mas­ta, vaan yhden­tymis­hankkeen eteen tehdään jo töitä tosissaan.

    Kaik­ki tämä tarkoit­taa matkaa kohti Euroopan liittovaltiota.

    Anonyy­mi kysyi kom­ment­ti­i­ni liit­tyen min­ul­ta 11.12.2011 kel­lo 14:52, että luu­lenko muiden EU-maid­en oikeasti lähtevän tuke­maan ark­tista joutomaa­ta. En luule. Main­in­tani köy­hien aluei­den tukemis­es­ta yrit­ti olla neu­traalia ja yleis­lu­on­toista val­tiona olemisen tarkastelua. Sen lisäk­si yritän vain toivoa, että selviäisimme liit­to­val­tion alkumyller­ryk­ses­tä ilman suur­ta katastrofia. 

    Liit­to­val­tioon tulemme men­emään, siitä on Suomen kohtalon päät­täjil­lä niin vah­va tah­toti­la, että se muut­tuu vain jos per­sut pää­sevät yksin­val­taan, mis­tä ei siitäkään mitään hyvää seuraisi.

  58. yksimielisyy­destä vielä:

    tukeeko Osmo tätä sak­san yksimielisyys ehdotusta?
    ‑kos­ka kun/jos talous­rom­ah­dus joskus tulee niin se veto-oikeus jää näille 3:lle maalle.onko se oikeus ja kohtuus.

    onko se hyväksyt­tävis­sä Osmolle.

  59. Jor­ma Nordlin kir­joit­ti: “En ymmär­rä yhtään, olen ollut itsekin useis­sa kok­ouk­sis­sa jois­sa tiet­tyä perus­tavaalaa­tu­isia kan­to­ja on joutunut puo­lus­ta­maan. Se on hyvin help­poa, ihan kaikkea ei pidä myydä.”

    Suo­mi on harv­inaisen help­po neu­vot­telukump­pani. Muut maat tietävät, että Suomen hal­li­tus tekee kaikken­sa ollak­seen yhtä mieltä keskeis­ten euro­maid­en kanssa, eikä se mis­sään tapauk­ses­sa tule kaata­maan yhtään sopimus­ta aset­tumal­la poikkiteloin. Suomelle ei siis tarvitse antaa perik­si mis­sään asi­as­sa. Vain asi­at, jois­sa esim. perus­tus­laki­valiokun­ta on aset­tanut jonkun ehdon, hal­li­tus joutuu tekemään varauk­sia. Nuokin varauk­set hal­li­tus yrit­tää purkaa parhaansa mukaan.

    Suo­mi on siis riskitön, vil­pitön, avoin ja har­mi­ton neu­vot­telukump­pani, jon­ka kanssa voi olla hyvä kaveri, ja jolle ei tarvitse antaa perik­si mis­sään asiassa.

    Suo­mi voisi olla myymät­tä kaikkea, mut­ta ei halua. Hal­li­tus pyrkii mielu­um­min Euroopan ytimeen ole­mal­la myön­tyväi­nen. Hal­li­tuk­sen poli­ti­ikalla saavut­taa hyvän kaverin ase­man, mut­ta ei enempää.

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.