Suomen ei kannattaisi osallistua D‑euroon

90 vastausta artikkeliin “Suomen ei kannattaisi osallistua D‑euroon”

1. Kyl­lä vakaa yhteinen val­u­ut­ta ja kyky sisäiseen deval­vaa­tioon tarvit­taes­sa kuu­lostaisi kuitenkin parem­mal­ta kuin oma val­u­ut­ta ja tois­tu­vat deval­vaa­tiot. Jos oma val­u­ut­ta olisi vakaa, voisimme olla yhtä hyvin yhteis­val­u­u­tas­sa. Eri asia on sit­ten se, mil­laisia jär­jestelmiä poli­itikot osaa­vat käyt­tää ja pitää raiteil­laan (euro taisi olla aika haas­ta­va kokeilu).

   Vastaa

2. Usein esitetään parhain­pana keinona tästä kri­i­sistä ulospääsyyn inflaa­tio­ta, setelipain­oa, mil­lä nimel­lä sitä nyt halu­taankin sanoa. Mut­ta miten oikeu­den­mukaisu­u­den lai­ta. Kum­minkin suuri osa kansas­ta on velka­nsa mak­sanut, ja monas­ti se vähäkin var­al­lisu­us asun­non jäl­keen on val­u­ut­tana pankkitileillä.
   Kos­ka inflaa­tio on tulon­si­ir­to velat­tomil­ta velal­lisille, miten tässä asi­as­sa pitäisi taiteil­la. Vai pitäisikö men­nä pörssi­in seikkailemaan

   Vastaa

3. Aja­tus kait oli, että €uro-alueel­la har­joitaan finanssipolitiikkaa.

   En tunne kaipu­u­ta deval­vaa­tioiden ja suh­dan­nealt­ti­in oman val­u­u­tan paluuseen.

   Kum­mallista on, että todel­la pieni osa euro-alueesta sai aikaan täl­laisen pani­ikin. Taval­laan poli­itikot tekivät kaiken liian myöhään ja ECB:lle ei halut­tu antaa välineitä. Lop­pu­peleis­sä Sak­sa ei hyväkysynyt inflaa­tio­tavoit­teen nousemista edes välikaisesti.

   Suomelle euro on ollut todel­la hyvä asia. Ilmeis­es­ti Soinin ja Per­su­jen pelon vuok­si sitä tääl­lä ei uskallet­tu puo­lus­taa. Suomen oma ongel­ma on poli­it­tisen johta­ju­u­den niukku­us, kyky perustel­la ymm­r­ret­täväti ikäviä mut­ta kansalle vaa­likaut­ta pidem­mäl­lä ajal­la tarpeel­lisia ratkaisuja.

   Vastaa

4. Vaara on hävin­nyt. Soin­in­vaaras­ta on tul­lut Soi­ni. Mark­ka takaisin!

   Vastaa

5. Suomen mark­ka on kaikkein huonoin vai­h­toe­hto Suomelle. Aika taitaa kul­la­ta Osmonkin muis­tot. 😀 Tietysti jos tavoit­teena on antaa muu­ta­man vuo­den välein D‑vitaminia taloudelle, niin se on toinen jut­tu. Hait­ta­puo­let ovat kuitenkin suurem­mat kuin sat­un­nainen devalvaatiohyöty.

   Sak­sa-vetoinen val­u­ut­ta on Osmon analysoimista syistä haas­teelli­nen Suomelle. Se tarkoit­taa, että viimei­sistäkin sään­te­ly­talouden muumioista on päästävä eroon ja talous on vih­doin saata­va kil­pailukykyiseen kun­toon. 🙂 Mut­ta se on kuitenkin parem­pi vai­h­toe­hto, kuin pää­tyä takaisin mar­gin­aali­val­u­ut­taan, jol­la isot pojat speku­loi­vat iltapuhteekseen.

   Sak­sa-vetoiseen val­u­ut­taan sisäl­tyy myös Sak­sa-ris­ki. Sak­san talous on vah­va, mut­ta se ei ole eri­tyisen ket­terä. Laa­jem­pi unioni, jos­sa on suurista ainakin Ran­s­ka olisi Suomelle parem­pi. Kun­pa Italia jakaan­tu­isi niin, että ter­veet Pohjois-Ital­ian osat saataisi­in mukaan. 😉

   Vastaa

   1. Sel­ven­nyk­sek­si:
      Toivon euron kestävän. Se on ollut Suomelle hyvin edulli­nen. Mut­ta tämä D‑euro voisi olla tuhoisa, kos­ka yhteis­val­u­ut­ta on kan­nat­ta­va alueen vahvoille maille ja han­kala heikoille. D‑eurossa Suo­mi olisi kärsijänä.

      Vastaa

6. Jos olemme huolis­samme Suomen vien­nin kil­pailukyvys­tä, niin rahan devalvoimi­nen on siihen aivan vihe­liäi­nen ratkaisu. 

   Deval­vaa­tio on kyl­lä vält­tämätön sil­loin, kun ollaan Kreikan kaltaises­sa tilanteessa, eli kansan­talous elää yli varo­jen­sa ja palkka­malt­tia ei saa­da aikaan ilman panssari­vaunu­ja. Mut­ta kun vien­ti ei ole itse­tarkoi­tus. Karkeasti voidaan tode­ta, että jos vien­ti on mas­si­ivis­es­ti yli­jäämäi­nen, niin joko ollaan säästämässä johonkin tule­vaisu­udessa tai sit­ten har­joite­taan jotain ihmeel­listä merkan­til­is­mia, jos­sa taasen ei ole mitään järkeä.

   Jos vien­ti on rankasti yli­jäämäi­nen, val­u­u­tan kuu­luukin revalvoitua. Tämä pakot­taa vien­ti­te­ol­lisu­u­den kek­simään jotain muu­ta kuin val­tion masi­noiman reaali­palkko­jen leikkauk­sen kil­pailukykyn­sä ylläpitämisek­si. Esimerkik­si jalostusas­teen nos­ton tai investoin­nit uuteen teknologiaan. 

   Minus­ta tarvi­taan samankaltaista stoalaista asen­net­ta kuin saksalaisilla.

   Vastaa

7. Mah­ta­vat veto ja avaus Odelta! Olen samaa mieltä. Euro on kansal­lis­val­u­u­tan ja yhteis­val­u­u­tan hybri­di, eikä skaalaudu mihinkään suuntaan.

   Ei Suomes­sa enää deval­vaa­tioista vaaraa ole. Suo­mi ei ole enää samal­la taval­la riip­pu­vainen paperi­te­ol­lisu­ud­es­ta, eikä paperin AY-liitoil­la ole enää val­taa Suomen politiikassa.

   D‑eurossa oltaisi­in Sak­san 17. osal­val­ta, pieni ja syr­jäi­nen sellainen.

   Pahus, kun Kepun Väyry­nen on matk­in­ut min­ul­ta pohjo­is­maisen val­u­ut­tay­hteistyön. Silti liputan sen puoles­ta ja suosit­te­len muillekin. 

   Pohjo­is­maisu­us on real­is­mia nyt, kun Suomes­sa ei enää tarvitse Neu­vos­toli­it­toakaan nöyris­tel­lä. His­to­ri­al­taan venäläis­taus­taiselle val­tion keskushallinnolle ja HS:lle se voi kyl­lä olla kova pala nieltäväksi.

   Vastaa

8. Lisään vielä tähän, että deval­vaa­tiopoli­ti­ik­ka tekee maas­ta banaani­val­tion. Se tarkoit­taa sitä, että kollek­ti­ivisel­la päätök­sel­lä polkumyy­dään koti­maista tuotan­toa ja koti­maisia resursse­ja. Suomel­la esimerkik­si on melko mit­ta­vat luon­non­va­rat. Deval­vaa­tiopoli­ti­ik­ka edesaut­taa niiden myymistä alennushintaan.

   Vastaa

9. “En tunne kaipu­u­ta deval­vaa­tioiden ja suh­dan­nealt­ti­in oman val­u­u­tan paluuseen.”

   Hyvin kir­joitet­tu ja tähän voisi vielä lisätä etten kaipaa niitä korko­ja jot­ka oli Markan aikana!

   Pieni val­u­ut­ta on aina suh­dan­nealtis ja myös riski!

   Nyt pitäisi “Tosi­huonot” euro­maat pudot­taa pois eurosta, jol­loin ne pää­si­sivät kasvu-uralle ja me pää­sisimme irti “hirt­tonarus­ta”.

   On hyvä jos “huono” euro­maa kuten Ran­s­ka ja ehkä Italia säi­lyy Eurossa , sil­loin Euronar­vo ei nouse liian korkealle. USA ja Aasia halu­aa pitää euron kurssin korkeal­la, jot­ta mei­dän ulko­maan kau­pankäyn­timme vaikeutuisi.

   Kil­pailu on nyky­isin maanosien välistä ja me olemme korkean Euron takia heikoilla.

   Nykyi­nen Euro on liian kallis “Tosi­huonoille” (ja ehkä myös meille!) euro­maille ja niiden nousu tyssää siihen.

   Vastaa

10. On se kum­ma tuo hinku mak­si­moi­da nimel­lispalkat muta pitää ostovoima banaani­val­tion tasolla.

    Tem­poil­e­va inflaa­tio on myrkkyä taloudelle. 

    Ja jos duu­nar­it jol­lain toimi­alal­la halu­a­vat lakkoil­la itsen­sä kortis­toon, niin kyl­lä vapaas­sa maas­sa pitää olla siihenkin mahdollisuus.

    Vastaa

11. Hal­li­tuk­sen ja eduskun­nan kan­nat­taisi nyt vaan pistää val­tion talous tas­apain­oon, eikä yrit­tää siirtään ongel­maa tule­vaisu­u­teen ja muiden ongel­mak­si deval­vaa­tioil­la ja muil­la virityksillä.

    Sit­ten kun oma pesä on jotenkin hal­lus­sa voisi alkkaa miet­timään miten maa saataisi­in kil­pailukykyisem­mäk­si. Jos kaik­ki aika ja tar­mo menee siihen miten saadaan lainat­tua per­saukise­na jostain lisää rahaa, että saadaan pidet­tyä kort­ti­ta­lo pystyssä seu­raavi­in vaalei­hin, niin en odota kovin järke­viä uud­is­tuk­sia tai parannuksia.

    Vastaa

12. Osmo Soin­in­vaara:
    Selvennykseksi.
    Toivon euron kestävän. Se on ollut Suomelle hyvin edullinen…

    Mil­lähän työkalul­la tämä 18:56 tehty päiv­i­tys oli tehty? Kom­mu­nikaat­to­ril­la? 🙂 Hyvää itsenäisyyspäivää.

    Itsekkin toivon, että euro selviää. Jos ja kun euro selviää, on se entistä vahvem­pi, kos­ka selviämiseen liit­tyy äsken haas­tat­telus­sa komis­saari Rehnin mainit­se­mat pahimpi­en val­u­viko­jen korjaukset.

    Vastaa

13. “Tämä vai­h­toe­hto olisi Suomelle mielestäni hyvin huono. D‑eurosta tulisi tur­vasa­ta­ma val­u­ut­ta­markki­noil­la, minkä vuok­si sen arvo nousisi hyvin korkeaksi”

    Dol­lari on aina ollut tur­vasa­ta­ma ja on edelleen talouden ongelmista huolimatta.

    Pohjo­is­mainen val­u­ut­ta on edelleen niin pieni , ettei se kor­vaa dol­lar­ia turvasatamana

    Sveisti on taas poikkeus kos­ka se tar­joaa suo­jaa vilungilla han­ki­t­ulle rahallekin

    Vastaa

14. “Tietysti jos tavoit­teena on antaa muu­ta­man vuo­den välein D‑vitaminia taloudelle, niin se on toinen jut­tu. Hait­ta­puo­let ovat kuitenkin suurem­mat kuin sat­un­nainen devalvaatiohyöty.”

    Deval­vaa­tioi­ta ei enää tule, kos­ka 90-luvus­ta on jo opit­tu, että kiin­teät kurssit eivät toi­mi ja niin­pä val­u­u­tat ovat kel­lu­via muu­tamia poikkeuk­sia lukuunottamatta.

    Ei Ruot­sikaan devalvoi, kos­ka kru­unu kel­luu eikä siitä ole ollut mitään hait­taa Ruotsille

    Vastaa

15. Euroopan ain­ut tapa ratkaista kri­isi on painaa rahaa, joko fyy­sis­es­ti tai jos­sain muus­sa muo­dos­sa. Jos Suo­mi halu­aa hyö­tyä tästä, niin vielä ehtii ottaa velkaa piikin tap­pi­in, ja ostaa tuol­la hal­val­la rahal­la kul­taa, jon­ka arvo nousee voimakkaasti kun rahaa on painettu.

    Oma arvioni on, että pörssit rom­ah­ta­vat viikol­la 51 niin voimakkaasti, että euro-alue tekee sen mikä sen pitää tehdä. (vaa­tia kaik­il­ta euro­mail­ta tuloi­hin kali­broitu­ja meno­ja, sekä painaa rahaa niin paljon kuin tarvitaan)

    Kyl­lä Euroop­pa pär­jää niin kauan kuin tuot­tei­ta ja palvelui­ta tuote­taan tarpeek­si ja laadul­taan tarpeek­si hyviä. Joten ei se rahan­painami­nen niin paha ole, varsinkin kun vai­h­toe­htona on sisällissota.

    Vastaa

16. Vah­va val­u­ut­ta olisi kuitenkin palka­nsaa­jalle hyvä asia. Kan­natan sitä.

    Tavoite­ta­so taloudessa on syys­tä nos­taa korkealle.

    Vastaa

17. Ode? Onko euro ollut Suomelle edulli­nen. Itse olen hyö­tynyt siitä lyhyel­lä tähtäimel­lä, kun olen tuonut tavaraa maa­han, mut­ta fir­mani taseessa hyö­ty ei ole näkynyt. Kol­le­ga Ruot­sis­sa on hyö­tynyt samas­sa bis­nek­sessä kru­unus­ta enem­män kuin minä markas­ta. Minä olen olen ostanut euro-aikana kiin­teistön — en Suomes­ta — vaan Ruotsista.

    On kolme tieteenalaa, jot­ka pitäisi sulkea aka­teemisen tieteenalan piiristä jo Haber­mansin tietei­den luokit­telun mukaisesti.
    Ne ovat:
    — Pap­pisk­oulu­tus (teolo­gia)
    — Tuo­marik­oulu­tus (lak­i­tiede)
    — Prag­maat­ti­inen taloustiede eli kauppakorkeakouluopinnot.

    Tätä mieltä olen minä, joka olet oppin­ut saanut yliopis­tossa ja olen enem­mänkin oppin­ut talousti­eteeni muual­ta kuin suo­ma­lai­sista oppikir­joista ja lähteistä. 

    Suomes­sa on val­lal­la Savon Eu-mafi­an dok­tri­i­ni eli Erk­ki Liika­nen, Olli Rehn ja Lasse Lehti­nen. Savon voisikin liit­tää Sak­saan; Län­si-Suomea ei.

    Vastaa

18. “D‑eurosta tulisi tur­vasa­ta­ma val­u­ut­ta­markki­noil­la, minkä vuok­si sen arvo nousisi hyvin korkeak­si. Suomen vien­nil­lä ei muutenkaan mene kovin hyvin.”

    Tot­ta kai siitä tulisi tur­vasa­ta­ma Euroopas­sa ja val­u­u­tan arvo nousee. Kun hoitaa asi­at hyvin, niin oma pääo­ma kas­vaa. Jär­jetön­tä vedo­ta siihen, että joidenkin pitäisi olla tas­apain­ot­ta­mas­sa asioi­ta hoita­mal­la ne huonos­ti. Osmon kap­i­tal­is­mis­sa on lievästi sanoen valuvika.

    Kansal­lis­val­tion ongel­ma on se, että poli­itikot, joi­ta tehtail­i­jat ovat rahoit­ta­neet, kikkail­e­vat rahan arvol­la, jot­ta tietyt tuot­teet meni­sivät parem­min kau­pak­si. Kansan­taloud­es­ta tehdään liiketaloutta.

    Seu­raavaan yhteis­val­u­ut­taan vain ne maat, joil­la on pieni vel­ka ja kansalais­ten sosi­aal­i­tur­va kun­nos­sa. Ilman mak­sut­to­mia sosi­aali- ja ter­veyspalvelui­ta mikään val­tio ei voi toimia riit­tävän hyvin liit­toutu­ak­seen esim. pohjo­is­maid­en kanssa.

    Vastaa

19. Oot ihan oikeessa siinä, että Suomen ei ehkä kan­nat­tais liit­tyä D‑euroon, kos­ka Sak­san keskus­pank­ki tekis luul­tavasti just sel­l­as­ta rahapoli­ti­ikkaa mikä sopii hyvin Sak­salle. Toisaal­ta, jos on vai­h­toe­hto on se, että Suomen keskus­pank­ki tekee yhtä huonoa rahapoli­ti­ikkaa kuin mitä se teki ennen euroon liit­tymistä, niin en nyt tiiä olisko se niin huono vaihtoehto.

    Nois­sa reval­vaa­tio­ju­tuis­sa ei sen sijaan oo juuri mitään jär­kee. Tutus­tu­isit nyt edes siihen miten paljon Sveit­si on joutunu painaan rahaa sen jäl­keen, kun se ilmoit­ti markki­noille, että tästä lähin Sveitsin fran­gi mak­saa just sen mitä keskus­pank­ki haluaa.

    Keskus­pankin ei tartte toteut­taa uhkauk­si­aan, jos se on uskottava.

    Sen lisäks vaik­ka sak­salaiset nyt näyt­tääkin inflaa­tio­haukoil­ta, niin tuskin ne nyt niin kovia inflaa­tio­haukko­ja on, että ne sietäs ilomielin delfaatioo…

    Vastaa

20. Voisiko joku vii­saista ker­toa tääl­lä, paljonko Suomen vas­tu­ut pahim­mil­laan ovat muiden ongelmista. Suomen val­tion vel­ka on tiedos­sa, mut­ta ne eri­laiset taku­ut, lainat, EKP:n osu­udet ja ehkä vielä IMF:n osu­udet, mis­tä määristä puhutaan, muu­ta kuin isoista??

    Vastaa

21. Jotenkin oudok­sut­taa järkikul­taan uskomi­nen. Parem­pi olisi
    uskoa lähim­mäiseen ja siihen että raha on raha vain jos
    toinen sen halus­ta omaansa (työ,leipä,soitto) vai­h­taa. Ja hän­hän vai­h­taa vain jos uskoo kol­man­nen vai­h­ta­van omaansa (vaivautuminen,rieska,runo) tämän tar­joa­mani setelin. Jon­ka kakkoselta sain. Ja jon­ka ykkö­nen oli pannut
    liik­keelle. Ykkö­nen oli siis pank­ki. Mut­ta muukin kuin keskuspankki.
    Yritän tässä alla sanoa jotain oman sukupolvemme kikkailusta
    rahan / rahansa paris­sa. Vaikea­ta ? Itsel­leni ylivoimaista.

    Alan Greenspan oli kul­tara­ha, pait­si että hänkin ikään­tyi eläk­keelle. Muu kultahan
    ei van­hene. Sitä on ihmis­ten ilmoille louhit­tu ja vaskoolat­tu tuol­laiset pari uima-altaal­lista. Kun Greenspan lähti,hermot alkoi­vat säröil­lä ekstri­imi­ra­han tislaamoissa.

    Alan Greenspan ihan oikeastikin lausahteli
    kuin­ka sys­teemin paa­lu­tuk­sen tulee yltää
    kallioon asti.Tätä olisi luot­ta­mus, joka olisi
    vank­ka kuin van­has­sa kul­takan­nas­sa. Tätä oli (ja on) raha­nar­vodok­tri­i­ni tai ‑nor­mi, tuo kuu­luisa noin 2 %. Finanssien perustavinta
    sort­tia seteleitä ja tal­letus­ra­haa ajet­ti­in kah­den pros­entin putk­istossa kaut­ta maail­man. Kaiken­laista kum­maa asia poreili
    ja loiskiehui tiivis­teestä liedelle ja lei­jui tuok­suina ilmake­hässä ‑oikeam­min ilmapi­iris­sä jos minne ja minkälaisin kiihotuksin.

    Prak­tis­es­ti oli jän­nää kuin­ka rahamäärän
    mit­taami­nen ja herkkäli­ikkeisyy­den tutkaami­nen pak­eni suop­unkiviskaale­ja. Yrit­tämästäkin antauduttiin.
    Tätä näp­säkkää “2%-ja tyyn­tä-ok” aut­toi myös post­Mao-Wall­mart/Lidl ‑uus­maail­man­järjestys. Inflaa­tio jäi men­neeseen maailmaan.

    Lisää lev­ol­lisu­ut­ta Great Mod­er­a­tion ajan­jak­son jär­jestelijä-urhoille toi toinenkin
    kul­tara­ha (kuin A. Greenspanin pappeus),
    nimit­täin plati­naisen var­ma, riskitön korolli­nen dol­lar­i­nen, Liittovaltion
    bon­di. Johdan­nais­ten vaku­us. Vajeit­ten ansios­ta näitä oli paljon,mutta ei kyllin. 

    Sosi­aalipoli­tikan eli kris­til­lisyy­den oper­a­tionaal­is­tamisek­si Amerikas­sa mah­dol­lis­tet­ti­in omakoti kaikille (Myl­ly­puron
    yksiön hin­taan). Kyseinen Ara­va sovellutus
    Fannie/Freddie tehtaili sekin AAA velkoja
    joil­la rahoil­la mak­set­ti­in kirvesmi­esten palkko­ja ja viemäröin­te­jä ja mitä laa­jakaisto­ja. Wall Street täyt­ti tehtäväänsä
    Kiinan ja talon­raken­nustyö­maan välis­sä. Kuten sen kuu­luikin sil­loit­taa unelmien ja
    täyt­tymyk­sen väli­nen rotko.

    Vakuute­na oli lainan kohde: talo. Ei muuta.
    Hom­ma kier­rähti ylikier­roksille. Vähäpätöisen pienen subprime-markkinan
    säröstä uus­globaali meni sekaisin. Jopa
    sub­primet poten­si­in ja AAA leimattuina
    maail­malle Ilmarisia myöten, oli tolkullista
    AAA kul­tara­han varas­sa ja matemaattisia
    invar­i­anse­ja seu­rat­en (kuin Galileo/Newton
    ikään), joi­ta kym­men­tuhan­tis­ten pörssi­ti­las­tosar­jo­jen varaan ja var­avent­ti­ileil­lä varusten, olti­in laadittu.

    Rahae­sikun­nat tuot­ti­vat UPM KONE
    Sto­ra Wärt­silä Met­so ja use­at muut osinko­masi­inat ‑ja Con­nect­ing People !
    Nokia vinosilmä — pyörösilmä yhteys on ihan perus­tavin­ta infraa
    tavaran/rahan jälleen­syn­tymiskier­ron äskeisessä ilmestyk­sessä. Mutta.

    Väärin vaurastuttu.Euro“kriisi” kroonistettiin.
    Merkozy kokee pan­na uusik­si. Sarkozy antoi puoli viikkoa sit­ten sen ver­ran myöten
    että “emme me yksin domes­ti­cate finances”. Ja “We will not change the rules of
    glob­al­iza­tion alone”. Mut­ta että muutamme
    kuitenkin. Joopa. Tästä on kyse kuten Natoisat ArhinmäkiNiinistöLipponen
    pri­vate equi­ty finas­siöörien omistamissa
    (velat Var­mas­sa) Kaup­pakeskuk­sis­sa selvit­tävät. Merkozy kokee viskoa soraa
    rapise­maan raharat­taisi­in, tätä mel­lakoit­si­joiden perushu­u­toa, tobinia.

    Ja muu­ta. Ihan finanssi­matem­ati­ikkakin uusik­si. Pyhäin­häväistys tässä kohtaa on
    kaa­van vai­h­to ROE:sta ROA:aan eli tuot­toa ei las­ket­taisikaan vain osakkeille vaan koko
    taseelle. Inter­bank-luo­muk­sel­liset Iter­a­hat ja muu vapaa (-sopimus-) raha tulisi ynnätä ennen kuin bonuk­set pan­naan mak­su­un, perusrahana,kässinä,joiksi ihmeet ja kum­mat diilataan ‑MBA:itten kesken. 

    Ja ropisee­han pöy­dältä murenia,funtsi New
    Labour. Ihmis-insti­tu­tion­aal­is­tet­tu pöyrre­myrsky ei laannu,näemmä.Paitsi jos
    saisi Lau­ri Iha­laisen globaalistettua.
    Juk­ka Sjöstedt

    Vastaa

22. Tiedemies:
    Jos vien­ti on rankasti yli­jäämäi­nen, val­u­u­tan kuu­luukin revalvoitua. Tämä pakot­taa vien­ti­te­ol­lisu­u­den kek­simään jotain muu­ta kuin val­tion masi­noiman reaali­palkko­jen leikkauk­sen kil­pailukykyn­sä ylläpitämisek­si.… Minus­ta tarvi­taan samankaltaista stoalaista asen­net­ta kuin saksalaisilla.

    Kun sil­lä ger­maa­ni­asen­teel­la on saatu aikaisek­si yli­jäämä ja reaali­palkko­jen, jos ei nyt lasku, niin ainakin hyvin heikko kehi­tys, niin eikö tämä nyt ole vähän ristiriitaista?

    Vastaa

23. Sepe:
    Usein esitetään parhain­pana keinona tästä kri­i­sistä ulospääsyyn inflaa­tio­ta, setelipain­oa, mil­lä nimel­lä sitä nyt halu­taankin sanoa. Mut­ta miten oikeu­den­mukaisu­u­den lai­ta. Kum­minkin suuri osa kansas­ta on velka­nsa mak­sanut, ja monas­tise vähäkin var­al­lisu­us asun­non jäl­keen on val­u­ut­tana pankkitileillä.

    Toivoisin kuitenkin poli­itikko­jen keskit­tyvän ennem­min työl­lisyy­den paran­tamiseen kuin syn­tis­ten ruoskin­taan. Talous kär­sii kysyn­nän puu­teesta, joten juuri nyt säästämi­nen niiden osalta, joiden ei ole sitä pakko tehdä, ei ole mikään yhteiskun­nalli­nen hyve. 

    Lienevätkö kokon­aisu­udessaan ne velal­lis­ten vastinkap­paleet tääl­läkään muuten mitään mök­in­mu­mo­ja ( http://krugman.blogs.nytimes.com/2011/06/07/who-are-the-rentiers/ )

    Vastaa

24. Usko eurobon­dei­hin näyt­tää vahvis­tu­van markki­noil­la. Korkeim­mat korot on alka­nut laskea ja mata­lam­mat nous­ta. Luot­tolu­okit­ta­ja ottanut kaik­ki euro­maat tarkkaiu­un ja anta­maan kaikille euro­maille saman reit­tauk­sen. Tätä kohti ollaan nyt menossa.

    Vastaa

25. Osmo

    Mikä on peruste mik­si “vah­vat maat” hyö­tyvät vah­vas­ta val­u­u­tas­ta ja “heikot maat” kärsivät?

    Mikä tekee jostain maas­ta “vah­van” tai “heikon”?

    Esimerkik­si Sak­san talous on (Suomen tavoin) erit­täin riip­pu­vainen viennistä. 

    Jos Sak­sa palaisi markkaansa ja se olisi liian arvostet­tu teol­lisu­us ja työ­paikat pak­eni­si­vat Sak­sas­ta (varsinkin jos yhteis­markki­nat jäisivät).

    Val­u­u­tan arvon heiken­tämi­nen seteleitä paina­mal­la ei automaat­tis­es­ti aiheuta inflaa­tion kasvua.

    Val­u­u­tan arvo määrä­tyy kan­sain­välis­ten sijoit­ta­jien halus­ta ostaa kyseisen maan valuuttaa. 

    Jos seteleitä paine­taan (ja myy­dään sijoit­ta­jille ulko­maisia val­u­ut­to­ja vas­taan) JA saat­ua val­u­ut­taa ei käytetä koti­maan kulu­tuk­seen, vaan jätetään pankki­holvei­hin (kuten Kiina tekee), kier­rossa ole­va raha ei lisään­ny, siis inflaa­tio ei kasva.

    Jos setelien painamisen ja myymisen jäl­keen eletään kuten PIIGS maat pel­los­sa (eli saadut varat käytetään bud­jetin tas­apain­ot­tamiseen) aiheutuu kas­va inflaatio.

    Ongel­ma val­u­u­tan arvon säätelyssä seteleitä paina­mal­la on siis poli­itikko­jen kiima kulut­taa enem­män rahaa kuin saisi.

    Dik­tatu­ureis­sa (kuten Kiina) ei tätä ongel­maan ole, kos­ka kansaa ei tarvitse mielis­tel­lä vaal­imen­estyk­sen turvaamiseksi.

    Vastaa

    1. Ajatuk­seni on, että yhteis­val­u­u­tan arvo määräy­tyy jonkin­laise­na pain­otet­tuna keskiar­vona mukana ole­vien maid­en kil­pailukyvyn mukaan. Kil­pailukyvyltään heikot maat vetävät val­u­u­tan arvoa alas. Hyvän kil­pailukyvyn maa pääsee “naut­ti­maan” val­u­u­tan alas vede­tys­tä arvos­ta ja saa siten vientin­sä vetämään ja talouten­sa pide­tyk­si kun­nos­sa. Heikon kil­pailukyvyn maa tarvit­sisi alem­paa euron ulkoista arvoa ja joutuu kär­simään val­u­u­tan yliar­vos­tuk­ses­ta oma­l­ta kannal­taan. Suo­mi on tois­taisek­si hyö­tynyt, mut­ta D‑eurossa voisimme joutua kylmään kyyti­in, kun euron arvo vahvis­tu­isi tolkuttomasti.
       Hyö­tymisel­lä tarkoite­taan tuotan­non men­estymistä. Kulut­ta­jien lyhyen ajan etu­jen osalta tilanne on tietysti päinvastoin.

       Vastaa

26. Onko tämä blogikir­joi­tus ymmär­ret­tävä siinä val­os­sa, että siinä tun­nuste­taan Vihrei­den ja Vasem­mis­toli­iton sisäiset han­kalu­udet räikeän vaal­i­tap­pi­on pelos­sa hyväksyä tarpeel­lisia talouden tas­apain­ot­tamiso­hjelmia nykyisessä hal­li­tuk­ses­sakaan? Aja­tus siitä, että Suo­mi jäisi yksin haahuile­maan kat­so­mat­ta, mitä Sak­sa tekee tai että ulkoista deval­vaa­tio­ta alet­taisi­in haikail­la, on mielestäni nykyti­lanteessa sulaa hulluutta.

    Kun kat­soo tiet­tyjä Vihreän Lan­gan ja Kansan Uutis­ten kir­joituk­sia, vaikut­taa siltä, että rahaa halut­taisi­in lähivu­osi­na levit­tää huo­mat­tavi­in sosi­aal­i­tur­van koro­tuk­si­in ja mui­hin viher­vasem­mis­to­laisi­in han­kkeisi­in, kuten nuorten “ilmaiseen” joukkoli­iken­teeseen ikään kuin mitään velka­kri­isiä ei olisi ole­mas­sakaan tai ettei se mitenkään kos­ket­taisi Suomea.

    Vastaa

    1. Ei voi ymmärtää noin. Ensin­näkin mielipi­de on omani eikä puolueen.
       Kyse on yksinker­tais­es­ti käsi­tyk­ses­tä, että D‑euro veisi Suomen lamaan. Kil­pail­e­vat sisäiset deval­vaa­tiot (=deflaa­tio) on yleisen tietämyk­sen mukaan taloudel­lis­es­ti vaarallista.

       Vastaa

27. Finan­cial Timesin arvostet­tu kolum­nisti Mar­tin Wolf ei usko Merke­lin ja Sarkozyn keit­tämän sopan pelas­ta­van euroa. Ehkä hetkellisesti.

    Wolf perus­taa näke­myk­sen­sä ana­lyysin, että ain­oa var­teenotet­ta­va val­tion tilan­net­ta ilmen­tävä para­metri näyt­täisi vuosi­na 1999–2007 olleen val­tion vai­h­to­tase. Tämä para­metri on puut­tunut euroalueen välineistöstä kokonaan.

    Kreik­ka on tuonut maa­han arvokas­ta Mer­sua ja Porchea Sak­sas­ta, eikä ole oli­ivien ja feta-juus­ton vien­ti ole tasoit­tanut pahasti ali­jäämäistä vaihtotasetta.

    Eli val­tion kulukuri ei yksin riitä, vaan pitäisi vähen­tää tuon­tia ja lisätä vientiä.

    Wolfin kir­joituk­sen voi lukea tästä:
    http://www.ft.com/intl/cms/s/0/396ff020-1ffd-11e1-8662–00144feabdc0.html#axzz1fgnuKb4N

    Vastaa

28. Osmo Soin­in­vaara: Hyvän kil­pailukyvyn maa pääsee “naut­ti­maan” val­u­u­tan alas vedestys­tä arvos­ta ja saa siten vientin­sä vetämään ja talouten­sa pide­tysksi kunnossa..Hyötymisellä tarkoite­taan tuotan­non men­estymistä. Kulut­ta­jien lyhyen ajan etu­jen osalta tilanne on tietysti päinvastoin.

    Kysymys on myös euro-alueen sisäis­es­tä kau­pas­ta, johon taas ulkoinen arvo ei vaikuta.

    Kreikas­sa tilaisu­us käytet­ti­in osta­maan eläke­tur­vaa ja julkisel­la sek­to­ril­la työl­listyt­te­jen määrän ja palkko­jen nos­tamiseen. Siis per­in­teistä vasemi­is­to-sosi­aalidemokraat­tista tavit­teen toteuttamista.
    Samal­la oma kansalli­nen tuot­tavu­us rapautui.

    Ison val­u­ut­ta-aleen hyvyys on juuri siinä, että vaik­ka val­u­u­tan arvo muut­tuu suh­teessa dol­lari­in taas kenekään eri tarvitse suo­ja­ta omia saatavi­aan tai tuotan­to­hyödykkeitä val­u­u­tan arvon muu­tok­sil­ta val­u­u­tan sisällä. 

    Tästä taas siä­sisessä kau­pas­sa kaik­ki hyö­tyvät ja pystyvät myös kehit­tämään omaa suh­teel­lista kil­pailukykyä, kun ei ole verora­hoil­la pakko pitää yllä tuot­tam­a­ton­ta kotimarkkinateollisuutta.

    Juurisyy lie­nee USA:n velka­an­tu­mi­nen sotien­sa vuok­si, jos dol­lari pääsee liian alas hei­dän teol­lisuuten­sa jyrää koko euroalueen.

    Jostain yys­tä USA:ssa ei eri­tyis­es­ti pohdi­ta olisiko Kali­forn­ian syytä irro­ta dol­lar­ista ja devalvoi­da roimasti saadak­seen kural­la ole­van talouten­sa kuntoon.

    Virossa onnis­tui sisäi­nen devalvaatio.

    Poli­it­ti­nen haaste on, että samal­la kun säästetään ja leikataan, pitää myös tehdä rak­en­teel­lisia uud­is­tuk­sia, toimia eri taval­la kuin aiem­min ja ennen muu­ta myös investoi­da alueis­si­in, joil­la on tule­vaisu­ut­ta ja jot­ka edis­tävä pär­jäämistä pidemääläkin ajal­la. Infra, koulu­tus ja inno­vaa­tiopoli­ti­ik­ka ovat näitä välineitä.

    Vink­ki Persuille:
    Kehi­tysy­hteistyön avul­la myös suo­ma­lainen teol­lisu­us on päässyt oppi­maan kehit­tyyvien maid­en liike­toim­intaa. Ilmas­ton­muu­tok­sen otta­mi­nen vakavasti uud­is­taa myös teol­lisu­ut­ta, jol­loin yri­tyk­set voivat pär­jätä muut­tuneessa maailmassa.

    Vastaa

29. Osmo Soin­in­vaara:
    Ei voi ymmärtää noin. Ensin­näkin mielipi­de on omani eikä puolueen. Kyse on yksinker­tais­es­ti käsi­tyk­ses­tä, että D‑euro veisi Suomen lamaan. Kil­pail­e­vat sisäiset deval­vaa­tiot (=deflaa­tio) on yleisen tietämyk­sen mukaan taloudel­lis­es­ti vaarallista. 

    Eräs syy “väärinymmär­ryk­seeni” oli esimerkik­si tässä Vihreän Lan­gan artikke­lis­sa, jos­sa kri­ti­soidaan yleen­sä euroalueen säästö­paket­te­ja. Kuitenkin vai­h­toe­hdot ovat erit­täin vähissä, jos ja kun markki­noil­ta ei tule enää lainara­haa ehtymät­tömästi luot­ta­muk­sen velko­jen takaisin­mak­su­un mentyä.

    Suo­mi ei myöskään voi pidem­män päälle mis­sään val­u­ut­ta-alueessa ollessaan väistää sitä tosi­asi­aa, että val­tion bud­jet­timme tulisi saa­da mah­dol­lisim­man pian tas­apain­oon sopi­val­la veronko­ro­tusten ja meno­jen leikkausten yhdis­telmäl­lä. Siihen sopii yllät­tävän huonos­ti vaikka­pa tuhat­ta euroa hipo­va vastik­kee­ton perus­tu­lo, joka sekin on tietysti Vihrei­den ja Vasem­mis­toli­iton artikke­lien vakiotavaraa.

    Vastaa

30. Val­tioiden sisäiset tuot­tavu­userot euroalueel­la ovat huo­mat­tavasti niiden välisiä suurem­pia. Eli kai Etelä-Suomen pitäisi muo­dostaa val­u­ut­ta-alue Bai­jerin, ja Kain­u­un Dres­denin kanssa? Logi­ikkaa voisi jatkaa per­heisi­in tai yksilöihin.

    Pla­neet­ta pär­jäisi eri­no­mais­es­ti yhdel­lä val­u­u­tal­la — näin oli met­al­li­ra­han aikakaudel­la. Panosh­in­to­jen pitäisi toki antaa sopeu­tua vapaasti.

    Vastaa

31. -onko blo­gin pitäjäl­lä jotain “sisäpiiritietoa”,kun blo­gis­sa on viime aikoina käsitel­ty niin euroa,kuin d‑markkaa tai d‑euroa ja nyt viimeisek­si tul­tu siihen johtopäätök­seen että kansal­lis­val­ti­ol­la olisi paras­ta olla oma valuutta(siis mark­ka Suomessa)

    -onko syytä hakea eurot pois pankista sukan­var­teen vai vai­h­taa ne dol­lareik­si tms.?

    Vastaa

    1. Ei ole mitään sisäpi­ir­i­ti­etoa. Kun lopetan lkir­joit­tamisen näistä aiheista, siitä voi päätel­lä, että salaista tietoa on.

       Vastaa

32. Osmo Soin­in­vaara: Ajatuk­seni on, että yhteis­val­u­u­tan arvo määräy­tyy jonkin­laise­na pain­otet­tuna keskiar­vona mukana ole­vien maid­en kil­pailukyvyn mukaan. Kil­pailukyvyltään heikot maat vetävät val­u­u­tan arvoa alas. 

    Mut­ta perus­tuuko ajatuk­sesi fak­toi­hin? Varsinkaan suh­teessa dol­lari­in ei euron kurssi ole mitenkään rom­ah­tanut PIIGSien talousongelmien myötä.

    http://www.ecb.int/stats/exchange/eurofxref/html/eurofxref-graph-usd.en.html

    Yhtä lail­la voidaan väit­tää, että euron kurssi määräy­tyy aina suurim­man talouden eli Sak­san mukaan. Etelä-Euroopan velka­on­gel­mat vaikut­ta­vat Sak­saan välil­lis­es­ti eli hidas­ta­mal­la talouskasvua, jos­ta on aiheutunut val­u­u­tan arvon lasku.

    Vastaa

33. Jos euro hajoaa niin Suomen ei mis­sään nimessä kan­na­ta ruve­ta omaa markkaa ottaa käyt­töön taas, vaan yhteinen val­u­ut­ta Ruotsin kanssa voisi olla hyvä korvike eurolle. Sen käyt­täjäk­si saataisi­in toden­näköis­es­ti myös Viro, ellei Virol­la ole vielä jotain van­ho­ja sit­o­muk­sia Sak­san kanssa voimas­sa. Aikanaa­han Viron kru­unu oli pelkkä lasken­nalli­nen val­u­ut­ta joka jon­ka arvo oli set­semä­sosa D‑markasta.

    Vastaa

34. Deval­vaa­tion ja heikon val­u­u­tan seu­rauk­set oli­si­vat Suomelle myös varsin karmeat. 

    Toki devalvoin­ti olisi help­po­ratkaisu — se aut­taa, jos se yllät­tää edes jonkun — jos olisimme edelleen yksipuolis­es­ti puu­tuot­tei­den viejä ja keskeiset tuotan­to­hyödyk­keet oli­si­vat kotimaisia.

    Mikään men­nen ajan ehdoista ei enää Somes­sa pidä paikkaansa.

    Vastaa

35. Meil­lä on paljon kultaa:

    esim.63.12495 N
    24.07769 E

    ja 63.12500 N
    24.17382 E

    Vastaa

36. Tota noin… mitähän hait­taa siitä olisi, jos euron ulkoinen arvo laskisi?
    Sitähän tässä on valitet­tu, että euron arvo on liian korkea eri­tyis­es­ti suh­teessa juani­in ja myös dollariin.

    Vastaa

37. Täl­lä pal­stal­la tun­tuu ole­van monia sisäisen deval­vaa­tion kan­nat­ta­jia. Voisit­teko nyt ystäväl­lis­es­ti näyt­tää ihan uskot­tavu­ussy­istä mallia, ja alen­taa palkko­janne. Ja kiitos ei mitään mar­gin­aal­i­tuot­tavu­us tekosy­itä, kos­ka luul­tavasti mon­enkaan kir­joit­ta­jan palk­ka ei määräy­dy aidosti kil­pailuil­la markkinoilla.

    Vastaa

38. Toiv­ot­tavasti Suo­mi pysyy tiukkana eikä luovu yksimielisyys­vaa­timuk­ses­ta vakaus­mekanis­min suh­teen. Seu­raavak­si voi käy­dä niin hyvin, että Sak­sa antaa Suomelle potkut euroalueesta. Sit­ten alet­taisi­in neu­votel­la Pohjo­is­maid­en yhteis­es­tä val­u­u­tas­ta. Bal­tia vois olla mukana tasapainottamassa.

    Vastaa

39. “On vankko­ja perustei­ta sille, että oikea val­u­ut­ta-alue on se yksikkö, jos­sa finanssipoli­ti­ikkaakin har­joite­taan. Tois­taisek­si siis kansallisvaltio.”
    Oliko tämä Odelta kan­nan­ot­to EU:n yhteisen talous­poli­ti­ikan puoles­ta? Siis yhteisön tiivistämisen, minkä euroeli­it­ti kat­soo ole­van vält­tämätön­tä euron pelastamiseksi.
    Tois­sa viikol­la Sik­sten Kork­man , euron puo­lus­ta­ja muuten, A‑studiossa lausui käsi­tyk­senään, että EU ei voi har­joit­taa bud­jet­tipoli­ti­ikkaa ilman veronkanto-oikeutta.
    Kun ottaa huomioon veron­mak­sumoraalin ja har­maan talouden osu­u­den EU:n eri osis­sa, niin voi hel­posti arva­ta, mihin suo­ma­lais­ten verovarat valuisi­vat “yhteisöl­lisen vas­tu­unkan­non” nimissä.

    Vastaa

40. Esimerkik­si Slo­va­kian par­la­ment­ti päät­ti eilen vuo­den 2012 bud­jetista. Se on tiukan talouskurin bud­jet­ti, mut­ta 4,9 pros­ent­tia ali­jäämäi­nen. Bud­jet­ti hyväksyt­ti­in, vaik­ka tiedos­sa oli, että yli kol­men pros­entin ali­jäämästä on tulos­sa sank­tiot. Mitä nämä Markozyn sank­tiot oli­si­vat Slovekialle?

    Vastaa

41. “Tois­sa viikol­la Sik­sten Kork­man , euron puo­lus­ta­ja muuten, A‑studiossa lausui käsi­tyk­senään, että EU ei voi har­joit­taa bud­jet­tipoli­ti­ikkaa ilman veronkanto-oikeutta.”

    Yksi EU val­u­vioista on, että val­tiot kil­pail­e­vat keskenään eikä yhteistä resurssia tasoit­taa epäsym­metrisiä häir­iöitä ole

    EU:n bud­jet­ti on vain 1–2 % koko EU:n veronkannosta

    Esim USA:ssa val­tion bud­jet­ti on suurin piir­tien yhtä suuri kuin aluehallintojen.

    USA:ssa veronkan­to on keskitet­tyä, joten veron­akan­non tehokku­us on samaa luokkaa kaikissa osis­sa maata

    EU:ssa taas val­tioiden välil­lä toimii verokil­pailu ja verot­ta­jien yhteistyö on nol­la, se helpot­taa veronkier­toa kaikissa maissa

    EU:ssa on jo miljoo­nia liikku­via työn­tek­i­jöitä, jot­ka eivät mak­sa vero­ja mihinkään

    Ja yri­tyk­set siirtävät voit­ton­sa halvim­man veron maihin

    Esim Suomes­sa on kym­meniä tuhan­sia työn­tek­i­jöitä jot­ka eivät ole rek­isteröi­tyneet tänne , he eivät mak­sa vero­ja Suomeen mut­ta eivät mui­hikaan maihin

    Vajei­ta syn­tyy kolmea kautta

    1. vero­ja mak­samat­tomien työn­tek­i­jöi­den määrä kas­vaa nopeasti

    2. Verokil­pailu las­kee pääo­ma- ja yritysverotusta
    Kun palkko­jen osu­us bkt on laskus­sa niin veror­a­situs keskit­tyy pelkästään niihin palka­nsaji­in, jot­ka eivät ole älyn­neet ryhtyä kiertäviksi työntekijöiksi
    Esim Suomes­sa palkat ovat n 50 % bkt:ta ja yhteiskun­nan ylläpi­to on liukunut mak­set­tavak­si pelkästään tästä puolikkaasta

    3.Reaganilainen talous­poli­ti­ik­ka eli alen­netaan vero­ja ‚ote­taan velkaa ja toiv­otaan, että kiihtyvä kasvu kat­taa aukot

    Muu­ta­ma vuosi sit­ten tämäkin pal­s­ta oli täyn­nä näitä mun­chausen juttuja

    Vastaa

42. “Deval­vaa­tion ja heikon val­u­u­tan seu­rauk­set oli­si­vat Suomelle myös varsin karmeat.”

    Ruotsin kru­unu kel­lui 2008–9 25 % alas mut­ta enpä ole näh­nyt mitään katas­trofia tapah­tuneen Ruotsissa.Kellutuksen vaiku­tus on aivan sama kuin devalvaatiolla

    Miten ihmeessä tuo deval­vaa­tiomörkö on vieläkin noin lujas­sa ihmis­ten asenteissa ?

    Enää ei ole palu­u­ta kiin­teisin kurs­sei­hin eli oma val­u­ut­ta olisi kel­lu­va ellei nyt aivan tyh­mik­si ruveta

    Kel­lu­van val­u­u­tan arvo määräy­tyy markki­noil­la, joten se on aina oikea

    Eurokin on kel­lu­va val­u­ut­ta mut­ta ei kukaan vaa­di kel­lu­tuk­sen lopet­tamista eli deval­vaa­tio on aina käytän­nössä vieraanamme??

    Vastaa

43. JTS:
    Jostain yys­tä USA:ssa ei eri­tyis­es­ti pohdi­ta olisiko Kali­forn­ian syytä irro­ta dol­lar­ista ja devalvoi­da roimasti saadak­seen kural­la ole­van talouten­sa kuntoon.

    Kali­for­nia on liit­to­val­tion osa. Liit­to­val­tios­sa on mm. yhteisen kie­len takia aidosti inte­groidut työ­markki­nat, ja eri­lais­ten liit­to­val­tion ohjelmien ja vero­jen kaut­ta merkit­tävät tulon­si­ir­to­ja osaval­tioiden välil­lä. Nämä myös jol­lakin tasol­la hyväksytään, kun erois­taan huoli­mat­ta, kali­for­nialaiset, tek­sasi­laiset ja flori­dalaiset katos­vat ole­vansa saman kansakun­nan jäseniä. Se, että mikään näistä ehdoista ei ole voimas­sa Euroopas­sa, ei huo­let­tanut euron arkkite­hte­jä, eivätkä he ole valmi­ita sitä vieläkään myöntämään.

    (Toinen asia on sit­ten, että Kali­forn­ian bud­jet­tion­gel­mat ovat pitkälti poli­it­tisia; julki­nen talous oli kri­i­sis­sä myös sil­loin kuin Kali­forn­ian alueen talous oli maa­pal­lon vahvimpia)

    Virossa onnis­tui sisäi­nen devalvaatio.

    Toki nykyi­nen n 13% työt­tömyys on parem­pi kuin huipun 19%, mut­ta ei tavanomaisil­la kri­teereil­lä mikään men­estys­ta­ri­na vieläkään ole. Useim­mil­la muil­la EU-val­tioil­la ei myöskään ole pääkaupunk­in­sa vier­essä väk­ilukun­sa puoles­ta mil­tei oman val­tion­sa kokoista, ja taloudell­taan sitä selvästi suurem­paa rikkaam­man maan metropo­lialuet­ta, jonee voi lähteä töi­hin jopa ilman varsi­naista maastamuuttoa.

    Vastaa

44. nos:
    Täl­lä pal­stal­la tun­tuu ole­van monia sisäisen deval­vaa­tion kan­nat­ta­jia. Voisit­teko nyt ystäväl­lis­es­ti näyt­tää ihan uskot­tavu­ussy­istä mallia, ja alen­taa palkko­janne. Ja kiitos ei mitään mar­gin­aal­i­tuot­tavu­us tekosy­itä, kos­ka luul­tavasti mon­enkaan kir­joit­ta­jan palk­ka ei määräy­dy aidosti kil­pailuil­la markkinoilla. 

    Vrt, Englan­nis­sa oikean­puoleista liiken­net­tä kan­nat­tavien pitäisi uskot­tavu­ussy­istä näyt­tää mallia ja alkaa ajaa oikeal­la. Ei mitään tekosy­itä liikennesäänöistä.

    Vastaa

    1. Bri­tan­ni­as­sa on nyt leikat­tu ja supis­tet­tu, mut­ta val­tion­talouden ali­jäämä ei ole alen­tunut. Keynes ei ole ihan väärässä kaikessa.

       Vastaa

45. “Toki nykyi­nen n 13% työt­tömyys on parem­pi kuin huipun 19%, mut­ta ei tavanomaisil­la kri­teereil­lä mikään men­estys­ta­ri­na vieläkään ole.”

    Viron yhä korkea työt­tömyys johtuu osit­tain siitä, että henkilö on kortis­tossa ja saa työt­tömyysko­r­vaus­ta Virossa

    Mut­ta käy työssä Suomes­sa ja saa pimeää palkkaa Suomesta

    Vastaa

46. Val­tioiden sisäiset tuot­tavu­userot euroalueel­la ovat huo­mat­tavasti niiden välisiä suurem­pia. Eli kai Etelä-Suomen pitäisi muo­dostaa val­u­ut­ta-alue Bai­jerin, ja Kain­u­un Dres­denin kanssa? Logi­ikkaa voisi jatkaa per­heisi­in tai yksilöihin.

    Etelä-Suomes­ta joudu­taan siirtämään merkit­täviä määriä rahaa Kain­u­useen ja Bai­jerista Dres­deni­in. Täl­lä argu­men­til­la mei­dän olisi hyväksyt­tävä se, että Suomes­ta siir­retään rahaa Kreikkaan ja Sak­sas­ta Italiaan.

    En suinkaan väitä, etteikö yht­enäi­nen val­u­ut­ta-alue voisi hyvinkin toimia myös ilman tulon­si­ir­to­ja, mut­ta sil­loin pitää hyväksyä selvät elin­ta­so­erot tuot­tavu­u­den mukaan. Tämä taas on ollut se vaikea paik­ka euroalueel­lakin. Jos val­u­ut­ta on kovin kovaa, sitä on taskus­sa vähemmän.

    Vastaa

47. Val­tion­talouden ali­jäämä ei supis­tu sil­lä, että irti­san­o­taan väkeä ja laite­taan nämä nos­ta­maan sosi­aal­i­tur­vaa, ja sit­ten hei­dän työn­sä oste­taan verora­hoil­la samaan hin­taan yksi­tyiseltä sek­to­ril­ta. Tämä ei liene yllättävää. 

    Ali­jäämä ei lasken­nal­lis­es­ti myöskään vähene sil­lä, että vähen­netään julk­isia infra- tms investoin­te­ja, kos­ka investoin­nin arvo kir­jataan taseeseen. Kun val­tio rak­en­taa jonkun mil­le­ni­um-areenan ja mak­saa siitä mil­jardin, ja turhake kir­jataan taseeseen mil­jardin arvoise­na, niin ali­jäämä ei syn­ny sinä vuon­na. Sen­si­jaan se alkaa juos­ta, kun taju­taan, että se on turhake ja sen arvo pois­te­taan taseesta. 

    Yksinker­tais­in­ta on kat­soa julkisen velan kehi­tys­tä. Velka­määrät ovat nyt nousus­sa, mut­ta his­to­ri­al­lis­es­ti ajatellen ei olla mil­lään katas­tro­fi­ta­sol­la. Ongel­ma on ali­jäämän sitkeys. Esimerkik­si brit­tien val­tion­vel­ka oli 50-luvun alus­sa 250% bruttokansantuotteesta. 

    Kri­isi on poli­it­ti­nen, vaik­ka sitä markki­noidaankin taloudel­lise­na. Vasem­mis­to­lainen sanoo, että kap­i­tal­is­tit halu­a­vat nyt määräil­lä val­tioi­ta ja viedä niiden suv­eren­i­teetin, oikeis­to­lainen toteaa, että val­tiot ovat eläneet törkeästi yli varo­jen­sa ja nyt on aika kar­sia niitä. Kumpikin on fak­tis­es­ti taval­laan oike­as­sa, mut­ta “kri­isi” on kyl­lä his­to­ri­al­lis­es­ti ajatellen myrsky vesi­la­siss­sa. Euroopan mail­la on ollut mas­si­ivisem­mat velat mon­ta ker­taa 1900-luvunkin aikana.

    Jotain suh­teel­lisu­u­den­ta­jua voisi saa­da tästä: Jos Kreik­ka saisi val­tion­talouten­sa nollille niin, että uut­ta velkaa ei tarvitse ottaa, tilanteessa, jos­sa EKP pitää inflaa­tion nykyisessä kolmes­sa pros­en­tis­sa, ja jos talous kas­vaa pros­entin vuodessa, niin velkataak­ka suh­teessa kansan­talouteen puolit­tuu 17 vuodessa. Jos bud­jet­ti on vielä keskimäärin 0.5 pros­ent­tia yli­jäämäi­nen, velan puoli­in­tu­mi­sai­ka on enää 15 vuot­ta. Pros­entin yli­jäämäl­lä ja neljän pros­entin inflaa­ti­ol­la, sekä reaalisel­la nol­lakasvul­la päästään puolit­ta­maan velat 14 vuodessa. 

    Kreikan, Ital­ian ja Por­tu­galin val­tion var­al­lisu­us on moninker­tainen velkataakkaan verrattuna.

    Vastaa

    1. Tiedemiehel­lä on aivan liian korkea käsi­tys val­tion ali­jäämän laskentaperiaatteista.

       Vastaa

48. Point­ti­na siis oli, että velan korkea määrä on poli­it­ti­nen ongel­ma, ei taloudelli­nen ongel­ma. Siitä kyl­lä tulee taloudelli­nen ongel­ma, jos bud­jet­te­ja ei saa­da riit­tävän tas­apain­oon pian, mut­ta se taloudelli­nen ongel­ma johtuu siitä, että usko lainan­mak­sukykyyn menee. 

    Kos­ka taloudessa ei ole ilmaisia lounai­ta, jo se, että devalvoin­ti (kel­lu­van rahan kohdal­la siis vier­aan val­u­u­tan “tukios­tot” eli rahan painami­nen ja val­u­u­tan ost­a­mi­nen sil­lä rahal­la) olisi mah­dol­lista, nos­taa val­tion lain­o­jen korko­ja. Kos­ka Keynes ei ollut täysin väärässä, tämä val­tion toim­intaedel­ly­tys­ten heikken­e­m­i­nen ei täysin kom­pen­soidu yksi­tyisen sek­torin toim­intaedel­ly­tys­ten (esim. vien­tisek­tori) parane­misel­la, vaan jää gäp­piä, eli se, minkä vien­tisek­tori voit­taa, muu kansan­talous häviää, ja vielä vähän päälle. 

    Sisäi­nen deval­vaa­tio ei sotke pääo­man hin­taa samal­la taval­la. En tosin kan­na­ta sitäkään, vaan stoalaista asen­net­ta, jos­sa tehdään se mitä täy­tyy tehdä, eikä olete­ta asioiden kor­jau­tu­van kvar­taalis­sa tai edes vuodessa. Kra­pu­laryyp­py­jen ottamisen aika pitäisi olla pikkuhil­jaa ohi, ja olisi aika raitistua.

    Vastaa

49. -tähän nyt vireil­lä ole­vaan “uuteen” eu-vakaus­sopimuk­seen ollaan tuo­mas­sa määräenemmistöpäätösvaltaa,siis on mainit­tu 85%:n enemmistö,joka voisi tehdä päätöksiä,jos rikkoo vakaussopimusta.

    -aika nerokkaasti on Sak­sa ja Ran­s­ka run­nan­neet sopimusehdotusta:ovat niin suuria mai­ta että ilmeis­es­ti jo toisen maan “veto“oikeus riit­tää kaata­maan määräenemmistöpäätökset,eli jos ko.maat itse rikko­vat tule­vaisu­udessa vakaussopimusta,niin he voivat “veto“oikeudella kaataa itseen­sä kohdis­tu­vat sanktiot.

    -ole­tusar­vo on että saksan/ranskan pain­oar­vo on se 15% vähintään.

    ja tähän Suo­mi on suostumassa.
    Sasikin oli eilen vaikeuk­sis­sa a‑plus ohjel­mas­sa kun kiemurteli että pahim­mil­laan Suo­mi on ain­ut maa joka voi kaataa tämän ehdotuksen.

    sen taki­a­han sinne poli­ti­ikkaan haetaan että
    tehdään niitä päätöksiä.tällä ker­taa vain on han­kala päätös kun isot maat saat­ta­vat “suuttua”.siitä viis mikä olisi Suomen etu

    Vastaa

50. Osmo Soin­in­vaara:
    Selvennykseksi:
    Toivon euron kestävän.

    Niin minäkin. Jos Suo­mi siir­ty­isi oman “kel­lu­van” val­u­u­tan käyt­töön, jon­ka arvo nopeasti lask­isi, dol­lari­in sido­tus­ta öljys­tä mak­set­taisi­in huikei­ta summia.

    Ben­sa-ase­mal­la litrahin­nat oli­si­vat sel­l­aisia, että lehtien yleisönosas­toil­la muis­teltaisi­in haikeina €-aiko­ja. Sel­l­ainen on ihminen.

    Suomen omaisu­ut­ta, raa­ka-ainei­ta, vien­ti­tuot­tei­ta, puolestaan joudut­taisi­in myymään alen­nushin­nal­la ulkomaille.

    Kansalais­ten ostovoima luon­nol­lis­es­ti lask­isi, ja roimasti. Palvelu­aloille syn­ty­isi työttömyyttä.

    Miten kävisi eurois­sa ote­tu­ille lain­oille? Joku viisaampi saa sitä selit­tää. Jou­tu­isim­meko ojas­ta allikkoon? Siel­lä allikos­sa sit­ten “kel­lut­taisi­in”…

    Vastaa

51. YLEn uutis­ten mukaan yli 80% ruot­salai­sista ja nor­jalai­sista vas­tus­taa Euroa. Suomes­sa tuol­lainen euron vas­tus­t­a­mi­nen kat­so­taan kuitenkin taak­sepäin kat­somisek­si, sulkeu­tu­misek­si ja syr­jään vetäytymiseksi. 

    Nor­jas­sa on vah­va val­u­ut­ta, palkat ovat monel­la alal­la 2–3 ker­taiset Suomeen ver­rat­tuna, silti Nor­jan vien­tikin vetää kohtu­ullis­es­ti mm. Euroopan Unioniin. 

    Olen täysin vaku­ut­tunut että joko euroalue hajoaa, tai sit­ten joudu­taan tekemään päätök­siä jot­ka eivät ole enää Suomen edun mukaisia. Tarvit­taes­sa Suo­mi pär­jää kyl­lä oma­l­la val­u­u­tal­lakin. Pelot­telu- ja uhkailu-unioni­in ei kan­na­ta liittyä.

    Vastaa

52. nos:
    Täl­lä pal­stal­la tun­tuu ole­van monia sisäisen deval­vaa­tion kan­nat­ta­jia. Voisit­teko nyt ystäväl­lis­es­ti näyt­tää ihan uskot­tavu­ussy­istä mallia, ja alen­taa palkko­janne. Ja kiitos ei mitään mar­gin­aal­i­tuot­tavu­us tekosy­itä, kos­ka luul­tavasti mon­enkaan kir­joit­ta­jan palk­ka ei määräy­dy aidosti kil­pailuil­la markkinoilla. 

    Näin yrit­täjänä tuli puo­litet­tua oma palk­ka muu­ta­mak­si kuukaudek­si tuos­sa taan­tu­man 2008 aikana.

    Toki olemme oma­l­ta laske­neet myös palka­nsaa­jien palkko­ja, mut­ta vähän mutkan kaut­ta. Kun kil­pailukykyään menet­täneet suuret yri­tyk­set ovat irti­sanoneet väkeään, olemme palkan­neet näitä irti­san­ot­tu­ja työn­tek­i­jöitä hei­dän aikaisem­paa palkkaa alhaisem­mal­la palkalla.

    Jos halu­aa heikkoina töi­hin, niin potku­jen jäl­keen palkkapyyn­nis­sä on tin­git­tävä. Työhake­muk­sista päätellen ihan kaik­ki eivät ole tätä ymmärtäneet, jos on ollut jo vuo­den työt­tömänä, en suosit­tele aset­ta­maan palkkapyyn­töä liiton ylim­i­toitet­tu­jen suosi­tusten mukaisti.

    Vastaa

53. Ris­to: Kali­for­nia on liit­to­val­tion osa. Liit­to­val­tios­sa on mm. yhteisen kie­len takia aidosti inte­groidut työ­markki­nat, ja eri­lais­ten liit­to­val­tion ohjelmien ja vero­jen kaut­ta merkit­tävät tulon­si­ir­to­ja osaval­tioiden välillä. 

    Ja mikähän se yhteinen kieli on, espanja?
    Ja mit­tavista tulon­si­ir­roista osaval­tioiden välil­lä ei kyl­lä ole mitään merkkejä.

    Vastaa

54. TL:
    YLEn uutis­ten mukaan yli 80% ruot­salai­sista ja nor­jalai­sista vas­tus­taa Euroa.

    Nor­ja on öljy­maa ja yksi maail­man varakkaim­mista maista. Heil­lä ei huol­ta huomisesta…

    Ruot­si ei ole käynyt sotia. Han­nuhan­het ovat monin ver­roin suo­ma­laisia vauraampia.

    Vaik­ka Suomel­la maail­man mit­takaavas­sa hyvin meneekin, emme vielä kuu­lu samaan raharikkaiden ker­hoon Ruotsin ja Nor­jan kanssa. Suo­mi on euroaikana kyl­lä kirinyt hyvin Ruot­sia kiinni.

    Luet­te­lo val­tioista asukasko­htaisen brut­tokansan­tuot­teen mukaan (Wikipedia).

    Vastaa

55. Liian van­ha:
    “Toki nykyi­nen n 13% työt­tömyys on parem­pi kuin huipun 19%, mut­ta ei tavanomaisil­la kri­teereil­lä mikään men­estys­ta­ri­na vieläkään ole.”

    Viron yhä korkea työt­tömyys johtuu osit­tain siitä, että henkilö on kortis­tossa ja saa työt­tömyysko­r­vaus­ta Virossa

    Mut­ta käy työssä Suomes­sa ja saa pimeää palkkaa Suomesta 

    Virossa saa työt­tömyysko­r­vaus­ta — muis­taak­seni — 6 kuukaut­ta, sen jäl­keen se lop­puu ja ko. henkilö putoaa myös tilas­toista. Todel­lisu­udessa työt­tömiä on siis enem­män kuin mitä tilas­to näyttää.

    Viro on men­estys­ta­ri­na val­tion­ve­lan ja ali­jäämän suh­teen, ei esim. sosi­aal­i­tur­van eri­air­voisu­u­den suhteen.

    Vastaa

56. TL:

    Nor­jas­sa on vah­va val­u­ut­ta, palkat ovat monel­la alal­la 2–3 ker­taiset Suomeen ver­rat­tuna, silti Nor­jan vien­tikin vetää kohtu­ullis­es­ti mm. Euroopan Unioniin. 

    Juuri Nor­jan esimerkkiä mei­dän pitäisikin seu­ra­ta! Tois­taisek­si sitä öljyä vaan ei ole löytynyt.

    Vastaa

57. Tietemies rin­nas­ti palkko­jen alen­tamisen liiken­nesään­töi­hin. Itse olisin kyl­lä käyt­tänyt esimerkkinä ihmis­ten kätisyyt­tä. Jol­lain taval­la kädet ovat aina kiehtoneet min­ua enm­män kuin liikennesäännöt.

    Vastaa

58. Tiedemies:
    Ali­jäämä ei lasken­nal­lis­es­ti myöskään vähene sil­lä, että vähen­netään julk­isia infra- tms investoin­te­ja, kos­ka investoin­nin arvo kir­jataan taseeseen. Kun val­tio rak­en­taa jonkun mil­le­ni­um-areenan ja mak­saa siitä mil­jardin, ja turhake kir­jataan taseeseen mil­jardin arvoise­na, niin ali­jäämä ei syn­ny sinä vuon­na. Sen­si­jaan se alkaa juos­ta, kun taju­taan, että se on turhake ja sen arvo pois­te­taan taseesta. 

    Ei toi­mi noin. Se mil­le­ni­um-areena on julk­istaloudessa investoin­ti, joka tarkoit­taa käytän­nössä samaa kuin ker­talu­on­teinen kulu. Ei sil­lä ole mitään takaisin­mak­sua tai tasear­voa siinä mielessä että se vaikut­taisi mitenkään lasken­nal­liseen ali­jäämään. Tämä on min­ulle liiken­nehankkeista tut­tua, mut­ta tehdään nyt tämä käsit­tämät­tömyys selväk­si, sil­lä onko investoin­ti tuot­ta­va ei ole yhtään mitään merk­i­tys­tä sen kannal­ta miten se näkyy julkises­sa ali­jäämässä, se mit­taa velan määrää eikä sitä mik­si sitä velkaa ote­taan.

    Esimerkik­si brit­tien val­tion­vel­ka oli 50-luvun alus­sa 250% bruttokansantuotteesta.

    Jol­loin talouskasvu ja inflaa­tio oli tuskin mii­nus­merkkistä. Ei isokaan vel­ka ole ongel­ma jos talous eli tulot kas­vaa. Käytän­nössä julki­nen vel­ka on tehty implisi­it­tisel­lä ole­tuk­sel­la että talous kas­vaa samoin kuin yksi­tyiset ovat otta­neet velkaa ole­tuk­sel­la että tulot kasvavat.
    Kun tuo ei pidä paikkaansa niin ollaan siinä tilanteessa mis­sä nyt ollaan.

    Ja ilman kasvua muuten mitään tapaa miten velko­jat eli säästäjät eivät ota tuos­sa takki­in­sa taval­la tai toisel­la ei ole ole­mas­sa. Sen takia argu­ment­ti että löysän rahapoli­ti­ikan aihet­teu­ma inflaa­tio rankaisee säästäjiä on niin has­su tässä tilanteessa.

    Jos Kreik­ka saisi val­tion­talouten­sa nollille niin, että uut­ta velkaa ei tarvitse ottaa, tilanteessa, jos­sa EKP pitää inflaa­tion nykyisessä kolmes­s­apros­en­tis­sa, ja jos talous kas­vaa pros­entin vuodessa, niin velkataak­ka suh­teessa kansan­talouteen puolit­tuu 17 vuodessa.

    EKP, kuten sinäkin jak­sat tois­taa, hoitaa viral­lis­es­ti vaan hin­tavakaut­ta joka on alle 2% inflaa­tio, vaik­ka menisi koko val­u­ut­ta alta. Kreikan val­tion­talouden nollava­je tarkoit­taa kai jotain ‑9% BKT julkiseen kulu­tuk­seen. Eli joko vien­nin tai yksi­tyisen kulu­tuk­sen pitäisi kas­vaa +10% BKT jot­ta päästäisi­in tuo­hon hake­maasi yhden pros­entin kasvu­un. Toi vien­nin kasvu voisi vielä jonkun Kreikan tapauk­ses­sa onnis­tu­akin deval­vaa­ti­ol­la, mut­ta kun läh­es koko maail­man­talous on vas­taavass­sa tilanteessa niin mitä kuu­ru­plaa vas­taan me devalvoidaan?

    Tosi­asi­at ovat että tuo ham­paan purem­i­nen ja vyön kiristämi­nen ei oikein pienen­nä edes julkisen talouden ali­jäämiä, talouskasvun käyn­nistämis­es­tä puhu­mat­takaan, ja löysä rahapoli­ti­ik­ka ei ole tuot­tanut inflaa­tio­ta. Jos jol­lain on tämän kanssa ongelmia, niin hänel­lä ei ole ongel­maa key­ne­siläis­ten vaan todel­lisu­u­den kanssa.

    Vastaa

59. Raimo K:
    Ja mit­tavista tulon­si­ir­roista osaval­tioiden välil­lä ei kyl­lä ole mitään merkkejä. 

    Puolen min­uutin googlaamisel­la olisi löy­tynyt The Econ­o­mistin viime eloku­us­sa julkaise­ma jut­tu näistä tulon­si­ir­roista, joista “ei ole mitään merkkejä”.

    Kuten siitä ilme­nee, 20-vuo­tiskaudel­la 1990–2009 peräti 29 USA:n osaval­tio­ta viidestäkymmen­estä oli liit­to­val­tion vero­tu­lo­jen tasauk­sen net­tosaa­jia. Mit­tavu­ud­es­ta ker­too puolestaan jotain se, että 14 osaval­tio­ta sai tulosi­ir­to­ja 20 vuodessa enem­män kuin niiden koko oma yhden vuo­den BKT on — kolme kaikkein pahin­ta syöp­pöä (ja Puer­to Rico) peräti yli kak­si ker­taa enemmän.

    EU:ssa ei ole koskaan päästy täl­laisi­in tulon­si­ir­to­jen määri­in, ei lähellekään. Hyvä jos pahim­mil­laankaan puoleen siitä mitä USA:ssa.

    Vastaa

60. ‘Ja mit­tavista tulon­si­ir­roista osaval­tioiden välil­lä ei kyl­lä ole mitään merkke­jä.’ (Raimo K)
    Liit­to­val­tio käyt­tää toi­sis­sa osaval­tiois­sa paljon enem­män rahaa kuin saa sieltä vero­tu­lo­ja ja toi­sis­sa vas­taavasti vähem­män; kyl­lä minä lask­isin sen tulonsiirroksi.

    Vastaa

61. tpyy­lu­o­ma:
    Ja ilman kasvua muuten mitään tapaa miten velko­jat eli säästäjät eivät ota tuos­sa takki­in­sa taval­la tai toisel­la ei ole ole­mas­sa. Sen takia argu­ment­ti että löysän rahapoli­ti­ikan aihet­teu­ma inflaa­tio rankaisee säästäjiä on niin has­su tässä tilanteessa.

    Sama pätee kasvunkin tapauk­ses­sa. Kasvus­sa se vaan ei tee niin kipeää.

    Vastaa

62. “Virossa saa työt­tömyysko­r­vaus­ta – muis­taak­seni – 6 kuukaut­ta, sen jäl­keen se lop­puu ja ko. henkilö putoaa myös tilastoista. ”

    Viron työt­tömyysko­r­va­sus käsit­tää irti­sanomisko­r­vauk­sen ja sen päälle saa ansiosi­don­naista 70 % palka­s­ta tuon 6 kuukut­ta ja sen jäl­keen toiset puoli vuot­ta 50% korvausta
    Eli työt­tömyysko­r­vaus­ta saa vuoden

    Vas­ta sen jäl­keen henkilö tip­puu sos­sun luukulle

    Virossakin työt­tömyys las­ke­taan kuten Suomes­sa ja muis­sa ILOn sopimuk­sen mais­sa eli se perus­tuu otantahaastatteluun

    Viralli­nen työt­tömyys on vain leikkaus työt­tömistä esim Suomes­sa on 380000 työt­tömäk­si työn­hak­i­jak­si rek­isteröi­tyä työkkäris­sä, mut­ta viral­lisia työt­tömiä on vain 185000.

    On tot­ta, että työt­tömiä Virossakin on enem­män kuin tilas­to näyt­tää, mut­ta ker­roinkin , että osa nos­taa kor­vaus­ta ja tekee pimeää työtä Suomessa.

    Tarkkaa lukua on vaikea sanoa, kun vilunkia har­ras­tavaa työvoimaa ei tilastoida.

    Vastaa

63. Artikke­li, jos­ta luin Viron työt­tömyys­tur­vas­ta ei ollutkaan luotettava.Töötukassan sivuil­ta löy­tyy englan­ninkielinne selostus, jos­sa asia on selostet­tu tarkemmin.
    Kor­vaus on 50%/40 % palka­s­ta ja kor­vauk­sen kesto riip­puu palvelu­a­jan pitu­ud­es­ta eli 6 kk-12 kk

    “You can receive 50% of this cal­cu­lat­ed val­ue for the first 100 cal­en­dar days dur­ing which the ben­e­fit is received, and 40% for the sub­se­quent days.
    Because your pre­vi­ous wage is only tak­en into account up to a cer­tain amount, there is a max­i­mum lim­it (30,23 EUR for the first 100 cal­en­dar days and 24,18 EUR for the sub­se­quent days) as to how much unem­ploy­ment ben­e­fit any­one can receive.
    There is also a min­i­mum amount, which is set at half of the nation­al min­i­mum wage.

    The dura­tion of the ben­e­fit is expressed as a num­ber of days dur­ing which you can receive the unem­ploy­ment insur­ance ben­e­fit. This num­ber depends on your “insur­ance peri­od”, which takes into account all the months dur­ing which unem­ploy­ment insur­ance con­tri­bu­tions have been paid (for more details, see above).
    If you have an insur­ance peri­od of less than 56 months, you can receive the ben­e­fit for 180 cal­en­dar days;
    If you have an insur­ance peri­od of more than 56 months, but less than 111 months, you can receive the ben­e­fit for 270 cal­en­dar days;
    If you have an insur­ance peri­od of 111 months or more, you can receive the ben­e­fit for 360 cal­en­dar days.”

    Vastaa

64. Non­i­in, tein yhden virheen ali­jäämän lasken­nas­sa. Se ei kuitenkaan muu­ta mitään argu­men­tis­tani, kos­ka kuten sanoin, merk­i­tys­tä on vain sil­lä, paljonko sitä velkaa otetaan. 

    Otin mil­le­ni­u­ma­reenat ja muut turhat “investoin­nit” esimerkik­si sik­si, että toisin kuin jotkut Key­ne­siläiset väit­tävät, niitä ei kan­na­ta rak­en­taa, ja ne eivät todel­lakaan paran­na asi­aa. Ne eivät tuo­ta mitään ker­ran­nais­vaiku­tuk­sia, kos­ka niihin menee rahaa, joka on pois jostain, jos­ta on hyötyä.

    Kreikalla ja Ital­ial­la on kansal­lis­var­al­lisu­ut­ta vaik­ka kuin­ka paljon, mut­ta poli­it­tis­es­ti se on mah­do­ton­ta myy­dä, kos­ka kaduille lähde­tään heit­telemään polt­top­ul­lo­ja ja maa pis­tetään yleis­lakkoon. Briteil­lä on suh­teel­lisen mit­ta­va sosi­aal­i­tur­va, joten kun julk­i­sista töistä pis­tetään väkeä pihalle, niin sil­lä ei saa­da aikaan juuri mitään hyö­tyä: Työn tulok­sil­la on usein sen­tään jotain posi­ti­ivista vaiku­tus­ta, vaik­ka pal­ka­lla ei mitään ker­ran­nais­vaiku­tuk­sia olisikaan. 

    Talous ei kas­va, se on tot­ta. Mut­ta kyl­lä osasyy siihen on siinä, että talous on täl­lä het­kel­lä Euroopas­sa säädel­lympi, verote­tumpi, sub­ven­toidumpi, sekavampi jne, kuin se on ollut ikinä.

    Vastaa

65. tpyy­lu­o­maToi vien­nin kasvu voisi vielä jonkun Kreikan tapauk­ses­sa onnis­tu­akin deval­vaa­ti­ol­la, mut­ta kun läh­es koko maail­man­talous on vas­taavass­sa tilanteessa niin mitä kuu­ru­plaa vas­taan me devalvoidaan?

    Käviskö Intia, Kiina ja lati­nalainen amerikka?

    Vastaa

66. Itse asi­as­sa tätä talouskri­isiä ollan hyö­dyn­tämääs demokra­t­ian kaven­tamiseen eli yhä suurem­pi osa päätän­nästä pyritään siirtämään pois demokraat­tisil­ta elim­iltä ja päätök­sen­teko salaiseksi.

    EU-komis­sio on jo men­tänyt merk­i­tys­tään ja se toimii sivuraiteella

    Toim­i­joina ovat nyt Sak­san ja Ran­skan johto ja he valmis­tel­vat yksipuolisia uhkavaa­timuk­sia, joil­la aje­taan mui­ta nurkkaan

    EVM ehdote­taan päätök­sen­tekoa määräen­em­mistöl­lä eli pienet maat aje­taan ulos päätök­sen­teon ytimistä

    EVM on Lux­em­burgi­in perustet­ta­va yksi­tyi­nen pank­ki ja sen päätök­sen­teon salaisu­ut­ta suo­jaa Lux­em­bur­gin tiuk­ka pank­ki-ja yrityssalaisuussuoja .

    Eli koko talouden hallinnooin­ti halu­taan piilot­taa ja kek­sit­täää pienelle salaiselle eli­it­ille, joka on kaiken kon­trol­lin ulkopuolella.

    Eli veron­mak­sajien rahat voidaan suh­muroi­da eli­itin kek­sen ja mak­sa­jalle eli veron­amk­sa­jalle jää vain mak­sa­jan osa, mut­ta oikeut­ta selvi­tyk­seen mihin rahat on käytet­ty, ei ole.

    Vastaa

67. Osmo S:n alku­peräiseen kir­joituk­seen vielä: Sak­sa ei todel­lakaan lähde devalvoimaan omaa val­u­ut­taansa, siihen maal­la on mm. liikaa his­to­ri­al­lisia rasitteita.
    Yksi ajanko­htainen syy siihen, mik­si Hel­mut Kohl & co ajoi EU:lle yhteistä val­u­ut­taa 1990-luvul­la, oli se, että D‑markka oli liian vah­va, eikä sitä voin­ut devalvoi­da. Euro oli muun hyvän ohel­la keino alen­taa val­u­u­tan arvoa ja paran­taa Sak­san kil­pailukykyä, erään­lainen piilodevalvointi.

    Vastaa

68. Ruot­si on mallies­imerk­ki maas­ta, jon­ka talous ei kas­va kovan vero­tuk­sen ja liial­lisen sään­te­lyn ansios­ta. Kiina samoin, eihän niil­lä ole edes vapaa­ta rahoi­tussek­to­ria. Kiine­siläiset ei vaan yksinkert­tais­es­ti tajua, että empiri­al­la ei ole merk­i­tys­tä näis­sä talousasioissa.

    Vastaa

69. “Ruot­si on mallies­imerk­ki maas­ta, jon­ka talous ei kas­va kovan vero­tuk­sen ja liial­lisen sään­te­lyn ansiosta”

    Ruotsin kasvu­lu­vut ovat kuitenkin EU:n korkeimpia

    Lain­aus Talouselämän artikkelista

    “Ruotsin BKT kohosi +6,9% kasvu­un III-neljän­nek­sel­lä 2010 ja ennuste vuodelle 2011 on +4%.”

    Vastaa

70. Ruotsin koke­mus­ket 2008 vuodelta oli­vat, että tun­nel­mat kansalaisil­la oli­vat varsin vaka­vat. Nyky­isin puolestaan kru­u­nun yli­vahvis­tu­mi­nen ei myöskään paljoa ilah­du­ta yrityksiä.

    Ruot­sis­sa oli deval­valvoitu­mista ennen talous kun­nos­sa, jol­loin val­ti­ol­la oli varaa purkaa puskuri­ra­has­to­jaan, siis mak­saa palkat, eläk­keet ja muun sosiaaliturvan. 

    Suurim­mat säästöt tehti­in armei­jas­sa, jos­sa huip­pukallista lentokalus­toa vähen­net­ti­in paljon. (Ruotsin puol­tus­menot BKT:stä oli­vat Olof Pal­men rauhan­poli­ti­ikan aikaan kaksinker­taiset Suomeen ver­rat­tuna ja perinne on jatkunut. Siinä brändäys rauhan­poli­ti­ikkaan oli ihan muu­ta kuin teot.)

    Suomel­la piti myös olla isot puskuri­ra­has­tot val­ut­takurs­sion­gelmia ja mui­ta vakei­ta aiko­ja varten, mut­ta niistä ei ole viime aikoina enää kull­tu mitään.

    Vastaa

71. Eihän deval­vaa­tiosyk­li talouskasvua pysäytäkään, vaan voi pikem­minkin kiihdyt­tää sitä ainakin lyhyel­lä aikavälil­lä. Karkeas­t­iot­taen koti­mainen tuotan­to = G + I + C + X, mis­sä G on val­tion menot, I investoin­nit, C on yksi­tyi­nen kulu­tus ja X on (net­to) vienti. 

    Net­tovi­en­ti nousee deval­vaa­tion myötä, kos­ka D‑vitamiini pudot­taa rajan yli vietävien tuot­tei­den hin­taa rajan toisel­la puolel­la ja nos­taa tuo­tavien tuot­tei­den hin­taa täl­lä puolel­la. Ceteris paribus deval­vaa­tio tekee koti­mais­es­ta kulu­tuk­ses­ta halvem­paa ja tuon­nista kalli­im­paa, ja jos taloudessa on edes jotain vai­h­toe­hto­ja, niin tuon­ti vähenee. 

    Sisäi­nen deval­vaa­tio tekee toki saman asian, mut­ta tämä on vähän epäolen­naista. Olen­naista on minus­ta tehokku­us, eli se, että tuotan­non­tek­i­jät, investoin­nit jne, allokoitu­vat niin ettei niitä huka­ta. Reaali­palkko­jen nousu tilanteessa, jos­sa tuot­tavu­us ei kas­va, johtaa aivan väistämät­tä työt­tömyy­teen. Val­u­u­tan devalvoimi­nen “kor­jaa” tämän laske­mal­la reaali­palkko­ja, palkka­malt­ti kuitenkin sot­kee hin­tasig­naale­ja ja pääo­man hin­taa selvästi vähemmän. 

    Sisäi­nen deval­vaa­tio pelkän abstrak­tin “kil­pailukyvyn” korot­tamisek­si tilanteessa, jos­sa vien­ti on jäykästi yli­jäämäi­nen, tuskin on mitään kovin fik­sua. Mut­ta kun teo­ri­as­sa — siis siinä samas­sa teo­ri­as­sa, jos­sa deval­vaa­tio on jotenkin hyvä idea — sen pitäisi olla työl­lisyy­den kannal­ta parem­pi kuin ns. oikean devalvaation. 

    Se yllä peräänku­u­lut­ta­mani stoalainen asenne tarkoit­taa nyt vain sitä, ettei turhaan etsit­täisi help­po­ja ja kivut­to­mia ratkaisu­ja. Sel­l­aisia kun ei ole, joku mak­saa lystin lop­ul­ta. Rosvoa­mal­la muu­ta­man pros­entin BKT:sta nyt, ja kumu­lati­ivis­es­ti vaik­ka pros­entin vuodessa, rosvoamme kym­meniä pros­ent­te­ja BKT:sta parinkymme­nen vuo­den päähän.

    Vastaa

72. Ruotsin keskimääräi­nen kasvupros­ent­ti on ollut 2000-luvul­la 0.3 pros­ent­tiyk­sikköä korkeampi kuin Suomen. Ei nyt mikään ihmeelli­nen lukema.

    Vastaa

73. Liian van­ha:
    “Ruot­si on mallies­imerk­ki maas­ta, jon­ka talous ei kas­va kovan vero­tuk­sen ja liial­lisen sään­te­lyn ansiosta”

    Ruotsin kasvu­lu­vut ovat kuitenkin EU:n korkeimpia

    Lain­aus Talouselämän artikkelista

    “Ruotsin BKT kohosi +6,9% kasvu­un III-neljän­nek­sel­lä 2010 ja ennuste vuodelle 2011 on +4%.”

    Iro­nia eli epä­suo­ra iva on huumorin laji. Sana juon­tuu kreikan sanas­ta είρωνεία, teesken­te­ly. Iro­nia on ilmaisumuo­to, jos­sa todel­li­nen merk­i­tys ja käyte­tyt sanat ovat ris­tiri­idas­sa. Iro­ni­aan sisäl­tyy aja­tus siitä, että asi­at eivät ole sitä, miltä ne näyt­tävät tai mitä niiden väitetään ole­van. Iro­nia on tyyp­il­lis­es­ti tilan­nesi­don­naista eikä iro­nia sen vuok­si pal­jas­tu ellei ymmär­rä asi­ay­hteyt­tä. (Wikipedia)

    Vastaa

74. “Ruotsin keskimääräi­nen kasvupros­ent­ti on ollut 2000-luvul­la 0.3 pros­ent­tiyk­sikköä korkeampi kuin Suomen. Ei nyt mikään ihmeelli­nen lukema.”

    Noin­han ei jumalaisen euron vuok­si pitäisi olla ??
    Suomen kasvun­han pitäisi olla euro-usko­vais­ten mukaan reilusti korkeampi ?

    Vastaa

75. “Sisäi­nen deval­vaa­tio tekee toki saman asian, mut­ta tämä on vähän epäolennaista. ”

    Tuotan­to on nykyään hajaan­tunut ja yhden fir­man palkkaleikkauset eivät paljoa vaiku­ta lop­putuot­teen hin­taan, deval­vaa­tioon ver­ratiu­na marginaalisesti.

    Etenkin kun palkkaleikkaus poikkeuk­set­ta kohdis­te­taan kaik­ista pienipalkkaisimpiin

    Deval­vaa­tio kos­kee taas kaikkia ja koko kansakun­ta joustaa.

    Tosin deval­vaa­tioi­ta ei enää tehdä kos­ka val­u­u­tat pide­tään pääsään­töis­es­ti kelluvina.

    Viron sisäi­nen deval­vaa­tio kohdis­tui pääasi­as­sa julkiseen sek­tori­in ja tas­apain­ot­ti ensisi­jais­es­ti julkisen talouden

    Vastaa

76. Ruot­si­in vai­h­to­taseen yli­jäämä huitelee tap­pa­van tasais­es­ti parhaim­mil­laan yli 40 mil­jardis­sa, Suomen vajaas­sa 12 miljardissa.

    Tässä Ruotsin luke­mat ja käp­pyrä 1980 luvul­ta lähtien:
    http://tinyurl.com/dxxz3pl

    Ja Suomen vas­taa­vat tässä:
    http://tinyurl.com/d86opqa

    p.s. Mikähän lie­nee jo ruot­salais­ten yri­tys­ten osu­us Suomen BKT:sta?

    Vastaa

77. Mikko Num­melin,

    orjan työte­ho kas­vaa ruoski­mal­la vain tiet­tyyn rajaan asti. Sen jäl­keen orjan työte­ho heikke­nee vääjäämät­tä, viimeistään sil­loin kun hen­ki läh­tee. Oletko nyt var­ma, ettei esimerkik­si Kreikkaa, Ital­i­aa ja Espan­jaa ruoski­ta jo liikaa? Epäilen­pä, että juuri näin on asian­lai­ta ja että orjaisän­tä hor­juu pahasti jo itsekin.

    Mis­sä pro­fes­sori Haa­paran­ta mielestäsi ere­htyy kri­ti­soidessaan euro­maid­en säästämis­in­toa? Eikö se ole aivan loogista, että val­tioiden säästäessä jää vähem­män rahaa kiertämään talouden yksi­tyis­sek­to­rille, mikä taas alen­taa ihmis­ten ostovoimaa, vähen­tää kysyn­tää, lisää työt­tömyyt­tä ja siitä aiheutu­via kulu­ja sekä vähen­tää vero­tu­lo­ja, ja näi­den asioiden yhteis­vaiku­tus sit­ten pahen­taa val­tion­talouk­sien laskukierrettä?

    Vastaa

78. Janne Karimä­ki:

    Mis­sä pro­fes­sori Haa­paran­ta mielestäsi ere­htyy kri­ti­soidessaan euro­maid­en säästämisintoa? 

    Haa­paran­taan en osaa ottaa kan­taa, mut­ta kyse on kai siitä että Key­ne­siläisyy­teen kuu­luu sekä val­tion elvy­tys lama-aikoina että val­tion säästäväisyys hyv­inä aikoina. Mon­et maat eivät ilmeis­es­ti ole säästäneet hyv­inä aikoina, ja sik­si pitää joko saa­da aikaan poli­it­ti­nen vipu­var­si (reali­teet­tei­hin tör­määmisen kaut­ta äänestäjäkun­nalle halu vali­ta edus­ta­jat jot­ka jatkos­sa säästävät hyv­inä aikoina), tai sit­ten hypätä Keynes-taloudelle oletet­tu­jen reunae­hto­jen ulkop­uolelle (esim. alkaa painaa rahaa ja kat­soa mitä siitä seuraa).

    Tässä siis ajatel­laan pidem­män tähtäi­men vaiku­tus­ta. Itse akuutista kri­i­sistä pitää myös selvitä jol­lain taval­la. Mut­ta lyhyen aikavälin ratkaisut eivät saisi johtaa pidem­män aikavälin tuhoon.

    Vastaa

79. Tiedemies:
    Talous ei kas­va, se on tot­ta. Mut­ta kyl­lä osasyy siihen on siinä, että talous on täl­lä het­kel­lä Euroopas­sa säädel­lympi, verote­tumpi, sub­ven­toidumpi, sekavampi jne, kuin se on ollut ikinä. 

    Mitä hit­toa? Sään­te­lyä on puret­tu urakalla kaikkial­la pl. ehkä Kreik­ka. Jopa Italia on vähen­tänyt sään­te­lyä merkit­tävästi, vaik­ka enem­mänkin voisi var­masti tehdä.

    Vastaa

80. On aivan selvää, että jot­ta saadaan rak­en­teet kun­toon pitkäl­lä aikavälil­lä, kiine­siläisyys on kestämätön­tä, kos­ka se alen­taisi työt­tömyyt­tä nyt. Sel­l­ainen 20 %:n työt­tömyys mallia Espan­ja olisi minus­ta sopi­va määrä täl­lä het­kel­lä, kos­ka se takaisi min­ulle halpo­ja palvelu­ja tule­vaisu­udessa kun poruk­ka on tarpeek­si syr­jäy­tynyt. Lisäk­si omis­tan osu­u­den tur­va-alan yhtiössä ver­rat­en muhkean pankki­tilin lisäksi.

    Vastaa

81. Janne Karimä­ki:
    Mis­sä pro­fes­sori Haa­paran­ta mielestäsi ere­htyy kri­ti­soidessaan euro­maid­en säästämisintoa? 

    En suo­raan kiistäkään säästämisen ongel­mako­htia, mut­ta mielestäni talous­poli­ti­ikan kiristämiselle siel­läpäin ei ole enää mitään vai­h­toe­htoa. Kri­isi­maat eivät enää saa lainara­haa vapail­ta markki­noil­ta joidenkin lev­eään elämiseen ja kalli­iseen kor­rup­toituneeseen byrokra­ti­aansa, eivät myöskään järkeväm­päänkään elvyt­tämiseen, ainakaan tarpeek­si alhaisel­la korol­la. Olisi samoin vihovi­imeistä vaa­tia Suomea ja mui­ta AAA-luokan mai­ta pysyvästi rahoit­ta­maan näitä mai­ta otta­mal­la lisävelkaa omis­sa nimissään.

    Vastaa

82. Ruot­salaiset yri­tyk­set lev­iävät ympäri euro-aluet­ta kuin keuhkosyöpä ja rahat kotoute­taan Ruot­si­in. ämä näkyy Ruotsin vai­h­to­taseessa, joka on vuo­den 2011 kol­man­nek­sel­la entistäkin vahvempi: 

    http://tinyurl.com/con9jl4

    Suomen vai­h­to­tase on ali­jäämäi­nen ja pääo­mavi­en­ti ulko­maille on kaksinkertaistunut:

    http://tinyurl.com/bp5k5pl

    Vaik­ka Suomen ja Ruotsin talous muis­tut­taa toisi­aan, niin tulok­set ovat kuin pei­liku­via. Ruot­sis­sa luke­mat ovat plus­sal­la, Suomes­sa miinuksella.

    Min­un on vaikea uskoa tähän euron autu­aal­lisu­u­teen, mitä Suomes­sa propagoidaan.

    Vastaa

83. Mikko,

    tarkoi­tatko, että talous­poli­ti­ikan kiristämiselle ongel­ma­mais­sa ei ole enää vai­h­toe­hto­ja vai että sen kiristämisel­lä euro­mais­sa ei ole vai­h­toe­hto­ja, tai että sen kiristämisessä muual­lakaan ei ole vaihtoehtoja?

    Joka tapauk­ses­sa ongel­ma­maid­en kohdal­la on tehty muun muas­sa se virhe, että niiden ei ole annet­tu saa­da tuk­i­lainaa kohtu­ullisel­la korol­la. Tästä on George Soros kir­joit­tanut 13.10.2011 julka­istus­sa artikke­lis­sa Does the euro have a future? (http://www.nybooks.com/articles/archives/2011/oct/13/does-euro-have-future/?pagination=false):
    “As it is, the contagion—in the form of increas­ing inabil­i­ty to pay sov­er­eign and oth­er debt—has spread to Spain and Italy, but those coun­tries are not allowed to bor­row at the low­er, con­ces­sion­al rates extend­ed to Greece.” 

    Lain­aus jatkuu mie­lenki­in­toisel­la tavalla:

    “This has set them on a course that will even­tu­al­ly land them in the same predica­ment as Greece.”

    Kohtu­ut­tomien korko­jen vaa­timi­nen kri­isi­mail­ta on tietenkin vain yksi eurokri­isin hoi­dos­sa tapah­tuneista virheistä. 

    Nähtäväk­si jää miten käy, mut­ta nyt ilmeis­es­ti Italia ja Espan­ja yrit­tävät kuumeis­es­ti leika­ta val­tion meno­ja voidak­seen selvi­ty­tyä lain­o­jen­sa koroista ja täten pahen­ta­vat Euroopan ja koko maail­man taloustilannetta.

    Säästämisin­non ja näen­näisen talouskurin vahin­gol­lisu­ud­es­ta ker­too mm. Oxfordin yliopis­ton pro­fes­sori Kevin O’rourke artikke­lis­saan: http://www.project-syndicate.org/commentary/orourke1/English
    jota Paul Grug­man, vuo­den 2008 talousti­eteen nobelisti, lainaa blo­gis­saan (http://krugman.blogs.nytimes.com/), artikkeleis­sa Lessons from Europe ja Orwellian Cur­ren­cy Area 10.10.2011.

    Tässä Krug­manin näke­mys Euroopan päät­täjien “talousvi­isaud­es­ta”:
    “Maybe it was always thus, but the relent­less wrong-head­ed­ness of the Euro­peans, their insis­tence on see­ing their cri­sis as some­thing it isn’t, and respond­ing with actions that deep­en the real cri­sis, has been a won­der to behold.
    In the 1930s pol­i­cy mak­ers had the excuse of igno­rance; there was nobody to explain what was hap­pen­ing. Now, their actions amount to a will­ful dis­re­gard of Econ 101.”

    Pain­ot­taisin eri­tyis­es­ti kohtaa “respond­ing with actions that deep­en the real cri­sis”. Meil­lä on jo empi­iristä aineis­toa vuodes­ta 2008 läh­tien, joka tukee tätä väitettä. 

    Ehkä tämä kri­isi on lop­pu­jen lopuk­si kuitenkin hyväk­si. Sen perussyyt ovat henkisel­lä puolel­la, ja tämä, sekä muut vaiku­tuk­seltaan yleis­maail­malliset kri­isit, voidaan nähdä osana ihmiskun­nan yhden­tymis­pros­es­sia. Bahá’í-uskoa tun­nus­ta­vana uskon, että kun tarpeek­si kri­ise­jä tulee, niin jos­sain vai­heessa ihmiskun­nan on jär­jestäy­dyt­tävä liit­to­val­tiok­si. Tämä Euroopan Unioni ja euro-val­u­ut­ta voivat olla hyödyl­lisiä har­joituk­sia tuon päämäärän kannalta.

    Mikko Num­melin: En suo­raan kiistäkään säästämisen ongel­mako­htia, mut­ta mielestäni talous­poli­ti­ikan kiristämiselle siel­läpäin ei ole enää mitään vai­h­toe­htoa. Kri­isi­maat eivät enää saa lainara­haa vapail­ta markki­noil­ta joidenkin lev­eään elämiseen ja kalli­iseen kor­rup­toituneeseen byrokra­ti­aansa, eivät myöskään järkeväm­päänkään elvyt­tämiseen, ainakaan tarpeek­si alhaisel­la korol­la. Olisi samoin vihovi­imeistä vaa­tia Suomea ja mui­ta AAA-luokan mai­ta pysyvästi rahoit­ta­maan näitä mai­ta otta­mal­la lisävelkaa omis­sa nimissään.

    Vastaa

84. Tuo säästämi­nen hyv­inä aikoina on tietenkin ideaali, jota ei aina kyetä nou­dat­ta­maan. Se, että ei ole tarpeek­si säästet­ty ei kuitenkaan päästä meitä vas­tu­us­ta. Elvyt­tävää talous­poli­ti­ikkaa tulisi silti nou­dat­taa kokon­aisu­u­den hyväk­si. Jos elvy­tys johtaa inflaa­tioon, mut­ta pitää yllä työl­lisyyt­tä, on tämä pienem­pi paha kuin syvenevä työt­tömyyskri­isi ja sen tuo­mat ongelmat.

    Työ kuitenkin tuo meille sen yhteisen kakun, jos­ta voidaan kaikille jakaa.

    Työtä on tietenkin mon­en­laista. Osa työstä on hyödyl­listä ja osa jopa haitallista. Ikävä sanoa, mut­ta minus­ta näyt­tää siltä, että tämä nykyi­nen talouskri­isi uhkaa vähen­tää hyödyl­lisen työn tekemistä enem­män kuin haitallisen, vaik­ka asia voisi olla juuri päin­vas­toin. Jos joku kyke­nee osoit­ta­maan, että olen väärässä, ja että työt­tömyys uhkaa ihmisen ja luon­non kannal­ta haitallisia alo­ja enem­män kuin hyödyl­lisiä, niin olen varmis tark­ista­maan kantaani. 

    Mikko Kivi­ran­ta:
    Janne Karimäki:

    Haa­paran­taan en osaa ottaa kan­taa, mut­ta kyse on kai siitä että Key­ne­siläisyy­teen kuu­luu sekä val­tion elvy­tys lama-aikoina että val­tion säästäväisyys hyv­inä aikoina. Mon­et maat eivät ilmeis­es­ti ole säästäneet hyv­inä aikoina, ja sik­si pitää joko saa­da aikaan poli­it­ti­nen vipu­var­si (reali­teet­tei­hin tör­määmisen kaut­ta äänestäjäkun­nalle halu vali­ta edus­ta­jat jot­ka jatkos­sa säästävät hyv­inä aikoina), tai sit­ten hypätä Keynes-taloudelle oletet­tu­jen reunae­hto­jen ulkop­uolelle (esim. alkaa painaa rahaa ja kat­soa mitä siitä seuraa).

    Tässä siis ajatel­laan pidem­män tähtäi­men vaiku­tus­ta. Itse akuutista kri­i­sistä pitää myös selvitä jol­lain taval­la. Mut­ta lyhyen aikavälin ratkaisut eivät saisi johtaa pidem­män aikavälin tuhoon.

    Vastaa