Miten säästetään tuleviin eläkkeisiin?

Aiem­mis­sa keskusteluis­sa on sivut­tu eläkesäästämistä, miten kansakun­ta voi varautua eläkeläis­ten määrän kasvuun?

Mitä ei pidä tehdä on, että min­un sukupol­veni kerää eläke­mak­su­ja ja varas­toi rahat isoon kirstu­un, jos­ta seu­raa­vat sukupol­vet otta­vat rahaa mei­dän eläkkei­demme mak­su­un. Seu­raa­vat sukupol­vet osaisi­vat kyl­lä painaa ne setelit itsekin. Rahaa ei voi siirtää sukupolvelta toiselle kansan­talouden mit­takaavas­sa. Suvun sisäl­lä tietysti voi, mut­ta se on eri asia. Seu­raa­va sukupolvi joutuu joka tapauk­ses­sa oma­l­la työl­lään tuot­ta­maan ne tavarat ja palve­lut, joi­ta kas­va­va eläkeläis­määrä tarvit­see, eikä tätä paper­i­lap­pu­ja varas­toimal­la voi muuk­si muut­taa. Näkkileipää voisi ehkä varas­toi­da, mut­ta ei vanhustenhoitopalveluja.

Toisek­si huonoin vai­h­toe­hto on, että jokainen säästää tyynyn alle itse omat eläk­er­a­hansa. Näin tapah­tuu mon­es­sa maas­sa. Se aiheut­taa kansan­taloudel­lista häir­iötä. Six­ten Kork­manin mukaan tämä pakkosäästämi­nen on syynä Kiinan järkyt­tävään vai­h­to­taseen yli­jäämään. Kun kiinalaiset säästävät pankki­tilille, pankit tai keskus­pank­ki joutuu lainaa­maan rahat ulkomaille.

Henkilöko­htaisen eläkesäästämisen vähän kehit­tyneem­pi vai­h­toe­hto on yksi­tyi­nen rahas­toi­va eläkesäästämi­nen. Toisin kuin suo­ma­laises­sa seka­jär­jestelmässä, se joutuu säästämään koko tule­van eläkev­as­tu­iden määrän, eli ihan hirveästi. huo­mat­ta­va osa maail­man rahamarkki­noi­ta ter­ror­isoivista jät­ti­ra­has­toista on eläkerahaa.

Eläk­er­a­haa ei investoi­da setelei­hin (kts. ensim­mäi­nen koh­ta) vaan niil­lä oste­taan kiin­teistöjä ja tehtai­ta ja mitä nyt onkin myytävänä. Ole­tus on, että seu­raa­vat sukupol­vet luop­u­vat omas­ta kulu­tuk­ses­taan eläkeläis­ten hyväk­si ja osta­vat sen reaaliomaisu­u­den, jota eläk­er­a­has­tois­sa on. Rohkea ole­tus, sil­lä ostet­tavaa tulee myyn­ti­in yhtä aikaa aika paljon. Kovin säästäväisiä pitää seu­raavien sukupolvien olla. (Tähän säästäväisyy­teen heitä voi motivoi­da vain sil­lä, että viedään heiltä oikeus kollek­ti­ivis­es­ti rahoitet­tuun eläkkeeseen!)

Län­sieu­roop­palainen malli on val­ti­olli­nen eläke­jär­jestelmä, joka ei rahas­toi ollenkaan. Seu­raa­va sukupolvi on vas­tu­us­sa edel­lis­ten eläke­tur­vas­ta. Tämä käy päin­sä, jos sukupol­vet ovat suun­nilleen samankokoisia. Meil­lä on osit­tain rahas­toi­va seka­jär­jestelmä tasoit­ta­mas­sa suurista ikälu­ok­ista tule­vaa eläkepommia. 

 

 

117 vastausta artikkeliin “Miten säästetään tuleviin eläkkeisiin?”

  1. Kyl­lä rahaa siir­retään sukupolvelta toiselle, vaik­ka ei pitäisi. Nyt eläk­keelle jäävät ovat vuosikym­meniä mak­sa­neet alhaisia eläke­mak­su­ja, mut­ta saa­vat paljon parem­pia eläkkeitä kuin nuorem­mat. Näille pyra­midi­hui­jauk­sen mak­sa­jalu­okalle mak­sut tule­vat vielä nouse­maan, kun taas eläk­keet pienenevät.

    Tässä naisen euro on var­maan jotain eurovi­iskyt. Mak­sa­vat samal­la pros­en­til­la vähän pienem­mästä palka­s­ta, mut­ta saa­vat melkein samaa eläket­tä yli 5 vuot­ta kauemmin.

  2. Osmo:

    Rahaa ei voi siirtää sukupolvelta toiselle kansan­talouden mittakaavassa. 

    Kulu­tus­ta ei voi siirtää sukupolvelta toiselle maail­man­talouden mit­takaavas­sa, mut­ta Suomen kokoinen val­tio pystyy siirtämään sitä sukupolvelta toiselle.

    Suvun sisäl­lä tietysti voi, mut­ta se on eri asia.

    Se on ihan sama asia, jos Suo­mi on riit­tävän pieni toim­i­ja maailmantaloudessa.

    Seu­raa­va sukupolvi joutuu joka tapauk­ses­sa oma­l­la työl­lään tuot­ta­maan ne tavarat ja palve­lut, joi­ta kas­va­va eläkeläis­määrä tarvit­see, eikä tätä paper­i­lap­pu­ja varas­toimal­la voi muuk­si muuttaa.

    Ei joudu. Se voi ostaa ne tavarat ja palve­lut ulko­mail­ta sil­lä var­al­lisu­udel­la mitä se eläköi­tyvä sukupolvi on säästänyt.

    Näin tapah­tuu mon­es­sa maas­sa. Se aiheut­taa kansan­taloudel­lista häiriötä.

    öööö.… ei. Jos ihmiset säästää liikaa, niin se aiheut­taa häir­iöitä ja jos ne säästää liian vähän niin se aiheut­taa häir­iöitä, mut­ta itse se säästämi­nen ei aiheuta häiriöitä.

    huo­mat­ta­va osa maail­man rahamarkki­noi­ta ter­ror­isoivista jät­ti­ra­has­toista on eläkerahaa.

    !?!?! Miten ne terrorisoi?

    Seu­raa­va sukupolvi on vas­tu­us­sa edel­lis­ten eläke­tur­vas­ta. Tämä käy päin­sä, jos sukupol­vet ovat suun­nilleen samankokoisia.

    Eteenkin tämä käy päin­sä niiden ensim­mäis­ten mielestä, jot­ka ei joudu mak­samaan kenenkään eläkkeitä ja jot­ka saa seu­raa­van sukupol­ven mak­samat eläkkeet.

  3. Suomen nykyi­nen eläke­jär­jestelmä on suuren luokan puhal­lus etenkin suurten ikälu­okkien taskui­hin. Käsit­te­len asi­aa nyky­is­ten nelikymp­pis­ten ja nuorem­pi­en näkökulmasta.

    1) Me mak­samme työu­ral­lamme keskimäärin paljon suurem­pia eläke­mak­su­ja palka­s­tamme kuin van­hem­mat ikäluokat
    2) Me pääsemme eläk­keelle vuosia myöhem­min kuin van­hem­mat ikäluokat
    3) Meille mak­se­taan tästä “palk­in­tona” pienem­piä eläkkeitä kuin van­hem­mille ikälu­okille (eli­naikainen kart­tuma vs. viimeiset vuodet eläk­keen lasku­pe­rus­teena, eli­naikak­er­roin jne.)

  4. Mielestäni on törkeää, että jär­jestelmässämme ei ole eläkekat­toa. Vaik­ka olisi tehnyt mil­lä pal­ka­lla töitä, ei se mielestäni tarkoi­ta, että eläkepäiv­inäänkin on oikeutet­tu paljon suurem­paan kor­vauk­seen kuin keskimääräi­nen palka­nsaa­ja. Ylipäätän­sä parem­pit­u­loisil­la ihmisil­lä on omaisu­ut­ta, jota voi real­isoi­da van­hu­u­den­päivil­lä. Vai pitääkö val­tion tukea sitä, että hyvä­tu­lois­t­en jälkipolville jää mah­dol­lisim­man suuri perintö?

  5. Jokkis:

    Vaik­ka olisi tehnyt mil­lä pal­ka­lla töitä, ei se mielestäni tarkoi­ta, että eläkepäiv­inäänkin on oikeutet­tu paljon suurem­paan kor­vauk­seen kuin keskimääräi­nen palkansaaja.

    Jär­jestelmä, jos­sa sekä eläkkeis­sä, että eläke­mak­su­is­sa olisi kat­to, olisi luul­tavasti suu­rit­u­lois­t­en mieleen, sitä varmem­min mitä pitem­pi aika hei­dän omi­in eläkepäivi­in­sä on.

    Kat­to eläkkeis­sä ilman vas­taavaa kat­toa eläke­mak­su­is­sa olisi vain eläke­jär­jestelmän kaa­pu­un puet­tu lisäpro­gres­sio vero­tuk­ses­sa. Vaik­ka en ottaisikaan kan­taa, että suu­rit­u­lois­t­en vero­tuk­sen kiristys olisi ehdot­tomasti väärin, en siltikään pysty­isi ymmärtäisi, mik­si se pitäisi tehdä jälleen uudel­la instumentilla.

    (Sel­l­ainen aspek­ti tietysti on, että joku meistä nuorem­mista voi hyvinkin ajatel­la, että suu­nilleen mikä tahansa tulon­si­ir­to nykyeläkeläisiltä nuorem­mille sukupolville olisi OK)

  6. Pitäisi romut­taa koko epäoikeu­den­mukainen jär­jestelmä. Eikä ne eläkey­htiö-pankki­ir­it edes halua mak­saa mitään eläkkeitä, niitä pakol­la otet­tu­ja mil­jarde­ja on kiva pitää omi­na leluina.
    Ihmi­nen on lib­er­aali eläin (jopa Suomalainen).

  7. Jokkis:
    Mielestäni on törkeää, että jär­jestelmässämme ei ole eläkekat­toa. Vaik­ka olisi tehnyt mil­lä pal­ka­lla töitä, ei se mielestäni tarkoi­ta, että eläkepäiv­inäänkin on oikeutet­tu paljon suurem­paan kor­vauk­seen kuin keskimääräi­nen palka­nsaa­ja. Ylipäätän­sä parem­pit­u­loisil­la ihmisil­lä on omaisu­ut­ta, jota voi real­isoi­da van­hu­u­den­päivil­lä. Vai pitääkö val­tion tukea sitä, että hyvä­tu­lois­t­en jälkipolville jää mah­dol­lisim­man suuri perintö?

    Val­tion _tukea_ on siis se, että val­tio armol­lis­es­ti ei ryöstä sinua?

    Yleen­sä nyt ihmiset vaan halu­a­vat jät­tää lap­silleen. Marx tajusi tämän myös, ja niin­pä likvi­doitavien listal­la olikin aika kär­jessä “por­var­illi­nen perheinstituutio”.

  8. Art­turin kom­ment­ti­in liit­tyen, Suomen kokoinen talous pystyy kai peri­aat­teessa “arbi­treer­aa­maan” (eli hyö­dyn­tämään iso­jen talouk­sien aikaansaamia epä­tas­apain­otilo­ja). Käytän­nössä, tosin, on kai epä­to­den­näköistä, että juuri ja vain Suo­mi onnis­tu näitä talouden epä­tas­apain­otilo­ja hyödyntämään.

  9. Mielestäni on törkeää, että jär­jestelmässämme ei ole eläkekattoa.

    Eläkekat­to läh­es väistämät­tä johtaa myös eläke­mak­sukat­toon. Se yhtälö ei toi­mi, jos­sa eläke­mak­su menee suo­raan ver­ran­nol­lise­na palkkaan mut­ta eläk­keel­lä on kat­to. Ei ainakaan siinä tilanteessa, jos­sa kat­to laite­taan millekään yhteiskun­nan talouden kannal­ta merk­i­tyk­sel­liselle korkeudelle.

    Eläke­mak­su voisi hyvin olla mak­simis­saan vain tietyn suu­ru­inen, ja sil­lä sit­ten rahoitet­taisi­in jokin min­imieläke. Tämä kuitenkin osin johtaisi rahas­toivaan jär­jeste­lyyn, jos­sa rahas­toin­ti tehtäisi­in yksi­ty­istä kaut­ta — hyvine ja huonoine puo­li­neen. Huip­pu­jo­hta­jien tuuril­la saatu­ja älyt­tömän suuria eläkkeitä se ei pois­taisi. Siir­tymä­vai­he voisi olla vähän han­kala, kun uusil­la pienem­mil­lä mak­suil­la pitäisi rahoit­taa van­ho­ja eläkkeitä.

    Jos halu­taan eläkekat­toa, voisi olla hyvä ker­toa vähän enem­mänkin sys­teemistä, asial­la kun saat­taa olla mie­lenki­in­toisia sivuvaikutuksia.

  10. Josko tämä oli pudon­nut erheestä tahi virheestä, nii­in lähetän
    uudelleen ‑jos sopii ? Ja asiaa:

    Henken­sä pitimik­si kaik­ki per­heen­jäsenet ja siis per­heet pon­nis­te­liv­at kon­ste­ja hok­sat­en ja taito­jaan jus­teer­at­en. Työ­nan­ta­ja ei voin­ut viita­ta tietä kassalle,vaan hän vas­tasi työn­tek­i­jän­sä hen­gen ja ruumiin
    ihmis­ar­voi­sista edel­ly­tyk­sistä ‑hau­dan
    poh­jalle saak­ka. Näin oli­vat mar­jat läpi vuo­sisato­jen ennen 1800-luvul­la alka­nut­ta elinkeino“vapautta” (sää­ty­jen lakkau­tus­ta), eli hui­jaamisen rohmuamisen ja petkut­tamisen kun­ni­aanko­ho­tus ajan­jak­soa, jota yhä elämme ‑kitu­u­tamme mielet tyhjinä. 

    Tuoreem­paa ohjel­ma­julis­tus­ta arvokkaam­man puoles­ta on Isän­maal­lisen Kansan­li­ik­keen suun­tauk­sis­sa ja van­hasuo­ma­laisen puolueen sosi­aalisen vas­tu­un vaa­timuk­sis­sa ‑aika jämp­tisti 100 vuot­ta taak­sepäin. Se Paasikivi oli muuten nuore­na miehenä näitä rah­vaan oikeuk­sien vaatijoita. 

    Nyt ihan tuoreesti
    viimeisiä työ­suhde­turvia ja pienyritysten
    suo­jia iso­ja monikansal­lisia vas­taan vaa­di­taan pois Italiasta.Berlusconi ‑kunn­ian ja ihmiskurin mies, pakotettiin
    sivu­un. Mut­ta ei Italia vau­raut­taan pois anna eikä ihmisiään pro­le­tarisoi. Voiton maksimoinnin
    paho­laiskir­jat jouta­vat rovi­o­lle ja MBA
    nar­sis­tit jouta­vat savudesinfioitaviksi.

    Tämä nykyi­nen Ilmari tel Var­ma onkin
    var­jopankki­mail­maa. Siel­lä mm. Yri­tys­val­taa­ja ottaa väliaikaislainan,ostaa Mehiläisen tai osas­ton HYKS:iä,siirtää velan ostoko­hteelle. Investoin­tipankki­iri Wahlroos pienii lainan palasik­si ja myy ne korkosaamisi­neen Ilmar­ille. Se mak­saa mieluusti,bondi on osaket­ta vakaampi. Lisäk­si se 0,1 milj. euron
    palasi­na on hel­posti myytävis­sä vaik­ka eläke­suori­tusten kuukausi­mak­sui­hin. Ihan kivaa sosi­aalipoli­ti­ikkaa tai ‑taitoa/taidetta.

    Eläke­laitosten rahas­tot Suomes­sakin ovat jo use­aan ker­taan olleet lisäämässä saamisi­aan Mehiläiseltä/Terveystalolta/Esperiltä jne kun fir­maa on myy­ty sijoit­ta­jaryh­mältä seu­raavalle nou­sevin velkavivutuksin. 

    Organ­isoi­jali­ikemiehet ovat kuo­hi­neet voit­to­ja laarei­hin­sa ja lisän­neet aktivi­it­te­jaan. Eikä mis­sään asi­as­ta puhuta, ei kuiska­ta. Ilmari­nen saa sna­dia korkoa tältä sairas-raihnas-yritykseltä,jonka nimi on jotain hert­taista ja omis­ta­jaryh­mä toisen­sa perään pois­tuu yhä velkaisem­mas­ta pesästä uusine miljooni­neen. Laki­asi­ain­toimis­tot jot­ka näitä raas­tu­vis­sa päte­viä papere­i­ta laa­ti­vat, rohkai­se­vat uusia
    sijoi­tuskier­roksia sanoen suo­ma­lais­ten rakas­ta­van vero­ja sosi­aali­palvelu­jen ja hyv­in­voin­ti­val­tion ylläpitämiseen. Joka ylläpi­to alkaa olla vain lavaste, jon­ka takana röyhkeät ja etevät täyt­tävät tasku­jaan. Ja kun­ni­aakin satelee.

    Tar­ja Halo­nen palk­it­si Suomen Lei­jo­nan Komen­ta­janauhoil­la 2008 Björn Savenin joka Ruot­sista käsin Indus­tri Kap­i­tal sijoit­ta­jaryh­mänä, osti Mehiläisen ja MedOne lääkäriy­htiöt (ja Tradekan eli Siwat/Valintatalot) Varman
    ja sijoi­tus­ra­has­to­jen lainoittamana. 

    Niistä eläkkeistä ? Lope­ta oitis työnteko,kun eläkkeitä tois­taisek­si vielä maksetaan.
    Juk­ka Sjöstedt

  11. Moro Osmo!

    On ole­mas­sa siivoo­jia, autoasen­ta­jia, insinööre­jä yms. ammat­te­ja sit­ten on ole­mas­sa elälkeläiset jot­ka kaik­ki on sama­nar­voisia eli eläkeläisiä.

    Eli tehdään ensin vai­heessa niin että raken­netaan eläkekat­to vaik­ka 3000 euroo / kuukaudessa, ja min­imieläke 1500 euroa /kuukaudessa.

    Sit­ten toises­sa vai­heessa tehdään vain yksi eläke joka voisi olla esim. 2000 euroa / kuukaudessa tämä tietysi vain niille joil­la on yli 35 vuot­ta työelämää. Muille hie­man por­tait­tain alem­pi eläke.

    Luulen vähän että eläk­er­a­hat rupeaa riit­tämään, eikä edes tarvi nos­taa eläkeikää! 

    http://personal.inet.fi/taide/iso-peura/index.html

  12. Keinot suun­nilleen tunnetaan:

    - eläke­si­joi­tusten tuot­to­vaa­timus 6% /vuosi (keskimäärin) — huh, huh

    - maa­han­muu­ton lisäämi­nen, vähin­tään 10 000 henkeä / vuosi töi­hin ja vero­ja maksamaan

    - eläkeiän tosi­asialli­nen nos­to, mie­len­ter­veys ja selkä­vaivo­jen puolit­ta­mi­nen lisää työssäoloa 1,5 vuot­ta keskimäärin, tämän lisäk­si alaikära­ja 64 v (joka rokot­taa eläket­tä vaa­ti­mat­tomat 10% pysyvästi)

    - tyt­tömyy­den pitämi­nen asiois­sa, käytän­nössä kasvuyri­tys­ten synnyttäminen

    Kiin­nos­tavaa on, että Perus­suo­ma­laiset vatus­ta­vat näistä jok­seenkin kaikkea ja myös eläkkei­den leikkaamista. Seu­rauk­se­na on ‘kreikat’, jol­loin pitää devalvoi­da luomu­pe­runat pois eläkeläis­ten ruokavaliosta.

    Suomes­sa osa-aikatyötä tekevät _kokoaikaiset_ opiske­li­jat, joka on jok­seenkin käsit­tämätön­tä heille itselleen ja yhetiskun­nalle. Kau­pan osa-aika­hom­mi­in, myymälä­var­ti­joik­si, siivu­ouskeikoille ja ham­puri­laisia tekemään pitäisi sada ikäih­misiä — siis siinä olo­muo­dos­sa, että vero­tu­lot lisään­tyvät ja hei­dän näkökul­mas­taan tulo­ja ei leika­ta eläkkeistä/asumistuesta.

    Karua menoa. Tietysti voidaan ajatel­la, että aikuinen ihmi­nen velvote­taan huole­hti­maan ikään­tyneistä van­hyuk­sis­taan koton­aan, jos muu­ta työtä ei ole. Sub­jek­ti­ivi­nen oikeus van­hainkoti­in siis poistetaan.

    Tänä vuon­na syn­tyneen elinikäen­nuste on tyt­tö­vau­valle 100 vuotta.

  13. Erikokoiset eläk­keet tasoit­tuvat viimeistään van­hainkodis­sa tai ter­veyskeskuk­ses­sa. 2500 euroa tai 1000 euroa net­tona kuus­sa tuot­taa saman­laisen palvelun ja käyt­töön jää sen jäl­keen molem­mil­la sama sum­ma. Perikun­ta vaan hätäilee, että kun­ta vie van­huk­sen rahat. Kuten viekin. 

    Jos ei ole yksi­tyisessä hoi­dos­sa, omaisu­us kan­nat­taa huka­ta ennen van­hainko­tia, joko myy­dä omaisu­us ukko­musta­laiselle ja jakaa rahat per­il­lisille tai pistää ne muuten menemään.

    1. Jouni,
      Omaisu­ut­ta ei kan­na­ta huka­ta, sil­lä Suoöes­sa pitkäishoidon mak­sut määräy­tyvät tulo­jen, vzzneivät omaisu­u­den perusteella

  14. Poli­it­tises­sa jär­jestelmässämme akti­iviset eläkeläiset ovat esim SDP:n ja muidenkin puoluieden suurin äänestäjäryh­mä nyt ja tulevaisuudessa.

    Uudelleen­val­in­taa halu­a­va poli­itikko ei leikkaa nykyeläkeläisiltä mitään ennen kuin demen­toitu­vat liikaa äänestääk­seen suosikkejaan. 

    Työssäole­vista äänestäjistä ei kukaan puolue piit­taa. Liian pieni äänipot­ti. Onnek­si 40 vuo­den kulut­tua suuret ikälu­okat ovat enää nykyvet­eranien kaltainen muis­to men­neestä ja uud­is­tuk­sia voidaan tehdä.

    Todel­li­nen väli­in­putoa­ja ovat 1955 — 1980 syn­tyneet, jot­ka mak­sa­vat aivan kaiken.

  15. Seu­raa­va sukupolvi on vas­tu­us­sa edel­lis­ten eläke­tur­vas­ta. Tämä käy päin­sä, jos sukupol­vet ovat suun­nilleen samankokoisia.

    Tuos­sa menee pari ihan olen­naista mutkaa suo­rak­si. Sukupolvien koko vaikut­taa vain epä­suo­rasti, varsi­nainen para­metri on työssäoli­joiden ja eläkeläis­ten määrälli­nen suhde. Vaik­ka sukupolvien koko pysy­isi samana, tilanne voi muut­tua merkit­tävästikin työssä- ja eläk­keel­läoloa­jan muuttuessa.

    Lisäkysymyk­sek­si tulee eläkkei­den määräy­tymisen peruste. Jos tuot­tavu­us kas­vaa jatku­vasti, eläk­keet voivat olla run­saampia, kos­ka työssä ole­vat sukupol­vet ovat edeltäjiään tuottavampia.

    Min­ul­la olisikin ehdo­tus eläke­jär­jestelmän uusimiseksi:

    1. Eläk­keen ver­tailu­luku on eläk­keelle­jäämishetkel­lä nyky­mallin mukainen eläke, jota nos­te­taan ansio­ta­soin­dek­sil­lä vuosittain.

    2. Eläkeläisille jaet­ta­va sum­ma on vakio­pros­ent­ti palkka­sum­mas­ta. Sum­ma jyvitetään kohdan 1 ver­tailu­luku­jen mukaisesti.

    3. Alara­jana on jokin sopi­va elinkus­tan­nusin­dek­si­in sidot­tu takuueläke.

    Mak­supuolel­la sys­tee­mi olisi sama kuin nykyään. Saa­japuolel­la sys­teemin kan­nuste­vaiku­tus esimerkik­si työurien piden­tämiseen on sama kuin nykyään. Val­i­tus leika­tus­ta indek­sistä lop­puu, kos­ka palkanko­ro­tuk­set tule­vat suo­raan palkka­sum­man kaut­ta eläkeläis­ten pus­si­in. Ansio­ta­soin­deksin käyt­tämi­nen ver­tailu­lu­vus­sa taas pitää van­hem­mat sukupol­vet kyy­dis­sä mukana.

    Malli pitää eläke­pom­min kuris­sa, kos­ka siinä eletään suu säkkiä myöten. Se on sukupolvineu­traali, kos­ka siinä ei tarvitse tehdä jär­jestelmään iso­ja muu­tok­sia. Se ei myöskään tee kovin jyrkkiä muutoksia.

  16. Osmo:

    Ole­tus on, että seu­raa­vat sukupol­vet luop­u­vat omas­ta kulu­tuk­ses­taan eläkeläis­ten hyväk­si ja osta­vat sen reaaliomaisu­u­den, jota eläk­er­a­has­tois­sa on.

    Mik­si se omaisu­us pitäisi real­isoi­da? Huono­ja investoin­te­ja minus­ta, jos ne itsessään eivät tuo­ta mitään. Eivätkö ne investoin­nit ole tehty sen takia, että talous on kas­vanut sel­l­aisek­si, joka pystyy ylläpitämään ne eläkeläiset?

  17. Peri­aat­teessa Osmo on oike­as­sa, tule­vat sukupol­vet mak­sakoon mei­dän suurten ikälu­okkien eläkkeet.

    Ongel­man muo­dostaa se, että me olemme taita­mat­tomien poli­itikko­jemme (joista Osmo on suuren­moinen esimerk­ki) ja oman ahneutemme kaut­ta mitoit­ta­neet ne tule­vat eläk­keet väärin. Olemme tehneet tämän “hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan” velka­ra­hal­la, siis tulon­si­ir­rot suurem­mik­si kuin omat resurssimme riit­tivät. Julk­ista velkaa on viimeisen kol­menkymme­nen vuo­den aikana tehty sato­ja mil­jarde­ja jot­ta suuret ikälu­okat ovat saa­neet itselleen ja lap­silleen halu­a­mansa palvelut. 

    Jot­ta Osmon aja­tus olisi reilu, mei­dän pitäisi sosial­isoi­da kaik­ki suurten ikälu­okkien omaisu­us ja mak­saa julki­nen vel­ka pois, sitä ei tulisi siirtää jälkipolville. Jos siir­rämme, sil­loin tulee tin­kiä sen velka­o­su­u­den ver­ran eläkkeistämme. Taitaa olla liian vaikeaa Osmollekin hyväksyä, tois­t­en siiv­el­lä (siis niiden tule­vien mak­sajien) kun ollut muka­va elää ja tehdä vas­tu­u­ton­ta politiikkaa.

  18. Käsit­tääk­seni Suomen nykyi­nen malli on matemaat­tis­es­ti hieno, jopa niin hieno, ettei sitä oikeasti ymmärtäviä ihmisiä ole kovin mon­taa. Sen heikkous on tilapäisek­si tarkoitet­tu­jen rahas­to­jen tuo­ma val­ta. Siitä ei halu­ta luopua.

  19. Tule­vaisu­udessa eläk­keet riit­tävät yhä huonom­min kaik­keen, ja tämä kan­nat­taa muis­taa kun eri­laisia malle­ja hahmotellaan.

    Eläkkei­den reaal­i­ta­son alen­tu­mi­nen johtuu siitä, että kun työvoimaa pois­tuu, niin tuot­tei­ta ja palvelui­ta on yhä vähem­män, ja kysyn­nän ja tar­jon­nan lain takia hin­nat nou­se­vat. Lisäk­si öljyn hin­nan nousu tulee lev­iämään kaikki­in tuot­teisi­in kunnes sähköau­tot ovat massatuotannossa.

  20. Oli jär­jestelmä mikä tahansa, niin eläk­keet ja van­hus­ten hoito mak­se­taan aina työssäole­vien työn tulok­ses­ta. Tämän takia eläkkei­den taso ja pitu­us pitäisi pitää kohtu­ullisi­na. Nykyisel­lään tämä kyl­lä sit­ten kor­vataan ruhti­naal­isi­na per­in­töinä, kos­ka eläkeläis­ten ei tarvitse käyt­tää omaisu­ut­taan elämiseen­sä ja hoitoonsa.
    Noil­la perin­nöil­lä sit­ten kuusikymp­pis­inä ei liene enää sen suurem­paa merk­i­tys­tä jäl­keen tule­valle polvelle. Mielestäni olisi parem­pi, että tuo­ta omaisu­ut­ta käytet­täisi­in myös sen omis­ta­jan hyväk­si. Samoin minus­ta eläkeläisel­läkin pitäisi olla mah­dol­lista kohot­taa elin­ta­soaan esim. osa-aikaisel­la työn­te­ol­la. Se paran­taisi samal­la myös hei­dän elämänlaatuaan.

  21. Työeläke­mak­sut vuon­na 1980 oli noin 13 % palkasta
    Työeläke­mak­sut vuon­na 1990 oli noin 15%
    Työeläke­mak­sut vuon­na 2010 oli 22%
    Työeläke­mak­sut vuon­na 2012 on 22.5%

    Suuret ikälu­okat ovat porskut­ta­neet työu­ransa pie­nil­lä eläke­mak­suil­la, Me nuorem­mat saamme mak­saa vielä kovem­pi eläke­mak­su­ja että Osmo saa muka­vat eläkepäivät. Ei mikään ihme että suuret ikälu­okat eivät suos­tu edes keskustele­maan eläke­jär­jestelmän oikeudenmukaistamisesta.

    Suo­ras­taan itket­tää Jutan tois­tele­ma “oikeu­den­mukaisu­us”, kun nimeno­maan SDP on ollut torp­paa­mas­sa eläkeiän nos­toa nyt kun se vielä kos­ket­taisi edes jotenkin suuria ikälu­okkia. Tosin SDP;n kan­nat­ta­jat taita­vat olla juurikin kyseistä ikälu­okkaa… “Oikeu­den­mukaisu­ut­ta meille, ei nuorille” ?

  22. Eläkeläis­ten eltelä­muut­toon liityen.Valitettavasti ajat­telul­taan kesken­eräi­nen! Suuri osa eläk­keelle siir­tyvistä ja siel­lä ole­vista ei taloudellses­ti pysty mil­lään setelil­lä pois­tu­maan suomes­ta. Tämän estää suo­raan vero­tus jol­la per­itään pien­estäkin eläk­keestä kohtu­u­ton lähdevero.Miksi asi­aan ei ole puu­tut­tu. useis­sa mais­sa vero­muo­toa eläkkeistä ei ole jon­ka joh­dos­ta myös vapaa liikku­mi­nen esim.EU alueel­la on mahdollista.Onko tämä joku ran­gais­tus­muo­to pois­muut­tamisen estämisek­si vai pelkkää perikansal­lista kateutta?

  23. Heik­ki:

    Lisäk­si öljyn hin­nan nousu tulee lev­iämään kaikki­in tuotteisiin

    Kehi­tyspes­simistit jak­sa­vat saar­na­ta öljyn hin­nan nousun tuhoisu­ut­ta taloudelle. Kohutun Peak-Oilin vaiku­tus on paljon vähäisem­pi mon­es­takin syystä:

    - Kansan­talouk­sien öljy­in­ten­si­ivisyys on laskenut tasaista tah­tia 1970-luvul­ta alka­en ja lasku jatkuu. BKT-miljoo­nan vaa­ti­ma öljymäärä on laskenut vuodes­ta 1980 vuo­teen 2008 alle neljännekseen

    - Kon­ven­tion­aalisen raakaöljyn hin­nan nousu tekee kan­nat­taviksi val­ta­vat määrät uusia öljy­varo­ja (öljy­hiek­ka, öljyliuske) jat­ka vielä bonuk­se­na sijait­se­vat poli­it­tis­es­ti vakaam­mil­la alueil­la (esim Kanada)

    - öljyn hin­nan nousu tekee vai­h­toe­htoi­sista keinoista tuot­taa liiken­nepolt­toainei­ta kan­nat­tavia (CTL, GTL, BTL)

  24. Keskustelu vero­tuk­sen keven­tämis­es­tä saa uuden ulot­tuvu­u­den, kun muis­te­taan eloke­tur­va­mak­sun korotuspaine.

    Suurten ikälu­okkien eläköi­tymi­nen ostaa eläke­tur­va­mak­sua luokkaa 4 %. 2008 talouskri­isi lisäsi nos­topainet­ta 0,5 pros­ent­tia, luul­tavasti eurokri­isin laineet sijoit­tuvat alle pros­entin kokoluokkaan.

    Vajaas­sa vuosikymme­nessä palka­nsaa­jan eläke­tur­van­mak­sua on nos­tet­ta­va noin 5 %, mielum­min alka­en heti. Osa kor­tuk­ses­ta tulee suo­raan työn­tek­i­jälle, lop­ut työ­nan­ta­jalle palkan sivukustanuukseksi.

    Eläkemk­su­jen nousu ainakin estää palkkat­u­lo­jen vero­tuk­sen kiristämistä jatkossa.

  25. 1) Me mak­samme työu­ral­lamme keskimäärin paljon suurem­pia eläke­mak­su­ja palka­s­tamme kuin van­hem­mat ikäluokat 

    Tästä Eläke­tur­vakeskuk­sen kuvas­ta näkyy main­iosti, miten palka­s­ta mak­set­ta­vat eläke­mak­sut ovat nousseet. Vuon­na 1965 duunin aloit­tanut suuri-ikälu­okkalainen mak­soi alku­un vain 5 % eläke­mak­sua. Nykyään men­nään 22 % kieppeil­lä ja pelkkää nousua on luvassa.

    http://62.236.128.117/Binary.aspx?Item=59971

  26. Solowin mallis­sa kaikel­la pääo­ma­l­la tms. on sama pois­tu­misnopeus eli nopeus, jol­la se hap­pa­nee ja sama tuot­to. Mallia voi vähän paran­nel­la niin, että on eri nopeudel­la hap­penevaa pääo­maa, joil­la on eri­lainen rajatuot­tavu­us. Hitaasti hap­pane­va ei tuo­ta niin paljoa, mut­ta säi­lyy pidem­pään käyt­tökelpoise­na. Mallista saisi var­maan mur­jot­tua jonkun ehdon sille, mitä pitäisi tehdä, jos seu­raa­va sukupolvi on pienem­pi kuin edelli­nen, esimerkik­si pitäisikö säästää enem­män ja mihin se pitäisi investoida. 

    Esimerkik­si kiv­i­talot eivät mene pahak­si; jos eläköi­tyvä sukupolvi olisi rak­en­tunut enem­män kiv­i­talo­ja (suurten ikälu­okkien kohdal­la se ei ole enää mah­dol­lista), niin seu­raa­va sukupolvi voisi asua niis­sä ja käyt­tää vas­taa­vat resurssit van­huk­sien hoitoon tms. Nyt sen­si­jaan on investoitu ehkä liikaa paperikoneisi­in (myy­ty, arvot­to­mia), jäähallei­hin, moot­toritei­hin (kulu­vat) jne, joil­la seu­raa­va sukupolvi ei tee mitään, eikä saa niistä mitään jaet­tavaa aikaiseksi.

  27. Rahaa ei voi siirtää sukupolvelta toiselle kansan­talouden mit­takaavas­sa. Suvun sisäl­lä tietysti voi, mut­ta se on eri asia. Seu­raa­va sukupolvi joutuu joka tapauk­ses­sa oma­l­la työl­lään tuot­ta­maan ne tavarat ja palve­lut, joi­ta kas­va­va eläkeläis­määrä tarvit­see, eikä tätä paper­i­lap­pu­ja varas­toimal­la voi muuk­si muuttaa 

    En ole tästä samaa mieltä. Rahan tai san­o­taan parem­minkin reaalisen tuotan­non voi käyt­tää nyt joko tuot­ta­maan kulu­tus­tavaroi­ta ja ‑palvelui­ta tai sit­ten sen voi investoi­da uuteen tuotan­toon, väestön koulut­tamiseen tai teknolo­gian kehi­tyk­seen. Tämä jälkim­mäi­nen on kyl­lä kulu­tuk­sen siirtämistä tule­vaisu­u­teen. Siinä tin­gitään kulu­tuk­ses­ta nyt, jot­ta tule­vaisu­udessa voisi samoil­la resurs­seil­la (työ, raa­ka-aineet, ener­gia, jne.) tuot­taa enem­män hyvinvointia. 

    Se toimii selvästikin yksilön kohdal­la, enkä näe mitään syytä, mik­sei se toimisi myös val­tion tai koko maail­man mit­takaavas­sa. Onhan täysin selvää, että mei­dän nyky­tuotan­tomme on huo­mat­tavasti tehokkaam­paa kuin mitä se oli kivikaudel­la ja tämä on pitkälti sen ansio­ta, että meitä edeltävät ihmiset ovat kehit­täneet tiedet­tä, tehneet keksin­töjä, rak­en­ta­neet infra­struk­tu­uria ja tuotan­to­laitok­sia, joi­ta me sit­ten voimme tuotan­nos­samme hyödyntää.

  28. Ris­to:

    Kat­to eläkkeis­sä ilman vas­taavaa kat­toa eläke­mak­su­is­sa olisi vain eläke­jär­jestelmän kaa­pu­un puet­tu lisäpro­gres­sio vero­tuk­ses­sa. Vaik­ka en ottaisikaan kan­taa, että suu­rit­u­lois­t­en vero­tuk­sen kiristys olisi ehdot­tomasti väärin, en siltikään pysty­isi ymmärtäisi, mik­si se pitäisi tehdä jälleen uudel­la instumentilla.

    Se olisi “epäreilu” lisäpro­gres­sio siinä tapauk­ses­sa, että jär­jestelmä olisi kokon­aan rahastoiva. 

    Nyt kuitenkin suuret ikälu­okat ovat “ansain­neet” kohtu­ullisen pie­nil­lä eläke­mak­suil­la katot­toman eläk­keen. Taas seu­raa­va sukupolvi joutuu mak­samaan suuria eläke­mak­su­ja joil­la kate­taan ylisu­uret eläkkeet. 

    Fak­ta on se, että tapah­tuu jom­pi kumpi näistä, kos­ka jär­jestelmä ei muuten kestä:

    1. Inflaa­tio syö suuret eläkkeet
    2. Eläkkeille laite­taan eläkekatto

    Epäilen ensim­mäistä, kos­ka kukaan poli­itikko ei uskalla leika­ta suo­raan eläkkeitä…

  29. ennen vaale­ja otit itsekin puheek­si että jostain saata­va lisää verotuloja/säästöjä,niin tässä yksi ehdotus.

    sanoit että asun­to­lain­o­jen korkovähennystä(oma asun­to) olisi hyvä asteit­tain pienen­tää kohti nol­la vähennystä.

    mitä jos aloite­taan siitä että sijoi­tusasun­non osta­ja ei saa korkovähen­nys­tä ollenkaan.

    nyt on se (hullunkurinen)tilanne että jos ostaa velak­si sijoitusvuokra-asunnon,niin verot­ta­ja hyväksyy 100%:sti lainan korot vähennykseksi,eli käytän­nössä vuokralainen mak­saa asun­non vuokrallaan.(yksinkertaistaen)

    kun taas omas­sa asun­nos­sa asu­va ei saa vähen­tää kuin 29% velan koroista.

  30. Min­ul­la on käsi­tys, että eduskun­ta voi säätää lake­ja. joil­la asia voidaan muut­taa mihin mil­loinkin halu­taan. kun­han perus­tus­lakia kun­nioite­taan tahi sitä muute­taan. mut­tei kai takau­tu­vasti. Sekin tiet­ty mahdollista.
    Nuoriso näyt­tä itkevän eläkkeistä ja valit­ta­van, että saa­va poruk­ka on mak­sanut niistä liian vähän. Luuleeko poruk­ka, että aikanaan päät­täjät tarkoituk­sel­lis­es­ti määrä­sivät pros­en­tit pienek­si tietäen ongel­man nyt?? Eiköhän sil­loin uskot­tu sil­lois­t­en luku­jen riittävän?
    Nykyi­nen poruk­ka (siis ne “mak­sa­jat”) tulee var­maan saa­maan sika­van­hem­mil­taan keskimäärin aika kohtu­ulliset perin­nöt, joil­la var­maan pyx­tyvät ehkä lieven­tämään tuskaansa isoista eläkemaksuista.
    Eihän näin kaikil­la, mut­ta kos­ka kaik­ki olisi kaikille sama? Itkevätkö nyt ne, jot­ka ovat ensim­mäiset suvus­saan päässeet “kun­non” hommiin?

    1. MIVa
      Kyl­lä ne sää­tivät pros­en­tit tahal­laan liian pieniksi. Ne säädet­ti­in anta­maan 40 pros­entin eläke suh­teessa lop­pu­palkkaan, Yhdessä yössä tuo muutet­ti­in 60 pros­en­tik­si eikä mak­su­ja muutet­tu 1,5‑kertaisiksi. Tämä muu­tos tehti­in takau­tu­vasti, joten takau­tu­vat muu­tok­set ovat siis mahdollisia.

  31. Tiedemies:“Esimerkiksi kiv­i­talot eivät mene pahak­si; jos eläköi­tyvä sukupolvi olisi rak­en­tunut enem­män kiv­i­talo­ja (suurten ikälu­okkien kohdal­la se ei ole enää mah­dol­lista), niin seu­raa­va sukupolvi voisi asua niis­sä ja käyt­tää vas­taa­vat resurssit van­huk­sien hoitoon tms. ”

    Tiedemies voisi käy­dä kat­so­mas­sa 1930-luvul­la, 1940-luvul­la, 1950-luvul­la, 1960-luvul­la raken­net­tu­ja kiv­i­talo­ja, kun niitä remon­toidaan. Van­hois­sa kiv­i­talois­sa ei ole muu­ta kun­nol­lista kuin kan­ta­vat rak­en­teet — joiden osu­us raken­nuskus­tan­nuk­sista on luokkaa 10–20%. Kaik­ki muu pitää sään­nöl­lisin väli­a­join kor­ja­ta ja uusia. Ja kun van­ha pitää myös purkaa, van­ho­jen raken­nusten kun­nos­s­api­to mak­saa pidem­män päälle paljon enem­män kuin niiden rak­en­t­a­mi­nen. Suu­ru­us­lu­okat ovat raken­nuk­sen keskimääräisen elinkaaren aikana jotain sel­l­aista kuin rak­en­t­a­mi­nen 1, kun­nos­s­api­to tms. 10, raken­nuk­sen sisäl­lä tapah­tu­va toim­inta 100. Eli infra­struk­tu­uri, vaik­ka olisi kallista, on lop­pu­jen lopuk­si hyvin pieni asia taloudessa — se, mitä ihmiset tekevät, on tärkeää. Eli sikäli Osmon alus­tus oli aivan oike­as­sa. Se, että Suomen armei­ja käyt­ti Talvi­so­dan aikuisia säi­lykkeitä ja vaat­tei­ta 50 seu­raavaa vuot­ta on toki esimerk­ki siitä, että voidaan varas­toi­da hyödykkeitä, mut­ta ehkä ei ole sovel­let­tavis­sa maail­maan yleisemmin.

  32. Kan­natan eläkekat­toa ja sen mukanaan tuo­maa eläke­mak­su­jen kat­toa. Se vähen­tää yhteiskun­nan jär­jestelmien kaut­ta tehot­tomasti kulke­vaa rahaa, mikä on hyvä asia. 🙂 Tot­ta kai siir­tymä­vai­he on ongel­malli­nen, mut­ta niin se oli nykyjär­jestelmäänkin siirryttäessä.

    Kat­to tai ei, niin val­tion työ­suh­teessa ole­vat häviävät oleel­lis­es­ti mui­hin ver­rat­tuna. En ymmär­rä, mik­si val­tion eläket­tä naut­ti­va joutuu mak­samaan veron­sa Suomeen, vaik­ka asuu muual­la EU:ssa? Vero­tu­soikeu­den siir­tymi­nen vähitellen EU:lle ei ole ainakaan huono asia tältäkään kannal­ta suomalaisille. 😉

    1. Tuo val­tion eläkkei­den ja työeläkkei­den eri­lainen kohtelu johtuu juristeista.
      Juristien mukaan työeläk­keet (ne pakol­liset siis) ovat yksi­ty­isiä eläkkeitä, joi­ta pitää ver­ra­ta henkilöko­htaiseen säästämiseen, kun taas val­tion eläk­keet ovat val­tion eläkkeitä, joi­ta muual­la melkein kaik­ki eläk­keet ovat, luku­un otta­mat­ta henkilöko­htaisia lisäeläkkeitä.

  33. uusi kas­vo tääl­lä: “nyt on se (hul­lunkuri­nen) tilanne että jos ostaa velak­si sijoitusvuokra-asunnon,niin verot­ta­ja hyväksyy 100%:sti lainan korot vähen­nyk­sek­si, eli käytän­nössä vuokralainen mak­saa asun­non vuokrallaan.(yksinkertaistaen)”

    Ei pitäisi yksinker­tais­taa liikaa — tämä pätee vain, jos asun­non­vuokraus kat­so­taan elinkeino­toimin­naksi — vuokrat­tavia asun­to­ja on olta­va enem­män kuin yksi.

  34. Ruot­sis­sa tehti­in joku eläkeu­ud­is­tus 2000-luvun ensi vuosi­na. Oliko­han se niin, että jälkipol­vet takaa­vat eläk­keen vain noin 3000 euroon asti ja sen ylimenevä osu­us on eläkeläisen omaa riskiä eli sijoi­tus­po­h­jainen. Pidän tästä ajat­telus­ta — siinä nuorem­paa polvea ei laite­ta kan­ta­maan super­eläkkeistä riskiä, vaan ris­ki on eläkeläisel­lä. Toimisiko Suomessa?
    Mihin muuten perus­tuu se perus­tus­lain mukainen seli­tys, että tehtyjä eläkepäätök­siä ei voi muut­taa? Omaisu­u­den suo­ja se ei voi olla, kos­ka eläke ei meil­lä perus­tu säästöi­hin kuten Sak­sas­sa, vaan sovit­tui­hin sään­töi­hin. Etuuk­sia luulisi voivan muuttaa?

  35. Osmo Soin­in­vaara:
    uusi kasvo
    Nyt meno jotain vähän pieleen.

    kävin pankissa kysymässä ja varmistin verottajalta:
    jos otan lainan ja ostan sijoi­tusasun­non niin pääpi­irteis­sään asi­at menee näin:

    vuokra on pääo­mat­u­loa jos­ta verot­ta­ja hyväksyy vähen­nyk­sek­si pääo­ma lainan korot ‚siis kaikki.ilman omavastuuta.

    käytän­nössä 120 000euron lainas­ta n.650e/kk vuokral­la joudun itse lait­ta­maan net­tora­haa n.120–200e/kk ja vuokralainen mak­saa loput.

    otet­tu huomioon vastik­keet jne.

    ja vähen­nyk­si­in saa lait­taa lisäk­si käyn­nit yhtiökokouksissa(omalla autolla),remonttitarvikkeet jne.
    ‑ilman omavastuuta

    suuri yllä­tys oli itsellekin kun asia selvisi.
    suomes­sa on asi­at hyvin kun tähänkin on varaa.…siis tuo­hon verovähennykseen

  36. Osmo Soin­in­vaara:
    uusi kasvo
    Nyt meno jotain vähän pieleen.

    -mitä laskel­mas­sa meni pieleen?
    asi­at varmis­tet­tu verot­ta­jal­ta ja pankista.

  37. uusi kas­vo tääl­lä: erot­ta­ja hyväksyy 100%:sti lainan korot vähennykseksi,eli käytän­nössä vuokralainen mak­saa asun­non vuokrallaan.(yksinkertaistaen)

    kun taas omas­sa asun­nos­sa asu­va ei saa vähen­tää kuin 29% velan koroista.

    Nyt sotket keskenään kak­si asi­aa. Kuin­ka suuren osan koros­ta hyväksytään vähen­net­täväk­si TULOSTA ja kuin­ka suuri on vähen­nyspros­ent­ti VEROSTA. Oman asun­ton­sa koroista vähen­nyskelvol­lista on yhä100 %. Vähen­nys on sen suu­ru­inen kuin olisi tulovero tuon suu­ruis­es­ta pääomatulosta.

    Vuokranan­ta­jal­la asia on täs­mälleen samal­la taval­la. Jos hänel­lä on korkomeno­ja 500 euroa kuus­sa ja vuokrat­u­loa yhtiö­vastik­keen vähen­tämisen jäl­keen 600 euroa, tuo 500 euroa vähen­netään 600 eurosta, ja verotet­tavaa voit­toa (pääo­mat­u­loa) jää sata euroa. 

    Omas­sa asun­nos­saan asu­van osalta menet­te­ly eroaa vain siinä, että omas­ta asun­nos­ta saa tehdä tuon tulon­hank­in­tavähen­nyk­sen vaik­ka asun­to­tu­lo ei ole verotet­tavaa. Niin­pä omis­tusasum­ista suosi­taan aivan räikeästi vuokral­la asumiseen nähden.

  38. öljyn hin­nan nousu tekee vai­h­toe­htoi­sista keinoista tuot­taa liiken­nepolt­toainei­ta kannattavia

    Öljyä käytetään hyvin paljon muuhunkin nimeno­maan hyvin keskeiseen asiaan.

  39. uusi kas­vo tääl­lä:
    mitä jos aloite­taan siitä että sijoi­tusasun­non osta­ja ei saa korkovähen­nys­tä ollenkaan. 

    Onko ajatuk­se­na tosi­aankin sel­l­ainen, ettei kukaan käyt­täisi lainaa sijoi­tusasun­toon vaan ain­oas­taan ne raharikkaat, joil­la riit­tää pätäkkää, saisi­vat pitää vuokra-asuntoja? 

    Ain­oas­taan hin­tasään­nöstele­lyl­lä (btw mon­en vasem­mis­to­laisen lem­pikeino nro 1) tai pom­mit­ta­mal­la saataisi­in vuokra-asun­to­jen määrä alas yhtä tehokkaasti. 

    Koko aja­tuskin on täysin jär­jetön ja mielestäni ker­too lähin­nä siitä, ettei ajatuk­sen esit­täjä ole oikein ymmärtänyt verovähen­nys­ten tarkoitusta.

  40. Ja kos­ka Osmon totea­mus omis­tusasun­non tukemis­es­ta ei kuitenkaan mene per­ille, niin tässä siitä numeroita…

    Olete­taan, että asun­to mak­saa 200 000 euroa, korko on 3 % ja asun­non ylläpi­toku­lut 300 e/kk.

    Täl­löin asun­non kokon­aiskuukausikus­tan­nuk­set ovat 800 e/kk. Sekä asukas että vuokranan­ta­ja saa­vat korot vähen­net­tyä verois­sa (28 %), joten net­tomak­set­tavaa jää 660 e/kk. Lyhen­nyk­sethän eivät ole kuluja!

    Tässä vai­heessa kumpikin on tasan samal­la viival­la. Mut­ta vuokranan­ta­ja tarvit­see oman vaivan­näkön­sä ynnä mon­en­lais­ten muiden asioiden kat­tamisek­si rahaa. Niin­pä hän lait­taa hin­ta­lap­pu­un 900 e/kk, jol­loin voit­to­ja jää vähen­nyskelpois­t­en erien jäl­keen 240 e/kk.

    Ja tässä tulee se ero omis­tusasumisen ja vuokra-asumisen välil­lä. Vuokraisän­tä mak­saa yo. voitos­ta 28 % veroa (siis noin 70 e/kk), jota omis­tusasumisen kohdal­la ei mak­se­ta. Tämä on se lasken­nal­lisen asun­to­tu­lon puut­tu­va vero.

    Toinen — ja usein paljon merkit­tävämpi — veroero on asun­non myyn­tivoiton käsit­te­ly. Vuokra-asun­nos­sa myyn­tivoitos­ta mak­se­taan vero, omis­tusasun­nos­sa pääosin ei. Tämäkin tekee omis­tusasun­nos­ta vuokra-asum­ista edullisem­paa vero­tuk­sel­li­sista syistä.

    Joten fiskaalis­es­ti todel­la on niin, että vuokra-asum­i­nen on verote­tumpaa kuin omis­tusasum­i­nen. Mut­ta sit­ten onkin jo vaikeampi vas­ta­ta siihen kysymyk­seen, miten asia korjataan. 

    Asun­to­lain­o­jen korko­jen verovähen­nysoikeu­den pois­to suo­sisi vuokra-asun­to­ja. Tässä esimerkissä ero vuokra-asun­non hyväk­si olisi 70 euroa kuus­sa. Ilmiö ei kuitenkaan olisi sym­metri­nen, kos­ka se sat­tuisi vain asuntovelallisiin.

    Vuokra-asun­to­jen luovu­tusvoiton verot­tamisen pois­t­a­mi­nen taas lait­taisi vuokra-asun­not eri­ar­voiseen ase­maan mui­hin sijoituk­si­in nähden.

    Olisi kon­sep­tu­aalis­es­ti hel­poin­ta verot­taa asum­is­tu­loa, mut­ta siinä tulee vas­taan kak­si ongel­maa. Ensim­mäi­nen on käytän­nön ongel­ma asum­is­tu­lon määrit­telyssä, kos­ka vuokra-asun­noista tule­va näin las­ket­tu voit­to vai­htelee erit­täin paljon markki­noiden mukaan. Välil­lä vuokra-asun­to­ja on tar­jol­la negati­ivisil­la voitoil­la. Pitäisikö täl­löin hyvit­tää rahaa omistusasujille?

    Ja toinen ongel­ma on se, että oikeas­t­aan omis­tusasu­ja jät­tää vero­ja mak­samat­ta työstä, jon­ka tekee itse. Jos kor­jaan fil­lar­i­ni itse, en myöskään sil­loin mak­sa veroa. Tässä piilee myös perusero omis­tus- ja vuokra-asun­non kus­tan­nusten välil­lä; jos omis­tan asun­toni, kan­nan riski­ni itse ja hoidan pul­mati­lanteet itse.

    Lop­ul­ta vas­taan tulee vielä se pul­ma, että jos vuokra-asumis­es­ta tehdään omis­tusasum­ista edullisem­paa, Hele­na omis­taa Helinän asun­non vuokraa sen Helinälle omakus­tan­nush­in­taan. Helinä puolestaan omis­taa Hele­nan asun­non ja vuokraa sen Hele­nalle omakustannushintaan…

  41. Fak­ta on se, että tapah­tuu jom­pi kumpi näistä, kos­ka jär­jestelmä ei muuten kestä:
    1. Inflaa­tio syö suuret eläkkeet
    2. Eläkkeille laite­taan eläkekatto
    Epäilen ensim­mäistä, kos­ka kukaan poli­itikko ei uskalla leika­ta suo­raan eläkkeitä…

    Kohdan 1 vari­ant­ti on sopi­va indek­si. Tämä leikat­tu on vain alku­soit­toa. Eiköhän sitä jatke­ta van­haan tapaan; jär­jestelmää heiken­netään tasaisin välein ja indek­seil­lä hoide­taan jo eläk­keel­lä ole­vien eläket­tä alaspäin.

    Koh­ta 2 kaatuu raha­pu­laan. Jos nyt sovi­taan, että laite­taan eläkeleikkuri vaikka­pa 3000 euron tule­vi­in eläkkeisi­in, niin se säästää rahaa joskus tule­vaisu­udessa. Mut­ta tämän mukanaan tuo­ma mak­sukat­to hävit­tää tulo­ja jo nyt.

    Ja kun vielä on niin, että tuo 3000 euron eläke vaatii nykysys­teemil­lä (siis suurten ikälu­okkien jälkeisel­lä) noin 6000 euron kuukausi­palkkaa uran lop­pupuolel­la, niin se ei mon­elta leikkaa.

    Mik­sikö se mak­suleikkuri? Jos halu­taan oikeasti eläke­sum­mi­in vaikut­ta­va leikkuri, se pitää lait­taa keski­t­u­loisille. Esimerkik­si 2000 euron eläkekat­to. Tuo taas tuo leikkurin piiri­in niin ison osan kansas­ta, että sen kokolu­okan pro­gres­sion kiristys (jos ei leika­ta mak­su­ja) ei onnistu.

    Järkev­in­tä olisi sitoa eläkkei­den kehi­tys eläke­mak­su­jen kehi­tyk­seen (palkka­sum­man kehi­tyk­seen) ja rahas­toidul­ta osaltaan rahas­to­jen tuot­toon. Järkevä ei kuitenkaan yleen­sä ole sama kuin poli­it­tis­es­ti realistinen.

  42. Hyvä keskustelu­navaus Osmolta. 

    Aihep­i­iri­in liit­tyen välil­lä kum­mas­tut­taa eläkekeskustelus­sa esitet­ty: jo eläk­keel­lä ole­vien eläkkeitä suo­jaa kuulem­ma peru­soikeusta­soinen omaisu­u­den suoja? 

    Minus­ta on melkoista omaisu­u­den suo­jan anal­o­gista venyt­tämistä, jos lupaus siitä, että tulevil­la sukupolvil­la tulee riit­tämään kykyä, halua ja mah­dol­lisuuk­sia mak­saa jo eläk­keel­lä ole­vien nykyisen tasoiset eläk­keet, on perus­tus­lail­lista omaisu­u­den suo­jaa naut­ti­va seik­ka. Ja tämä tilanteessa, jos­sa nuorem­mil­ta sukupolvil­ta itseltään on jo käytän­nössä leikat­tu oma eläke­tur­va elinaikakertoimella. 

    Tähän tule­vien eläkkei­den riit­tämät­tömyy­teen toki mm. ps-tilien julki­nen rum­mu­tus perus­tunee. Yritetään saa­da ihmiset itse säästämään eläk­keen­sä, kos­ka tule­va eläke ei tule mah­dol­lis­ta­maan toimeen­tu­loa. Eri­tyisen has­sua on muuten se, että omaisu­u­den suo­ja on näi­den ps-sopimuk­sien kohdal­la jok­seenkin tun­tem­aton. Lain­säätäjä voi lak­isääteistä eläkeikää tai pääo­mat­ulovero­pros­ent­tia korot­ta­mal­la käytän­nössä sosial­isoi­da vaik­ka kaik­ki ps-säästöt omaan käyt­töön­sä vain lakia muut­ta­mal­la. Uudel­la lail­la on takau­tu­va vaiku­tus tehty­i­hin sopimuk­si­in eikä epäedulli­nen lain­muu­tos ole ps-tilisopimuk­sen purkuperuste. 

    Aika velikul­tia ne perus­tus­laki­valiokun­nan pap­at. Omaisu­u­den suo­ja on niin kovin tulkin­nan­varainen asia näköjään — mil­loin se on voimas­sa ja mil­loin taas ei.

  43. Viherinssi: Lyhen­nyk­sethän eivät ole kuluja!

    Ellei kyse ole as.oy:n otta­mas­ta lainas­ta, jon­ka lyhen­ny­serän as.oy tulout­taa kir­jan­pidos­saan. Täl­löin myös rahoi­tus­vastik­keen osana mak­set­ta­va lyhen­nys­tä vas­taa­va määrä on osakkaalle verovähennyskelpoinen.

  44. Hyvä että Osmo tuo var­maankin ensim­mäistä ker­taa esille kansan­talouden reaali­varat, joskin epäsuorasti.

    Entis­ten maat­alou­saiko­jen syytinkisopimus­ta voisi pitää erään­laise­na eläk­keenä kun aiem­pi sukupolvi omis­taa reaali­varat, joi­ta käytetään tuotan­nos­sa ja jos­sain vai­heessa luop­uu itse niiden hyö­dyn­tämis­es­tä muiden hyväk­si. Tässä on tärkeää korostaa että eläk­keel­lä ole­va saa osu­u­den tuotan­non tulovir­ras­ta omis­ta­ju­u­den perus­teel­la, ei sik­si että hän osal­lis­tu­isi tuotantoon.

    Onko Osmon mielestä jotenkin teho­ton­ta että kaik­ki mikroa­gen­tit itse omis­ta­vat tuotan­nos­sa käytet­tyjä varo­ja epä­suo­rasti arvopa­pe­rien kaut­ta? Siis ver­rat­tuna jako­jär­jestelmään, jos­sa eläkeläiset eivät itse ole vält­tämät­tä han­kki­neet näitä arvopapereita. 

    Kaik­ki tuotan­to, myös palve­lut, tarvit­se­vat panoksi­na aiem­min tuotet­tu­ja varo­ja. Kiertävä pääo­ma eli kansan­talouden tilin­pidon väl­i­tuotekäyt­tö on myös vara.

    Nykyisen talousti­eteen suurin ongel­ma on keskit­tymi­nen vir­toi­hin eikä taustal­la ole­van tuotan­toka­p­a­siteetin tason selvittämiseen…

  45. hap­po­sai:
    Työeläke­mak­sut vuon­na 1980 oli noin 13 % palkasta
    Työeläke­mak­sut vuon­na 1990 oli noin 15%
    Työeläke­mak­sut vuon­na 2010 oli 22%
    Työeläke­mak­sut vuon­na 2012 on 22.5%

    Suuret ikälu­okat ovat porskut­ta­neet työu­ransa pie­nil­lä eläke­mak­suil­la, Me nuorem­mat saamme mak­saa vielä kovem­pi eläke­mak­su­ja että Osmo saa muka­vat eläkepäivät. Ei mikään ihme että suuret ikälu­okat eivät suos­tu edes keskustele­maan eläke­jär­jestelmän oikeudenmukaistamisesta.

    Suo­ras­taan itket­tää Jutan tois­tele­ma “oikeu­den­mukaisu­us”, kun nimeno­maan SDP on ollut torp­paa­mas­sa eläkeiän nos­toa nyt kun se vielä kos­ket­taisi edes jotenkin suuria ikälu­okkia. Tosin SDP;n kan­nat­ta­jat taita­vat olla juurikin kyseistä ikälu­okkaa… “Oikeu­den­mukaisu­ut­ta meille, ei nuorille” ? 

    Niin ja tuo­hon päälle vielä nuorten työeläkkeitä leikkaa­va eli­naikak­er­roin. Nuoret osta­vat huonom­paa eläke­tur­vaa kalli­im­mal­la, se on niin väärin, että sietäisi hävetä. Jos ihmisil­lä on yhtään tolkkua ja oikeu­den­mukaisu­ut­ta, ei edes kehdat­taisi puhua eläkeiän nos­tos­ta tai tule­vien työeläkkei­den leikkauk­sista ilman että kos­ket­taisi­in samal­la nyky­isi­in, mak­sus­sa ole­vi­in, työeläkkeisiin.

  46. Osmon mukaan ole­tus on, että seu­raa­vat sukupol­vet luop­u­vat kulu­tuk­ses­taan eläkeläis­ten hyväk­si ja osta­vat sen realiomaisu­u­den, jota eläk­er­a­has­tois­sa on. Osmo toteaa:“Rohkea ole­tus, sil­lä ostet­tavaa tulee myyn­ti­in yhtä aikaa aika paljon”.

    Osmo perus­taa kir­joituk­sen­sa var­maankin siihen tosi­asi­aan, että nyt on kerät­ty puskure­i­ta suurten ikälu­okkien eläkkeisi­in ja mak­se­tut eläke­menot kään­tyvät suurem­mik­si kuin kerät­tävät elämaksut.

    Mut­ta mitä sanovat Eläke­tur­vakeskuk­ses­sa tehdyt tuoreet laskel­mat vuosille 2011–2080 (raport­ti 05/2011)?

    Tot­ta. Vuon­na 2010 työeläke­mak­su­tu­lot oli­vat liki­main yhtä suuret kuin työeläke­mak­sumenot ja tästä eteen­päin menot tule­vat selvästi ylit­tämään maksutulot. 

    Mut­ta mak­su­tu­lo­jen lisäk­si kerä­ty­istä rahas­toista saadaan sijoi­tus­tuot­to­ja. Eläke­menot jäävät laskelmien mukaan kuitenkin jatku­vasti vuo­teen 2080 asti pienem­mik­si kuin eläke­mak­su­tu­lo­jen ja sijoi­tus­tuot­to­jen yhteissumma.

    Kun eläk­er­a­has­to­jen varat oli­vat vuo­den 2010 lopus­sa 92,2 mil­jar­dia euroa, laskelmien mukaan vuo­den 2080 lopus­sa ne oli­si­vat 355,1 mil­jar­dia euroa. Eli seu­raavien sukupolvien ei tarvit­sisikaan varautua osta­maan eläk­er­a­has­to­jen omaisuuksia. 

    Mik­si? Kos­ka laskelmien ole­tuk­sil­la seu­raavien sukupolvien saa­mat palkat ja eläk­keet tule­vat ole­maan paljon parem­mat kuin suurten ikälu­okkien naut­ti­mat palkat ja eläkkeet.

  47. “Työeläke­mak­sut vuon­na 1980 oli noin 13 % palkasta
    Työeläke­mak­sut vuon­na 1990 oli noin 15%”

    Pääosa eläke­tur­vas­ta tuli tuolloin
    kansaneläk­keestä, joka ei ole mukana nois­sa eläkenaksuluvuissa.
    Ensim­mäi­nen täy­den työeläke­tur­van saanut jäi eläk­keelle vas­ta 2000 luvun alus­sa, mut­ta kansaneläket­tä hän ei enää saanutkaan

  48. Suuret ikälu­okat muut­ti­vat sankoin joukoin Ruotsiin.
    Eri­tyiseti muut­to oli voimis­saan 60–70-lukujen taitteessa

    Tämä näkyy mm 70-luvun alhaise­na syn­tyvyytenä, suurten ikälu­okkien lapset syn­nytet­ti­in Ruotsissa

    Muut­toli­ike tyre­htyi vas­ta 1980-luvulla

    Takaisin­muut­toakin on ollut, mut­ta palu­umuut­ta­jienkin eläke­tur­vas­ta vas­taa osan/kokonaan Ruotsi

    Suurten ikälu­okkien rasitus eläke­jär­jestelmäll eon myyt­ti, sil­lä heistä n 80000 asuu vielä Ruot­sis­sa eikä palaa Suomeen vero­tuk­sen vuoksi

  49. “Kyl­lä ne sää­tivät pros­en­tit tahal­laan liian pieniksi. Ne säädet­ti­in anta­maan 40 pros­entin eläke suh­teessa lop­pu­palkkaan, Yhdessä yössä tuo muutet­ti­in 60 pros­en­tik­si eikä mak­su­ja muutet­tu 1,5‑kertaisiksi.”

    Teo­ria, keskimääräi­nen eläke oli vuon­na 2010 n 1650 euroa ja keskimääräi­nen palk­ka n 3200 euroa eli kor­vaus­ta­so on vain n 50 % ja tuo­ta tel-mak­sua on rukat­tu mon­een ker­taan mak­su­jen kattamiseksi

    Tuol­la 70-luvun päätök­sel­lä oli vain ohimenevä vaikutus.
    Suurin syy mak­su­jen het­kit­täiseen jäl­keen­jään­ti­in oli lama, aivan kuin mon­ta ker­taa myöhemminkin

  50. Tuos­sa mie­lenki­in­toinen tutkimus suurten ikälu­okkien vaiku­tuk­ses­ta: Suuret ikälu­okat ovat itse asi­as­sa estäneet eläke­meno­jen paisumisen.
    Vas­ta kun suuret ikälu­okat ovat pääosin mul­lan alla niin eläke­mak­sut nou­se­vat huip­pu­un­sa vuon­na n 2030

    Ilman suuria ikälu­okkia olisimme jo nyt täl­lä tasolla

    http://www.stakes.fi/yp/2011/4/elo.pdf

  51. Liian van­ha:
    Suurin syy mak­su­jen het­kit­täiseen jäl­keen­jään­ti­in oli lama, aivan kuin mon­ta ker­taa myöhemminkin

    Jär­jestelmä, joka vaatii toimi­ak­seen 50 vuot­ta lam­a­ton­ta toim­intaym­päristöä, ei ole mil­lään taloudel­lisel­la mit­tar­il­la toteutettavissa.

  52. Viherinssi: Täl­löin asun­non kokon­aiskuukausikus­tan­nuk­set ovat 800 e/kk. Sekä asukas että vuokranan­ta­ja saa­vat korot vähen­net­tyä verois­sa (28 %), joten net­tomak­set­tavaa jää 660 e/kk. Lyhen­nyk­sethän eivät ole kuluja!

    tähän vielä korjaus:asukas saa vähen­tää velan koroista 28% omas­sa tuloverotuksessaan.

    vuokranan­ta­ja saa vähen­tää pääomatulosta(vuokra)kaikki velan korot siis 100%,ei mitään 28%.

    ymmär­rän osmon pointin että meille omas­sa asun­nos­sa asuville on annet­tu tuo 28%:n velan korkovähennys,mutta poli­it­tiset päät­täjät ovat näin tehneet kos­ka ilmeis­es­ti on tutkit­tua tietoa että mikäli ihmi­nen asuu omas­sa asun­nos­sa niin tulon­si­ir­to­ja ei tapah­du niin paljon kuin vuoka-asumisessa,?

    mut­ta pitääkö val­tion sub­ven­toi­da sijoi­tusasun­non osta­jaa niin että velan korot saa vähen­tää 100%:sti?siis pääomatulosta.

    tämäkin on poli­it­ti­nen päätös.

    1. uusikas­vo
      Vielä ker­ran. Molem­mat saa­vat vähen­tää kaik­ki korkomenot vero­tuk­ses­saan, mut­ta tulois­taan ei verois­taan. Kumpikaan ei vähen­nä sataa pros­ent­tia verois­taan. Kos­ka vähen­nys tapah­tuu pääo­mat­u­losta, jon­ka veroaste on 28%, molem­mat saa­vat vero­tuk­ses­saan 28 %:n vähen­nyk­sen. Tosin vuokranan­ta­ja vain, jos vuokrat­u­lo on vähin­tää korkomenon suu­ru­inen, omis­tusasu­ja, vaik­ka mitään pääo­mat­u­loa ei ole.

  53. Kävin kat­so­mas­sa, kun mei­dän kadul­la 75-vuo­tias pap­pa kävi paikalle tilat­tuna ammat­ti­laise­na kaata­mas­sa pari isoa pihakoivua han­kalas­ta paikas­ta. Kaadot onnis­tu­i­v­at ja kaveri pilkkoi kirveel­lä puut pikavauh­tia polt­top­uuk­si. Kehui tehneen­sä samaa työtä työk­seen jo 60-vuot­ta, eikä hänel­lä ollut vielä mitään suun­nitelmia jäädä joutilaaksi.

    Yksi nuorem­pi naa­puri vähän her­mos­tui, kun pap­pa aloit­ti moot­torisa­hal­la työt kaupunkialueel­la jo heti kuu­den jäl­keen aamul­la. Ja aamuiset koirien ulkoilut­ta­jatkin oli­vat ihmeissään.

    Poli­itikko­jen pitäisikin kiin­nit­tää enem­män huomio­ta siihen, miten eläkeläisille saataisi­in heille sopivia jous­tavia työpaikkoja. 

    Yritin jokin aika sit­ten saa­da tietoa siitä, että kuin­ka moni eläkeläi­nen tekee Suomes­sa töitä. Mut­ta asi­aa ei edes tilas­toi­da. Siitä oli vain arvauksia. 

    Se, että asi­as­ta ei edes vaivaudu­ta tekemään tilas­to­ja, ker­too siitä, että asia ei kiin­nos­ta poliitikkoja. 

    Toiv­ot­tavasti kuitenkin se aika on jo jäänyt, jol­loin ajatelti­in, että pysykööt eläkeläiset eläk­keel­lä, jot­ta nuorem­mat saa­vat työtä. Se ver­ran rivakkaa papan touhu oli, että aika har­va nykyn­uori pystyy samaan tehokkuuteen.

  54. Osmo: “uusikas­vo
    Vielä ker­ran. Molem­mat saa­vat vähen­tää kaik­ki korkomenot vero­tuk­ses­saan, mut­ta tulois­taan ei veroistaan.”

    Sijoi­tusasun­non osta­ja saa vähen­tää korot pääomatuloistaan.
    Elinkeinon­aan asun­to­ja vuokraa­va saa vähen­tää kaik­ki kulut, myös osto­hin­nan eli siis lainan lyhennykset.

    1. Elinkeinon­aan asun­toa vuokraa­va ei saa vähen­tää lainan lyhen­nyk­siä. Jos omis­taa kiin­teistön, saa vähen­tää pois­tot, mut­ta asun­to-osak­keen omis­ta­jalle ei koidu edes mitään pois­tet­tavaa. Asun­non kulu­mis­es­ta johtu­vat remon­tit saa vähentää.

  55. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuo val­tion eläkkei­den ja työeläkkei­den eri­lainen kohtelu johtuu juristeista…

    Peri­aat­teessa juris­tit ovat oike­as­sa, mut­ta EU:ssa tuo aiheut­taa eri­ar­voisu­ut­ta, jota ei voi pitää hyväksyt­tävänä. Eli tämä tulk­in­ta on ok vain, jos eläk­keel­lä ole­va val­tion virkamies muut­taa EU:n ulkopuolelle.

  56. “Asun­to­lainaa?

    Pääo­mat­u­lo­ja saa­va henkilö, voi vähen­tää asun­to­lainan korkomenot pääo­mat­u­loista. Korkovähen­nys ei siis tapah­du suo­raan veroista. Jos esimerkik­si mak­sat korkomeno­ja 5000 euroa vuodessa, mut­ta saat pääo­mat­u­lo­ja saman 5000 euroa vuodessa, et mak­sa pääo­mat­uloveroa ollenkaan, kos­ka korkomenot kumoa­vat tässä esimerkikssä pääo­mat­u­lot. Pörssisäätiöl­lä on selkeä esimerk­ki tästä.

    Pelkkiä palkkat­u­lo­ja tai vain vähäisiä pääo­mat­u­lo­ja saa­va henkilö, jol­la on asun­to­lainaa, voi hoitaa lainan korkomeno­jen hyvi­tyk­sen samal­la taval­la kuin eläke­vaku­u­tuk­ses­sa, eli ali­jäämähyvi­tyk­senä. Tämä tarkoit­taa sitä, että enin­tään 5000 euron korkomenoista saat vähen­tää suo­raan ansio­tuloveroista 28 %, eli enim­mil­lään 1400 euroa. Puolisoil­la verovähen­nysoikeus on tuplat, eli 10 000 euron korkomenoista 2800 euroa. Ensi­a­sun­nonos­ta­ja saa vähen­tää 30 % ensim­mäis­ten 10 vuo­den ajan (alle nelikymp­pinen ensi­a­sun­nonos­ta­ja on myös vapautet­tu varainsiirtoverosta).”
    lain­aus saituri.org

    var­maan puhutaan samas­ta asiasta,mutta edelleen velka­ra­hal­la oste­tun sijoi­tusasun­non korot saa vähen­tää 100%:sti pääomatulosta.yo esimerkki.

    ja omas­sa asun­nos­sa asu­va saa tämän ali­jäämähyvi­tyk­sen jon­ka suu­ru­us on 28% lainan koroista.
    yo esimerkki.

    eli käytän­nössä kan­nat­taisi perus­taa sijoi­tus oy,jonka nimi­in ostaisi asun­non ja muut­taisi siihen vuokralle itse.saisi ainakin näp­pärästi korot täysimääräis­es­ti val­tion piikkiin.…tosin myyn­nin verova­paus pois­tu­isi tulevaisuudessa.

    mut­ta eiköhän siihenkin löy­ty­isi por­saan­reikä kun tule­vaisu­udessa ajaisi oy:n alas ja jakaisi fir­man omaisu­u­den ulos ja sit­ten asun­to olisi omis­sa nimis­sä sen 2v ja verova­paus tulisi.

    var­maan jotkut varakkaat näin keplottelevatkin.
    se tästä aiheesta.

    1. Tuo omas­sa asun­nos­sa vuokral­la olo ei kan­na­ta ollenkaan.
      Olete­taan, että vuokra on 500 euroa ja korot 500 euroa, Jätetään siis yhtiö­vastike pois.

      1) Omas­sa asun­nos­sa. Verovähen­nys koroista 28% eli 140 €/kk
      2) Vuokral­la omas­sa asunnossa
      Vuokra 500 €/kk, ei oikeu­ta vähennykseen.
      Vuokraus Oy Vuokrat­u­loa 500 €/kk ja korkomeno­ja 500 €/kk. Ei verotet­tavaa tuloa, kos­ka koron vähen­nysoikeus leikkaa tulon .

      Jälkim­mäi­nen vai­h­toe­hto on 140 €/kk epäedullisempi.
      Juuri tästä syys­tä ei kan­na­ta asua vuokralla.

      Itseasi­as­sa ja A vuokraa asun­non B:lle vuokrana 500 €/kk, se kan­nat­taisi vuokrauk­sen sijaan “myy­dä” B:lle sopimuk­sel­la, että kun B muut­taa pois, hän on velvolli­nen ja oikeutet­tu myymään sen samaan hin­taan takaisin. Rahaa ei käytet­täisi, kos­ka A lain­oit­taisi kau­pan kokon­aan ja niin­pä B mak­saakin vuokran sijas­ta 500 €/kk korkoa A:lle. Korko on vähen­nyskelpoista, vuokra ei ole. Molem­mat ovat englan­niksi rent, kos­ka niil­lä ei ole olen­naista eroa. Pait­si siis tämä vähennysoikeus.

  57. uusi kas­vo täällä,

    Mik­si ver­taat asun­tosi­joit­ta­jan ja omas­sa asun­nos­sa asu­van henkilön vero­tus­ta keskenään? Mitä tässä oikein ver­rataan? Onko omas­sa asun­nos­sa asu­vaa henkilöä jotenkin kiel­let­ty osta­mas­ta sijoi­tusasun­toa velka­ra­hal­la? Sijoi­tusasun­nos­sa ei voi asua.

    Jos epäneu­traale­ja vero­tusti­lantei­ta halu­taan löytää, pitää ver­ra­ta samankaltaisia tilantei­ta toisi­in­sa. Esimerkik­si val­in­ta: asuuko vuokral­la vai omas­sa asun­nos­sa on rel­e­vant­ti vero­tuk­sen vertailutilanne. 

    Verot­ta­ja ei muutenkaan hyväksy noi­ta esit­tämiäsi itsekon­tra­hoin­ti­ti­lantei­ta. Verot­ta­ja osaa kyl­lä verot­taa mah­dol­liset hyödyt joko peit­el­tynä osinkona tai suo­raan hyö­dyn­saa­jan ansiotulona.

  58. “Jär­jestelmä, joka vaatii toimi­ak­seen 50 vuot­ta lam­a­ton­ta toim­intaym­päristöä, ei ole mil­lään taloudel­lisel­la mit­tar­il­la toteutettavissa.”

    Sitähän työeläke­jär­jetelmä ei juuri vaadikaan.Yritysten ja kansalais­ten taloudel­lista ase­maa voidaan paran­taa laman aikana esim työeläke­mak­su­jen alennuksella

    Vuon­na 1970 TEL eläkkeit­ten osu­us oli vain n 15 % mak­se­tu­ista eläkkeistä, KELAn mak­sama kansaneläke oli puo­let mak­se­tu­ista eläkkeistä, joten TEL mak­su­jen het­kit­täisel­lä tasol­la ei ollut suur­ta vaiku­tus­ta eläkejärjestelmään

  59. “Tuo val­tion eläkkei­den ja työeläkkei­den eri­lainen kohtelu johtuu juristeista…”

    Tuo tulk­in­ta on mah­dol­lis­tanut val­tion työn­tek­i­jöi­den eroar­voisen kohtelun esim vuo­den 2005 uud­is­tuk­ses­sa val­ti­ol­ta ulkois­te­tut , 50-luvul­la syn­tyneet, asetett­ti­in täysin eri­ar­voiseen ase­maan ver­rat­tuna yksi­tyiseen sek­tori­in, julkiseen sek­tori­in, 40-luvul­la syn­tyneisi­in, tai 50-luvun jäl­keen syn­tyneisin verrattuna

    Kyseessä on räikeä ihmisoikeusloikkaus ja syrjintä

  60. “painaa ne setelit itsekin. Rahaa ei voi siirtää sukupolvelta toiselle”

    Ei niitä säästöjä laite­ta itse rahaan, seteli­in, vaan tuon rahan arvoon, velal­lisen velka­an. – Jos rahan arvo riip­puisi vain kiin­teästä omaisu­ud­es­ta, voisimme yhtä hyvin siir­tyä kultakantaan.

    Kun eläkeläi­nen nos­taa säästön­sä, oikeas­t­aan kulut­taa sen, voi hän kohden­netusti, kor­vamerk­i­tysti, vaa­tia velal­liselta suori­tus­ta juuri itselleen (tai kenelle tuo vel­ka on aiko­jen kulues­sa siirtynyt).

  61. -eilen sovit­tu raami­ratkaisu kun­tatyön­tek­i­jöi­den kesken ei ainakaan paran­na säästämistä tule­vi­in eläkkeisi­in kos­ka sekä val­tion että kun­tien palkanko­ro­tus­vara työ­nan­ta­jana on täl­lä het­kel­lä tasan nol­la %.(eletään velaksi)

    jos työ­nan­ta­ja lainaa rahaa selvitäk­seen juok­se­vista kuluista niin on aika vaikea nähdä että työn­tek­i­jöi­den palkkaa voisi nos­taa tässä tilanteessa.

    mut­ta jos palkat nou­se­vat niin sil­loin joko lisätään tuloja(siis nos­te­taan veroja),vähennetään väkeä tai ote­taan lisää syömävelkaa tai kaik­ki yhdessä.

    mah­toiko­han J.Ollila tarkoit­taa että Suomes­sa on 150000henkeä tuot­ta­mat­tomis­sa töis­sä-siis julkisel­la puolella,uskon niin.

    tätä ei vaan saa sanoa ääneen.ainakaan poli­itikko tai muu yhteiskun­nan johta­va henkilö.

    1. Jor­ma Ollila sanoi, että yksi­ty­i­sis­sä yri­tyk­sis­sä on tuotan­non määrään näh­den töis­sä 150 000 ihmistä liikaa.

  62. esimerk­ki.
    ‑täl­lä het­kel­lä eläke­mak­su on n.22% palkasta,eli jos tien­aa 10 000e/vuosi,niin eläkey­htiölle tuloute­taan 2200e/vuosi.

    jos ihmi­nen työsken­telee 30v,niin sil­loin hän on “säästänyt“pakollista eläke­mak­sua 66 000e.

    jää eläk­keelle 62v->nostaa eläket­tä kuole­maansa asti ka.17v(elinajanodote ka.)

    eläke on n.45% palka­s­ta eli 4500e/vuosi,silloin eläket­tä mak­se­taan 17vuottaX4500e=76500e
    eli ero­tus on reilut kymp­pi­ton­ni jonkun muun maksettavaksi.

    esimerk­istä pois­tet­tu inflaatiot,ym koro­tuk­set jne jne.

    -ei tosi­aan käy kateek­si teitä poli­itikoi­ta kun tuo yhtälö on aika mahdoton.…en tosin tiedä oliko esimerkin 30v.työelämää alle vai yli keskiarvon.

    eri mieltä asioista ollaan mut­ta tämä blo­gi on erinomainen!

  63. uusi kas­vo tääl­lä: ‑ei tosi­aan käy kateek­si teitä poli­itikoi­ta kun tuo yhtälö on aika mahdoton….en tosin tiedä oliko esimerkin 30v.työelämää alle vai yli keskiarvon.

    Jos esimerkkikas­savir­tasi eläke­mak­sut rahas­toidaan, ja niille voi kerätä korkoa, ei vuo­tuisen koron tarvitse olla kuin vajaa 0.7% jot­ta mak­sut kat­taisi­vat eläkkeen.

  64. Osmo Soin­in­vaara:
    jarkko
    tarkoit­tanet reaa­liko­rkoa, nimel­lisko­rkona vähän yli neljä

    Yksinker­taistin tarkastelua. Kun alku­peräisessä laskus­sa ei inflaa­tio­ta huomioitu, tein minäkin omani ilman sitä, jol­loin reaa­liko­rko = nimel­lisko­rko. Real­is­tisem­mas­sa laskel­mas­sa toki niin kuin sanot.

  65. Jaakko Hir­vo­nen: Jos esimerkkikas­savir­tasi eläke­mak­sut rahas­toidaan, ja niille voi kerätä korkoa, ei vuo­tuisen koron tarvitse olla kuin vajaa 0.7% jot­ta mak­sut kat­taisi­vat eläkkeen

    -nousee ne eläkkeetkin,kuten myös eläkkei­den rahastointi,eläkeyhtiö hallinnoin­ti ja kaik­ki muut kulut jne jne.

    -sen takia jätin pois inflaa­tiot yms.

    käytän­nössä kai pitää nos­taa eläke­mak­su­ja kohtuudella,pidentää työuria(sekä alku että loppupäästä)ja jos sekään ei riitä niin eläkekart­tumaa pitää laskea,tai kuten muu­ta­mas­sa kri­isi­maas­sa on tehty:laskea eläkkeitä

    tämä laskem­i­nen ei tosin koske ns.suuria ikälu­okkia jot­ka ovat nut eläkeiän kyn­nyk­sel­lä mut­ta me nuorem­mat saamme “nauttia“tulevaisuudessa
    var­masti näistä “eduista”.

  66. -vielä jatkoa,kun tämä mehiläinen(lääkärifirma)“keissi“nousi esiin.

    -onko Suo­mi ain­oa eu-maa joka hyväksyy korkovähen­nyk­sen 100%:sti pääomatuloista?

    -olisi var­maan oma jut­tun­sa tämä verotus,mutta liit­tyy tietysti jol­lain tapaa myös tule­vi­in eläkkeisi­in ja varsinkin rahoitukseen.

  67. “käytän­nössä kai pitää nos­taa eläke­mak­su­ja kohtuudella,pidentää työuria(sekä alku että loppupäästä)ja jos sekään ei riitä niin eläkekart­tumaa pitää laskea,tai kuten muu­ta­mas­sa kri­isi­maas­sa on tehty:laskea eläkkeitä”

    Työurien piden­tämi­nen edel­lyt­tää, että lisään­tyvälle työvoimal­la on kysyn­tää eli työ­paikat lisään­tyvät olennaisetsi

    Ongel­mallisek­si sen tekee kohtaan­to-ongel­ma eli kun työ­nan­ta­jien työvoiman kysyn­tä kohdis­tuu 25–45-vuotiaaseen työvoimaan niin tar­jon­ta lisään­tyy tämän ikäalueen ulkopuolisessa

    Meil­lä on jo nyt n 90000 yli 50-vuo­ti­as­ta työtön­tä ja vas­taavasti 27000 alle 25 vuo­ti­as­ta työtöntä

    Kun tilanne on jatkunut jo 20 vuot­ta niin tuo Osmon väite, että aina ilmaan­tuu yrit­täjä ‚joka työl­listää kaiken työvoiman antaa edelleen odot­taa toteutumistaan

    Ehkä suurin syy toteu­tu­mat­to­muu­teen on, että työn­nat­jalle ilmaisen työvoiman tar­jon­ta kas­vaa voimakkaasti .

    Työkkäris­sä ole­va väki kun ei kel­paa enää työ­nan­ta­jille ja yhä harvem­min työl­lis­tetään avoimille markki­noille työkkärin asiakasta
    Vielä 2008 työkkärin markki­nao­su­us n 50 % mut­ta 2011 enää 20 % luokkaa

    Työkkäristä onkin tul­lut pakko­työlaitos, joka tar­joaa ilmaista orjatyövoimaa yrityksille

    Kun työkkäreis­sä’ on liki 400000 työt­tömäk­si työn­hak­i­jak­si luokitel­tua niin meil­lä on jo val­ta­va poten­ti­aali eli liki 17 % käytet­tävis­sä olev­as­ta työvoimas­ta on syr­jäytet­ty orjatyömarkkinoille.

    1. Liian van­ha muis­taa sdanomiseni taas ker­ran väärin. En ole sanonut, että kaik­ki työl­lis­tetään vaan että työt­tömyyaste ei riipu työvoiman määrästä. Niin­pä, jos joukko hyviä työn­tek­i­jöitä vetäy­tyy työ­markki­noil­ta, työl­lis­ten määrä piene­nee sen sijaan, että työ­nan­ta­jat meni­sivät etsimään keskikal­jakup­pi­loista ihmisiä töihin.
      Se, että ikään­tynei­den on vaikea saa­da töitä johtuu siitä, että työ­markki­na­jär­jestöt ovat sopi­neet eläkkei­den rahoi­tus­mall­in sel­l­aisek­si, että ikään­tynyt­tä ei kan­na­ta palkata. Niin makaa kuin petaa.

  68. Osmo on oike­as­sa. Jos ei löy­dy hyvää tek­i­jää, ei sitä teetetä jol­lain kadul­ta kiskaistul­la työt­tömäl­lä, vaan se jää kokon­aan tekemättä.

    Esimerkik­si käy vaikka­pa joku tehdas­in­vestoin­ti. Jos suo­ma­lainen jär­jestelmä­toimit­ta­ja ei löy­dä sopi­vaa porukkaa toteut­ta­maan toimek­siantoa määräa­jas­sa, niin ei sitä tehdä mil­lään kortis­tos­ta palkat­ul­la porukalla, vaan sit­ten saksalaiser/kiinalaiset/japanilaiset kil­pail­i­jat toteut­ta­vat sen. 

    Samat­en jos jollekin kehi­tyspro­jek­tille ei löy­dy pätevää toteut­ta­jaa, niin ei sitä taaskaan teetetä työt­tömil­lä vaan sen toteut­tamista lykätään myöhempään aikaan tai sitä ei toteuteta ollenkaan. Esimerkik­si pienet tuoteparan­nuk­set ovat tyyp­il­lis­es­ti sel­l­aisia että ne voidaan jol­lakin aikavälil­lä aivan hyvin jät­tää tekemättäkin.

  69. Osmo
    “Se, että ikään­tynei­den on vaikea saa­da töitä johtuu siitä, että työ­markki­na­jär­jestöt ovat sopi­neet eläkkei­den rahoi­tus­mall­in sel­l­aisek­si, että ikään­tynyt­tä ei kan­na­ta palkata. Niin makaa kuin petaa.”

    Puh­das arvaus, mut­ta olisiko­han kyse siitä, että eläkkei­den rahoit­tamisen kannal­ta rep­panaksi syr­jäy­tyvä 25-vuo­tias tulee n. 3 ker­taa kalli­im­mak­si kuin rep­panaksi syr­jäy­tyvä 50-vuo­tias, kos­ka työvu­osia menetetään n. kolminker­tainen määrä?

    1. Kyl­lä, 25-vuo­ti­aana työkyvyt­tömäk­si tle­va on kolme ker­taa kalli­im­pö kuin 50-vuo­ti­aane työkyvyt­tömäk­si tule­va., Sit­ten pitää enää arva­ta toden­näköisyyk­siä. Jotkut tule­vat työkyvyt­tömik­si 25-vuo­ti­aina, mut­ta onnet­to­muustapauk­sia luku­un otta­mat­ta työhönot­ta­ja pystyy ennus­ta­man työkyvyttömyysriskin.

  70. “Se, että ikään­tynei­den on vaikea saa­da töitä johtuu siitä, että työ­markki­na­jär­jestöt ovat sopi­neet eläkkei­den rahoi­tus­mall­in sel­l­aisek­si, että ikään­tynyt­tä ei kan­na­ta palkata. Niin makaa kuin petaa.”

    Ikään­tyneen pois­potki­men on vieläkin kallimm­paa esim siitä erässä jos­sa min­ut potkaisti­in pihalle irti­sanomisku­lut oli­avt 16 miljoon­aa mut­ta TVR lasku tulee­ole­man 50 miljoon­aa, näin sat­tumal­ta laskelmat

    Ylimääräiset eläke­mak­sut oli­si­vat mur­to-osa tästä

    Uuden ammatin opet­telu 60-vuo­ti­aana ei ole kan­nat­tavaa kenellekään, kuka­pa työ­nan­ta­ja palkkaisi koulutet­ta­van, jol­la on 2–5 vuot­ta työu­raa jäljellä ??

  71. “yöl­lis­ten määrä piene­nee sen sijaan, että työ­nan­ta­jat meni­sivät etsimään keskikal­jakup­pi­loista ihmisiä töihin.”

    Osmo halu­aa näköjään leima­ta ja hal­ven­taa työt­tömiä, on tot­ta, että työt­tömien joukos­sa ovat ne 30000–50000 pult­saria, mut­ta kun työt­tömäk­si työn­hak­i­jak­si on rek­isteröi­tynyt n 400000 henkilöä, niin yleistävä viit­tauk­sesi työt­tömi­in on ala-arvoinen .

    Alko­holi on eniten oneg­mana 30–40-vuotiailla eli parhaas­sa työiässä olevil­la työttömillä.

    Alko­holistin ura on muutenkin selkeä:25 ikävuo­teen men­nessä on selvin­nyt, onko nuores­ta tul­lut alko­holisti ja 40 ikävuo­teen men­nessä on selvin­nyt onko henkilö raitis­tunut vai kuollut.

    Alko­holis­mi ei ole ikään­tynei­den eikä koulutet­tu­jen ongelma

  72. Eikä ikään­tyneen työl­listymi­nen ole mis­sään sidok­sis­sa eläke­mak­sui­hin, Osmo vain halu­aa levit­tää ay-vas­taista propagandaansa

    Ohes­sa lain­aus TEM tutkimuk­ses­ta, mut­ta kos­ka se ei palvele Osmon arvo­maail­maa niin hän ei ole siihen tukeutunut 

    .Hyvä esimerk­ki siitä miten päät­täjän arvo­maail­ma ohit­taa tutkimuk­sen, joka ei palvele päät­täjän tarkoitusperiä

    http://www.tem.fi/files/19508/temjul_14_2008_tyo_ja_yrittajyys.pdf

    “Sak­salais­ten ikään­tynei­den työl­listymis­mah­dol­lisuuk­sien on todet­tu laske­van selvästi 45 ikävuodes­ta läh­tien, jol­loin myös työt­tömyys­jak­sot pitenevät (Frerichs & Naegele 1997). Ikään­tyneet myös osal­lis­tu­vat vähemmän
    ammatil­liseen kuntoutuk­seen ja näin hei­dän työkykyn­sä saat­taa edelleen heiketä.
    Henkensin, Sprengersin ja Taze­laarin (1996) tulok­set Hol­lan­nis­sa osoit­ti­vat, että ikään­tynei­den pitkäaikaistyöt­tömien työl­listymi­nen on vaikeaa. Paluu työelämään nor­maal­isti toimivien työ­markki­noiden kaut­ta tapah­tui ikään­tyneil­lä lähin­nä ensim­mäisen työt­tömyysvuo­den aikana. Tek­i­jät tote­si­vat, että jos ikään­tyneitä halu­taan takaisin työelämään, inter­ven­tiot on aloitet­ta­va ajois­sa. Suuri este ikään­tynei­den työl­listymiselle ovat työ­nan­ta­jien kiel­teiset asen­teet ja jopa syrjintä.”

    1. Ongel­ma on nimeltään viimeisen työ­nan­ta­jan vastuu.
      Jos palkkaa kolmekymp­pisen, toden­näköisyys, että tämä jäisi työkyvyt­tömyy­seläk­keelle seu­raa­van kymme­nen vuo­den aikana, on aika pieni, mnut­ta jos palkkaa viisikymp­pisen, se onkin jo paljon suurem­pi. Iso työ­nan­ta­ja joutuu mak­samaan sen eläk­keen käytän­nössä itse. Mitä opimme tästä. Älä palkkaa viisikymp­pistä, jos sin­ul­la on fiur­mas­sasi yli 50 työntekijää.

  73. Alko­holis­mi ei ole ikään­tynei­den eikä koulutet­tu­jen ongelma

    ——–

    Ei pidä kyl­lä paikkaansa. Suomea kohtaa tule­vaisu­udessa ennen­näkemätön eläkeläis­ten alko­holisoi­tu­misen aal­to kun se mon­en riskiku­lut­t­jan viimeinen pidäke eli työ lop­puu. Moni van­hus­ten mur­tu­mavam­ma tulee kän­nis­sä kaatumisesta.

  74. “Iso työ­nan­ta­ja joutuu mak­samaan sen eläk­keen käytän­nössä itse. Mitä opimme tästä. Älä palkkaa viisikymp­pistä, jos sin­ul­la on fiur­mas­sasi yli 50 työntekijää.”

    Mis­sään tutkimuk­ses­sa ei maini­ta asi­as­ta ja yli 60-vuo­ti­aan ris­ki jäädä työkyvyt­tömyy­seläk­keelle on min­i­maa­li­nen, kos­ka pros­es­si vei aikaa ja työan­ta­jan mak­su­velvoite lop­puu 63-ikävuoteen
    Eli peri­aat­teessa 60-vuo­ti­aden työl­listymis­mah­dol­lisu­us pitäsi olla suurem­pi kuin 50-vuotiaan ?

    Mut­ta ei ole jostain syystä ???

  75. “Iso työ­nan­ta­ja joutuu mak­samaan sen eläk­keen käytän­nössä itse. Mitä opimme tästä. Älä palkkaa viisikymp­pistä, jos sin­ul­la on fiur­mas­sasi yli 50 työntekijää.”
    Heh raha ei merk­itse oikeas­t­aan mitään, min­unkin YT-joukos­sa suurin osa irti­san­o­tu­ista oli ikään­tyneitä ja näin laskel­man kuluista

    Irti­sanomisko­r­vauk­set oli­vat 16 miljoon­aa euroa ja TVR lasku lisäpäivistä ja työt­tömyysko­r­vauk­sista ja työt­tömyysko­r­vauk­sen eläke­mak­su­ista arvioiti­in 50 miljoon­aksi euroksi

    Eli eivät jät­tiku­lut työ­nan­ta­jaa hidastaneet.

    Osa-aikaeläke olis ollut työ­nan­ta­jan kannal­ta halvin tai nuorem­pi­en irti­sanomi­nen, mut­ta siihen ei halut­tu mennä

    Eikä pien­tenkään yri­tys­ten yli 50-vuo­ti­aiden työl­listämishalukku­us ole sen suurempi

  76. “Ei pidä kyl­lä paikkaansa. Suomea kohtaa tule­vaisu­udessa ennen­näkemätön eläkeläis­ten alko­holisoi­tu­misen aal­to kun se mon­en riskiku­lut­t­jan viimeinen pidäke eli työ loppuu”
    Tuo­han on suuri etu, se paran­taa huolto­suhdet­takun eläk­keelle siir­tynyt ryyp­pää itsen­sä hengiltä paris­sa vuodessa.

    Alko voisi antaa eläkeläisalen­nuk­sen esim 70 % niin huolto­suhdeon­gel­ma ratkeaisi nopsaan

    Tosi­asi­as­sa alko­holinku­lu­tus polar­isoituu työttömyys/eläkeläisyyden alka­es­sa eli suurin osa vähen­tää juomista.Se johtuu siitä, että enää ei ole tilaisuuk­sia , joiss­sa juodaan

    Vaar­avyöhyk­keessä ovat yleeen­sä koulut­ta­mat­tomat miehet ja naiset .

  77. Liian van­ha:
    Eikä pien­tenkään yri­tys­ten yli 50-vuo­ti­aiden työl­listämishalukku­us ole sen suurempi 

    Ei pidä kyl­lä paikkaansa ainakaan asiantun­ti­ja-aloil­la. Lapi­o­hom­mis­sa jois­sa koke­muk­sel­la ei ole juurikaan merk­i­tys­tä ja ihan yhtä päte­viä hak­i­joi­ta on jonos­sa 100 kpl, tilanne on luon­nol­lis­es­ti aivan erilainen.

    Jos työn­hak­i­jal­la on rel­e­vant­tia koke­mus­ta ja tuot­tavu­u­teen näh­den järkevä palkkapyyn­tö, niin pienem­mät fir­mat var­masti palkkaa­vat mielel­lään kokenei­ta työntekijöitä.

    Tilanne usein asiantun­ti­ja­hom­mis­sa sel­l­ainen, että kun 5‑kymppinen irti­san­o­taan isos­ta fir­mas­ta käytän­nössä työu­ransa huip­ul­la, niin ei samal­la pal­ka­lla työl­listytä pikku­fir­moi­hin riv­imiehen hom­mi­in. Esimerkik­si isos­ta teolisu­us­fir­mas­ta pää­su­un­nit­teli­jan tai pro­jek­tipääl­likön hom­mista YT-kier­roksel­la irti­san­ot­tu kaveri nyt vaan ei mitenkään työl­listy samal­la pal­ka­lla pienen suun­nit­te­lu­toimis­ton rivimieheksi. 

    Tässä on vain ikävä koukku, kos­ka jos uudessa työ­paikas­sa joutuu tin­kimään reilusti palka­s­ta, 500 päivää päivära­hoil­la alkaa kuu­losta­maan houkut­tel­e­val­ta vai­h­toe­hdol­ta. Mut­ta tuon 500 päivän jäl­keen työn­hak­i­ja hap­pa­nee käsi­in, se on pitkä aika huilail­la eikä työ­nan­ta­jat yleen­sä kat­se­le tuol­laisia hak­i­joi­ta kovinkaan hyvällä.

    Mekin olemme palkan­neet 5‑kymppisiä työn­tek­i­jöitä ja aivan var­masti mei­dän tar­joa­mamme palk­ka on ollut use­ampia sata­sia mata­lampi kuin edel­lisessä työpaikassa.

    En nyt väitä että pienet fir­mat palkkaisi­vat innos­ta kiljuen 5‑kymppisiä, mut­ta pienem­mil­lä yri­tyk­sil­lä ei ole vas­taavia taloudel­lisia kan­nustei­ta olla palkkaa­mat­ta kuin suurem­mil­la yrityksillä.

    6‑kymppisen palkkaamises­sa taas ei ole yhdenkään työ­nan­ta­jan näkökul­mas­ta mitään järkeä, sem­moinen käy ain­oas­taan väli­aikaisi­in kiire­hom­mi­in. 6‑kymppinenhän jää eläk­keelle heti kun on oppin­ut talon tavoille.

    Tosi­asi­as­sa alko­holinku­lu­tus polar­isoituu työttömyys/eläkeläisyyden alka­es­sa eli suurin osa vähen­tää juomista.Se johtuu siitä, että enää ei ole tilaisuuk­sia , joiss­sa juodaan

    No ei min­un tun­temil­lani alko­holis­teil­la ole ryypiske­ly koskaan ollut työ­paikan tilaisuuk­sista kiin­ni vaan tois­in­päin, niin kauan kun on pitänyt käy­dä töis­sä, hom­ma on pysynyt jotenkin han­skas­sa ja vikot tis­sutel­tu ja ain­oas­taan viikon­lop­ut juo­tu kunnolla. 

    Sitä­pait­si alko­holis­min kehit­tymiseen tarvi­taan kyl­lä paljon, paljon enem­män kupit­telua mitä keskimääräi­nen työ­paik­ka tar­joaa. Lähipi­iri­i­ni kuu­luu kolme alko­holis­tia, joten olen kyl­lä näh­nyt miten se hom­ma toimii ja etenee.

    Toim­i­tusjo­hta­jat ja teol­lisu­u­den osto- ja myyn­timiehet edus­tuskekkere­i­neen ovat sit­ten var­maan poikkeus tähän ryhmään.

  78. “Jät­tiku­lut eivät estäneet irti­sanomas­ta. Väite onkin, että niiden pelko estää palkkaamasta.”

    Ei Suo­mi ole ain­oa maa jos­sa irära­sis­mi vallitsee.
    Yrität vain pata­mus­tana por­va­ri­na kään­tää ongel­man työn­tek­i­jän syyksi

    Tuos­sa tem:n ver­tailus­sa on mukana myös mai­ta, jois­sa jät­tiku­lu­ja ei ole eikä ikään­tynei­den työl­listymi­nen ole sen parempi

    Tuo ikään­tynei­den syrjäytyminen/syrjäyttäminen on yleis­maail­malli­nen ongel­ma eikä syi­den joukos­ta löy­tynyt taloudel­lista estet­tä merkit­tävim­pein syi­den joukosta

    Määräaikai­sis­sa töis­sä noi­ta kuluriske­jä ei ole, mut­ta eivät nekään työl­listyisen kana­vana ole sen yleisem­piä kuin tois­taisek­si voimas­sa ole­vat uudet sopimukset 

    Eikä +60-vuo­ti­aan palkkauk­ses­sa ole enää riskiä jät­tiku­luista, joten hei­dän työl­listymisen­sä pitäisi olla normaalia ??

    Ja jos jät­tiku­lu­ja todel­la halut­taisin väistää niin kukaan yli 50-vuo­tias ei olisi töis­sä mut­ta jostain syytä yri­tyk­set pitävät ihmisiä töis­sä siihen saak­ka, että saa­vat potkia hei­dät pois kalli­iden kulu­jen kanssa.

    Näin­hän EK ja Laatunen väit­tävät ja pyrkivät tilas­toil­la osoittamaan ??

    1. En syyt­tänyt työn­tek­i­jöitä vaan lain­säädän­töä Japanis­sa ikään­tyneet ovat varsin hyvin töis­sä — myös eläkea­jan jäl­keen — kos­ka sile3lä lain­säädän­tö on toisenlainen.
      Työn­tek­i­jä, joka on palkat­tu, kan­nat­taa kyl­lä pitää, ja tähän suo­ma­lainen lain­säädän­tö yksipuolis­es­ti tähtää tehdessään varhaiseläk­keelle siir­tymisen kalli­ik­si. Samal­la se merk­it­see, ettei ikään­tynyt­tä kan­na­ta palkata.

  79. Mietiske­lin tuo­ta työkyvyt­tömyy­selä­keen riskia.

    Uudellen työl­listyvälle voi tehdä lääkärin­tarkas­tuk­sen, joka ker­too riskin henkilöko­htais­es­ta työkyvyttömyydestä

    Työt­tömyy­destä siir­tyvät ovat tehneet repaleisen työu­ran ja heil­lä on jo merkit­täviä sairauksia 

    Toinen merkit­tävä riskitek­i­jä on ammt­ti esim raken­nus­mi­esten ja met­surien ris­ki jäädä työkyvyt­tömyy­seläk­keelle on korkeampi kuin esim asinatuntijoiden

    Työkyvyt­tömyys­ris­ki on nykyään hyvin ennustet­tavis­sa eikä se enää liity ikään kovinkaan suo­rasti, joten työkyvyt­tömyys ei ole merkit­tävä kus­tan­nus­ris­ki ja se on ennenkaikkea hal­lit­ta­va riski.

    Esit­täm­säi väite ikään liit­tyvästä yleis­es­tä korkeas­ta työkyvyt­tömyys­riskstä on pelkkää EK-propagandaa

  80. En syyt­tänyt työn­tek­i­jöitä vaan lain­säädän­töä Japanis­sa ikään­tyneet ovat varsin hyvin töis­sä – myös eläkea­jan jäl­keen – kos­ka sile3lä lain­säädän­tö on toisenlainen.

    Japani on toisen­laisen työkult­tuuril­tan. Japanin työ­markki­noiden tun­ne­tu­in eri­ty­ispi­irre on elinikäis­ten työ­suhtei­den malli. Se korostaa työn­tek­i­jän ja työ­nan­ta­jan molem­min­puolista sitou­tu­mista sekä eten­e­mistä työssä ja palkkauk­ses­sa senior­i­teet­ti­in painottuen.
    Senior­i­teetin kun­nioi­tus on edelleen korkea kauko-Idässä, myös japani ulkopuolella.
    Minä toimin siel­lä 35–45-vuotiaana pro­jek­tipääl­likkönä ja min­ua kat­selti­in nokkavart­ta pitkin , kos­ka min­ua pidet­ti­in liian nuore­na tehtävään.Sen sijaan yli 65-vuo­ti­aat alaiset naut­ti­vat suur­ta arvo­nan­toa ikän­sä vuoksi

    On vain vahinko, ettemme elä kauko-Idässä

    Mut­ta kyl­lä se Japanikin muut­tuu, ikäih­mis­ten työt­tömyys on kasvus­sa ja ikäih­misille tar­jo­taan hant­ti­hom­mia pienel­lä palkalla.

    Eikä ikään­tyneen työll­siyys koske kuin mei­hiä Japanissakaan

    Kan­nat­taisi pysyä ajan her­mol­la eikä ker­ra­ta van­ho­ja juttuja

    1. Japanis­sa eläkeiän saavut­tanut solmii työ­nan­ta­jan kanssa uuden työ­sopimuk­sen, jos­sa palk­ka on alem­pi ja töitä vähem­män. Kun palk­ka tulee eläk­keen päälle, jär­jeste­ly on edulli­nen kaikille osa­puo­lille, myös valtiolle.

  81. Osmo Soin­in­vaara:
    Niin­pä, jos joukko hyviä työn­tek­i­jöitä vetäy­tyy työ­markki­noil­ta, työl­lis­ten määrä piene­nee sen sijaan, että työ­nan­ta­jat meni­sivät etsimään keskikal­jakup­pi­loista ihmisiä töihin. 

    Eikö sinne sit­ten tule yhtä hyviä työn­tek­i­jöitä tilalle? Tietenkin uudet työn­tek­i­jät ovat koke­mat­to­mia, kun koke­mus siir­tyy eläk­keelle, mut­ta noin muu­toin, suuren ikälu­okkien ajas­ta ikälu­okan yliop­pi­las- ja korkeak­oulu­tus­pros­ent­ti on nous­sut mas­si­ivis­es­ti. Ovatko nykya­jan korkeak­oulu­opiske­li­jat jopa keskimäärin fik­sumpia? (se voisi riip­pua esimerkik­si sää­tykier­ron kehityksestä)

    Paljon isom­man ongel­man huolto­suh­teelle muo­dostaa palvelu­am­mat­te­ja louhi­va automaa­tio. Ajatel­laan nyt jotakin postin­jakelu­akin. Sähköi­nen viestin­tä vähen­tää lasku­ja ja kir­jeitäkin sen ver­ran, että Itel­la joutuu ilmoit­ta­maan, että joka päivä ainakaan syr­jäseuduil­la ei pos­tia jae­ta, kos­ka hin­to­jakaan ei voi lop­ut­tomi­in nos­taa. Lajit­telun hoitaa enim­mäk­seen kone, ja nyt uusim­pana uutuute­na paket­te­jakin maan­itel­laan hake­maan automaatista. 

    Heitän hatus­tani, että tuos­sa häviää kym­menisen tuhat­ta työ­paikkaa kymme­nessä vuodessa (var­maan mukavasti niin, että väkeä eläköi­tyy ja uut­ta ei ote­ta), mikä tietysti olisi sinäl­lään tilas­tol­lista heit­te­lyä, mut­ta kos­ka ten­denssi on var­masti kaikil­la muil­lakin aloil­la vas­taa­va, pitääkö jo kysyä, minkä alan se kaik­ki työvoima pitäisi “syödä”?

  82. Ja et kyen­nyt selit­tämään, mik­si yri­tyk­set odot­ta­vat, että ikään­tynyt täyt­tää put­ki-iän ja sit­ten saneer­aa­vat hei­dät ulos .

    Tämähän on EK:n pääväit­tämä mik­si put­ki pitäisi poistaa.,

    Jos fir­mat ovat valmi­it keräämään valatavt kulut putk­i­tuk­ses­ta niin mik­si he pelkäävät yli 50 vuo­ti­aan työkyvyt­tömyy­seläket­tä ? Se riski­hän on paljon pienem­pi ja kulukin kohtu­ullisem­pi kuin tuos­sa putkituksessa ?

    Ei tain­nut EK/Laatusen pro­pa­gan­daosas­tol­ta löy­tyä sopi­vaa vastausta ??

    1. Ei putk­i­tuk­ses­ta tule vieläkään val­tavia kulu­ja, kos­ka aina voidaan sopia kul­tais­es­ta käden­puris­tuk­ses­ta, joka tulee irti­san­omista halvem­mak­si. Jos työn­tek­i­jä eroaa “omas­ta aloit­teestaan”, yri­tys ei joudu mak­samaan kuin sen kädenpuristuksen.

  83. “Jos työn­tek­i­jä eroaa “omas­ta aloit­teestaan”, yri­tys ei joudu mak­samaan kuin sen kädenpuristuksen.”

    Noki­as­ta ja mon­es­ta muus­takin lähdet­ti­in noin, mut­ta vain nuoret.Minun ikäiseni antoi­vat työ­nan­ta­jan irti­sanoa itsensä.

    Enkä usko, että mis­sään muussa

    Min­ullekin tar­jot­ti­in ao sop­paria mut­ta en suos­tunut ja min­ut irti­san­ot­ti­in T&T syistä

    Riitautin vielä irti­sanomisen ja sain sit­ten vieläkin parem­man korvauksen.

    Kysyin asi­aa TVR:stä , tiesivät sys­teemin ja aikoi­vat hakea päätök­sen KO saak­ka jos on tarvis.
    Ensim­mäiset laskut kun lähtevät 2012–3

    Kyseessä on lain kier­to ja tosi­asialli­nen tarkoi­tus ratkaisee oikeudessa

    Näi­hin sop­parei­hin liit­tyy juridis­es­tikin arve­lut­tavia piirteitä

    Sys­tee­mi kun pelaa miten sitä min­ullekin aluk­si tar­joilti­in: Tehdään salainen paperi, jos­sa lukee todel­la että henkilö on kieltäy­tynyt tar­jo­tus­ta työstä .

    Mut­ta työn­tek­i­jä saa käteen­sä paperin, jos­sa hänet on irti­san­ot­tu tuotan­nol­li­sista ja taloudel­li­sista syistä ja hän saa työkkäristä/kassasta nor­maalit kor­vauk­set irti­sanomisko­r­vauk­sen lisäksi 

    Teko täyt­tää jo petok­sen tunnusmerkit.Mni teki hölmöyk­sisään ao tem­pun, mut­ta petostuomio on uhkana

    Työ­nan­ta­ja sit­ten vetää tuon salaisen paperin esi­in kun TVR:n lasku tulee ja yrit­tää väistää maksuvelvollisuuden

    Mut­ta kuten sanoin, TVR aikoi olla tiukkana ja aikoi ajaa laskut läpi oikeu­den kautta

  84. “Japanis­sa eläkeiän saavut­tanut solmii työ­nan­ta­jan kanssa uuden työ­sopimuk­sen, jos­sa palk­ka on alem­pi ja töitä vähem­män. Kun palk­ka tulee eläk­keen päälle, jär­jeste­ly on edulli­nen kaikille osa­puo­lille, myös valtiolle.”

    Niin kuin ker­roin, aika muut­tu japanis­sakin ja yhä harvem­pi jatkaa ikään­tyneenä töissä

    Ja nuo pitkät työu­rat koske­vat vain osaa miehistä

    Japanis­sa ”NEET” ja ”FREETER” –ryh­mät ovat uusia työn­tek­i­järyh­miä Edel­liset ovat työn ja koulu­tuk­sen ulkop­uolel­la ole­via nuo­ria, jälkim­mäiset taas vak­i­tuisen työn ulkop­uolel­la ole­via osa-aikatöitä teke­viä­ja nopeasti työ­paikkaa vai­h­tavia nuoria

    Samoin tuo pitkä työu­ra ja eläketyösken­te­ly on mah­dolli­nen enää suuris­sa fir­moissa, pikku­fir­mat ovat län­si­mais­tuneet eikä pitk­iä työu­ra­ia enää ole

  85. Kun ikään­tyneitä irti­san­o­taan put­keen, niin sil­loin aika har­voin käytetään sel­l­aisia kul­taisia käden­puris­tuk­sia, joiden saamisek­si henkilön pitää itse sanoa itsen­sä irti. 

    Sil­loin­han yri­tys vapau­tuu tiety­istä vas­tu­ista. Mut­ta jos henkilö irti­sanoutuu itse, hän saa 90 päivän karenssin ja myös kul­taisen käden­puris­tuk­sen raha­sum­ma vähen­tää ansiosi­don­naisen maksupäiviä.

    Jos ikään­tynyt on työkykyi­nen, mut­ta ei enää löy­dä uut­ta työ­paikkaa, niin put­keen irti­sanomis­es­ta aiheutuu isolle työ­nan­ta­jalle kus­tan­nus, joka voi hel­posti nous­ta 30.000 euroon ja ylikin. Näin suurek­si mak­su kuitenkin nousee vain use­an sadan työn­tek­i­jän yri­tyk­sien kohdal­la. Tämän työ­nan­ta­jan omavas­tu­umak­sun perii työttömyysvakuutusrahasto.

    Itse olin ker­ran päät­tämässä siitä, että emme irti­sanoneet ikään­tynyt­tä henkilöä, kos­ka ties­imme, että siitä aiheu­tu­isi toden­näköis­es­ti iso jälkikus­tan­nus yri­tyk­selle. Henkilön työ­panos oli heiken­tynyt, mut­ta kat­soimme silti edullisem­mak­si pitää henkilö työssä kuin irti­sanoa hänet. Jos viimeisen työ­nan­ta­jan vas­tu­u­ta ei olisi ollut, olisimme välit­tömästi irti­sanoneet hänet.

    Mon­et työ­nan­ta­jat eivät kuitenkaan halua pitää puo­lite­hol­la työsken­tele­viä henkilöitä töis­sä. Jos töitä ei ole, on usein parem­pi sanoa ylimääräiset irti nopeasti. Tosin tilanteet vaihtelevat.

  86. “Itse olin ker­ran päät­tämässä siitä, että emme irti­sanoneet ikään­tynyt­tä henkilöä, kos­ka ties­imme, että siitä aiheu­tu­isi toden­näköis­es­ti iso jälkikus­tan­nus yritykselle.”

    Aiva turhaan säästitte

    Selvit­telin näitä kuluja/tuottoja viimeisenä tehtävänä ja kulu­jen vastapain­ona ovat säästöt

    Kun las­ke­taan palk­ka, sivuku­lut ja työpis­teen kulut niin keski­t­u­loisen kulut ovat n 50000 euroa vuodessa

    Vaik­ka irti­sanomisku­lut ovat korkeat niin silti takaisin­mak­suai­ka on alle 2 vuotta .

    Tuotan­nol­lisen investoin­nin takaisin­mak­suai­ka on 3–5 vuo­teen use­asti pitempikin

    Yri­tyk­sen ei kan­na­ta tehdä mitään muu­ta kuin saneer­a­ta , jos fir­ma vain eläisi sillä .

    Ihmis­ten saneer­aus on edelleen liian hal­paa Suomessa

  87. Olen samaa mieltä siitä, että ikään­tyneen irti­sanomi­nen on nyky­isil­lä kus­tan­nuk­sil­la pääasialli­nen ratkaisu. Mut­ta joitakin poikkeusti­lantei­ta on.

    Jos viimeisen työ­nan­ta­jan vas­tuu pois­tet­taisi­in, niin se epäilemät­tä aut­taisi hiukan ikään­tynei­den työt­tömien työl­listymistä uudelleen. Mut­ta toisaal­ta myös ikään­tynei­den irti­sanomiset lisään­ty­i­sivät. Joten toimen­piteel­lä ei ehkä olisi suur­ta merk­i­tys­tä ikään­tynei­den työllisyyteen.

    Jos lisäk­si pois­tet­taisi­in eläkeput­ki eli ikään­tynei­den ansiosi­don­naisen työt­tömyysko­r­vauk­sen lisäpäivät, niin tuskin ikään­tynei­den irti­sanomiset siitä suuresti vähentyisivät. 

    Eläkeputken pois­to aiheu­tu­isi sen, että mon­et irti­san­otut ikään­tyneet oli­si­vat ensin 500 päivää ansiosi­don­naisel­la työt­tömyysko­r­vauk­sel­la ja sit­ten pelkäl­lä työ­markki­nat­uel­la (lisäpäivien sijas­ta) ennen van­hu­useläk­keelle siirtymistään.

    Työ­nan­ta­jien kus­tan­nuk­set pieneni­sivät eläkeputken pois­tamis­es­ta. Ja ne kus­tan­nussäästöt oli­si­vat pois irti­san­ot­tu­jen ikään­tynei­den työn­tek­i­jöi­den toimeen­tu­losta. Työu­rat eivät toimen­piteestä juurikaan pidentyisi.

    1. Viimeisen työ­nan­ta­jan vasu­u­ta ei pidä mis­sään tapauk­ses­sa pois­taa, mut­ta se voisi olla paljon lievem­pi, jos työ­suhde on alka­nut 50-vuotiaana.
      Vas­tuu kas­vaa lin­eaaris­es­ti yri­tyk­sen koon kas­vaes­sa 50 työn­tek­i­jästä 750 työn­tek­i­jään. (Raja on nyt tosin euromääräi­nen) Samal­la tavala se voisi kas­vaa lin­eaariseti työ­suh­teen piden­tyessä vaik­ka nol­las­ta 20 vuo­teen. Nyt se nousee jonkin lyhyen ajal­lisen kyn­nyk­sen jäl­keen suo­raan sataan prosenttiin.

  88. Osmo Soin­in­vaara:
    Viimeisen työ­nan­ta­jan vasu­u­ta ei pidä mis­sään tapauk­ses­sa pois­taa, mut­ta se voisi olla paljon lievem­pi, jos työ­suhde on alka­nut 50-vuotiaana.

    Kyl­lä sen voisi pois­taa — mah­dol­liset edut ja hai­tat voidaan (ja pitäisi) jär­jestää toisel­la tavalla.
    Mil­lä yleen­säkään perustel­laan sitä, että viimeinen työ­suhde olisi jotenkin eri­lainen kuin muut?
    Kun työn­tek­i­jän pois­potkimiseen liit­tyvä vas­tuu muu­toin on kollek­ti­ivi­nen, mik­si se eläke­ta­pah­tu­maan johtavas­sa tilanteessa on toisin?
    Vain sik­si, että iäkästä tai sairas­ta ei vahin­gos­sakaan otet­taisi töihin?

  89. Liian van­ha:

    Vaik­ka irti­sanomisku­lut ovat korkeat niin silti takaisin­mak­suai­ka on alle 2 vuotta.

    Vaikea kuvitel­la, miten irti­san­ot­tu “tien­aa” fir­malle kulun­sa kahdessa vuodessa, kun hänet on irti­san­ot­tu. Rahaa ei tule takaisin vaik­ka fir­ma irti­sanoisi kaik­ki työn­tek­i­jän­sä (tämä on vähän niikuin asuntotulo).

  90. “Työu­rat eivät toimen­piteestä juurikaan pidentyisi.”

    Ain­oa keino piden­tää työuria on työ­paikko­jen lisääminen.Työn tar­jon­ta ylit­tää jatku­vasti kysyn­nän ja niin­pä työrat jäävät työt­tömyy­den vuok­si lyhyeksi

    Meil­lä on korkea nuoriso­työt­tömyys ja korkea ikään­tynei­den työt­tömyys ja parhaas­sa työiässäkin ovat usein työttömänä

    Jos vain työvoiman tar­jon­taa lisätään niin työu­rat lyhenevät entisestäänkin

    Meil­lä keskustel­laan julk­isu­udessa EK:n pro­pa­gan­dan ehdoilla

    1. Liian van­ha
      Onko sinus­ta silkkaa sat­tumaa, että Sak­sas­sa ja Ran­skas­sa on enem­män työ­paikko­ja kuin Suomes­sa. Kyl­lä työvoiman tar­jon­ta tuot­taa kysyntää.

  91. Samal­la tavala se voisi kas­vaa lin­eaariseti työ­suh­teen piden­tyessä vaik­ka nol­las­ta 20 vuo­teen. Nyt se nousee jonkin lyhyen ajal­lisen kyn­nyk­sen jäl­keen suo­raan sataan prosenttiin.

    Viit­sisikö joku nyt vielä vään­tää rauta­lan­gas­ta sen, mik­si mitään irti­sanomis­suo­jaa tai ‑kus­tan­nuk­sia ylipäätään pitäisi olla? Mitä kamalaa tapah­tu­isi, jos sitä ei olisi?

    Asia on help­po nähdä työn­tek­i­jän ja työ­nan­ta­jan välisenä vas­takkainaset­telu­na, mut­ta sitä se ei ole. Kalli­it irti­sanomiskus­tan­nuk­set vähen­tävät ihmis­ten liikku­vu­ut­ta työ­paikko­jen välil­lä ja sitä kaut­ta tehokku­ut­ta. Tämä taas vähen­tää työ­paikko­jen kokon­ais­määrää ja palkkasummaa.

    Oikeasti vas­takkainaset­telu on työvoiman sisäl­lä. Saman alan työn­tek­i­jät kil­pail­e­vat samoista työ­paikoista. Töis­sä oleville tiukat suo­jasään­nök­set ovat hyvä asia, työt­tömille huono. Ja kos­ka mei­dän kai pitäisi olla kaikkein eniten huolis­samme työt­tömistä, olisi loogista ajaa pikem­min hei­dän kuin työl­lis­ten asiaa.

    Mitä tulee virkaiän mukana paranevaan irti­sanomis­suo­jaan, niin sehän nimeno­maan semen­toi työssäoli­jat töi­hin ja työt­tömät työt­tömik­si. Ei kovin solidaarista.

    Yri­tyk­set ovat yri­tyk­siä. Niiden tehtävä on hoitaa oma hom­mansa mah­dol­lisim­man tehokkaasti ja kas­vaa mah­dol­lisim­man isoik­si. Ne kan­ta­vat yhteiskun­tavas­tu­un­sa mak­samal­la palkko­ja ja vero­ja. Yhteiskun­nan hom­ma taas on jär­jestää tur­vaverkot siihen kun­toon, että sieltä pon­nahde­taan takaisin.

  92. Suh­teessa ei nois­sa mais­sa ole enem­pää työpaikkoja

    Työl­lisyysaste on Sak­sas­sa 71.1 %,Ran­skas­sa 63,8% ja Suomes­sa 68,1 % (Euro­stat 2010)

    Ikään­tynei­den ‚55–64-vuotiaiden ‚työl­lisyysaste oli Sak­sa 57,7 %,Ran­s­ka 39,7 % ja Suo­mi 56,2 %
    EU 27 46,3 % ja EU 15 48,4 %

    Eli ei noi­ta työ­paikko­ja suh­teessa väk­iluku­un ole juuri enem­pää, enem­mänkin vähemmän

    1. Liian van­ha
      Yritin irvail­la sin­ulle siitä, kun sanoit työ­paikko­jen syn­tymisen ole­van riip­puma­ton­ta työvoiman tar­jon­nas­ta, että sil­loin ei pitäisi olla mitään syytä siihen, että isos­sa maas­sa on absolu­ut­tis­es­ti enem­män työ­paikko­ja kuin pienis­sä. Tilas­tolukusi osoit­ti, että työ­paikko­ja on syn­tynyt eri mai­hin suun­nilleen työvoiman tar­jon­nan suhteessa.

  93. “Vaikea kuvitel­la, miten irti­san­ot­tu “tien­aa” fir­malle kulun­sa kahdessa vuodessa, kun hänet on irtisanottu. ”

    Säästöt vaikut­ta­vat viimeiselle riv­ille samal­la taval­la kuin tuotot

  94. “Tilas­tolukusi osoit­ti, että työ­paikko­ja on syn­tynyt eri mai­hin suun­nilleen työvoiman tar­jon­nan suhteessa.”

    Tuo ei pidä tarkaan ottaen paikkaansa, sil­lä myös työn tar­jon­ta jous­taa työ­paikko­jen määrän kasvaessa/vähentyessä esim lama-aikoina osa työvoimas­ta vetäy­tyy työ­markki­noil­ta ja päinvastoin

    Yksinker­tai­s­tat asioi­ta asenteellisesti

  95. Ran­s­ka ja Sak­sa ja yleen­sä EU ovat kult­tuuril­taan ja koulu­tus­ta­soltaan lähel­lä toisi­aan, joten työikäis­es­tä väestöstä voi hyvin 75–80 % osal­lis­tua työelämään.

    Mut­ta jos kysyn­tää ei ole niin osa väestöstä pas­sivoituu ja puuhastelee muuta,mutta olisi pienel­lä panos­tuk­sel­la valmis työelämään

    Kysyn­nän ja tar­jon­nan väistä vai­htelua kuvaa työt­tömyy­den vai­htelu esim nyt Suomes­sakin on tilanne, jos­sa on liki 400000 suo­ma­laista on työt­tömänä esim 80-luvun lop­ul­la luku oli alle 80000 .

    Ja kysyn­nän ero­ja tasoit­taa mysö muut­toli­ike sil­län 300000 henkeä muut­taa paikkakun­taa, mon­et työn perässä.

    Tun­ne­tu­in kysyn­nän ja tar­jon­nan aiheut­ta­ma muut­toli­ike oli70-80-luku­jen tait­teessa kun Ruot­sis­sa oli suuri kysyn­tä eikä tarpeek­si tar­jon­taa ja Suomes­sa taas suuri yli­tar­jon­ta työvoimasta

    Markki­na­t­aloudessa kysyn­tä on se moot­tori joka pistää reurssien han­k­in­nan liikkeelle

  96. Liian van­ha: Markki­na­t­aloudessa kysyn­tä on se moot­tori joka pistää reurssien han­k­in­nan liikkeelle

    Tämä on kysymys munas­ta ja kanas­ta. Kysyn­tää työlle ei syn­ny, jos hin­ta on liian korkea ja hin­ta tup­paa nouse­maan niin työssä kuin kaikessa muus­sakin kau­pan olevas­sa asi­as­sa, jos ei ole tar­jon­taa. On siis makua­sia, mitä tuos­sa pitää moottorina.

    Lauseesi on jos­sain määrin järkevä, jos se muute­taan muotoon:“Kysyntä annetul­la hin­nal­la on moot­tori…”, mut­ta täl­löin pitää huo­ma­ta se, että annet­tu hin­ta riip­puu tarjonnasta. 

    Työ­markki­noil­la markki­na­t­alous ei toi­mi sil­loin, jos jom­mal­la kum­mal­la puolel­la on monop­o­li. Ostomo­nop­o­li on mon­es­sa julkisen sek­torin työssä ja niis­sä työn­tek­i­jät voivat kil­pailut­taa työ­nan­ta­jaa melkein­pä vain sil­lä, että lähtevät maas­ta. Näil­lä aloil­la usein työn tar­jon­nan lasku vain painaa palkko­ja alaspäin, mut­tei vähen­nä kysyn­tää, kos­ka työn­tek­i­jöil­lä ei ainakaan lyhyel­lä tähtäimel­lä ole mah­dol­lista kil­pailut­taa työ­nan­ta­jaa. Toisaal­ta palkko­jen nos­to ei juurikaan lisää tar­jon­taa, kos­ka koko kyseisen alan työvoima on jo sen monop­o­lia pitävän työ­nan­ta­jan palveluksessa. 

    Myyn­ti­mo­nop­o­li taas on joil­lain sel­l­aisil­la aloil­la, joil­la ammat­tili­it­toi­hin kuu­luu val­taosa työn­tek­i­jöistä ja he ovat saa­neet jun­tat­tua paikoilleen yleis­si­to­van tes:in. Tääl­lä taas työn kysyn­nän kasvu ei laske palkko­ja ja luo uusia työ­paikko­ja, kos­ka palkat eivät voi jous­taa alaspäin. Tämä taas pitkäl­lä tähtäimel­lä johtaa siihen, että työ­nan­ta­jat siirtävät tuotan­non muualle ja työ­paikat vähitellen häviävät. Näin on käsit­tääk­seni käynyt esim. Suomen paperiteollisuudessa.

Vastaa käyttäjälle Seppo S Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.