Valtion budjetissa avustuksia homekoulujen korjauksiin on vähennetty romahdusmaisesti neljään miljoonaan euroon. Se ei riitä alkuunkaan. Tuolla rahoitustasolla ongelman korjaaminen veisi satoja vuosia.
Jos halutaan kiirehtiä homekoulujen korjauksia, tuo neljän miljoonan erä kannattaisi poistaa kokonaan. Se saisi kunnat tarttumaan asiaan heti, kun ne nyt jäävät odottamaan valtion rahaa, jota ei tule kymmeniin vuosiin.
Toinen vaihtoehto tietysti on monikymmenkertaistaa tuo määräraha.
kuntien rakennusvalvontoineen pitäisi kantaa aiheesta jotain vastuuta.
Ylipäätään Suomessa kikkaillaan ivan liikaa valtion, EU:n, ESR:n, YM:n, Tekesin ja ties kenen avustusten odottelulla — ja edelleen puolivillaisten avustusten käsittelyyn saadaan kulumaan aikaa.
Suomessa on ammatimmainen konsulttijoukko laatimassa avustusanomuksia sen sijaan, että asioita edistettäisiin. Samalla osa kunnista ja yrittäjistä kastoo homman olevan hanskassa kunhan avustukset on saatu — eikä lopputulos ja tuottavuus ja hyödyt sitten enää kiinnosta tippaakaan.
Olisiko “avustus” mallille jokin vaihtoehto?
Joskus voisi toimia “kilpailu” — tyylliin arkkitehtuuri, utta muilla aloilla — tuo ongelmaan ratakaisuehdotus, parhaan tehnyt saa rahaa ja muut saavat kopioida parhaan idean.
Tuosta neljän miljoonan kokoluokasta ja nuorten hyvinvoinnista tulee mieleen, että paljonkohan viimeaikaiset budjettileikkaukset ovat osuneet puolueiden nuorisotoimintaan? (ja muhinkin puolueita lähellä oleviin rahoituskanaviin)
Moro!
Homekoulujen, Homesairaaloiden, Homekirjastojen ja Homepäiväkotien kohdalla mietityttää mistä home johtuu(siis muusta kuin kosteudesta)?
Onko rakentaminen ollut leväperäistä, onko rakennusvalvonta pettänyt onko kiinteistöjen huolto(katot ja rännit yms.) ala-arvoista?
Myös voi miettiä, voisiko rakennusfirmaa,(Yleensä 10 vuoden takuu) rakennusvalvontaa tai isännöintiä (huoltoa) saada jotenkin vastuuseen laajasta Homeongelmasta?
Näitä homejuttuja pitäisi saada herkemmin käräjille, niin eiköhän alkaisi hommat pelata, eikä vain aina maksaa joko kunnan tai valtion kukkarosta.
http://personal.inet.fi/taide/iso-peura/index.html
Ensimmäinen vaihtoehto edellyttää että kansanedustajat voivat jotenkin muuten osoittaa huolestuneisuutensa tästäkin ongelmasta. Voisiko tämän esimerkiksi tehdä niin että kuntien valtionosuudet jaetaan 200 osaan jonka kukin edustaja saa nimetä haluammallaan tavalla?
Monissa julkisrakennuksissa pitäisi siirtyä puupohjaiseen kertakäyttörakentamiseen tyyliin rintamamiestalot.
Julkisen rakennusomaisuuden ylläpitokulttuuri, tekniset rakennusratkaisut, suomalainen ilmasto ja julkisrakennuksille osoitetut tontit jotka pahimmillaan ovat suoranaisia valuma-altaita eivät kerta kaikkiaan sovi yhteen.
Rakennuksen kippaaminen lämpövoimalaan lyhyehkön käyttöiän päätteeksi on Suomen ilmastossa ihan toimiva ajatus.
Ainakaan Joensuussa kaupungin investointipaine on niin valtava, ettei korjauksiin ja uudisrakennuksiin yksinkertaisesti kyetä riittävällä vauhdilla. Pääomaa ei vaan ole riittävästi. Useilla kouluilla toimintaa on siirretty pihalle vuokrattuihin kuivaparakkeihin, joiden vuokrahinta tulee pitkällä aikavälillä kalliimaksi kuin koulujen korjaaminen.
Jos maassa on liian vähän rahaa koulujen korjaamiseen, sitä on liian vähän. Rahaa ei tule lisää sillä, että verioja kerätään kansalaisilta valtion budjetin kautta sen sijaan, että niitä kerättäisiin kuntien budjetin kautta.
Hometta eli ei, niin vaarallisia paikkoja. Ympättävät taidot
komentaa joku Hanna Virkkunen tai Mauri Pekkarinen tai mikä
Jukka Gustavsson milloinkin. Tai elinkeinoHäkämies. Joo,kasvattaja-venyttäjä-kutistaja tieteilijöiden parhaan ylt´ymmärryksen mukaan.
Olisipa valeopettajia ! Ja moneen lähtöön.
Jukka Sjöstedt
Paljonkohan se maksaa että ei korjata?
Lapsilla on edessä pitkä loppuelämä, ja jos homekoulusta tulee jokin elämää rajoittava tekijä, niin kyllä se voi aika paljon maksaa kun koululaisiakin on aika paljon.
Kun kuntauudistus tehdään, niin muutama tuhat virkamiestä voisi uudelleenkouluttaa hometalojen korjaajiksi.
Homekoulut tulee korjata ja nopeasti. Yritin sanoa, että tuo neljä miljoonaa on aivan liian pieni ja sen poistaminen kokonaan nopeuttaisi niiden korjaamista.
Olisiko tässä maassa homeongelma mennyt ainakin vähän hysterian puolelle? Nykyään näyttää siltä, että jos jossakin katto hetkenkin vuotaa, niin heti ollaan tuomitsemassa kyseinen rakennus homeongelmaiseksi ja vaaditaan sen purkamista. Jos jokaisen katon vuodon jälkeen rakennukset olisi purettu, tässä maassa ei olisi yhtään yli satavuotiasta rakennusta.
Kun seuraa TV:stä ja lehdistöstä homevaivojaan valittavien ihmisten kertomuksia, ei voi välttyä vaikutelmalta, että ainakin osa ongelmista on vähän samassa sarjassa kuin sähköallergia, enemmän korvien välissä, kuin “oikeita” sairauksia.
Puhut asiaa. Yrittäjänä olen huomannut, että jo pienessäkin (10 h) yrityksessä suunnittelualalla kannattaisi olla yksi henkilö palkattuna pelkästään saatavissa olevien avustusten kartoittamista ja hakemista varten.
Eikö kukaan ajattele lapsia?!
No, jos ei lapsia, mitä sitten?
Kansanedustajille pitää vain kertoa, että lapset voivat saada läpi elämän kestäviä kroonisia ongelmia homeesta. Sitten pitää kertoa, että äänestäjät kyllä saavat selville, miten edustajat ja puolueet ovat äänestäneet.
Väittääkö Soininvaara, että tämä ei tepsi?
Suurin osa sisäilmaongelmista ei suinkaan johdu homeista vaan erilaisista muovipohjaisista rakennusmateriaaleista, joita on vuosikymmenien saatossa käytetty. Samoin ilmastointilaitteiden huollon laiminlyönti ja riittämätön tai toimimaton ilmanvaihto aiheuttaa ongelmia. Tähän vielä koneellisen ilmanvaihdon tuoma sisäilman kuivuus niin jo on kumma jos ei oireilla.
Esimerkiksi tietyt PVC-muovimatot ja niiden liimat voivat reagoida lattiatasoitteissa olevien muoviyhdisteiden kanssa — vasta muutaman vuoden päästä rakentamisesta. Aineet kulkeutuvat hitaasti muovimaton läpi sisäilmaan. Väitän lisäksi, että näistä yhdisteistä ei tunneta vielä puoliakaan!
Tästä syystä olisi tehtävä stoppi muovimattojen ja erilaisten teollisuuskemikaalien käytölle julkisrakentamisessa. Puuraaka-aineet, luonnonöljyt yms. ovat täysin käyttökelpoisia materiaaleja, vaikka kaikkien kulutuskestävyys ei olekaan samalla tasolla teollisten materiaalien kanssa.
Toinen perusasia varsinkin uudisrakentamisessa on antaa riittävät kuivumisajat betonirakenteille. Rakentamisen älytön kiire on johtanut siihen että yli 90% rakennekosteuden sisältävän betonilattian päälle voidaan laittaa muovimatto. Näitä sitten ihmetellään muutaman vuoden päästä. Samoin maanvarainen lattiarakenne on yksi typerimmistä keksinnöistä suomalaisen rakentamisen historiassa.
:Arkkitehti
Spottu on oikeassa. Ongelma laukeaa juuri nyt käsiin, koska 60- ja 70-luvuilla rakennettiin mm. paljon kouluja. Niiden suunnittelu, rakentamisen laatu ja käytetty tekniika oli ala-arvoista. Rakentamalla kevyemmin ja kierrättämällä rakennukset lämpöenergiaksi säästetään.
Oma ongelmansa on nykyinen hyvää tarkoittava sääntely, jonka tuottamia ongelmia puidaan parin kolmen kymmenen vuoden päästä. En ole koskaan nähnyt toimivaa koneellista ilmanvaihtoa. Muutaman toimivan painovoimaisen kylläkin. 😉
Ihan perusasioissakin mennään metsään. Ei paljon päätä pakota, kun näissä olosuhteissa rakennetaan tasakattoja. Itse tasakatto ei ole ongelma, mutta sitten pitäisi käyttää oikeita materiaaleja. Huhujen mukaan jossain Savossa on yksi entinen pankki, jossa on käytetty oikeasti kestäviä amerikkalaisia tasakattomateriaaleja. 😉
Joku heitti aikoinaan, että jokaisen talon pääoven viereen pitää kiinnittää laatta, jossa kissan kokoisilla kirjaimilla nimetään rakennuksen urakoinut yritys, vastaava mestari ja rakennuksen suunnitellut arkkitehti (vast). Kannatan esitystä! Esitys lienee haudattu Arkkitehtiliiton ja grynderien painostuksesta. Lain kustannusvaikutus neliötä kohti on joitain sentin osia, mutta se takuuvarmasti parantaa rakentamisen laatua enemmän kuin pääosa nykyisestä sääntelystä. 😀
Homekoulut pitää tietysti korjata, samalla pitää kuitenkin ymmärtää miksi jatkuvasti syntyy uusia homekouluja. Jos sairauden syytä ei poisteta niin saamme korjata loputtomasti aina vaan uusia kohteita.
Koulujen homeongelman aiheuttaja on useimmissa tapauksissa väärin toimiva ilmanvaihto. Tilat ovat alipaineisia, usein pelkällä poistoilmanvaihdolla varustettuja. Toimiakseen luokkatilojen pitäisi olla mieluumminkin ylipaineisia (koneellinen tulo ja poisto) tai tasapainossa (painovoimainen ilmanvaihto) ympäristöön nähden.
Alipaineisuus on seurausta ympäristöministeriön asettamista määräyksistä ja ohjeistuksista joita sovelletaan (on tukiehtojen vuoksi pakko soveltaa) kaikkeen kuntien rakentamiseen, vaikka niitä pitäisi soveltaa (siis tehdä tarvittaessa normeja parempaa) tapauskohtaisesti. Määräykset ovat vain minimi.
Teknisesti oikein toimivat ratkaisut johtavat vaativiin (=tilaajan kannalta kalliisiin) järjestelmiin. Kun tilaajana on budjettirahoitteinen organisaatio (kunta) jolla on poliittisesti ohjattu päätöksenteko, sen on pakko yksinkertaistaa teknisiä ratkaisuja pysyäkseen budjetissa (ja saadakseen tuet). Lopputulema on toimimaton rakennus.
Ihan samoin toimii julkisyhteisöt muussakin hankinnoissaan. Helsinki uusiessaan Suomenlinnan lauttaa valitsi ratkaisun, jossa oli sellainen pikku ongelma, ettei lautan ohjaus toiminut laituriin ajettaessa. Tai kun VR kilpailutaessaan kalustoaan päätyy junaan jossa on sellainen pieni puute, ettei se toimi pakkasella.
Kuntien ongelma on vaikea. Valtio edellyttää tukiensa ehtona tiettyjen sääntöjen noudattamista. Kun sääntöjä noudatetaan, saadaan sutta ja sekundaa, joita nyt Osmokin on sysäämässä takaisin kunnille.
On aivan varmasti ihan oikeita homekouluja ja taloja, joista tulee ihan oikeita oireita.
Mutta ei voi tosiaankaan olla ihmettelemättä onko viimeisen 10 v aikana satanut erityisen paljon, vai ovatko talojen vesirakenteet jotenkin muuten mystisesti pettäneet juuri viime vuosien aikana.
Kouluja, ja muita julkisia rakennuksia, on melko tasaisesti kaikilta rakentamisen aikakausilta. Eikö ongelmatapauksia pitäisi myös ilmetä tasaisesti? Mistä tämä piikki? Ei voi välttyä ajatukselta että joissain tapauksissa kyse on rahastuksesta. Pidetään konsultit, homekoirat, ja urakoitsijat kylläisinä. Joko on olemassa “homekorjaus-sertifikaatti” jota ilman ei kertakaikkiaan pysty piikkaamaan…
KariS:
Aattelit sit työntää kostean, lämpimän sisäilman suoraan kylmien seinien sisään? No, saishan tollai ne homekoulut lahoamaan maantasalle nykyistä nopeammin…
Kalle:
Joo — eiköhän kaikki mahdolliset rakennustekniset ongelmat Suomessa ratkea sillä, että tästä eteenpäin rakennetaan vain ja ainoastaan rintamamiestaloja alkuperäisin suunnitelmin ja materiaalein. Koulurakennuksenkin saisi näppärästi aikaiseksi laittamalla riittävän monta rintamamiestaloa riviin, jonoon ja pinoon.
Aimutku kaikkein pahimmat homeongelmat ovat juuri nimenomaan sodanjälkeisenä pula-aikana jämämateriaaleista hartiapankkina rakennetuissa rintamamiestaloissa… eiku niissähän on aina kaikissa olosuhteissa ideaalisesti toimiva painovoimainen ilmanvaihto, hengittävä rakenne ilman mitään muoveja ja kaikki muut ylivoimaisen laadun takaavat luonnonmukaisuudet.
Perusongelmahan on siinä, ettei julkinen valta yleensä kelpaa minkään kiinteän omaisuuden haltijaksi. Tarpeiden mukainen korjaaminen — saati sitten ennakoiva huolto — on poliitikon silmissä täyttä turhuutta: onhan sitä nimittäin huomattavasti kivempi vaikka rakentaa uusi harjoitusjäähalli kuin pitää asianmukaista huolta sen tusinasta lastentarhasta ja koulurakennuksesta. Sillä ketäpä äänestäjä muistaa — “reilua” hallin rakentajaa vaiko tylsää ikkunanpokien maalaamisesta huolestunutta “kamreeria”.
Ilmeisesti tähän ei ole mitään muuta kestävää ratkaisua kuin se, että kunnat hankkivat kiinteistönsä rakennusyhtiöiltä elikaarimallilla. Tällöin on olemassa ainakin yksi taho, jota oikeasti kiinnostaa pitää rakennus kunnossa.
Alussa tietysti kustannukset voivat kirpaista, kun samaan aikaan on vastattavina sekä vanhojen rapistumaan päässeiden mörskien pakon edessä tehdyt hätäremontit ja toisaalta uusien kiinteistöjen elinkaarimallin mukaiset vuosimaksut. Pidemmän päälle tämän pitäisi kuitenkin olla huomattavasti kannattavampaa kuin nykymenon.
Miksi täällä koneellista ilmanvaihtoa pelätään? Ilmanvaihdon tarkoituksen luulisi olevan itsestään selvää, ilman vaihto, ts tietty määrä ilmaa sisään ja ilmaa ulos aikayksikköä kohti. Parempi lopputulos tulee kun ilma vaihtuu aina samaa vauhtia, riippumatta vaikka sisä- ja ulkoilman lämpötilaerosta tai tuulen suunnasta ja voimakkuudesta.
Näitä olen aina miettinyt, että jos ne pahuksen parakit osataan rakentaa siten, etteivät homehdu, niin miksei sitten kouluja? Tai miksei kunta vaan voisi ostaa parakkeja koulutiloiksi; niillä on joku laskennallinen käyttöikä, jonka jälkeen voisi ostaa uuden parakin tilalle.
Veikkaan, että tällaiseen joudutaan pakon sanelemana lähivuosikymmeninä. Juttelbin rakennuksilla töissä olevan ystäväni kanssa ja hän sanoi suoraan, että nykyisin on mahdotonta rakentaa hyvin. Jos haluat tehdä työsi niin hyvin, että olet siihen itse tyytyväinen, seuraavalla viikolla ei töitä välttämättä ole. Pitää siis tehdä hutiloiden, jotta koko ketju pysyy tyytyväisenä, tilaajaa lukuunottamatta. Toisekseen rakennusmääräykset pakottavat sellaisiin rakenteisin, jossa taloista on tehtävä tiiviitä kuin pullot ja eristeitä lisäillään jopa kymmeniä senttejä, kun joku on jossain maagisesti päättänyt, että rakennusten pitää olla X prosenttia energiatehokkaampia kuin ennen eikä varsinaisia oikeita teknisiä ratkaisuja ole toteuttamaan näitä päiväunia. Ja jos olisi, niin se taas olisi ristiriidassa sen kanssa, että halvimmalla tavalla tehdään.
kse: Jätit tarkoituksella pois sen jatkon, eli koneellinen tulo ja poisto silloin kun on ylipaineisteittu tila, ja se poisto esim käytäviltä jolloin virtaus on normaali, ulkoseinästä pois.
Alipaineistus kun imee korvausilman niiden seinien kuatta erilaisista epäjatkuvuuskohdista, esim ikkunoiden pielistä, ja se korvausilman kylmä synnyttää kondessia joka kastelee seinät.
Hometaloja synnytetään myös tämän ihmeellisen lumenpudotusvimman suorauksena. Lunta saa normaalin asuin- tai koulurakennuksen katolla olla liki kaksi metriä eikä rakenne siitä romahda. Sellaisia määriä lunta ei saatu edes viime talvena. Silti katoille haalittiin ties mitä lumonpudottajasakkia, ja nyt katot on täynnään reikiä ja vesi valuu rakenteisiin. Lumen pudotuksen ymmärtää joidenkin hallien ja markettien katoilta, mutta muut rakennukset kyllä kestää.
Käsittääkseni koneellisissa on ollut esim. sellaisia ongelmia, että osa niistä on vähän alipaineisia tms, ja siksi joskus rakenteet alkavat imeä ulkoa kosteutta.
Tämä koulujen korjaus on aikamoinen ongelma ilman valtion määrärahojen aiheuttamia pullonkaulojakin. Kuopiossa paria uusinta lähiötä lukuunottamatta melkein kaikki koulut ovat reilut sata vuotta vanhoja puukouluja (kaksi vanhaa kivikouluakin, toki), tai 70-luvulla “laadukkaasti” rakennettuja betonielementtikouluja.
Kumpikin rakennustyyppi on nyt samaan aikaan suurten remonttien tarpeessa, mikä tarkoittaa kai 90% koko kaupungin koulutiloista. Kaikkia ei tietenkään jo väistötilatarpeen vuoksi voi korjata samaan aikaan, joten palapeliä yritetään sitten ratkoa eteenpäin vuosi kerrallaan miettien mikä koulu korjataan vuorollaan ja minne se väistää (yleensä hankalan matkan päähän).
Suomen yliopistojen osalta tapahtui ihme: vuosikymmennessä kaikkien yliopistojen tilat korjattiin tai rakennettiin uusiksi.
Kansainvälisesti tämä panostus yliopistoihin on merkittävä!
Osa ratkaisua oli paljon parjattu Senaatti-kiinteistö, jolla oli perinteistä budjettiyliopistohallintoa enemmän kiinnostusta tilojensa ylläpitoon ja elinkaariajatteluun kunnostuksessa. Haittana ovat toki tilojen vuokrat, kun bvuokralaisella ei ole paljoa aitoa valinnanvaraa.
Nykyisin kunnat vuokraavat koulut — homekoulujen kiorjaus kiihtyy, kun koulutoimenjohtaja ilmoittaa, että euroakaan vuokia ei makseta ennenkuin tilat ovat kunnossa, ylijäämärahat menevät kuukausittain kouluruokaan.
Vaikka kunnissa käydään sisäistä pelleruplakauppaa hinnoitteluissa, niin jotain sillä rahan kierrätyksellä olisi saatava aikaan toiminnan ohjeuksessakin.
Ei alipaine ole mikään ongelma vaan se on täysin suunniteltu ominaisuus, jonka tarkoitus on pitää huoli siitä, ettei ilma koskaan kulje sisältä ulospäin rakenteiden läpi. Korvausilmalle pitää tietysti järjestää haitaton reitti sisälle esim. ikkunanpokien kautta vaikka rakenteissa olisikin asianmukaiset ilma- ja höyrysulut.
Sivuhuomautuksena voisi tietysti mainita sen, että painovoimainen ilmanvaihto aiheuttaa myös alipaineen — siis silloin kun se sattuu toimimaan, niin kuin on toivottu. Lisäksi, jos seinien rakenne on nk. hengittävä, niin korvausilma tulee vähän mistä sattuu ja monasti sieltä mistä ei pitäisi.
Tarkoitukseni ei ollut puhua koneellista ilmanvaihtoa vastaan. Lähinnä vaan totesin, että pelkkä huippuimuri ei ratkaise ongelmia, vaan joissan tapauksissa voi jopa pahentaa niitä.
Tuloksia voikin sitten tulla ihmettelemään vaikka Otaniemeen, jossa esim. yhden lyhyen kadun varrella löytyy vaivatta pari työnäytettä. Vuorimiehentie 5:ssä remontti valmistui parisen vuotta sitten — ja nyt ihmiset ovat taas joutumassa evakkoon, kun talossa aletaan piikkaamaan seiniä auki jotta selviäisi miksi homeongelmat eivät kadonneetkaan minnekään.
Toinen ongelmatapaus löytyy kadun alkupäästä (Aallon puulafka), jossa kait ollaan vielä pakollisessa oirehtijoita syyllistävässä vaiheessa ennen kuin mahdollisia vikoja suostutaan selvittelemään. No, onhan VM 1:n remontista toki vähemmän aikaa eli siinä mielessä ymmärrettävää.
Kummatkin rakennukset remontointiin periaatteella “runko jätetään pystyy ja kaikki muu puretaan” muuttamalla mm. koppikonttorit ihaniksi avokonttoreiksi. Perinpohjaisista muutoksista huolimatta tulos on kuitenkin tilojen osalta aikamoinen kompromissi sen suhteen miten vanhat rakenteet ovat venyneet uuteen käyttöön.
Rahaa on siis taatusti palanut samaa luokkaa kuin jos molemmat mörskät olisi suoraan purettu ja rakennettu uudet tilalle — ja nyt kukaan ei taatustikaan vielä tiedä kuinka paljon rahaa tulee vielä palamaan, että noista homepesistä saadaan edes jotenkin terveelliset työympäristöt.
No, Senaattiriistäjillä tässä on tuskin mitään hätää — vuokralainenhan sen laskun lopulta maksaa muodossa tai toisessa…
Joo. Onhan se kiva kun vuosikausia ollaan etsitty ja toteutettu jatkuvasti uusia säästökohteita ja tehostettu toimintaa näännyksiin asti, niin kokonaiskulut sen kun vain jatkuvasti nousevat kiitos alati kohoavien vuokrien. Ilmestisti kohta ollaan tilanteessa, jossa viimeisetkin tutkijat täytyy irtisanoa ja valtion tukimusrahat siirtää suoraan lyhentämättömänä Senaattiriistäjien tilille.
Mjooo… Oma pointtini oli lähinnä siinä, ettei vika ole alipaineessa per se vaan että vika löytyy yleensä ihan jostain muusta kohtaa. Oli se sitten tukkiutuneissa korvausilmaventtiileissä, hatarissa rakenteissa, väärinsäädetyssä ilmanvaihdossa tms.
Tulipa tuossa vilkaistua referenssiksi oman asunnon asukkaanopasta ja siinä kerrottiin, että huoneistokohtainen ilmanvaihto on säädetty siten, että koneellisesti tuotettuna sisään pääsee 10% vähemmän ilmaa kuin poistopuoli imee. Ts. tuo puuttuva 10% tulee käytännössä (toivottavasti…) ovien ja ikkunoiden tiivisteiden ohi.
Muutamia huomiota edellä oleviin kirjoituksiin:
Tosiaan, rakennuksen on hyvä olla hieman alipaineinen, jottei lämmin ja sitä kautta huomattavasti kosteampi sisäilma pääse rakenteisiin ja sitä kautta kerrytä kosteutta niihin. Se, että ulkoa vuotaa kylmää kuivaa ilmaa, ei aiheuta sisäilmaongelmia, ellei rakenteista tule jotakin muuta ilman mukana (kuten kivivillapölyä tms..)
Joku sanoi, että “hengittävä” rakenne päästää ilmaa läpi.
Fakta: Tiivistä taloa ei ole olemassakaan. Muovihuputettu talo vuotaa paikka paikoin siinä missä hengittäväkin. Hengittävyys ymmärretäänkin monesti väärin: kuvitellaan että ilma pääsee rakenteen läpi. Ei suinkaan. Hengittävien materiaalien ominaisuus on kyky sitoa kosteutta itseensä ilman, että materiaali kastuu. Esimerkiksi puun kosteuspitoisuus voi olla huomattava ilman merkkiäkään kastumisesta. Toisin on esimerkiksi kivivillan kanssa, joka kastuu jo melko pienellä kosteusprosentilla. Tästä syystä kivivillan kanssa täytyy käyttää kosteussulkuna muovia, jotta sisäilman kosteus ei pääse villakerroksiin. Hengittävässä rakenteessa muovin tilalla on ILMANsulku, joka estää ilmavirran rakenteen läpi, mutta sallii kosteuden siirtymisen puolelta toiselle diffusoitumalla. Tämä tasaa sisätilan kosteusolosuhteita ja kastumisen vaara vähenee.
Nykyrakentamisessa luotetaan liikaa betonin homehtumattomuuteen ja muovin pitävyyteen. Samalla yritetään saada “huoltovapautta” keinotekoisilla kemiallisilla materiaaleilla, joiden keskinäisestä reagoinnista ei tiedetä juuri mitään.
Sateen suojassa oleva maasta irti pidetty kuiva puu kestää vuosituhansia. Nämä kaksi asiaa pätevät kaikessa rakentamisessa materiaaliin katsomatta: Irti maasta ja sateelta suojassa. Siksi ne työmaaparakitkin toimivat.
Juuri näin, ja Vuorimiehentie 5:ssä vielä tuon evakkopäätöksenkin ollessa jo voimassa, on istutettu oireiden takia pois siirrettyjen tilalle tuoreita uhreja odottamaan oireiden ilmestymistä. Ja kummasti on porukkaa siirtynyt muiden työnantajien palvelukseen tuosta rakennuksesta — taisi vauhti kiihtyä kovemmaksi kuin tuoreiden tutkijoiden virta Aalto yliopistolta, kun norsunluutornin paukapäät rupesivat “uskomaan” työntekijöitä.
Vuorimiehentie 1:ssä kuulemma jonkun portaan alla sijaitseva ilmanvaihtojärjestelmän ilmanottokammio “lähes umpeenkasvanut” ja ongelmaa on haudattu maton alle mm. koittamalla vaientaa asiaa oma-aloitteisesti tutkinutta (ja mikrobien merkkejä näytteistä löytänyttä) henkilöä.
Huhuja ongelmien syistä on ainakin seuraavasti:
‑rakennusten sijainti kalliopainanteessa, johon vesi kerääntyy ja puskee rakenteisiin
‑rakentamisen aikana paikoilleen jätetyt perustusten muottilaudat
‑ilmastointijärjestelmän suunnitteluvirheet (jos on kerran todistetusti onnistuttu laittamaan viemärin tuuletushormi ja ilmanotto vierekkäin, voi vain kuvitella miten päteviä suunnittelijoita on ollut asialla…)
Todistetusti (Vuorimiehentie 5) on tapahtunut yläpohjan vuotamisia talvisin ja ainakin yhtä neuvotteluhuonetta on kuivailtu ja siinä saatu rajujakin reaktioita sisäilmalle. Maallikko sanoisi että mikrobikasvua, mutta virallinen totuus on ettei tiedetä mikä on syynä.
Voi vain arvailla minkä suuruisia ovat ongelmien ja niiden selvittelyn (mm. konsulteilta tilatut tutkimukset, joilla ei löydetty syitä) suorat kustannukset puhumattakaan välillisistä kustannuksista jotka aiheutuvat sairaspoissaoloista, työtehon laskusta, henkilöiden uusiin haasteisiin hakeutumisista jne.
No kun maalaisjärjen käyttö vastuukysymyksissä on loppunut — jos joku kävelee aidatun alueen sisälle ja saa lumet tai jäät päällensä, niin vastuu on silti kiinteistön/taloyhtiön. Siksi lumet pitää poistaa mahdollisimman nopeasti, oli se lumikuorman kannalta välttämätöntä tai ei.
JTS: “Nykyisin kunnat vuokraavat koulut – homekoulujen kiorjaus kiihtyy, kun koulutoimenjohtaja ilmoittaa, että euroakaan vuokia ei makseta ennenkuin tilat ovat kunnossa ”
Missähän näin tapahtuu? Ei ainakaan valtionavustuksilla rakennettujen koulujen osalta Suomessa. Eikä ole tullut vastaan muutoinkaan, paitsi niiden hätäavuksi tarkoitettujen parakkien osalta.
Ja koska kunnat omistavat koulut, kunnat vastaavat myös niiden kunnossapidosta. Miksi valtion rahalla pitäisi olla jokin rooli tässä asiassa?
Myös viime talvena romahti useamman marketin, urheiluhallin yms katto vaikka lumikuormien ei niin kriittisellä tasolla pitänyt vielä olla.
On käsittämätöntä, että “hyvinvointiyhteiskuntamme” päättäjät pokkana istuvat isossa salissa ja tekevät tällaisia päätöksiä. Se joka painaa “jaa” nappulaa tuollaisen leikkauksen yhteydessä tulisi poistaa itse itsensä takavasemmalle ja häipyä vähin äänin poliittisesta päätöksenteosta. Poliittinen kikkailu tällaisella asialla ja yleensäkin terveysmenojen karsimisessa tulisi lailla kieltää. Ministeriksi nimittäminen tekee nykyään rivipoliitikosta, Pohjanmaalla on tälläkin hetkellä tilanne päällä Kaustisella.
Kikkillaan ja odotetaan huonompaa huomista…
Noiden isojännevälisten rakennusten osalta on suunnitteluohjeita tiukennettu juuri koska onnettomuuksia on sattunut. Isot jännevälit ovat ongelmallisia, koska ne mitoitetaan yleensä minimin mukaan (tai ovat jo valmiiksi rakenteellisilla äärirajoilla) ja sitten kun käytetään epäkelpoa materiaalia tai tehdään työ huonosti, ei ole ihme, että rakenteet eivät kestä. Mutta säästö halvalla tekemisestä on niin suuri, että muutama rakennus vuodessa saa romahtaakin. Jos kaikki talot Suomessa tehtäisiin kestämään hirmumyrsky ja maanjäristys (kuten vaikka Uudessa Seelannissa) kärvistelisimme varmaankin tuplasti nykyistä kalliimpien neliöhintojen kanssa…
Vanhat kyläkoulut takaisin! Niitähän on kylillä tyhjillään, kun keskuskylälle on rakennettu se tasakattoinen betonilaatikko, joka nyt aiheuttaa kaikenmoista sairautta. Minkähän takia raha ratkaisee lasten terveydenkin kustannuksella. Muutaman vuoden päästä nämä samat lapset on sitten päättämässä meidän nykyisten päättäjien vanhustenhoidosta. Mitenkähän meidän sitten käy? Päättäjien tulisi muistaa tekevänsä tulevaisuuden Suomea, joka ei kyllä tällä tempoilevalla “soutaa — huopaa” menolla ole mikään hyvinvointiyhteiskunta.