Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 15.11.2011

Esi­tys­lista aukeaa tästä

Hert­toniemen metroase­man seudun asemakaava

Pöy­dältä.

Min­ua jäi arve­lut­ta­maan 200 liityn­täpysäköin­tipaikan vaa­timus. Näi­den hin­ta on riip­puen siitä, mihin ne sijoite­taan, 40 000 – 80 000 euroa kap­paleelta eli yhteen­sä investoin­ti on vähin­tään kahdek­san miljoon­aa euroa. Se tulee kaupun­gin mak­set­tavak­si joko investoin­tiku­luina tai huonom­pana maan hin­tana, jos velvoite pan­naan yksi­ty­isille. Yleen­sä kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan kaavoit­taes­sa jotaiun, kyse on mah­dol­lis­tavas­ta kaavas­ta, mut­ta ei investoin­tipäätök­ses­tä. Nyt tämä on vaa­timuk­se­na kaavas­sa, joten metroase­maa ei saa lainkaan toteut­taa ilman noi­ta paikko­ja. Kyse on siis oikeas­t­aan myös investoin­tipäätök­ses­tä, mut­ta sel­l­aise­na sitä ei ole esitel­ty. Joukkoli­iken­nein­vestoin­niksi tuo on varsin kallis. Jos käytämme neljän pros­entin korkoa ja 30 vuo­den pois­toaikaa, yhden työ­matkali­iken­net­tä palvel­e­van liityn­täpysäköin­nin hin­naksi tulee kymme­nen euroa. Minus­ta täl­lais­es­ta investoin­nista päät­tämi­nen ei kuu­lu kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nalle vaan asianomaisen taloudel­lisen valmis­telun jäl­keen val­tu­us­tolle. Sik­si kaavaan pitäisi lait­taa nuo paikat mah­dol­lis­ta­vana, mut­ta ei vaa­ti­vana. Kos­ka kaupun­ki omis­taa maan, se voi aikanaan ton­tin­lu­ovu­tuse­htoi­hin pan­na pysäköin­tipaik­ka vaa­timuk­sen, jos näkee sen aiheel­lisek­si. Täl­lainen antaisi myös kaupungille enem­män papua neu­votel­la pysäköin­tipaikko­jen rahoituk­ses­ta. Onhan paikallisel­la kaup­pi­aal­la asi­as­sa myös oma lehmän­sä ojassa.

Miten liityn­täpysäköin­ti vaikuttaa?

Se ei vähen­nä keskus­taan suun­tau­tu­vaa työ­matkali­iken­net­tä autoil­la, kos­ka jos joku luop­uu fir­man pysäköin­tipaikas­ta keskus­tas­sa, joku toinen ottaa sen käyt­töön­sä. Sen sijaan liityn­täpysäköin­ti voi vähen­tää autoilua toista kaut­ta tuke­mal­la työ­paikko­jen sijoit­tumista keskus­taan sen sijaan, että ne ripoteltaisi­in sinne tänne autoli­iken­teen varaan.

Kalasa­ta­man keskuk­sen kaava

Kyse on val­tavas­ta ja val­ta­van mon­imutkaises­ta suun­nitel­mas­ta. Kaa­va perus­tuu suun­nit­teluk­il­pailu­un, joka toteutet­ti­in niin, että raken­nus­li­ik­keet sai­vat tehdä ehdo­tuk­sen­sa ehdol­la, että ne sitoutu­vat myös toteu­tuk­seen. Tässä SRV sitoutuu toteut­ta­maan alueesta 90 % run­saan kahdek­san vuo­den aikana las­ket­tuna kaa­van valmistumisesta.

SRV:n suun­nitel­mas­sa raken­nu­soikeus läh­es kaksinker­tais­tet­ti­in. Yli 200 000:n ker­roneliöön. Tiivi­im­pää rak­en­tamista halun­neet voisi­vat nyt olla tyy­tyväisiä. Alueelle tulee yli 30-ker­roksisia raken­nuk­sia. Asukkai­ta pari tuhatta.

Itäväylä ja metro kate­taan kan­nel­la. Raken­nustöi­den ajak­si Itäväylän liikenne ohjataan tilapäiselle reit­ille. Kat­so­taan, miten liikenne tuona aikana sujuu. Jopa metro pan­naan ehkä poik­ki kesäl­lä parik­si viikoksi.

Tuo­marinkylän kar­tanon kaava

Yleisen kaavoituk­sen tiivistämis­boomin nimis­sä raken­netaan lisää talle­ja hevoslu­vun kas­vat­tamisek­si. Helsingis­sä asu­vien brit­tien koti-ikävää lieven­netään vinttikoirakilpailuilla.

 

 

51 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 15.11.2011”

  1. Hert­toniemen keskuk­seen liit­tyen olisi hyvä tehdä varaus ratikan kään­tösil­mukalle jon­nekin ihan mah­dol­lisia tule­vaisu­u­den tarpei­ta varten. Voi olla että mah­tuukin kaavaan, mut­ta kan­nat­taisi tarkistaa.

    Kalasa­ta­mas­sa on samoin liityn­täpysäköin­tipaikko­ja 300 kpl, eli haarukalla 40 000 — 80 000 €/kpl, 12–24 miljoon­aa. (Niitä neliöhin­to­ja laskevil­la sem­moinen vink­ki että parkki­hal­lis­sa on yleen­sä noin 30 neliötä per paikka.)

    Ver­tailun vuok­si Kalasa­ta­man metroase­ma on jotain 25 — 30 miljoon­aa, Kalasa­ta­ma — Pasi­la ratik­ka val­is­tunut arvauk­seni noin 20 miljoon­aa, keskus­pysäk­ki tosin nos­ta­nee hin­taa mut­ta saakin nos­taa kun se on eri­no­mainen. Jos nyt rahoitet­taisi­in noi ensin, kum­mal­lakin matkus­ta­jia suu­ru­us­lu­okkaa sata ker­taa enem­män kuin noil­la liityn­tä­paikoil­la on käyttäjiä.

  2. Ja jatke­taan rahas­ta kun sitä ei valitet­tavasti ole liikaa.

    Kaa­va on tehty sil­lä ole­tuk­sel­la että tehdään Sörnäis­ten auto­tun­neli, mikä on sinän­sä ihan hyvä jut­tu. Hin­ta-arvio 100 ja kas­va­nee. Kaupun­ki saa keskuk­ses­ta tont­ti­ti­t­u­lo­ja 115 miljoon­aa ja tuol­la pitäisi tehdä vähän muutakin.

    Toki tuo tun­neli muutenkin paran­taa Kalasa­ta­maa ja sinän­sä kan­natan, mut­ta jotenkin siitä pitäisi saa­da enem­män hyö­tyjä irti.

    Kun nyt ker­ran autoli­ikenne suju­voituu Rantatiel­lä niin sinne voisi ohja­ta enem­män auto­ja, Pohjois­ran­ta ja Kai­vokatu ei vedä yhtään enem­pää auto­ja tuonkaan jäl­keen eli sinän­sä tuos­ta ei ole san­ot­tavasti hyötyä.

    Mut­ta jos vas­taavasti päätet­täisi­in että Hämeen­ti­estä voi samal­la tehdä joukkoli­ikenne ja käve­ly pain­ot­teisen kadun niin sil­lä olisi jo ihan suo­ria taloudel­lisia hyö­tyjä. Jos Hämeen­tie nopeu­tu­isi tuol­laiset 20% niin se olisi jotain pari — kolme mil­liä bois bussien ja ratikoiden liiken­nöin­tikus­tan­nuk­sista, tuol­la perustelee jo 50 miljoo­nan investoinnin.

  3. En usko, että Tuo­marinkar­tanon vint­tikoirara­ta on ihan pelkästään brit­tien koti-ikävän lievit­tämisek­si: sikäläi­sis­sä vint­tikoirat­a­pah­tu­mis­sa käy sato­ja suo­ma­laisia aina, kun keskuk­sel­la on kisat ja viikko­harkois­sakin yleen­sä melkoinen liu­ta porukkaa.

  4. Kalasa­ta­man kohdal­la on harhaan­jo­htavaa puhua kil­pailus­ta, sil­lä vain yksi ehdo­tus päästet­ti­in lop­pusuo­ralle — muut kil­pail­i­jat eivät halun­neet tai hei­dät diskat­ti­in. Ker­rosalan tuplaami­nen vaikut­taa siltä, että SRV saa koko hom­man puoleen hintaan. 

    Liiteasi­akir­joista käy ilmi miten noin 115 me kaup­pahin­ta jakau­tuu ohjelmaneliöittäin:

    Liiketi­lat 600 e/m2
    Toimis­tot 500 e/m2
    Asun­not 800 e/m2
    Hotel­li 400 e/m2

    Eli tosi hal­val­la läh­tee. Kun tietää, että rak­en­tamisku­lut ovat jos­sain tuol­la 2–3000 e/m2 ympäril­lä ja myyn­ti­hin­nat noil­la näkymil­lä 5–10000 e/m2, voidaan puhua aika mukav­ista voitoista…

    Kun kat­soi parin viikon takaista 45 min­u­ut­tia ‑ohjel­maa, jos­sa pohdit­ti­in mik­si helsinkiläiset hienot visiot aina lässähtävät, tuli totu­us aika selväk­si. Kaupunkisu­un­nit­teli­jat ovat jotenkin tyy­tyväisiä siitä, että paikalle edes saadaan “jotain”. Esimerkik­si ohjel­mas­sa Kampin kohdal­la kaupunkisu­un­nit­teli­jal­la oli pelko, että siihen olisi sit­ten jäänyt vain mont­tu jota kukaan ei halun­nut täyt­tää. Haloo, jäisikö tont­ti rak­en­ta­mat­ta Suomen kalleim­mal­la paikalla?

    Mik­si raken­nus­li­ikkeille täy­tyy olla niin lääpäl­lään? Tässäkin Kalasa­ta­man kohteessa koroste­taan sitä, että SRV lupau­tuu rak­en­ta­maan kohteen. Mitä väliä, jos olisi ostanut ton­tin markki­nahin­taan, eikä alihintaan?

    *

    Toiv­ot­tavaa on myös ker­rosa­lo­jen tarkastelu metroko­rt­telin ympäril­lä. Nyt esitet­ty suun­nitel­ma ei ole enää tas­apain­os­sa: ympäril­lä on max. 7‑kerroksista peruskaupunkia ja yhdeltä ton­til­ta pur­su­ua pak­sua bostonkakkua. 

    Kaupunkiku­va­neu­vot­telukun­ta kysyy lausun­nos­saan ihan oikeutetusti: Mitä tämä uusi kom­plek­si man­i­festoi? — Miten olisi ¥, € tai $?

  5. tpyy­lu­o­ma: “Hert­toniemen keskuk­seen liit­tyen olisi hyvä tehdä varaus ratikan kään­tösil­mukalle jon­nekin ihan mah­dol­lisia tule­vaisu­u­den tarpei­ta varten.”

    Joo, ja samal­la laskea kus­tan­nusarvio ratikalle Hert­toniemestä Yliskylään. Olisi nimit­täin oleel­lis­es­ti nopeampi kuin kaavail­tu maise­mare­it­ti Kru­unuvuoren­ran­nan kautta.

    Liityn­täpysäköin­ti Hert­toniemessä ei kon­tribuoi Lin­nan­rak­en­ta­jantien ja Itäväylän risteyk­sen tukkoisu­u­den ratkaisemiseen. Liityn­täpysäköin­ti Yliskylässä voisi tuo­da tähän apua, mut­ta se vaatisi käytän­nössä ratikan ja yhtä nopean vai­h­don Hert­toniemessä kuin bus­seil­la nyt.

    Hienoin­ta­han tietysti olisi jos vai­h­to ratikas­ta metroon tapah­tu­isi lai­turin poik­ki kävelemällä.

  6. Mik­si pienen eli­itin yksi­ty­isautoilun varas­sa tapah­tu­vaa hevoshar­ras­tus­ta pitää tukea kaupun­gin varoil­la? Tuo kaava­muu­tos tuo alueelle vaan uut­ta autoli­iken­net­tä nykyisen rallin tuek­si. On todel­lakaan ymmär­rä kenen poli­it­tisel­la tuel­la tätä hul­lu­ut­ta “kehitetään”.

  7. Suomeen mah­tuu aina yksi mielipi­de ker­ral­laan. Nyt Ympäristömin­is­ter­iössä on kek­sit­ty, että “hidas ja jous­tam­a­ton” per­in­teinen kaavoitus kor­vataan strate­gioil­la ja toteu­tus tehdään han­ke­po­h­jais­es­ti. Tulok­sia siitä: Kampin keskus, Kalasa­ta­ma, Keski-Pasila.
    Jostain syys­tä han­ke­po­h­jainen kil­pailu­tus ei vain tun­nu oikein toimi­van: Kamp­is­sa ei saatu yhtään kil­pailue­hto­jen mukaista ehdo­tus­ta, Kalasa­ta­mas­sa ilmeis­es­ti yksi. Mie­lenki­in­nol­la jään odot­ta­maan, miten Kes­ki-Pasi­lan kanssa käy.
    Jotain zeit­geis­tia kai on siinäkin, että nämä kaupun­gin alakeskusten pro­jek­tit _Helsingissäkin_ näyt­tävät ole­van iso­jen kaup­pakeskusten ympärille raken­net­tu­ja. Ei Helsingis­sä osa­ta yhtään espoolaisia parem­min miten kaupunkia tehdään…

  8. Min­ua jäi arve­lut­ta­maan 200 liityn­täpysäköin­tipaikan vaa­timus. Näi­den hin­ta on riip­puen siitä, mihin ne sijoite­taan, 40 000 – 80 000 euroa kap­paleelta eli yhteen­sä investoin­ti on vähin­tään kahdek­san miljoon­aa euroa. Se tulee kaupun­gin mak­set­tavak­si joko investoin­tiku­luina tai huonom­pana maan hin­tana, jos velvoite pan­naan yksityisille.

    Mik­si yksi­ty­isautoilun kulu­ja mak­se­taan verora­hois­tamme? Mik­si tuemme har­vo­jen ihmis­ten mukavu­u­den­halua, laisku­ut­ta ja itsekkyyttä?

  9. Ode kir­joit­ti

    “Se (liityn­täpysäöin­ti) ei vähen­nä keskus­taan suun­tau­tu­vaa työ­matkali­iken­net­tä autoil­la, kos­ka jos joku luop­uu fir­man pysäköin­tipaikas­ta keskus­tas­sa, joku toinen ottaa sen käyt­töön­sä. Sen sijaan liityn­täpysäköin­ti voi vähen­tää autoilua toista kaut­ta tuke­mal­la työ­paikko­jen sijoit­tumista keskus­taan sen sijaan, että ne ripoteltaisi­in sinne tänne autoli­iken­teen varaan.”

    Onko­han asia näin yksinker­tainen. Keskus­tas­sa tun­tuu nykyään parkki­halleis­sa ole­van paikoista yli­tar­jon­taa.- Joillekin käytän­nön syistä liityn­täpysäköin­ti on vält­tämätön­tä tai läh­es vält­tämätön­tä. Laa­jasa­lon-. Hert­toniemen alueel­la asuu 40.000 ihmistä, joten yksilöl­lisiä tarpei­ta riit­tää. Sille emme mah­da mitään, että joidenkin julki­nen liikenne on kalli­im­paa kuin toisten.

    200 autoil­i­jaa muuten tarkoit­taa osa­puilleen yhden autokaistan 8–10 min­uutin liikennettä.

  10. Joo, ja samal­la laskea kus­tan­nusarvio ratikalle Hert­toniemestä Yliskylään. Olisi nimit­täin oleel­lis­es­ti nopeampi kuin kaavail­tu maise­mare­it­ti Kru­unuvuoren­ran­nan kautta.

    No ehkä nopeampi toteut­taa. Ongel­ma Hert­toniemen jatkos­sa vaan se että näyt­tää vähän siltä että sille ei olisi kovin paljoa matkus­ta­jia, nimeno­maan sik­si että sil­lan kaut­ta pääsee nopeam­min. Tää ei ole Tehtaankadun ratikka. 🙂

  11. Juu meikäläisel­läkin on sel­l­ainen fiilis, että pata kat­ti­laa soimaa. Niistä kohti, mis­tä kaupunki­mo­tar­it alkaa, niin meinin­ki on ihan samaa kuin Espoos­sa. Pin­ta-alal­lis­es­ti tuo taitaa olla selkeästi enem­mistö Helsingistä. 

    Ville:
    Jotain zeit­geis­tia kai on siinäkin, että nämä kaupun­gin alakeskusten pro­jek­tit _Helsingissäkin_ näyt­tävät ole­van iso­jen kaup­pakeskusten ympärille raken­net­tu­ja. Ei Helsingis­sä osa­ta yhtään espoolaisia parem­min miten kaupunkia tehdään… 

  12. Sille emme mah­da mitään, että joidenkin julki­nen liikenne on kalli­im­paa kuin toisten.

    Se, mitä voimme tehdä, on sijoit­taa joukkoli­iken­ner­a­hat sinne, mis­tä niil­lä saadaan eniten hyö­tyä. Tuo 200 paikkaa, arvi­o­l­la 50000€/paikka on kaupungilta noin 10M€ sijoi­tus joukkoli­iken­teeseen. Samal­la rahal­la saisi esimerkik­si sen Vallilan laak­son joukkoli­iken­nekadun, joka paran­taa joukkoli­iken­teen toim­intaedel­ly­tyk­siä val­ta­van paljon enem­män kuin 200 liityn­täpysäköin­tipaikkaa. Kyseinen investoin­ti palvelisi päivit­täin tuhan­sia tai kym­meniä tuhan­sia joukkoli­iken­teen käyttäjiä. 

    Jos noi­ta liityn­täpysäköin­tipaikko­ja pide­tään tärkeinä rak­en­taa, niin laite­taan sinne varaus ja raken­netaan ne sit­ten, kun kaupungilla ei ole mui­ta kohtei­ta, jois­sa joukkoli­iken­net­tä paran­netaan merkit­tävästi enem­män tuol­la 10M€:llä.

  13. Ode kir­joit­ti:

    “Keskus­tan hal­li­paikoil­la (4 €/tunti) ei ole san­ot­tavasti tekemistä työ­matkali­iken­teen kanssa.”

    Tämä hin­ta, taitaa muuten olla 5 e/h, kos­kee sat­un­naisia park­keer­aa­jia. Kuukausi­paikan hin­ta alvei­neen on jos­sain 332 e korvil­la alvei­neen, so n. 16 e / työpäivä. Nämä ovat lähin­nä työkäyt­töön tarkoitet­tu­ja. — Kausi­paik­ka tai sopimu­s­paik­ka — ei tarkoi­ta nimet­tyä parkkipaikkaa vaan oikeut­ta park­keer­a­ta ko hal­lis­sa kiin­teään kk.hintaan.

    Vuosikus­tan­nus siis on autopaikkaa kohti vajaa 4.000 e vuodessa. Lasku­tuskausi on 4 kk, joten kesälo­makuukaut­ta on vaikea irrot­taa. Suurasi­akkail­la hin­ta on hie­man alempi..

    Yöpaikoille (16 — 09 + viikon­lop­ut) on tar­jol­la edullisem­pi yötak­sa, 99e /kk (sis alv.).

    Joskus toim­i­ti­lan­vuokra­sopimuk­seen kuu­luu autopaik­ka läheisessä autohallissa.

  14. tpyy­lu­o­ma: “Ongel­ma Hert­toniemen jatkos­sa vaan se että näyt­tää vähän siltä että sille ei olisi kovin paljoa matkus­ta­jia, nimeno­maan sik­si että sil­lan kaut­ta pääsee nopeammin.”

    Yliskylän ostar­il­ta sil­lan kaut­ta nopeam­min ? Tuskin­pa vaan, korkein­taan Krunikan itäosi­in tai Kaup­pa­to­rille. Samas­sa ajas­sa kun Yliskylän ostar­il­ta kolis­telee Kru­unuvuoren­ran­taan istuu jo met­rossa Hert­toniemessä vai­h­to mukaan­lukien. Vrt. 88 Tahvonlahteen.

    Hihas­ta sanois­in että käytän­nön break-even menee jos­sain Koirasaar­en­tien ja Hen­rik Borgströmintien risteyk­sessä niihin määrän­päi­hin mihin ihmiset oikeasti ovat menossa.

  15. “Mik­si pienen eli­itin yksi­ty­isautoilun varas­sa tapah­tu­vaa hevoshar­ras­tus­ta pitää tukea kaupun­gin varoilla?”

    Tuos­ta täy­tyy poimia kak­si virhettä: 

    - “pienen eliitin…hevosharrastus”. Enpä sanoisi eli­itin har­ras­tuk­sek­si, ihan taval­lisia suo­ma­laisia ne rat­sas­tushar­ras­ta­jat ja tal­li­tytöt (ja ‑pojat) ovat. 

    - “..tukea kaupun­gin varoil­la”. En nyt ole pere­htynyt asi­aan tätä blogikir­joi­tus­ta parem­min, mut­ta eihän tuos­sa mis­tään tukemis­es­ta puhut­tu vaan kaavoittamisesta? 

    Ja mitä tulee tuo­hon vint­tikoirarataan, niin sel­l­ainen­han on tuol­la Tuo­marinkylän pel­lol­la ollut ainakin 20 vuot­ta. En ole sieläkään näh­nyt tweed­tak­ki pääl­lä käysken­tele­viä loorde­ja vaan ihan nor­maale­ja ihmisiä har­ras­ta­mas­sa koirien­sa kanssa. Tosin en ole muu­ta­maan vuo­teen alueel­la liikkunut. 

    Entisenä lähiseudun asukkaana olisi ollut kiin­nos­ta­va tietää mitä tuonne on kaavoitet­tu, mut­ta hel.fi sivuil­ta en vielä onnis­tunut tuo­ta kaavaa.

  16. Vuosikus­tan­nus siis on autopaikkaa kohti vajaa 4.000 e vuodessa. Lasku­tuskausi on 4 kk, joten kesälo­makuukaut­ta on vaikea irrot­taa. Suurasi­akkail­la hin­ta on hie­man alempi..

    Plus että kun yri­tys mak­saa tämän, mak­su­un käytet­tävä raha on halvem­paa kuin yksi­tyisen ihmisen mak­sama. Saa­jalle­han se on sama.

    Mut­ta tästä päästäänkin siihen, että ei kai liityn­tä­paikoituk­sen ilmaista tarvitse tai pidä olla? Jos puhutaan keskus­taan suun­tau­tu­vas­ta liiken­teestä, liityn­tä­paikoi­tus ruuh­ka-alueen ulkop­uolel­la saat­taisi olla työn­tek­i­jänkin kannal­ta helpoin ja nopein ratkaisu. Mak­sa­jana pitää olla työ­nan­ta­ja, ei työntekijä.

    Hyvässä joukkoli­iken­teessä kaik­ki voit­ta­vat, ja tässä voisi olla vähän ainek­sia siihen. Parkkipaik­ka mak­saa vaikka­pa 200 e/kk fir­malle. Sil­lä työn­tek­i­jä saa liityn­tä­parkkipaikan ja kulku­vä­linelipun (juna tai metro) parkkipaikalta töi­hin ja vält­tää ruuhkas­sa matelemisen.

    Vai­h­toe­hdot ovat kaikille kalli­impia (pois­lukien ehkä keskus­tan parkki­hal­liyrit­täjä), eikä järkevä liityn­täpysäköin­ti lisää työmatka-aikaa.

    Yksi huomioita­va asia tässä kuitenkin on se, että kaukaa tuleville pitää jär­jestää liityn­täpysäköin­ti riit­tävän kauas. Paikoituk­sen tont­tikus­tan­nuk­set ovat halvem­pia kaukana, ja kisko­jen tuo­ma ajan­säästö on suurem­pi, kun paikoi­tus on ruuhkien ulkop­uolel­la. Tätä ei pidä men­nä sös­simään mil­lään vyöhyke­hin­noit­telul­la. Liityn­täpysäköin­nin hin­nan (sis. mat­ka) pitää olla suht. vakio riip­pumat­ta etäisyy­destä, ehkä jopa halvem­pi ulompana.

    Sinän­sä aja­tus julkisen ja yksi­tyisen liikku­misen yhdis­tämis­es­tä on hyvä ja kan­natet­ta­va, kos­ka sil­lä voidaan löytää opti­me­ja. Ja lisäk­si se tar­joaa pehmeän laskun omas­ta autos­ta julkiseen kulku­vä­li­neeseen, niin ei sekään kyn­nys ole liian korkea. Nas­sikat voi viedä päiväsäilöön ja sit­ten heit­tää sen auton juna-ase­man parkkiin.

  17. Mik­si yksi­ty­isautoilun kulu­ja mak­se­taan verora­hois­tamme? Mik­si tuemme har­vo­jen ihmis­ten mukavu­u­den­halua, laisku­ut­ta ja itsekkyyttä?

    - yksi­ty­isautoilu on osa liiken­nejär­jestelmää, ja tehokas liiken­nejär­jestelmä on talouden tehokku­u­den yksi avain

    - yksi­ty­isautoil­i­joi­ta on paljon (ei “har­vo­ja”), joten heil­lä on poli­it­tista painoarvoa

    - yksi­ty­isautoilu tuo paljon rahaa yhteiskun­nan kassaan

    Mik­si tuemme yhteis­es­tä kas­sas­ta käveli­jöitä merkit­tävil­lä sum­mil­la? Entä pyöräil­i­jöitä? Joukkoli­iken­net­tä? Liikku­mi­nen on syys­tä tai tois­es­ta kat­sot­tu sel­l­aisek­si toimin­naksi, jos­ta yhteiskun­nan pitää huole­htia; muuten­han me voisimme tal­lus­tel­la yksi­ty­isil­lä mak­sullisil­la jalka­käytävil­lä, eikä kukaan mak­saisi tois­t­en kustannuksia.

    Suoris­sa kuluis­sa ja menois­sa yksi­ty­isautoilu vielä tuo yhteiskun­nan (ei kuitenkaan kaupun­gin) kas­saan tässä maas­sa paljonkin rahaa. Ulkoiskus­tan­nusten kanssa tilanne voi olla paikallis­es­ti toinen, mut­ta kukaan ei ole kyl­lä onnis­tunut vielä tekemään kokon­ais­val­taista arvio­ta, jos­sa huomioitaisi­in kaik­ki (saas­teet, onnet­to­muudet, liikku­vu­u­den lisään­tymi­nen) asi­aan vaikut­ta­va. Yleen­sä tutkimuk­sen teet­täjän tai tek­i­jän poli­it­ti­nen agen­da määrää sen, mitä tek­i­jöitä jätetään huomioimatta…

    Joten yleisel­lä tasol­la on helpom­pi kysyä kuin vas­ta­ta. Sen sijaan tässä nimeno­maises­sa tapauk­ses­sa on kyl­lä aika aiheel­lista kysyä, että mik­si ihmeessä tuon liityn­täpysäköin­nin pitäisi olla ilmaista? Jos ker­ran paikko­ja on 300 kap­palet­ta alueelle, jos­sa asuu 40 000 asukas­ta, niin pula­han niistä tulee. Näp­pärä tapa päästä tästä pulas­ta eroon on hin­noitel­la ne sopivasti.

    Ja muutenkin; jos paikko­ja ei voi rak­en­taa kau­pal­liselta poh­jal­ta, niin mitäpä niitä sit­ten rak­en­ta­maan. Parkki­toimin­nan ansain­ta­logi­ik­ka on kuitenkin suh­teel­lisen selkeä.

    Taitaa muuten täl­läkin het­kel­lä olla se tilanne, että iso osa liityn­tä­parkeista on tupat­en täyn­nä päivä­saikaan. Tun­tuu jotenkin hölmöltä olla hyö­dyn­tämät­tä tuo­ta rahallisesti.

  18. Hevosia har­ras­taa suun­nilleen sama “eli­it­ti” kuin oop­per­aakin: keski­t­u­loiset naiset.

    Toiv­ot­tavasti kaavoituk­ses­sa ote­taan huomioon hevosten mah­dol­lisu­udet riit­tävään ulkoilu­un. Ulkoilu­tarhoille tulee jät­tää tarpeek­si tilaa.

  19. spot­tu, en mä jak­sa tätä. Yliskylä — Rauta­tien­tori on mitä tahansa välil­lä 15 — 30 min­u­ut­tia, riip­puen ihan siitä miten se rata tehdään. Ja tämän het­k­isten tieto­jen perus­teel­la se rata tehdään hyvin. Mun paras arvaukseni:

    Yliskylä 0
    Kru­unuvuori 9
    Liisankatu 15
    Kaisanie­mi 20
    Rauta­tien­tori 21

  20. Markku af Heurlin:

    200 autoil­i­jaa muuten tarkoit­taa osa­puilleen yhden autokaistan 8–10minuutin liikennettä.

    Käytän­nössä nämä 200 liityn­täli­iken­nepaikkaa siis varataan joka aamu klo 7, eli ennen varsi­naista aamu­ru­uh­ka-aikaa. Aikainen lin­tu madon nap­paa jne. Vähen­tävä vaiku­tus varsi­naisi­in työ­matkaru­uhki­in jäänee sik­si hyvin vähäiseksi.

  21. tpyy­lu­o­ma: Yliskylä-Rauta­tien­tori 21 min.

    Joo, ja Yliskylä-Hert­tonie­mi 8, vai­h­to 10, Kalasa­ta­ma 14, Rauta­tien­tori 20, ero kas­vaa kun men­nään Kamp­pi­in, Ruo­ho­lah­teen, Keilaniemeen, Otaniemeen ja mui­hin Espoon työ­paikkakeskit­tymi­in puhu­mat­takaan siitä että Hakaniemessä olisi mah­dol­lisu­us tehdä Pis­ara-vai­h­to Pasi­laan ja Töölöön. Suo­ra pätkä Yliskylä-Hert­tonie­mi on talvikeleil­lä oleel­lis­es­ti helpom­pi ja ennustet­tavampi kuin Liisankatu.

    Ja tiet­ty Hert­toniemen kaut­ta kiertämi­nen on nopeam­paa kaikille jot­ka ovat menos­sa Pitkän­sil­lan pohjoispuolelle.

  22. Spot­tu: hiukan on opti­misti­nen arvio. Reit­tiopas ker­too, että kel­lo 8 aamul­la lähti­jän mat­ka-aika rautatiease­malle on 25 min­u­ut­tia (tuol­la pääsee kom­pas­si­ta­solle ase­matun­nelis­sa) olet­taen, että Yliskylässä pysäkille kävelemiseen ei kulu aikaa. 

    Lisäk­si, kun Laa­jasa­lon asukas­määrä kas­vaa merkit­tävästi, ei bus­sikaan kul­je ruuh­ka-aikaan Hert­toniemeen yhtä nopeasti kuin aiem­min ilman val­tavia lisäinvestointeja.

  23. Spot­tu, noiden Ruo­ho­lah­tien ja Otaniemien luet­telu on ihan yhtä älykästä kuin luetel­la Alek­si, Fin­lan­dia-talo ja Oop­pera ja sanoa että ratik­ka on paras. Tietysti Yliskylästä pääsee joi­hinkin paikkoi­hin parhait­en ratikalla ja joi­hinkin parhait­en bussi+metro-yhdistelmällä.

    Jos Laa­jasa­lon pin­tara­ta toteutetaan oikein ja raitio­vaunupysäk­it saadaan Yliskylässä sijoitet­tua keskeis­es­ti, niin pidän toden­näköisenä sitä, että ydinkeskus­taan tehtävil­lä matkoil­la use­ampi val­it­see vai­h­dot­toman ratikan (vaik­ka se keskus­tan päässä on hidas) kuin vai­h­dol­lisen bussi+metro-matkan.

    Suun­nit­telus­sa voidaan tietysti tehdä virheitä. Jos esim. ratik­ka jätetään liian kauas Ilomäen­tien ja Riitanku­jan ker­rostaloista, mut­ta bus­sipysäk­ki on melkein oven edessä, niin sil­loin kyn­nys vaeltaa ratikkapysäkille nousee. Tai jos ratik­ka tehdään saarel­la niin huonos­ti, että se on hidas ja jumit­ta­va jne.

  24. Mikko: “Spot­tu: hiukan on opti­misti­nen arvio.”

    Samaisen reit­tiop­paan mukaan ostarin pysäk­iltä menee 8 min­u­ut­tia Hert­toniemeen, ja Hert­toniemestä 10 min­u­ut­tia Rauta­tien­torin metroase­malle. 7 min­u­ut­tia Hert­toniemen vai­h­toon (sisään ja por­taat alas) eri­tyis­es­ti tule­val­la 2,5 min­uutin vuorovälil­lä tun­tuu vähän liioitellulta.

    Mitä “val­tavi­in lisäin­vestoin­tei­hin” tulee, ne ovat juuri sitä nyt ehdote­tul­la autove­toisel­la mallil­la, mut­ta minkäs teet kun laatu­ta­son paran­tamisek­si ei edes pikavuoro­ja saa takaisin.

  25. Kyl­lä seli­tyk­siä tun­tuu löy­tyvän, kun autop­uolueen asioi­ta aje­taan julk­isin varoin. Mak­sakoon ken halu­aa. Parkkipaikan Hert­toniemestä voi vuokra­ta, kun­han ensin sijoit­taa 80.000€ sen rakentamiseen!

    Ihan sama kaa­va tuonne Tuo­marinkylään! Kaupun­gin arvokas­ta maa­ta kaavoite­taan !!!!1000–2000!!!! parkkipaikan rak­en­tamiseen. Eikö tässä kukaan herää mitä tässä ollaan tekemässä. Onko hyvä veli tääl­läkin liikkeellä?

  26. Mir­ja­mi:

    Ihan sama kaa­va tuonne Tuo­marinkylään! Kaupun­gin arvokas­ta maa­ta kaavoite­taan !!!!1000–2000!!!! parkkipaikan rak­en­tamiseen. Eikö tässä kukaan herää mitä tässä ollaan tekemässä. Onko hyvä veli tääl­läkin liikkeellä?

    Esi­tys­listal­ta: “Pysäköin­tipaikko­ja on yhteen­sä 1 100 henkilöau­tolle tai vai­h­toe­htois­es­ti 800 henkilöau­tolle ja 70 suurelle hevoskuljetusautolle”

    Pitäisikö tämä(kin) rat­su­tal­li hajasi­joit­taa Nur­mi­järvelle, vai pitäisikö hevosten kul­je­tus hoitaa julk­isil­la? Tuos­sa kun on varaus Jok­eri 2:lle, sille lin­jalle sit­ten ne härkävaunut!

  27. Mir­jamil­la on kyl­lä ihan point­ti tuon Tuo­marinkylän suh­teen, tosin tämä ei nyt kuitenkaan ole varsi­nais­es­ti kus­tan­nuskysymy. Ode hei, tämä pitäisi kat­soa ihan kunnolla.

    Kun havain­neku­vaa kat­soo niin Van­han Tuusu­lantien itäpuolel­la (Google StreetView) http://bit.ly/u5SOgo on tulos­sa iso pysäköintikenttä.

    Hämärästi muis­tan joskus mutis­seeni Jok­eri 2 yhtey­dessä (se ajaa tuos­ta ohi) että Van­han Tuusu­lantien var­res­sa voisi olla talorivi, suo­jaisi samal­la niitä kar­tanon mai­ta liiken­nemelul­ta. Mut­ta tämä on tietenkin vähän han­kalaa kun se on puis­toa. Mut­ta nyt sen saa asvaltoida?

  28. spot­tu: se ratikkasil­ta ja julki­nen liikenne Hert­toniemen metroase­malle eivät ole toisen­sa pois­sulke­via vai­h­toe­hto­ja, vaan nimeno­maan toisi­aan täy­den­täviä. Oma käsi­tyk­seni on se, että Hert­toniemen suun­taan matkus­ta­jamäärät riit­tävät luul­tavasti lähin­nä suh­teel­lisen tiheään bus­sili­iken­teeseen, mut­ta eivät ratikkaan. Näi­den kah­den väli­neen tärkein ero (samaa reit­tiä ajatel­tuna) kuitenkin on niiden välityskapasiteetissa. 

    Tietääk­seni ksv:ssä on myös arvioitu ratikkasil­lan lisäk­si sitä, olisiko Laa­jasa­losta riit­tävästi kysyn­tää Hert­toniemeen suun­tau­tu­valle ratikalle. Bus­sil­in­janakin kan­nat­taisi harki­ta pohjois-etelä ‑suun­taista runk­olin­jaa, kun Hert­toniemen, Laa­jasa­lon (ja mah­dol­lis­es­ti San­ta­ham­i­nan ja Malmin lento­ken­tän) rak­en­t­a­mi­nen muut­taa seudun asu­tuk­sen painopistettä.

  29. Antti

    kyl­lähän suurkaupungis­sa ole­vaan suo­jel­tu­un perin­nemaise­maan pitää saa­da 1100 autopaikkaa. 

    Muil­ta osin tuos­ta kaavas­ta voidaan tietysti kysyä, kuu­luuko näin har­vaan asu­tun maan (joka on tul­vil­laan per­in­teisiä maaseu­tu­maisemia) pääkaupungis­sa säi­lyt­tää sato­ja hehtaare­ja perin­nemaise­m­ana, kun samaan aikaan ihmiset joutu­vat muut­ta­maan Nur­mi­järvelle tuhoa­maan siel­lä maaseudun perin­nemaisemia. Jotenkin hevosetkin sopi­vat parem­min aitoon maaseu­tu­maise­maan kuin Helsinkiin.

    Minä siis säi­lyt­täisin mielu­um­min maaseu­tu­maise­mat hevosi­neen Nur­mi­järvel­lä ja rak­en­taisin Helsinki­in asun­to­ja. Mut­ta nämä kaupunkisu­un­nit­telun kiemu­rat ovat niin omi­tu­isia, ettei niitä ilmeis­es­ti ole tarkoitet­tu nor­maal­i­jär­jel­lä ymmärrettäväksi.

  30. Mikko:

    Oma käsi­tyk­seni on se, että Hert­toniemen suun­taan matkus­ta­jamäärät riit­tävät luul­tavasti lähin­nä suh­teel­lisen tiheään bus­sili­iken­teeseen, mut­ta eivät ratikkaan. Näi­den kah­den väli­neen tärkein ero (samaa reit­tiä ajatel­tuna) kuitenkin on niiden välityskapasiteetissa.

    Toi on vähän miten sen las­kee. Eli toisaal­ta noin niin kuin yllä matkus­ta­jamäärien puolesta.

    Mut­ta sit­ten taas toisaal­ta niitä bus­sil­in­jo­ja on tämän het­k­i­sis­sä suun­nitelmis­sa viisi — kuusi, yksi ratikkalin­ja olisi luul­tavasti edullisem­pi. Jos se olisi sama lin­ja joka tulee vaik­ka Alek­sil­ta sil­lä olisi myös matkus­ta­jia parem­min kumpaanki­i­in suun­taan mikä paran­taa taloudel­lisu­ut­ta huo­mat­tavasti, joukkoli­iken­nevä­li­neet usein kulke­vat läh­es tyhjinä ruuhka­su­un­nan vas­tais­es­ti kun ne samat bus­sit ja vaunut on kuitenkin pakko ajaa takaisin.

    Eli vaik­ka ratik­ka ei olisi kan­nat­ta­va suh­teessa matkus­ta­jamääri­in sil­lä voi silti olla pienem­mät liiken­nöin­tikus­tan­nuk­set kuin bus­sil­in­jas­tol­la. Käytän­nössä tässäkin tapauk­ses­sa niin että riip­puu sitä mitä raken­netaan, jos esimerkik­si Lin­nan­rak­en­ta­jantien itäpuolel­lakin raken­netaan kaupunkia niin ainakin sit­ten siihen kyl­lä kan­nat­taa tehdä kiskotkin.

  31. Jos suo­jel­lun perin­nemaise­man nur­mikent­tiä ei saa käyt­tää väli­aikaisi­na pysäköin­tialueina niin taivas var­jele miten herkästi maise­mat menee pilalle. Golfkent­tä vai lehmälaidunko siihen pitäisi laittaa?

  32. Voisiko noi­hin parkkipaikka­su­un­nitelmi­in yrit­tää palaut­taa edes jotain suh­teel­lisu­u­den­ta­jua? Kyl­lä niitä var­maan Tuo­marinkylässäkin tarvi­taan, mut­ta ver­tailun vuok­si, Helsin­gin Jäähallil­la on 450 paikkaa…

  33. antti:
    Jos suo­jel­lun perin­nemaise­man nur­mikent­tiä ei saa käyt­tää väli­aikaisi­na pysäköin­tialueina niin taivas var­jele miten herkästi maise­mat menee pilalle. Golfkent­tä vai lehmälaidunko siihen pitäisi laittaa?

    Kisa­hallin parkkis on väli­aikainen pysäköintipaikka.

  34. Käytän­nön kysymys johon en löytänyt vas­taus­ta liit­teistä — onko Tuo­marinkylän alueelle rak­en­teil­la viral­lis­ten normien mukainen reunakivitet­ty, routaeris­tet­ty, kaadoil­la ja viemäröin­nil­lä varustet­tu valais­tu invami­toitet­tu pysäköin­tialue? Ja mak­saako kaupun­ki tämän?

    Vai tuleeko ain­oas­taan sorapo­h­jainen alue johon järjestys­miehet ohjaa­vat auto­ja tapah­tu­mien aikaan erik­seen viritet­ty­jen opas­tus­nauho­jen väliin? 

    Kaupun­gin dokkar­it ovat maal­likolle vaikealukuisia ja tääl­lä maalail­lut uhkaku­vat tun­tu­vat saa­van väriä kunkin kom­men­toi­jan taustal­la vaikut­tavien ide­olo­gioiden mukaan.

    (Ja pyöräi­lymielessä joki­var­si on muutenkin miel­lyt­tävämpi ja suositeltavampi reit­ti kuin tuo motarinreunus…)

  35. tpyy­lu­o­ma: “Kisa­hallin parkkis on väli­aikainen pysäköintipaikka.”

    Ja Jäähallin parkkik­sen paikalla oli ennen puutarha.

  36. Rat­sas­tushar­ras­tuk­seen kuu­luu kiin­teänä osana iso maas­turi, hätä­ta­pauk­ses­sa city-maas­turi. Hevosen kk/kulut (ylläpi­tovuokra Tuo­marinkylän yksi­ty­istallis­sa + hevosen ja har­ras­tuk­sen muut kulut) liikku­vat haarukas­sa 1000–3000€/kk.

    En tiedä mihin tarvi­taan tois­tatuhat­ta parkkipaikkaa, mut­ta tiedän sen, että har­ras­tus ei ole taval­lisen rah­vaan har­ras­tus. Tietysti kaupun­ki tukee jo huo­mat­tavasti halvem­pia golf- ja lento­har­ras­tuk­sia, joten pitäähän tas­a­puolisu­u­den nimis­sä eli­itinkin saa­da harrastaa!

  37. ‘har­ras­tus ei ole taval­lisen rah­vaan har­ras­tus’ (Mir­ja­mi)
    Rat­sas­tus aloite­taan noin yleen­sä men­emäl­lä rat­sas­tusk­oulu­un vai­heessa, jos­sa ei ole autoa, ajoko­rt­tia eikä hevos­ta. Mut­ta kaikki­han sen tietää, ettei nais­ten ja tyt­tö­jen lajit ole mitään oikeaa urheilua. Lätkää sen olla pitää, ja äijämeininkiä.

  38. Kaavae­hdo­tuk­ses­sa oli main­in­nat “päällystämätön pysäköin­tialue” ja “ruo­hopin­tainen pysäköin­tialue” tms. Muu­ta­man ker­ran olen näh­nyt pysäköin­tiä noil­la nur­mi­alueil­la, sil­loin oli menos­sa jotkut suurem­mat koiranäyt­te­lyt, sekin on sit­ten kat­sot­ta­va 1000–3000 e/kk mak­savak­si eliittiharrastukseksi.

  39. Lurkki/“Ratsastus aloite­taan noin yleen­sä men­emäl­lä rat­sas­tusk­oulu­un vai­heessa, jos­sa ei ole autoa, ajoko­rt­tia eikä hevos­ta. Mut­ta kaikki­han sen tietää, ettei nais­ten ja tyt­tö­jen lajit ole mitään oikeaa urheilua”

    Har­ras­taa voi myös ilman yksi­ty­isautoilua. Tuonne Tuo­marinkylään menee nykyisel­läänkin usei­ta bus­sil­in­jo­ja. Toki pysähtyvät 200–400m päässä tallil­ta, joten kulkem­i­nen vaatii hie­man ylimääräistä urheilua.

  40. Kuin­ka kallista ja elit­is­tistä olisi vaik­ka jääkiekko, jos kaik­ki luistin­ra­dat olisi raken­net­tu ilman kaupun­gin raho­ja ja tukia seu­roille? Tai mikään muukaan laji. Ei rat­sas­tamiseen tarvi­ta omaa hevos­ta, ja har­val­la hevosen ylläpi­toon aika riit­täisikään; yleisin tapa rat­sas­taa eli ohjat­tu viikko­tun­ti mak­saa nyt, näköjään, tuol­la 735 e/kausi. Rat­sas­tushar­ras­ta­jia on väite­tysti (Rat­sas­ta­jain­li­it­to) 160 tuhat­ta, siinä mis­sä jääkiekkoli­it­to ilmoit­taa luvun 267 tuhatta.

    Tot­ta lie­nee vain se, että keskimääräistä use­ampi rat­sas­ta­ja (jos aikuinen) tait­taa tal­li­matkat henkilöau­tol­la — kos­ka läh­es kaik­ki tal­lit ovat jo nyt pait­si kaukana asu­tuk­ses­ta, myös kaukana mis­tään bussilinjoista.

  41. Osmo Soin­in­vaara: Tämä on Jok­eri-lin­jan varrella.

    Muut­takaa mallik­si muu­ta­ma Pris­ma autopaikat­tomak­si automar­ketik­si kun ovat kaik­ki niin olev­inaan metro/junaradan tai Jok­er­il­in­jan var­rel­la. Autoilu aivan var­masti vähe­nee (noi­hin Pris­moi­hin siis).

  42. Ja mitä 1100 pysäköin­tipaikkaan tulee (kesti het­ken sela­ta muu­tose­hdo­tuk­sen selostus), niin näistä 350 on “mah­dol­lista rak­en­taa” nykyisen kaupun­gin(?) varas­to­ken­tän kohdalle moot­tori­tien ja Van­han Tuusu­lantien väli­in (jos muka asianomainen viras­to on siitä valmis luopumaan).
    Var­masti raken­net­ta­vat 170 paikkaa kor­vaa­vat ehdote­tun uuden maneesin kohdal­la nyt ole­van hie­man pienem­män nykyisen pysäköin­tiken­tän. Lop­ut uudet paikat (kar­tas­ta aluei­den koko­ja mit­taile­mal­la arvi­ol­ta yhteen­sä 400 paikan edestä) ovat nur­mip­in­taisia varak­ent­tiä suurien yleisö­ta­pah­tu­mien var­al­ta (yksi varak­ent­tä näyt­tää ole­van nyt pel­toa, muut ovat jo nur­mikent­tiä). Nyt vak­i­tu­isia paikko­ja on koko alueel­la (ml. vint­tikoirakeskus) arvi­ol­ta tuo 350, ja määrä kas­vaa sen ver­ran mitä uuteen maneesi­in mah­tuu tun­nille asi­akkai­ta. Kyse on näin luet­tuna vain siitä, että sal­li­taan valit­tu­jen nyky­is­ten pel­to-/nur­milänt­tien poh­jan vahvis­t­a­mi­nen sat­un­naisen pysäköin­nin kestäväk­si ja tuo sat­un­nainen käyt­tö — uusi kaavamääräys kieltäisi minkä tahansa “varas­toin­nin” noil­la alueil­la, eikä nur­men leikkaami­nen pysäköin­tikun­toon ole ilmaista, joten ihan joka “tapah­tu­maan” niitä ei edes voi­da käyttää.

    1. Ne 350 paikkaa ovat ark­isin Jok­erin liityn­tä­paikko­ja ja viikon­lop­puisin yleisö­ta­pah­tu­mien vara­paikkoina. Rat­sas­tuk­sen har­rras­ta­jille riit­täisi vähempikin määrä pysäköin­tipaikko­ja, mut­ta maneesis­sa on tarkoi­tus jär­jestää suuria yleisötapahtumia.

  43. Liityn­täpysäköin­tipaikko­jen rak­en­t­a­mi­nen Hert­toniemen metroase­malle ei taa­tusti vähen­nä autoilua. Täl­lais­ten paikko­jen rak­en­t­a­mi­nen jo kym­meniä vuosia toim­i­neelle metroase­malle on näköjään kallista ja myös virhein­vestoin­ti. Suurin osa ellei läh­es kaik­ki uusien liityn­tä­paikko­jen käyt­täjistä tulee ole­maan nyky­isiä liityn­täbussien käyt­täjiä. Jos oma­l­la autol­la pääsee kotiovelta metron ovelle, val­i­taan var­masti se oma auto bussin ase­mes­ta. Näin autoilu liityn­täre­it­eil­lä Hert­toniemessä, Roi­hu­vuores­sa, Laa­jasa­los­sa ym. tulee lisään­tymään. Itäväylän liiken­teen vähen­nys lie­nee vähäinen.

  44. Hert­toniemeläi­nen:
    Liityn­täpysäköin­tipaikko­jen rak­en­t­a­mi­nen Hert­toniemen metroase­malle ei taa­tusti vähen­nä autoilua. 

    Tärkein­tä onkin cityvihreille, että keskus­tas­sa autoilu vähe­nee. Lähiöil­lä ei niin väliä.

  45. Epäilemät­tä kan­nat­taa rat­sas­tuk­sen osalta muis­taa myös että kyseessä on eet­tisessä mielessä kaikkien yhteistä omaisu­ut­ta ole­van neli­jalkaisen luon­tokap­paleen räikeä kau­pal­lis­t­a­mi­nen ja ekosys­teemi­in kuu­lu­van geeniperin­nän alis­t­a­mi­nen ihmisen itsekkään ahneu­den ja kau­pankäyn­nin väli­neek­si joka kaiken­lisäk­si saat­taa vääristää näi­den globaalien kaup­pami­esten manip­u­loin­nin kohteek­si joutunei­den viat­tomien hep­patyt­tö­jen minäku­vaa ja luontosuhdetta.

  46. Marko V: Tärkein­tä onkin cityvihreille, että keskus­tas­sa autoilu vähe­nee. Lähiöil­lä ei niin väliä.

    En tiedä muista cityvihreistä, mut­ta minus­ta näyt­tää aika selvältä, että “liityn­tä­paikko­jen” rak­en­t­a­mi­nen Hert­toniemeen lisää autoilua Herttoniemessä.

  47. “Liityn­täpysäköin­tipaikko­jen rak­en­t­a­mi­nen Hert­toniemen metroase­malle ei taa­tusti vähen­nä autoilua. Täl­lais­ten paikko­jen rak­en­t­a­mi­nen jo kym­meniä vuosia toim­i­neelle metroase­malle on näköjään kallista ja myös virhein­vestoin­ti. Suurin osa ellei läh­es kaik­ki uusien liityn­tä­paikko­jen käyt­täjistä tulee ole­maan nyky­isiä liityn­täbussien käyttäjiä.”

    Nykyisel­lään Hert­toniemen metroase­mal­la on 169 liityn­täpysälöin­tipaikkaa. Min­ulle jäi epä­selväk­si onko tarkoio­tus lisätä 200:lla vai kor­va­ta nykyiset uusilla.

    Hert­ton­i­men metroase­maa käyt­ti 2008 16 000 matkust­jaa päivit­täin. 400 (200 kumpaankin suun­taan) on näistä n 2,5 %. Yliskylästä yksi­no­maan tulee Hert­toniemen ase­malle yhden aamu­tun­nin aikana läh­es 20 bus­sia, peri­aat­teessa siis siinä tuhat matkustajaa.

    Olisi aika hyödyl­listä tietää, ketkä liityn­täli­iken­net­tä käyt­tävät, kuin­ka paljon on sat­un­nai­isa käyt­täjiä, mihin aikaan etc?

    On ihmisiä jot­ka esim. las­ten hoitoon­vi­en­nin takia joutu­vat kulke­maan metroase­malle autol­la tai ainakin se oleel­lis­es­ti helpot­taa asioi­ta. Lyhyet matkat ja kylmäkäyn­nistyk­set tuo­vat niitä kalli­ita kiol­me­tere­jä, joi­ta val­is­tuneet autoil­i­jat kyl­lä pyrkivät välttämään.

    Alueelle myös raken­netaan lisää asun­to­ja liityn­täy­hteyk­sien taakse.

Vastaa käyttäjälle Markku af Heurlin Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.