Puhe jota ei pidetty

Säh­läsin puheen­vuoropy­yn­nön val­tu­us­ton bud­jet­tikok­ouk­ses­sa ja jouduin jonon hän­nille. Oli pakko kiire­htiä min­is­teri Urpi­laisen ja val­tio­varain­valiokun­nan tapaamiseen, joten puheen­vuoro jäi pitämät­tä. Näin olisin puhunut.

On huole­hdit­ta­va tulopohjasta

Olen hyvin huolis­sani kaupun­gin tulopo­h­jas­ta. Kuten kaupung­in­jo­hta­ja sanoi, ener­gialaitok­sen tulou­tus, jon­ka varas­sa kaupun­gin talous suures­sa määrin lep­ää, on vaaras­sa. Pitkäl­lä aikavälil­lä isom­pi asia on kun­tien väli­nen kil­pailu vero­tu­loista, jos­sa Helsin­ki on sosi­aal­ista mieltä osoit­taen antanut paljon tasoi­tus­ta naa­pureilleen. Naa­pu­rit ovat valitet­tavasti käyt­täneet tätä itsekkäästi hyväkseen.

On toiv­ot­tavaa, että hal­li­tuk­sen käyn­nistämä kun­tau­ud­is­tus viheltää poik­ki tämän kun­tien välisen epä­sosi­aal­isu­uskil­pailun joko liit­tämäl­lä kun­nat yhteen tai keräämäl­lä verot seu­tukun­nan alueel­la ja jaka­mal­la sen väk­ilu­vun suh­teessa takaisin. Kos­ka tähän ei voi luot­taa, Helsin­gin on puo­lus­taudut­ta­va ker­mankuori­joi­ta vastaan.

Mei­dän ei tarvitse lakkaut­taa sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa eikä tehdä ran­nois­tamme kul­ta­ham­mas­ran­nikoi­ta, joi­hin köy­hillä tai edes keski­t­u­loisil­la ei ole asi­aa. Myön­teinen keino on tehdä Helsingistä niin hyvä paik­ka asua, että Helsinki­in pyritään ja muualle joudutaan.

Kallion renes­sanssi

Kan­nat­taisi ehkä käyn­nistää Kallion renes­sanssi. Sijain­nil­taan eri­no­maisen Kallion kaupungi­nosan imagoa tulisi kohot­taa kohen­ta­mal­la alueen julkisen tilan tasoa ja edis­tämäl­lä vähän isom­pi­en asun­to­jen syn­nyt­tämistä tuo­hon yksiö­val­taiseen kaupungi­nosaan, jot­ta myös lap­siper­heet voisi­vat asua alueella.

Kan­takaupun­ki on muu­toinkin suuri vahvu­utemme tässä valitet­tavas­sa kil­pailus­sa.  Se on tärkäm­pää kuin uus­tuotan­to, mut­ta uus­tuotan­nol­lakin on väliä.

Kru­unuvuoren sil­lal­la on kiire

On erit­täin tärkeää saa­da raitio­vaunusil­ta Kru­unuvuoren­ran­taan pikaises­ti niin, että yhteys on ole­mas­sa, kun ensim­mäiset asukkaat muut­ta­vat alueelle. Sil­ta tekee Kru­unuvuoren­ran­nas­ta kan­takaupun­gin jat­keen. Ilman sil­taa se olisi keskus­tas­ta 18 kilo­metrin päässä ole­va etälähiö. Jos rahoi­tusjo­hta­ja het­ken miet­tii näitä kah­ta vai­h­toe­htoa, hän var­maankin tar­joaa pikaises­ti rahat sil­lan rakentamiseen.

Kru­unuvuoren­ran­taan kehittämisyhtiö

Kovin lohk­outuneen hallintomme vuok­si meil­lä on suuria vaikeuk­sia saa­da toteutetuk­si ajois­sa investoin­te­ja, jot­ka mak­sa­vat itsen­sä silkkana rahana pikaises­ti takaisin, kos­ka nämäkin pakkaa­vat jäädä jonon hän­nille siinä mis­sä sinän­sä hyvät mut­ta tuot­ta­mat­tomat investoin­nit. Kaupun­ki saisi rahansa takaisin ratikkasil­las­ta pikaises­ti, sil­lä se nos­taa maan arvoa alueel­la huomattavasti,

Kaupun­gin kan­nat­taisi perus­taa Kru­unuvuoren­ran­nan kehi­tysy­htiö, jon­ka käyt­töön kaupun­gin maao­maisu­us alueel­la annetaan. Kehi­tysy­htiö ottaa maao­maisu­ut­taan vas­taan lainaa, toteut­taa sekä sil­lan että muun infra­struk­tu­urin ja myy tai vuokraa ton­tit. Kun lainat on mak­set­tu, yhtiö pure­taan. Rahoi­tusjo­hta­ja on ihme­tel­lyt, mitä hyö­tyä tästä saa, sil­lä eihän kehi­tysy­htiö saa lainaa ainakaan halvem­mal­la kuin kaupun­ki. Tästä ei olisi mitään hyö­tyä, jos kaupungis­sa tehtäisi­in aina opti­maal­isia päätök­siä.  Sen hyö­ty piilee siinä, että kan­nat­ta­vat investoin­nit ohit­ta­vat kan­nat­ta­mat­tomat – tai siis palveluin­vestoin­nit, jot­ka eivät tuo raho­ja takaisin, vaik­ka ovat muu­toin sym­pa­at­tisia. Jos tästä saadaan hyviä koke­muk­sia, samaa voisi soveltaa muil­lakin uustuotantoalueilla.

Kasvun rahoi­tus

Muut­ta­mi­nen muual­ta Suomes­ta van­haan helsinkiläiseen asun­toon mak­saa todel­la paljon, jos mak­suna pide­tään asun­to­jen hin­taeroa meil­lä ja muual­la. Van­ho­jen asun­to­jen hin­noille emme voi mitään, mut­ta uusia asun­to­ja voimme yrit­tää tar­jo­ta alle markki­nahin­to­jen. Voimme, mut­ta onko se järkevää. Toisaal­ta joudumme rahoit­ta­maan kaupun­gin kasvua. Rak­en­tamisen kanssa vähän hid­fastel­laan, kos­ka meil­lä ei ole varaa uusien asukkaiden vaa­timi­in investoin­tei­hin. Entä jos panisimme uudet asukkaat mak­samaan – ei vain sil­loin, kun he muut­ta­vat van­hoi­hin asun­toi­hin ja mak­sa­vat onnel­liselle myyjälle, vaan myös, kun he muut­ta­vat uuteen asun­toon. Sil­loinkin, kun kaupun­gin maalle rahoite­taan säätelemätön­tä asun­to­tuotan­toa, kaupun­ki antaa ton­tit aseveli­hin­taan. Täl­lä ei tue­ta uusia asukkai­ta vaan raken­nus­li­iket­tä, joka kyl­lä ottaa asun­noista markkinahinnan.
Jospa emme tuk­isikaan raken­nus­li­ikkeitä vaan kaupun­gin kehi­tys­tä ja ottaisimme maapo­h­jas­ta täy­den hin­nan. Maapo­h­jaan uud­is­rak­en­tamiselle voi myy­dä tai vuokra­ta tai sit­ten voi tehdä yhtä aikaa molem­pia. Myös kohtu­u­vuokraisen vuokra­sopimuk­sen voi myy­dä ja käyt­tää myyn­ti­hin­nan uusien asukkaiden vaa­timi­in investointeihin.

Jos halu­amme rak­en­taa enem­män, mei­dän on pan­ta­va uud­is­as­ukkaat mak­samaan palveluinvestointinsa.

Kil­pailua rakentamiseen

Lopuk­si halu­an sanoa, että olen kovin äimistynyt siitä, että Hitas-asun­non rak­en­t­a­mi­nen Helsinki­in voi mak­saa 4900 euroa neliöltä Jätkäsaa­res­sa.  Apu­laiskaupung­in­jo­hta­jan tulisi ryhtyä toimi­in raken­nusalan kil­pailu­olo­suhtei­den kohen­tamisek­si Helsingis­sä ja tar­jon­nan lisäämiseksi.

40 vastausta artikkeliin “Puhe jota ei pidetty”

  1. Kallion renes­sanssin voisi aloit­taa vaikka­pa kun­nos­ta­mal­la Töölön­lah­den uimakelpoisek­si ja muut­ta­mal­la Eläin­tarhantien pyöräväyläk­si. Sen jäl­keen sit­ten tuos­ta ensim­mäisen lin­jan ja Töölön­lah­den väli­in jäävästä puis­tos­ta voisi saa­da yhden kaupun­gin rakaste­tu­im­mista puis­toista, kun se rem­pat­taisi­in kunnolla.

  2. Helsin­gin, kuten muunkin julkisen talouden hoi­dos­sa, tulisi pyrk­iä pois yksi­ty­is­ten lyp­sylehmän roolista. On ter­vayspalve­lut, it-asi­at ja Helsingillä varsinkin tämä raken­nus­li­ikkei­den kartel­li. Ei voi olla muuten mah­dol­lista, että tar­jouskil­pailut on jyvit­tyneet näin selvästi eri raken­nus­li­ikkei­den kesken. Isot fir­mat jaka­vat toisilleen sulle mulle-peri­aat­teel­la ja eivät edes pyri näyt­telemään että olisi kil­pailua. Kum­mallista kyl­lä, kukaan ei ole vuosikym­meni­in haas­tanut tätä maan tapaa. Hitak­set kalus­tet­tuina mak­saa liikaa ja menevät vielä pahim­mil­laan sijoit­ta­jille. Ei ollut aikoinaan tarkoituk­se­na, hyvä jos puututaan.

    Kyl­lähän kaupunkiym­päristön laatu heikke­nee aivan liikaa Pitkäsil­taa Hakaniemen puolelle tul­taes­sa. Ei puhet­takaan oikeista jalka­käytävistä kiv­i­tyksi­neen tai mis­tään muus­takaan mikä ker­toisi kaupungin­isien muis­ta­van kaupungis­taan muu­takin kuin van­han keskus­tan. Rene­sanssi olisi paikallaan ja toisi arvon­nousuna hyö­tyä vähän jokaiselle, myös tur­is­min muo­dos­sa kaupungille. Tam­pereel­la­han suun­nitelti­in mag­no­li­aa lasi­paviljonki­in, ehkä jotain täl­laista Hakik­sen torille houkut­tele­maan ihmisiä liik­keelle kaupungis­sa? Ja toisaal­ta ker­tomaan, että muitakin paikko­ja arvoste­taan, kuin vain Senaat­in­torin ympäristöä.

    Kaupun­gin täyt­tyessä asun­noista ja pien­te­ol­lisu­u­den poistues­sa tarvit­taisi­in paljon ihmisiä pienelle alueelle, jot­ta palve­lu­te­ol­lisu­us kivi­jalka­kaup­poi­neen kan­nat­taisi. Samaa vaatisi tur­is­mi. Nyt kaavoit­ta­ja suosii suur­ta keskuskaup­paa ja nukku­malähiötä ympärille. Hukataan mah­dol­lisu­us korostaa Helsin­gin kaupunki­maisu­ut­ta muun Suomen rin­nal­la ja samal­la tehdään yhdestä kaup­pias ja muille jää puotipuk­sun rooli. Eli van­ha ruu­tukaa­va esi­in ja talot korkeam­mak­si, vielä ei olisi myöhäistä ainakaan Kalasa­ta­mas­sa. Tuskin­pa on järkeä purkaa voimalaakaan ja raken­nel­la muu­ta­maa perusker­rostaloa kor­vaa­maan varsinkin jos maa on aivan pilaan­tunut­ta. Kolme san­o­taanko 40-ker­roksista asuin­tor­nia ja voidaan jät­tää Sipoon ryöstösaali­ista pala rakentamatta.

  3. Kallion renes­sanssin voisi aloit­taa sil­lä, että Hämeen­ti­estä tehdään viihty­isä asuntoalueen
    pääkatu, jos­sa on leven­netyt jalkakäytävät,
    eril­liset pyöräkai­stat. Hämeen­tien läpi­a­jo on ohjat­tavis­sa paljolti Sörnäis­ten Rantatielle.

  4. Voisiko­han jonkin­lainen tulospalkkio­jär­jestelmä toimia tässä. Niin kauan kun hyvä­tu­lois­t­en lap­siper­hei­den muut­tovir­ta on pois­päin, ei tulospalkkio­ta kaavoituk­ses­ta vas­taav­ille. Toden­näköis­es­ti aika pian alka­isi kiin­nos­ta­maan noiden lap­siper­hei­den tarpeet ja toiveet.

  5. Van­ha idea, mut­ta siihen rak­en­tamiseen kil­pailu­un aut­taisi jos KSV kaavoit­taisi pienem­piä ker­rostalo­ja. San­o­taan nyt vaik­ka neljä-viisi ker­rosta ja 100 — 200 neliötä per ker­ros. Tuom­moisi­in olisi rahkei­ta joka omakoti­talo­valmis­ta­jal­la. Tässä on myös se hyvä puoli että tulisi vähän monipuolisem­man näköistä kaupunkia kun koko kort­telin sivu ei ole yhtä taloa.

  6. Juhani Salo­vaara:

    Kaupun­gin täyt­tyessä asun­noista ja pien­te­ol­lisu­u­den poistues­sa tarvit­taisi­in paljon ihmisiä pienelle alueelle, jot­ta palve­lu­te­ol­lisu­us kivi­jalka­kaup­poi­neen kannattaisi. 

    Vaik­ka asukasti­heys asi­aa var­masti aut­taa, se tuskin riit­tävä ehto kiven­jal­ka­li­ikkei­den syn­nyt­tämiseen. Esimerkkinä vaik­ka Laut­tasaaren ostarin ympäristö. Ostarin toinen ker­ros on suurelta osibn ollut tyhjil­lään kaiketi erinäisiä vuosia, maan­ta­sol­lakin meni kai toista vuot­ta kun lopet­ta­neen KELAn tilalle saati­in uusi vuokralainen. Silti ympäristössä niis­sä pääosin vähän van­hem­mis­sa talois­sa, mis­sä on kiven­jal­ka­li­ikkei­den paikko­ja, niin oli­vat ne sit­ten taloy­htiön vuokralaisi­na tai omi­na osakkeinaan, kyl­lä ne näyt­tävät ole­van käytän­nössä kaik­ki käytössä, ja ylivoimainen enem­mistö taval­la, jos­sa tilan­pitäjän voisi kuvitel­la jotenkin hyö­tyvän ohikulke­vista poten­ti­aal­i­sista asi­akkaista. Kuitenkin kun saarelle on tehty uud­is­raken­nuk­sia, niin kun ei mikään ei muuhun pako­ta, näyt­täisi selvältä, että raken­nusy­htiöt näkevät, että hei­dän voit­ton­sa yleen­sä mak­si­moitu­vat rak­en­ta­mal­la talo­ja ilman täl­läistä kau­pal­lista tilaa.

    Sen uskon, että poh­jak­er­roksen liike­huoneis­ton arvo kas­vaa askuasti­hey­den mukana, mut­ta suh­taudun epäillen siihen, että sil­lä keinol­la yksistään niitä liiketilo­ja saataisin aikaiseksi.

  7. Hyvä Huomio Osmo!

    Rak­en­t­a­mi­nen kun­nille on LIIAN hyvä bisnes, Yksi­ty­isille rakentajille.

    Kukaan ei kovastikkaan val­vo “kun­nankukkaroa”.

    Polti­ikko­jen ja virkami­esten pitäisi paljon enem­min olla “kun­nankukkaron” vartijoita!

    Rak­en­tamista ei val­vo myöskään kukaan, sen sadat
    Home­sairaalat ja Home­päiväkodit ja Homekoulut
    osoit­ta­vat! (tarken­nus: tässä home ei tarkoi­ta kotia vaan HOMETTA!)

    http://personal.inet.fi/taide/iso-peura/index.html

  8. OS tun­tuu yrit­tävän mah­do­ton­ta: keskilu­okan edullista asum­ista maan halu­tu­im­mil­la ja arvokkaim­mil­la alueil­la. Tämä tulee johta­maan mon­en­laisi­in vaikeuksiin.

    Fik­sumpaa olisi antaa rikkaiden kan­soit­taa halu­tu­im­mat alueet Helsingistä. Täl­löin lop­puisi myös tuo lop­u­ton val­i­tus huonoista veronmaksajista.

  9. Osmo:

    Hitas-asun­non rak­en­t­a­mi­nen Helsinki­in voi mak­saa 4900 euroa neliöltä.

    Vieläkö näitä jonotetaan?

  10. markki­noin­ti­tutkimus ihmis­ten käyt­täy­tymis­es­tä palveluis­sa ja asumises­sa voisi antaa jonkin ver­ran suun­taa kun suun­nitel­laan lähiöitä jä palveluita.mutta onko tutkimuk­sen tulok­set käyt­tökelpoisia jonkin asian suun­nit­telu­un on aivan eri asia.jotenkin on tul­lut sel­l­ainen käsi­tys tutkimuk­sista että ihmis­ten toiveet palveluista mitä pitäisi saa­da ja asun­not minkälaiset asun­not on olta­va ei ole samal­la tasol­la ihmis­ten todel­lisen var­al­lisu­u­den kanssa.eli toiveet mitä pitäisi saa­da ja mihin on todel­lisu­udessa varaa rahallisesti.

  11. Osmo Soin­in­vaara
    Jonote­taan. 4900 auroa on hal­pa hin­ta Jätkäsaaressa.

    Eiks ne arvota nykyään? Erikoinen sys­tee­mi muuten, kun kaik­ki asiantun­ti­jat vaikut­tais pitävän sitä ihan jär­jet­tömänä enkä itekään oo yri­tyk­ses­tä huoli­mat­ta keksiny siitä mitään hyvää puol­ta. Siis koko Hitas-sys­teemistä, arvon­ta voi olla ihan ok sikäli kun ote­taan annet­tuna et sys­tee­mi on olemassa.

    1. Turk­ka

      Ihmiset nyt vain sat­tuvat juur­tu­maan sinne, mis­sä asu­vat. Esimerkik­si Kallioon. Kallios­sa vart­tuneista ei tule mitään luusere­i­ta. Mitä vikaa tiivis­sä kaupungi­nosas­sa on las­ten kasvuolo­suh­teena? Täl­lä vuosi­tuhan­nel­la val­i­tu­ista pres­i­den­teistä Suomes­sa 100 % on elänyt lap­suuten­sa Kalliossa.

  12. “Lopuk­si halu­an sanoa, että olen kovin äimistynyt siitä, että Hitas-asun­non rak­en­t­a­mi­nen Helsinki­in voi mak­saa 4900 euroa neliöltä.”

    Tämä oli tiet­ty kohtelias piik­ki Odelta.

    Onhan tiet­ty ihan päivän­selvää että itse rak­en­t­a­mi­nen = Duunarei­den lik­sat ja materiaalit…

    …Ei voi olla Helsingis­sä kovin eri hin­taista hin­taista kun Vam­pu­las­sa tai Rovaniemel­lä. Mak­simis­saan ehkä jonkun 10–15% ero­ja. Mikä ei ole mitenkään suh­teessa siihen lop­puhin­taeroon mitä väitetään. Ton­tin hin­noista en tiedä, mut­ta olen ymmärtänyt että lop­ullis­es­ta hin­nas­ta kalli­inkaan ton­tin osu­us ei ole iso. 

    4900€/m2 kuu­lostaa todel­la kalli­il­ta. Simp­pelien OK talo­jen toteu­tuneet hin­nat pyörinevät 1500€/m2paikkeilla. Eikö ker­rostalon pitäisi mak­saa vähem­män kun yksil­lä luvil­la ja kuvil­la saadaan kym­meniä asuntoja?

  13. Turk­ka Louekari: Lap­siper­heet Suomen tiheim­pään kivikaupungi­nosaan ja sinkut met­sän­re­unaan? En voi ymmärtää. 

    Kyl­lä Punavuores­sa on tiheäm­pää, ja sopii lap­siper­heelle kuin nenä päähän. Koulu ja har­ras­tuk­set joko käve­ly­matkan tai lyhyen bussi/ratikkamatkan päässä, samoin kaverit.

    Opiske­li­joi­ta pitäisi yrit­tää häätää Kallios­ta kam­puk­sille, esimerkik­si Meilahtea (ml Tullinpuolin aukio) voisi tiivistää tässä tarkoituksessa.

    Kaupunkiku­va Pitkältäsil­lal­ta Hämeen­tielle ei tule parane­maan mihinkään ennen kuin torista päästään eroon (aukio ei houkut­tele investoimaan). Hämeen­tien luoteis­puoli­han on suo­ras­taan idyl­listä ja kaipaa vain pien­tä pintare­mont­tia ja ihan pikkuisen täs­mä­dy­nami­it­tia. Tavoit­teena pitäisi olla yht­enäi­nen kaupunki­jatku­mo Pitkältäsil­lal­ta pohjoiseen mukaan­lukien Mer­i­ha­ka, jatkuen aina Vallilan­laak­soon saakka.

  14. Vaik­ka var­tuinkin omakotilähiössä, kotikaupunk­i­ni keskus­ta on ollut min­ulle aina läheisem­pi paik­ka, sil­lä siel­lä kävin kaik­ki koulu­ni. Osaan edelleen kaik­ki keskus­tan kadut ulkoa nais­ten­vaateli­ikkeitä myöten.

    Kan­takaupun­ki on lapsellekin aivan hyvä paik­ka asua. Kaupungis­sa on kaikkea mitä kaupun­gin liepeil­läkin, pait­si seu­tuteitä, met­sää, tuotan­toeläim­iä ja per­heko­htaisia hiekkalaatikoita.

    Raken­net­takoon kaikkialle juuri sel­l­aisia asun­to­ja jot­ka sat­tuvat kau­pak­si men­emään. En näe mitään syytä mik­si kaupunki­lap­siper­heet eivät yleisty­isi samal­la kun yleinen kaupungis­tu­mi­nenkin tässä maas­sa ete­nee. Tämä on kai sukupolvikysymyskin, sil­lä pidän mökkieläkeläisyy­destä haaveil­e­vaa van­hempi­eni ikälu­okkaa vähän tärähtäneinä.

  15. Timo H, betonirunk­oisen ker­rostalon rak­en­t­a­mi­nen on kyl­lä huonei­s­toneliöhin­nois­sa mitat­tuna selvästi kalli­im­paa kuin puu­runk­oisen omakoti­talon rak­en­t­a­mi­nen. Kuvaavaa on kuitenkin, että mainit­se­masi simp­pelin omakoti­talon saa halvim­mil­laan ostet­tua paket­ti­talona 1/3:lla arvaa­mas­tasi hin­nas­ta. On tosin myös niin, että markki­nat määräävät hin­nan ja rak­en­t­a­mi­nen sopeu­tuu siihen; kalli­im­mal­la myy­dessä toim­inta hel­posti muut­tuu tehot­tomam­mak­si ja voit­toa ei vält­tämät­tä tule enem­pää. Oikein taita­vat saa­vat kalli­il­la myy­dyn ja hal­val­la teh­dyn rak­en­tamisen kään­net­tyä liike­toim­intana tappiolliseksi…

  16. Ter­ve kil­pailu pitää kun­nat kun­nos­sa. Jos ne eivät pysy, häviävät ne lop­ul­ta. Helsin­ki on jyrän­nyt pääkaupunkistatuk­sel­laan ja ajau­tunut todel­la huonoon kun­toon. Tajusin tämän, kun näin ter­vey­den­huol­lon meno­jen ver­tailua Helsin­gin ja Ylä-Lapin välillä.

    Itse en näe muu­ta vai­h­toe­htoa kuin kun­tarak­en­teen muu­tok­sen. Helsin­ki on pilkot­ta­va yksiköi­hin, jot­ka toimi­vat. Kuun­telin viikko pari sit­ten van­taalais­ten poli­itikko­jen haas­tat­telua radios­sa. Van­taal­la ollaan selvästi ymmärtämässä, että kun­nan jakami­nen on se oikea tapa selvitä, ei liitos tehot­tomaan Helsinkiin.

  17. Sha­keem:
    Osmo:
    Hitas-asun­non rak­en­t­a­mi­nen Helsinki­in voi mak­saa 4900 euroa neliöltä.
    Vieläkö näitä jonotetaan? 

    ATT rak­en­taa Välimerenkadulle hita­sia vuokra­ton­tille. Kalleiman käm­pän neliöhin­ta on kar­van ver­ran yli 4800 euroa. Hak­i­joi­ta on 1400.

  18. Markki­na­t­aloudessa Kallio olisi eri­tyisen hyvä sijain­ti yksiöille. Ker­mankuorin­nas­sa kaik­ki paikat ovat vääriä paikko­ja yksiöille. Helsinkiläis­ten yhteistä etua ei tässä asi­as­sa ole ole­mas­sa, pitää vali­ta, onko köy­hien vai keskilu­okan puolella.

  19. Sel­l­aista sta­tus­re­port­tia Etelä-Helsin­gin lap­siper­heiltä, että päiväkodit ovat täyn­nä. Sekä yksi­tyiset että kun­nal­liset. Työkaveri ker­toi, että 4 vapaa­ta paikkaa jonot­ta­mas­sa oli 100 hak­i­jaa. Kovin hyvin ei siis näytä kan­takaupun­ki lap­siper­heille sopivan.

  20. Turk­ka: Kallio on hyvä paik­ka yksiöille (ja yksilöille). Kallios­sa yksiöitä on yli 50% nykyis­es­tä asun­tokan­nas­ta. Kak­sioi­ta run­saat 30%. Raken­nusti­laa ei ole hirveästi lisä­taloille, mut­ta ehkä sinne vielä muu­ta­man saisi mahtumaan.

  21. Jus­si, Hämeen­tielle riit­tää se, että tarpeet­tomat bus­sikai­stat pois­te­taan. Sil­lä muu­tok­sel­la kadulle saadaan sekä liikkei­den tarvit­se­mat vinopark­it että pyöräkaistat.

  22. spot­tu: …Opiske­li­joi­ta pitäisi yrit­tää häätää Kallios­ta kam­puk­sille, esimerkik­si Meilahtea (ml Tullinpuolin aukio) voisi tiivistää tässä tarkoituksessa.

    Kallio­han on käytän­nössä Yliopis­ton keskus­ta osien kam­pus, kun asun­not lähempää ovat hävin­neet, muutet­tu liike- ja toimis­totiloik­si. Kan­nat­taa lukea Päiviö Tom­mi­lan kir­joit­ta­ma isän­sä Eero Tom­mi­lan elämäk­er­ta “Vihreän lam­pun tai­ka” (Suomen Tiedeseu­ra, 2009). Se kuvaa hienos­ti, miten nykyiseen on päädytty. 

    Hyvä yliopis­to tai korkeak­oulu vaatii infra­struk­tu­urin, joka yhdis­tää opiskelun, asumisen ja sosi­aalisen elämän. Huip­puyliopis­tois­sa on pakko asua kam­puk­sen asun­tolois­sa ainakin pari ensim­mäsitä vuot­ta! Täl­lä het­kel­lä pääkaupunkiseudun korkeak­ouluista vain Maan­puo­lus­tusko­rkeak­oulu täyt­tää vaa­timuk­set. Aikaisem­min myös Tekni­nen korkeak­oulu oli malli esimerk­ki hyvästä suun­nit­telus­ta, mut­ta kestää vuosia ennen kuin TAIK:n ja Kaup­pako­rkeak­oulun osat, sosi­aalisen elämän tilat ja opiske­li­jat on koot­tu Otaniemeen.

    Meilah­teen kan­nat­taa rak­en­taa lääketi­eteel­lisen kam­pus. Kam­pus on tiivis kokon­aisu­us, joka sisältää laitok­set, sosi­aalisen elämän vaa­ti­mat tilat sekä asun­to­lat. Mah­dol­lisuuk­sia tiivistämiseen on run­saasti. Sen sijaan keskus­taosien asun­to­lat kan­nat­taa rak­en­taa Kaisaniemeen. Puis­to on ongel­malli­nen, siitä on käve­ly­mat­ka keskus­tan laitok­sille ja uuteen kir­jas­toon sekä liiken­ney­htey­det ovat lois­ta­vat. En näe mitään syytä, mik­si aluet­ta ei voisi rakentaa.

  23. “Timo H, betonirunk­oisen ker­rostalon rak­en­t­a­mi­nen on kyl­lä huonei­s­toneliöhin­nois­sa mitat­tuna selvästi kalli­im­paa kuin puu­runk­oisen omakoti­talon rak­en­t­a­mi­nen. Kuvaavaa on kuitenkin, että mainit­se­masi simp­pelin omakoti­talon saa halvim­mil­laan ostet­tua paket­ti­talona 1/3:lla arvaa­mas­tasi hinnasta.”

    No joo. Voihan se olla, mut­ta ainakin ok-puolel­la runk­o­ma­te­ri­aalin vaiku­tus hin­taan on luokkaa max. 20%. Tol­la 1500€/m2 tarkotin lop­puhin­taa, eli paljon rahaa on men­ny siinä vai­heessa kun pide­tään tupar­it. Paketin hin­ta on tiet­ty eri jut­tu. How­ev­er, ollemme yhtämieltä siitä että 4900€/m2 on hin­ta jos­sa aivan var­masti on “vähän” muu­takin kun raken­nuskus­tan­nuk­set ja kohtu­ulli­nen voittomarginaali.

    Itse en ostais tom­mos­ta kämp­pää vaik­ka rahaa olis kun wahlroosil­la, jär­ki ei antais periks.

  24. “Jonote­taan. 4900 auroa on hal­pa hin­ta Jätkäsaaressa.”

    Hin­taero autopaikkaan on kuitenkin aika pieni, vrt 3500 ja 4900 €/m2.

  25. Täl­lä het­kel­lä pääkaupunkiseudun korkeak­ouluista vain Maan­puo­lus­tusko­rkeak­oulu täyt­tää vaatimukset. 

    Onnek­si Ode halu­aa häätää sotaväen korkeak­oulukam­puksi­neen pois San­ta­ham­i­nas­ta. Näin kaik­ki yliop­pi­laat pää­sevät saman­laiseen, tas­apäis­te­tyn huonoon asemaan.

  26. <i

    Osmo Soin­in­vaara
    Mitä vikaa tiivis­sä kaupungi­nosas­sa on lap­sten kasvuolosuhteena?

    Ei mitään, mut­ta mik­si Kallioon tai ylipäätän­sä kaupunki­in pitäisi väen­väk­isin tunkea lap­siper­heitä? Lap­siper­heet tarvit­se­vat tilaa, opiske­li­jat ja muut kaipaa­vat kaupun­gin vils­ket­tä. Mitä järkeä on työn­tää yksi­na­su­via jon­nekin Nurmijärvelle?

    Antaa raken­nus­li­ikkei­den rak­en­taa sitä mikä menee kau­pak­si. Siitähän nähdään mis­sä kukainenkin halu­aa oikeasti asua ja kuka arvostaa tilaa ja kuka lähel­lä ole­via kaupun­gin tar­joamia palvelui­ta. Ehkä ne yksineläjät halu­aisi­vatkin asua keskel­lä kor­pea, mut­ta veikkaan silti että jos joku arvostaa tilaa, niin lap­siper­heet (HUOM! en väitä että näin on, annetaan markki­noiden osoit­taa eri arvostukset).

  27. Marko V:
    Sel­l­aista sta­tus­re­port­tia Etelä-Helsin­gin lap­siper­heiltä, että päiväkodit ovat täyn­nä. Sekä yksi­tyiset että kun­nal­liset. Työkaveri ker­toi, että 4 vapaa­ta paikkaa jonot­ta­mas­sa oli 100 hak­i­jaa. Kovin hyvin ei siis näytä kan­takaupun­ki lap­siper­heille sopivan.

    Tähän on kak­si ratkaisua: Joko muut veron­mak­sa­jat mak­sa­vat taas lap­siper­hei­den viu­lut tai päivähoidon hin­taa nos­te­taan vähän ylöspäin, jot­ta kysyn­tä piene­nee ja ne ketkä voivat halvem­mal­la hoitaa kotona otta­vat lapsen­sa pois päivähoi­dos­ta. Sub­jek­ti­ivi­nen päivähoito-oikeus on ihmeelli­nen tuhlausautomaatti.

  28. Olisi mie­lenki­in­toista nähdä kan­nan­ot­tosi liiken­ne­m­i­nis­terin ehdo­tuk­seen kilo­metriko­r­vausten pienen­tämis­es­tä siel­lä mis­sä joukkoli­iken­teen käyt­tö on mah­dol­lista. Ainakin itse helsingis­sä asu­vana turhaan yksi­ty­isautoilu­un kyp­syneenä kannatan.

    1. Ero­tuo­mari.
      Kilo­metriko­r­vaus tulisi pienen­tää lähem­mäs auton käytön mar­gin­aa­likus­tan­nus­ta. Tätä olen esit­tänyt mon­een ker­taan. LKi­iken­ne­m­i­nis­terin esi­tys ei ole käytäjn­nössä toteutettavissa.

  29. Jospa Ero­tuo­mari ker­toisi, mikä on turhaa yksi­ty­isautoilua tai Osmo, mitä hän luulee autoilun kus­tan­nusten ole­van. 😉 Min­ua on huvit­tanut lähin­nä Osmon yleen­sä niin tark­ka numeroiden tulk­in­ta tässä tapauksessa. 😀

    Suo­mi on niin har­vaan asut­tu, että julki­nen liikenne on pääosin vain kallista ja turhaa puuhastelua. Toki muu­ta­ma kan­nat­ta­va poikkeus on ole­mas­sa. Pääsään­töis­es­ti hyv­in­voin­timme tehdään tai ollaan tekemät­tä henkilö- ja kuorma-autoilla.

    1. Olen käyt­tänyt autoilunkus­tan­nuksi­na autoli­iton sivuil­ta löy­tyvää laskuria. Jos tuo­hon laskuri­in syölt­tää nor­maalin auton tiedot ja laitaa siihen kak­si vai­h­toe­htoa vuosit­taisek­si auton käyt­tömäärik­si, 20 000 km (omaa ajoa) tai 21 000 km (jos­ta 1000 km työa­joa) saa ero­tuk­sek­si, paljhonko nuo työa­jot mak­sa­vat lisäkus­tan­nuksi­na. Automerk­istä riip­puen hin­nanero on 15 — 20 senttiä/km. Kun mak­se­taankin 46 senttiä/km, ero­tus on voittoa.

  30. Kalle: “Jospa Ero­tuo­mari ker­toisi, mikä on turhaa yksityisautoilua ”

    Sel­l­ainen mikä olisi kor­vat­tavis­sa vähem­m­män ulkoishait­to­ja aiheut­tavil­la liikkumismuodoilla.

  31. Kilo­metriko­r­vausten sop­pakipol­la on mon­ta kokkia.

    Epäre­helliselle työ­nan­ta­jalle kor­vaus on kiva tapa vält­tää turhia mak­su­ja. Rehellisellekin työ­nan­ta­jalle km-kor­vaus ja muut verot­tomat kuluko­r­vauk­set ovat tapa lisätä työn houkuttelevuutta.

    Työn­tek­i­jälle kilo­metriko­r­vauk­set ovat muka­va palkan­lisä, kos­ka niistä ei mene veroa. Vähän vähem­män rehelliselle työn­tek­i­jälle ne ovat sikä­likin muka­va, että niistä ei kysel­lä kuitteja.

    On siis aika hyviä syitä tode­ta, että kilo­metriko­r­vauk­set ovat jär­jestelmänä huono. Toinen puoli on sit­ten siinä, että kilo­metriko­r­vausten ole­mas­saoloon on perustei­ta. Vai­h­toe­hto ei yleen­sä ole joko aikasy­istä tai tavaran mukanaolon vuok­si joukkoli­ikenne, vaan lähin­nä tak­si tai matkan tekemät­tä jät­tämi­nen. Kan­nat­taa muis­taa, että aika on työ­nan­ta­jalle hyvin tärkeä asia.

    Kor­vausjär­jestelmän muut­ta­mi­nen kyl­löstyyli­in otta­maan huomioon julkisen liken­teen ole­mas­sao­lo on syn­tyessään kuol­lut idea, vaik­ka aja­tus on kau­nis. “Jos työn­tekjiä voi tehdä ko. tilanteessa matkan samas­sa ajas­sa joukkoli­iken­net­tä käyt­täen, ei kilo­metriko­r­vauk­sia tule maksaa.”

    Vielä huonom­pi aja­tus on virit­tää kor­vaus­ta ajoneu­von todel­lisetn kus­tan­nusten mukaan, kos­ka sil­loin vähäpäästöisel­lä ajavaa rangaistaisiin.

    Järkevä lop­putu­los voisi löy­tyä jostain Osmon esit­tämien mar­gin­aa­likus­tan­nusten ja nykyisen pääo­ma­jyvi­tyk­sen välistä. Ihan pelkki­in mar­gin­aa­likus­tan­nuk­si­in men­e­m­i­nen pois­taisi sinän­sä järkevän auton parem­man käyt­töas­teen. Lisäk­si jär­jestelmään voisi rak­en­taa jonkin euromääräisen ja palkkaan suh­teutetun rajamekanis­min kiin­teistön­välit­täjien kiusaksi.

    Tähän men­nessä parhaan ehdo­tuk­sen on esit­tänyt vähän yllät­täen EK, joka esit­ti kor­vaus­ta­son jäädyttämistä.

  32. Krisu:

    Van­taal­la VAV on keksinyt mod­uli­rak­en­tamisen, jon­ka avul­la voidaan rak­en­taa taval­lista halvem­pia ker­rostalo­ja. Voisiko Helsingis­sä toteut­taa kaupun­gin vuokra-asun­to­ja täl­lä tekniikalla?

    http://www.neapo.fi/fi/www/page.php?id=116

    Ei Van­taa ole ain­oa joka tämän on keksinyt: Helsinki­inkin on tulol­laan teräsken­nomod­uli­ta­lo. Taisimme jopa käyn­nistää han­kkeen VAVia ennen..?
    Kapun­gin vuokrat­alosta ei kuitenkaan ole kyse vaan TA:n asumisoikeustalosta. 

    Kurkkaa:
    http://www.kerrostalo.hel.fi/hankkeet/modulaarinen-esivalmistettu-kerrostalo

  33. Kalle: “Jospa Ero­tuo­mari ker­toisi, mikä on turhaa yksityisautoilua ”

    Sel­l­ainen mikä olisi kor­vat­tavis­sa vähem­m­män ulkoishait­to­ja aiheut­tavil­la liikkumismuodoilla.

    Halu­at var­maankin vähän tarken­taa? Autoa käytetään ilmeis­es­ti lähin­nä sen tuo­man ajan­säästöe­dun vuoksi.

    Onko viiden­toista min­uutin automat­ka korvattavissa
    — kah­den tun­nin kävelyllä?
    — puo­len­toista tun­nin julk­isil­la kulkemisella?
    — puolen tun­nin pyöräi­lyl­lä räntäsateessa?
    — kah­denkymme­nen min­uutin polkemisel­la auringonpaisteessa?
    — puolen tun­nin bus­si­matkalla kak­sikym­men­tä kiloa ostok­sia kasseissa?
    — viiden min­uutin käve­lyl­lä ja kymme­nen min­uutin junamatkalla?

    Määritelmä voi siis tun­tua eksak­til­ta, mut­ta tuo “on kor­vat­tavis­sa” voidaan tulki­ta kovin laa­jasti. Läh­es kaik­ki matkat ovat kor­vat­tavis­sa vähem­män ulkoishait­to­ja aiheut­tavil­la liikku­mis­muodoil­la, jos “on kor­vat­tavis­sa” tulk­i­taan “on mitenkään korvattavissa”.

    Tois­es­ta päästä turha yksi­ty­isautoilu voidaan määritel­lä sel­l­aisek­si, joka ei tuo­ta merkit­tävää etua käyt­täjälleen ver­rat­tuna vähem­män ulkoishait­to­ja aiheut­tavi­in liikku­mis­muo­toi­hin. Kaik­ki var­maankin ovat samaa mieltä siitä, että määritelmän mukainen yksi­ty­isautoilu on turhaa. Valitet­tavasti ko. määritelmän piiri­in ei mah­du juuri mitään.

    Turhaa yksi­ty­isautoilua olisi kiva verot­taa, siihen se olisi oiva kohde. Mut­ta määrit­telem­i­nen on kovin vaikeaa. Ja sit­ten pitäisi verot­taa myös muu­ta turhaa liikku­mista, kos­ka vaik­ka ylen­palt­ti­nen yksi­ty­isautoilu on huono ilmiö, se on pikem­min oire kuin sairaus. Itse ongel­ma on hillitön liikku­mi­nen moot­torikäyt­töisil­lä vempaimilla.

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.