Puhe jota ei pidetty

9.11.2011 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Sähläsin puheenvuoropyynnön valtuuston budjettikokouksessa ja jouduin jonon hännille. Oli pakko kiirehtiä ministeri Urpilaisen ja valtiovarainvaliokunnan tapaamiseen, joten puheenvuoro jäi pitämättä. Näin olisin puhunut.

On huolehdittava tulopohjasta

Olen hyvin huolissani kaupungin tulopohjasta. Kuten kaupunginjohtaja sanoi, energialaitoksen tuloutus, jonka varassa kaupungin talous suuressa määrin lepää, on vaarassa. Pitkällä aikavälillä isompi asia on kuntien välinen kilpailu verotuloista, jossa Helsinki on sosiaalista mieltä osoittaen antanut paljon tasoitusta naapureilleen. Naapurit ovat valitettavasti käyttäneet tätä itsekkäästi hyväkseen.

On toivottavaa, että hallituksen käynnistämä kuntauudistus viheltää poikki tämän kuntien välisen epäsosiaalisuuskilpailun joko liittämällä kunnat yhteen tai keräämällä verot seutukunnan alueella ja jakamalla sen väkiluvun suhteessa takaisin. Koska tähän ei voi luottaa, Helsingin on puolustauduttava kermankuorijoita vastaan.

Meidän ei tarvitse lakkauttaa sosiaalista asuntotuotantoa eikä tehdä rannoistamme kultahammasrannikoita, joihin köyhillä tai edes keskituloisilla ei ole asiaa. Myönteinen keino on tehdä Helsingistä niin hyvä paikka asua, että Helsinkiin pyritään ja muualle joudutaan.

Kallion renessanssi

Kannattaisi ehkä käynnistää Kallion renessanssi. Sijainniltaan erinomaisen Kallion kaupunginosan imagoa tulisi kohottaa kohentamalla alueen julkisen tilan tasoa ja edistämällä vähän isompien asuntojen synnyttämistä tuohon yksiövaltaiseen kaupunginosaan, jotta myös lapsiperheet voisivat asua alueella.

Kantakaupunki on muutoinkin suuri vahvuutemme tässä valitettavassa kilpailussa.  Se on tärkämpää kuin uustuotanto, mutta uustuotannollakin on väliä.

Kruunuvuoren sillalla on kiire

On erittäin tärkeää saada raitiovaunusilta Kruunuvuorenrantaan pikaisesti niin, että yhteys on olemassa, kun ensimmäiset asukkaat muuttavat alueelle. Silta tekee Kruunuvuorenrannasta kantakaupungin jatkeen. Ilman siltaa se olisi keskustasta 18 kilometrin päässä oleva etälähiö. Jos rahoitusjohtaja hetken miettii näitä kahta vaihtoehtoa, hän varmaankin tarjoaa pikaisesti rahat sillan rakentamiseen.

Kruunuvuorenrantaan kehittämisyhtiö

Kovin lohkoutuneen hallintomme vuoksi meillä on suuria vaikeuksia saada toteutetuksi ajoissa investointeja, jotka maksavat itsensä silkkana rahana pikaisesti takaisin, koska nämäkin pakkaavat jäädä jonon hännille siinä missä sinänsä hyvät mutta tuottamattomat investoinnit. Kaupunki saisi rahansa takaisin ratikkasillasta pikaisesti, sillä se nostaa maan arvoa alueella huomattavasti,

Kaupungin kannattaisi perustaa Kruunuvuorenrannan kehitysyhtiö, jonka käyttöön kaupungin maaomaisuus alueella annetaan. Kehitysyhtiö ottaa maaomaisuuttaan vastaan lainaa, toteuttaa sekä sillan että muun infrastruktuurin ja myy tai vuokraa tontit. Kun lainat on maksettu, yhtiö puretaan. Rahoitusjohtaja on ihmetellyt, mitä hyötyä tästä saa, sillä eihän kehitysyhtiö saa lainaa ainakaan halvemmalla kuin kaupunki. Tästä ei olisi mitään hyötyä, jos kaupungissa tehtäisiin aina optimaalisia päätöksiä.  Sen hyöty piilee siinä, että kannattavat investoinnit ohittavat kannattamattomat – tai siis palveluinvestoinnit, jotka eivät tuo rahoja takaisin, vaikka ovat muutoin sympaattisia. Jos tästä saadaan hyviä kokemuksia, samaa voisi soveltaa muillakin uustuotantoalueilla.

Kasvun rahoitus

Muuttaminen muualta Suomesta vanhaan helsinkiläiseen asuntoon maksaa todella paljon, jos maksuna pidetään asuntojen hintaeroa meillä ja muualla. Vanhojen asuntojen hinnoille emme voi mitään, mutta uusia asuntoja voimme yrittää tarjota alle markkinahintojen. Voimme, mutta onko se järkevää. Toisaalta joudumme rahoittamaan kaupungin kasvua. Rakentamisen kanssa vähän hidfastellaan, koska meillä ei ole varaa uusien asukkaiden vaatimiin investointeihin. Entä jos panisimme uudet asukkaat maksamaan – ei vain silloin, kun he muuttavat vanhoihin asuntoihin ja maksavat onnelliselle myyjälle, vaan myös, kun he muuttavat uuteen asuntoon. Silloinkin, kun kaupungin maalle rahoitetaan säätelemätöntä asuntotuotantoa, kaupunki antaa tontit asevelihintaan. Tällä ei tueta uusia asukkaita vaan rakennusliikettä, joka kyllä ottaa asunnoista markkinahinnan.
Jospa emme tukisikaan rakennusliikkeitä vaan kaupungin kehitystä ja ottaisimme maapohjasta täyden hinnan. Maapohjaan uudisrakentamiselle voi myydä tai vuokrata tai sitten voi tehdä yhtä aikaa molempia. Myös kohtuuvuokraisen vuokrasopimuksen voi myydä ja käyttää myyntihinnan uusien asukkaiden vaatimiin investointeihin.

Jos haluamme rakentaa enemmän, meidän on pantava uudisasukkaat maksamaan palveluinvestointinsa.

Kilpailua rakentamiseen

Lopuksi haluan sanoa, että olen kovin äimistynyt siitä, että Hitas-asunnon rakentaminen Helsinkiin voi maksaa 4900 euroa neliöltä Jätkäsaaressa.  Apulaiskaupunginjohtajan tulisi ryhtyä toimiin rakennusalan kilpailuolosuhteiden kohentamiseksi Helsingissä ja tarjonnan lisäämiseksi.

Kommentit

40 Vastausta artikkeliin “Puhe jota ei pidetty”

  1. Mikko kirjoitti 9.11.2011 kello 22:51

    Kallion renessanssin voisi aloittaa vaikkapa kunnostamalla Töölönlahden uimakelpoiseksi ja muuttamalla Eläintarhantien pyöräväyläksi. Sen jälkeen sitten tuosta ensimmäisen linjan ja Töölönlahden väliin jäävästä puistosta voisi saada yhden kaupungin rakastetuimmista puistoista, kun se rempattaisiin kunnolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Juhani Salovaara kirjoitti 9.11.2011 kello 22:54

    Helsingin, kuten muunkin julkisen talouden hoidossa, tulisi pyrkiä pois yksityisten lypsylehmän roolista. On tervayspalvelut, it-asiat ja Helsingillä varsinkin tämä rakennusliikkeiden kartelli. Ei voi olla muuten mahdollista, että tarjouskilpailut on jyvittyneet näin selvästi eri rakennusliikkeiden kesken. Isot firmat jakavat toisilleen sulle mulle-periaatteella ja eivät edes pyri näyttelemään että olisi kilpailua. Kummallista kyllä, kukaan ei ole vuosikymmeniin haastanut tätä maan tapaa. Hitakset kalustettuina maksaa liikaa ja menevät vielä pahimmillaan sijoittajille. Ei ollut aikoinaan tarkoituksena, hyvä jos puututaan.

    Kyllähän kaupunkiympäristön laatu heikkenee aivan liikaa Pitkäsiltaa Hakaniemen puolelle tultaessa. Ei puhettakaan oikeista jalkakäytävistä kivityksineen tai mistään muustakaan mikä kertoisi kaupunginisien muistavan kaupungistaan muutakin kuin vanhan keskustan. Renesanssi olisi paikallaan ja toisi arvonnousuna hyötyä vähän jokaiselle, myös turismin muodossa kaupungille. Tampereellahan suunniteltiin magnoliaa lasipaviljonkiin, ehkä jotain tällaista Hakiksen torille houkuttelemaan ihmisiä liikkeelle kaupungissa? Ja toisaalta kertomaan, että muitakin paikkoja arvostetaan, kuin vain Senaatintorin ympäristöä.

    Kaupungin täyttyessä asunnoista ja pienteollisuuden poistuessa tarvittaisiin paljon ihmisiä pienelle alueelle, jotta palveluteollisuus kivijalkakauppoineen kannattaisi. Samaa vaatisi turismi. Nyt kaavoittaja suosii suurta keskuskauppaa ja nukkumalähiötä ympärille. Hukataan mahdollisuus korostaa Helsingin kaupunkimaisuutta muun Suomen rinnalla ja samalla tehdään yhdestä kauppias ja muille jää puotipuksun rooli. Eli vanha ruutukaava esiin ja talot korkeammaksi, vielä ei olisi myöhäistä ainakaan Kalasatamassa. Tuskinpa on järkeä purkaa voimalaakaan ja rakennella muutamaa peruskerrostaloa korvaamaan varsinkin jos maa on aivan pilaantunutta. Kolme sanotaanko 40-kerroksista asuintornia ja voidaan jättää Sipoon ryöstösaaliista pala rakentamatta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Jussi Heinämies kirjoitti 10.11.2011 kello 10:02

    Kallion renessanssin voisi aloittaa sillä, että Hämeentiestä tehdään viihtyisä asuntoalueen
    pääkatu, jossa on levennetyt jalkakäytävät,
    erilliset pyöräkaistat. Hämeentien läpiajo on ohjattavissa paljolti Sörnäisten Rantatielle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Marko V kirjoitti 10.11.2011 kello 10:54

    Voisikohan jonkinlainen tulospalkkiojärjestelmä toimia tässä. Niin kauan kun hyvätuloisten lapsiperheiden muuttovirta on poispäin, ei tulospalkkiota kaavoituksesta vastaaville. Todennäköisesti aika pian alkaisi kiinnostamaan noiden lapsiperheiden tarpeet ja toiveet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. tpyyluoma kirjoitti 10.11.2011 kello 11:05

    Vanha idea, mutta siihen rakentamiseen kilpailuun auttaisi jos KSV kaavoittaisi pienempiä kerrostaloja. Sanotaan nyt vaikka neljä-viisi kerrosta ja 100 – 200 neliötä per kerros. Tuommoisiin olisi rahkeita joka omakotitalovalmistajalla. Tässä on myös se hyvä puoli että tulisi vähän monipuolisemman näköistä kaupunkia kun koko korttelin sivu ei ole yhtä taloa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Risto kirjoitti 10.11.2011 kello 11:54

    Juhani Salovaara:

    Kaupungin täyttyessä asunnoista ja pienteollisuuden poistuessa tarvittaisiin paljon ihmisiä pienelle alueelle, jotta palveluteollisuus kivijalkakauppoineen kannattaisi.

    Vaikka asukastiheys asiaa varmasti auttaa, se tuskin riittävä ehto kivenjalkaliikkeiden synnyttämiseen. Esimerkkinä vaikka Lauttasaaren ostarin ympäristö. Ostarin toinen kerros on suurelta osibn ollut tyhjillään kaiketi erinäisiä vuosia, maantasollakin meni kai toista vuotta kun lopettaneen KELAn tilalle saatiin uusi vuokralainen. Silti ympäristössä niissä pääosin vähän vanhemmissa taloissa, missä on kivenjalkaliikkeiden paikkoja, niin olivat ne sitten taloyhtiön vuokralaisina tai omina osakkeinaan, kyllä ne näyttävät olevan käytännössä kaikki käytössä, ja ylivoimainen enemmistö tavalla, jossa tilanpitäjän voisi kuvitella jotenkin hyötyvän ohikulkevista potentiaalisista asiakkaista. Kuitenkin kun saarelle on tehty uudisrakennuksia, niin kun ei mikään ei muuhun pakota, näyttäisi selvältä, että rakennusyhtiöt näkevät, että heidän voittonsa yleensä maksimoituvat rakentamalla taloja ilman tälläistä kaupallista tilaa.

    Sen uskon, että pohjakerroksen liikehuoneiston arvo kasvaa askuastiheyden mukana, mutta suhtaudun epäillen siihen, että sillä keinolla yksistään niitä liiketiloja saataisin aikaiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Ilpo Iso-Peura kirjoitti 10.11.2011 kello 12:50

    Hyvä Huomio Osmo!

    Rakentaminen kunnille on LIIAN hyvä bisnes, Yksityisille rakentajille.

    Kukaan ei kovastikkaan valvo “kunnankukkaroa”.

    Poltiikkojen ja virkamiesten pitäisi paljon enemmin olla “kunnankukkaron” vartijoita!

    Rakentamista ei valvo myöskään kukaan, sen sadat
    Homesairaalat ja Homepäiväkodit ja Homekoulut
    osoittavat! (tarkennus: tässä home ei tarkoita kotia vaan HOMETTA!)

    http://personal.inet.fi/taide/iso-peura/index.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. juha kirjoitti 10.11.2011 kello 13:07

    OS tuntuu yrittävän mahdotonta: keskiluokan edullista asumista maan halutuimmilla ja arvokkaimmilla alueilla. Tämä tulee johtamaan monenlaisiin vaikeuksiin.

    Fiksumpaa olisi antaa rikkaiden kansoittaa halutuimmat alueet Helsingistä. Tällöin loppuisi myös tuo loputon valitus huonoista veronmaksajista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Teemu K kirjoitti 10.11.2011 kello 13:59

    Tosi hyvä puheenvuoro. Meni ääni oikealle miehelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Shakeem kirjoitti 10.11.2011 kello 14:55

    Osmo:

    Hitas-asunnon rakentaminen Helsinkiin voi maksaa 4900 euroa neliöltä.

    Vieläkö näitä jonotetaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.11.2011 kello 15:18

    Jonotetaan. 4900 auroa on halpa hinta Jätkäsaaressa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. kai simonen kirjoitti 10.11.2011 kello 14:58

    markkinointitutkimus ihmisten käyttäytymisestä palveluissa ja asumisessa voisi antaa jonkin verran suuntaa kun suunnitellaan lähiöitä jä palveluita.mutta onko tutkimuksen tulokset käyttökelpoisia jonkin asian suunnitteluun on aivan eri asia.jotenkin on tullut sellainen käsitys tutkimuksista että ihmisten toiveet palveluista mitä pitäisi saada ja asunnot minkälaiset asunnot on oltava ei ole samalla tasolla ihmisten todellisen varallisuuden kanssa.eli toiveet mitä pitäisi saada ja mihin on todellisuudessa varaa rahallisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Rogue kirjoitti 10.11.2011 kello 15:37

    Osmo Soininvaara
    Jonotetaan. 4900 auroa on halpa hinta Jätkäsaaressa.

    Eiks ne arvota nykyään? Erikoinen systeemi muuten, kun kaikki asiantuntijat vaikuttais pitävän sitä ihan järjettömänä enkä itekään oo yrityksestä huolimatta keksiny siitä mitään hyvää puolta. Siis koko Hitas-systeemistä, arvonta voi olla ihan ok sikäli kun otetaan annettuna et systeemi on olemassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Turkka Louekari kirjoitti 10.11.2011 kello 16:17

    Lapsiperheet Suomen tiheimpään kivikaupunginosaan ja sinkut metsänreunaan? En voi ymmärtää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.11.2011 kello 17:23

    Turkka

    Ihmiset nyt vain sattuvat juurtumaan sinne, missä asuvat. Esimerkiksi Kallioon. Kalliossa varttuneista ei tule mitään luusereita. Mitä vikaa tiivissä kaupunginosassa on lasten kasvuolosuhteena? Tällä vuosituhannella valituista presidenteistä Suomessa 100 % on elänyt lapsuutensa Kalliossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Timo H kirjoitti 10.11.2011 kello 17:11

    “Lopuksi haluan sanoa, että olen kovin äimistynyt siitä, että Hitas-asunnon rakentaminen Helsinkiin voi maksaa 4900 euroa neliöltä.”

    Tämä oli tietty kohtelias piikki Odelta.

    Onhan tietty ihan päivänselvää että itse rakentaminen = Duunareiden liksat ja materiaalit…

    …Ei voi olla Helsingissä kovin eri hintaista hintaista kun Vampulassa tai Rovaniemellä. Maksimissaan ehkä jonkun 10-15% eroja. Mikä ei ole mitenkään suhteessa siihen loppuhintaeroon mitä väitetään. Tontin hinnoista en tiedä, mutta olen ymmärtänyt että lopullisesta hinnasta kalliinkaan tontin osuus ei ole iso.

    4900€/m2 kuulostaa todella kalliilta. Simppelien OK talojen toteutuneet hinnat pyörinevät 1500€/m2paikkeilla. Eikö kerrostalon pitäisi maksaa vähemmän kun yksillä luvilla ja kuvilla saadaan kymmeniä asuntoja?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. spottu kirjoitti 10.11.2011 kello 18:17

    Turkka Louekari: Lapsiperheet Suomen tiheimpään kivikaupunginosaan ja sinkut metsänreunaan? En voi ymmärtää.

    Kyllä Punavuoressa on tiheämpää, ja sopii lapsiperheelle kuin nenä päähän. Koulu ja harrastukset joko kävelymatkan tai lyhyen bussi/ratikkamatkan päässä, samoin kaverit.

    Opiskelijoita pitäisi yrittää häätää Kalliosta kampuksille, esimerkiksi Meilahtea (ml Tullinpuolin aukio) voisi tiivistää tässä tarkoituksessa.

    Kaupunkikuva Pitkältäsillalta Hämeentielle ei tule paranemaan mihinkään ennen kuin torista päästään eroon (aukio ei houkuttele investoimaan). Hämeentien luoteispuolihan on suorastaan idyllistä ja kaipaa vain pientä pintaremonttia ja ihan pikkuisen täsmädynamiittia. Tavoitteena pitäisi olla yhtenäinen kaupunkijatkumo Pitkältäsillalta pohjoiseen mukaanlukien Merihaka, jatkuen aina Vallilanlaaksoon saakka.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Mikael M. kirjoitti 10.11.2011 kello 18:24

    Vaikka vartuinkin omakotilähiössä, kotikaupunkini keskusta on ollut minulle aina läheisempi paikka, sillä siellä kävin kaikki kouluni. Osaan edelleen kaikki keskustan kadut ulkoa naistenvaateliikkeitä myöten.

    Kantakaupunki on lapsellekin aivan hyvä paikka asua. Kaupungissa on kaikkea mitä kaupungin liepeilläkin, paitsi seututeitä, metsää, tuotantoeläimiä ja perhekohtaisia hiekkalaatikoita.

    Rakennettakoon kaikkialle juuri sellaisia asuntoja jotka sattuvat kaupaksi menemään. En näe mitään syytä miksi kaupunkilapsiperheet eivät yleistyisi samalla kun yleinen kaupungistuminenkin tässä maassa etenee. Tämä on kai sukupolvikysymyskin, sillä pidän mökkieläkeläisyydestä haaveilevaa vanhempieni ikäluokkaa vähän tärähtäneinä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Ville kirjoitti 10.11.2011 kello 19:02

    Timo H, betonirunkoisen kerrostalon rakentaminen on kyllä huoneistoneliöhinnoissa mitattuna selvästi kalliimpaa kuin puurunkoisen omakotitalon rakentaminen. Kuvaavaa on kuitenkin, että mainitsemasi simppelin omakotitalon saa halvimmillaan ostettua pakettitalona 1/3:lla arvaamastasi hinnasta. On tosin myös niin, että markkinat määräävät hinnan ja rakentaminen sopeutuu siihen; kalliimmalla myydessä toiminta helposti muuttuu tehottomammaksi ja voittoa ei välttämättä tule enempää. Oikein taitavat saavat kalliilla myydyn ja halvalla tehdyn rakentamisen käännettyä liiketoimintana tappiolliseksi…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Kalle kirjoitti 10.11.2011 kello 19:58

    Terve kilpailu pitää kunnat kunnossa. Jos ne eivät pysy, häviävät ne lopulta. Helsinki on jyrännyt pääkaupunkistatuksellaan ja ajautunut todella huonoon kuntoon. Tajusin tämän, kun näin terveydenhuollon menojen vertailua Helsingin ja Ylä-Lapin välillä.

    Itse en näe muuta vaihtoehtoa kuin kuntarakenteen muutoksen. Helsinki on pilkottava yksiköihin, jotka toimivat. Kuuntelin viikko pari sitten vantaalaisten poliitikkojen haastattelua radiossa. Vantaalla ollaan selvästi ymmärtämässä, että kunnan jakaminen on se oikea tapa selvitä, ei liitos tehottomaan Helsinkiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Pekka Pessi kirjoitti 10.11.2011 kello 22:07

    Shakeem:
    Osmo:
    Hitas-asunnon rakentaminen Helsinkiin voi maksaa 4900 euroa neliöltä.
    Vieläkö näitä jonotetaan?

    ATT rakentaa Välimerenkadulle hitasia vuokratontille. Kalleiman kämpän neliöhinta on karvan verran yli 4800 euroa. Hakijoita on 1400.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Turkka Louekari kirjoitti 10.11.2011 kello 23:57

    Markkinataloudessa Kallio olisi erityisen hyvä sijainti yksiöille. Kermankuorinnassa kaikki paikat ovat vääriä paikkoja yksiöille. Helsinkiläisten yhteistä etua ei tässä asiassa ole olemassa, pitää valita, onko köyhien vai keskiluokan puolella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Marko V kirjoitti 11.11.2011 kello 9:12

    Sellaista statusreporttia Etelä-Helsingin lapsiperheiltä, että päiväkodit ovat täynnä. Sekä yksityiset että kunnalliset. Työkaveri kertoi, että 4 vapaata paikkaa jonottamassa oli 100 hakijaa. Kovin hyvin ei siis näytä kantakaupunki lapsiperheille sopivan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Mikko kirjoitti 11.11.2011 kello 9:26

    Turkka: Kallio on hyvä paikka yksiöille (ja yksilöille). Kalliossa yksiöitä on yli 50% nykyisestä asuntokannasta. Kaksioita runsaat 30%. Rakennustilaa ei ole hirveästi lisätaloille, mutta ehkä sinne vielä muutaman saisi mahtumaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Kalle kirjoitti 11.11.2011 kello 10:59

    Jussi, Hämeentielle riittää se, että tarpeettomat bussikaistat poistetaan. Sillä muutoksella kadulle saadaan sekä liikkeiden tarvitsemat vinoparkit että pyöräkaistat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Kalle kirjoitti 11.11.2011 kello 12:21

    spottu: …Opiskelijoita pitäisi yrittää häätää Kalliosta kampuksille, esimerkiksi Meilahtea (ml Tullinpuolin aukio) voisi tiivistää tässä tarkoituksessa.

    Kalliohan on käytännössä Yliopiston keskusta osien kampus, kun asunnot lähempää ovat hävinneet, muutettu liike- ja toimistotiloiksi. Kannattaa lukea Päiviö Tommilan kirjoittama isänsä Eero Tommilan elämäkerta “Vihreän lampun taika” (Suomen Tiedeseura, 2009). Se kuvaa hienosti, miten nykyiseen on päädytty.

    Hyvä yliopisto tai korkeakoulu vaatii infrastruktuurin, joka yhdistää opiskelun, asumisen ja sosiaalisen elämän. Huippuyliopistoissa on pakko asua kampuksen asuntoloissa ainakin pari ensimmäsitä vuotta! Tällä hetkellä pääkaupunkiseudun korkeakouluista vain Maanpuolustuskorkeakoulu täyttää vaatimukset. Aikaisemmin myös Tekninen korkeakoulu oli malli esimerkki hyvästä suunnittelusta, mutta kestää vuosia ennen kuin TAIK:n ja Kauppakorkeakoulun osat, sosiaalisen elämän tilat ja opiskelijat on koottu Otaniemeen.

    Meilahteen kannattaa rakentaa lääketieteellisen kampus. Kampus on tiivis kokonaisuus, joka sisältää laitokset, sosiaalisen elämän vaatimat tilat sekä asuntolat. Mahdollisuuksia tiivistämiseen on runsaasti. Sen sijaan keskustaosien asuntolat kannattaa rakentaa Kaisaniemeen. Puisto on ongelmallinen, siitä on kävelymatka keskustan laitoksille ja uuteen kirjastoon sekä liikenneyhteydet ovat loistavat. En näe mitään syytä, miksi aluetta ei voisi rakentaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Timo H kirjoitti 11.11.2011 kello 12:22

    “Timo H, betonirunkoisen kerrostalon rakentaminen on kyllä huoneistoneliöhinnoissa mitattuna selvästi kalliimpaa kuin puurunkoisen omakotitalon rakentaminen. Kuvaavaa on kuitenkin, että mainitsemasi simppelin omakotitalon saa halvimmillaan ostettua pakettitalona 1/3:lla arvaamastasi hinnasta.”

    No joo. Voihan se olla, mutta ainakin ok-puolella runkomateriaalin vaikutus hintaan on luokkaa max. 20%. Tolla 1500€/m2 tarkotin loppuhintaa, eli paljon rahaa on menny siinä vaiheessa kun pidetään tuparit. Paketin hinta on tietty eri juttu. However, ollemme yhtämieltä siitä että 4900€/m2 on hinta jossa aivan varmasti on “vähän” muutakin kun rakennuskustannukset ja kohtuullinen voittomarginaali.

    Itse en ostais tommosta kämppää vaikka rahaa olis kun wahlroosilla, järki ei antais periks.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Lisbeth kirjoitti 11.11.2011 kello 13:12

    “Jonotetaan. 4900 auroa on halpa hinta Jätkäsaaressa.”

    Hintaero autopaikkaan on kuitenkin aika pieni, vrt 3500 ja 4900 €/m2.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Oma Nimi kirjoitti 11.11.2011 kello 14:41

    Tällä hetkellä pääkaupunkiseudun korkeakouluista vain Maanpuolustuskorkeakoulu täyttää vaatimukset.

    Onneksi Ode haluaa häätää sotaväen korkeakoulukampuksineen pois Santahaminasta. Näin kaikki ylioppilaat pääsevät samanlaiseen, tasapäistetyn huonoon asemaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Syltty kirjoitti 11.11.2011 kello 19:31

    <i

    Osmo Soininvaara
    Mitä vikaa tiivissä kaupunginosassa on lapsten kasvuolosuhteena?

    Ei mitään, mutta miksi Kallioon tai ylipäätänsä kaupunkiin pitäisi väenväkisin tunkea lapsiperheitä? Lapsiperheet tarvitsevat tilaa, opiskelijat ja muut kaipaavat kaupungin vilskettä. Mitä järkeä on työntää yksinasuvia jonnekin Nurmijärvelle?

    Antaa rakennusliikkeiden rakentaa sitä mikä menee kaupaksi. Siitähän nähdään missä kukainenkin haluaa oikeasti asua ja kuka arvostaa tilaa ja kuka lähellä olevia kaupungin tarjoamia palveluita. Ehkä ne yksineläjät haluaisivatkin asua keskellä korpea, mutta veikkaan silti että jos joku arvostaa tilaa, niin lapsiperheet (HUOM! en väitä että näin on, annetaan markkinoiden osoittaa eri arvostukset).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Korppi kirjoitti 12.11.2011 kello 0:01

    Marko V:
    Sellaista statusreporttia Etelä-Helsingin lapsiperheiltä, että päiväkodit ovat täynnä. Sekä yksityiset että kunnalliset. Työkaveri kertoi, että 4 vapaata paikkaa jonottamassa oli 100 hakijaa. Kovin hyvin ei siis näytä kantakaupunki lapsiperheille sopivan.

    Tähän on kaksi ratkaisua: Joko muut veronmaksajat maksavat taas lapsiperheiden viulut tai päivähoidon hintaa nostetaan vähän ylöspäin, jotta kysyntä pienenee ja ne ketkä voivat halvemmalla hoitaa kotona ottavat lapsensa pois päivähoidosta. Subjektiivinen päivähoito-oikeus on ihmeellinen tuhlausautomaatti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Erotuomari kirjoitti 12.11.2011 kello 10:55

    Olisi mielenkiintoista nähdä kannanottosi liikenneministerin ehdotukseen kilometrikorvausten pienentämisestä siellä missä joukkoliikenteen käyttö on mahdollista. Ainakin itse helsingissä asuvana turhaan yksityisautoiluun kypsyneenä kannatan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.11.2011 kello 16:58

    Erotuomari.
    Kilometrikorvaus tulisi pienentää lähemmäs auton käytön marginaalikustannusta. Tätä olen esittänyt moneen kertaan. LKiikenneministerin esitys ei ole käytäjnnössä toteutettavissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Krisu kirjoitti 12.11.2011 kello 21:14

    Vantaalla VAV on keksinyt modulirakentamisen, jonka avulla voidaan rakentaa tavallista halvempia kerrostaloja. Voisiko Helsingissä toteuttaa kaupungin vuokra-asuntoja tällä tekniikalla?

    http://www.neapo.fi/fi/www/page.php?id=116

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Kalle kirjoitti 13.11.2011 kello 0:09

    Jospa Erotuomari kertoisi, mikä on turhaa yksityisautoilua tai Osmo, mitä hän luulee autoilun kustannusten olevan. 😉 Minua on huvittanut lähinnä Osmon yleensä niin tarkka numeroiden tulkinta tässä tapauksessa. 😀

    Suomi on niin harvaan asuttu, että julkinen liikenne on pääosin vain kallista ja turhaa puuhastelua. Toki muutama kannattava poikkeus on olemassa. Pääsääntöisesti hyvinvointimme tehdään tai ollaan tekemättä henkilö- ja kuorma-autoilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.11.2011 kello 10:20

    Olen käyttänyt autoilunkustannuksina autoliiton sivuilta löytyvää laskuria. Jos tuohon laskuriin syölttää normaalin auton tiedot ja laitaa siihen kaksi vaihtoehtoa vuosittaiseksi auton käyttömääriksi, 20 000 km (omaa ajoa) tai 21 000 km (josta 1000 km työajoa) saa erotukseksi, paljhonko nuo työajot maksavat lisäkustannuksina. Automerkistä riippuen hinnanero on 15 – 20 senttiä/km. Kun maksetaankin 46 senttiä/km, erotus on voittoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Erotuomari kirjoitti 13.11.2011 kello 14:03

    Kalle: “Jospa Erotuomari kertoisi, mikä on turhaa yksityisautoilua ”

    Sellainen mikä olisi korvattavissa vähemmmän ulkoishaittoja aiheuttavilla liikkumismuodoilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Viherinssi kirjoitti 13.11.2011 kello 14:40

    Kilometrikorvausten soppakipolla on monta kokkia.

    Epärehelliselle työnantajalle korvaus on kiva tapa välttää turhia maksuja. Rehellisellekin työnantajalle km-korvaus ja muut verottomat kulukorvaukset ovat tapa lisätä työn houkuttelevuutta.

    Työntekijälle kilometrikorvaukset ovat mukava palkanlisä, koska niistä ei mene veroa. Vähän vähemmän rehelliselle työntekijälle ne ovat sikälikin mukava, että niistä ei kysellä kuitteja.

    On siis aika hyviä syitä todeta, että kilometrikorvaukset ovat järjestelmänä huono. Toinen puoli on sitten siinä, että kilometrikorvausten olemassaoloon on perusteita. Vaihtoehto ei yleensä ole joko aikasyistä tai tavaran mukanaolon vuoksi joukkoliikenne, vaan lähinnä taksi tai matkan tekemättä jättäminen. Kannattaa muistaa, että aika on työnantajalle hyvin tärkeä asia.

    Korvausjärjestelmän muuttaminen kyllöstyyliin ottamaan huomioon julkisen likenteen olemassaolo on syntyessään kuollut idea, vaikka ajatus on kaunis. “Jos työntekjiä voi tehdä ko. tilanteessa matkan samassa ajassa joukkoliikennettä käyttäen, ei kilometrikorvauksia tule maksaa.”

    Vielä huonompi ajatus on virittää korvausta ajoneuvon todellisetn kustannusten mukaan, koska silloin vähäpäästöisellä ajavaa rangaistaisiin.

    Järkevä lopputulos voisi löytyä jostain Osmon esittämien marginaalikustannusten ja nykyisen pääomajyvityksen välistä. Ihan pelkkiin marginaalikustannuksiin meneminen poistaisi sinänsä järkevän auton paremman käyttöasteen. Lisäksi järjestelmään voisi rakentaa jonkin euromääräisen ja palkkaan suhteutetun rajamekanismin kiinteistönvälittäjien kiusaksi.

    Tähän mennessä parhaan ehdotuksen on esittänyt vähän yllättäen EK, joka esitti korvaustason jäädyttämistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Ifa Kytösaho kirjoitti 13.11.2011 kello 18:37

    Krisu:

    Vantaalla VAV on keksinyt modulirakentamisen, jonka avulla voidaan rakentaa tavallista halvempia kerrostaloja. Voisiko Helsingissä toteuttaa kaupungin vuokra-asuntoja tällä tekniikalla?

    http://www.neapo.fi/fi/www/page.php?id=116

    Ei Vantaa ole ainoa joka tämän on keksinyt: Helsinkiinkin on tulollaan teräskennomodulitalo. Taisimme jopa käynnistää hankkeen VAVia ennen..?
    Kapungin vuokratalosta ei kuitenkaan ole kyse vaan TA:n asumisoikeustalosta.

    Kurkkaa:
    http://www.kerrostalo.hel.fi/hankkeet/modulaarinen-esivalmistettu-kerrostalo

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Viherinssi kirjoitti 14.11.2011 kello 1:02

    Kalle: “Jospa Erotuomari kertoisi, mikä on turhaa yksityisautoilua ”

    Sellainen mikä olisi korvattavissa vähemmmän ulkoishaittoja aiheuttavilla liikkumismuodoilla.

    Haluat varmaankin vähän tarkentaa? Autoa käytetään ilmeisesti lähinnä sen tuoman ajansäästöedun vuoksi.

    Onko viidentoista minuutin automatka korvattavissa
    – kahden tunnin kävelyllä?
    – puolentoista tunnin julkisilla kulkemisella?
    – puolen tunnin pyöräilyllä räntäsateessa?
    – kahdenkymmenen minuutin polkemisella auringonpaisteessa?
    – puolen tunnin bussimatkalla kaksikymmentä kiloa ostoksia kasseissa?
    – viiden minuutin kävelyllä ja kymmenen minuutin junamatkalla?

    Määritelmä voi siis tuntua eksaktilta, mutta tuo “on korvattavissa” voidaan tulkita kovin laajasti. Lähes kaikki matkat ovat korvattavissa vähemmän ulkoishaittoja aiheuttavilla liikkumismuodoilla, jos “on korvattavissa” tulkitaan “on mitenkään korvattavissa”.

    Toisesta päästä turha yksityisautoilu voidaan määritellä sellaiseksi, joka ei tuota merkittävää etua käyttäjälleen verrattuna vähemmän ulkoishaittoja aiheuttaviin liikkumismuotoihin. Kaikki varmaankin ovat samaa mieltä siitä, että määritelmän mukainen yksityisautoilu on turhaa. Valitettavasti ko. määritelmän piiriin ei mahdu juuri mitään.

    Turhaa yksityisautoilua olisi kiva verottaa, siihen se olisi oiva kohde. Mutta määritteleminen on kovin vaikeaa. Ja sitten pitäisi verottaa myös muuta turhaa liikkumista, koska vaikka ylenpalttinen yksityisautoilu on huono ilmiö, se on pikemmin oire kuin sairaus. Itse ongelma on hillitön liikkuminen moottorikäyttöisillä vempaimilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus