Päästökauppa toimii

Lähde Euro­stat Taulukkoon pääsee tästä

Keskustelus­sa on epäilty, onko EU:n päästöoikeuskau­pal­la mitään tehoa. Oheinen kuva osoit­taa, että päästöt kään­tyivät lasku­un heti, kun päästökaup­pa alkoi jo sen ensim­mäisel­lä kokeilukaudel­la. Vuo­den 2009 pudo­tus johtuu lamas­ta, mut­ta tätä ennen elet­ti­in voimakas­ta nousukaut­ta ja päästöt puto­si­vat silti, suun­nitel­lus­sa tahdis­sa. Otin mukaan van­hat EU-maat, kos­ka uusil­la pudo­tus on ollut nopeam­paa ja johtuu lähin­nä sosial­is­min kaatumisesta. 

Tämä kaik­ki on tapah­tunut suh­teel­lisen hel­posti, ilman mainit­tavaa rum­munpäristys­tä. Siitä kai johtuu luu­lo, ettei päästökaup­pa toi­mi. Help­pous juuri on hin­tao­h­jauk­sen idea. Etsitään taloudel­lisim­mat tavat vähen­tää päästöjä.

Päästökaup­paan liit­tyy paljon puut­tei­ta ja epäko­htia, mut­ta pääsään­töis­es­ti toimii.

80 vastausta artikkeliin “Päästökauppa toimii”

  1. Vakio­vas­ta-argu­ment­ti on, että hiilipäästöjä aiheut­ta­va tuotan­to on samaan aikaan siir­tynyt pois Euroopas­ta, osin päästökau­pan takia. En tiedä, onko tuo tot­ta, ja asia mah­taa olla aika vaikea osoit­taa suun­taan tai toiseen.

    1. Hiilivuo­toa on mar­gin­aalis­es­ti, mut­ta ei läh­eskään niin paljon, että se selit­täisi tuon alen­e­misen. Muual­la maail­mas­sa sähkö on niin jul­me­tun paljon kalli­im­paa, ettei hal­pa ener­gia houkut­tele siir­tymään minnekään.

  2. Siis tämä toimii vain jos vas­taa­va käyrä ei nouse vas­taavasti jos­sain päästökaup­paan kuu­lumat­tomas­sa maassa.

    Eli jos paperi- tai teräste­hdas siir­tyy pois Euroopas­ta, niin kyl­lä päästöt vähe­nee ja käyrä saadaan lasku­un, mut­ta jos Euroopas­sa kulute­taan kuitenkin sama määrä pape­ria ja terästä niin ei tuo kyl­lä ole kuin viher­pe­sua selkeim­mässä muodossa.

  3. Miltä käyrä näyt­täisi bench­markat­tuna jenkkien päästöi­hin? Toisaal­ta päästöt ovat riip­pu­vaisia tuotan­nos­ta, joten käyrien tulisi olla suh­teessa tuotantoon.

  4. mä luulin, että ku ihmiset väit­tää, että päästökaup­pa ei toi­mi, niin ne tarkot­taa sitä, että se ei vähen­nä päästöjä.

    Se on eri asia kuin, että vähen­tääkö ne päästöjä EU:ssa.

  5. Hiilivuo­to onkin se ain­oa ongel­ma. Ovatko euroop­palais­ten kulut­ta­jien aiheut­ta­mat päästöt vähen­tyneet? Hiilivuo­to ei kuitenkaan ole hyvä argu­ment­ti päästökau­pan alueel­lista laa­jen­tamista vas­taan, päinvastoin.

  6. Osmo,

    voisitko joskus sel­ven­tää sitä päästökau­pan ongel­maa, joka ainakin itseäni on aina huolestut­tanut kaikkein eniten: mis­sä määrin päästökau­pat­tavien kiin­tiöi­den määrä on riip­pu­vainen poli­it­ti­sista päätök­sistä, ja mis­sä määrin näi­den päätösten sisältö riip­puu esim. seu­raav­ista seikoista:

    - vähähi­ilisen ener­gian hinta
    — vähähi­ilisen ener­gian saatavuus
    — yleinen taloudelli­nen tilanne

    Oma teo­ri­ani on, että ylläol­e­vat tek­i­jät vaikut­ta­vat hyvin vah­vasti siihen, miten suuret tai pienet kiin­tiöt menevät EU:n päätök­sen­teossa läpi.

    Var­maan jotkut ovat kri­ti­soi­neet itse päästökaup­paakin toim­i­mat­tomak­si jär­jeste­lyk­si, mut­ta nähdäk­seni varsi­nainen ongel­ma on kiin­tiöi­den määrä. Niitä on ilmas­toti­eteen val­os­sa aivan liikaa, ja “suun­nitel­tu tahti” on liian hidas. Lisäk­si mielestäni on legi­t­i­i­mi huole­nai­he, hidas­tuuko päästö­jen vähen­tämi­nen sit­ten, kun “mata­lal­la roikku­vat hedelmät” on poimit­tu — ja mil­loin tämä tapah­tu­isi. Eli trendin ekstrapoloimi­nen muu­ta­man vuo­den perus­teel­la saat­taa johtaa yliop­ti­mistiseen tulkintaan.

  7. Osmo, antaisitko vielä seli­it­teen pystyak­selille sekä läh­teen käytetylle aineistolle?

  8. Piirtäkääpä sit­ten sama käyrä rehellis­es­ti (siten, että Y‑akselin nol­la on oikeasti nollassa)…

    Ns. hyv­inä vuosi­na olemme onnis­tuneet saa­maan noin puoli pros­ent­tia per vuosi päästövähen­nyk­siä. Tästä osa on men­nyt hiilivuo­tona ulos. Jos lasku on lin­eaarista, meil­lä menee vuo­den 2050 tavoit­teeseen (80 % leikkaus­ta nykyis­es­tä) tuol­lainen 200 vuot­ta. Jos lasku on ekspo­nen­ti­aal­ista, aikaa menee 270 vuotta.

    Toinen jut­tu on se, että tämän nykyisen päästökaup­pasys­teemin pitäisi laskea päästöjä nimeno­maan juuri sil­lä vauhdil­la, kun kiin­tiöt pienenevät. Ei yhtään hitaam­min eikä yhtään nopeam­min. Jos mui­ta muu­tok­sia on, ne johtu­vat jostain päästökau­pan ulkopuolisesta.

    Se on ihan selvä, että päästökaup­pa on aiheut­tanut tiet­ty­jen ei-järke­vien toim­intat­apo­jen muut­tamista esimerki­ki ener­giantuotan­nos­sa. En kuitenkaan lähtisi tuos­ta käyrästä ekstrapoloimaan päästökau­pan toimivu­ut­ta, vaik­ka olen jär­jestelmän kannattaja.

  9. Osmo Soin­in­vaara: Hiilivuo­toa on mar­gin­aalis­es­ti, mut­ta ei läh­eskään niin paljon, että se selit­täisi tuon alenemisen. 

    Suo­ral­ta kädeltä en usko. Ensin­näkin, se kuu­lostaa epäin­tu­iti­iviselta, ja toisek­seen, esimerkik­si tääl­lä:

    The results con­firm a glob­al shift of car­bon emis­sions. While in 1995 Annex B coun­tries were net-importers of about 1.5 bil­lion tonnes of CO2 emis­sions, these net-imports near­ly dou­bled to more than 2.8 bil­lion tonnes in 2005. The biggest increase took place for the Unit­ed States who tripled its car­bon net-imports to 1.3 bil­lion tonnes or about one third of glob­al car­bon net-imports. The EU27 holds at 1.2 bil­lion tonnes. At the oth­er end of the spec­trum devel­op­ing coun­tries account for 55% of all net-exports of car­bon emis­sions, fol­lowed by the emerg­ing coun­tries Chi­na (23%) and the Russ­ian Fed­er­a­tion (8%).

    Ver­tailukelpoiset CO2-luvut pitäisi aina laskea kulu­tus­puolelta. Yksin tuotan­top­uolen luvuista saadaan vain poli­it­tiseen retori­ikkaan kel­paavia johtopäätöksiä.

    Kokon­aan toinen kysymys on se halu­am­meko hiilivuo­toa. Ei ole vält­tämät­tä huono idea käyt­tää jonkun muun ener­giavaro­ja ja säästää omia, ja käyt­tää päästökaup­paa väli­neenä hal­li­tusti sopeu­tua tule­vaan (tiivi­isti pakatun) ener­gian niukkuuteen.

    1. Spot­tu
      EU:n päästöoikeuskaup­pa näyt­tää siis vaikut­ta­neen pait­si takau­tu­vasti myös paljon voimakkaam­min Yhdys­val­to­jen kuin Euroopan hiilivuo­toon. On selvä, että kun hal­pa palk­ka siirtää tuotan­toa kehit­tyvi­in mai­hin, tämä tuot­taa myös ener­gian kulu­tuk­sen siir­toa, mut­ta ei se päästöoikeuskau­pas­ta johdu.

  10. Ovatko siis euroopas­sa kulutet­tu­jen hyödykkei­den yhteen­las­ke­tut hiilid­iok­sidipäästöt laske­neet vastaavasti?

  11. Osmo:

    Muual­la maail­mas­sa sähkö on niin jul­me­tun paljon kalli­im­paa, ettei hal­pa ener­gia houkut­tele siir­tymään minnekään.

    Olet ennenkin esit­tänyt tämän väit­teen muun maail­man kalli­im­mas­ta sähköstä (ilman lähteitä). Löy­ty­isikö nyt lähdet­tä väit­teelle? Ja kun hiilivuo­dos­ta puhutaan, siis kyse on teol­lisu­u­den sähköstä mak­samas­ta hin­nas­ta, ei kotitalouskuluttajista.

    1. Olen keskustel­lut suo­ma­laisen teol­lisu­usyrit­täjän kanssa Kiinas­sa. Hän ker­toi, että pait­si, että teol­lisu­ussähkö on Suomes­sa selvästi halvem­paa kuin Kiinas­sa, sitä saa Suomes­sa keskey­tyk­set­tä koko päivän, toisin kuin Kiinassa.

  12. MikkoR:
    jos Euroopas­sa kulute­taan kuitenkin sama määrä pape­ria ja terästä niin ei tuo kyl­lä ole kuin viher­pe­sua selkeim­mässä muodossa. 

    Uudem­mat tehtaat ovat yleen­sä ener­giapi­he­jä aikaisem­pi­in ver­rat­tuna, joten sama määrä terästä ja pape­ria voidaan saa­da aikaisek­si vähem­mäl­lä energiankulutuksella.

    Tosin saa nähdä miten käy kun Sak­sa siir­tyy ydin­voiman käytöstä hiilivoimaan. Aeve­len että päästöoikeuk­sien hin­ta läh­tee nousu­un ja siitä taas seu­raa, että oikeuk­sia on järkät­tävä joko lisää tai niiden vähen­tämis­es­tä pitää luopua.

  13. Mikään mah­taa olla tuon käp­pyrän pystyasteikko? Ken­ties pros­ent­tia, mut­ta mis­tä? Hyvään tieteeseen kuu­luisi myös ilmoit­taa käyrän lähde ja mis­sä mit­tauk­set on tehty ja minkä organ­isaa­tion toimesta.
    Tuol­laise­naan sen todis­tusar­vo =0.

  14. Kolem kysymys­tä:
    1) Miten ja kuka datan tuottaa?
    2) Miten varmis­te­taan data reli­a­vilitet­ti ja
    3) validiteetti?

  15. Eli siis “vas­tauk­semme on lukit­tu” vuo­teen 2020 saak­ka, ja vähen­nysnopeus on sel­l­ainen, että vuo­den 2050 tavoit­teet saavute­taan niinkin pian kuin 2200? 

    Olenko nyt ain­oa, jon­ka mielestä tuos­ta voisi käyt­tää jotain muitakin ter­me­jä kuin “toimi­va?”

    No, iro­nia sik­seen. Toimi­ihan tuo, annetul­la toimivu­u­den arvolla.

  16. Osmo Soin­in­vaara:
    EU:n päästöoikeuskaup­pa näyt­tää siis vaikut­ta­neen pait­si takau­tu­vasti myös paljon voimakkaam­min Yhdys­val­to­jen kuin Euroopan hiilivuotoon. 

    On ole­mas­sa tren­di joka pitää ensin yrit­tää siiv­ota pois ja kat­soa mitä jää jäljelle.

    Jos edelleen ollaan sitä mieltä että päästöt laske­vat päästökau­pan ansios­ta, ja kulu­tus ei muu­tu tai pikem­minkin kas­vaa, tarvi­taan jokin muu kuin ekologi­nen argu­ment­ti sen perustelu­un että vaiku­tus on jotenkin toiv­ot­tu riip­pumat­ta siitä kut­su­taanko kulu­tuk­sen ja tuotan­non ero­tuk­sen muu­tos­ta hiilivuodok­si vai ei.

  17. Oikeast­i­han päästökaup­pa ei kuitenkaan toimi.

    Maail­man CO2-päästöt lisään­tyvät joka päivä, kos­ka maail­mas­sa on varaa kulut­taa jatku­vasti enem­män ja enemmmän.

    Tuotan­to jakau­tu­uu toisin.

  18. En ole asiantun­ti­ja, mut­ta käsit­tääk­seni eräs päästökau­pan yleinen ongel­ma on se, että päästöoikeuk­sia voidaan han­kkia mm. eri­laisil­la kehi­tys­mais­sa toteutet­tavil­la “ympäristöys­täväl­lisil­lä” han­kkeil­la, esim. met­sit­tämisel­lä ja “puh­taam­man” teknolo­gian käyt­tööno­tol­la. Pul­mana tässä on se, että useinkaan nämä han­kkeet eivät tosi­asi­as­sa vähen­nä päästöjä kehi­tys­mais­sa, vaan saat­ta­vat lisätä niitä, tai olla muuten haitallisia paikallisille ekosys­teemeille & yhteisöille (tai vaiku­tus saat­taa olla nolla).

    Esimerkik­si paljon hiiltä sitonei­ta suoaluei­ta voidaan “met­sit­tää” yhden puu­la­jin plan­taa­seik­si, mis­sä sit­ten tuote­taan biopolt­toainet­ta. Tai sit­ten jol­lakin yhtiöl­lä on rak­en­teil­la kehi­tys­maas­sa pato ja vesivoimala (joka taas saat­taa olla erit­täin haitalli­nen paikalliselle luon­nolle ja yhteisöille), jon­ka fir­ma hakee CDM-han­kkeek­si (“clean devel­op­ment mehcan­ism”) ja saa täten päästöoikeuk­sia. Kos­ka voimala on ollut rak­en­teil­la joka tapauk­ses­sa, mitään ylimääräistä ei tässä tapauk­ses­sa ole tehty ympäristön hyväk­si, eivätkä han­kkeen vaiku­tuk­set ole muutenkaan suotuisat.

    Eli vaik­ka päästöt väheni­sivät EU:ssa, kehi­tyk­sen takana saat­taa olla joko a) saman tuot­teen tuot­ta­mi­nen muual­la, jol­loin päästö siir­tyy vain suo­raan pois EU:n alueelta (kuten kom­menteis­sa onkin jo tuo­tu esi­in) tai b) muun­lainen ympäristöhait­ta kehi­tys­maas­sa. Eikä se, että päästökaup­pa vähen­tää päästöjä _jossain määrin_, vielä tarkoi­ta, että kyseessä on hyvä tai riit­tävä ratkaisu.

    Kan­nat­taa lukea aiheesta Hakkaraisen ja Käkösen toimit­ta­ma Kenen ilmas­to? jos­sa tätä asi­aa käsitel­lään erit­täin hyvin ja perusteellisesti.

  19. Osmolle sähkön hin­nas­ta päästökaup­paa käyvässä Euroopas­sa ja muual­la (ja hiilivuodosta):

    Viimek­si kun käyti­in tätä keskustelua min­ul­la ei ollut aikaa kaivaa asi­as­ta oikei­ta tilas­to­ja (sähkön ja muun Ener­gian hin­taa tutki­vat ja tilas­toi­vat IEA ja OECD, mut­ta rapor­tit ovat mak­sumuurin takana). Nyt näin sen ver­ran vaivaa, että kaivoin tilas­tot Aal­to-yliopis­ton sähköi­sistä aineistoista. 

    Sähkön hin­ta teol­lisu­udelle vuon­na 2009 USD/kWh

    OECD-Europe 0,139
    Swe­den 0,083
    Fin­land 0,097
    France 0,107
    UK 0,134

    USA 0,068
    Korea 0,058
    Chi­nese Taipei0,075
    Indone­sia 0,062
    Rus­sia 0,047
    Thai­land 0,076

    Kiina (PRC) on sen ver­ran sul­jet­tu yhteiskun­ta, että IEA ei saa sieltä luotet­tavia tilas­to­ja, mut­ta koen erit­täin vaikeak­si uskoa, että Kiinan hin­nat oli­si­vat sen aasialaisia naa­pure­i­ta korkeammat.
    Kyl­lä päästökaup­pa-Euroopan sähkö on merkit­tävästi muu­ta maail­maa korkeam­mal­la tasol­la ja hiilivuo­to on ihan oikea ilmiö.

    Lähde:
    IEA, “Ener­gy Prices and Tax­es, Quar­ter­ly Sta­tis­tics, Sec­ond Quar­ter 2011”

    Kuten sanoin, en voi antaa linkkiä, kos­ka julka­isu on mak­sumuurin takana, mut­ta yliopis­tokir­jas­toista löytyy.

  20. Viherinssi: Toinen jut­tu on se, että tämän nykyisen päästökaup­pasys­teemin pitäisi laskea päästöjä nimeno­maan juuri sil­lä vauhdil­la, kun kiin­tiöt pienenevät. Ei yhtään hitaam­min eikä yhtään nopeammin.

    Tuo on hyvä huomio. Tarkoit­taako tämä sitä, että vuon­na 2009 hiilipäästöki­in­tiön hin­ta oli nolla? 

    Tai toisaal­ta, jos se ei nyt ole nol­la, niin onko kiin­tiöitä vähen­net­ty 2009–2011 nopeam­min kuin tuo 2004–2008 trendin mukaista vauh­tia? Jos ei, niin sit­ten­hän tuon 2009:n jäl­keen on palat­tu tuolle trendille, eikä kuvaa­ja näytäkään enää niin hienolta.

  21. J.

    J. M. Korho­nen:

    No, iro­nia sik­seen. Toimi­ihan tuo, annetul­la toimivu­u­den arvolla.

    Ei se nyt EU:n tai päästökau­pan vika ole, että hiilivuo­to on ole­mas­sa ja ettei päästöjä voi vähen­tää hel­posti romut­ta­mat­ta elintasoa. 

    Sitä­pait­si minus­ta on aivan täysin jär­jetän­tä lähteä kaistapäiselle päästö­jen vähen­tämisen tielle, jos se johtaa siihen että mei­dän elin­ta­so las­kee ja päästöt vain siir­tyvät Kiinaan.

    Jos maa­pal­lon kokon­ais­päästöille ei mitään mah­da niin sit­ten ei mah­da, mut­ta ei mei­dän nyt yksinker­taiessti kan­na­ta yrit­tää pumpa­ta laivaa tyhjäk­si ruokalusikalla, jos poh­jas­sa on metri­nen reikä.

  22. MikkoR:
    Siis tämä toimii vain jos vas­taa­va käyrä ei nouse vas­taavasti jos­sain päästökaup­paan kuu­lumat­tomas­sa maassa. 

    Pelkän Euroopan osalta tuon käp­pyrän saisi mielekkääk­si fak­toroimal­la siihen EU-alueelle tuo­tu­jen hyödykkei­den päästöt. Siitä voisi parem­min silmäil­lä, että kuin­ka paljon Euroop­pa rasit­taa maa­pal­loa suh­teessa aikaan ennen päästökauppaa.

  23. Hienoa, että päästökaup­pa ilmeis­es­ti toimii Euroopas­sa. Viime viikon lohdut­tomin uuti­nen oli kuitenkin Hesarin jut­tu siitä, että hiilipäästöt maail­mas­sa ovat kas­va­neet pelät­tyäkin enem­män, kos­ka USA:n, Kiinan ja Int­ian taloudet kas­va­vat. Soin­in­vaara kom­men­toi usein, että “et kai usko Hesari­in”. Olisi aivan upeaa, jos tuos­sa uutises­sa olisi jokin virhe.

  24. Olenko nyt ain­oa, jon­ka mielestä tuos­ta voisi käyt­tää jotain muitakin ter­me­jä kuin “toimi­va?”

    Data saat­taisi osoit­taa sen, että päästökaup­pa mekanis­mi­na toimii nykyisel­lä päästövähen­nys­tahdil­la. Tahti on kuitenkin sel­l­ainen, että se ei aiheuta ener­gian (lähin­nä sähkön) hin­taan mitään kovin ihmeel­listä nousua. On paljon vaikeampi sanoa, mitä sit­ten tapah­tuu, jos hin­ta oikeasti nousee.

    Jos vuo­teen 2020 men­nään nyky­tahdil­la, indek­si on jos­sain noin 90:ssä siinä vai­heessa. Jot­ta siitä päästäisi­in lin­eaarisil­la vähen­nyk­sil­lä vuo­teen 2050 men­nessä indek­si­in 20, täy­tyy pudo­tusnopeus suun­nilleen viisinker­tais­taa nykyisestä.

    Tosin lin­eaari­nen meno on sekin ongelmien jät­tämistä lop­pupäähän. Viimeisenä vuon­na pitäisi pudot­taa tuol­lainen reilu kymme­nen pros­ent­tia päästöistä, jos lin­eaaris­es­ti jatke­taan! Ja kun yleen­sä pudot­ta­mi­nen on lop­pupäässä vaikeam­paa kuin aluk­si (ei ole höt­töä mitä kar­sia), niin iso­jen suh­teel­lisen pudo­tusten jät­tämi­nen lop­pu­un tun­tuu idioot­ti­maiselta strategialta.

    Tas­apros­ent­tipu­do­tuk­sil­la sopisimme kiin­tiön 4 %:n vuosit­tais­es­ta pudot­tamis­es­ta nyt. Sil­lä vauhdil­la pää­sisimme tavoit­teeseemme. Että tuol­lainen kahdek­sanker­tais­t­a­mi­nen tarvit­taisi­in tässä vai­heessa kiin­tiön supistamiseen.

    Myön­nän ihan avoimesti ole­vani teknokraat­ti ja usko­vani teknolo­giaan. Mut­ta min­ua kyl­lä vähän pelot­taa se, että näil­lä pros­ent­tilu­vuil­la edessä on tehtävä mah­do­ton. Hom­mas­sa ei kan­na­ta jäädä etsimään sitä, että joku repii deus ex machi­na. Fuu­sio tai CCS ehkä voisi siihen kyetä, mut­ta ei nykyisel­lä panostuksella.

    Päästövähen­nys­ten vaikeus on se, että ne aivan väistämät­tä vaikut­ta­vat talous­mittareil­la mitat­tuun tuot­tavu­u­teen. Olemme eläneet ener­giavaro­jen kanssa kreikkalaisit­tain, eikä se ikuis­es­ti jatku. Jos halu­amme vähen­tää päästöjä, edessä on ener­gian­säästöä ham­paat irvessä talouskasvun kus­tan­nuk­sel­la ja/tai ydin­voiman renessanssi.

  25. On tuo käyrä kuitenkin proof-of-con­cept. Nyt tiede­tään, että päästökaup­pa tekee käytän­nössä sen mitä sen teo­ri­an mukaan ennustet­ti­inkin tekevän. Nyt on siis aika skaala­ta se ajas­sa, paikas­sa ja määrässä sille tasolle, että pal­lo läm­pe­nee max 2 astetta. 

    Oma ehdo­tuk­seni on, että jos maat eivät muuten suos­tu päästökaup­paan, heit­etään ne vapaakau­pan ulkop­uolelle hiil­i­t­ullein. Kos­ka useim­mat maat ovat järke­viä ja halu­a­vat pysyä taloudel­lis­es­ti erit­täin järkevän vapaakau­pan piiris­sä, ne suos­tu­vat päästökaup­paan. Mitä use­ampi maa tulee mukaan, sitä suurem­pi insen­ti­ivi jäl­jel­lä oleville vas­taan­vänkääjille hypätä kyytiin.

  26. Las­ke­taanko­han tuo­hon vähen­emään kehi­tys­mail­ta “ostet­tu” päästöoikeus, esim abor­toin­nit Keni­as­sa tai Kiinan kasvi­huonekaa­su­ja tuot­ta­maan raken­netut tehtaat joiden tuotan­to sit­ten tuhotaan. 

    (“This is cou­pled with the pro­duc­tion of the “ozone friend­ly” refrig­er­ant HCFC-22 (chlorod­i­flu­o­romethane). A byprod­uct of pro­duc­tion is anoth­er gas, HFC-23 (tri­flu­o­romethane) which has been deter­mined to be 11,700 times more pow­er­ful than CO2 as a green­house gas.

    Not only are the man­u­fac­tur­ers able to sell car­bon cred­its for pro­duc­ing HCFC-22, they can also sell “cer­ti­fied emis­sion reduc­tions” (CERs) for destroy­ing HFC-23, to the tune of about $100,000 per ton!”)

  27. No kulu­tuk­ses­ta yleisem­min on tuoret­ta tutkimus­ta, jota kukaan ei halua uskoa kos­ka se sotii joko käsitystä
    a) oikeesti­han se tuotan­to vaan siir­tyy Kiinaan, ja muutenkaan me ei voi­da tehdä mitään, tai
    b) talouskasvuhan tarkoit­taa väistämät­tä lisää kulu­tus­ta, päästöjä, jne.

    Empir­i­cal evi­dence pre­sent­ed in this paper sup­ports a hypoth­e­sis that the UK began to reduce its con­sump­tion of phys­i­cal resources in the ear­ly years of the last decade, well before the eco­nom­ic slow­down that start­ed in 2008. This con­clu­sion applies to a wide vari­ety of dif­fer­ent phys­i­cal goods, for exam­ple water, build­ing mate­ri­als and paper and includes the impact of items import­ed from over­seas. Both the weight of goods enter­ing the econ­o­my and the amounts final­ly end­ing up as waste prob­a­bly began to fall from some­time between 2001 and 2003…

    We have looked at the weight of mate­r­i­al flow­ing into the British econ­o­my, the vol­ume of goods and
    usable ener­gy this mate­r­i­al gen­er­ates, and the amount then requir­ing waste dis­pos­al in some way. 

    A sus­tain­able world econ­o­my requires the amount of new bio­mass, min­er­als and fos­sil fuel to sta­bilise and fall in absolute terms. This paper has demon­strat­ed a pos­si­bil­i­ty that the totals in each stage of the process began to fall in the ear­ly to mid part of the last decade.

    …The mate­r­i­al arriv­ing into the econ­o­my peaked
    in about 2001. Water use, the oth­er major input reached a max­i­mum in 2003. Food use per per­son has
    been falling for decades but, cru­cial­ly, meat con­sump­tion peaked in 2003. Meat is par­tic­u­lar­ly impor­tant because ani­mals need large amounts of food inputs to cre­ate one unit of meat. Paper pro­duc­tion also requires bio­mass and use has been falling since 2001.

    Goods made for us, such as cars, cement and fer­tilis­ers all see peaks well before the top of the last boom and appear to be in decline in absolute terms. Cloth­ing may be the excep­tion: the evi­dence is that it was still grow­ing with the econ­o­my until 2007. These prod­ucts were cho­sen because they are amongst the most ener­gy and resource inten­sive of all goods.

    Pri­ma­ry ener­gy use has been falling since the 2001 or so. Trav­el, exclud­ing air flights, has been in decline since 2005. At the con­clu­sion of the cycle of resource use, waste vol­umes have been falling since the ear­ly part of the last decade.

    http://www.carboncommentary.com/wp-content/uploads/2011/10/Peak_Stuff_17.10.11.pdf

  28. Osmo Soin­in­vaara:
    Olen keskustel­lut suo­ma­laisen teol­lisu­usyrit­täjän kanssa Kiinas­sa. Hän ker­toi, että pait­si, että teol­lisu­ussähkö on Suomes­sa selvästi halvem­paa kuin Kiinas­sa, sitä saa Suomes­sa keskey­tyk­set­tä koko päivän, toisin kuin Kiinassa. 

    Erikoista, kos­ka Kiinas­sa on näin paljon alu­mi­inin pelk­istys­laitok­sia ja Suomes­sa ei (kai) yhtään, ja alu­mi­in­in­valmis­tus­ta ei per­in­teis­es­ti ole pidet­ty mitenkään työvoimaval­taise­na alana. Ehkä kiinalaisen teol­lisu­ussähkön hin­ta riip­puukin asiakkaasta.

  29. Minä en ymmär­rä tästä päästökau­pas­ta sen enem­pää kuin lin­tu orni­tol­o­gista, mut­ta tuli­pa­han mieleeni tuo datan luotet­tavu­us, kun tiedän että Italia aikoo ehostaa talout­taan myymäl­lä päästöoikeuksia. 

    Eli tulee mieleen, että maa voi myy­dä päästöoikeuk­sia, jos sil­lä on käyt­tämät­tömiä päästöoikeuk­sia. Käyt­tämät­tömiä päästöoikeuk­sia voi hel­posti han­kkia väären­tämäl­lä dataa…

    Kerotkaa­pa, olenkobon­gan­nut päästöoikeusti­las­to­dataväären­täjän saap­paan muo­tois­es­ta maasta?

  30. Min­ulle ainakin heräsi muu­ta­ma kysymys:
    Mihin kohtaan tuos­sa kuvas­sa osuu päästökat­to? Mitä vuon­na 2009 tehti­in käyt­tämät­tömil­lä päästöoikeuk­sil­la? Oliko sil­loin niiden hin­ta lähel­lä nollaa?

  31. On hyvin vaikea nähdä miten päästökaup­pa olisi vaikut­tanut suo­ma­laisen teol­lisu­u­den päästöihin.

    Tehtaiden käyn­ti­as­teet ovat olleet alhaisia 2009–2011. Tämä on voin­ut vaikut­taa päästöihin.

    Lisäk­si tehtaiden sulkemiset ovat vähen­täneet päästöjä.

    Uusia tehtai­ta ei ole raken­net­tu eikä mitään merkit­täviä investoin­te­ja ener­gian­säästöön ole tiet­tävästi tehty.

    Siis: uskoisin, että tehtaiden sulkemiset ja alhaiset käyn­ti­as­teet ovat merkit­tävim­mät syyt päästö­jen vähenemiseen.

  32. Voim­meko siis myy­dä nämä laske­neet päästöoikeudet Kiinaan tai Inti­aan tai Yhdyn­tä­val­toi­hin vai mikä tämä hom­man nimi on?

  33. päästökau­pan olemes­sao­lo on muut­tanut selkeästi ajat­telua ener­giatuotanon piiris­sä ja luonut uusia markkinoita.
    Maail­mal­la ja euroopas­sa on meneil­lään voimakas tren­di hiilen kor­vaamisek­si bio- ja jätepo­h­jaisil­la polt­toaineil­la voimalois­sa. Pros­es­si­ta käytetään nim­i­tys­tä rin­nakkaispolt­to. Siinä hiilivir­taan lisätään joku osa bio-tai jät­teestä tehtyä polt­toainet­ta. Kyseistä teknolo­giaa valmis­te­taan suomes­sa ja sitä viedään käsit­tääk­seni aika laa­jalti ulos.
    Jostakin syys­tä suomes­sa ei kyseinen teknolo­gia oikein men­esty, lie­neekö vika voimalais­tosten omist­jaien päätök­sen­teossa, lain­säädän­nössä, lupamenet­te­lyis­sä tms. Enpä tiedä.

    Aisan­tun­tem­at­tomas­ta vaan tun­tuu hul­lul­ta rak­en­taa jätekat­tiloi­ta ja tapel­la jät­teistä ympäri suomea kun on ole­mas­sa voimalaitok­sia mis­sä ilman suurem­pia investoin­te­ja voitaisi­in hiilta/turvetta kor­va­ta puu tai jätepo­h­jaisil­la polt­toaineil­la ja säästää tuontipolttoainetta.

    Mis­sä mättää ?

  34. Viherinssi

    ViherinssiHom­mas­sa ei kan­na­ta jäädä etsimään sitä, että joku repii deus ex machi­na. Fuu­sio tai CCS ehkä voisi siihen kyetä, mut­ta ei nykyisel­lä panostuksella.

    Fuu­sios­ta tai CO2-tal­teeno­to­s­ta ei ole pelas­ta­jak­si, mut­ta meil­lähän on jo pelas­tuskeino: ydinvoima.

    Ikävä kyl­lä jos vihreät laite­taan val­it­se­maan hiilen ja ydin­voiman välil­lä, hiili voit­taa. On poli­it­tis­es­ti mah­do­ton­ta lähteä vähen­tämään hiilid­iok­sidipäästöjä ilman ydin­voimaa (minä ja kaltaiseni eivät siihen suos­tu) ja toisaal­ta ydin­voiman kanssa (luon­non­suo­jeli­jat eivät siihen suostu).

    Siis­pä ain­oa toivomme on siinä, että ilmas­toskep­tikot oli­vat kuin oli­vatkin oikeassa.

    juha:
    Tehtai­ta ja tuotan­tolin­jo­ja uusi­taan sekä mod­ernisoidaan kokoa­jan. Kyl­lä sieltä voi puris­taa prsent­tisäästöjä ilman val­tavia investointiohjelmia.

  35. “Oma ehdo­tuk­seni on, että jos maat eivät muuten suos­tu päästökaup­paan, heit­etään ne vapaakau­pan ulkop­uolelle hiilitullein.”

    Hehheh, tuos­sa vai­heessa kan­nat­taisi ero­ta EUsta ja äkkiä:)

    Tun­nut luule­van että Eu olisi niin voimakas toim­i­ja tässä maail­mas­sa että se voisi päät­tää USAn tai Kiinan asioista hiil­i­t­ullil­la? Euroop­pa tulee kur­jis­tu­maan joka tapauk­ses­sa ja tuo sin­un pro­tek­tioin­isti­nen hiil­i­t­ullisi antaisi tälle kehi­tyk­selle vauh­tia. Kun nyt kiinalaiset tule­vat tänne hake­maan opiskelu­paikko­ja ja töi­hin niin voipi olla koh­ta niin että täältä lähde­tään Kiinaan luut­tua­maan lattioita.

  36. Sylt­ty kir­joit­ti: “Siis­pä ain­oa toivomme on siinä, että ilmas­toskep­tikot oli­vat kuin oli­vatkin oikeassa.”

    Karkeasti voisi tosi­aan sanoa, että hiilid­iok­sidipäästö­jen lopetamiselle suo­ravi­ivaisim­mat (ja ääripäi­den) tiet ovat ydin­voima ja säästämi­nen. Jos säästämi­nen ei ihmisille käy, ydin­voima voisi toimia paremmin.

    Puun ja turpeen polt­toa voisi myös yrit­tää nos­taa, mut­ta ei tuokaan tie pitkälle vie, ainakaa luon­non­suo­je­lu­mielessä. Auringos­sakin voisi olla jotain poten­ti­aalia tule­vaisu­udessa. Ja liiken­nepolt­toi­neetkin vaa­ti­vat vielä jotain kehit­te­lyä — ehkä sähköä.

    Mut­ta kaikkien näi­den yli oleel­lis­in­ta on kai se, että fos­si­ilit jätet­täisi­in polt­ta­mat­ta. Voimme vähen­tää paikallisessti pääs­to­jä, mut­ta vielä ei kukaan ole käynyt lyömässä tulp­paa toimivien öljylähtei­den tai kan­nat­tavien hiilikaivosten suulle, eikä uusien lähtei­den etsin­tää ole keskeytet­ty. Myöskään ydin­voiman rak­en­t­a­mi­nen ei takaa sitä, että vas­taa­va määrä fos­si­il­isia jätet­täisi­in polt­ta­mat­ta. Voi olla, että nyky­menol­la saamme kaikkien kek­sit­ty­jen tuotan­to­muo­to­jen hai­tat niskaamme.

    Valitet­tavasti siis mon­et toim­intamme, päästökau­pas­ta ydin­voimaloiden ja aurinkovoimaloiden rak­en­tamiseen, voivat jäädä koru­lau­seik­si, jos emme kehitä myös jär­jeste­ly­itä, joil­la fos­si­ilis­ten kaivu saadaan lopetet­tua. Tois­taisek­si tulos taitaa olla aika pyöreä nol­la. Vai olisiko ehkä Sak­sas­sa laitet­tu joku kan­natavia hiilikaivos kiinni??

    1. Juha Laatu:
      Turpeen polt­toa voitaisi­in lisätä!?? Eikö turve kan­nat­taisi kor­va­ta vähäpäästöisem­mäl­lä kivi­hi­ilel­lä. Jopa.

  37. sar­ille jät­tei­den rinnakkaispoltosta:

    Rin­nakkaispolt­to ei meil­lä men­esty kos­ka maa on täyn­nä puo­livi­ral­lises­sa ase­mas­sa ole­via “ympäristöjär­jestöjä”, jot­ka valit­ta­vat kaik­ista hei­dän ide­olo­giaansa sopi­mat­tomista asioista. Jät­tei­den hyö­tykäyt­tö polt­ta­mal­la on yksi sel­l­ainen, ain­oa sal­lit­tu keino on jät­tei­den syn­nyn estäminen.

    Hyvä esimerk­ki tästä oli Suomen luon­non­suo­jeluli­iton toim­inta, joka kar­i­ut­ti suun­nitel­man jät­tei­den rin­nakkaispoltossa Mar­tin­laak­son voimalas­sa. Nyt sit­ten raken­netaan veron­mak­sajien rahoil­la paljon kalli­impi erilli­nen jät­tei­den polttolaitos.
    Muistin virk­istyk­sek­si lain­aus Tekni­ik­ka ja talous lehden asi­as­ta ker­to­vas­ta jutusta:

    “Tarkoi­tus oli rak­en­taa Mar­tin­laak­son voimalan yhtey­teen jät­teen kaa­su­tus­laitos Pohjolan Voiman tekni­ikalla. Han­ke tyssäsi Suomen Luon­non­suo­jeluli­iton Vaasan hallinto-oikeu­teen tekemään valitukseen.

    Vaasan hallinto-oikeu­den mielestä Mar­tin­laak­son voimala olisi pitänyt lukea jät­teen­polt­to­laitok­sek­si, vaik­ka pääpolt­toaineena olisi ollut edelleen maakaa­su ja jätekaa­sul­la olisi kor­vat­tu vara­polt­toaineena toimi­vaa hiiltä.”

  38. Viherinssi, päästöt laske­vat jos ener­gian hin­ta nousee. Päästöt­tömät sähkön­tuotan­to­ta­vat kan­nat­ta­vat jos ener­gian hin­ta nousee. Jot­ta asia olisi mah­dol­lisim­man kimu­rant­ti niin sähkön kulu­tuk­sen lasku las­kee sen hin­taa jopa kulu­tuk­sen laskua nopeam­min (ajo­järjestys). Ergo sem­moista vai­h­toe­hto­tule­vaisu­ut­ta jos­sa ener­gian hin­ta ei nouse mut­ta päästöt laske­vat ei ole ole­mas­sakaan. Jos sähkö nyt mak­saa vaik­ka 80€/MWh niin ei talous siihen kuole.

  39. Turve saadaan näyt­tämään pahal­ta mut­ta oikeast­i­han se on uusi­u­tu­va raa­ka-aine. Jo ojite­tut suot kan­nat­taisi ilmas­tosy­istäkin nos­taa ylös ja polt­taa uunis­sa. Suomen soista puo­let on ojitettu.

  40. > Turpeen polt­toa voitaisi­in lisätä!?? Eikö turve kan­nat­taisi kor­va­ta vähäpäästöisem­mäl­lä kivi­hi­ilel­lä. Jopa.

    Kuten sanoin, turpeen poltol­lakin on lyhyet jäl­jet. Sen käytt­tö on pääasi­as­sa uusi­u­tu­ma­ton­ta. Samoin met­siä voidaan tuho­ta usi­u­tu­mat­tomaan tyyli­in. Hiili on tosi­aan lähel­lä (uusi­u­tu­mat­tomasti polte­tun) turpeen tasoa. Kai­i­ki fos­si­iliset ovat kestämät­tömiä, kos­ka tuo­vat kier­toon lisää hiiltä maan uumenista.

    Ja kuten edel­lisessä postauk­ses­sani viit­tasin, myös kaik­ki uusi­u­tu­vat ja ydin­voima voidaan laskea kestämät­tömik­si, jos niiden käyt­tööno­ton yhtey­dessä (tai ehtona) ei samal­la saa­da pysyvästi sul­jet­tua joitain fos­si­il­isia lähteitä (muun ener­gian kulu­tuk­sen tilapäi­nen notkah­dus ei riitä).

  41. Muu­ta­ma huomio päästökauppauskovaiselta,

    Tuo käp­pyrä pitää sisäl­lään koko EU:n päästöt joista päästökaup­pa (raskas teol­lisu­us, sähkön­tuotan­to, kaukoläm­pö jne) kat­taa lonkalta muis­tel­tuna vajaa puo­let. PK-sek­to­ril­la liik­keelle las­ket­tavien päästöoikeuk­sien määrä las­kee lin­eaaris­es­ti vajaal­la kahdel­la pros­en­til­la vuosit­tain niin, että päästään siihen 20 % tavoit­teeseen vuo­teen 2020 men­nessä. Se ns. vuo­tu­inen vähen­nyspros­ent­ti kas­vaa toki jos EU päät­tää nos­taa päästö­jen­vähen­nys­tavoitet­ta 30 % vuo­teen 2020 mennessä. 

    Kaikesta huoli­mat­ta Soin­in­vaara on oike­as­sa, itse päästökaup­pa toimii kuten pitää. Toinen kysymys on, kuin­ka suuri osa ns. hiilivuo­dos­ta johtuu päästökau­pas­ta. Tuskin yksikään tehdas Euroopas­ta on hävin­nyt suo­raan päästökau­pan vuok­si, vaik­ka sil­lä oma roolin­sa investoin­tien siir­tymisessä mui­hin maail­manosi­in olisikin. Tois­taisek­si ns. hiilivuo­toalat ovat saa­neet päästöoikeuk­sia ilmaisek­si ja tule­vat niitä saa­maan vähenevässä määrin jatkossakin.

    Hiilivuo­toa vas­taan voi tietysti tais­tel­la tulleil­la, mut­ta nyky­isin WTO taitaa kieltää päästöi­hin perus­tu­van tuon­ti­t­ullin ja siten vaatii aika pitkää poli­it­tista vään­töä, että se saadaan sisäl­lytet­tyä sys­teemi­in. EU:n poli­it­ti­nen vaiku­tus­val­ta ei tai­da olla tänä päivänä kovin korkeal­la, kun käy­dään lak­ki kouras­sa pyytämässä rahaa kiinalaisil­ta aku­ut­ti­in raha­pu­laan. Samaan hen­gen­ve­toon ei kovin moni diplo­maat­ti kehtaa ähkäistä, että nyt sit­ten lätkäistään samal­la vero tei­dän tuotteille. 

    Toivoisin, että se olisi mah­dol­lista, mut­ta meil­lä ei liene siihen varaa.

    Vähen­tääkö ydin­voima päästöjä?

    Vähen­tääkö ydin­voima päästöjä II?

  42. juge: Turve saadaan näyt­tämään pahal­ta mut­ta oikeast­i­han se on uusi­u­tu­va raa­ka-aine. Jo ojite­tut suot kan­nat­taisi ilmas­tosy­istäkin nos­taa ylös ja polt­taa uunis­sa. Suomen soista puo­let on ojitettu.

    Juu. Kivi­hi­ilikin on uusi­u­tu­va raa­ka-aine. Se vain uusi­u­tuu melko hitaasti.

  43. Turve saadaan näyt­tämään pahal­ta mut­ta oikeast­i­han se on uusi­u­tu­va raa­ka-aine. Jo ojite­tut suot kan­nat­taisi ilmas­tosy­istäkin nos­taa ylös ja polt­taa uunis­sa. Suomen soista puo­let on ojitettu.

    Turve on uusi­u­tu­va. Siihen kuitenkin menee 10 000 vuot­ta, joten aikataulu ei tai­da olla meille sopiva.

    Se on kuitenkin tot­ta, että suopel­to­ja ynnä mui­ta vas­taavia kan­nat­taisi kaivaa ylös ja polt­taa, kos­ka ne joka tapauk­ses­sa siir­tyvät metaan­i­na ja hiilid­iok­sid­i­na ilmake­hään. Sen sijaan uusia soi­ta ei pitäisi mis­sään tapauk­ses­sa ojittaa.

    Käytän­nössä turpeen­nos­to toimii aika lail­la päin­vas­toin kuin mitä tämä tapa edel­lyt­täisi. Osa ojite­tu­is­takin olisi sopivil­la jär­jeste­ly­il­lä pelastet­tavis­sa, osa taas ei. Ensim­mäiset kan­nat­taisi pelas­taa ja jälkim­mäiset polt­taa, kos­ka vahinko on jo tapahtunut.

    Vapon vakioar­gu­ment­ti­han on, että Suomes­sa suot sito­vat enem­män hiiltä kuin niistä nos­te­taan poltet­tavak­si. Harhau­tusar­gu­ment­ti, kos­ka jos niistä ei nos­tet­taisi poltet­tavak­si turvet­ta, ne sitoisi­vat vielä enem­män. Turpeen­polton vaiku­tus on se ero­tus. Siis palt­ti­ral­laa yli kilo hiilid­iok­sidia per kWh sähköä.

  44. juge:

    Turve saadaan näyt­tämään pahal­ta mut­ta oikeast­i­han se on uusi­u­tu­va raaka-aine.

    Turve on tosi­aan uusi­u­tu­va luon­non­va­ra ja sitä olti­in näin luokit­tele­mas­sa EU:n lain­säädän­nössä, mut­ta hom­ma kaa­tui Suomen vas­tus­tuk­seen!!!, kiitos sil­loisen vihreän ympäristömin­is­terin. Toki turve uusi­u­tuu hitaam­min, kuin vaikka­pa puu, mut­ta vastapain­ok­si “pii­pus­ta mitatut” CO2-päästöt ovat puu­ta pienem­mät. Koko biopolt­toainei­den päästöttömyys/päästöllisyys tehdyis­sä laskelmis­sa on puh­das­ta poli­ti­ikkaa. Valitet­tavasti Suomen kannal­ta, sil­loinen vihreä ympäristömin­is­teri teki val­taisan vahin­gon Suomen kansan­taloudelle tässä poli­it­tises­sa pelissä.

  45. Ja liiken­nepolt­toi­neetkin vaa­ti­vat vielä jotain kehit­te­lyä – ehkä sähköä.

    Sähköau­to­jen tar­joami­nen ratkaisuk­si on jopa hiukan huvit­tavaa, kos­ka kokon­aisen­er­gianku­lu­tuk­sen kannal­ta asi­as­sa ei ole iloa.

    Polt­toainei­den osalta kyseessä on nol­la­summapeli niin kauan kuin sähkön­tuotan­to on riip­pu­vaista fos­si­il­i­sista. Polt­toar­vos­ta las­ket­tuna sähköau­ton ener­gianku­lu­tus on suun­nilleen sama kuin vas­taa­van teknolo­gian polttomoottoriautolla.

    Niin­pä me pääsemme val­it­se­maan vain sitä, mis­sä polt­toaineet käytetään. Se taas ei ole kasvi­huonepäästö­jen kannal­ta rel­e­vant­ti kysymys, kos­ka siinä kysymys on mitä käytetään.

    Ja tässä tilanteessa on järkev­in­tä polt­taa öljyä liiken­teessä, kos­ka sil­lä on nimeno­maan liiken­teeseen tarvit­tavia omi­naisuuk­sia (ener­giati­heys). Biopolt­toainei­den käyt­tämi­nen taas on yleen­sä ener­giateknis­es­ti tuh­laavaista, olisi parem­pi polt­taa se bio­mas­sa voimalas­sa kor­vaa­mas­sa fossiilisia.

    Samal­la peri­aat­teel­la on hölmöä polt­taa haket­ta Helsingis­sä, jos maas­sa kuitenkin polte­taan kivi­hi­iltä. Hake kan­nat­taa polt­taa met­sän keskel­lä, kivi­hi­ili rannalla.

    Ja edelleen sama pätee biokaa­su­un. Onhan se hienoa, että bus­si kul­kee biokaa­sul­la, mut­ta voisi olla tehokkaam­paa vai­h­taa öljyläm­mi­tys biokaa­suläm­mi­tyk­seen ja ajaa öljyllä.

    Yllät­täen eri liiken­nemuo­to­jen väliset todel­liset päästöt ovat aika lähel­lä toisi­aan. Kyl­lä julki­nen liikenne ruuh­ka-aikaan on vähäpäästöisem­pää kuin yksi­ty­isautoilu, mut­ta jär­jestelmän kokon­aisu­us ei ole yhtä ruusuinen.

    Niin­pä lop­putu­los on se, että liiken­teen päästöjä voidaan vähen­tää vähäpäästöisem­mäl­lä kalus­tol­la (kos­kee eri­tyis­es­ti tieli­iken­net­tä), pienem­mil­lä liikku­misnopeuk­sil­la, pienem­mil­lä ajoneu­voil­la (eri­tyis­es­ti henkilöli­iken­teessä) ja ennen kaikkea vähem­mäl­lä moot­torikäyt­töisel­lä liikkumisella.

    Yleen­sä kaik­ki vir­i­tyk­set liiken­teen päästö­jen vähen­tämiseen vai­h­toe­htoisil­la polt­toaineil­la ovat siitä hölmöjä, että samal­la vai­h­toe­htois­t­en polt­toainei­den käytöl­lä saavutet­taisi­in suurem­mat vähen­nyk­set, kun niil­lä kor­vat­taisi­in fos­si­il­isia sähköntuotannossa.

    1. Sähköau­toa kan­nat­taa käyt­tää kesäl­lä, mut­ta ei talvel­la, kos­ka auto läm­mitetään moot­torin hukkaläm­möl­lä. Sähköau­tossa hukkaläm­pö syn­tyy voimalaitok­ses­sa ja aje­taan mereen.

  46. Viherinssi, päästöt laske­vat jos ener­gian hin­ta nousee. Päästöt­tömät sähkön­tuotan­to­ta­vat kan­nat­ta­vat jos ener­gian hin­ta nousee. Jot­ta asia olisi mah­dol­lisim­man kimu­rant­ti niin sähkön kulu­tuk­sen lasku las­kee sen hin­taa jopa kulu­tuk­sen laskua nopeam­min (ajo­järjestys).

    Päästökaup­pa­han nimeno­maan ajaa korkeapäästöisen tuotan­non mar­gin­aali­in, joten käytän­nössä kaik­ki sähkönku­lu­tuk­sen muu­tok­set ylös tai alas kor­vataan korkeapäästöisel­lä tuotannolla.

    Ja tuo­hon ylläol­e­vaan päästökaup­pa perus­tuukin, hin­ta nousee kunnes kysyn­tä ja tar­jon­ta kohtaa­vat. Ongel­mana kuitenkin se, että tar­jon­ta ei jous­ta (ei ole lisää vähäpäästöistä), joten jous­to joudu­taan hake­maan kysynnästä.

    Jot­ta tuulivoima kan­nat­taisi, tarvi­taan sähkön tuot­ta­jahin­taan lisää nin 50 €/MWh. Täl­löin päästökau­pas­sa hin­ta on noin 60 €/tCO2. Valitet­tavasti tuulivoimal­la ei kuitenkaan voi kat­taa kuin rajal­lisen osu­u­den fos­si­il­i­sista, eli tuon hin­taista tuulivoima on saatavis­sa rajoite­tusti. (Paljon enem­män kuin nyt kuitenkin.)

    Seu­raa­vana tuotan­to­muo­tona on aurinkovoima, jon­ka kan­nat­tavu­us­ra­ja euroop­palaises­sa mit­takaavas­sa menee päästökaup­pahin­nas­sa 300 €/tCO2. Se taas ei lopu kesken, joten meil­lä on varaa pitää nykyi­nen ener­gianku­lu­tuk­sen taso, jos hyväksymme 30 snt/kWh lisää sähkölaskuumme.

    Olisiko tämä katas­trofi yksit­täisen kulut­ta­jan kannal­ta? Omakoti­talol­lisen 40 MWh:n vuosiku­lu­tuk­sel­la lisähin­ta olisi tuulel­la 200 euroa kuus­sa, auringol­la 1000 euroa kuus­sa. Olisi­pa­han ainakin kan­nat­tavaa han­kkia maaläm­pö ja miet­tiä muutenkin energiankulutusta…

    Mut­ta varsi­naiset ongel­mat tule­vat teol­lisu­ud­es­ta. Jos teol­lisu­us mak­saa nyt 7 snt/kWh, niin jo 12 snt/kWh olisi aika kova hin­ta. Ener­giain­ten­si­ivi­nen teol­lisu­us suorit­taisi pois­tu­misen jo tuol­la tuulivoiman kyn­nyshin­nal­la. Ja se olisi jo isosti pelkkää hiilivuo­toa. Aurinkovoiman kyn­nyshin­nal­la lähtisi jo hyvin suuri osa vähem­män ener­giain­ten­si­ivis­es­tä teollisuudestakin.

    Tämä on minus­ta henkilöko­htais­es­ti ihan ok; pidän tuol­laista 300 euron tasoa aika hyvänä ja real­is­tise­na päästökaup­pahin­tana. Mut­ta jot­ta sil­lä olisi jotain muu­ta merk­i­tys­tä kuin EU:n syök­sem­i­nen lamaan, jär­jestelmän pitäisi olla globaali ja kat­taa myös maankäyt­tö, rak­en­t­a­mi­nen ja liikenne.

  47. Juge:

    Turve saadaan näyt­tämään pahal­ta mut­ta oikeast­i­han se on uusi­u­tu­va raaka-aine.

    Jos aikaskaalo­ja ei tarvitse ottaa huomioon myös öljy on uusi­u­tu­va luon­non­va­ra. Hit­to, uraanikin on (vaatii vain super­novan väliin).

  48. Viherinssi:

    Jot­ta tuulivoima kan­nat­taisi, tarvi­taan sähkön tuot­ta­jahin­taan lisää nin 50 €/MWh. Täl­löin päästökau­pas­sa hin­ta on noin 60 €/tCO2.

    No esimerkik­si Sak­sas­sa myl­lyä nousee ihan kivasti tar­i­fil­la eli min­im­i­hin­nal­la joka, sikäli kun hei­dän jär­jestelmästään saa tolkkua, on noin 90€/MWh ensim­mäiset viisi vuot­ta ja siitä eteen­päin 50€/MWh, ja noi las­kee pros­entin vuodessa. Ei tuos­ta nyt oikein 50€/MWh sub­ven­tio­ta saa, tarkoi­tatko ken­ties mer­itu­ulivoimaa vai sitä että tuulivoima heiken­tää muun tuotan­non kan­nat­tavu­ut­ta lask­ies­saan sähkön hintaa?

    Se mitä mä olen näitä räknän­nyt niin se jotain 80€/MWh (tuot­ta­jahin­ta) keski­hin­ta, ja ennen kaikkea var­muus siitä ettei se tuos­ta laske, jon­ka jäl­keen melkein mikä tahansa vähänkään järkevä päästötön tuotan­to kan­nat­taa. Olen­naisem­paa on se että myös ener­giate­hokku­u­den paran­t­a­mi­nen kan­nat­taa, se on ihan samal­la taval­la kiin­ni sähkön hinnasta.

    Siitä lienemme samaa mieltä että päästö­jen laskem­i­nen on help­poa aluk­si ja nol­laa tavoiteltaes­sa muut­tuu hyvin vaikeak­si. Mut­ta jos nyt aloite­taan siitä helpom­mas­ta päästä.

    Ja suo­ran sähköläm­mi­tyk­sen pitääkin olla kallista, sen ver­ran älytön­tä se on, mielu­um­min kieltäisin lail­la ainakin uusis­sa taloissa.

  49. Turve uusi­u­tuu paljon nopeam­min kuin 10 000 vuot­ta. Mik­si jakelet tuol­laista disinformaatiota?

    Täl­lä het­kel­lä Suomes­sa syn­tyy uut­ta turvet­ta 2x se määrä mitä kulute­taan. Ja jos ojite­tut suot ennal­lis­tet­taisi­in turpeen oton jäl­keen turvet­ta syn­tyy vielä enemmän.

    Suomes­sa on turvet­ta 500 vuo­den ener­giatarpeeseen. Ja kun tuo 500 vuot­ta on kulunut voidaan aloit­taa alus­ta, jos sil­loin vielä ollaan niin kehit­tymät­tömiä että täy­tyy jotakin polt­taa saadak­seen energiaa.

    1. juge
      Uusi­u­tu­vu­ut­ta eiu las­ke­ta noin. Kuin­ka nopeasti bio­mas­sa palaa sille suolle, jos­ta se on otet­tu ja vielä niin, että sitä olisi siel­lä yhtä paljon kuin olisi ilman, että turvet­ta olisi nostettu.

  50. juge:
    “Oma ehdo­tuk­seni on, että jos maat eivät muuten suos­tu päästökaup­paan, heit­etään ne vapaakau­pan ulkop­uolelle hiilitullein.”

    Hehheh, tuos­sa vai­heessa kan­nat­taisi ero­ta EUsta ja äkkiä:)

    Tun­nut luule­van että Eu olisi niin voimakas toim­i­ja tässä maail­mas­sa että se voisi päät­tää USAn tai Kiinan asioista hiil­i­t­ullil­la? Euroop­pa tulee kur­jis­tu­maan joka tapauk­ses­sa ja tuo sin­un pro­tek­tioin­isti­nen hiil­i­t­ullisi antaisi tälle kehi­tyk­selle vauh­tia. Kun nyt kiinalaiset tule­vat tänne hake­maan opiskelu­paikko­ja ja töi­hin niin voipi olla koh­ta niin että täältä lähde­tään Kiinaan luut­tua­maan lattioita.

    Jos Kiina ei halua verot­taa hiilid­iok­sidia ja pitää itse näitä vero­tu­lo­ja, se voi tietysti mak­saa saman sum­man tullin muo­dos­sa euroop­palaisille. Luulisin että kiinalaiset mielu­um­min otta­vat päästökau­pan tai hiiliv­eron itse käyttöön.

  51. Turve on isän­maalli­nen vai­h­toe­hto. Rahat ja työ­paikat pysyvät koti­maas­sa toisin kuin kivihiilellä.

  52. juge kir­joit­ti:
    “Täl­lä het­kel­lä Suomes­sa syn­tyy uut­ta turvet­ta 2x se määrä mitä kulutetaan.”

    Mut­ta sitä uut­ta turvet­ta syn­tyy 14000000 (geologi­nen + met­säti­eteelli­nen suomäärä suomes­sa) alal­la, ja kulu­tus tapah­tuu 65000 hehtaarin alalla.

  53. ei mil­laa pahal­la. polte­taan mita on ja kat­so­taan mita tapah­tuu; Luulen etta tama ske­naario tayt­taa kaik­ki mita tahan keskustelu­un osal­lis­tu­jat tarvit­se­vat. Juuri niin lapsel­liselta tuo kaik­ki kuullostaa;

  54. “Kuin­ka nopeasti bio­mas­sa palaa sille suolle, jos­ta se on otet­tu ja vielä niin, että sitä olisi siel­lä yhtä paljon kuin olisi ilman, että turvet­ta olisi nostettu.”

    Muu­ta­mas­sa sadas­sa — tuhan­nes­sa vuodessa kun se suo turveoton jäl­keen akti­ivis­es­ti ennallistetaan.

    Turve on todel­lakin uusi­u­tu­vaa tavaraa.

  55. Sam­po Smolan­der: juge kirjoitti:“Tällä het­kel­lä Suomes­sa syn­tyy uut­ta turvet­ta 2x se määrä mitä kulutetaan.”Mutta sitä uut­ta turvet­ta syn­tyy 14000000 (geologi­nen + met­säti­eteelli­nen suomäärä suomes­sa) alal­la, ja kulu­tus tapah­tuu 65000 hehtaarin alalla.

    Sou? Mikä on pointtisi?

  56. Sak­sas­sa myl­lyä nousee ihan kivasti tar­i­fil­la eli min­im­i­hin­nal­la joka, sikäli kun hei­dän jär­jestelmästään saa tolkkua, on noin 90€/MWh ensim­mäiset viisi vuot­ta ja siitä eteen­päin 50€/MWh, ja noi las­kee pros­entin vuodessa. Ei tuos­ta nyt oikein 50€/MWh sub­ven­tio­ta saa

    Sak­salais­ten jär­jestelmä on osa­puilleen tuol­lainen, mut­ta sen lisäk­si siinä on sitä sun tätä lisäosaa, joi­ta voi saa­da eri tilanteis­sa. Sak­sas­sa myös sähkön markki­nahin­ta on sen ver­ran korkeampi kuin meil­lä, että tuot­ta­ja toden­näköis­es­ti las­kee saa­vansa enem­män kuin 50 €/MWh keski­hin­taa sähköstään tulevaisuudessakin.

    Yleiseu­roop­palainen tar­if­fi­ta­so on 80–90 €/MWh, mikä lie­nee lähel­lä real­is­mia. Täl­lä tasol­la Suomes­sakin liiku­taan. Toisaal­ta meil­lä sähkön vuo­tu­inen keski­hin­ta vai­htelee 20–40 €/MWh välil­lä plus päästökaup­pakus­tan­nuk­set. Yleinen sähkön tuot­ta­jahin­ta on 30 €/MWh.

    Tästä päästään suju­vasti siihen vähen­nys­lasku­un, että jos tuulivoiman tuot­ta­ja saa reilun 80 €/MWh ja muun voiman tuot­ta­ja 30 €/MWh, niin sil­loin kai tuki on noin 50 €/MWh.

    Nythän tätä ero­tus­ta kaven­netaan päästökau­pal­la, joka ottaa karkeasti kol­man­nek­sen ero­tuk­ses­ta pois. Mut­ta jot­ta tuulivoima toimisi markki­nae­htois­es­ti, päästökaup­pahin­nan pitäisi olla noin 50 €/kWh (tai 60 €/t).

  57. Lai­tan tähän vain linkin parhaaseen löytämääni selvi­tyk­seen siitä, miten nykyi­nen päästökaup­pa toimii.

    http://www.sandbag.org.uk/site_media/pdfs/reports/Sandbag_2011-07_buckleup.pdf

    Näköjään luvista on yli­tar­jon­taa. Epäil­lään että lob­bauk­sel­lakin on tässä roolin­sa. Saa nähdä muut­tuuko tilanne jatkossa.

    AIhet­ta on kom­men­toitu lyhyem­min myös muualla:

    http://www.globe-net.com/articles/2011/july/6/eu-carbon-price-crash-warning
    http://www.guardian.co.uk/environment/2010/sep/10/eu-emissions-trading-savings?

  58. Öljy­te­ol­lisu­u­den rahoit­ta­mat ilmas­toänkyrät ovat onnis­tuneet tavoit­teesaaan. On onnis­tut­tu levit­tämään mas­soi­hin epäilystä ja kyynisyyt­tä ihmis­ten aiheut­ta­maa ilmas­ton­muu­tos­ta vas­taan. Joko tämä mitat­tu tosi­a­sia kiis­tetään, tai sit­ten ulkois­te­taan ongel­ma (“kiinalais­ten vika / kiinalaiset kuitenkin…”).

  59. Sou? Mikä on pointtisi?

    Jos turvet­ta ei käytet­täisi polt­toaineena (vaan se jätet­täisi­in suo­hon), suot sitoisi­vat määrän X hiiltä vuodessa. Kun turvet­ta käytetään polt­toaineena, hiiltä vapaute­taan määrä Y ilmake­hään, jol­loin soiden net­to­hi­il­isit­o­mi­nen on X‑Y.

    Turve­tuot­ta­jien lem­piar­gu­ment­ti on se, että X‑Y > 0, ts. vaik­ka me käytämme turvet­ta polt­toaineena, suot silti net­tona sito­vat hiiltä. Argu­ment­ti pitää paikkansa, mut­ta ei ole rel­e­vant­ti. Nimit­täin edelleenkin turpeen­polton vaiku­tus hiilivuo­hon on ero­tus tilantei­den “ei polte­ta” ja “polte­taan” välil­lä. Tämä ero­tus on X — (X‑Y) = Y, ilmake­hään tulee määrä Y enem­män hiiltä kuin tulisi, jos turvet­ta ei poltettaisi.

    Turpeen uusi­u­tu­vu­ut­ta voi tarkastel­la myös seu­raa­mal­la yksit­täisen suoalan kohtaloa. Jos hehtaari suo­ta ote­taan ener­giakäyt­töön, niin sen täysi kier­ros olisi oji­tus, turpeen­nos­to, polt­ta­mi­nen, uudelleen­sois­t­a­mi­nen, turpeenkasvu. Kauanko menee, että täl­lä uudelleen­sois­te­tul­la alal­la on sitoutuneena yhtä paljon hiiltä kuin mitä siinä oli ennen ensim­mäistä hyö­dyn­tämistä? (Oikeas­t­aan pitää olla vielä enem­män, kos­ka van­hatkin suot sito­vat hiiltä.) Vas­taus on noin 10 000 vuotta.

    Toki voidaan kehit­tää jokin muu syk­li. Esimerkik­si sel­l­ainen, jos­sa käytet­tyä suo­ta ei uudelleen­sois­te­ta, vaan siihen istute­taan met­sää. Tämä met­sä sit­ten käytetään ener­giakäyt­töön ja istute­taan uut­ta met­sää. Täl­löin sitoutuneena ole­van hiilen määrä vai­htelee ajan funk­tiona, ja vain alku­peräi­nen turpeen­polt­to aiheut­taa iso­ja päästöjä. Tämä voi tehdä koko alan keskipäästöt ihan kohtu­ullisik­si pitkäl­lä aikavälil­lä (sato­ja tai tuhan­sia vuosia), mut­ta meitä kiin­nos­taval­la sadan vuo­den aikavälil­lä tilanne on huono.

    Tai sit­ten kaa­sute­taan turve siten, että siitä hyö­dyn­netään lähin­nä hel­posti kaa­su­un­tu­via ainek­sia. Jäl­jelle jäänyt turve­hi­ili palaute­taan maaperään. Täl­lä saadaan hiilipäästöjä rajusti alas, mut­ta samal­la menee kyl­lä pros­essin taloudelli­nenkin tehokku­us alas.

    Min­ul­la ei ole tul­lut vas­taan mitään yleis­es­ti toimi­vaa turpeen­hyö­dyn­tämistapaa, jon­ka hiil­i­tase sadan tai muu­ta­man sadan vuo­den tähtäimel­lä olisi kovin suo­si­olli­nen. Saa ker­toa, jos jol­lakul­la on parem­paa tietoa.

  60. “Uusi­u­tu­vu­ut­ta ei las­ke­ta noin. Kuin­ka nopeasti bio­mas­sa palaa sille suolle, jos­ta se on otet­tu ja vielä niin, että sitä olisi siel­lä yhtä paljon kuin olisi ilman, että turvet­ta olisi nostettu.”

    Jos tyhjäk­si kalut­tu suo jätetään oman onnen­sa nojaan, niin uusi­u­tu­mi­nen kestää kauan. Voisiko uusi­u­tu­mista nopeut­taa tek­nol­o­gisin keinoin, ja kuin­ka paljon?

  61. otap­pa viherinssi yhtälöösi mukaan soiden metaanipäästöt.

    Turpeen ener­giakäyt­tö olisi kaikin puolin järkevää.

  62. Ero­tuo­mari:
    On onnis­tut­tu levit­tämään mas­soi­hin epäilystä ja kyynisyyt­tä ihmis­ten aiheut­ta­maa ilmas­ton­muu­tos­ta vastaan. 

    Aika suuri osa kyynisyy­destä ainakin min­un kohdal­lani menee ympäristöli­ikeen piikkiin.

    Ei yhtälö nyt vaan mitenkään toi­mi siten, että Sak­sa ajaa _ympäristösyistä_ ydin­voiman alas ja pystyt­tää tilalle vas­taa­van määrän fos­si­ilista voimaa. Hiilipäästöt lisään­tyvät pohjo­is­maid­en ver­ran. Ja näin “ympäristösy­istä”. Kiina on paljon suurem­pi eikä sitä edes kiin­nos­taa hiilidioksidipäästöt.

    Mitä tässä enää tekee? Ihan täysin merk­i­tyk­setön­tä veivail­la tääl­lä ben­saveroa ylös ja alas kun K‑Euroopan talous­mahti hoitaa ener­giantuotan­ton­sa ydin­voiman sijas­ta hiilel­lä ja kaasulla.

  63. Ode kir­joit­ti:

    “Tur­va ja kivi­hi­ili uusi­u­tu­vat molem­mat, tosin vähän hitaasti.”

    kek­sutelin ker­ran erään met­säti­eteitä tun­te­van ympristöak­tivistin kanssa. Suon — tarkem­min sanoen rahkakasam­maleen, jos oikein­muis­tan — bio­mas­an­tuotan­to oli yllät­täävn korkea. Ei siis tuho­ta kasvu­la­su­ta eli turvet­ta vaan kas­vate­taan sammalta.

  64. otap­pa viherinssi yhtälöösi mukaan soiden metaanipäästöt.

    Otin jo. Suot ovat Suomes­sa net­to-GHG-nielu­ja. Sara­soil­ta tulee pin­tak­er­roksista merkit­tävästikin metaa­nia, mut­ta kokon­aisuute­na luon­non­ti­laiset pohjoiset suot päästävät nyky­olois­sa vähän metaa­nia. Suot ovat yksi luon­non suurista omista GHG-siivouk­sen tek­i­jöistä (muut­ta­vat ilmake­hässä ole­vaa hiiltä fossiiliseksi).

    Ojite­tut suot ja suopel­lot ovat sit­ten toinen tari­na. Ne kan­nat­taa kerätä pohjia myöten, kos­ka se hiili sieltä tulee joka tapauk­ses­sa metaan­i­na ja hiilid­iok­sid­i­na pois. Eli jos nyt lopete­taan soiden ojit­ta­mi­nen kokon­aan, jo ojitet­tu kan­nat­taa enem­mit­tä lisä­vahin­goit­ta hyvin käyt­tää pois. Uusie soiden ojit­ta­mi­nen on pääosin erit­täin huono asia.

  65. Vielä yksi näkökul­ma päästökauppaan.

    Jos olisin ison ja pahan teol­lisu­usyri­tyk­sen markki­noin­timies, suosit­telisin yri­tyk­sen poli­ti­ikak­si vah­vaa lob­baus­ta Brys­selis­sä ja mah­dol­lisim­man mon­imutkaista ja jatku­vasti muut­tuvaa päästökaup­pa­jär­jestelmää. Aset­taisin toiveeni siihen, että mon­imutkainen jär­jestelmä ei anna kansalaisille mah­dol­lisu­ut­ta olla eri mieltä. Lehdis­tö putoaisi seu­raa­van mon­imutkaistuk­sen kohdal­la. Ja kansalaisjär­jestöt putoaisi­vat kol­man­nel­la. Poli­itikot pidet­täisi­in oike­as­sa ymmär­ryk­sessä lob­baa­mal­la. Luot­taisin myös siihen, että tiukentues­saan jär­jestelmä kurit­taisi EU:n teol­lisu­ut­ta niin paljon kil­pail­i­joi­hin ver­rat­tuna, että poli­itikot eivät mielel­lään lähde omaa talout­taan pilaa­maan. Julk­i­lausum­ia ja puhet­ta päästökau­pas­ta ja sen hienouk­sista voisi olla paljon. Sopii poli­itikoillekin. Paras­ta olisi jos kaik­ki puolueet vihreisi­in asti saataisi­in tuke­maan järjestelmää.

    Tässä kuvas­sa värit ovat hie­man tum­mia. Mut­ta point­ti on kuitenkin se, että tuon fir­man kannal­ta tämä on ehkä opti­maalinn strate­gia. Suo­ranainen poikkiteloin heit­täy­tymi­nen johtaisi vain negati­ivisi­in toimi­in. Parem­pi luot­taa byrokra­t­ian kaikkivoipaan ja kaikki­hyy­dyt­tävään voimaan.

Vastaa käyttäjälle spottu Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.