Kaupunkisuunnittelu

Kaupunkisuunnittelulautakunta 8.11.2011

Lausunto energialaitoksen suunnitelmista

Annettiin aika kova lausunto siitä, että voisivat vapauttaa Hanasaaren rakennuskäyttöön, koska suunnitelmat on tehty tältä pohjalta. Sitä kuitenkin pehmennettiin sillä, että lautakunta tarkastelee asiaa vain kaupunkisuunnittelun näkökulmasta. Menisi Kruunuvuorenrannan suunnitelmat uusiksi, jos ratikkayhteydestä jouduttaisiin luopumaan.

Lausunto eteläisen kantakaupungin joukkoliikenneselvityksestä.

Lausuntoon lisättiin yksimielisesti kanta, että suunnitelmilla ei saa heikentää Kruununhaan yhteyksiä. Yksittäisiin linjoihin sen sijaan ei otettu kantaa. Ratikkakiskoja ei sitten jatketa Kirurgilta etelään. Se ei kaatunut asukkaiden vastustukseen vaan kannattavuuslaskelmiin.

Lausunto liikennesuunnittelupäällikön valinnasta

Päädyttiin ilman soraääniä Lehmuskosken kannalle. Esitin lisäystä, että kaupunginhallitus harkitsisi puolen vuoden koeajasta luopumista, jotta HSL pääsisi virantäyttöön joutuisasti. Hyväksyttiin yksimielisesti.

……….. 

Pyysin virastoa vähän avaamaan Herttoniemeen tulevien liityntäpaikkojen taloutta tajutessani, että tämähän on tavallaan investointipäätös, koska kaava velvoittaa rakentamaan nuo paikat. Yleensä emme joudu vastuuseen suunnitelmiemme toteuttamisesta, koska siitä päättää valtuusto tai ainakin kaupunginhallitus. Asia on pöydällä ensi viikkoon.

18 thoughts on “Kaupunkisuunnittelulautakunta 8.11.2011

  1. Hyvä että tuosta Korkeavuorenkadun ratikkasuunnitelmasta päästiin. Sen sijaan voisi harkita Korkeavuorenkadun muuttamista yksisuuntaiseksi etelään ja Kasarminkadun pohjoiseen jottei olisi niin kovin tukkoista. Samassa yhteydessä olisi paikallaan Korkeavuorenkadun katutilan remppa tyyliin Eerikinkatu/Yrjönkatu välillä Tarkk’ampujankatu – Vuorimiehenkatu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Kaupungilla on hyvä mahdollisuus tehdä vuosikymmenen ympäristöteko ja sulkea Hanasaari B.

    Korvaava sähköntuotanto saadaan vaikka puhutuista osuuksista uusiin ydinvoimaloihin, tai jos halua ja rahaa löytyy niin Helen voi investoida tuulivoimaan.

    Lämpötehosta ei taida olla niinkään puutetta, ja voihan sitä tuottaa vaikka merilämpöpumpuilla kuten toisessa ketjussa tpyyluoma ehdottikin.

    Saamapuolella on merenrantatontti keskellä nopeiten kehittyvintä kaupunginosaa, mahdollisuus rakentaa ratikkasilta Laajasaloon ja ennen kaikkea läjä säästyvää CO2:sta jonka voi lisäksi myydä markkinoilla.

    Pienhiukkasetkin pysyvät poissa hengitysilmasta, kun ei rakenneta tilalle puuvoimalaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Kympin jatkaminen etelämmäksi oli siinä mielessä turha ajatus, että kolmonen kattaa varsin hyvin Kaivopuiston – Ullanlinnan – Eiran seudun. Voisi ehkä miettiä, miten kolmosen liikennöintiä voisi sujuvoittaa (esim. pysäköinti Tehtaankadulla).

    Jätkäsaari ja iso osa Kalasatamaa voidaan toteuttaa, vaikka Kruunuvuorenrannan toteuttamista vähän odotettaisiinkin. Rakennusmaasta ei varsinaisesti voi väittää olevan pula.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Jos tuplattaisiin aluetehokkuus ja tehtäisiin korkeampia taloja, saataisiin pari vuotta lisäaikaa. Kantakaupunkiin liittyvät uudet kaupunginosat voisivat olla edes yhtä tehokkaasti rakennettuja kuin vanhat osat ja mielellään vähän tehokkaamminkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Ode kirjoitti:

    “Lausuntoon lisättiin yksimielisesti kanta, että suunnitelmilla ei saa heikentää Kruununhaan yhteyksiä. Yksittäisiin linjoihin sen sijaan ei otettu kantaa. Ratikkakiskoja ei sitten jatketa Kirurgilta etelään. Se ei kaatunut asukkaiden vastustukseen vaan kannattavuuslaskelmiin.”

    Kerrnakinlautakunta osasi ajatella itsekin eikä vain toistaa oppia raitiovaunujen kaikenpuolisesta erinomaisuudesta.

    Joku voiis muuten selvittää, kuinka paljon absoluuttisesti on bussiliikennettä sanokaame Pariisn tai Lontoon keskusta-alueella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. af Heurlin, ei tuolla Kruununhaalla ole juuri mitään tekemistä ratikoiden kanssa sinänsä, kysymys on vaan yksinkertaisesti siitä että 18 ei pysy aikataulussa ja on muutenkin hyvin vaikea liikennöidä. Ja se on HSL joka sen päättää mitä sinne liikennöidään eli siinä mielessä vähän erikoinen lausunto. Sinne yhteen kaupungin nurkkaan menee nyt kaksi raitiolinjaa (1 ja 7) sekä kaksi bussilinjaa (16 ja 18), siis Aleksin ja Kaivokadun liikenteen lisäksi ja on siinä Kaisaniemen metroasemakin aika lähellä.

    Ei sitä 18 varsinaisesti Kruununhaan takia ole liikennöity, se nyt vaan ollut päättärin paikka.
    Jos ne Laajasalon ratikat menee Liisankatua niin palvelutaso paraneekin, mutta tuo on niin hyvä tasoa jo nyt että melkein mikä tahansa muu linjastojärjestely sitä ehkö vähän heikentää. Jos vaatimus siitä että palvelutaso ei missään saa muuttua otetaan kirjaimellisesti niin linjastolle ei voi tehdä yhtään mitään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. “Ei sitä 18 varsinaisesti Kruununhaan takia ole liikennöity, se nyt vaan ollut päättärin paikka.”

    18 on mennyt Krunikkaan vuosikymmeniä kauemmin kuin Munkkivuoreen. Todellakaan Krunikka ei ole sattumanvarainen päättäri.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Kuulin mielenkiintoisen ja minusta tutkimisen arvoisen ehdotuksen:

    Helsingin mahdollinen uusi taidemuseo voitaisiin rakentaa Hanasaaren B-voimalaan.Vältytään kallilta purkamiselta.

    Siihen mahtuisivat myös aiheesen hyvin liittyvät design- ja rakennustaiteenmuseo. – Ja uusi kirjastorakennuskin, jos sellaista kaivataan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Markku af Heurlin:
    Kuulin mielenkiintoisen ja minusta tutkimisen arvoisen ehdotuksen:

    Helsingin mahdollinen uusi taidemuseo voitaisiin rakentaa Hanasaaren B-voimalaan.Vältytään kallilta purkamiselta.

    Siihen mahtuisivat myös aiheesen hyvin liittyvät design- ja rakennustaiteenmuseo. – Ja uusi kirjastorakennuskin, jos sellaista kaivataan.

    Ja näkötorni savupiippuun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. HS kirjoitti 25.11. 2011, että hankkeen pani alulle virastopäällikkö Rajajärvi, joka otti yhteyttä norjalaiseen rahoittajaan sekä suositteli tälle arkkitehtiä. Milloin tähän menettelyyn aiotaan puuttua? Kun on tämän suuruusluokan hanke kyseessä, eikö olisi paikallaan järjestää kilpailu arkkitehtuurista? Davidsson – Tarkela toimistolla tuskin on kokemusta näin korkeiden rakennusten suunnittelusta. Tulee kallis “harjoituskappale”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.