Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 8.11.2011

7.11.2011 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Töölön kirkon rakennussuunnitelmat

Pöydältä. Olen asiassa esteellinen, joten en ole tutustunut.

Lausunto Helsingin energialaitoksen kehityssuunnitelmasta

Energialaitos ei oikein tiedä, mitä tehdä Hanasaaren voimalaitoksella. Alunperin sen hiilivarasto piti panna maan alle, kuten on tehty Salmisaaressa, mutta sitten esille nousi ajatus, että koko komeus pannaan koipussiin ja rakennetaan uusi voimala Vuosaareen. Tämä voisi käyttää myös biopolttoaineita. Energialaitoksen lautakunta kuitenkin päätti osaltaan toisin. Odotetaan ja päätetään neljän vuoden kuluttua. Siinä taas tulevat vastaan EU:n päästödirektiivit, jotka edellyttäisivät voimalaitokseen mittavia investointeja epäterveellisten päästöjen vähentämiseksi. Niitä taas ei kannata tehdä vain muutamaa vuotta varten.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausuntoluonnoksessa kehotetaan siirtämään koko roju pois, koska se haittaa suuresti alueen asuntotuotantoa. Lisäksi on se Kruunuvuoren ratikkasilta, joka on vaikeasti sovitettavissa yhteen hiililaivojen kanssa.

Minä en ole oikein vakuuttunut siitä, että on järkevää muuttaa Helsingin lämmittäminen hakepohjaiseksi, siitä yksinkertaisesta syystä, että kyse on päästökauppasektorista. Päästöt eivät vähene, vaan siirtyvät jonnekin muualle EU:n alueella, ja maksaa aika paljon. Samalla halutaan tukea turpeen polttoa, koska puuta ei riitä korvaamaan turvetta.

Tällainen koordinoimattomuus kaupungin tasolla on toisaalta kehnoa politiikkaa. Ensin suunnitellaan Kruunuvuorenranta ratikan varaan ja sitten sanotaan, ettei ratikkaa voi tuoda, kun hiililaivalla pitää päästä Hanasaareen.

Lausunto liikennesuunnittelupäällikön virantäytöstä

Puolletaan Ville Lehmuskoskea HSL:stä. On sitä aikoihin eletty. Kun aloitin kunnallispolitiikassa, liikennesuunnittelupäällikkö edusti mustinta taantumusta. Nyt kaikki kolme loppusuoralle päässeet olivat enemmän tai vähemmän vihreään ajatteluun kallellaan.

Kommentit

53 Vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 8.11.2011”

  1. tpyyluoma kirjoitti 7.11.2011 kello 14:18

    Tuohon Hanasaareen B:n liittyen kolme asiaa.

    Aloitetaan Kruunuvuoresta. Sitä aluetta ei voi, tai ainakaan kannata, tehdä ilman sitä ratikkaa. Jos se silta kestää niin odotetaan sitten sitä koko alueen kanssa. Kukaan tuskin esimerkiksi haluaa Laajalosta motaria ja motarillista lisäliikennettä Itäväylälle. Siltojen avaaminen on vähän hankalaa liikennöinnin kannalta, mutta ei se nyt mikään mahdoton asia ole, kts. esim. http://www.kaupunkiliikenne.net/Amsterdam/raitiot.html#sillat Asia menee vaikeammaksi jos Hanasaareen roudataan päivittäin haketta, mutta en minä nyt siihen oikein usko että tuohon joka tapauksessa käytöstä poistuvaan voimalaan investoidaan biopolttoainekäyttöön. Voisi sen hiililaiturin muuten siirtää kiskojen eteläpuolellkin.

    Olennaisempi asia on se että HB on ylipäänsä tiellä. Lainaan Otso Kivekkään mainiota kirjoitusta aiheesta:

    Kun voimalat rakennettiin, Sörnäisten ranta oli halpa teollisuusaluetta, ja kätevästi sataman vieressä, eli laivaväylä ja rata valmiina. Kukaan ei kuvitellutkaan, että sinne rakennettaisiin ikinä asuntoja. Asunnot rakennettiin mäille, ei tuuliselle täyttörannalle. Mutta kohta voimala on joka puolelta asutuksen saartama; tilanne on muuttunut.

    http://vesirajassa.blogspot.com/2011/08/hanasaari.html

    Voimala hankaloittaa Kruunuvuoren lisäksi koko Kalasataman rakentamista, ja lisäisin vielä sen että jos voimalaa laivakuljetuksieneen ei olisi niin varmaan niiden satama-altaidenkin kokoa voisi tarkistaa alaspäin kun kysymys ei ole mistään luonnonrannasta, ja vaikkapa matala allas voisi olla muutenkin toimivampi vaikka uimarantana. Nyt ne vie noin 20 hehtaaria tilaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. tpyyluoma kirjoitti 7.11.2011 kello 14:28

    HELENin valmistelussa Hanasaari B:n korvaamisen suhteen minua häiritsee se että semmoista vaihtoehtoa ettei sitä vaan suoraan korvata ei ole minusta oikein edes käsitelty. Voimalan huipputehot on 220MW sähköä ja 440MW lämpöä. Ei tuo nyt sähköntuotannon kannalta niin merkittävä laitos ole vaikka se tuottaakin sitä eniten lämmityskaudella ja lämpöä saa muutenkin. Esimerkiksi Vantaan Energialla (josta HELEN omistaa ison siivun) on liiaksikin saakka kaukolämmön tuotantoa varsinkin jätevoimalan myötä, voitaisiin myös käyttää enemmän merilämpöpumppuja, kaukolämmön kysyntä tulevaisuudessa on epävarmaa, päästömaksut nousevat, jne.

    Ainakin jonkun skenaarion laskelmineen missä voimalasta vain luovutaan ilman että korvaataan vastaavalla haluaisin nähdä. Se monipolttoainelaitos Vuosaareen hiilidioksidintalteenotolla ja pitkä kaukolämpötunneli sieltä Hanasaareen ei nyt oikein vakuuta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Otso Kivekäs kirjoitti 7.11.2011 kello 15:02

    Hakkeen käyttö on tosiaan monimutkainen juttu, eikä ole ihan ilmeistä, kannattaako sitä tehdä (itsekin kirjoitin tuosta aikoinaan).

    Sen sijaan voimalan siirto pois Sörkasta on ihan selvä ja helppo juttu: totta kai, ja mitä nopeammin, sen halvemmaksi se tulee. Lausuntoehdotus näyttää tässä oikein hyvältä.

    ps. Kai se eteläisen helsingin joukkoliikennesuunnitelma pistetään läpi? Krunikan yhteyden huono huomiointi on toki lapsus, mutta se ei oikeastaan kuulunu suunnitelman alaan. Siitä kannattaa lähettää evästystä jatkosuunnitteluun, koska pitäähän se jotenkin huomioida. Mutta ei koko suunnitelmaa sen takia kannata jumiuttaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Sakari M. kirjoitti 7.11.2011 kello 15:44

    Ihme pelleilyä tuon voimalaitoksen kanssa. Ilman ratikkasiltaa ei ole kantakaupungin jatketta Kruunuvuoreenkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Juho Laatu kirjoitti 7.11.2011 kello 16:58

    > Minä en ole oikein vakuuttunut siitä, että on järkevää muuttaa Helsingin lämmittäminen hakepohjaiseksi, siitä yksinkertaisesta syystä, että kyse on päästökauppasektorista. Päästöt eivät vähene vaan siirtyvät jonnekin muualle EU:n alueella ja maksaa aika paljon.

    Se että Suomi on onnistunut luomaan järjestelmän, joka ei kannusta päästöjen vähentämiseen, ei ole pätevä syy olla vähentämättä päästöjä. Kyllä jonkun pitää näyttää esimerkkiä ja ottaa ensimmäinen askel. Oikea ratkiaisu olisi vähentää päästöjä JA pyrkiä muuttamaan nykyinen pääästökaupparatkaisu toisenlaiseksi.

    Muissakin fossiilisissa polttoaineissa polttamatta jätetty hiili voi ohjautua halpenevien hintojen myötä muualle poltettavaksi. Melko samanlaiset säännöt pätevät siis niissäkin.

    Turpeen jättäminen soihin on jo päästökauppaa parempi selitys. Suomen soiden tapauksessa voi käydä niinkin, että kaivamatta jätetty turve jää pysyvästi kaivamatta.

    Samoin hakkeen käyttöön siirtymisen vastustaminen sillä perusteella, että Suomen metsiä ei pitäisi rasittaa enempää kuin jo rasitetaan olisi ihan ok vihreä perustelu. Tietenkin näitä haittoja pitää verrata muiden energiamuotojen haittoihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Osmo Soininvaara kirjoitti 7.11.2011 kello 16:12

    Juho Laatu
    EU on luonut päästökaupan, ei Suomi. Päästökaupassa tähdätään siihen, että toteutetaan toimia edullisuusjärjestyksessä. Tehottoman ja kalliin toimenpiteen tekeminen ei hyödytä ympäristöä sekä vie vain rahaa, koska se mahdollistaa jonkun tehokkaamman toimenpiteen jättämisen tekemättä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Juhani Salovaara kirjoitti 7.11.2011 kello 17:04

    Ensin oli kauhea itku, kun Vuosaaren sataman rakentaminen myöhästyi valitusten takia ja nyt sitten kukaan ei pysty päättämään tuon voimalan kohtaloa ja Kalasataman rakentaminen ja suunnittelukin pysähtyy vuosiksi. Kummallista vatvomista, kun kerran ihmisiä valitaan päättäjiksi.

    Mihin katosi ajatus maanpäällisistä hiilivarastoista, joilla olisi saatu nykyinen hiilikasa pois? Oli kuviakin tällaisista siiloista voimalan pohjoispuolella. Vai olikohan nämä haketta varten. Tuo hiilikasa ja lastaus pölyttää sitten aika tavalla tuolla Kalasatamassa, joten ihan viihtyisyydenkin takia se olisi saatava suljettuun tilaan.

    Kaupungin taloudenkin takia olisi parempi, että voimala jatkaisi paremmalla tekniikalla, mutta samalla sen viemää maa-alaa rajattaisiin mahdollisimman paljon ja toisaalta rakennettaisiin uutta kaupunkia mahdollisimman paljon. Voisikohan tuota Sörnäisten rantatien edessä oleva lahdelmaa täyttää, jotta terassitaloille tulisi lisää tilaa ja samalla voimala saisi tarvittavan varo-alueen.

    Hiilet siiloihin tai maan alle, avattava silta hiililaivaa varten (ei se usein käy), parkkipaikat asunnoiksi jne.

    Tai sitten uusi voimala muualle ja lanataan koko Hanasaari ja rakennetaan tiivistä kaupunkia. Mitään voimalan museointia ei pidä edes miettiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. migul kirjoitti 7.11.2011 kello 17:24

    Suljetaan koko laitos. Hiilivoimala on aikansa elänyt. Kun alue on vielä rakentumassa niin ehkä vielä ehtisi aloittaa voimalan alueen purkamisen ja siistimisen ennen ensimmäisten seinänaapureiden muuttoa alueelle . Rakentaminen on jo alkanut voimalan läheisyydessä , mutta kaikki rakentaminen Helsingissä on hidasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Petteri Huuska kirjoitti 7.11.2011 kello 17:49

    Osmo, mitkä sinusta olisi niitä tehokkaita ja halpoja toimia, jotka voisi toteuttaa siten että päästöt saadaan alas riittävän nopeasti? Sillä logiikalla ei missään nimessä ainakaan aurinkovoima pärjää. Ei pärjää tuulikaan ilman takuuhintaa. Puun poltto kaipaa sekin tuen, tosin aika pienen jos voimala vain pystyy puuta polttamaan. Ydinvoima näyttää kiljuen kannattavan ainakin kiinnostuksen perusteella, sekö olisi Suomen ratkaisu? Maakaasuun siirtyminen ei tuoreiden tutkimusten (metaanivuodot) perusteella ole kovin tehokas vaihtoehto kivihiilelle. Ok, on oikeasti kustannustehokas energiansäästö, mutta kuinka paljon on realistista olettaa säästöä olemassaolevassa kiinteistökannassa (20/30/50/100%)? Vai eikö Suomessa kannata tehdä mitään sen takia että muualla (huomattavasti pienemmän lämmitystarpeen) Euroopassa ei ole yhteistuotantoa? Hiilivero toki olisi paras ohjauskeino, kun ei ole suhdanneherkkä niin kuin päästökauppa, jolloin kaikilla olisi jatkuva motivaatio vähentää päästöjä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Petteri Huuska kirjoitti 7.11.2011 kello 18:20

    Puun polttoa jokin aika sitten itsekin vielä mietin, onko siinä järkeä ja onko se lainkaan tehokas tapa vähentää CO2-päästöjä. Keskusteltuani lukuisten kollegoiden, Syken, metsäntutkijoiden ja ilmastomallintajien kanssa olen päätynyt seuraavaan: Puun, etenkään hitaasti hajoavien kantojen, poltto ei ole päästötöntä, mutta se on silti yllättävän nopeasti, jo noin 20 vuodessa ilmaston kannalta parempi kuin maakaasun tai kivihiilen poltto. Eräs Suomen johtava ilmastomallintaja oli sitä mieltä, että puun hiilidioksidin aiheuttama muutaman vuosikymmenen ilmaston lämmitysvaikutus on huomattavasti pienempi paha kuin kivihiilen (tai muiden fossiilisten) pitkäaikainen ilmastovaikutus, jossa maan povesta kaivetaan lisää hiiltä mukaan elonkiertoon. Puuta ei toki voi polttaa enempää kuin sitä kasvaa, eikä edes sen vertaa biodiversiteetin vuoksi, mutta potentiaalia silti on Suomessa edelleen aika runsaasti mm. ensiharvennushakkuiden puissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Risto Vormala kirjoitti 7.11.2011 kello 19:27

    Otso Kivekäs: samaa mieltä tuosta “Eteläisten kaupunginosien joukkoliikennesuunnitelmasta”. Krunikkahan tullee saamaan raitioliikennettä aika riittävästi tulevaisuudessa (Laajasalon ratikat menee sitä kautta). Kaivokadun puhdistaminen bussiliikenteestä ja bussilinjojen 14/18 toimivuuden parantaminen on mielestäni avainsanoja ko. suunnitelmassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Daniel Federley kirjoitti 7.11.2011 kello 19:57

    Jos Hanasaari on järkevää muuttaa hakekäyttöiseksi (en tiedä onko), niin yksi hiililaiva vaihtuu moneen hakelaivaan. Ratikan kannalta se ei kuitenkaan ole ongelma. Iso hiililaiva tulee kun tulee, vaikka sitten keskellä päivää. Muuten maksaa maltaita, jos laivaa pidetään odottamassa Suomenlahdella, näin minulle on KSV:ltä kerrottu. Sen sijaan lähempää tulevat hakepaatit voidaan aikatauluttaa helpommin, jolloin ne paatit voidaan tilata yöaikaan tuleviksi, eikä raitioliikenteelle aiheudu haittaa.

    Teemun kanssa olen täsmälleen samaa mieltä siitä, että Kruunuvuori on liian arvokas alue hukattavaksi joksikin perusitälähiöksi periferiaan. Joko tehdään ratikka ja Kruunuvuori, tai sitten ei tehdä kumpaakaan. Minä lähtisin jopa niin radikaalille tielle, että ennen kuin virkamiehistö alkaa viedä siltaa oikeasti eteenäpäin voisivat poliitikot peräti jarruttaa Kruunuvuoren kaavoitusta. Saadaan sillä lailla virkamiehetkin ratikan taakse.

    Muuten ollaan kohta tilanteessa, jossa ratikka tulee aina “viiden vuoden päästä” muttei oikeasti koskaan, ja kaikki se maanarvonnousu, jolla ratikka pitäisi maksaa, on hukattu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Ville kirjoitti 7.11.2011 kello 20:07

    “Tehottoman ja kalliin toimenpiteen tekeminen ei hyödytä ympäristöä sekä vie vain rahaa, koska se mahdollistaa jonkun tehokkaamman toimenpiteen jättämisen tekemättä.”

    Mutta mikään ei toisaalta takaa, että se tehokkaampi toimenpide tehtäisiin…

    “Olen asiassa esteellinen, joten en ole tutustunut.”

    Esteellisyysasia on mielenkiintoinen. Onko niin, että esteellinen henkilö ei voi kertoa edes mielipidettään, ettei vaikuttaisi päätöksentekoon. Ja onko esteellisyys absoluuttista, vai voisiko siinä olla jotain suhteellisuuttakin? Mikä esimerkiksi on rahasumma, jonka valtiovarainministerin puoliso voisi sijoittaa spekulatiivisesti pelatakseen euron kurssimuutoksilla, että tästä syntyisi esteellisyys ministerille osallistua päätöksentekoon, joka voi vaikuttaa euron kurssiin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Osmo Soininvaara kirjoitti 7.11.2011 kello 21:15

    Jos päästökauppa toimii, päästöoikeuksia on liikkeellä vain tietty määrä. Siksi tarpeellinen määrä toimia pitää toteuttaa. Jos joku toteuttaa kalliin toimenpiteen vapaaehtoisesti ja luovuttaa päästöoikeudet eteenpäin, joka toinen voi jättää jotain vastaavasti tekemättä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. KariS kirjoitti 7.11.2011 kello 21:26

    “Nyt kaikki kolme loppusuoralle päässeet olivat enemmän tai vähemmän vihreään ajatteluun kallellaan.”

    Tarkoittaako tuo siis liikenneratkaisuja jotka ovat äärettömän kalliita ja kapunkirakenteeseen täysin sopimattomia (Vihreiden kannattama Östersundomin metro) tai sitten hyötyynsä nähden suunnattoman kalliita ja käytännössä tarpeettomia (kuten Vihreiden kannattamat Mannerheimintien ja Bulevardi pyöräkaistat)

    Osmo on kauhistellut autopaikkojen hintaa. Tuo Östersundomin metro maksaa Vihreiden vaatimalla asukasmäärällä noin 48 000 euroa per Östersundomiin tehtävä asunto (jos hinta pysyy ilmoitetussa 750 miljoonassa ja asuntokunnan koko on 2,5 henkilöä). Siis jopa enemmän kuin Jätkäsaaren älyttömän suunnittelun huippukalliiksi tekemät autopaikat (jotka maksavat 43 000 per asunto).

    Toivottavasti liikennesuunnittelupäällikkö on asiansa osaava eikä ryhdy ajamaan tuollaista vihreään ajatteluun kallellaan olevaa. Veronmaksajilla ei ole kovin moneen vihreiden hankkeeseen varaa. Kreikan tie on tuollaisella edessä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.11.2011 kello 8:29

    Osmo on kauhistellut autopaikkojen hintaa. Tuo Östersundomin metro maksaa Vihreiden vaatimalla asukasmäärällä noin 48 000 euroa per Östersundomiin tehtävä asunto

    Kari S
    Metro olisi siis suunnilleen parkkipaikan hintainen asuntoa kohde. Kumpaa tässä nyt kauhistellaan?
    Sinulla on liian pieni jakaja tuossa, sillä on otettava huomioon myös Sipoon puolelle suunniteltu asutus. Jos Östersundomin rakentamismäärästä joudutaan tinkimään, metrosta tietysti luovutaan. Tulee kalliiksi valtiolle, joka rakentaa avokätisesti moottoriteitä, mutta ei raiteita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Siirtolapuutarha kirjoitti 7.11.2011 kello 21:37

    Krunikasta lopetaan bussilinjat nyt, koska ratikka tulee kahdenkymmenen vuoden päästä täyttämään mahdolliset joukkoliikennetarpeet. Siistiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Markku af Heurlin kirjoitti 7.11.2011 kello 22:02

    Kävin tuossa viikko sitten mielenkiintoisen keskustelun. Keskustelukumppanini mm. ehdotti Helsingin kaupungin uuden taidemuseon – mahdollisesti siis ns. Guggenheim-museon – sijoittamista Sörnäisten Hanasaaren B-voimalaan. (A-voimalahan on jo purettu)Näinhän on tehty Tate Galleryssä.

    Paikkana museolle se olisi erinomainen,eikä tarvitse ryhtyä kalliiseen purkutyöhön. Ja myös kaunista teollisuusarkkitehtuuria. Siis historiaa. Ja historiallisessa ympäristössä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Markku af Heurlin kirjoitti 7.11.2011 kello 22:07

    Otso kivekäs kirjoitti:

    “Kaivokadun puhdistaminen bussiliikenteestä ja bussilinjojen 14/18 toimivuuden parantaminen on mielestäni avainsanoja ko. suunnitelmassa.”

    Mikä ihmeen bussinpotkijayhdistys tässä on liikkeellä? Eikö bussi ole sekin julkista liikennettä? ja eikä ole mielekästä kehittää suoria poikittaisyhteyksiä, jotka usein on helpompi toteuttaa bussien avaulla?

    Käsittääksneni Kaivokatua ei ole tarkoitus eikä voi täysin sulkea ha-liikenteeltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Juho Laatu kirjoitti 8.11.2011 kello 0:27

    > EU on luonut päästökaupan, ei Suomi.

    Ei tuokaan vapauta vastuusta. Valmisteltiinko tuo systeemi Suomea kuulematta? Hyväksyikö Suomi sen pakotettuna? Onko Suomelta kielletty parannusehdotusten teko?

    Minusta vihreään politiikkaan pitäisi kuulua määrätietoinen pyrkimys fossiilien polton vähentämiseen. Ymmärrän että muutos voi tulla kalliiksi, ja siksi muutoksia voi priorisoida ja aikatauluttaa. Mutta kai periaatteessa hiilen polttoa pitäisi vähentää/lopettaa, eikä ole hyviä syitä pitäytyä puhtaasti nykylinjalla ilman selviä uudistussuunnitelmia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.11.2011 kello 8:12

    Juho Laatu.
    Kerro nyt vielä, mitä vikaa siinä päästökaupassa on. Se, että epätaloudelliset tavat vähentää päästöjä ovat epätaloudellisia, ei johdu päästökaupasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. kse kirjoitti 8.11.2011 kello 0:27

    Päästökaupassa yhdistettynä nykyiseen sähkön hinnanmuodostukseen sähköpörsissä on vain sellainen hassun hauska feature, että markkinoilla, joilla on vain muutama iso toimija (kuten pohjoismaat), syntyy sähkön myyjille aika helposti insentiivi pitää tarkasti huolta siitä, että koko ajan on vähintään yksi kivihiililauhdevoimala käynnissä. Äkkiäkös sitä muutama ydin- tai vesivoimala tai sitten suuri kriittisessä paikassa sijatseva siirtolinja osoittaa välittämättömien huoltotoimenpiteiden tarvetta…

    Kannattaa huomioida, ettei tässä tarvita edes mitään suurta salaliittoa tai katalaa kartellia vaan määräävässä asemassa olevat tuottajat oppivat kyllä optimaalisen strategian ilman koordinaatiotakin (vangin dilemma).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Juho Laatu kirjoitti 8.11.2011 kello 0:42

    Lisään vielä edelliseen kommenttiini hieman ymmärtämystä sille, että päästökauppa toimisi, ja Suomi vain olisi se maa ja Helsinki se kaupunki, joka ylläpitää hiilitaloutta pisimpään, koska se on täällä kannattavinta. Päästökauppa ei kuitenkaan ole toiminut (vähentänyt polttoa), joten nyt kaikki maat ja kaupungit taitavat olla perusteettomasti saman puun takana piilossa. Vähennetään siis itse tai laitetaan systeemi vähentämään jostain.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.11.2011 kello 8:08

    Kyllä päästökauppa on toiminut. Euroopan päästöt ovat vähentyneet. Laman oloissa olisi vain pitänyt vähentyä nopeammin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Mikko kirjoitti 8.11.2011 kello 8:39

    Osmo: jos parempaa ratkaisua kaivataan, kannattaisikohan kaivaa se yhden pysäkin metro, jolle hintaa tulee ehkä 200 miljoonaa ja sitten raidejokerin jatko hoitamaan liityntäliikennettä. Saadaan Östersundomiin paremmat joukkoliikenneyhteydet halvemmalla. (Mutkametrossakin suurin osa asukkaista on liityntäliikenteen varassa ja lisäksi metrosta tulee liian hidas Sipooseen asti ajettavaksi).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.11.2011 kello 8:45

    Sipoo aikoo näköjään blokeerata mutkametron, jolloin se joudutaan rakentamaan suoraan. Hyvä niin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Otso Kivekäs kirjoitti 8.11.2011 kello 8:49

    Markku af Heurlin kirjoitti:

    Mikä ihmeen bussinpotkijayhdistys tässä on liikkeellä? Eikö bussi ole sekin julkista liikennettä? ja eikä ole mielekästä kehittää suoria poikittaisyhteyksiä, jotka usein on helpompi toteuttaa bussien avaulla?

    Lainauksesi oli Risto Vormalan tekstistä, ei minun. Sinänsä olen asiasisällöstä samalla linjalla, vaikka olisin sen ehkä ilmaissut toisin.

    Bussit ovat tietenkin tärkeä ja välttämätön osa joukkoliikennettä. Mutta kaikille kaduille ei voi laittaa kaikkea mahdollista liikennettä. Kaivokadulla tarvitsisi jo nykyliikenteelle toiset ratikkapysäkit, puhumattakaan Kruunuvuoren jälkeen, ja pohjoisreunassa kävelijöillekin tarvitsisi lisää tilaa. Myös Sokoksen nurkan risteys on hankala.

    Kun 65/66 lyhenevät länsimetron myötä, jä siihen enää muutama bussilinja. Jos nekin saadaan pois, ei ole mitään syytä, miksei kaivokadulla voisi olla 1+1 kaistaa autoille, kuten siitä itäänpäinkin on. Se helpottaisi liikennejärjestelyjä huomattavasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. KariS kirjoitti 8.11.2011 kello 9:02

    “Metro olisi siis suunnilleen parkkipaikan hintainen asuntoa kohde. Kumpaa tässä nyt kauhistellaan?”

    Metro on väärin suunnitellun äärettömän kalliin parkkipaikan hintainen, joten molempia älyttömyyksiä voi kauhistella. Jakaja voi olla pieni, mutta myös asuntokohtainen henkilömäärä 2,5 on varmasti alakantissa koska alueelle suunnitellaan pientalovaltaista kaupunkia jossa ei juuri sinkkuja asu vaan lapsiperheitä. Joten ei se kaukana totuudesta ole.

    Metrolle on vaihtoehtoja. Pikaratikka niistä selkeästi paras, ja kustannuksiltaan vain neljäsos, jos sitäkään. Siinä olisi järkevä joukkoliikenneratkaisu, ei tuollaista vihertävään kallellaan olevaa hirmukallista ja kankeaa jollainen suoraakin rataa ajava metro on. Joskus pitää ajatella maksajienkin roolia. Siis teidän äänestäjien roolia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 8.11.2011 kello 10:01

    Laskelmien mukaan Sipoon metron rakentaminen edellyttää myös moottoritien rakentamista eli lisäkaistoja. Laskelmien mukaan kun metroliikenne ei palvele alueen asukkaita tarpeeksi hyvin joten nämä liikkuvat myös henkilöautolla. Se vasta kalliiksi tulee valtiolle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. tpyyluoma kirjoitti 8.11.2011 kello 10:15

    KariS:

    Ensinnnäkin nimenomaan Vihreiltä on saatu vastakaikua muillekin kuin metrovaihtoehdoille Östersundomissa. Vaihtoehtosuunnitelman tekijät on muuten kaikki Vihreiden aktiivisia jäseniä. Ainakin kustannustehokkuudeltaan Itämetro on älytön, mutta ei se nyt niin mene että jos tehdään jotain tyhmää jollain alueella niin se on perustelu tehdä jotain tyhmää toisella.

    Toiseksi pyöräkaistat on hyvä idea jo ihan siksi että pyörät saadaan pois jalkakäytäviltä.

    Kolmanneksi Jätkäsaari samoin kuin muut satamakäytöstä vapautuneet alueet ovat täyttömaata missä maanalainen rakenteminen maksaa mammonaa. Tuosta voi syyttää korkeintaan niitä suunnittelijoita jotka on ne aikoinaan täyttäneet. Maan päälle rakentaminen taas söisi tonttimaat. Minun syyttävä sormeni osoittaa poliittisia päättäjiä jotka ne paikat sinne vaativat.

    Ylipäänsä pysäköintihallit nyt vaan on aika kalliita. Maanalainen rakentaminen on aika kallista, riippuu tosin hyvin paljon maaperästä. Tilaa menee per auto 30 – 35 neliötä, savukaasut pitää poistaa, sieltä hallista pitää myös päästä pois mikä tarkoittaa hissejä, portaita, jne. Vertailun vuoksi, aika moni omakotitalorakentaja jättää kellarin tekemättä kun ei se vaan ole kustannusten arvoista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Juho Laatu kirjoitti 8.11.2011 kello 10:23

    > Kerro nyt vielä, mitä vikaa siinä päästökaupassa on.

    Käsittääkseni se ei ole vähentänyt fossiilisten polttoja (voi korjata jos edistystä on jo tapahtunut). Ja näköjään se antaa silti selkänojaa päätöksille olla vähentämättä päästöjä. Windfall-voitot voidaan nähdä päästökaupan aiheuttamana markkinahäiriönä, jonka korjaamista nyt pohditaan.

    Päästökauppaan liittyy myös kaikenlaista kauppaa itse generoiduilla hiilinieluilla. Hyvästä tarkoituksesta huolimatta ne voivat olla vain koristeita ja ylimääräistä monimutkaisuutta systeemiin.

    Hyvin toteutettuna päästökauppa voisi toimiakin. Kiintiöitä pitäisi pudottaa. Mutta pelkään että käytännössä päästökauppa jää toimimattomaksi. Ehkä suurin ongelma päästökaupassa on nimenomaan siinä, että se on sen verran monimutkainen juttu, että lobbarit ja poliitikot voivat pyörittää showta pitkään tekemättä mitään todellista.

    Täytyy tunnustaa, että itsekään en ole saanut tarkkaa kuvaa Euroopan päästökaupan toimintamekanismeista googlettamistasoisella etsinnällä. Saastevero olisi paljon yksinkertaisempi ja suoraviivaisempi tapa toimia. Sillä voisi jopa päästä käsiksi Euroopan ulkopuolisten päästöjen verottamiseen, eli hiilivuodon kimppuun. Päästökauppa on niin monimutkainen järjestelmä, että kehitys jäänee hitaammaksi (ehkä tarkoituksellakin).

    Yhteenvetona siis, päästökauppa on himmeli, joka hyvällä todennäköisyydellä ei toimi niin hyvin kuin sen pitäisi toimia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Juho Laatu kirjoitti 8.11.2011 kello 10:32

    > Kyllä päästökauppa on toiminut. Euroopan päästöt ovat vähentyneet.

    Onko tarkennuksia? Onko hiilivoimaloita suljettu kiintiöiden määrän laskun seurauksena?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Risto Vormala kirjoitti 8.11.2011 kello 11:59

    Markku af Heurlin: olen ammatiltani bussinkuljettaja, nimenomaan Stadin valistunut ja ajatteleva dösäkuski. En milläänlailla “bussinpotkija”. Olen bussiliikenteen puolestapuhuja, niin ammatillisesti kuin maksavana asiakkaanakin sekä kaupunkilaisena.

    Se nyt vaan on niin, että bussiliikenne (linjat 18, 21V, 55, 65A ja 66A), joka täällä hetkellä kulkee Kaivokadun kautta, on kaupunkimme hitainta joukkoliikettä. Tämä puolestaan johtuu siitä, että vaikka akselille Ruoholahti-Kamppi-Simonkatu-Kaivokatu on rakennettu joukkoliikennekaistat (osittain raitioliikenteen kanssa yhteiset), on niiden toimivuus surkeaa tasoa ja em. bussilinjojen matka-ajat ovat pidentyneet huomattavasti, samaten niiden luotettavuus on heikkoa tasoa. Saattaa mennä toistakymmentä minuuttia vaikkapa Ruoholahdesta Ateneumin pysäkille. Ja mistä tämä kaikki johtuu: koska YKSITYISAUTOILU ja muu liikenne tukkii kaikki paikat, ts. ne joukkoliikennekaistat eivät auta, kun niille ei pääse autojonojen takaa. Miksi näin on päästetty käymään?

    Toinen asia on, että keskustassa kulkee laaja raitiotielinjasto, joka on osittain päällekkäinen bussiliikenteen kanssa. Raitioliikenne on paikallisesti saasteeton joukkoliikennemuoto, bussiliikenne ei ole. Lisäksi ne käyttävät samoja kaistoja ja mm. liikennevaloetuuksia. Tämän vuoksi olisi toimivampaa, jos ne eivät kilpailisi samoista joukkoliikenne etuuksista.

    Linjan 18 reitin muuttaminen Eiran suuntaan loisi yhdessä 14 kanssa runkolinjamaisen, tiheävuorovälisen joukkoliikenneyhteyden Munkkivuori-Pajamäki-akselilta Helsingin keskustaan.

    Minusta on tärkeää, että eri joukkoliikennemuotojen rooleja ksavatetaan. Eli raskaalla raideliikenteellä (metro ja lähijuna) luodaan raskaat runkolinjat, raitioliikenne hoitaa keskustan ja kantakaupungin “jakeluliikenteen” ja busseilla on vahva rooli alueille, jonne ei ole (tei ei kannata rakentaa) raideliikennettä, mutta toisaalta myös liityntäliikenteessä. Tällainen järjestely parantaa myös kustannustehokkuutta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Markku af Heurlin kirjoitti 8.11.2011 kello 13:31

    Otso Kivekkäälle:

    Anteeksi sekaanus. Toinen sekaanus on, että sekoitan aina Postikadun (pääpostin ja Sokoksen välissä) ja Kaivokadun (Sokoksen ja Sociksen talon välissä.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Markku af Heurlin kirjoitti 8.11.2011 kello 14:00

    Unohdin lisätä edelliseen.

    kaivokatu / Simonkatu on siinäkin suhteessa epämielekäs bussireitti että Simonkadun päässä on ahdas kääntyminen. Postikatu / Arskadiankatu, on tässä suhteessa parempi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. kse kirjoitti 8.11.2011 kello 18:25

    Tässä taas esimerkki, miten päästökauppa toimii oikein loistavasti:

    China Threatens Massive Venting of Super Greenhouse Gases in Attempt to Extort Billions as UNFCCC Meeting Approaches

    Eli siis kiinalaiset ovat saaneet HFC-kaasujen hävittämiseen päästökaupparahoja $18-70 per tonni ja kun oikeat hävittämiskustannukset ovat olleet 0,20 ¢/tonni, niin näitä kaasuja on tuotettu ihan pelkästään hävittämistä varten. Nyt kun maksajat ovat todenneet, että tämmöinen peli ei oikein vetele, Kiina uhkaa laskea kaasut suoraan taivaalle. Nice.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Kimmo kirjoitti 8.11.2011 kello 20:33

    Risto Vormala:

    Saattaa mennä toistakymmentä minuuttia vaikkapa Ruoholahdesta Ateneumin pysäkille. Ja mistä tämä kaikki johtuu: koska YKSITYISAUTOILU ja muu liikenne tukkii kaikki paikat, ts. ne joukkoliikennekaistat eivät auta, kun niille ei pääse autojonojen takaa. Miksi näin on päästetty käymään?

    Toinen asia on, että keskustassa kulkee laaja raitiotielinjasto, joka on osittain päällekkäinen bussiliikenteen kanssa. Raitioliikenne on paikallisesti saasteeton joukkoliikennemuoto, bussiliikenne ei ole. Lisäksi ne käyttävät samoja kaistoja ja mm. liikennevaloetuuksia. Tämän vuoksi olisi toimivampaa, jos ne eivät kilpailisi samoista joukkoliikenne etuuksista.

    Keisarin uudet vaatteet. Anteeksi nyt vaan, mutta ei voi kuin nauraa partaansa, kun sen nyt joku sanoi ääneen.. Tässä vähän perspektiiviä myös Kaivokadun bussiliikenteen lakkauttamiseen!

    Luomalla hienoja päällekkäisiä ja kilpailevia “etuuksia”, poistamalla parkkipaikkoja ja kaventamalla katuja äärimmilleen ollaan tultu pisteeseen, jossa pilkka on osunut vain omaan nilkkaan. Vähemmän liikennettä, samat ruuhkat, mutta isomman haitat.

    Rakentakaa nyt vaikka panssariestein varustetut tulliasemat kaupungin rajoille, mutta palauttakaa keskusta 20-30 vuoden takaiseen malliin. Tämän päälle järkevä pyöräverkosto (ilman marmorilaattoja tai bidée-altaita), niin johan voisi Helsingissä päästä taas eteenpäin – myös bussilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Markku af Heurlin kirjoitti 8.11.2011 kello 22:44

    Ode kirjoitti:

    ”Tällainen koordinoimattomuus kaupungin tasolla on toisaalta kehnoa politiikkaa. Ensin suunnitellaan Kruunuvuorenranta ratikan varaan ja sitten sanotaan, ettei ratikkaa voi tuoda, kun hiililaivalla pitää päästä Hanasaareen.”

    Käsittääkseni meillä on erilliset periaatteessa valistuneista maallikoista koostuneet lautakunnat, tällaiset blogit ja keskustelut sekä puolueiden että kansalaisten kesken, että nämä seikat huomattaisiin. Tämän ongelman huomaamiseen esim. kaupunkisuunnittelulautakunnan nimeltä mainitsemattomalta pitkäaikaiselta korkeamman akateemisen tutkinnon suorittaneelta jäseneltä ei olisi tarvittu muuta kuin ottaa Helsingin kartta pöydälle ja piirtää siihen sekä ehdotettu silta että katsoa käytössä olevien voimalaitosten paikat ja tarkistaa satamalaitokslta, mitkä laivaväylät vielä ovat jatkuvassa käytössä. Siis ei vain katsoa pelkkiä yksittäisiä sivuja Eniron luettelosta vaan koko lakana.

    Asiasa toiseen: Kaupunkisuunnitteluun perehtynyt valtuuston jäsen voisi kysyä, miten Urheilukadun ja ylipäätänsä koko Töölön kapasiteetiltaan liian pienten ja vanhentuneiden viemäreiden uudistaminen edistyy? Ne ovat aiheuttaneet taloissa useita veisvahinkoja. Ja kuuluuko asia tekniselle virastolle vai HSY:lle.

    Toinen kysymys. Tasan kaksi vuotta sitten Rautatientorin metroasemalla oli pääputken rikkoontumisesta johtunut tulva, joka onneksi tapahtui sunnnuntaina eikä aiheuttanut henkilövahinkoja. Pyydän vähintään kolme ehdotusta siitä, miten ko tapahtuma olisi voitu ennakolta estää. Arvio kustannuksista ja toteuttamiskelpoisuudesta. – Siihen liittyen, missä ovat tällä hetkellä Rautatientorin metroaseman varageneraattorit? Ja missä niiden pitäisi olla. Ja ennen muuta: missä ne eivät saa olla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Osmo Soininvaara kirjoitti 9.11.2011 kello 8:07

    Markku,
    Kyllä on ollut tiedossa, että nykytilanteessa hiililaiva menee sillan poikki. Se on nostosilta. Ongelma muodostui siitä, että energialaitoksen johtokunnan maallikkojäseniä ei lainkaan kiinnostanut tämä ristiriita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. MIVa kirjoitti 8.11.2011 kello 23:43

    Tuntuu, että Hesassa eri päättäjäporukat pompottavat toisiaan oikein olan takaa. Eikö siellä nyt nyt kukaan sano, että —kele ja paa hommaa valtuuston päätettäväksi kaikkine selvityksineen? Ei ihme, että kaikki kestää ja kestää. Toki tehkää haluamallenna tavalla, mä täältä Vantaalta vaan kattelen, toistaiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Osmo Soininvaara kirjoitti 9.11.2011 kello 8:02

    MIVa
    Tämä ei todellakaan anna kovin hyvää kuvaa kaupungin päätöksenteosta. Ongelma on siinä, että energialaitoksen johtokunta päätti luottamusmiesten äänin hylätä virkamiesten esityksen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Markku af Heurlin kirjoitti 9.11.2011 kello 9:09

    “Markku,
    Kyllä on ollut tiedossa, että nykytilanteessa hiililaiva menee sillan poikki. Se on nostosilta. Ongelma muodostui siitä, että energialaitoksen johtokunnan maallikkojäseniä ei lainkaan kiinnostanut tämä ristiriita.”

    On kaupungissa muitakin lautakuntia. Eikö sitten vihreiden edustajaa tämä ristiriita kiinnostanut.

    Kuinka usein hiiliaiva muuten tulee Hanasaaren satamaan? Enpä arvuuttele kuinka paljon pitkän aikaa vuodesta laitos on käytössä, sillä kesälläkin tarvitaan lämmintä vettä. (Eräät hiilivoimalat kuten Inkoo ovat käytössä vain huippuhuippukulutuksen aikaan.) Ja kuinka paljon nostosilta tekee lisää kustannuksia Laajasalon siltaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Osmo Soininvaara kirjoitti 9.11.2011 kello 9:20

    Kyllä, vihreillä on edustajansa energialaitoksen lautakunnassa, mutta he jäivät vähemmistöön.
    Hiililaivan kanssa tullaan toimeen, mutta jos tuonne aletaan rahdata biomassaa, silta on auki suuren osan päivästä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. antti kirjoitti 9.11.2011 kello 10:02

    “Hanasaareen tuodaan kivihiiltä vuosittain noin 350 – 500 kt. Laivojen koosta riippuen hiililaivat käyvät Hanasaaressa noin 30 – 50 kertaa vuodessa.”

    Sorsa: HELSINGIN ENERGIAN HANASAARI B-VOIMALAITOKSEN KÄYTTÖ- JA KUORMITUSTARKKAILU- SEKÄ
    KIRJANPITOSUUNNITELMA

    Hakkeen energiatiheys/kg aika lailla pienempi kuin kivihiilellä, ja tiheys samoin, elikkä nuo hakelaivamäärät voisi olla hiha-arviolla 150 – 300 laivakäyntiä vuodessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Kutoja kirjoitti 9.11.2011 kello 12:36

    Aika vastuutonta suunnitella kokonaisen kaupunginosan liikennejärjestelmä läppäsillan taakse, toivoen ettei sitä tarvitse avata.

    Kannattaisiko alkaa suunnittelemaan kiertoraiteita maata pitkin voimalan pohjoispuolelta, ihan siltä varalta että läppäsiltaa joudutaan avaamaan? Ei varmasti pidennä matka-aikaa paljoakaan ja lienee halvempi ratksisu kuin seisottaa ruuhka-aikaan raitiovaunuja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Kalevi Kämäräinen kirjoitti 9.11.2011 kello 12:52

    Hanasaaren voimalan polttoaine tai vaikkapa voimalan uudelleen sijoittaminen tuovat esiin muun muassa logistisia kysymyksiä (kuten blgistakin ilmenee). Jos jotakuta aihe kiinnostaa, tuossa on lukemista.
    http://www.tem.fi/files/29530/Kivihiilen_korvaaminen_biomassoilla_yhteistuotannon_polypolttokattiloissa_VTT.pdf

    Terveisin Kalevi Kämäräinen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. pekka kirjoitti 9.11.2011 kello 15:20

    Kutoja:

    Aika vastuutonta suunnitella kokonaisen kaupunginosan liikennejärjestelmä läppäsillan taakse, toivoen ettei sitä tarvitse avata.

    Eihän tuossa läppäsillassa mitään uutta ja ihmeellistä. Onhan Lauttasaaren siltakin läppäsilta ja aiemmin Salmisaaren voimalan hiilisatama sijaitsi tuon sillan takana.
    Vähän isommassa mittakaavassa läppäsiltoja ja niiden vaikutuksia miljoonakaupungin liikenteeseen voi seurata Pietarissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Kalevi Kämäräinen kirjoitti 9.11.2011 kello 16:37

    Kommentti pekalle 9.11.2011 kello 15:20

    Lauttasaaren siltaläpän käytöstä luovuttiin laivan törmättyä siihen kerran ellei kahdesti. Se on korvattu maanalaisella kuljetussysteemillä, jollainen näyttäisi Hanasaaressa tulevan paljon pitemmäksi (ja kalliimmaksi), jos vastaavaa suunniteltaisiin.

    Terveisin Kalevi Kämäräinen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Kutoja kirjoitti 9.11.2011 kello 20:49

    pekka:
    Eihän tuossa läppäsillassa mitään uutta ja ihmeellistä. Onhan Lauttasaaren siltakin läppäsilta ja aiemmin Salmisaaren voimalan hiilisatama sijaitsi tuon sillan takana.
    Vähän isommassa mittakaavassa läppäsiltoja ja niiden vaikutuksia miljoonakaupungin liikenteeseen voi seurata Pietarissa.

    Ongelma ei ole mielestäni se ettei läppäsiltaa voisi käyttää, vaan että raitiovaunu ei voi ilman kiskoja kiertää auki olevaa siltaa. Jos silta jää jumiin mekaanisen vian tai juopuneen hiililaivan kapteenin johdosta, koko laajasalo on ilman joukkoliikenne yhteyttä. Ja noita sillan avaamisia on niin usein että joskus varmasti käy huono tuuri, vaikkakin todennäköisyys on pieni.

    Koko ongelman voisi ratkaista jo suunnitteluvaiheessa mahdollistamalla läppäsillan kiertämisen kuten bussit Lauttasaaressa, ymmärtääkseni nyt ei ole suunnitelmissa varareittiä raitiovaunuille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Kalevi Kämäräinen kirjoitti 9.11.2011 kello 22:21

    Kommentti Kutojalle 9.11.2011 kello 20:49

    Pietarissa sillat avataan laivaliikenteelle vain öiseen aikaan (eli saavat sovitella aikataulunsa sen mukaan kuin läpät ovat auki eikä niin kuin itse haluavat).

    Toisekseen tsaareilla oli vähän enemmän sijoittaa rahaa noihin siltoihin, jotka ovat kivestä eivätkä siis kovin hetkahda pikku tömäyksestä toisin kuin köyhän suuriruhtinaanmaan pääkaupungissa tehdyt teräsrakennelmat.

    Tuo Nevan siltojen avaamisperiaate on myös käytössä joissakin USA:n suurkaupungeissa, joissa päiväsaikaan tietyillä rataosilla harjoitetaan henkilöliikennettä ja joissa rahtijunat saavat käyttää samoja “polkuja” öiseen aikaan.

    Terveisin Kalevi Kämäräinen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Daniel Federley kirjoitti 9.11.2011 kello 23:36

    Kutoja, mainitsemassasi tapauksessa Laajasalon ratikat ajavat Kalasataman metroasemalle, missä matkustajat siirtyvät metroon ja ratikka kiertää korttelin sekä palaa Laajasaloon.

    Kaikilta Laajasalon osa-alueilta on jatkossakin myös bussiyhteys Herttoniemeen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Elmo Allén kirjoitti 10.11.2011 kello 1:14

    Kutoja: ymmärtääkseni nyt ei ole suunnitelmissa varareittiä raitiovaunuille.

    Kiertoreitti on kääntö Kalasataman metroasemalla. Sieltä pääsee keskustaankin. Ja Pasilaan pääsee ratikalla joka tapauksessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Markku af Heurlin kirjoitti 10.11.2011 kello 19:52

    Kalevi Kämäräinen kirjoitti

    “Tuo Nevan siltojen avaamisperiaate on myös käytössä joissakin USA:n suurkaupungeissa, joissa päiväsaikaan tietyillä rataosilla harjoitetaan henkilöliikennettä ja joissa rahtijunat saavat käyttää samoja “polkuja” öiseen aikaan.”

    En tiedä, miten asia on nykyisin. Edesmenneen enoni, rautatiehallituksen konttoripäällikön mukaan tavarajunat pakattiin päivisin, ja ne kulkivat öisin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus