Oppositiopuolueilta varjobudjetit

On hienoa, että oppo­si­tiop­uolueet ovat saa­neet aikaan var­jobud­jetit. Tämä var­maankin järkevöit­tää myös eduskun­nan bud­jet­tikäsit­te­lyä, sil­lä tuskin nuo puolueet niin hup­su­ja ovat, että esit­tävät sel­l­aisia raha-asia-aloit­tei­ta, joi­ta eivät pitäneet mah­dol­lise­na rahoit­taa edes omas­sa var­jobud­jetis­saan. Tosin Keskus­tan bud­jet­ti ei ole selkeässä taulukkomuodossa. 

 Suomes­sa on kyl­lä vah­va kon­sen­sus. Aika vähän esi­tyk­set poikke­si­vat  hal­li­tuk­sen esi­tyk­ses­tä. Jos olisin sidon­naisuuk­sista vapaana tehnyt omani, se olisi poiken­nut paljon enem­män ja niin olisi poiken­nut myös vihrei­den vähem­mistöhal­li­tuk­sen budjetti. 

 Vaik­ka perus­suo­ma­lais­ten var­jobud­jet­ti poikke­si todel­la vähän, se poikke­si täysin eri suun­taan kuin se, mitä minä olisin tehnyt. Se osoit­taa masen­tavaa maailmankäsitystä. 

 Puolue, joka halu­aisi kehi­tys­maid­en köy­hien pysyvän omis­sa mais­saan ja tule­van aute­tuik­si mielu­um­min siel­lä kuin tääl­lä, halu­aa rahoit­taa bud­jet­tin­sa vähen­tämäl­lä paikalla annet­tavaa apua. Vas­ten­mielistä. Eri­tyis­es­ti kun tärkein rahareikä, jos­ta he puhu­vat, on ase­varustelu. Ruo­ka köy­hien suus­ta aseisi­in! Eikä tätä puoluet­ta siis saa pitää oikeistolaisena. 

 Aivan lui­hu yri­tys on lätkäistä työl­listäville yri­tyk­sille läh­es mil­jardin euron työl­listämisvero ja väit­tää, ettei se mitenkään vähen­nä työl­lisyyt­tä. (Kela-mak­sun palau­tus) Tuot­to on las­ket­tu pahasti väärin, kos­ka ei ote­ta huomioon sitä, että jos yri­tyk­siltä viedään mil­jar­di, niiden verotet­ta­va tulo piene­nee mil­jardil­la tai ne panevat väkeä pel­lolle, mikä heiken­tää val­tion ja kun­tien talout­ta vielä paljon enem­män. Kun kela-mak­su pois­tet­ti­in, sen las­ket­ti­in tuoneen 10 000 työpaikkaa.

 Wahlroos-vero yli sata­ton­nia vuodessa ansait­seville (+ 6 %-yksikköä) kuu­lostaa tietysti kovin sol­i­daariselta, mut­ta ei toden­näköis­es­ti tuot­taisi val­ti­olle rahaa,  kos­ka se kan­nus­taa muut­ta­maan palkkat­u­lo­ja pääo­mat­u­loik­si ja ohjaa­maan optio­tu­lot (jos niitä vielä on) ulko­mail­la verotet­taviksi. Suuret palkkat­u­lot eivät ole se suuri eri­ar­voisu­u­songel­ma vaan suuret omaisuustulot.

 Minä halu­aisin vähen­tää työn vero­tus­ta sekä lisätä ener­gian kulu­tuk­sen ja ympäristön saas­tut­tamisen vero­tus­ta. Perus­suo­ma­laiset halu­a­vat tehdä juuri päin­vas­toin. Ener­gia hal­vak­si ja työl­listämis­es­tä kallista! Poli­ti­ik­ka on palaa­mas­sa politiikkaan.

 Keskus­ta kehuu, että se ottaisi joka päivä lisää velkaa miljoo­nan vähem­män kuin hal­li­tus – siis 19 miljoon­aa, kun hal­li­tus ottaa 20 miljoon­aa päivää kohden. Yksimielisyys on käsin kosketeltavaa.

 Keskus­ta kohot­taisi vähän vero­tus­ta (toteut­taisi inflaa­tio­tark­istuk­set vain osit­tain) ja nos­taisi yleistä arvon­lisäveroa. Arvon­lisäveron pystypäi­nen koro­tus­esi­tys on hatun­nos­ton arvoinen sikäli, että oppo­si­tiop­uolue esit­tää jotain epä­su­osit­tua, mut­ta järkevänä pitämään­sä. Tämä has­sat­taisi­in osit­tain ruuan arvon­lisäveron alen­nuk­seen. Lisää sotkua halu­taan aiheut­taa sil­lä, että juuri kun pizzer­ian arvon­lisävero saati­in samal­la tasolle K‑kaupasta myytävän piz­zan kanssa, nämä vero­ta­sot eriytet­täisi­in uudestaan. 

 Ruuan arvon­lisävero on erit­täin huono tapa aut­taa köy­himpiä. Ensim­mäisessä vai­heessa alen­nuk­ses­ta menee 2/3 medi­aan­i­t­u­loa varakkaam­mille ja 1/3 medi­aa­nia köy­hem­mille, mut­ta toises­sa vai­heessa hyö­ty ote­taan eläkeläisiltä, työt­tömiltä ja muil­ta tulon­si­ir­to­jen varas­sa olevil­ta pois indek­siterk­istuk­sen yhtey­dessä. Keskusta­laiset var­maankin muis­tel­e­vat liike­vai­h­toveron aikaista alku­tuotevähen­nys­tä, joka alen­si peruselin­tarvikkei­den hin­to­ja, mut­ta ei einesten tai etelän herkku­jen hin­taa kavi­aarista nyt puhumattakaan. 

 Puolue kan­nat­taa omaishoidon tuen verot­to­muut­ta. Tämä on huono esi­tys. Saman sum­man voisi käyt­tää omaishoidontuen koro­tuk­seen. Se jakau­tu­isi eri taval­la. Veronalen­nuk­ses­ta hyö­tyvät ne, joil­la on suuret tulot, mut­ta eivät lainkaan ne, joille omaishoidon­tu­ki on ain­oa tulonlähde. 

62 vastausta artikkeliin “Oppositiopuolueilta varjobudjetit”

  1. “hal­li­tus ottaa [velkaa] 20 miljoon­aa päivää kohden”

    Jos se on syömävelkaa, ei ehkä pitäisi ottaa senkään ver­taa. Jos se on elvy­tyk­seen, pitäisi var­maan ottaa enemmän.

  2. Veroti­las­tovi­ikol­la kan­nat­taa kiin­nit­tää huomio­ta kuina _harvoja_ paljon ansait­se­via Suomes­sa oikeas­t­aan onkaan. 

    Meil­lä on yksi Kallasvuo, joka saa sat­tumatilin, noin 50 henkeä tien­aa miljoon­alu­okas­sa — osin myymäl­lä fir­mansa ja elämän­työn­sä. Siit­ten on Whal­roos, Erkko, Her­lin­it ja muu­ta­ma muu. Lehdis­sä on tilaa julka­ista kaikkien yli 150 000 euroa ansait­se­vien nimet. Mini­palk­ka jok­seenkin mis­tä tahansa kokoaikatyöstä tuo 25 000 euron vuosi­t­u­lot (verotet­ta­va tulo on toki pienempi).

    Masen­tavin­ta on, että jokainen aka­teem­i­nen yksi­tyspuolel­la työssäol­e­va kuu­luu ainakin 20% eniten ansio­tu­lo­ja saavien joukoon, kohtu­ullisen pieneil­lä ansi­ol­la jopa siihen pahamaineiseen entien ansait­se­vaan kymme­neen prosenttiin.

    Suomes­sa on onnek­si todel­la pitkä mat­ka amerikkalaiseen 1% tulojakaumaan.

    Pienem­piä tulo­ja ansait­se­via tämä ei paljoa lohdu­ta. Ikään­tyvien eläkeläis­ten ja osa-aikatyössäole­vien ja työt­tömien tulota­so on jäämässä pahasti jäl­keen _kaikista_ kokoaikatyössäole­vien tuloista.

    Miten Suomeen saataisi­in vuon­na 2012 jo yli sata henkeä, jot­ka ansait­se­vat yli miljoonan?

  3. Seurasin tänään eduskun­nan istun­non inter­net-lähetys­tä. Osmon omaishoidon tukea koske­va puheen­vuoro oli yksi parhaista. 

    Istun­to oli melkoista sekamel­skaa ja huutelua ja jotkut puheen­vuorot osoit­ti­vat, että puhu­ja puhui vas­ten parem­paa tietoa. Voisiko täl­laises­sa tapauk­ses­sa puheen­jo­hta­ja pyytää puhu­jal­ta täs­men­nys­tä tms. Nyt min­ulle ainakin jäi seka­va käsi­tys, kuka puhuu mitäkin potaskaa. 

    Mik­si puheen­jo­hta­jat sal­li­vat häir­it­sevät väli­hu­u­dot? Häir­it­si­jältä pitäisi nip­istää 30 sekun­tia seu­raavas­ta myön­netys­tä puheenvuorosta.

  4. Soini­vaara:

    Ruo­ka köy­hien suus­ta aseisi­in! Eikä tätä puoluet­ta siis saa pitää oikeistolaisena.

    Jos halu­aisit olla vähän omaperäisem­pi, ninn yllä kuvaa­maasi jär­jestelmää voisi kuva­ta myös “sosial­is­tisek­si”. Useim­mat perus­suo­ma­laiset lieni­sivät tyy­tyväisiä, jos vain pidät­täy­dyt­täisi­in sen “ääri”-etuliitteen käytöstä.

    Mitä muuten tulee siihen “köy­hien suus­ta” ilmaisu­un, niin mitkä ovatkaan gini-ker­toimet Suomen kehi­tysavun vas­taan­ot­ta­ja­mais­sa? Vai luo­tatko siihen, että näi­den hallinnot ovat kyken­emät­tömiä tai halut­to­mia lisäämään oman bud­jet­tin­sa kumi­pamp­pu- ja lois­toau­to­mo­ment­te­jen määrära­ho­ja, jos ter­vey­den­huol­lolle löy­tyy mak­sa­ja maan ulkopuolelta?

    Läh­es aikil­la muil­la aloil­la tulos­vas­tu­ullisu­us on oleel­lista. Kehi­tysavun kohdal­la läh­es ain­oa mit­tari, jol­la tun­tuu ole­van merk­i­tys­tä on sen sijaan käytet­ty­jen raho­jen määrä — mitä enem­män, sen parem­pi. Masen­tavaa­han se olisikin, jos jotain oikei­ta tulok­sia pitäisi mita­ta. Jos­sain aikaisem­mas­sa ketjus­sa jo totesin, että Tansa­ni­aan on annet­tu apua 40-vuot­ta ilman mitään selkeätä edis­tys­tä maan alike­hit­tyneessä tilas­sa — ja tämä on sama ajan­jak­so kuin Kore­an sodas­ta aikaan 1990-luvulle tai suu­nilleen Län­si-Sak­san kesto maanti­eteel­lisenä entiteettinä.

    Kehi­tys­min­is­ter­imme on arvostel­lut mui­ta Kiinan johta­jien mielis­telystä, mut­ta kuitenkin toivoisi mei­dän lap­pa­van rahaa näitä läh­es jär­jestelmäl­lis­es­ti mädem­mille afrikkalaisille hallinnoille…

    (Se muun per­supoli­ti­ikan arvostelu on osu­vam­paa — ainakin jos jätetään huomioimat­ta, että kyseessä ovat kuitenkin pikku­ra­hat eurosekoilun kus­tan­nukssin näh­den. Kun selvim­mät voit­ta­jat tuos­sa ovat Lon­toon Cityn pankki­irien bonus­pus­sit, jot­ka on näköjään tur­vat­ta­va hin­taan mihin hyvän­sä, niin se myös lait­taa myös hie­man erikoiseen val­oon hal­li­tus­puolueen edus­ta­jan puheet “köy­hien suista”)

  5. “Puolue, joka halu­aisi kehi­tys­maid­en köy­hien pysyvän omis­sa mais­saan ja tule­van aute­tuik­si mielu­um­min siel­lä kuin tääl­lä, halu­aa rahoit­taa bud­jet­tin­sa vähen­tämäl­lä paikalla annet­tavaa apua. Vas­ten­mielistä. Eri­tyis­es­ti kun tärkein rahareikä, jos­ta he puhu­vat, on ase­varustelu. Ruo­ka köy­hien suus­ta aseisiin!”

    Tämä heit­to siis mieheltä ja Vihreältä, jon­ka mukaan PS on pop­ulisti­nen puolue? Eihän tästä puu­tu enää muu­ta kuin mega­foni ja punainen nauha käsi­var­teen. Nyt on kehi­tys­maid­en köy­hiä “autet­tu” vähilleen 50 vuot­ta, ja juuri täl­lä viikol­la ohitet­ti­in 7 mil­jardin ihmisen raja maail­mas­sa. Luulisi että vihreääkin poli­itikkoa vähän pistäisi mieti­tyt­tämään, että mitähän tuol­lakin panos­tuk­sel­la on esimerkik­si saatu aikaan. 

    Vaan onhan meil­lä varaa, jopa kehi­tysaut­taa ja taa­ta muiden lain­o­ja samal­la kun itse velka­an­numme 8 mil­jardin vuosivauhtia.

    1. Suomen kehi­tys­a­pu, jota nyt vaa­di­taan vähen­net­täväk­si, on suun­tau­tunut mm. väestöo­hjelmi­in, kos­ka Bushin aikana Yhdys­val­lat vetäy­tyi tästä toiminnasta.

  6. “Vas­ten­mielistä. Eri­tyis­es­ti kun tärkein rahareikä, jos­ta he puhu­vat, on ase­varustelu. — Eikä tätä puoluet­ta siis saa pitää oikeistolaisena.”

    Mut­ta mikä tekee ase­varustelus­ta oikeis­to­laisu­ut­ta? Se on kai lähin­nä nation­al­is­mia, mut­ta mikä tekee nation­al­is­mista oikeis­to­laista? Nation­al­is­mi aat­teena kuitenkin on ollut val­lit­se­va nat­si-Sak­sas­sa (siis nimen­sä mukaan nation­al­is­min ja sosial­is­min yhdis­telmässä, eikä se nyt taloudel­lista lib­er­al­is­mi­akaan mis­sään nimessä edus­tanut) ja Neu­vos­toli­itossa, ja jos­sain vai­heessa vähän joka puolel­la Eurooppaa?

    Mik­si varsinkaan nyky­poli­ti­ikas­sa nation­al­is­mi olisi mikään oikeis­ton jut­tu? Mik­si ei voitaisi oikeis­ton ja vasem­mis­ton sijaan puhua eri ulot­tuvuuk­sista erik­seen ja kuvaavam­mil­la nimil­lä, kuten kon­ser­vati­ivi­su­us ja lib­er­aal­ius? On kovin sekavaa, kun ei voi­da tietää edes, että mis­sä asiois­sa oikeis­to­laisu­us on kon­ser­vati­ivi­su­ut­ta ja mis­sä lib­er­al­is­mia, ja vielä vähem­män että mitä “holisti­nen oikeis­to­laisu­us” pitää sisäl­lään. Kun puoluei­ta ei yksinker­tais­es­ti voi määritel­lä vain yhdel­lä akselil­la, on vain harhaan­jo­htavaa puhua kuin se olisi jotenkin mah­dol­lista. Lait­takaa vaik­ka eduskun­nas­sa istu­ma­järjestys kokon­aan uusik­si, että päästään täl­lai­sista tyh­mistä per­in­teistä “kun nyt niin on aina ollut että kokoomus istuu oikealla”.

    Aihet­ta on käsitel­ty myös täällä:
    http://tuomasstockel.puheenvuoro.uusisuomi.fi/86920-mina-aarioikeistolainen

  7. Eri ihmis­ten käsi­tys sanan “oikeis­to­laisu­us” sisäl­löstä on niin vai­htel­e­va, että väärinkäsi­tys­ten vält­tämisek­si koko sanaa pitäisi vält­tää. Ei ole edes ensim­mäi­nen ker­ta, kun täl­läkin blogilla on alka­nut kiivas väit­te­ly siitä kun Osmo kut­suu jotain puoluet­ta tai henkilöä oikeistolaiseksi/vasemmistolaiseksi.

    Per­in­teis­es­ti (wikipedia-artikke­lin perus­teel­la) “oikeis­to­laisu­udel­la” on tarkoitet­tu aatet­ta, joka pitää sisäl­lään nation­al­is­mia, kon­ser­vatismia ja vah­vaa markki­na­t­alouden kan­na­tus­ta. Täl­lä määritelmäl­lä Perus­suo­ma­laiset tosi­aan olisi 2/3 osak­si oikeis­to­lainen puolue. Nykyään mon­et katso­vat oikeis­to­laisu­u­teen kuu­lu­van sen sijaan pelkästään vah­van markki­na­t­alouden kan­natuk­sen ja jotkut myös lib­er­aale­ja aat­tei­ta. Joskus taas puhutaan “ääri­oikeis­to­laisu­ud­es­ta”, kun viitataan muukalaisvi­haan tai rasis­mi­in. Osit­tain nämä eri määritelmät osu­vat yhteen, mut­ta osit­tain taas eivät.

    Kir­jo­tuk­seni point­ti­na oli, että sanan “oikeis­to” kaltaiset leimat eri puolueille eivät mielestäni kuul­lu fik­su­un poli­it­tiseen kir­joit­tamiseen, kos­ka näille sanoille löy­tyy määritelmiä yhtä mon­ta kuin on luk­i­joi­ta ja toisaal­ta vaik­ka sano­jen merk­i­tyk­ses­tä päästäisi­inki­in yksimielisyy­teen, yksinker­tais­ta­vat ne liikaa asioita.

  8. Ruuan arvon­lisävero on erit­täin huono tapa aut­taa köy­himpiä. Ensim­mäisessä vai­heessa alen­nuk­ses­ta menee 2/3 medi­aan­i­t­u­loa varakkaam­mille ja 1/3 medi­aa­nia köy­hem­mille, mut­ta toises­sa vai­heessa hyö­ty ote­taan eläkeläisiltä, työt­tömiltä ja muil­ta tulon­si­ir­to­jen varas­sa olevil­ta pois indek­siterk­istuk­sen yhteydessä. 

    En täysin ymmär­rä yo. logi­ikkaa. Köy­hem­miltä , esim opiske­li­jat, taiteil­i­jat, pien­tu­loiset yms. menee kuitenkin suurem­pi osu­us tuloista ruokaan kuin keskimääräi­nen 12% ja sil­loin alv:n alen­nus aut­taisi juuri enem­män heitä. Toki joku elinkus­tan­nusin­deksin koro­tus voi myöhem­min syödä tätä etua. Mut­ta samaa­han tekevät kan­nat­ta­masi ener­giavero­jen koro­tuk­set. Sitä­pait­si ruuan alv 13% on Suomes­sa huo­mat­tavasti yli EU:n keskiar­von 8% ja Englan­nis­sa se on 0%. Sen sijaan mielestäni moni tavara , esim. elek­toni­ik­ka, vaat­teet (HM yms.) on liian hal­paa ja alv:tä voisi nos­taa reilusti turhaa kulu­tus­ta ehkäisemään. Samoin viihdet­tä voisi verot­taa enemmän !

    1. Saman rahan käyt­tämien opin­to­tu­keen, taiteil­i­ja-apu­ra­hoi­hin eläkkeisi­in työt­tölmyysko­r­vauk­si­in ja pieni­palkkaisten vero­jen alen­tamiseen osu­isi paremmin.

  9. Kohta­han hal­li­tus joutuu etsimään uusia vero­tus- ja säästöko­htei­ta oikein kisso­jen ja koirien kanssa. Epäilen, että jonkin­lainen Wahlroos-vero joudu­taan sil­loin otta­maan käyttöön. 

    Kyl­lä suurista palkkat­u­loista on jotain pien­tä saatavis­sa val­tion kas­saan, vaikka­pa 3 pros­ent­tiyk­sikön koro­tuk­sel­la. Aika pienel­lä joukol­la on mah­dol­lisu­us muut­taa kuitenkin palkkat­u­lo­ja pääo­mat­u­loik­si ja sen ne tekevät jo nykyprosenteillakin.

  10. “Suuret palkkat­u­lot eivät ole se suuri eri­ar­voisu­u­songel­ma vaan suuret omaisuustulot.”

    Sama kai se mis­tä se raha tulee, eri­ar­voisu­us senkun vaan lisääntyy.

    Sinäkin Osmo näytät kuu­lu­van eri­ar­voisu­u­den vähät­telijöi­hin, kuten suurin osa politiikoista.

    Kehi­tys­a­pu pitäisi lopet­taa kokon­aan tai ainakin vaa­tia näiltä mail­ta yhden lapsen polti­ikkaa, kos­ka liikakan­soi­tus on kaikkien ongel­ma, nyt kun sodat (ikävä kyl­lä siihen nähden)ovat vähen­emään päin! 

    Näitä nälkäisiä luu­ranko­lap­sia on saanut kat­sel­la tv:stä jo 50 vuot­ta eli kehi­tys­a­pu ei toi­mi, niin kauan kuin se on vastik­kee­ton­ta, eikä vaa­di­ta yhden lapsen politiikkaa!

    http://personal.inet.fi/taide/iso-peura/index.html

  11. kos­ka se kan­nus­taa muut­ta­maan palkkat­u­lo­ja pääo­mat­u­loik­si ja ohjaa­maan optio­tu­lot (jos niitä vielä on) ulko­mail­la verotet­taviksi. Suuret palkkat­u­lot eivät ole se suuri eri­ar­voisu­u­songel­ma vaan suuret omaisuustulot.

    Tähän juuri pitää puut­tua. Suomes­sakin varakkain 10% omis­taa puo­let kaikesta varallisuudesta. 

    Kaikkea tuloa pitää verot­taa samal­la lail­la. Myös ulko­maille siir­ret­tyä, optio, osinko… etc. Ihan kaikkea. Ei sil­lä saa olla mitään väliä mis­tä henkilön tulot tule­vat, vaan sil­lä paljonko niitä tulee.
    Pitää säätää sem­moset lait joiden avul­la verot­ta­ja voi ava­ta henkilön tulota­son lähde­muo­dos­ta riip­pumat­ta. On eritt­täin epäreilua että juuri rikkaim­mil­la on käytössä eri­laisia ulko­maille­si­ir­to ym. veronkier­tokeino­ja. Eli juuri rikkain­ten toteu­tunut kokon­aisvero­pros­ent­ti on pienem­pi kun keskilu­okan. Pros­ent­tikat­to jon­nekin 55% tienoille.

  12. Epä­tasa-arvon vaiku­tuk­sista yhteiskun­taan kiin­nos­tuneen kan­nat­taa kat­soa tämä TED esitys:
    http://www.ted.com/talks/richard_wilkinson.html

    Selkeästi esitet­tyä asi­aa — ja tuloseroil­la on väliä.

    (Suo­mi oli grafi­ikas­sa tasa-arvoisin ennen Japa­nia, eniten ansait­se­va 20% tien­asi 3.7 ker­taa enem­män kuin vähiten ansait­se­va 20%).

    Kun Suomes­sa puhutaan tulo­eroista, rikkaim­mat 5000 henkeä kan­nat­taa jät­tää pois — siis Whahlroos, Erkko ja muu­ta­mat fir­mansa myyneet. Vaik­ka heitä verotet­taisi­in kui­in­ka paljon tahansa, ei siitä paljoa heru.

  13. Min­ulle tulee tuos­ta Kela-mak­sun palaut­tamis­es­ta mieleen että palkkaverot voi pois­taa ihan yksinker­taisel­la muu­tok­sel­la: siir­retään verot ja mak­sut työn­tek­i­jän palkkakuitista yri­tyk­sen mak­set­tavak­si ja alen­netaan palkko­ja vastaavasti.

    1. Ne oli­vat ennen työ­nan­ta­jan meno­ja, mut­ta tasat­ti­in, jot­ta työn­tek­i­jöil­läkin olisi intres­si pitää mak­su­ja kuris­sa. (Rahail­lu­u­sio)

  14. “Lehdis­sä on tilaa julka­ista kaikkien yli 150 000 euroa ansait­se­vien nimet. ..
    Suomes­sa on onnek­si todel­la pitkä mat­ka amerikkalaiseen 1% tulojakaumaan.”
    Onko­han kukaan käynyt kat­so­mas­sa USAn verovi­ras­ton sivuil­ta, kuin­ka pitkä mat­ka siihen 1 pros­ent­ti­in oikein on. Vih­je: Siel­läkin 1% ryh­mään pääsemisen raja on häm­mästyt­tävän alhainen.
    Kan­nat­ta myös muis­taa, että verotet­ta­vat tulot eivät ole sama asia kuin tulot yleen­sä. Tulo­jen ver­tailun han­kalu­ud­es­ta mm. tästä syys­tä Alan Reynolds kir­jas­saan Income and Wealth

  15. Osmo, älä koi­ta epä­toivois­es­ti puo­lus­tel­la kehi­tys­a­pua, jon­ka tiede­tään suurim­mak­si osak­si ole­van vahin­gol­lista saa­ja maalle. 😉 Pääos­al­la kehi­tysavus­ta oste­taan vain hyvää omaatuntoa.

    Käytän­nössä vain koulu­tus­pro­jek­tit ovat melko var­masti kestäväl­lä poh­jal­la. Vesi ja ter­vey­den­hoitokin alka­vat olla joskus rajat­a­pauk­sia. Kan­natan kehi­tys­a­pua ja toimin itsekkin akti­ivis­es­ti yhdessä avus­tusjär­jestössä, mut­ta en hyväksy hyvää omaatun­toa mihin hin­taan hyvänsä.

    Puo­lus­tus­menoi­hin on nähtävis­sä kolme hyvää syytä: Venäjä, Venäjä ja Venäjä. Jos viit­sii vähän lukea lehtiä, niin johtopäätök­senä on, että Suomen pitää korot­taa puo­lus­tus­meno­ja rivakkaan tahti­in. Epä­tas­apaino, tässä tapauk­ses­sa Suomen yksipuo­li­nen aseis­tari­isun­ta ja Venäjän voimakas varus­tau­tu­mi­nen, tapaa johtaa konfliktiin. 🙁

  16. Jois­sain Afrikan mais­sa on ollut nälän­hätää vuosikym­meniä. Siitä huoli­mat­ta väestönkasvu on ollut luokkaa 2–3% vuodessa. 30 vuo­tis­es­ta sisäl­lis­so­das­takin huoli­mat­ta. Esim:

    Etiopi­an väk­iluku 1970: 25 miljoonaa.
    Etiopi­an väk­iluku 2011: 90 miljoonaa.

    Eikö kukaan mieti noi­ta lukemia? Pitäisikö Suomen rak­en­taa vieläkin enem­män kaivo­ja Etiopi­aan, ja aut­taa entistäkin enem­män ruokapulassa? 

    http://global.finland.fi/public/default.aspx?contentId=99415&nodeId=34304

    Kaik­ki kehi­tys­a­pu pitäisi lopet­taa välit­tömästi. Pois­lukien suo­ra nais­ten koulut­ta­mi­nen sekä mah­dol­liset muut toimen­piteet jot­ka vähen­tävät syntyvyyttä.

  17. “Ajat­telit, että nälkään tap­pami­nen olisi oiva keino hillitä västönkasvua.”
    Eikö se sit­ten olisi?

    Onko joitakin tehokkaampia ja halvem­pia keinoja?
    Jotain­han asialle täy­ty­isi tehdä.

  18. “Ruo­ka köy­hien suus­ta aseisi­in! Eikä tätä puoluet­ta siis saa pitää oikeistolaisena.”

    Voi miten onneton­ta nai­ivi­ut­ta Soin­in­vaar­al­ta edus­taa tämä lainat­tu kommentti.

    Tähän voi laina­ta Man­ner­heimin puheesta hänen 75-vuo­tis syntymäpäiviltä.

    “Puo­lus­tus­määrära­ho­ja mitat­ti­in apteekki­vaa’al­la, sen seu­rauk­se­na joudut­ti­in aseet han­kki­maan verellä.”

    Meil­lä pitää olla ensin oma puo­lus­tus tur­vat­tuna, se ajaa muiden maid­en aut­tamisen ohi. Kansakun­nan ole­mas­saolon perus­ta pitää olla ensin varmis­tet­tu, sen jäl­keen vas­ta voimme miet­tiä miten autamme mui­ta. Onnek­si olen sen­tään tavan­nut niin paljon sel­l­aisia taval­lisia ihmisiä, jot­ka ajat­tel­e­vat aivan eri taval­la tästä asi­as­ta kui Soin­in­vaara. Jos Soin­in­vaaran kom­ment­ti edus­taa Vihrei­den lin­jaa, niin näyt­tävät semen­toi­neen ase­mansa hal­li­tusten täytepuolueena. Tuskin tol­la asen­teel­la tule­vat koskaan saa­maan merkit­täväm­pää kan­na­tus­ta. Ovat ajau­tuneet ora­van­pyörään, ovat olleet useis­sa hal­li­tuk­sis­sa ja ne myön­ny­tyk­set, jot­ka joutu­vat tekemään syövät joka ker­ta kannatusta.

  19. Tun­netusti halvin ja tehokkain tapa hillitä väestönkasvua on tyt­tö­jen koulunkäyn­nin tur­vaami­nen. Nais­ten koulu­tusaste kor­reloi kaikkial­la negati­ivis­es­ti lap­silu­vun kanssa.

    Tietyssä mielessä maail­ma on joka tapauk­ses­sa matkalla kohti malthusi­laista rom­ah­dus­ta, mut­ta inhimil­liseen kur­ju­u­teen voidaan vaikut­taa, vaikkei koko kuvaa ole enää mah­dol­lista kääntää.

    Kehi­tys­a­pua pitää tarkastel­la juuri vaikut­tavu­u­den kaut­ta; suo­ras­taan vahin­gol­liset ohjel­mat ja rahan kaat­a­mi­nen kaivoon pitää hylätä, ja resurssit pitää käyt­tää niihin keinoi­hin, joiden tiede­tään toimivan.

  20. Ajat­telit, että nälkään tap­pami­nen olisi oiva keino hillitä västönkasvua.

    Jos­sain muual­la täy­tyy olla vikaa, jos jatku­vas­ta nälän­hädästä huoli­mat­ta väestö kas­vaa 2–3% vuosivauhtia. 

    Pitkäl­lä tähtäimel­lä val­tion ja väestön tulisi kyetä elät­tämään itsen­sä ympäristön kan­tokyvyn mukaan. Muuten saamme vain seu­ra­ta sisäl­liso­tia ja nälän­hätiä vuosikymmen­estä toiseen. 

    Minus­ta Suo­mi voisi vaik­ka hyväksyä sen että jois­sain mais­sa voi olla edelleen saman­laista nälän­hätää ja lap­sikuolleisu­ut­ta kuin Suomes­sa 1800-luvun lop­ul­la. Ja jot­ta yhteiskun­ta voi kas­vaa ja kehit­tyä, sen täy­tyy kokea tuol­laiset asi­at itse. 

    Halu­taanko vielä ensi vuosikymmenel­läkin olla ns. Hyviä Ihmisiä ja ostaa puh­das omatun­to tuke­mal­la kri­ti­ikit­tömästi tusi­naa avus­tusjär­jestöä, jot­ka sit­ten dump­paa­vat var­muus­varas­ton­sa jon­nekin kri­isiko­hteeseen ja osta­vat Hyvien Ihmis­ten rahoil­la lisää lääkkeitä ja säi­lykkeitä län­si­maisil­ta valmistajilta?

  21. Nälkään tap­pamis­es­ta puhumi­nen on puis­tat­tavaa, mut­ta on syytä vähän pysähtyä miet­timään. 40 vuo­den ajan on aika-ajoin ollut nälän­hätää vähän joka välis­sä, ja taas se uhkaa, ja samaan aikaan väk­iluku on moninkertaistunut.

    Eikö tämä indikoi jotain vähän saman­laista kuin se, miten Kreikas­sa on käynyt, eli että avun syytämi­nen ei oikeasti auta, vaan pahen­taa pitkäl­lä aikavälil­lä asi­aa? Olisiko nois­sa nälän­hätä­mais­sa paikallaan vaa­timus, että jos ei syn­tyvyys putoa, niin raha- ja ruoka­hanat kiinni. 

    En näe oikein mitään eroa noiden kah­den välil­lä. Sekin kuu­lostaa jul­mal­ta, mut­ta kun tilanne on se, että jos ilman ehto­ja ede­tään, niin pelas­ta­mal­la 20 miljoon­aa nälän­hädältä tänään, meil­lä on 20 vuo­den päästä 40 miljoon­aa pelastet­tavaa, ja 40 vuo­den päästä 80 miljoon­aa. Ei se näin voi mennä.

  22. Min­ulle tulee tuos­ta Kela-mak­sun palaut­tamis­es­ta mieleen että palkkaverot voi pois­taa ihan yksinker­taisel­la muu­tok­sel­la: siir­retään verot ja mak­sut työn­tek­i­jän palkkakuitista yri­tyk­sen mak­set­tavak­si ja alen­netaan palkko­ja vastaavasti.

    Min­ul­la on vas­tae­hdo­tus: Siir­retään kaik­ki henkilön työl­listämiseen liit­tyvät mak­sut palkkakuit­ti­in näkyvi­in. Näyt­tää komeal­ta, kun palk­ka noisee toisi­in sfäärei­hin. Lisäk­si ihmiset alka­vat sit­ten ehkä hil­jalleen ymmärtää sen, mihin niitä mak­su­ja menee, ja mitä työl­listämi­nen ihan oikeasti maksaa.

  23. Rauhan­tur­vaamisen ja kehi­tysavun yhdis­tämi­nen näyt­tää toimi­val­ta konseptilta.

    Rauhan­tur­vaa­jien koulut­ta­mi­nen ja varus­t­a­mi­nen kehit­tää Puo­lut­su­voimia, kehi­tysy­hteistyö taas rak­en­taa yhteiskun­taa ja estää konflikteja.

    Kehi­tysavul­la voidaan ymmärtää myös markki­naosaamisen han­kkimista (BOP — bot­tom of pyra­mid) köy­him­män mil­jardin ihmisen markkinoista.

    Whal­roosin kehi­tys­a­pusi­taat­ti on muuten _jatkuvasti_ siteer­at­tu väärin, kos­ka hän samas­sa yhtey­dessä jatkoi, että oleel­lista on pois­taa kehi­tys­maille langete­tut kaupparajoitukset. 

    Käytän­nössä vas­ta kain­sain­välisen kau­pan avaamine kehi­tys­maid­en kanssa johtaa jatku­vam­paan kehi­tyk­seen. Euroopalle ja Suomelle se toki merk­it­see myös isom­pia muu­tok­sia kuin 0.7% kehitysapuun.

    Minus­ta Whal­roosin käsi­tyk­set ovat paljon radikaalimpia globaalin muu­tok­sen tek­i­jöitä kuin per­in­tei­den kehi­tysavun kan­nat­ta­jien voivottelut.

    Kirkon ulko­maana­pu KUA on onnis­tunut han­kkeis­saan sik­si, että ne ovat olleet kooltaan myös paikallis­ten halit­tavia ja vaikut­ta­vat paikalliseen elämään. 

    Todel­lisu­udessa kehi­tys­a­pua ja kaup­paa kumopaakin tarvi­taan, mielel­lään aiem­mista mok­ista oppi­en ja tolkku mukana.

  24. Blogin­pitäjä saat­taa halu­ta tark­istaa mon­enko val­tion kanssa A2 Keltainen on joutunut aseel­liseen kon­flik­ti­in talvi­so­dan jäl­keen, tai vaik­ka ihan täl­lä vuosi­tuhan­nel­la. Vas­taus ilmeis­es­ti yllättää.

  25. ““Ajat­telit, että nälkään tap­pami­nen olisi oiva keino hillitä västönkasvua.”
    Eikö se sit­ten olisi?”

    Osmon heit­to kat­sos edus­taa ns. Hyvien Ihmis­ten vihreää rasis­mia, tyyli­in eihän mustal­ta mieheltä nyt voi­da vaa­tia, että hän ei esimerkik­si tek­isi lop­ut­tomasti lap­sia, joi­ta ei pysty elät­tämään. Kun hän on niin kovin köy­hä ja koulut­tam­a­tonkin, niin pitäähän muun maail­man “ratkaista” tämäkin ongel­ma. Ne, joiden mielestä mustal­ta mieheltä voidaan vaa­tia ihan samaa kuin kaik­il­ta muil­takin maail­mas­sa ovat niitä todel­lisia rasis­te­ja ja mitä lie­nee maahanmuuttokriitikoita.

    Erään­laista posi­ti­ivista syrjintää.

  26. ‘Käytän­nössä vain koulu­tus­pro­jek­tit ovat melko var­masti kestäväl­lä poh­jal­la.’ (Kalle)
    Sekin riip­puu vähän siitä, onko sille koulu­tuk­selle käyt­töä siel­lä paikan pääl­lä. Jos ei ole, niin koulutet­tu läh­tee hake­maan töitä muual­ta, mikä tietysti voi olla mei­dän kannal­tamme hyvä jut­tu: hal­paa, koulutet­tua työvoimaa, jon­ka tuot­ta­mi­nen ei ole mak­sanut mei­dän yhteiskun­nallemme mitään.

  27. Osmo: ” Wahlroos-vero yli sata­ton­nia vuodessa ansait­seville (+ 6 %-yksikköä) kuu­lostaa tietysti kovin sol­i­daariselta, mut­ta ei toden­näköis­es­ti tuot­taisi val­ti­olle rahaa, kos­ka se kan­nus­taa muut­ta­maan palkkat­u­lo­ja pääo­mat­u­loik­si ja ohjaa­maan optio­tu­lot (jos niitä vielä on) ulko­mail­la verotet­taviksi. Suuret palkkat­u­lot eivät ole se suuri eri­ar­voisu­u­songel­ma vaan suuret omaisuustulot.”

    Niin­pä. Siis pitäisi verot­taa samal­la taval­la myös suuria pääo­mat­u­lo­ja (joi­hin optio­tu­lot sisäl­tyvät). Vaikea sanoa, miten niitä voitaisi­in siirtää ulko­maille ilman, että niitä verotet­taisi­in lähtö­maas­sa Suomessa.

    1. Optioi­ta ei verote­ta pääo­mat­u­loina (Suomes­sa) vaan palkkat­u­loina. Sik­si ne mak­se­taan siihen maa­han, jos­sa juuri sil­lä het­kel­lä väit­tää asuvansa.

  28. ” Aivan lui­hu yri­tys on lätkäistä työl­listäville yri­tyk­sille läh­es mil­jardin euron työl­listämisvero ja väit­tää, ettei se mitenkään vähen­nä työl­lisyyt­tä. (Kela-mak­sun palau­tus) Tuot­to on las­ket­tu pahasti väärin, kos­ka ei ote­ta huomioon sitä, että jos yri­tyk­siltä viedään mil­jar­di, niiden verotet­ta­va tulo piene­nee mil­jardil­la tai ne panevat väkeä pel­lolle, mikä heiken­tää val­tion ja kun­tien talout­ta vielä paljon enem­män. Kun kela-mak­su pois­tet­ti­in, sen las­ket­ti­in tuoneen 10 000 työpaikkaa.”

    Osmo, takaisin kan­sik­sen peruskurssille! Perustelusi olisi vali­di, jos Per­sut olisi käyt­tämässä tuo mil­jardin velan­mak­su­un, mut­ta nehän pistää se takaisi “sys­teemi­in” esim. kun­tien val­tiono­suuk­sien ja t&k‑verotuen kaut­ta. Eli kulu­tus ja työl­lisyys para­nee sitä kaut­ta. Eli tut­tua Key­nesin kaavaa (Y=C+G+I+X‑M) käyt­täen C las­kee ken­ties mil­jardil­la, mut­ta G nousee samal­la sum­mal­la. Sitä pait­si aika luoka­ton­ta tart­tua vain yhteen negati­iviseen kohtaan eikä ajatel­la bud­jet­ti­ratkaisua kokon­aisuute­na. Samal­la taval­la voisi maini­ta pelkästään hal­li­tuk­sen esi­tyk­sen 631 miljoo­nan leikkauk­sen kun­nil­ta ja laskea sen vaiku­tuk­sen työt­tömyy­teen, palvelui­hin ja kun­nal­lisvero­tuk­seen. Per­su­jen ehdo­tushan on muuten perustel­lusti parem­pi Suomen kansan­taloudelle, sil­lä pistävät kehi­tysavus­ta leikkaa­mansa 250 miljoon­aa Suomen talouteen. Tätä voi tietysti jokainen pitää moraalis­es­ti vas­ten­mielisenä, mut­ta tuo olisi Suomen talouden ja syr­jäy­tynei­den kannal­ta aivan var­masti parem­pi ratkaisu.

    Kela-mak­sus­ta voisin vielä tode­ta, että muis­taak­seni Demar­it vas­tus­ti­vat aikoinaan veris­es­ti Kela-mak­sun pois­toa, mut­ta nyt Urpi­lainen piti mak­sun palau­tus­ta jostakin kum­man syys­tä ihan kauheana asiana. Niin se mieli muut­tuu, kun Audin takapenkille pääsee istumaan. 

    “Wahlroos-vero yli sata­ton­nia vuodessa ansait­seville (+ 6 %-yksikköä) kuu­lostaa tietysti kovin sol­i­daariselta, mut­ta ei toden­näköis­es­ti tuot­taisi val­ti­olle rahaa, kos­ka se kan­nus­taa muut­ta­maan palkkat­u­lo­ja pääo­mat­u­loik­si ja ohjaa­maan optio­tu­lot (jos niitä vielä on) ulko­mail­la verotettaviksi.”

    Väität siis tosis­sasi, että on vielä ole­mas­sa joku joka kyke­nee palkkat­u­lon­sa po-tulok­si muut­ta­maan, mut­ta ei ole sitä vielä tehnyt? Nuo Per­su­jen ja Kepun ehdo­tuk­set palaut­taisi­vat ansio­tulovero­tuk­sen tasolle, jol­la se oli noin 5‑vuotta sit­ten. Jän­nästi muuten tämä kom­ment­tisi siitä, että rikkaiden vero­tuk­sen koro­tus ei oikeasti nos­ta vero­tu­lo­ja, muis­tut­taa hyvin paljon neolib­er­al­istien kom­ment­te­ja verotuksesta.

    Ymmär­rän tietysti, että et voi hal­li­tuk­sen edus­ta­jana hirveästi oppo­si­tion ehdo­tuk­sia kehua, mut­ta kom­ment­tisi on aikamoinen rimanal­i­tus. Olen tot­tunut pitämään sin­ua hie­man eri­laise­na poli­itikkona, joka perus­taa päätök­sen­sä ennen kaikkea fak­to­jen eikä ennakkolu­u­lo­jen poh­jalle. Olisit nyt voin­ut ainakin kehua sitä, että Per­su­jen ehdo­tus oli todel­la perus­teel­lis­es­ti tehty ja ilman muiden puoluei­den var­jobud­jeteis­sa poikkeuk­set­ta löy­tyviä vir­tu­aaliv­ero­tu­lo­ja. En tiedä kuka tai ketkä tuon Per­su­jen bud­jetin ovat todel­lisu­udessa tehneet, mut­ta minä olin ainakin todel­la yllät­tynyt että oli­vat noin perus­teel­lisen esi­tyk­sen saa­neet aikaan. Keskus­tan var­jobud­jet­ti taas vaikut­taa aika vasem­mal­la kädel­lä tehdyltä.

    1. Oli siinä selvä vir­tu­aaliv­ero­tu­lo, kun tuo kela­mak­su­jen palau­tus ei vaikut­tanut mitään yri­tys­ten mak­sami­in tuloveroihin.

  29. Jor­ma Nordlin, Osmo

    Kumpikin ajat­telee oma­l­ta kannal­taan maan paras­ta. Nobel voit­ta­ja Mart­ti Ahti­saari edelli­nen ylipääl­likkömme tote­si uhka-arvios­saan Nobel-puheen­sa yhtey­dessä, että Pohjois-Afrikan väestöpullis­tu­ma on keskeisin maail­man­rauhaan liit­tyvä uhka. 

    Kun on paljon jouti­las­ta huono-osaista nuor­ta väestöä, ennus­merk­it tuleville lev­ot­to­muuk­sille vahvis­tu­vat. Nykyi­nen ylipääl­likkömme ei ole uskot­taval­la taval­la ilmais­sut omaa uhka-arvio­taan, joten tois­taisek­si toimin edel­lisen ylipääl­likkömme uhka-arvion edel­lyt­tämäl­lä tavalla.

    Mitä sit­ten tapah­tui tänä keväänä. Ara­bikuo­hunta, Gaddafin ylireagoin­ti ja Libyan sota. Edel­lisen ylipääl­likkömme uhka-arvio osoit­tau­tui oikeaksi.

    Joidenkin vihrei­den käsi­tys siitä, että vah­va aseelli­nen reservi olisi nyky­maail­mas­sa tarpee­ton, on vastuuton.

    Jor­ma Nordlin­in käsi­tys, jos tulk­itsin oikein, siitä, että lähialuei­demme mah­dolli­nen epä­vakaus olisi suurem­pi uhka Suomen / maail­man rauhalle kuin Afrikan väestöpullis­tu­ma on vastuuton.

  30. “Ajat­telit, että nälkään tap­pami­nen olisi oiva keino hillitä västönkasvua.”

    A) Nälkään kuol­laan, ei tapeta!

    B) Idea on se, että nälän­hätään ei syn­ny niin paljon lap­sia, kun van­hem­mat ovat itse velvol­lisia elät­tämään itsen­sä ja lapsensa.

  31. Osmo
    Voisitte joskus siir­tyä sieltä talvi­so­dan hurmok­ses­ta tälle vuosituhannelle

    Nimeno­maan talvi­so­dan hur­mos­ta kuvaa ajat­telumalli, että aseisi­in ei tarvitse lait­taa rahaa (kos­ka onhan meil­lä maail­man parhaat varus­miehet eikä kukaan tänne koskaan hyökkää!)

    Sotimi­nen on teknistä hom­maa, jos­sa raha ja kalus­to ratkaisee, ei talvi­so­dan aikaiset hal­vat suk­simiehet tai joku jär­ki siitä, etteä sotimi­nen ei ole jär­jel­listä. Eikä sotien aloit­tamises­sa ole ennenkään ollut mitään järkeä, joten voidaan olet­taa että myös tule­vaisu­udessa käy­dään täysin idioot­ti­maisia sotia. Sitä­pait­si N:n riit­ti vain uha­ta asevoimil­la ja suomes­sa totelti­in. Tilanteeseen näh­den tarpeek­si vah­va armei­ja antaa selkäno­jaa myös poli­it­tista pain­os­tus­ta vastaan.

  32. JTS:

    Miten Suomeen saataisi­in vuon­na 2012 jo yli sata henkeä, jot­ka ansait­se­vat yli miljoonan?

    Tekemäl­lä hölmöä talous­poli­ti­ikkaa ja romut­ta­mal­la maan ja yhteiskun­nan parhaat puolet.

    JTS:

    Epä­tasa-arvon vaiku­tuk­sista yhteiskun­taan kiin­nos­tuneen kan­nat­taa kat­soa tämä TED esitys

    Kun Suomes­sa puhutaan tulo­eroista, rikkaim­mat 5000 henkeä kan­nat­taa jät­tää pois – siis Whahlroos, Erkko ja muu­ta­mat fir­mansa myyneet. Vaik­ka heitä verotet­taisi­in kui­in­ka paljon tahansa, ei siitä paljoa heru.

    Kyse on myös tasa-arvos­ta eikä pelkästään rahan saamis­es­ta. Nuo ovat merkit­täviä val­lankäyt­täjiä pait­si muuten myös raho­jen­sa kaut­ta. (Toisaal­ta omaisu­us kyl­lä lainaa uskot­tavu­ut­ta omistajalleen.)

  33. Paras tapa vähen­tää syn­tyvyyt­tä on talouskasvu ja siihen liit­tyvä mod­ernisaa­tio. Kehi­tys­a­pu ei suinkaan ole osasyynä väestöräjähdyk­seen Afrikas­sa sik­si, että se aiheut­taisi talouskasvua (joka tämän myyt­tisen käsi­tyk­sen mukaan johtaisi siihen että ihmisil­lä olisi rahaa elät­tää laa­jem­paa per­het­tä jne). Kehi­tys­a­pu on osasyynä väestönkasvu­un sik­si, että se (useim­miten) epäon­nis­tuu syn­nyt­tämään talouskasvua.

  34. Soin­in­vaara

    Voisitte joskus siir­tyä sieltä talvi­so­dan hurmok­ses­ta tälle vuosituhannelle

    Ja sit­ten toisaal­ta näitä fukuyamo­ja (‘nyt asi­at ovat toisin ja parem­min’) oli jo ennen viime vuo­sisadan lop­pua. Tois­taisek­si he ovat joutuneet pettymään.

  35. Kalle:

    Epä­tas­apaino, tässä tapauk­ses­sa Suomen yksipuo­li­nen aseis­tari­isun­ta ja Venäjän voimakas varus­tau­tu­mi­nen, tapaa johtaa konfliktiin. 

    Ja siis Kana­da on jatku­vas­sa uhas­sa joutua USA:n hyökkäyk­sen kohteek­si? Sen soti­las­bude­jt­ti suh­teessa USA:n vas­taavaan on alle puo­let siitä, mitä Suomen soti­las­bude­jet­ti on Venäjään ver­rat­tuna. Sil­lä on myös pitkä val­tion­ra­ja, paljon luon­non­rikkauk­sia, pieni väen­ti­heys, jne., asioi­ta, joil­la Suomen varus­tau­tu­misen­tarvet­ta aina perustellaan.

    Tuo oli tietenkin sarkas­mia. USA ei hyökkää Kanadaan, kos­ka sille on paljon enem­män hyö­tyä kau­pankäyn­nistä sen kanssa kuin siitä, mitä se voisi sotavoimin saavut­taa. Ja juuri tähän on Suomenkin paljon järkeväm­pää pyrk­iä Venäjän suh­teen kuin siihen, että hak­isimme pari­teet­tia asevoimien tulivoiman suh­teen (tätähän emme iki­maail­mas­sa ydi­na­se­val­tioiden kanssa saavuta). 

    Syvä rauhan­ti­la Län­si-Euroopan alueel­la viimeis­ten vuosikym­me­nien aikana ei ole johtunut siitä, että siel­lä ole­vat maat oli­si­vat soti­laal­lis­es­ti tasavahvo­ja, vaan siitä, että ovat tulleet riip­pu­vaisik­si toi­sis­taan taloudellisesti.

  36. > Ongel­mana on, että halu­taan toisaal­ta nykyaikaisia asei­ta ja toisaal­ta ylläpitää muse­aal­ista asevelvollisuusarmeijaa.

    Mitä muse­aal­ista asevelvol­lisu­usarmei­jas­sa on?

  37. Mikko,

    Olen hyvin tietoinen väestönkasvun kehi­tyk­ses­tä. Vedin Malthusin peli­in aivan tarkoituk­sel­la. Itse asi­as­sa se, että väestönkasvu ei enää ole ekspo­nen­ti­aal­ista, on merk­ki siitä että ympäristön kan­tokyvyn raja on jo globaalis­sa mit­takaavas­sa ylitetty.

    Uusi­u­tu­mat­tomat resurssit kulute­taan pitkälti logis­tisen käyrän mukaan, ja monien uusi­u­tu­mat­tomien luon­non­va­ro­jen tuotan­non huip­pupiste on jo ylitet­ty tai sen ylit­tymi­nen on lähel­lä. Ja uusi­u­tu­vatkin resurssit voivat laka­ta ole­mas­ta uusi­u­tu­via yliku­lu­tuk­sen vuok­si (kalakan­nat, metsät).

    Ihmiskun­nan väestönkasvun hiipumi­nen ei ole nähdäk­seni seu­raus­ta niinkään poli­ti­ikas­ta vaan mate­ri­aalis­es­ta pakos­ta. Olen hyvin vah­vasti siinä uskos­sa että globaalis­sa mit­takaavas­sa ihmis­la­ji ei lisään­tymiskäyt­täy­tymisessään sen älykkäämpi kuin bak­teerikasvus­to; Sikäli kun rav­in­toa riit­tää, bak­teerikasvus­to täyt­tää koko petri­mal­jan. Nyt “ravin­nos­ta” on kulutet­tu jo merkit­tävä osa, ja kasvu hidastuu.

    1. Tapio Pel­to­nen
      Väestönkasvun hidas­tu­mi­nen johtuu syn­tyvyy­den hidas­tu­mis­es­ta, eri­tyis­es­ti Aasi­as­sa. Ei kuolleisu­u­den nousus­ta. Syn­tyvyy­den lasku johtuu elin­ta­son nousus­ta ja mate­ri­aal­is­ten arvo­jen yli­val­las­ta. Kore­an tai Ital­ian mata­la syntyvy6ys ei johdu mis­tään ekol­o­gis­es­ta tietoisu­ud­es­ta, Kiinan kyl­lä johtuu.

  38. Osmo:

    Optioi­ta ei verote­ta pääo­mat­u­loina (Suomes­sa) vaan palkkat­u­loina. Sik­si ne mak­se­taan siihen maa­han, jos­sa juuri sil­lä het­kel­lä väit­tää asuvansa.

    Ei se nyt ihan noin lep­sua ole (“mis­sä väit­tää asu­vansa”). Ansio­tu­lo­jen vero­tuk­sen siir­tymiseen toiseen maa­han edel­lyt­tää ihan oikea­ta ja tosial­lista muut­tamista. Lisäk­si Suomen verot­ta­ja on tulkin­nut asi­aa siten, että tarkastel­laan miltä ajal­ta optiot on myön­net­ty ja on verotet­tu myös ulko­maankomen­nuk­sel­la ole­vien optio­tu­lo­ja Suomes­sa siltä osin, kuin on kat­sot­tu, että kyseinen palkkio on ansait­tu Suomessa.

    Tosi­asial­lis­es­ti palkkat­u­lo­jen siirtämi­nen verotet­tavak­si ulko­maille on erit­täin vaikeaa ja harv­inaista. Sitä vas­toin pelkkiä pääo­mat­u­lo­ja naut­tivien veropako­laisu­us on huo­mat­ta­van paljon helpom­paa. Sitä ajatellen veropoli­ti­ik­ka on lyhyt­näköistä, kun rokote­taan pelkästään suuria pääo­mat­u­lo­ja (4 pros­ent­tiyk­sikön nos­to verokan­taan 2012) ja suuret optio­tu­lot nos­te­taan edelleen n. 10 pros­ent­tiyk­sikköä alem­mal­la verol­la, kuin optioiden kul­ta-aikaan 1997–2002.

  39. Nenäpäivässä kerätään rahaa ehkäisemään nais­ten ympärileikkauksia.

    TV2:n nenäpäiväo­hjel­man insert­ti oli järkyt­tävä. Nuor­ta tyt­töä silpotaan niin kauan, että luut tuntuvat…

    Inser­tis­sä ei ilmen­nyt, miten rahan lahjoit­tamien estäisi 90 miljoo­nan tytön ympärileikkaus­ta ja silpomista vuosittain.

    Rahal­la ei tyt­tö­jen ympärileikkauk­sia lopete­ta. Ympärileikkaus pitää krim­i­nal­isoi­da joka ikisesstä maas­sa. Mik­si sitä ei ole tehty?

  40. EDIT
    Nenäpäivässä kerätään rahaa ehkäisemään nais­ten ympärileikkauksia.

    TV2:n nenäpäiväo­hjel­man insert­ti oli järkyt­tävä. Nuor­ta tyt­töä silpotaan niin kauan, että luut tuntuvat…

    Inser­tis­sä ei ilmen­nyt, miten rahan lahjoit­tamien estäisi 2–3 miljoo­nan tytön ympärileikkaus­ta ja silpomista vuosittain.

    Rahal­la ei tyt­tö­jen ympärileikkauk­sia lopete­ta. Ympärileikkaus pitää krim­i­nal­isoi­da joka ikisesstä maas­sa. Mik­si sitä ei ole tehty?

  41. “Oli siinä selvä vir­tu­aaliv­ero­tu­lo, kun tuo kela­mak­su­jen palau­tus ei vaikut­tanut mitään yri­tys­ten mak­sami­in tuloveroihin.”
    Ja jälleen uus­lib­er­aaliset talouso­pit putkah­ta­vat pin­taan. Eli mielestäsi julkisen sek­torin kulu­tus menee kankku­lan kaivoon ja jotenkin häviää? Edelleenkin Per­sut on pistämässä tuon Kela-mak­sun palau­tuk­ses­ta saadun 900 miljoon­aa takaisin talouteen esim. kun­tien val­tiono­suuk­sien kaut­ta. Täl­lä rahal­la voidaan vaik­ka kor­ja­ta niitä home­k­oulu­ja, jol­loin urakan saa­neen raken­nusyri­tyk­sen verotet­ta­va tulokin kas­vaa. Ja kuten jo totesin, niin Per­sut itseasi­as­sa aliarvioi­vat var­jobud­jet­tin­sa talouskasvua ja työl­lisyyt­tä paran­ta­van vaiku­tuk­sen, sil­lä pistävät myös kehi­tysavus­ta leikkaa­mansa 250 miljoon­aa julkiseen kulu­tuk­seen. Kyl­lä tuol­lakin sum­mal­la jokunen home­k­oulu kor­jataan tai muu­ta­ma tuhat sairaan­hoita­jaa ja opet­ta­jaa palkataan.

    “Perus­suo­ma­lais­dert halu­a­vat lopet­ta Suomen kehi­tysavun, jol­la esimerkik­si aute­taan perhesuunnittelussa.”

    Ei. Perus­suo­ma­laiset halu­a­vat leika­ta kehi­tys­a­pua 250 miljoon­al­la. Tämän jäl­keenkin Suo­mi upot­taisi kehi­tys­a­pu­un vuosit­tain melkein 900 miljoonaa.

    1. Per4ussuomalaiset halu­a­vat siirtää vero­tuk­sen pain­opis­tet­tä ener­gian vero­tuk­ses­ta palkkaveroi­hin. Tämä muu­tos tuot­taa työttömyyttä.

  42. juhilus
    Edelleenkin Per­sut on pistämässä tuon Kela-mak­sun palau­tuk­ses­ta saadun 900 miljoon­aa takaisin talouteen esim. kun­tien val­tiono­suuk­sien kautta.

    Tuo on vasem­mis­to­lais­ten ikioma ikili­ikku­ja ja run­sauden­sarvi. Ei ole mitään väliä vaik­ka kuin­ka verotet­taisi­in, kun­han rahat jae­taan sinne ja tänne takaisin.

    Jos tuo oikeasti toimisi, Suomes­sa ei olisi koskaan ollut ain­ut­takaan lamaa.

  43. Tämä käsi­tys, jon­ka mukaan vero­jen keräämi­nen ja “palaut­ta­mi­nen talouteen” olisi muka jotenkin rak­en­tavaa ja työl­listävää, ei yleis­es­tiot­taen ole kyl­lä mis­tään kotoisin. Kansalli­nen säästämisas­te on jo nyt negati­ivi­nen, joten fiskaa­li­nen ali­jäämä nyt vaan ei voi oikein olla paljoa sen tehokkaam­paa kuin yksi­ty­is­ten reaal­i­t­u­lo­jen kasvattaminen.

    Ja tässä ei edes puu­tu­ta kan­nustin­vaiku­tuk­seen. Jos työn­tek­i­jän palkkaami­nen tehdään use­am­man pros­entin kalli­im­mak­si, niin palkkausha­lut putoa­vat; mar­gin­aalil­la täl­lä het­kel­lä ollaan koko ajan kipu­ra­joil­la teol­lisu­udessakin. Moral­isoin­ti siitä, että “työn­tek­i­jät tuot­ta­vat keskimäärin voit­toa” on myös täysin häiri­in­tynyt­tä ja sivu­ut­taa kokon­aan kaik­ki perus­ta­van­laa­tuiset taloudel­liset realiteetit.

  44. Suurten ikälu­okkien siir­tyessä eläkeikään myy­dään myös elämän­työnä kehite­tyt yri­tyk­set — 2010 mon­et suurten pääo­mat­u­lo­jen saa­jat myivät elämäntyönsä. 

    Paljonko yri­tyk­sen­sä myyn­nistä on ran­gais­ta­va? Siis erityisesti. 

    Kurt Von­negut kir­joit­ti nov­el­lin, jos­sa tasa-arvoa tuet­ti­in, sil­lä että mui­ta lah­jakkaampia estet­ti­in käyt­tämästä aivo­jaan enem­pää kuin vähem­män lah­jakkaat käyttävät. 

    Tulo­jen tasa-arvoa lisätään hel­posti, jos julkisen puolen palkko­ja alen­netaan 20%, laskekaa itse.

  45. JTs, kir­joitit

    >Tulo­jen tasa-arvoa lisätään hel­posti, jos julkisen puolen palkko­ja alen­netaan 20%, laskekaa itse.

    Yritin laskea, mut­ta laskel­mani eivät osoit­ta­neet väit­tämääsi todek­si. Voisiko ker­toa miten min­un pitäisi laskea, jot­ta ymmärtäisin väit­teesi todenperäisyyden?

  46. Olete­taan, että Suo­mi mak­saa vuon­na 2015 1,5 mil­jar­dia kehi­tys­a­pua. Siitä palau­tuu vain osa taloutemme kier­toon, täl­löin aiheutuu erään­laista vai­h­to­taseen ali­jäämää. Olete­taan, että avus­ta mil­jar­di jää pysyvästi ulko­maille, vas­taavasti Suomen heikko-osaisille olisi voin­ut antaa ainakin 2,5 mil­jar­dia. 2,5 mil­jardista olisi palau­tunut lähikau­pan kas­san kaut­ta veroina puo­let takaisin val­tion kas­saan. Niin ja pitäisikö ottaa huomioon mah­dol­liset menete­tyt ker­ran­naishyödyt? Ja eikö se velka­kin pidä korkoi­neen mak­saa takaisin?

    Ja 0,7 % BKT:sta kuu­lostaa vähältä, mut­ta miten BKT oikein muo­dos­tuu? Brut­tokansan­tuote-osu­us ei ker­ro oikeas­t­aan mitään siitä, mitä tuol­lainen talouden ulkop­uolelle siir­ret­ty varan­to oikeasti kus­tan­taa, vel­ka joudu­taan kuitenkin tien­aa­maan vien­nistä tavoiteltaval­la vai­h­to­taseen yli­jäämäl­lä. Kyse on kuitenkin ker­ran­nais­vaiku­tuksi­neen useista pros­en­teista vien­nin arvosta.

    Jotain ker­too se, että tekemiäni mini­gallup­pi­en mukaan kehi­tysavun suu­ru­us­lu­okak­si arvel­laan muu­ta­maa sataa miljoon­aa. Kyse on kohtu­ullisen tehot­tomas­ta avus­ta, joka voitaisi­in sijoit­taa myös suo­ma­laiseen van­hus­ten­huoltoon. Ei ole mitään takui­ta hyv­in­voin­ti­val­tion ole­mas­saolosta muu­ta­man vuosikymme­nen kulut­tua. Sairas tilanne!

    *Hmm. Pohdin tätä asi­aa itseop­pi­neena, ter­mit hakuses­sa ja aja­tus sol­mus­sa.* Ps. Ode voisi sel­ven­tää onko poh­jatiedot­tomas­sa ajatel­mas­sani mitään todellisuuspohjaa?

  47. Pitäisikö kehi­tysavus­ta käyt­tää osa niin, että lobat­taisi­in kehi­tys­maid­en velko­jen anteek­siantamisen puoles­ta. Tilanne on vaikea:

    “Kan­sain­vä­li­nen Jubilee-velka­kam­pan­ja arvioi kuitenkin vuon­na 2008, että köy­him­mil­lä mail­la on 400 mil­jardin dol­lar­in edestä velko­ja, joi­ta ne eivät koskaan pysty mak­samaan. Lisäk­si aikoinaan epäi­lytt­tävin perustein dik­taat­tor­eille myön­net­tyjä velko­ja on 500 mil­jardin dol­lar­in edestä.”

    http://www.maailmantalous.net/?q=fi/node/108

    Mis­sä määrin tää jee­sais köy­himpi­en maid­en talouskasvua?

  48. Tässäkin ketjus­sa on heit­et­ty rasis­mikirveitä. Vihrei­den Jani Toivosel­la on ulko­maalais­taus­ta. Silti hänet on äänestet­ty Suomen eduskun­taan ja par’aikaa hän tanssii MTV3:n Tanssii täh­tien kanssa ‑ohjel­mas­sa. Toiv­ot­tavasti yleisö äänestää täl­läkin ker­taa jatkoon.

    Minä en usko, että Suomes­sa on yleis­es­ti on rasis­mia tai rotu­vi­haa. Kyl­lä min­u­akin potut­ti, kun kolme soma­l­im­i­estä raukka­mais­es­ti varasti min­ul­ta kän­nykän. Jouduin ilman puhe­lin­ta melkoiseen pulaan.

    Täl­lais­ten jengien kohdal­la paras­ta kotout­tamista on nol­la­tol­er­anssi ja kään­nyt­tämi­nen koti­maa­han. Kyl­lä he siel­läkin ryöste­lyl­lä pärjäävät.

    Mielip­i­teeseeni ei ole vaikut­tanut tip­paakaan hei­dän etni­nen taus­tansa. Aivan samaa mieltä olisin, jos Soma­lias­sa syn­tynyt suo­ma­lainen muut­taisi Suomeen ja ryhty­isi katu­jen sissiksi.

    Näitä Jani Toivosia ja rehellisiä maa­han­muut­ta­jia me tarvit­semme. Emme pum­me­ja emmekä rikol­lisia emmekä porukoi­ta, jot­ka tekevät omia yhteiskun­ti­aan suo­ma­laiseen yhteiskuntaan.

  49. Uusien ydin­voimaloiden rak­en­tamisen piti tuo­da meille hal­paa sähköä. Mut­ta miten kävikään? Ener­gian hin­ta on nous­sut 100 pros­ent­tia viimeis­ten vuosien aikana. 

    Ja sitä ener­giaveroa pitäisi vielä korot­taa, ja ottaa vien­ti­te­ol­lisu­udessa ja palveluis­sa työtä tekeviltä edelleen lisää vero­ja Viher­hörhö­jen utopis­tisen sos­suhyysäämisen rahoittamiseksi? 

    Puhu­mat­takaan jär­jet­tömäk­si pöhöt­tyneen julk­ishallinnon turhakkei­den palkko­jen ja automaat­tis­ten indek­siko­ro­tusten rahoit­tamis­es­ta. Suo­mi on Kreikan tiellä. 

    Jos­sain vai­heessa Suomeen on pakko tul­la koko tämän pelleilyn rahoit­ta­van keskilu­okan etu­ja aja­va puolue. Se on väistämätöntä.

  50. Tuskin kenel­läkään järkeväl­lä suo­ma­laisel­la on mitään kun­nol­lisia maa­han­muut­ta­jia vas­taan. Paras nais­puo­li­nen ystäväni exääni luku­un otta­mat­ta on turkki­lais­taus­tainen. Hän on kyl­lä aika kri­it­ti­nen huonon maa­han­muu­ton suh­teen.. Rikol­lisu­us ja KELA-peräi­nen maa­han­muut­to harmittaa.

    Kaveri­ni vaimo asuu Botswanas­sa vielä tois­taisek­si, kos­ka Suomeen pääsy kestää hyvin pitkään oleskelulu­pa­jono­jen pitu­u­den vuok­si. Tämä nainen on koulu­tuk­seltaan matkailu­työn­tek­i­jä, puhuu täy­del­listä englan­tia ja on asenne kun­nos­sa. Sopeu­tuu toden­näköis­es­ti hyvin, mut­ta saa nähdä pääseekö aviomiehen­sä luo. Tämän naisen vel­jel­lä on 50 huoneen majat­a­lo ja upou­usi c‑sarjan mer­su käteisel­lä ostet­tuna. Botswanaa vauras­tut­taa Etelä-Afrikan läheisyys ja suo­rat sijoituk­set. Afrikas­sa työsken­nel­lyt kaveri­ni arvosteli kär­jekkäästi kehitysapupolitiikkaa. 

    Maa­han­muut­tokri­ti­ik­ki kohdis­tuu poli­ti­ikkaan, ei ihmisi­in. Jos har­mit­taa, niin on vaikutet­ta­va poli­ti­ikkaan. Human­itäärisessä närästää tuli­joiden keskimääräi­nen koos­t­u­mus ja selkeästi heikosti sopeu­tu­vat tietyt ja samat tuli­jaryh­mät. Suuret sopeu­tu­mat­tomien mas­sat aiheut­ta­vat val­ta­van taloudel­lisen rasit­teen. Huolto­suhde heikkenee…

    Toiselta “suvait­se­val­ta” kaver­il­tani isket­ti­in vuosia sit­ten Helsingis­sä leu­ka murskak­si etnis­ten suosi­mas­sa baaris­sa. Toinen soma­li hyökkäsi takaapäin roikku­maan kaulaan ja toinen hakkasi leuan murskak­si. Titaaniru­u­veil­la hoi­tui kun­toon ja oikeudessa selvisi, että soma­leil­la oli nälkävu­osien mit­tainen rikostaus­ta. Syynä hyökkäyk­seen oli tupakan sipaisem­i­nen vahin­gos­sa huulilta.

    Human­itääri­sis­sä toki myös hyviä tuli­joi­ta. Tiukkaa valikoin­tia kehi­in tai hum. maa­han­muut­to lopetet­ta­va kokon­aan! Ehkä se kan­nat­taa lopettaa…

Vastaa käyttäjälle Evert The NeveRest Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.