Esityslistan näkee tästä
Töölön kirkon viereen seurakuntatiloja
Seurakunta keskittää toimintojaan kirkon viereen ja rakentaa uutta tilaa 650 neliötä. Menettelee. Eräänlaista kaupungin tiivistämistä tämäkin, koska vanhat tilat vapautuvat muuhun käyttöön. Olen tässä asiassa vaimoni vuoksi ilmaisesti esteellinen.
Herttoniemen metroasema uusiksi
Herttoniemen nykyinen metroasema puretaan ja alueelle tulee asuntoja, toimistoja, liityntäpysäköintiä ja kaupallisia palveluja. Yhdeksäntoistakerroksinen tornikin tulee auttamaan eksynyttä paikantamisessa. Oheinen kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Kuvasta saa klikkaamalla isomman.
Ottamatta vielä kantaa itse suunnitelmaan täytyy sanoa, että on aikakin integroida metroasema muuhun toimintaan. Se, että on voitu rakentaa tuollainen maalaistyyppinen erillinen asema sen sijaan, että metroasema olisi isomman kompleksin osa sen kellarissa, on seurausta lohkoutuneesta hallinnosta.
Uutta kerrosalaa tulee liki neljä hehtaaria.
Eteläisten kaupunginosien liikennesuunnitelma
Suora linkki suunnitelmaan on tässä
- Ratikkaa ei vedettäisi nykyistä etelämmäksi, vaan ysi ajaisi Jätkäsaareen ja kymppi pysyisi paikoillaan
- Kutonen ajaisi Hernesaareen
- Bussi 16 ajaisi jatkossa Liisankatua Rautatientorille.
- Bussi 18 ajaisi Krunikan sijasta 14 reittiä mukaillen etelään ja kääntyisi jatkamaan Tehtaankatua Eiranrantaan .
- 14 pysyisi ennallaan, 14 B lakkautettaisiin
- 24 ajaisi Merisatamaan. (Tälle linjalle on tehtävä jotain, koska matkustajia on vain kahdeksan/lähtö)
Lisäksi tutkitaan innostuksen vallassa ratikkaa Munkkivuoreen ja Fredalle.
Suunnitellun mukaisesti 18 jää aika kauas keskustan työpaikka-alueesta joten sitä käyttävien pitää jatkossa vaihtaa jossain välissä ratikkaan.
Hidashan tuo reitti on ollut nimenomaan Kampin poikittaisosuudella mutta hieman ihmetyttää.
Poikittaisia vaihtoehtoja on kuitenkin hyvin vähän tarjolla kun useimmat bussilinjat katkeavat Kamppiin, Elielinaukiolle tai Rautatientorille eikä ratikkaverkko mitenkään turhan tiheä ole.
Ilmeisesti Krunikan päässä ei sitten ole ollut tarpeeksi maksajia kyydissä?
Suunnitelmassa Itäväylän ja Linnanrakentajantien risteysalue vie edelleenkin hehtaaritolkulla tilaa, eikä Itäväylän eri puolia edes yritetä yhdistää.
Jos rahaa aiotaan polttaa toistasataa miljoonaa pelkkiin liikennejärjestelyihin, pitäisi sillä saada enemmän kaupunkia ja enemmän rakennusoikeutta eikä pelkkää moottoritiemaisemointia.
Nyt esitetty suunnitelma jättää metroaseman edelleen vanhan Herttoniemen laitaan. Jos Itäväylä saataisiin kokonaan häivytettyä, Hitsaajankadun ja Itäväylän väliset vanhat toimistotalot muuttuisivat luultavasti asuintaloiksi per heti, ja alueesta muodostuisi jatkumo sekä etelään että itään.
Ajatus on että Kaivokadun läpi ei ylipäänsä aja busseja. Ihan sen takia että ratikoiden liikennöiminen siitä (aikataulussa) on hankalaa, busseilla se on käytännössä mahdotonta ja nuo myös tekevät siitä ratikkaliikenteestä vielä hieman hankalampaa. 18 tulee 14 pari, 65 ja 66 jäänevät Rautatientorille ja 55 keksittäneen jotain.
Bussien liikennöinti kapeilla kantakaupungin kaduilla on yksinkertaisesti aika toivotonta ja kallistakin, niitä varten on ne isot pääväylät eli Mannerheimintie ja Hämeentie. Se Munkkivuoren ratikka on samaa jatkumoa, ajatus on että 14/18 nousee kiskoille.
äsh, “65 ja 66 jäänevät Rautatientorille” länsimetron myötä.
Tarkoituksena on vähentää varsinkin tukkoisen Kaivokadun kautta kulkevaa bussiliikennettä ja kasvattaa raitioliikenteen roolia keskusta-alueella.
Jäi hieman epäselväksi: ilmeisesti linja 18 jatkaisi Hernesaaren kärkeen toistaiseksi? Kesällä moni risteilyturisti käyttää nyk. linjaa 16 mennessään Esplanadille.
Ei kosketa minua, mutta näyttää että Krunikalaisten yhteydet vähenevät kyllä aika tavalla kun 18 häviää ja 16 tyssää Rautatientorille.
No, sitten huoleni oli tavallaan turha. Jos 18:n katkaisun edellytyksenä onkin ratikkaverkon laajentaminen sitä ennen, ei asia ole ajankohtainen ennen 2030-lukua (ja silloin luultavasti taas todetaan että se ei ole ajankohtainen ennen 2050-lukua).
Ratikkaverkon jatkamista on taidettu suunnitella jo 80-luvulta lähtien eikä mikään koskaan toteudu, en tiennyt että tämäkin on saman tyyppinen suunnitelma jota ei ole tarkoitus koskaan toteuttaa käytännössä.
Ennemmin Sipooseen vedetään raskaat kiskot, siihen löytyy aina rahaa.
pyöråilijäautoilija
puhutko Espoosta. helsingissä ratikkaverkkoa on laajennettu. Ysi, 4T, Jätkäsaaren ratikka…
Nuo keskustan turhat bussivuorot voi lakkauttaa kaikki kerralla. Saadaan kapeille kaduille lisää tilaa ihmisille.
Herttoniemen kaavamuutos on pikkunäppärä ja nätti. Todellisuudessa se ei ratkaise mitään. Tehdäänkö Hertsikasta oiekasti kaupunkia vai ei?
Herttoniemen kaavamuutosehdotuksessa on kolme ongelmaa. 1) Täysin tarpeeton ja maiseman pilaava hotelli/ toimistotorni. Jokainen lehtiä lukenut tietää, että Herttoniemessä on joka neljäs toimistotila tyhjillään. Tuhansia kerrosneliöitä siis. Hotelli Herttoniemessä on absurdi ajatus. Länsi-Herttoniemen rakennuskanta on pääosin 4‑kerroksinen ja alueen viehätysvoima on taitavassa, maastoa myötäilevässä kaavassa. Maamerkkikohkailu on turhanaikainen ja tökerö. Kuva kertoo kaiken.
2) Metroaseman seudun rakentamisen olisi yhdistettävä alueet Itäväylän molemmin puolin, eikä erotettava niitä.
3) Herttoniemen metroaseman tienoilla on jo nyt kosolti päivittäispalveluita, esim. 4 isoa markettia ja useita erikoisliikkeitä. Itäkeskus on 5 minuutin metromatkan päässä ja parin pysäkin päähän nousee muutaman vuoden kuluttua valtava Kalasataman kauppakeskus. — Meillä on nyt jo tyhjät toimistot riesana, vieläkö tarvitaan aneeminen kauppakeskus? Onko kaavoittaja yhtään funtsinut, mitä tapahtuu jo nyt vaivaisille lähipalveluille Herttoniemen, Roihuvuoren, Tammisalon ja Laajasalon sisällä, jos kauppakeskus toteutuu? Onko se ihan OK, että asukkaat menettävät viimeisetkin jalkaisin saavutettavat kaupat?
Ehdotus on asukkaan näkökulmasta susi.
Hertsikasta on tehty kaupunkia jo jonkin aikaa. Vanhoja valokuvia katsellessa ei voi uskoa, että samasta seudusta on kyse…
Kasvaako mallikuvassa joidenkin talojen katoilla nurmea tai heinää? Itä-Helsinki alkaa tosissaan vihertää, hyvä niin!
Miksei 24 voi jatkaa Tamminiementietä ja hoitaa linjan 18 lenkkiä Munkkivuoressa? Samalla voisi lakkauttaa koko linjan 18.
Tuo kuva Herttoniemen järjestelyistä lienee joko vanha tai konsultin tekemä — KSV:n oma esittelymateriaali on viime aikoina ollut paljon parempaa laatua 😉 Toisin sanoen, postauksen liitteenä oleva kuva näyttää aika kauhealta, toivottavasti todellisuus on parempaa.
Hertsikan kaavasta, siinä on pieni kauneisvirhe eli parikerroksinen marketti. Tuskin sen omistaja pistää pahakseen KT-merkintää ja paria lisäkerrosta johon saa tehdä vaikka asuntoja jos haluaa.
Osmo, helsinkiläiset ns. pissivät espoolaisia öögaan. 😀 Espoolaisten rahat tuhlattiin järjettömään metrolaajennukseen niin raskaalla tekniikalla, ettei se koskaan tule kannattamaan. Helsinki voitti, kun hukkainvestoinnille löytyi toinen maksaja.
Länsi-Euroopassa on menossa lukuisia ratahankkeita, joille kaikille on yhteistä metroa keveämpi, moderni tekniikka tai olemassa oleva ratainfra. Kansallisesti järkevintä olisi tällä hetkellä saada Tampereen ja/tai Turun lähijuna ja raitiovaunuhankkeet eteenpäin.
Raskasta kiskovaihtoehtoa muualla kehitetään vain, jos kiskot on jo olemassa. Josta tulikin mieleeni, kannattaako rakentaa tynkä Sipooseen vai Helsingin varastamille alueille? 😉
Ei 24:lle matkustajaryntäystä tule, vaikka se kulkeekin Merikadulle. Mutta ovatpahan ullanlinnalaiset sitten tyytyväisiä ja lisäksi Erottajalta saadaan busseja pois, mikä on pelkästään hyvä asia.
Se vaan on niin, että jos koko Helsinki halutaan pitää joukkoliikenteellä saavutettavana, niin on hyväksyttävä, että osa linjoista sitten ajelee tyhjinä.
Joka tapauksessa linjastosuunnitelma on minusta hyvin laadittu ja suosituslinjaston pikaista toteuttamista on syytä tukea. Nykyinen linjastospagetti selkenee huomattavasti ja ongelmakohtiin puututaan aidosti. Jatkossa 14 ja 18 muodostavat hyvän, tiheävuorovälisen ja selkeän runkolinjan.
Lautakunnassa voisi vähän kysellä Munkkivuoren ratikasta. Keväällä 2010 lautakunta kehotti KSV:tä kiirehtimään sen suunnittelua. Nyt ollaan loppuvuodessa 2011 eikä suunnittelu ole vielä alkanut. Että sellainen kiire. Suunnittelun piti alkaa nyt lokakuussa mutta tällä hetkellä alkamisajankohta on joulukuu. Sitä en vielä tiedä, mitä alkamisajankohtaa sille joulukuussa ennustetaan…
Ode: toi huomiovalokokeilu pitäisi kyllä lakkauttaa. Viraston oma tekstikin sanoo “Huomiovalojen toimivuus ja vaikutukset eivät olleet testikohteissa kovin hyvät.” ja silti ehdottaa kokeilun jatkamista.
Eiköhän nykyisen kokeilun pohjalta voida todeta kokeilu epäonnistuneeksi ja luopua hankkeesta.
Tuo Eliel Saarisen tien viereen tuleva kaava on aika kauheaa tilan tuhlausta. Eliel Saarisen tietä kulkee sellainen 4000–5000 autoa päivässä. Ei ole mitään esteitä rakentaa asuintaloja suoraan kadun varteen.
Kyseinen paikka on lyhyen kävelymatkan päässä niin juna-asemasta kuin jokerilinjan pysäkistä. Ja sitten tontille suunnitellaan kolmea pientä pistetaloa kauaksi tiestä siten, että tonttitehokkuus on vain noin 1, mikä vastaa siis huonosti ja väljästi rakennetun 70-lukulaisen kerrostalolähiön rakennustehokkuutta. Tämä alueella, jonka pitäisi olla tiivistysrakentamisen keskiössä sekä säteittäisen että poikittaisen runkolinjan varrella.
Ehdotan siis palauttamista ja rakennusoikeuden nostamista ainakin yli 2 tonttitehokkuuteen. Saataisiin sen myötä yli sata asukasta enemmän taas jokerin linjan varrelle.
“Eliel Saarisen tietä kulkee sellainen 4000–5000 autoa päivässä.”
Aika paljon, ottaen huomioon, että ajo on sallittu vain joukkoliikenteelle. Pitäisiköhän läpiajoa alkaa valvomaan tarkemmin.
Tarkoitan säteittäisiä ratikkalinjoja jotka tyssäävät kantakaupugin rajalle (1, 6, 8, 10) vaikka pienellä vaivalla ja rahalla ne saisi jatkettua liittymään poikiitiasliikenteeseen. Mutta kun liikennesuunnittelu noudattaa vanhaa mietelausetta “se on stadi mihin kulkee spåra” niin mihinkä sitä verkkoa turhaan laajentamaan.
Sekä tietysti itse jokeria — joka toki tuntuu sujuvan hyvin näinkin: kolme telibussia ajaa peräkkäin puskuri puskurissa. Mutta kun tieteellisten tutkimusten mukaan mallinnettuna ei tuolla välillä kertakaikkiaan voi olla isompaa liikennetarvetta ennen vuotta 2050.
Mikko, niistä autoista noin 500 on busseja jotka korvautuu Raide-Jokerilla, ja ne bussit lienee se olennainen melun ja päästöjen lähde. Raiteetkin toki vähän meluaa, mutta tuossa kohti olisi suorat kiskot ilman vaihteita eli tuskin sanottavasti.
Muutenkin tämä on taas tätä. Asia on siis se että taloihin anotaan viides kerros, aiemmin oli vaan neljä. Kaavassa on ensimmäinen kerros määrätty varastotilaksi ja ilmeisesti autotalleiksi, asuntoja siihen ei saa tehdä, eli asuinneliöitä tulee 4 035 * 4/5 = 3 228 k‑m2. Tuo on noin 40 asuntoa. Näitä asuntoja varten tehdään parkkipaikat mitoituksella 1 ap. / 95 k‑m2 eli 42 parkkipaikkaa. Näistä 26 on havainnekuvassa piirretty pihalle, eli rakentaja saa ilokseen tehdä sinne alimpaan kerrokseen vielä 16 autotallia.
Paritaloillakin saisi vastaavat tehot. Eiku palautukseen vaan, lähdetään nyt vaikka siitä että jos tuollaisilla pistetaloilla leikitään niin kai niissä nyt saa sitten olla kerroksiakin esim. kahdeksan.
Olen spottun kanssa täysin samaa mieltä Herttoniemien suunnitelmasta. Liikaa moottoritietä, liian vähän kaupunkia.
spottu, mikäköhän tuossa eritasovirityksessä vielä eritasotunneleineen oikeasti on ideana? Rupesin nyt katsomaan että ei nuo liikennemäärät ole niin kovin kummallisia, Itäväylää tulee 36 500 ajoneuvoa päivässä ja Linnanrakentajantietä 29 300.
Vrt. Oopperan risteys, Mannerheimintie 27 200 ja Helsinginkatu 38 600. Tai Koskelantie 24 200 ja Mäkelänkatu 41 700. Mistä tulee mieleen tämä kuva: http://4.bp.blogspot.com/_Kdypn8bF0HQ/TU5mHyxgZ7I/AAAAAAAAAFo/p1NAknZehYc/s1600/risteys.JPG
En tiedä riittääkö kompentenssini kommentoimaan kaupunginmuseon jumalan sanaa, mutta on tavallaan huvittavaa että Kaupunginmuseo pitää raitiotieratkaisua Huvilakadulle kaupunkikuvallisesti mahdottomana.
Tehtaankadulla ratikat ovat kulkeneet jo 1908. Jos kaupunginmuseolta vaatisi yhtään loogisuutta, niin eteläisissä kaupunginosissa tulisi kieltää kadunvarsipysäköinti kokonaan.
Esim. tässä I.K. Inhan kuvassa Tehtaankadun ja Kapteeninkadun kulmasta
http://mediaserver‑2.vuodatus.net/g/4/43535/1240487751_img-d41d8cd98f00b204e9800998ecf8427e.jpg
näkyvät kiskot Tehtaankadulla mutta ei ainuttakaan autoa. Saman huomion voi tehdä Signe Branderin kaupunkikuvista.
Miksei kaupunginmuseo vastusta kadunvarsipysäköintiä jos uusia ratikkalinjojakaan ei kerta historiallisiin kaupunginosiin saa rakentaa? Ratikkalinjat ovat sentään noin 50 vuotta varhaisempaa kerrostumaa…
Vielä Herttonientä sivuten — jos investointien perusajatus olisi aina joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden lisääminen toimivamman palvelun kautta, pitää Jollaksen ja Hevossalmen kaltaisten alueiden lähellä miettiä myös liityntäpysäköinnin toteuttamista. Herttoniemi on tähän liian kaukana ja potentiaalisten pullonkaulojen takana, eli seuraava luonteva piste on Yliskylän uusi ostoskeskus, jonne autolla pääsee kätevästi oikeastaan koko Laajasalon alueelta, myös sieltä missä joukkoliikenne on käytännössä mahdotonta.
Jo oletetaan että Yliskylän uudelle ostarille voisi näitä liityntäpaikkoja halvalla rakentaa, ja satanen kuussa riittäisi omakustannushinnalla kulujen peittämiseen (pysäköintipaikat pöntössä 15000 e/kpl), ei sen pitäisi alueen tulotasolla olla mikään ongelma, erityisestikin kun kauppa mielellään maksanee jotain siitä että farmarivolvo on valmiiksi ostoskärryjen ulottuvilla.
Varsinainen kysymys on siis miten Yliskylän (ostarin) ja Herttoniemen välinen liityntäliikenne hoidettaisiin jotta kokonaisuus olisi subjektiivisesti parempi vaihtoehto kuin yksityisautomatka keskustaan ja/tai sen läpi. Nykyinen ulkopysäkillä värjöttely on tuskin riittävän houkuttelevaa. Ratikalle (Herttoniemeen) saattaisi volyymi riittää esim. Ilomäentien tai Marunakujan kääntöpaikalta, koulujen välistä ja ostarin läpi Kuvernöörintietä tai (osin hyvinkin gryndauskelpoista) Laajasalontietä Herttoniemen suuntaan. Shuttle-bussi ruuhka-aikoihin tuntuu vähän hassulta mutta se toisi tavallaan pikavuorot takaisin Laajasaloon.
Iso osa Laajasalosta on tällä hetkellä sellaista ettei omalle autolle käytännössä ole vaihtoehtoa. Tämä on sääli koska Herttoniemen metroasemalla on luultavasti Helsingin toimivin bussi-metro ‑vaihto.
Roihuvuoressa asuvana ja Herttoniemessäkin miltei päivittäin kulkevana / asioivana kansalaisena en minäkään oikein ymmärrä, miksi metroaseman yhteyteen tarvittaisiin nimenomaan lisää kauppakeskustilaa. Siinähän on hyvänen aika iso K‑marketti ja S‑marketti, normaalikokoinen Alepa sekä Megahertsin kauppakeskus ihan vieressä. Itäkeskus on yhden metropysäkin päässä. Ja tosiaan esim. Roihuvuoressa on jo ostari (2 kauppaa) ja yksi lähikauppa (jonka todellakin soisin pysyvän elinvoimaisena tulevaisuudessakin). Roihupellon / Siilitien teollisuusalueella vaikuttaisi ainakin ulkoapäin katsellen olevan käyttökelpoisia toimistotiloja tyhjillään (tästä en kyllä osaa sanoa mitään varmaa).
Minusta Herttoniemen metroasema toimii ihan hyvin, enkä ymmärrä, miksi se nyt tässä vaiheessa olisi ongelma että metroasema ei ole kauppakeskuksen kellarissa. Ehkä nykyään ei rakennettaisi metroasemaa samalla tavalla kuin entivanhaan, mutta kun kerran asema nyt on sellainen kuin on (toimii kyllä ihan mainiosti metron käyttäjän kannalta!) ja kauppoja on lähellä vaikka kuinka, niin en näe syytä alkaa pykätä paikalle kauppakeskusta. Päinvastoin, minua ainakin lähinnä ahdistaa, jos joukkoliikennevälineeseen täytyy joka kerta mennä ostoskeskuksen kautta.
Jos Herttoniemen metroaseman lähistön palveluja tulisi jotenkin parantaa, niin itse kaipaisin metroaseman lähelle esimerkiksi jonkinlaista sympaattista peruskahvilaa (ei siis keskikaljakuppilaa tai jonkun suuren kahvilaketjun standardoitua liikettä). Tai vaikkapa kansalaisten olohuonetta, tai luomuruokaa myyvää liikettä. En uutta ostoskeskusta. Asuntoja toki sopii rakentaa alueelle, kyllä niitä varmaan sinne lisää mahtuu ja asuntoja aina tarvitaan.
tpyyluoma: “spottu, mikäköhän tuossa eritasovirityksessä vielä eritasotunneleineen oikeasti on ideana?”
Niinpä. Yksi selitys voisi olla kaukoitä, Ramsinranta, Itäkeskus, Kruunuvuori, Santahamina-varaus jnpp yhdistettynä HSL-fatalismiin tasaisesti laskevasta joukkoliikenteen kulkumuoto-osuudesta.
Nämä suunnitelmat ovat niitä Smith-Polvisia risteys kerrallaan, jotka totuttavat asukkaat ajatukseen että motari ja eritasoliittymät jotenkin kuuluvat kaupunkiin. Sitten ihmetellään kun alueelle ei kukaan halua muuttaa edes töihin.
Sen vielä ymmärtäisi että Itäväylä kaivettaisiin kuoppaan Herttoniemen liittymästä alkaen meluntorjuntasyistä Herttoniemi-Siilitie välin gryndaamista varten mutta kun se nousee takaisin alkuperäiseen korkeuteensa ja sieltä sillalle.
Raportissa suojateiden huomiovaloista pisti ikävästi silmään eräs yksityiskohta, joka sinänsä on pieni ja merkityksetön, mutta kertonee jotain liikenneinfran tilasta ja suunnittelijoiden asenteista.
Mikähän tuo “melko lujaa” tarkoittaa, kentien jopa 25km/h? Jos autolla ajetaan 30km/h ja polkupyörällä 25km/h, onko pyöräilijä tosiaan se taho, jota sopii syyttää lujasta nopeudesta?
tpyyluoma: mikä tuon kuvan pointti on? Että kun liikennemäärä risteyksessä on yli kaksinkertainen, niin eritasoliittymä apiloineen on isompi ja vie tilaa enemmän kuin yhdessä tasossa oleva, paljon vähemmän liikennettä välittävä ja ruuhkaisempi liittymä? Tottahan toki. Mutta entä sitten?
Olli Pottonen ymmärrän kyllä näkökantasi, mutta en usko että kyseessä on niinkään suunnittelijan asenteellisuus kuin liikkujien huomiokyky.
Autoliikenteen oletetaankin liikkuvan väh 30 km/h, mutta kevyt liikenne kulkee keskimäärin paljon hitaammin. Siksi nopea pyöräilijä saattaa yllättää.
Ongelma poistuisi muuttamalla Intiankadun pyörätie pyöräkaistaksi ajoradan tasoon, mutta siitä esim kiveyksellä erotettuna.
Olli Pottonen: Oma työmatkani (siis pyörällä) kulkee joko tuosta Intiankadun poikki tai Koskelantien kautta, sain siis testata noita valoja aika usein.
Intiankadulla pyöräilijät lähestyvät risteystä jopa yli 30 km/h nopeudella, mutta tietenkään kukaan ei aja risteykseen tuolla nopeudella. Melko nopeasti siinä kuitenkin ilmestytään, joten nuo huomiovalot olivat enemmän kuin paikallaan (nythän ne on poistettu). Ne olivat myös toimivat ja selkeät, autoilijat selvästi varautuivat risteyksen ylitykseen ja risteäviin pyöräilijöihin paremmin kuin ilman valoja. sama koskee varmasti jalankulkijoita.
Koskelantien valot sen sijaan ovat täysi susi. Ne vilkkuvat ihan milloin sattuu, tai sitten ovat vilkkumatta silloin kun pitää. Valot syttyvät myös silloin kun pyöräilijä ajaa Koskelantien suuntaisesti ylittämättä katua, säätövirhe varmaan mutta aiheuttaa takuulla autoilijoissa turhautumista.
Jos kokeilua jatketaan niin Koskelantiellä pitää kokeilla muita malleja, nuo siniset ledit eivät ainakaan turvallisuutta lisää. Intiankadulla oli toimiva systeemi, mutta kuten todettua se on poistettu.
Mielenkiintoinen lopputulos oli tuo Merisataman ratkaisu. Koska Osmo sitä ei sen enempää ala analysoimaan, niin minä teen sen.
Ensinnäkin aikahaarukka on hyvin HSL-läinen. Puhutaan kymmenistä vuosista, aivan samaan tapaan kuin 1990-luvulla puhuttiin kehäratikoista ja jokeriratikoista ja tehtiin useita kehityssuunnitelmia. Mikään niistä ei ole ysiä lukuunottamatta totetunut, kyseessä oli muutama hassu kilometri rataa. Kymmenistä vuosista Lehmuskosken putiikki osaa puhua. Se on niiiin iizzii! Voi vaan visioida!
Äänekäs Eteläiset kaupunginosat-liike otti ratkaisun myötä niskalenkin sekä kaupungista että erityisesti Krunikasta ja Munkkivuoresta.
Ratkaisun seuraukset kun ovat aika pahat Munkkivuorelle ja Krunalle.
1) Bussi 16 lakkautetaan. Bussia tarvitaan, jotta idästä on suora yhteys etelään, edes jollain tasolla, tosin vuorovälin tulisi olla tiheämpi, bussi on aamuisin aivan täynnä. Kruunuhaan sisäosista ei siis enää pääse mitenkään eteläiseen kantakaupunkiin. Vaihto nilkuttavaan kutoseen on vitsi.
2) Haaveratikka Munkkiniemeen perustelee toki linjan 18 siirtoa etelään. Tosin munkkalaiset saavat maksaa tämän kalliisti: Talin asukkaiden ja monien muidenkin tuhansien ainoa suora yhteys keskustaan katkaistaan, kiitos Osmo! Ja emmeköhän saa kokkareista + muista kauppakamarinulikoista äänekkään vastustajan munkan ratikallekin!
3) Linjan 18 siirrosta aiheutuva 14B on perusteltua, tosin itsessään 18:n uusi linjaus ei.
4) H24 jatkanee tyhjänä linjana, kuten aiemminkin. “Asukkaiden äänenä” esiintyvä Eteläiset kaupunginosat sai fetissinsä ja melkein bussin 17 takaisin. E.Rehnkin oli oman sanomansa mukaan “melkein präääsitentti”.
5) H24:n reitti on toki älytön ja sillä päästään lyömään Hietsuun menijöitä, kun h55/a/k jätetään Rautatientorille. Näin ollen sieltä, mistä käyttäjät tulevat, ei Hietsuun pääse. 55A on kesäisin täynnä jo Simonkadulla. Ysi ei auta mitään ja matka sekä Marian sairaalalle ja Hietsuun muuttuu tuskien taipaleeksi ja vaihdon taakse, paitsi jos asuu Merikadulla.
6) Yhteenveto: Munkkalaiset, Hietsuun menevät tuhannet ihmiset, Marian sairaalan/tulevan terkkarin asiakkaat ja monet muut saavat hankalat vaihdot siksi, että Eteläiset ry:n tahto juntattiin läpi.
7) Ainiin se kutosen jatko Hernesaareen. joo 202x tai 203x. Heh heh.
8) p.s Ainiin. Entäs ne HKL:n ratikkasuunnitelmat, joita oli vielä vähän aikaa sitten pöydällä? Raitioliikenteen kokonaiskehittäminen ja muut (muutaman vuoden takainen “max” jne). Ei niitä kukaan muista.
Onko kyseessä tuo risteys (vai ajaako joku kolmeakymppiä Intiankadun etelälaitaa kulkevalla kevyen liikenteen väylällä r‑kioskin oven editse?):
http://maps.google.com/maps?hl=en&ll=60.208778,24.965572&spn=0.001871,0.00478&t=h&z=18&vpsrc=6&layer=c&cbll=60.208709,24.965711&panoid=Su4wnEcv3OZWf2nw9r0dKQ&cbp=12,319.02„0,1.72
Autoilijoilla ei ole kolmiota joten risteävältä pyörätieltä tuleva väistää vaikka ajaisi sitten ennen risteystä sitä kolmekymppiä. Sinisten huomiovalojen olemassaolo ei kai vaikuta muihin väistämissääntöihin?
Kun itse aikanaan ajoin tuosta useammin (pyörällä siis ja ennen huomiovaloja), huomasin usein että autoilijoillekaan ei aina ollut väistämissäännöt täysin selvillä, sen verran moni pysäytti ennen risteystä.
Vastaavasti monet pyöräilijät tuntuvat luulevat että suojatietä kulkevan kävelijän väistäminen on ainoastaan autoilijoiden velvollisuus.
Hyvä että vähän kurittavat yksityisautoilijoita!
Koskelantien valot eivät toimineet. Kokeilua jatketaan muualla ja laitteita yritetään parantaa.
Ahtolalla on outoja ajatuksia.
Kiinnostuneena odotan, mitä Ode kertoo meille lautakunnassa käydystä keskustelusta. Miksi linjastosuunnitelma jäi pöydälle? Sen pitäisi olla Kslk:ssa aika rutiinijuttu, koska oikeasti linjastosta päättää kuitenkin HSL, ei Kslk.
tpyyluoma: “Bussien liikennöinti kapeilla kantakaupungin kaduilla on yksinkertaisesti aika toivotonta ja kallistakin”.
Helsinki tässä kyllä ihan omilla linjoillaan. Muualla maailmassa ajatuskulku menee, että mitä isompi joukkoliikenneväline, sitä isommat ja suoremmat väylät.
Muualla maailmassa raitioteitä ja isoja 30-metrisiä vaunuja ei edes yritetä tunkea kapeille keskustakaduille, vaan raitioliikennettä pikemminkin nopeutetaan poistamalla jyrkimmät mutkat, pidentämällä pysäkkiväliä ja poistamalla autoliikenteen kanssa yhteisiä risteyksiä.
Pyöräilijäutoilijajalankulkija: Tuo risteys se on jossa niitä vilkkuvaloja kokeiltiin onnistuneesti. Ja johon pyöräilijät tulevat aika kovaa, monestakin eri suunnasta. Ei se silti paha risteys ole, Helsingissä on paljon pahempia joissa oikeasti on vaarallista ajaa.
Tuossa kuvassa on yksi mielenkiintoinen osoitus kaupunkisuunnittelun tasosta Helsingissä.
Nuo jäteastiat risteyksessä.
Ne ovat eräänlainen aluekeräyspiste, jossa on monensorttista keräyslaatikkoa. Noiden pisteiden käyttäjät tukkivat väylää lähes päivittäin, tuovatpa roskiaan kävellen, pyörällä tai autolla. Lisäksi aika usien jonkinsortin jäteauto surffailee siinä risteyksessä tukkien kaiken liikenteen, noita laatikoita kun ei voi tyhjentää ajamatta kevyenliikenteen väylälle. Ympärillä olisi tilaa asiallisellekin sijoittamiselle, mutta joku KSV:n neropatti on löytänyt tuollaisen paikan.
Tuo Intiankadun risteys on niin selkeä kuin voi olla. Yhdeksänkymmenen asteen kulmassa risteävät katu ja kevyen liikenteen väylä. Ei näkemäesteitä, ei yllättäviä suunnanvaihdoksia. Millekään osapuolelle ei pitäisi tuossa olla epäselvää missä järjestyksessä mennään.
Ehkä risteys tulee sitten hieman yllättäen oudolle pyöräilijälle joka lähestyy kolmekymppiä ja sinisiä valoja onkin tarvittu nimenomaan heidän herättämisekseen.
Paljon hankalampia ovat seka-alueet joissa ei ole kaistoja tai selkeitä kulkusuuntia. Nuo roskikset saattavat ajoittain aiheuttaa juuri sen tyyppistä ongelmaa.
Juuri epämääräisiä aukioita (tai arkkitehtikielellä “piazza-aiheita”) on viime vuosikymmeninä tehty lähiöihin vaikka kuinka paljon. Käytännössä ne muodostuvat usein tilapäisiksi asiointipysäköintipaikoiksi ja (pizza)taksien oikoteiksi.
Linkki risteykseen autoilijan näkökulmasta. Oikealta Kumpulantaivalta (pyörätie) pitkin tulevat pyöräilijät peittävä pensas näyttäisi olevan noin 7 metrin päässä ajoradan reunasta. Suunnitteluohjeen mukaan etäisyyden pitäisi olla minimissään 10m, mieluiten 15–20m. Jos tie olisi valtion eikä kaupungin vastuulla, lain vaatima minimi olisi 15 metriä. Ja nämä vaatimukset eivät ole edes tiukkoja, kahden ajoradan risteykseltä vaaditaan vielä enemmän, vaikka ajonopeudet eivät olisi yhtään korkeammat.
Ei ihme että kaupunkiympäristö on ankeaa ja hajanaista jos ohjeet ovat tuollaisia. Aika monta kerrostaloa pitäisi kantakaupungistakin purkaa että täysin normitettuun standardilaboratoriokaupunkiin päästäisiin…
Autolijan näkökulmalla ei tuossa ole niin paljoa merkitystä koska risteykseen tuleva pyöräilijä joka tapauksessa väistää. Ja ainakin etelästä tulevaa pyöräilijää muistutetaan tästä pienellä kolmiolla, vaikka sitä ei varsinaisesti edes tarvittaisi väistämisvelvollisuuden osoittamiseen.
Ei kaikkeen voi varautua niin että toiset liikkujat ovat hulluja tai humalassa.
Onneksi pyöräteiden suunnitteluohjeita ei noudateta.
Se etelästä (tai lounaasta) Kumpulantaivalta tulevan pyöräilijän kolmio osoittaa väistämisvelvollisuuden Intiankadun suuntaiseen pyörätiehen nähden. Ajorataan nähden väistämisvelvollisuus olisi joka tapauksessa, mutta ei pyörätiehen nähden.
tpyyluoma kirjoitti 1.11.
”Mikko, niistä autoista noin 500 on busseja jotka korvautuu Raide-Jokerilla, ja ne bussit lienee se olennainen melun ja päästöjen lähde. Raiteetkin toki vähän meluaa, mutta tuossa kohti olisi suorat kiskot ilman vaihteita eli tuskin sanottavasti.”
Paasikivi totesi kerran, miten vaikeaa venäläisten kanssa on neuvotella, kun edes tosiasioista ei päästä yksimielisyyteen.
1) Melutaso on logaritminen, joten intensiteettejä ei koetussa melussa voi laskea yhteen.
2) Aistit ovat huonoja todistajia, totesi kai Herakleitos. Kävelin tiistai-iltana (2.11.) n klo 20.30 pitkin Runeberginkatua. Liikennettä oli vähän, joten saatoin vertailla yksittäisen bussin ja yksittäisen ratikan aiheuttamaa ääntä. Minusta kyllä ratikka piti suurempaa ääntä ja suorallakin osalla pyörät kirskuivat. – En pidä itseäni ratikoiden vihaajana
3) Bussin kuljetuskapasiteetti on (laskentavasta riippuen) 1/3 tai ¼ ratikan kapasiteetistä. En kiellä, etteikö kolme bussia aiheuttaisi suurempaa ääntä kuin yksi ratikka. Tämäkin olisi parempi tietää kuin vain luulla
4) Olisi hyvä mitata itse liikennevälineiden aiheuttamat äänitasot eri paikoissa ja eri aikoina. – Metrossa muuten on kova äänitaso. En tiedä miten vaikuttaa se, että se kulkee tunnelissa.
Mitä haluaisit valvoa? Takseja, invatakseja, koulubusseja, busseja vai Eliel Saarisen kadun avoimen pään muuta liikennettä?
Uskallan väittää, että joukkoliikennekadulla liikkuu alle 1% vääriä kulkuneuvoja. Sen sijaan joukkoliikennekadun nopeusrajoitus 30 ja 40km/h on avoin vitsi, sillä bussien ja taksien nopeudet ovat tuolla tunnelin suulla jotain ihan muuta, keskimäärin varmaan tasolla 60–70km/h. Tietysti poliisi ei valvo busseja, joten jäljelle jää taksit, joilla on oman taksikeskuksen kautta keskitetty nopeudenvalvonnan varoitusjärjestelmä.
Daniel Federley totesi: “Ahtolalla on outoja ajatuksia.”
Mukavaa olisi ollut saada tuohon nyt kunnon perustelut, vai johtuuko outous siitä, että en vaan ole samaa mieltä jonkun “asiantuntijaporukan” kanssa.
Olemme Daniel F:n kanssa liikuttavan yksimielisiä varmastikin siitä, että julkinen liikenne tarvitsee lisäpanostuksia ja uudelleenjärjestelyjäkin. Olemme samaa mieltä varmasti siitäkin, että raitiovaunu on houkuttelevuudeltaan ja imagoltaan se, johon Helsingin kannattaa satsata.
Uskon, että Daniel F. seuraa näitä asioita aika läheltä ja siksi ei ehkä aina ajattele “ouf of the box”. Listaan nyt tähän vielä kerran rautalankaversiona kipukohtia niin yleisesti kuin käsillä olevaan suunnitelmaankin liittyen.
1) Mitään kokonaiskehityssuunnitelmaa ei tosiasiassa ole. Jos olisi, miksi HKL:n tekemät selvitykset (joissa oli eri skenaarioita ratikkaverkon kehittämiseksi, ks. linkki http://jlf.fi/f17/1016-ratikka-2015‑a/) eivät ole johtaneet mihinkään? Tosiasia vuosilta 2001–2011: uutta raitiorataa on tullut Flemari-AleksisK-Pasila, eli pari kilometriä. Sen lisäksi isoja supistuksia on tehty vuoroväleissä. Kokonaistilanne: takapakkia v. 2001–2011. Meinasin saada naurunremakan, kun Sauri jossain tilaisuudessa puhui, kuinka “viime vuosina on avattu uusia linjoja viitaten ratikoihin”. Erikoista käyttää monikkoa tuossa tilanteessa.
2) Ratikka 2015 jäi siis unholaan ja Ville L:n lafka kehitti raitioteiden kokonaiskehittämissuunnitelman), josta tosin pudotettiin “asukkaiden ääni”-järjestön, eli Eteläiset kaupunginosat r.y:n masinoiman vastarinnan takia pois Merikadun lenkki.
3) Näiden selvitysten jälkeen aika onkin mennyt hupailuun, hauskimpana ehkä trollispedeily ja köysirata Laajasaloon.
Sitten itse suunnitelmaan. Ajatus on kaunis. Annetaan nyt niille mitä halutaan, eli tarve suorasta bussista keskustaan täyttyy. Mutta mikä on tämän hinta?
Hinta on
a) Krunalaisilta menee joustava yhteys eteläkärkeen
b) Munkkalaiset eivät pääse suoralla yhteydellä keskustaan, koskee erityisesti Munkkivuorta ja liikennemotissa olevaa Talia.
c) Bussin 55 käyttäjät joutuvat kärsimään, erityisesti kesäisin.
Nyt herää kysymys, minne unohtuivat ne selvitykset bussilinjaston kehittämisestä (muistatteko puheet linjojen 18, 23, 24 ja 55 eri yhdistelmistä?).
Suunnitelmia on siis tehty roppakaupalla ja niistä konsultti tienaa kun tehdään uusia. Kun rahaa ei ole, niin pitää leikata jostain,jotta jonnekin tulee lisää. Eli eikös olisi tässä tilanteessa Daniel hienoa, jos lopetettaisiin sinne-tänne-mulle-sulle-politiikka ja tehtäisiin yksi linjaston ja verkoston kehittämissuunnitelma, joka huomioi kaikki liikennemuodot. Lehmuskosken lafkalta menee viimeinenkin rispekti, kun suunnitelmia muutellaan joka vuosi.
Ahtola, olen pointeistasi nrot 1, 2, 3 ihan samaa mieltä koskien ratikoiden kokonaiskehittämistä, kösyratoja jne.
Sen sijaan en ymmärrä, miksi näet keskustabussien uudelleenjärjestelyssä niin paljon negatiivista. Minusta järjestelyt ovat oikeansuuntaiset, meikäläisiin oloihin jopa radikaalit. Yksityiskohtia pitäisi minustakin hioa, mutta suuressa mittakaavassa tuo E‑Helsingin työ on tehty hyvin.