Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 1.11.2011

48 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 1.11.2011”

1. Suun­nitel­lun mukaises­ti 18 jää aika kauas keskus­tan työ­paik­ka-alueesta joten sitä käyt­tävien pitää jatkos­sa vai­h­taa jos­sain välis­sä ratikkaan. 

   Hidashan tuo reit­ti on ollut nimeno­maan Kampin poikit­taiso­su­udel­la mut­ta hie­man ihmetyttää. 

   Poikit­taisia vai­h­toe­hto­ja on kuitenkin hyvin vähän tar­jol­la kun useim­mat bus­sil­in­jat katkea­vat Kamp­pi­in, Elielin­auki­olle tai Rauta­tien­to­rille eikä ratikkaverkko mitenkään turhan tiheä ole. 

   Ilmeis­es­ti Krunikan päässä ei sit­ten ole ollut tarpeek­si mak­sajia kyydissä?

   Vastaa

2. Suun­nitel­mas­sa Itäväylän ja Lin­nan­rak­en­ta­jantien risteysalue vie edelleenkin hehtaar­i­tolkul­la tilaa, eikä Itäväylän eri puo­lia edes yritetä yhdistää.

   Jos rahaa aio­taan polt­taa tois­tasa­taa miljoon­aa pelkki­in liiken­nejär­jeste­ly­i­hin, pitäisi sil­lä saa­da enem­män kaupunkia ja enem­män raken­nu­soikeut­ta eikä pelkkää moottoritiemaisemointia.

   Nyt esitet­ty suun­nitel­ma jät­tää metroase­man edelleen van­han Hert­toniemen laitaan. Jos Itäväylä saataisi­in kokon­aan häivytet­tyä, Hit­saa­jankadun ja Itäväylän väliset van­hat toimis­to­talot muut­tuisi­vat luul­tavasti asuin­taloik­si per heti, ja alueesta muo­dos­tu­isi jatku­mo sekä etelään että itään.

   Vastaa

3. Aja­tus on että Kai­vokadun läpi ei ylipään­sä aja busse­ja. Ihan sen takia että ratikoiden liiken­nöimi­nen siitä (aikataulus­sa) on han­kalaa, bus­seil­la se on käytän­nössä mah­do­ton­ta ja nuo myös tekevät siitä ratikkali­iken­teestä vielä hie­man han­kalam­paa. 18 tulee 14 pari, 65 ja 66 jäänevät Rauta­tien­to­rille ja 55 kek­sit­täneen jotain.

   Bussien liiken­nöin­ti kapeil­la kan­takaupun­gin kaduil­la on yksinker­tais­es­ti aika toiv­o­ton­ta ja kallis­takin, niitä varten on ne isot pääväylät eli Man­ner­heim­intie ja Hämeen­tie. Se Munkkivuoren ratik­ka on samaa jatku­moa, aja­tus on että 14/18 nousee kiskoille.

   Vastaa

4. äsh, “65 ja 66 jäänevät Rauta­tien­to­rille” län­simetron myötä.

   Vastaa

5. Tarkoituk­se­na on vähen­tää varsinkin tukkoisen Kai­vokadun kaut­ta kulke­vaa bus­sili­iken­net­tä ja kas­vat­taa raiti­oli­iken­teen roo­lia keskusta-alueella.

   Vastaa

6. Jäi hie­man epä­selväk­si: ilmeis­es­ti lin­ja 18 jatkaisi Her­ne­saaren kär­keen tois­taisek­si? Kesäl­lä moni ris­teily­tur­isti käyt­tää nyk. lin­jaa 16 men­nessään Esplanadille. 

   Ei kos­ke­ta min­ua, mut­ta näyt­tää että Krunikalais­ten yhtey­det vähenevät kyl­lä aika taval­la kun 18 häviää ja 16 tyssää Rautatientorille.

   Vastaa

7. No, sit­ten huoleni oli taval­laan turha. Jos 18:n katkaisun edel­ly­tyk­senä onkin ratikkaverkon laa­jen­t­a­mi­nen sitä ennen, ei asia ole ajanko­htainen ennen 2030-lukua (ja sil­loin luul­tavasti taas tode­taan että se ei ole ajanko­htainen ennen 2050-lukua). 

   Ratikkaverkon jatkamista on taidet­tu suun­nitel­la jo 80-luvul­ta läh­tien eikä mikään koskaan toteudu, en tien­nyt että tämäkin on saman tyyp­pinen suun­nitel­ma jota ei ole tarkoi­tus koskaan toteut­taa käytännössä. 

   Ennem­min Sipooseen vede­tään raskaat kiskot, siihen löy­tyy aina rahaa.

   Vastaa

   1. pyöråil­i­jäau­toil­i­ja
      puhutko Espoos­ta. helsingis­sä ratikkaverkkoa on laa­jen­net­tu. Ysi, 4T, Jätkäsaaren ratikka…

      Vastaa

8. Nuo keskus­tan turhat bus­sivuorot voi lakkaut­taa kaik­ki ker­ral­la. Saadaan kapeille kaduille lisää tilaa ihmisille.

   Hert­toniemen kaava­muu­tos on pikkunäp­pärä ja nät­ti. Todel­lisu­udessa se ei ratkaise mitään. Tehdäänkö Hert­sikas­ta oiekasti kaupunkia vai ei?

   Vastaa

9. Hert­toniemen kaava­muu­tose­hdo­tuk­ses­sa on kolme ongel­maa. 1) Täysin tarpee­ton ja maise­man pilaa­va hotelli/ toimis­to­torni. Jokainen lehtiä lukenut tietää, että Hert­toniemessä on joka neljäs toimis­toti­la tyhjil­lään. Tuhan­sia ker­rosneliöitä siis. Hotel­li Hert­toniemessä on absur­di aja­tus. Län­si-Hert­toniemen raken­nuskan­ta on pääosin 4‑kerroksinen ja alueen viehä­tysvoima on taitavas­sa, maas­toa myötäilevässä kaavas­sa. Maamerkkikohkailu on turhanaikainen ja tök­erö. Kuva ker­too kaiken.
   2) Metroase­man seudun rak­en­tamisen olisi yhdis­tet­tävä alueet Itäväylän molem­min puolin, eikä erotet­ta­va niitä.
   3) Hert­toniemen metroase­man tienoil­la on jo nyt kosolti päivit­täis­palvelui­ta, esim. 4 isoa mar­ket­tia ja usei­ta erikois­li­ikkeitä. Itäkeskus on 5 min­uutin metro­matkan päässä ja parin pysäkin päähän nousee muu­ta­man vuo­den kulut­tua val­ta­va Kalasa­ta­man kaup­pakeskus. — Meil­lä on nyt jo tyhjät toimis­tot riesana, vieläkö tarvi­taan aneem­i­nen kaup­pakeskus? Onko kaavoit­ta­ja yhtään funtsin­ut, mitä tapah­tuu jo nyt vaivaisille lähipalveluille Hert­toniemen, Roi­hu­vuoren, Tam­misa­lon ja Laa­jasa­lon sisäl­lä, jos kaup­pakeskus toteu­tuu? Onko se ihan OK, että asukkaat menet­tävät viimeisetkin jalka­isin saavutet­ta­vat kaupat?
   Ehdo­tus on asukkaan näkökul­mas­ta susi.

   Vastaa

10. Hert­sikas­ta on tehty kaupunkia jo jonkin aikaa. Van­ho­ja val­oku­via kat­sel­lessa ei voi uskoa, että samas­ta seudus­ta on kyse…

    Kas­vaako malliku­vas­sa joidenkin talo­jen katoil­la nurmea tai heinää? Itä-Helsin­ki alkaa tosis­saan vihertää, hyvä niin!

    Vastaa

11. Mik­sei 24 voi jatkaa Tam­miniemen­ti­etä ja hoitaa lin­jan 18 lenkkiä Munkkivuores­sa? Samal­la voisi lakkaut­taa koko lin­jan 18.

    Vastaa

12. Tuo kuva Hert­toniemen jär­jeste­ly­istä lie­nee joko van­ha tai kon­sultin tekemä — KSV:n oma esit­te­ly­ma­te­ri­aali on viime aikoina ollut paljon parem­paa laat­ua 😉 Toisin sanoen, postauk­sen liit­teenä ole­va kuva näyt­tää aika kauheal­ta, toiv­ot­tavasti todel­lisu­us on parempaa.

    Vastaa

13. Hert­sikan kaavas­ta, siinä on pieni kauneisvirhe eli parik­er­roksi­nen mar­ket­ti. Tuskin sen omis­ta­ja pistää pahak­seen KT-merk­in­tää ja paria lisäk­er­rosta johon saa tehdä vaik­ka asun­to­ja jos haluaa.

    Vastaa

14. Osmo, helsinkiläiset ns. pis­sivät espoolaisia öögaan. 😀 Espoolais­ten rahat tuh­lat­ti­in jär­jet­tömään metro­laa­jen­nuk­seen niin raskaal­la tekni­ikalla, ettei se koskaan tule kan­nat­ta­maan. Helsin­ki voit­ti, kun hukkain­vestoin­nille löy­tyi toinen maksaja.

    Län­si-Euroopas­sa on menos­sa lukuisia rata­hankkei­ta, joille kaikille on yhteistä metroa keveämpi, mod­erni tekni­ik­ka tai ole­mas­sa ole­va ratain­fra. Kansal­lis­es­ti järkev­in­tä olisi täl­lä het­kel­lä saa­da Tam­pereen ja/tai Turun lähi­ju­na ja raitio­vaunuhankkeet eteenpäin.

    Raskas­ta kisko­vai­h­toe­htoa muual­la kehitetään vain, jos kiskot on jo ole­mas­sa. Jos­ta tulikin mieleeni, kan­nat­taako rak­en­taa tynkä Sipooseen vai Helsin­gin varas­tamille alueille? 😉

    Vastaa

15. Ei 24:lle matkus­ta­jaryn­täys­tä tule, vaik­ka se kul­keekin Merikadulle. Mut­ta ovat­pa­han ullan­lin­nalaiset sit­ten tyy­tyväisiä ja lisäk­si Erot­ta­jal­ta saadaan busse­ja pois, mikä on pelkästään hyvä asia.

    Se vaan on niin, että jos koko Helsin­ki halu­taan pitää joukkoli­iken­teel­lä saavutet­ta­vana, niin on hyväksyt­tävä, että osa lin­joista sit­ten ajelee tyhjinä.

    Joka tapauk­ses­sa lin­jas­to­su­un­nitel­ma on minus­ta hyvin laa­dit­tu ja suosi­tuslin­jas­ton pikaista toteut­tamista on syytä tukea. Nykyi­nen lin­jas­tospaget­ti selke­nee huo­mat­tavasti ja ongel­mako­hti­in puu­tu­taan aidosti. Jatkos­sa 14 ja 18 muo­dosta­vat hyvän, tiheävuorovälisen ja selkeän runkolinjan.

    Lau­takun­nas­sa voisi vähän kysel­lä Munkkivuoren ratikas­ta. Kevääl­lä 2010 lau­takun­ta kehot­ti KSV:tä kiire­htimään sen suun­nit­telua. Nyt ollaan lop­pu­vuodessa 2011 eikä suun­nit­telu ole vielä alka­nut. Että sel­l­ainen kiire. Suun­nit­telun piti alkaa nyt lokaku­us­sa mut­ta täl­lä het­kel­lä alka­misa­janko­h­ta on joulukuu. Sitä en vielä tiedä, mitä alka­misa­janko­htaa sille jouluku­us­sa ennustetaan…

    Vastaa

16. Ode: toi huomio­val­okokeilu pitäisi kyl­lä lakkaut­taa. Viras­ton oma tek­stikin sanoo “Huomio­val­o­jen toimivu­us ja vaiku­tuk­set eivät olleet testiko­hteis­sa kovin hyvät.” ja silti ehdot­taa kokeilun jatkamista.
    Eiköhän nykyisen kokeilun poh­jal­ta voi­da tode­ta kokeilu epäon­nis­tuneek­si ja luop­ua hankkeesta.

    Vastaa

17. Tuo Eliel Saarisen tien viereen tule­va kaa­va on aika kauheaa tilan tuh­laus­ta. Eliel Saarisen tietä kul­kee sel­l­ainen 4000–5000 autoa päivässä. Ei ole mitään esteitä rak­en­taa asuin­talo­ja suo­raan kadun varteen. 

    Kyseinen paik­ka on lyhyen käve­ly­matkan päässä niin juna-ase­mas­ta kuin jok­er­il­in­jan pysäk­istä. Ja sit­ten ton­tille suun­nitel­laan kolmea pien­tä pis­te­taloa kauak­si tiestä siten, että tont­tite­hokku­us on vain noin 1, mikä vas­taa siis huonos­ti ja väljästi raken­netun 70-luku­laisen ker­rostalolähiön raken­nuste­hokku­ut­ta. Tämä alueel­la, jon­ka pitäisi olla tiivistys­rak­en­tamisen keskiössä sekä säteit­täisen että poikit­taisen runk­olin­jan varrella. 

    Ehdotan siis palaut­tamista ja raken­nu­soikeu­den nos­tamista ainakin yli 2 tont­tite­hokku­u­teen. Saataisi­in sen myötä yli sata asukas­ta enem­män taas jok­erin lin­jan varrelle.

    Vastaa

18. “Eliel Saarisen tietä kul­kee sel­l­ainen 4000–5000 autoa päivässä.”

    Aika paljon, ottaen huomioon, että ajo on sal­lit­tu vain joukkoli­iken­teelle. Pitäisiköhän läpi­a­joa alkaa valvo­maan tarkemmin.

    Vastaa

19. Tarkoi­tan säteit­täisiä ratikkalin­jo­ja jot­ka tyssäävät kan­takaupu­g­in rajalle (1, 6, 8, 10) vaik­ka pienel­lä vaival­la ja rahal­la ne saisi jatket­tua liit­tymään poiki­iti­asli­iken­teeseen. Mut­ta kun liiken­nesu­un­nit­telu nou­dat­taa van­haa miete­lauset­ta “se on sta­di mihin kul­kee spåra” niin mihinkä sitä verkkoa turhaan laajentamaan.

    Sekä tietysti itse jok­e­ria — joka toki tun­tuu suju­van hyvin näinkin: kolme telibus­sia ajaa peräkkäin puskuri puskuris­sa. Mut­ta kun tieteel­lis­ten tutkimusten mukaan mallinnet­tuna ei tuol­la välil­lä ker­takaikki­aan voi olla isom­paa liiken­netarvet­ta ennen vuot­ta 2050.

    Vastaa

20. Mikko, niistä autoista noin 500 on busse­ja jot­ka kor­vau­tuu Raide-Jok­er­il­la, ja ne bus­sit lie­nee se olen­nainen melun ja päästö­jen lähde. Raiteetkin toki vähän melu­aa, mut­ta tuos­sa kohti olisi suo­rat kiskot ilman vai­htei­ta eli tuskin sanottavasti.

    Muutenkin tämä on taas tätä. Asia on siis se että taloi­hin ano­taan viides ker­ros, aiem­min oli vaan neljä. Kaavas­sa on ensim­mäi­nen ker­ros määrät­ty varas­toti­lak­si ja ilmeis­es­ti auto­talleik­si, asun­to­ja siihen ei saa tehdä, eli asuin­neliöitä tulee 4 035 * 4/5 = 3 228 k‑m2. Tuo on noin 40 asun­toa. Näitä asun­to­ja varten tehdään parkkipaikat mitoituk­sel­la 1 ap. / 95 k‑m2 eli 42 parkkipaikkaa. Näistä 26 on havain­neku­vas­sa piir­ret­ty pihalle, eli rak­en­ta­ja saa ilok­seen tehdä sinne alimpaan ker­rokseen vielä 16 autotallia.

    Par­i­taloil­lakin saisi vas­taa­vat tehot. Eiku palau­tuk­seen vaan, lähde­tään nyt vaik­ka siitä että jos tuol­laisil­la pis­te­taloil­la leik­itään niin kai niis­sä nyt saa sit­ten olla ker­roksi­akin esim. kahdeksan.

    Vastaa

21. Olen spot­tun kanssa täysin samaa mieltä Hert­toniemien suun­nitel­mas­ta. Liikaa moot­tori­ti­etä, liian vähän kaupunkia.

    Vastaa

22. spot­tu, mikäköhän tuos­sa eri­taso­vir­i­tyk­sessä vielä eri­ta­so­tun­nelei­neen oikeasti on ideana? Rupesin nyt kat­so­maan että ei nuo liiken­nemäärät ole niin kovin kum­mallisia, Itäväylää tulee 36 500 ajoneu­voa päivässä ja Lin­nan­rak­en­ta­janti­etä 29 300.

    Vrt. Oop­per­an risteys, Man­ner­heim­intie 27 200 ja Helsinginkatu 38 600. Tai Koske­lantie 24 200 ja Mäkelänkatu 41 700. Mis­tä tulee mieleen tämä kuva: http://4.bp.blogspot.com/_Kdypn8bF0HQ/TU5mHyxgZ7I/AAAAAAAAAFo/p1NAknZehYc/s1600/risteys.JPG

    Vastaa

23. En tiedä riit­tääkö kom­pen­tenssi­ni kom­men­toimaan kaupung­in­museon jumalan sanaa, mut­ta on taval­laan huvit­tavaa että Kaupung­in­museo pitää raiti­otier­atkaisua Huvi­lakadulle kaupunkiku­val­lis­es­ti mahdottomana.

    Tehtaankadul­la ratikat ovat kulke­neet jo 1908. Jos kaupung­in­muse­ol­ta vaatisi yhtään loogisu­ut­ta, niin eteläi­sis­sä kaupungi­nosis­sa tulisi kieltää kadun­var­sipysäköin­ti kokonaan.

    Esim. tässä I.K. Inhan kuvas­sa Tehtaankadun ja Kapteeninkadun kulmasta

    http://mediaserver‑2.vuodatus.net/g/4/43535/1240487751_img-d41d8cd98f00b204e9800998ecf8427e.jpg

    näkyvät kiskot Tehtaankadul­la mut­ta ei ain­ut­takaan autoa. Saman huomion voi tehdä Signe Bran­derin kaupunkikuvista. 

    Mik­sei kaupung­in­museo vas­tus­ta kadun­var­sipysäköin­tiä jos uusia ratikkalin­jo­jakaan ei ker­ta his­to­ri­al­lisi­in kaupungi­nosi­in saa rak­en­taa? Ratikkalin­jat ovat sen­tään noin 50 vuot­ta varhaisem­paa kerrostumaa…

    Vastaa

24. Vielä Hert­tonien­tä sivuten — jos investoin­tien perusa­ja­tus olisi aina joukkoli­iken­teen kulku­muo­to-osu­u­den lisäämi­nen toimi­vam­man palvelun kaut­ta, pitää Jol­lak­sen ja Hevos­salmen kaltais­ten aluei­den lähel­lä miet­tiä myös liityn­täpysäköin­nin toteut­tamista. Hert­tonie­mi on tähän liian kaukana ja poten­ti­aal­is­ten pul­lonkaulo­jen takana, eli seu­raa­va luon­te­va piste on Yliskylän uusi ostoskeskus, jonne autol­la pääsee kätevästi oikeas­t­aan koko Laa­jasa­lon alueelta, myös sieltä mis­sä joukkoli­ikenne on käytän­nössä mahdotonta.

    Jo olete­taan että Yliskylän uudelle ostar­ille voisi näitä liityn­tä­paikko­ja hal­val­la rak­en­taa, ja sata­nen kuus­sa riit­täisi omakus­tan­nushin­nal­la kulu­jen peit­tämiseen (pysäköin­tipaikat pön­tössä 15000 e/kpl), ei sen pitäisi alueen tulota­sol­la olla mikään ongel­ma, eri­tyis­es­tikin kun kaup­pa mielel­lään mak­sa­nee jotain siitä että far­mari­v­o­l­vo on valmi­ik­si ostoskär­ry­jen ulottuvilla.

    Varsi­nainen kysymys on siis miten Yliskylän (ostarin) ja Hert­toniemen väli­nen liityn­täli­ikenne hoidet­taisi­in jot­ta kokon­aisu­us olisi sub­jek­ti­ivis­es­ti parem­pi vai­h­toe­hto kuin yksi­ty­isautomat­ka keskus­taan ja/tai sen läpi. Nykyi­nen ulkopy­säkil­lä vär­jöt­te­ly on tuskin riit­tävän houkut­tel­e­vaa. Ratikalle (Hert­toniemeen) saat­taisi volyy­mi riit­tää esim. Ilomäen­tien tai Marunaku­jan kään­tö­paikalta, koulu­jen välistä ja ostarin läpi Kuvernöörin­ti­etä tai (osin hyvinkin gryn­dauskelpoista) Laa­jasa­lon­ti­etä Hert­toniemen suun­taan. Shut­tle-bus­si ruuh­ka-aikoi­hin tun­tuu vähän has­sul­ta mut­ta se toisi taval­laan pikavuorot takaisin Laajasaloon.

    Iso osa Laa­jasa­losta on täl­lä het­kel­lä sel­l­aista ettei oma­lle autolle käytän­nössä ole vai­h­toe­htoa. Tämä on sääli kos­ka Hert­toniemen metroase­mal­la on luul­tavasti Helsin­gin toimivin bus­si-metro ‑vai­h­to.

    Vastaa

25. Roi­hu­vuores­sa asu­vana ja Hert­toniemessäkin mil­tei päivit­täin kulke­vana / asioivana kansalaise­na en minäkään oikein ymmär­rä, mik­si metroase­man yhtey­teen tarvit­taisi­in nimeno­maan lisää kaup­pakeskusti­laa. Siinähän on hyvä­nen aika iso K‑marketti ja S‑marketti, nor­maa­likokoinen Alepa sekä Mega­hertsin kaup­pakeskus ihan vier­essä. Itäkeskus on yhden metropy­säkin päässä. Ja tosi­aan esim. Roi­hu­vuores­sa on jo ostari (2 kaup­paa) ja yksi lähikaup­pa (jon­ka todel­lakin soisin pysyvän elin­voimaise­na tule­vaisu­udessakin). Roi­hu­pel­lon / Siil­i­tien teol­lisu­usalueel­la vaikut­taisi ainakin ulkoapäin kat­sellen ole­van käyt­tökelpoisia toimis­totilo­ja tyhjil­lään (tästä en kyl­lä osaa sanoa mitään varmaa). 

    Minus­ta Hert­toniemen metroase­ma toimii ihan hyvin, enkä ymmär­rä, mik­si se nyt tässä vai­heessa olisi ongel­ma että metroase­ma ei ole kaup­pakeskuk­sen kel­laris­sa. Ehkä nykyään ei raken­net­taisi metroase­maa samal­la taval­la kuin enti­van­haan, mut­ta kun ker­ran ase­ma nyt on sel­l­ainen kuin on (toimii kyl­lä ihan main­iosti metron käyt­täjän kannal­ta!) ja kaup­po­ja on lähel­lä vaik­ka kuin­ka, niin en näe syytä alkaa pykätä paikalle kaup­pakeskus­ta. Päin­vas­toin, min­ua ainakin lähin­nä ahdis­taa, jos joukkoli­iken­nevä­li­neeseen täy­tyy joka ker­ta men­nä ostoskeskuk­sen kautta.

    Jos Hert­toniemen metroase­man lähistön palvelu­ja tulisi jotenkin paran­taa, niin itse kaipaisin metroase­man lähelle esimerkik­si jonkin­laista sym­pa­at­tista peruskahvi­laa (ei siis keskikal­jakup­pi­laa tai jonkun suuren kahvi­laketjun stan­dar­d­oitua liiket­tä). Tai vaikka­pa kansalais­ten olo­huonet­ta, tai luo­mu­ruokaa myyvää liiket­tä. En uut­ta ostoskeskus­ta. Asun­to­ja toki sopii rak­en­taa alueelle, kyl­lä niitä var­maan sinne lisää mah­tuu ja asun­to­ja aina tarvitaan.

    Vastaa

26. tpyy­lu­o­ma: “spot­tu, mikäköhän tuos­sa eri­taso­vir­i­tyk­sessä vielä eri­ta­so­tun­nelei­neen oikeasti on ideana?”

    Niin­pä. Yksi seli­tys voisi olla kaukoitä, Ram­sin­ran­ta, Itäkeskus, Kru­unuvuori, San­ta­ham­i­na-varaus jnpp yhdis­tet­tynä HSL-fatal­is­mi­in tasais­es­ti laskev­as­ta joukkoli­iken­teen kulkumuoto-osuudesta. 

    Nämä suun­nitel­mat ovat niitä Smith-Polvisia risteys ker­ral­laan, jot­ka totut­ta­vat asukkaat ajatuk­seen että motari ja eri­ta­soli­it­tymät jotenkin kuu­lu­vat kaupunki­in. Sit­ten ihme­tel­lään kun alueelle ei kukaan halua muut­taa edes töihin.

    Sen vielä ymmärtäisi että Itäväylä kaivet­taisi­in kuop­paan Hert­toniemen liit­tymästä alka­en melun­tor­jun­ta­sy­istä Hert­tonie­mi-Siil­i­tie välin gryn­daamista varten mut­ta kun se nousee takaisin alku­peräiseen korkeu­teen­sa ja sieltä sillalle.

    Vastaa

27. Rapor­tis­sa suo­jatei­den huomio­val­oista pisti ikävästi silmään eräs yksi­tyisko­h­ta, joka sinän­sä on pieni ja merk­i­tyk­setön, mut­ta ker­tonee jotain liiken­nein­fran tilas­ta ja suun­nit­telijoiden asenteista.

    testiko­hteena oli Intiankadun ja vilkkaan jalankulku- ja pyörä­tien risteys Intiankatu 30:n kohdal­la … nopeusra­joi­tus katu­os­al­la 30 km/h … pyörätiel­lä aje­taan melko lujaa eli vaarati­lantei­ta voi tul­la yllättäenkin.

    Mikähän tuo “melko lujaa” tarkoit­taa, ken­tien jopa 25km/h? Jos autol­la aje­taan 30km/h ja polkupyöräl­lä 25km/h, onko pyöräil­i­jä tosi­aan se taho, jota sopii syyt­tää lujas­ta nopeudesta?

    Vastaa

28. tpyy­lu­o­ma: mikä tuon kuvan point­ti on? Että kun liiken­nemäärä risteyk­sessä on yli kaksinker­tainen, niin eri­ta­soli­it­tymä api­loi­neen on isom­pi ja vie tilaa enem­män kuin yhdessä tasos­sa ole­va, paljon vähem­män liiken­net­tä välit­tävä ja ruuhkaisem­pi liit­tymä? Tot­ta­han toki. Mut­ta entä sitten?

    Vastaa

29. Olli Pot­to­nen ymmär­rän kyl­lä näkökan­tasi, mut­ta en usko että kyseessä on niinkään suun­nit­teli­jan asen­teel­lisu­us kuin liikku­jien huomiokyky.

    Autoli­iken­teen olete­taankin liikku­van väh 30 km/h, mut­ta kevyt liikenne kul­kee keskimäärin paljon hitaam­min. Sik­si nopea pyöräil­i­jä saat­taa yllättää.

    Ongel­ma pois­tu­isi muut­ta­mal­la Intiankadun pyörätie pyöräkaistak­si ajo­radan tasoon, mut­ta siitä esim kiveyk­sel­lä erotettuna.

    Vastaa

30. Olli Pot­to­nen: Oma työ­matkani (siis pyöräl­lä) kul­kee joko tuos­ta Intiankadun poik­ki tai Koske­lantien kaut­ta, sain siis tes­ta­ta noi­ta val­o­ja aika usein. 

    Intiankadul­la pyöräil­i­jät läh­estyvät risteystä jopa yli 30 km/h nopeudel­la, mut­ta tietenkään kukaan ei aja risteyk­seen tuol­la nopeudel­la. Melko nopeasti siinä kuitenkin ilmestytään, joten nuo huomio­val­ot oli­vat enem­män kuin paikallaan (nythän ne on pois­tet­tu). Ne oli­vat myös toimi­vat ja selkeät, autoil­i­jat selvästi varau­tu­i­v­at risteyk­sen yli­tyk­seen ja ris­teävi­in pyöräil­i­jöi­hin parem­min kuin ilman val­o­ja. sama kos­kee var­masti jalankulkijoita.

    Koske­lantien val­ot sen sijaan ovat täysi susi. Ne vilkku­vat ihan mil­loin sat­tuu, tai sit­ten ovat vilkku­mat­ta sil­loin kun pitää. Val­ot syt­tyvät myös sil­loin kun pyöräil­i­jä ajaa Koske­lantien suun­tais­es­ti ylit­tämät­tä kat­ua, säätövirhe var­maan mut­ta aiheut­taa taku­ul­la autoil­i­jois­sa turhautumista. 

    Jos kokeilua jatke­taan niin Koske­lantiel­lä pitää kokeil­la mui­ta malle­ja, nuo siniset led­it eivät ainakaan tur­val­lisu­ut­ta lisää. Intiankadul­la oli toimi­va sys­tee­mi, mut­ta kuten todet­tua se on poistettu.

    Vastaa

31. Mie­lenki­in­toinen lop­putu­los oli tuo Merisa­ta­man ratkaisu. Kos­ka Osmo sitä ei sen enem­pää ala analysoimaan, niin minä teen sen.

    Ensin­näkin aika­haaruk­ka on hyvin HSL-läi­nen. Puhutaan kym­menistä vuo­sista, aivan samaan tapaan kuin 1990-luvul­la puhut­ti­in kehäratikoista ja jok­eri­ratikoista ja tehti­in usei­ta kehi­tys­su­un­nitelmia. Mikään niistä ei ole ysiä luku­unot­ta­mat­ta tote­tunut, kyseessä oli muu­ta­ma has­su kilo­metri rataa. Kym­menistä vuo­sista Lehmuskosken puti­ik­ki osaa puhua. Se on nii­i­in iizzii! Voi vaan visioida!

    Äänekäs Eteläiset kaupungi­nosat-liike otti ratkaisun myötä niskalenkin sekä kaupungista että eri­tyis­es­ti Krunikas­ta ja Munkkivuoresta.

    Ratkaisun seu­rauk­set kun ovat aika pahat Munkkivuorelle ja Krunalle.

    1) Bus­si 16 lakkaute­taan. Bus­sia tarvi­taan, jot­ta idästä on suo­ra yhteys etelään, edes jol­lain tasol­la, tosin vuorovälin tulisi olla tiheämpi, bus­si on aamuisin aivan täyn­nä. Kru­unuhaan sisäo­sista ei siis enää pääse mitenkään eteläiseen kan­takaupunki­in. Vai­h­to nilkut­tavaan kutoseen on vitsi.

    2) Haav­er­atik­ka Munkkiniemeen perustelee toki lin­jan 18 siir­toa etelään. Tosin munkkalaiset saa­vat mak­saa tämän kalli­isti: Tal­in asukkaiden ja monien muidenkin tuhan­sien ain­oa suo­ra yhteys keskus­taan katkaistaan, kiitos Osmo! Ja emmeköhän saa kokkareista + muista kaup­paka­mar­in­u­likoista äänekkään vas­tus­ta­jan munkan ratikallekin!

    3) Lin­jan 18 siir­rosta aiheutu­va 14B on perustel­tua, tosin itsessään 18:n uusi lin­jaus ei.

    4) H24 jatka­nee tyhjänä lin­jana, kuten aiem­minkin. “Asukkaiden äänenä” esi­in­tyvä Eteläiset kaupungi­nosat sai fetissin­sä ja melkein bussin 17 takaisin. E.Rehnkin oli oman sanomansa mukaan “melkein präääsitentti”.

    5) H24:n reit­ti on toki älytön ja sil­lä päästään lyömään Hiet­su­un meni­jöitä, kun h55/a/k jätetään Rauta­tien­to­rille. Näin ollen sieltä, mis­tä käyt­täjät tule­vat, ei Hiet­su­un pääse. 55A on kesäisin täyn­nä jo Simonkadul­la. Ysi ei auta mitään ja mat­ka sekä Mar­i­an sairaalalle ja Hiet­su­un muut­tuu tuskien taipaleek­si ja vai­h­don taakse, pait­si jos asuu Merikadulla.

    6) Yhteen­ve­to: Munkkalaiset, Hiet­su­un menevät tuhan­net ihmiset, Mar­i­an sairaalan/tulevan terkkarin asi­akkaat ja mon­et muut saa­vat han­kalat vai­h­dot sik­si, että Eteläiset ry:n tah­to jun­tat­ti­in läpi. 

    7) Aini­in se kutosen jatko Her­ne­saa­reen. joo 202x tai 203x. Heh heh.

    8) p.s Aini­in. Entäs ne HKL:n ratikka­su­un­nitel­mat, joi­ta oli vielä vähän aikaa sit­ten pöy­däl­lä? Raiti­oli­iken­teen kokon­aiske­hit­tämi­nen ja muut (muu­ta­man vuo­den takainen “max” jne). Ei niitä kukaan muista.

    Vastaa

32. Onko kyseessä tuo risteys (vai ajaako joku kolmeakymp­piä Intiankadun etelälaitaa kulke­val­la kevyen liiken­teen väyläl­lä r‑kioskin oven editse?):

    http://maps.google.com/maps?hl=en&ll=60.208778,24.965572&spn=0.001871,0.00478&t=h&z=18&vpsrc=6&layer=c&cbll=60.208709,24.965711&panoid=Su4wnEcv3OZWf2nw9r0dKQ&cbp=12,319.02„0,1.72

    Autoil­i­joil­la ei ole kolmio­ta joten ris­teävältä pyörätieltä tule­va väistää vaik­ka ajaisi sit­ten ennen risteystä sitä kolmekymp­piä. Sin­is­ten huomio­val­o­jen ole­mas­sao­lo ei kai vaiku­ta mui­hin väistämissääntöihin?

    Kun itse aikanaan ajoin tuos­ta use­am­min (pyöräl­lä siis ja ennen huomio­val­o­ja), huo­masin usein että autoil­i­joillekaan ei aina ollut väistämis­sään­nöt täysin selvil­lä, sen ver­ran moni pysäyt­ti ennen risteystä. 

    Vas­taavasti mon­et pyöräil­i­jät tun­tu­vat luule­vat että suo­jati­etä kulke­van käveli­jän väistämi­nen on ain­oas­taan autoil­i­joiden velvollisuus.

    Vastaa

33. Koske­lantien val­ot sen sijaan ovat täysi susi. Ne vilkku­vat ihan mil­loin sat­tuu, tai sit­ten ovat vilkku­mat­ta sil­loin kun pitää. Val­ot syt­tyvät myös sil­loin kun pyöräil­i­jä ajaa Koske­lantien suun­tais­es­ti ylit­tämät­tä kat­ua, säätövirhe var­maan mut­ta aiheut­taa taku­ul­la autoil­i­jois­sa turhautumista. 

    Hyvä että vähän kurit­ta­vat yksityisautoilijoita!

    Vastaa

    1. Koske­lantien val­ot eivät toim­i­neet. Kokeilua jatke­taan muual­la ja lait­tei­ta yritetään parantaa.

       Vastaa

34. Ahto­lal­la on out­o­ja ajatuksia.

    Kiin­nos­tuneena odotan, mitä Ode ker­too meille lau­takun­nas­sa käy­dys­tä keskustelus­ta. Mik­si lin­jas­to­su­un­nitel­ma jäi pöy­dälle? Sen pitäisi olla Kslk:ssa aika ruti­ini­jut­tu, kos­ka oikeasti lin­jas­tos­ta päät­tää kuitenkin HSL, ei Kslk.

    Vastaa

35. tpyy­lu­o­ma: “Bussien liiken­nöin­ti kapeil­la kan­takaupun­gin kaduil­la on yksinker­tais­es­ti aika toiv­o­ton­ta ja kallistakin”.

    Helsin­ki tässä kyl­lä ihan omil­la lin­joil­laan. Muual­la maail­mas­sa aja­tuskulku menee, että mitä isom­pi joukkoli­iken­nevä­line, sitä isom­mat ja suorem­mat väylät. 

    Muual­la maail­mas­sa raitioteitä ja iso­ja 30-metrisiä vaunu­ja ei edes yritetä tunkea kapeille keskus­takaduille, vaan raiti­oli­iken­net­tä pikem­minkin nopeutetaan pois­ta­mal­la jyrkim­mät mutkat, piden­tämäl­lä pysäkkiväliä ja pois­ta­mal­la autoli­iken­teen kanssa yhteisiä risteyksiä.

    Vastaa

36. Pyöräil­i­jäu­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Tuo risteys se on jos­sa niitä vilkku­val­o­ja kokeilti­in onnis­tuneesti. Ja johon pyöräil­i­jät tule­vat aika kovaa, mon­es­takin eri suun­nas­ta. Ei se silti paha risteys ole, Helsingis­sä on paljon pahempia jois­sa oikeasti on vaar­al­lista ajaa.

    Tuos­sa kuvas­sa on yksi mie­lenki­in­toinen osoi­tus kaupunkisu­un­nit­telun tasos­ta Helsingissä. 

    Nuo jäteas­t­i­at risteyksessä. 

    Ne ovat erään­lainen aluek­eräyspiste, jos­sa on mon­en­sort­tista keräys­laatikkoa. Noiden pis­tei­den käyt­täjät tukki­vat väylää läh­es päivit­täin, tuo­vat­pa roski­aan kävellen, pyöräl­lä tai autol­la. Lisäk­si aika usien jonk­in­sortin jäteau­to surf­failee siinä risteyk­sessä tukkien kaiken liiken­teen, noi­ta laatikoi­ta kun ei voi tyh­jen­tää aja­mat­ta kevyen­li­iken­teen väylälle. Ympäril­lä olisi tilaa asial­lisellekin sijoit­tamiselle, mut­ta joku KSV:n neropat­ti on löytänyt tuol­laisen paikan.

    Vastaa

37. Tuo Intiankadun risteys on niin selkeä kuin voi olla. Yhdek­sänkymme­nen asteen kul­mas­sa ris­teävät katu ja kevyen liiken­teen väylä. Ei näkemäesteitä, ei yllät­täviä suun­nan­vai­h­dok­sia. Millekään osa­puolelle ei pitäisi tuos­sa olla epä­selvää mis­sä järjestyk­sessä mennään. 

    Ehkä risteys tulee sit­ten hie­man yllät­täen oudolle pyöräil­i­jälle joka läh­estyy kolmekymp­piä ja sin­isiä val­o­ja onkin tarvit­tu nimeno­maan hei­dän herättämisekseen. 

    Paljon han­kalampia ovat seka-alueet jois­sa ei ole kaisto­ja tai selkeitä kulkusu­un­tia. Nuo roskik­set saat­ta­vat ajoit­tain aiheut­taa juuri sen tyyp­pistä ongelmaa. 

    Juuri epämääräisiä aukioi­ta (tai arkkite­htikielel­lä “piaz­za-aihei­ta”) on viime vuosikym­meninä tehty lähiöi­hin vaik­ka kuin­ka paljon. Käytän­nössä ne muo­dos­tu­vat usein tilapäisik­si asioin­tipysäköin­tipaikoik­si ja (pizza)taksien oikoteiksi.

    Vastaa

38. Tuo Intiankadun risteys on niin selkeä kuin voi olla. Yhdek­sänkymme­nen asteen kul­mas­sa ris­teävät katu ja kevyen liiken­teen väylä. Ei näkemäesteitä, ei yllät­täviä suunnanvaihdoksia.

    Link­ki risteyk­seen autoil­i­jan näkökul­mas­ta. Oikeal­ta Kumpu­lan­taival­ta (pyörätie) pitkin tule­vat pyöräil­i­jät peit­tävä pen­sas näyt­täisi ole­van noin 7 metrin päässä ajo­radan reunas­ta. Suun­nit­telu­o­hjeen mukaan etäisyy­den pitäisi olla min­imis­sään 10m, mieluiten 15–20m. Jos tie olisi val­tion eikä kaupun­gin vas­tu­ul­la, lain vaa­ti­ma min­i­mi olisi 15 metriä. Ja nämä vaa­timuk­set eivät ole edes tiukko­ja, kah­den ajo­radan risteyk­seltä vaa­di­taan vielä enem­män, vaik­ka ajonopeudet eivät olisi yhtään korkeammat.

    Vastaa

39. Ei ihme että kaupunkiym­päristö on ankeaa ja hajanaista jos ohjeet ovat tuol­laisia. Aika mon­ta ker­rostaloa pitäisi kan­takaupungis­takin purkaa että täysin nor­mitet­tuun stan­dard­i­lab­o­ra­to­riokaupunki­in päästäisiin…

    Autoli­jan näkökul­mal­la ei tuos­sa ole niin paljoa merk­i­tys­tä kos­ka risteyk­seen tule­va pyöräil­i­jä joka tapauk­ses­sa väistää. Ja ainakin etelästä tule­vaa pyöräil­i­jää muis­tute­taan tästä pienel­lä kolmi­ol­la, vaik­ka sitä ei varsi­nais­es­ti edes tarvit­taisi väistämisvelvol­lisu­u­den osoittamiseen. 

    Ei kaik­keen voi varautua niin että toiset liikku­jat ovat hul­lu­ja tai humalassa.

    Vastaa

40. Ei ihme että kaupunkiym­päristö on ankeaa ja hajanaista jos ohjeet ovat tuollaisia. 

    Onnek­si pyörätei­den suun­nit­telu­o­hjei­ta ei noudateta.

    Vastaa

41. Se etelästä (tai lounaas­ta) Kumpu­lan­taival­ta tule­van pyöräil­i­jän kolmio osoit­taa väistämisvelvol­lisu­u­den Intiankadun suun­taiseen pyörätiehen näh­den. Ajo­rataan näh­den väistämisvelvol­lisu­us olisi joka tapauk­ses­sa, mut­ta ei pyörätiehen nähden.

    Vastaa

42. tpyy­lu­o­ma kir­joit­ti 1.11.

    ”Mikko, niistä autoista noin 500 on busse­ja jot­ka kor­vau­tuu Raide-Jok­er­il­la, ja ne bus­sit lie­nee se olen­nainen melun ja päästö­jen lähde. Raiteetkin toki vähän melu­aa, mut­ta tuos­sa kohti olisi suo­rat kiskot ilman vai­htei­ta eli tuskin sanottavasti.”

    Paasikivi tote­si ker­ran, miten vaikeaa venäläis­ten kanssa on neu­votel­la, kun edes tosi­a­sioista ei päästä yksimielisyyteen.

    1) Melu­ta­so on log­a­r­it­mi­nen, joten inten­si­teet­te­jä ei koe­tus­sa melus­sa voi laskea yhteen.

    2) Ais­tit ovat huono­ja todis­ta­jia, tote­si kai Her­ak­leitos. Kävelin tiis­tai-iltana (2.11.) n klo 20.30 pitkin Runeberginkat­ua. Liiken­net­tä oli vähän, joten saa­toin ver­tail­la yksit­täisen bussin ja yksit­täisen ratikan aiheut­ta­maa ään­tä. Minus­ta kyl­lä ratik­ka piti suurem­paa ään­tä ja suo­ral­lakin osal­la pyörät kirskui­v­at. – En pidä itseäni ratikoiden vihaajana

    3) Bussin kul­je­tuska­p­a­siteet­ti on (lasken­tavas­ta riip­puen) 1/3 tai ¼ ratikan kap­a­siteetistä. En kiel­lä, etteikö kolme bus­sia aiheut­taisi suurem­paa ään­tä kuin yksi ratik­ka. Tämäkin olisi parem­pi tietää kuin vain luulla

    4) Olisi hyvä mita­ta itse liiken­nevä­linei­den aiheut­ta­mat ääni­ta­sot eri paikois­sa ja eri aikoina. – Met­rossa muuten on kova ääni­ta­so. En tiedä miten vaikut­taa se, että se kul­kee tunnelissa.

    Vastaa

43. “Eliel Saarisen tietä kul­kee sel­l­ainen 4000–5000 autoa päivässä.”

    Aika paljon, ottaen huomioon, että ajo on sal­lit­tu vain joukkoli­iken­teelle. Pitäisiköhän läpi­a­joa alkaa valvo­maan tarkemmin.

    Mitä halu­aisit valvoa? Tak­se­ja, invatak­se­ja, koulubusse­ja, busse­ja vai Eliel Saarisen kadun avoimen pään muu­ta liikennettä?

    Uskallan väit­tää, että joukkoli­iken­nekadul­la liikkuu alle 1% vääriä kulkuneu­vo­ja. Sen sijaan joukkoli­iken­nekadun nopeusra­joi­tus 30 ja 40km/h on avoin vit­si, sil­lä bussien ja tak­sien nopeudet ovat tuol­la tun­nelin suul­la jotain ihan muu­ta, keskimäärin var­maan tasol­la 60–70km/h. Tietysti poli­isi ei val­vo busse­ja, joten jäl­jelle jää tak­sit, joil­la on oman tak­sikeskuk­sen kaut­ta keskitet­ty nopeu­den­valvon­nan varoitusjärjestelmä.

    Vastaa

44. Daniel Fed­er­ley tote­si: “Ahto­lal­la on out­o­ja ajatuksia.”

    Mukavaa olisi ollut saa­da tuo­hon nyt kun­non peruste­lut, vai johtuuko out­ous siitä, että en vaan ole samaa mieltä jonkun “asiantun­ti­japorukan” kanssa.

    Olemme Daniel F:n kanssa liikut­ta­van yksimielisiä var­mas­tikin siitä, että julki­nen liikenne tarvit­see lisä­panos­tuk­sia ja uudelleen­jär­jeste­lyjäkin. Olemme samaa mieltä var­masti siitäkin, että raitio­vaunu on houkut­tele­vu­udeltaan ja imagoltaan se, johon Helsin­gin kan­nat­taa satsata. 

    Uskon, että Daniel F. seu­raa näitä asioi­ta aika läheltä ja sik­si ei ehkä aina ajat­tele “ouf of the box”. Lis­taan nyt tähän vielä ker­ran rauta­lankaver­siona kipuko­htia niin yleis­es­ti kuin käsil­lä ole­vaan suun­nitel­maankin liittyen.

    1) Mitään kokon­aiske­hi­tys­su­un­nitel­maa ei tosi­asi­as­sa ole. Jos olisi, mik­si HKL:n tekemät selvi­tyk­set (jois­sa oli eri ske­naar­i­oi­ta ratikkaverkon kehit­tämisek­si, ks. link­ki http://jlf.fi/f17/1016-ratikka-2015‑a/) eivät ole johta­neet mihinkään? Tosi­a­sia vuosil­ta 2001–2011: uut­ta raitio­rataa on tul­lut Fle­mari-Alek­sisK-Pasi­la, eli pari kilo­metriä. Sen lisäk­si iso­ja supis­tuk­sia on tehty vuoroväleis­sä. Kokon­ais­ti­lanne: taka­pakkia v. 2001–2011. Meinasin saa­da nau­run­re­makan, kun Sauri jos­sain tilaisu­udessa puhui, kuin­ka “viime vuosi­na on avat­tu uusia lin­jo­ja viitat­en ratikoi­hin”. Erikoista käyt­tää monikkoa tuos­sa tilanteessa.

    2) Ratik­ka 2015 jäi siis unho­laan ja Ville L:n laf­ka kehit­ti raitiotei­den kokon­aiske­hit­tämis­su­un­nitel­man), jos­ta tosin pudotet­ti­in “asukkaiden ääni”-järjestön, eli Eteläiset kaupungi­nosat r.y:n masi­noiman vas­tarin­nan takia pois Merikadun lenkki.

    3) Näi­den selvi­tys­ten jäl­keen aika onkin men­nyt hupailu­un, hauskim­pana ehkä trol­lispedeily ja köysir­a­ta Laajasaloon.

    Sit­ten itse suun­nitel­maan. Aja­tus on kau­nis. Annetaan nyt niille mitä halu­taan, eli tarve suo­ras­ta bus­sista keskus­taan täyt­tyy. Mut­ta mikä on tämän hinta? 

    Hin­ta on 

    a) Krunalaisil­ta menee jous­ta­va yhteys eteläkärkeen

    b) Munkkalaiset eivät pääse suo­ral­la yhtey­del­lä keskus­taan, kos­kee eri­tyis­es­ti Munkkivuor­ta ja liiken­nemo­tis­sa ole­vaa Talia.

    c) Bussin 55 käyt­täjät joutu­vat kär­simään, eri­tyis­es­ti kesäisin.

    Nyt herää kysymys, minne uno­h­tu­i­v­at ne selvi­tyk­set bus­sil­in­jas­ton kehit­tämis­es­tä (muis­tat­teko puheet lin­jo­jen 18, 23, 24 ja 55 eri yhdistelmistä?). 

    Suun­nitelmia on siis tehty rop­pakau­pal­la ja niistä kon­sult­ti tien­aa kun tehdään uusia. Kun rahaa ei ole, niin pitää leika­ta jostain,jotta jon­nekin tulee lisää. Eli eikös olisi tässä tilanteessa Daniel hienoa, jos lopetet­taisi­in sinne-tänne-mulle-sulle-poli­ti­ik­ka ja tehtäisi­in yksi lin­jas­ton ja verkos­ton kehit­tämis­su­un­nitel­ma, joka huomioi kaik­ki liiken­nemuodot. Lehmuskosken lafkalta menee viimeinenkin rispek­ti, kun suun­nitelmia muutel­laan joka vuosi.

    Vastaa
45. Paluuviite: kaupunginmuseo sanoo ei « ..:: Hannu Oskala ::..

46. Ahto­la, olen pointeis­tasi nrot 1, 2, 3 ihan samaa mieltä koskien ratikoiden kokon­aiske­hit­tämistä, kösyra­to­ja jne.

    Sen sijaan en ymmär­rä, mik­si näet keskustabussien uudelleen­jär­jestelyssä niin paljon negati­ivista. Minus­ta jär­jeste­lyt ovat oikean­su­un­taiset, meikäläisi­in oloi­hin jopa radikaalit. Yksi­tyisko­htia pitäisi minus­takin hioa, mut­ta suures­sa mit­takaavas­sa tuo E‑Helsingin työ on tehty hyvin.

    Vastaa