HSL:n hallitus 25.10.2011

15 vastausta artikkeliin “HSL:n hallitus 25.10.2011”

1. En tiedä mitä sun oli tarkoi­tus kir­joit­taa. 🙂 Mut­ta HSL:n strategiaohjelmasta:

   Vuon­na 2012 lin­jas­to- ja aikataulusu­un­nit­telun eril­lispro­jek­te­ja ovat mm. Van­taan lin­jas­to­su­un­nitel­man päivit­tämi­nen sekä raiti­oli­iken­teen toim­intaedel­ly­tys­ten kehit­tämis­su­un­nitel­man tekeminen. 

   Onko tuo nyt ratikko­jen paran­nu­so­hjel­ma osa XIV. Se mitä pitää tehdä on ihan tasan tarkkaan tasan tiedos­sa ja kir­jois­sa eri rap­pareis­sa, tuos­sa pitäisi lukea tekemisen sijaan toteut­ta­mi­nen. Ja pää­vas­tuu on KSV:n Liiken­nesu­un­nit­telul­la kos­ka kyse on väylistä eikä niinkään kalus­tos­ta. Aloite­taan nyt vaik­ka niinkin vaikeas­ta asioista kuin että Man­nehermein­tien ratikkakaisto­ja leven­netään 20 sent­tiä sem­moisil­la kivil­lä joiden­ka yli ei ajeta.

   Joukkoli­iken­teen nopeu­den ja luotet­tavu­u­den kehit­tämisen tuek­si valmis­tel­laan joukkoli­iken­teen val­oe­tuuk­sien määrit­te­ly koko HSL-alueella.

   Ja tämä kytketään lin­jas­to­su­un­nitelu­un miten? On vähän vaikea antaa val­oe­tuuk­sia bus­seille joi­ta tulee keskimäärin 30 sekun­nin välein mut­ta täysin sat­un­nais­es­ti (Man­ner­heim­intie, Hämeen­tie) ja tuo muuten sit­ten tekee ratikoidenkin val­oe­tuuk­sista vaikei­ta. Jos halu­aa etu­udet niin lin­jas­to pitää suun­nitel­la sen mukaan, ja tuo myös tuot­taisi selkeäm­män ja kus­tan­nuste­hokkaam­man linjaston.

   Palve­lu­ta­soltaan ja hinnal­taan jous­ta­va uusi Metropol-joukkoli­iken­nemuo­to ote­taan käyt­töön ja sil­lä saadaan merkit­tävästi uusia matkus­ta­jia aiem­mista henkilöautoilijoista.

   Sik­sikö tak­sia nykyään kut­su­taan? Eli tämä on var­maan se kut­suo­h­jat­tu liikenne. Ja tämä toimii edes vähän vähem­män huonos­ti kuin Joukot, koska?

   Vastaa

2. Oliko kok­ous täl­lä ker­taa näin turha?

   Vastaa

3. tpyy­lu­o­ma: “Sik­sikö tak­sia nykyään kut­su­taan? Eli tämä on var­maan se kut­suo­h­jat­tu liikenne.”

   Tämä on niitä Shos­ta Sulosen pro­jek­te­ja Aal­to-yliopis­tos­ta. On itseis­ar­vo saa­da sieltäpäin uut­ta ajat­telua joukkoli­iken­teen laadulliseen kehit­tämiseen, sil­lä ei ole niinkään väliä onnis­tuuko kokeilu juurikin yrite­tyssä muo­dos­sa vai lainkaan (ja Tak­sili­it­to torp­paa sen kuitenkin).

   Metropolin kaltaiset pro­jek­tit gen­eroi­vat pos­ket­toman määrän eri­laista (ilmaista) aihet­ta sivuavaa har­joi­tustyö- ja muu­ta aktivi­teet­tia, joista jotkut lop­ul­ta johta­vat johonkin konkreettiseen.

   Vastaa

4. Mihin muuten tak­sili­iton suh­tee­ton vaiku­tus­val­ta perus­tuu? Har­va isokaan etu­ryh­mä pystyy niin tehokkaasti aja­maan omia etu­jaan kuin taksilobby.

   Vastaa

5. “Mihin muuten tak­sili­iton suh­tee­ton vaiku­tus­val­ta perus­tuu? Har­va isokaan etu­ryh­mä pystyy niin tehokkaasti aja­maan omia etu­jaan kuin taksilobby.”

   Mietip­pä joku vaiku­tus­val­tainen 200 henkilön joukko jol­la on sin­un, min­un ja muiden veron­mak­sajien kus­tan­ta­mat tak­siko­r­tit käytet­tävis­sään, ja jot­ka niitä ahk­erasti käyt­tävät. Ei tak­simiehet tarvitse eril­listä lobby.

   Vastaa

6. Tyh­mä kysymys: Voisiko Tak­sili­it­toa pain­os­taa siten, että nämä vaiku­tus­val­taiset 200 ja muut julkisen val­lan toim­i­jat uhkaisi­vat jär­jestää kul­je­tuk­sen­sa muul­la tavoin kuin tak­seil­la? Mis­sä määrin tak­siyrit­täjät ovat Helsingis­sä riip­pu­vaisia poli­itikko­jen ja virkami­esten kyyditsemisestä?

   Vastaa

7. tpyy­lu­o­ma: “…Aloite­taan nyt vaik­ka niinkin vaikeas­ta asioista kuin että Man­nehermein­tien ratikkakaisto­ja leven­netään 20 sent­tiä sem­moisil­la kivil­lä joiden­ka yli ei ajeta…”

   Tuo­hon halu­aisin saa­da peruste­lut. Minus­ta kaisto­jen lev­eys näin alan amatöörinä, mut­ta spåraan posi­ti­ivis­es­ti suh­tau­tu­vana, on riit­tävä. Minus­ta niistä voisi jopa muu­ta­man turhan sentin nap­saista pois. Spåran etu­ja kaikki­in mui­hin moot­to­ril­la kulke­vi­in liiken­nevai­h­toe­htoi­hin on juuri sen viemä pienem­pi tila.

   Samal­la, jos tuo on järkevää, voidaan pois­taa turhat bus­sikai­stat Man­skul­ta. Ei kaikkien bus­sil­in­jo­jen tarvitse ajaa keskus­taan asti ja saadaan lisäti­laa polkupyörille sekä henkilöautoille.

   Vastaa

   1. Ratikkakai­stat pitää lev­en­tää ja erot­taa reunakivil­lä, kos­ka autoil­i­jat ovat kyvyt­tömiä pysymään pois­sa ratikan tieltä.
      Paljonko seleveä henkilökaista kul­jet­taa matkus­ta­jia ruuhkatun­teina ja paljonko kapea ratikkakaista? Miten voi väit­tää ratikan vievän tilaa kohtuuttomasti?

      Vastaa

8. Kom­ment­ti Osmo Soin­in­vaar­alle 26.10.2011 kel­lo 7.49

   Ehkä arvio ratikan kohtu­ut­tomas­ta tilankäytöstä perus­tuu yhtä suureen asiantun­te­muk­seen, mitä HKL:n bus­sikuskit aikoinaan osoit­ti­vat vierail­lessaan Koske­lan raitiovaunuvarikolla. 

   Kuskit pää­sivät kukin vuorol­laan kokeile­maan ratikalla ajoa, jol­loin eräs varoit­ti kol­le­gaansa aja­mas­ta päin puu­ta, jota kohti kovaa vauh­tia olti­in menossa.

   Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen
   http://www.rautatiematkustajat.fi

   Vastaa

9. Se reunakivi jut­tu ei mene aivan noin, ts. asia on vähän mon­imutkaisem­pi. Tästä tulee nyt sit­ten pikkaisen pitkä sepus­tus, tässä on kak­si ongel­maa jot­ka liit­tyvät toisiinsa.

   Ensin­näkin ratikkai­stat ovat niin kapeat esimerkik­si Man­ner­heim­intiel­lä että viereiselle kaistal­la ole­vien auto­jen peilit on ratikan edessä. Kul­jet­ta­jat eivät aja naa­purin peilit paukkuen eli ratik­ka joko hitaasti hivut­taa ohi tai pysähtyy kokon­aan. Tuo on käytän­nössä läh­es sama kuin ei olisi omaa kaistaa ensinkään, sen takia esim. nelo­nen matelee Kansal­lis­museon edessä. Varsi­naiset henkilöau­tot eivät ole niin ongel­mallisia vaan isom­mat ajoneu­vot, tosin osa henkilöau­tois­takin on nykyään isoja.

   Toisek­si, erotinkivet ovat niin mata­lat että varsinkin talvel­la ne peit­tyvät lumen alle. Kun kai­stat ovat kapeat niin yllä­mainit­tu ongel­ma pahe­nee kos­ka autot hel­posti ajau­tu­vat liian lähelle kisko­ja. Eli ne erotinkivet pitää olla korkeat varsinkin jos kai­stat on kapeat. Parem­pi on vaan tehdä sekä riit­tävän lev­eät että kun­nol­la erote­tut kai­stat. Suosi­tusleveys (kah­teen suun­taan) on 6,40. Man­sku taitaa olla 5,60.

   Sivu­ti­la on kor­tilla, mut­ta tämä on kuitenkin se helpoin ja halvin asia mitä ratikkali­iken­teen paran­tamisek­si voi tehdä. Toisik­si helpoin on että jos nyt vaan pois­tet­taisi­in parkkipaikko­ja kisko­jen viereltä paikoista joi­hin ne ei vaan mah­du, tuskin se on autoil­i­jas­takaan mukavaa kun ratik­ka on rytän­nyt peilit tai HKL soit­telee perään että heti siirtämään se auto kun on park­keer­an­nut edes vähän lev­eästi. Kun ei mah­du niin ei mah­du. Kyse on ehkä 100 — 200 pysäköin­tipaikas­ta, lähin­nä kol­mosen reitin var­rel­la, Laivurinkatu on pahin.

   Vastaa

10. Kun kai­stat ovat kapeat niin yllä­mainit­tu ongel­ma pahe­nee kos­ka autot hel­posti ajau­tu­vat liian lähelle kisko­ja. Eli ne erotinkivet pitää olla korkeat varsinkin jos kai­stat on kapeat.

    Riit­tävän korkeal­la ja lev­eäl­lä kivimuuril­la, joka pitää auton­renkaat ja ‑peilit pois­sa ratikoiden tieltä, on myös toinen posi­ti­ivi­nen vaiku­tus. Se nimit­täin väistämät­tä kaven­taa vas­taavasti autokaisto­ja, mikä pakot­taa autot lähem­mäs toisi­aan ja näin pait­si hidas­taa ajonopeut­ta niin myös lisää autoil­i­joiden tarkkaavaisuutta.

    Vastaa

11. Saam­meko ken­ties vielä Osmon viral­lisen kok­ouskat­sauk­senkin? Lähin­nä kiin­nos­taisi, mil­laista keskustelua yksikkökus­tan­nus­ra­portista käytiin?

    Onko tuo nyt ylipäätään validia tarkastel­la yksikkökus­tan­nuk­sia infrain­vestoin­nit mukaan las­ket­tuna? Onko siinä sit­ten Län­simetro Oy:nkin rahoi­tus mukana? Infran ylläpi­don vielä jotenkin ymmärtäisi, mut­ta ei sen rak­en­tamista. Ja ylläpi­tokus­tan­nuk­si­akaan ei kan­na­ta tarkastel­la ennen kuin on jokin järkevä tapa jyvit­tää niitä bus­sili­iken­teelle oikein.

    Vastaa

12. Aina sama jut­tu. Yksi­ty­isautoil­i­jat siko­ja, pois Hesas­ta. Kaik­ki mikä lisää julkisen liiken­teen vaikeuk­sia vain ole­mal­la on väärin ja läh­es rikol­lista. Henkilöau­tot aiheut­ta­vat kaik­ki ongel­mat ja ovat sik­si tosi paho­ja. Valtio/kunnat näyt­tävät tekevän läh­es mitä vain vaikeut­taak­seen niiden käytön. Kuitenkaan ne pahik­set mak­sa­vat ihan var­maan kohtu­ulliseti vero­ja pahas­ta toimin­nas­taan. Raken­nus­pin­ta-alan viemis­es­tä taloil­ta ym:lta, sanois­in sen ole­van pup­pua keskus­tas­sa, lähiöis­sä var­maan. Tää nuri­na muiden mak­samista parkkipaikoista talois­sa on var­maan ihan perustel­tua. mut­ta eikö se ole hel­posti päät­täjien määrät­tivis­sä. Muut­takaa määräys autopaikoista/asunnot/joka asun­to mak­saa ja kato­taan. miten käy. Mikäli poruk­ka pitää jut­tua hyvänä, niin se on sit­ten ok.
    Kun oikein vaikeak­si tehdään oman auton käyt­tö, niin aivan var­masti julki­nen liikenne lisään­tyy ja toki sehän on tosi hienoa. Haja-asu­tusalueil­la ihmis­ten muut­to keskus­toi­hin lisään­tyy paljon ja sehän on tietysti toiv­ot­tavaa. Tak­siyrit­täjät tietenkin taput­ta­vat käsiään. Eläkeläiset alka­vat kau­pa­ta mökke­jään, hin­nat alenevat ja jotkut taas hoita­vat hom­mat kotiin.
    OS:n kehu­ma jut­tu tos­ta autovuokraamos­ta ja sen edullisu­ud­es­ta on ihan var­maan tosi. Tiet­ty ihmi­nen. jol­la on ollut auto vuosia ja sit­ten valtion/kunnan toimin sen pito alkaa olla mah­do­ton. ehkä tun­tee asian ole­van syvältä.
    VR:n hin­nat kyl­lä eivät taval­lista porukkaa houkut­tele. Kaik­ki eivät laske tilas­toti­eteil­i­jän tavoin hin­taa kaikkien pykälien mukaan. Kun on auto ollut. niin mat­ka mak­saa besan­hin­nan ja VR on jo men­nyt sitä kauan sit­ten ohi yhtä hlöä ajatellen.
    Peri­aate mak­saa käytöstä infra­s­ta on var­maan ihan hyvä, mut­ta pitäisikö sit­ten koko vero­tus muut­taakin käyt­töpuolelle. Mah­do­ton aja­tus mielestäni.

    Vastaa

13. Elmo Allen

    Yksikkökus­tan­nus­ra­por­tiss­sa tarkastel­laan kunkin kul­je­tus­muodon käyt­tökus­tan­nuk­sia, mukaan­lukien kunkin kul­je­tus­muodon käyt­tämän infran ylläpi­to- ja pääo­makus­tan­nuk­set ( pois­tot ja korot ). Kaik­ki nuo kus­tan­nuserät ovat seudun kaupunkien bud­jeteis­sa vuosit­taisia tarkaan yksilöitäviä menoja. 

    Rapor­tis­sa ei tarkastel­la minkään yksit­täisen investoin­ti­hankkeen han­kekus­tan­nuk­sia. Ne muut­tuvat aikaa myöten pois­to- ja korkomenoik­si ja liuku­vat kul­je­tus­muodon vuosikustannuksiksi.

    Vastaa

14. Ode kir­jot­ti;
    “Ratikkakai­stat pitää lev­en­tää ja erot­taa reunakivil­lä, kos­ka autoil­i­jat ovat kyvyt­tömiä pysymään pois­sa ratikan tieltä.”

    Tähän saat­taa olla oleel­lis­es­ti mui­ta syitä. Raitio­vaunukaisto­jen korot­ta­mi­nen mm. vähen­tää hiekan ja lehtien jou­tu­mista kiskoille.

    Liian korkea kivetys ei ole hyväk­si: 1) Hälytya­joneu­vot joutu­vat joskus siir­tymään ratikkakiskoille. 2) Osues­saan kivetyk­seen auton ren­gas voi vau­ri­oitua ja jopa rikkoutua. Kuin­ka paljon julki­nen liikenne häiri­in­tyy siitä, että kul­jet­ta­ja joutuu vai­h­ta­maan renkaan keskel­lä ruuhkaa? J akuin­ka paljon renkaan rikkoon­tu­mi­nen voi aiheut­taa varaa liikenteessä?

    Joku asioista tietävä voisi vas­ta­ta mik­si kiskot on korotet­tu muus­ta kadus­ta. Onko näin tehty jo alun alka­en , siis Man­skul­la tai Mäkelänkadul­la ja muual­la, mis­sä ratikat on voitu erot­taa omak­si kaistakseen?

    Vastaa