Kalasatama alkaa rakentua

Kalasa­ta­man ensim­mäiset talot alka­vat nous­ta Kulosaaren­sil­lan eteläpuolelle, siis Som­pasaa­reen. Tänne on tulos­sa yli 20 000 asukas­ta, joten niiden, jot­ka ovat haikailleet tehokas­ta kaavoitus­ta, pitäisi nyt ainakin olla tyy­tyväisiä. Tämä mullis­taa Helsin­gin pain­opis­tet­tä. Alue vas­taa siis yksinään Tornion kokoista kaupunkia. En muista kuin­ka korkeaa tähän on kaavoitet­tu. Etu­alal­la ole­va raken­nus on nyt kuusik­er­roksi­nen. Raanan korkeud­es­ta päätellen ker­roksia on tulos­sa lisää. Alueelle on tulos­sa myös yli 30-ker­roksisia asuintaloja.


Kuten kuvas­ta näkyy, meren­pin­nan nousu­un on varauduttu.

Rak­en­t­a­mi­nen tulee han­kaloit­ta­maan muu­ta­mak­si liiken­net­tä Kulosaaren suun­taan ja myös Sörnäis­ten rantatieltä Lah­den tielle. vuodek­si Itäväylän liiken­net­tä. Metrolle tulee kysyntää.

Alueelle on tulos­sa 20 pros­ent­tia sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa, 40 pros­ent­tia välimuo­toa (esim HITAS) ja 40 pros­ent­tia säätelemätön­tä kovan rahan tuotan­toa. Tämä johtaa varsin tas­apain­oiseen asum­is­jakau­maan. Se vas­taa suun­nilleen Kata­janokkaa. Hyvin menee tääl­lä Katajanokallakin.

Alueelle suun­nitel­laan huo­mat­ta­van paljon työ­paikko­ja. Toteu­tu­vatko nämä vai eivät, tul­laan näkemään. Jos nekin toteu­tu­vat, Kalasa­ta­man metroase­mas­ta tulee Helsin­gin vilkkaimpia. Samal­la yhteyk­sien vetämi­nen Pasi­laan tulee yhä keskeisemmäksi.

Se, ettei Helsin­ki houkut­tele ranto­jaan täy­teen rikkai­ta, merk­it­see melkoista tasoi­tus­ta naa­purikaupunkien välisessä talous­so­das­sa. Helsinki­hän voisi toimia aivan toisinkin, jol­loin ker­mankuori­jat joutu­vat ”kur­ria sep­a­roimaan”.  On selvää, että jos kun­tien väli­nen seg­re­gaa­tio jatkuu, kas­vaa paine Helsin­gin puo­lus­tau­tua. Sil­loin ran­noil­la kaavoite­taan enem­män kovan rahan tuotan­toa ja suuria asun­to­ja. Toiv­ot­tavasti sitä päivää ei tule, sil­lä täl­lainen kehi­tys vaaran­taisi koko pääkaupunkiseudun sosi­aalisen tasapainon.

Joku voi tietysti kysyä, onko oikein että sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa on alueil­la, joille keski­t­u­loinen ei pääse omil­la rahoil­laan. Keski­t­u­loinen voi tavoitel­la niitä HITAS-asun­to­ja. Onnis­tu­misen toden­näköisyys on paljon suurem­pi kuin alueelle sosi­aalis­es­ta asun­to­jonos­ta pyrkivillä.

Rikkaiden ghet­to­jen pei­liku­vana ovat köy­hien ghetot. Sik­si sekoitet­tu asun­to­jakau­ma on hyvä, vaik­ka ymmär­rän vas­takkaisi­akin argu­ment­te­ja alueil­la, jot­ka ovat hyvin arvokkai­ta. Tääl­läkin kyl­lä arvokkaim­mat ranta­ton­tit luovute­taan kovan­ra­han tuotantoon.

Tekeil­lä ole­va kun­tau­ud­is­tus ratkaisee, pystytäänkö Helsingis­sä jatka­maan sosi­aalis­es­ti tas­apain­oista asun­topoli­ti­ikkaa. Kun­tien yhdis­tämi­nen ei ole ain­oa mah­dol­lisu­us viheltää poik­ki kil­pailua rikkaista veron­mak­sajista. Vero­jen keräämi­nen seudullis­es­ti yhteiseen kas­saan toimisi sekin ja voisi johtaa jopa parem­paan tulokseen.

111 vastausta artikkeliin “Kalasatama alkaa rakentua”

  1. Tulen mie­lenki­in­nol­la seu­raa­maan, miten isot kalli­it kovan rahan asun­not menevät kau­pak­si alueel­la, mis­sä jakau­ma on OS:n ker­toma. Toivon, että hyvin. Nythän siis isol­la rahal­la pääsee asumaan melkein keskus­taan, jos siis hyväksyy muun porukan. Ei siis tarvitse muut­taa naaa­purikun­ti­in saadak­seen ison asun­non ilman häiriöitä.

  2. > Tänne on tulos­sa yli 20 000 asukas­ta, joten niiden, jot­ka ovat haikailleet tehokas­ta kaavoitus­ta, pitäisi nyt ainakin olla tyytyväisiä.

    En ole tyytyväinen.

    > Etu­alal­la ole­va raken­nus on nyt kuusik­er­roksi­nen. Raanan korkeud­es­ta päätellen ker­roksia on tulos­sa lisää. Alueelle on tulos­sa myös yli 30-ker­roksisia asuintaloja.

    Ja muual­ta luin, että alueelle tulee myös pien­talo­ja. Kun nyt Hesaan ja pääkaupunkiseudulle on muut­ta­mas­sa sato­jatuhan­sia ihmisiä, niin mik­sei tälle alueelle olisi voitu tehdä kokon­aan näitä 20 ja yli ‑ker­roksisia asun­to­ja. Edes joku noin Kallion kokoinen alue, joka olisi täyn­nä korkei­ta ker­rostalo­ja? Paljonko lisää asukkai­ta olisi täl­löin mahtunut?

  3. Kalasa­ta­ma taitaa olla 30 000 asukas­ta kaikki­nen­sa. Hyvä kun tehdään, mut­ta vauh­tia saisi olla lisää. Tämä on nyt jotenkin ihan kum­malli­nen tilanne että kaupun­gin kam­reer­it samaan aikaan voiv­ot­telee että kun se uusien aluei­den rak­en­t­a­mi­nen mak­saa, mut­ta sit­ten toisaal­ta se kuin­ka nopeasti ne rak­en­tuu eli tuo­tot real­isoituu ei tun­nu kiin­nos­ta­van. Se rahoi­tu­songel­ma on se että pääo­mia sitoutuu pitkäk­si ajak­si, ei se että uudet alueet eivät olisi kannattavia.

    Se Pasi­lan suun­nan ratik­ka on yksi esimerk­ki tästä. On täysin selvää että se tehdään, ja parem­mat liiken­ney­htey­det ylipään­sä sekä nos­taa maan arvoa että luul­tavasti nopeut­taa rak­en­tamista sitä kaut­ta. Mut­ta HSL valit­taa että kun sille ratikalle ei ole niin kauheasti matkus­ta­jia ennen kuin on asukkai­ta, osit­tain sik­si että ennustemalli hukkaa Kumpu­lan kam­puk­sen opiskelijat.

    Joku sekä HSL:ssä että Kaup­sus­sa vaikut­ta­va luot­ta­mus­mies voisi puskea sen läpi että kun tehdään raide­pain­ot­teisia aluei­ta niin se nyt vaan pitää sietää että ratay­htey­det tehdään vähän etukä­teen. Kysymys on kuitenkin vain muu­tamista vuo­sista ja suh­teel­lis­es­ti aika pienistä rahoista, tuo­ta pitäisi ajatel­la markkinointikustannuksena.

  4. Toiv­otaan ettei kovan rahan suuret asun­not ole näitä 10000 eur /m2 kämp­piä kuten Lep­pä­suol­la. Muuten saat­taa alueen valmis­tu­mi­nen hie­man kestää..

    1. Kaupun­ki luovut­taes­saan ton­tin velvoit­taa rak­en­ta­maan määräa­jas­sa tai tont­ti palau­tuu kaupungille. Mik­si kiin­teistölau­takun­ta armahti rak­en­ta­jat Lep­pä­suol­la, en tiedä.

  5. Min­ua jotenkin epäi­lyt­tää, että Kata­janokalle pää­tyvät ne todel­la sosi­aaliset tapaukset.

    Joku tekee jos­sakin val­in­to­ja siitä, kuka menee min­nekin ja uskon, että Kata­janokan sosi­aa­li­nen asum­i­nen on käytän­nössä kor­vamerkit­ty päätös­ten­tek­i­jöi­den kavereille ja sukulaisille.

  6. kom­men­taat­tori:

    Edes joku noin Kallion kokoinen alue, joka olisi täyn­nä korkei­ta ker­rostalo­ja? Paljonko lisää asukkai­ta olisi täl­löin mahtunut?

    Kar­mai­se­va idea. Siel­lä korkei­den ker­rostalo­jen väli­sis­sä var­joi­sis­sa loukois­sako sit­ten olisi kiva taaper­taa? Hyväksyn sen, että asum­is­te­hokku­u­den vuok­si alueelle raken­netaan myös korkei­ta ker­rostalo­ja. Vari­aa­tio on kuitenkin hyvin tärkeää sel­l­aisen kaupun­gin aikaam­saamisek­si, jos­sa ihmisil­lä on hyvä olla sen lisäk­si että heitä mah­tuu alueelle paljon. Jos hyvästä fiilik­ses­tä tin­gitään, alueelle eivät muu­ta ne, joil­la on varaa vali­ta asuinpaikkansa.

    Pien­talot ovat siis mielestäni erit­täin ter­ve­tullei­ta. Town­house-aja­tus­ta voitaisi­in Helsingis­sä muutenkin kehit­tää ja ottaa käyt­töön nyky­istä enemmän.

  7. Jos ostan tuol­ta asun­non, joudunko mak­samaan naa­puri­ni autopaikan?

    1. Ero­tuo­mari.
      Joudut mak­samaan naa­purisi autopaikas­ta, etkä edes vähän.
      Kokoomuk­sen Ris­to Rauta­van mukaan autopaikat oli­si­vat liian kalli­ta esimerkik­si opet­ta­japariskun­nan kukkarolle. Sik­si tarvi­taan asukkaiden välistä sol­i­daarisu­ut­ta. Niin­pä on oikein: että auto­ton perushoita­ja mak­saa sol­i­daaris­es­ti opiske­li­japariskun­nan autopaikoista. 

  8. Miten Kalasa­ta­man on tarkoi­tus liit­tyä Sörnäisi­in, Har­ju­un ja Kallioon? Onko tarkoi­tus tehdä jokin viihty­isä käve­ly-yhteys — sel­l­ainen jon­ka var­rel­la on paljon eri­laisia liikkeitä, pieniä puis­to­ja, kahviloi­ta? Jotenkin alueet olisi hyvä saa­da yhteen. Pelkkä metro ei oikein riitä.

  9. Itseasi­as­sa uusin ver­sio tästä on se että uuteen vuokra-asun­toon sisäl­tyy autopaik­ka hin­taan satasen kuuss­sa halu­at sen tai et. Ei sinän­sä että tuo luul­tavasti edes kat­taa sen paikan kus­tan­nuk­sia, eli naa­pu­ritkin pääsee osal­lis­tu­maan parkkipaikan jota asukas ei vält­tämät­tä edes halua kus­tan­nuk­si­in. http://tolkku.blogspot.com/2011/10/haluatko-parkkipaikan.html

  10. Sääli ettei Kalasa­ta­maan syn­ny elävää kaupunkia kivi­jal­ka­li­ikkei­neen. Siitä pitää huolen val­ta­va kaup­pakeskus, joka imee kaik­ki alueen kau­pal­liset palve­lut, pahim­mas­sa tapauk­ses­sa myös Kurvin alueen sellaiset.

    Mik­si täl­lainen jär­jet­tömältä tun­tu­va hyper­mar­ket-ratkaisu on tehty, ehkä Osmo osaa ker­toa lisää? Keskus­li­ikkei­den tahdostako?

    Samaan aikaan haikail­laan pikkuli­ikkeitä katu­jen var­sille. Ara­bi­an­ran­nas­sa voi käy­dä kat­so­mas­sa kuin­ka hyvin se onnis­tuu jos vier­essä on kauppakeskus.

  11. Miten Helsin­ki estää kaupun­gin sisäisen seg­rekaa­tion jos se kil­pailee naa­purikun­tien kanssa? Jos Helsin­ki alka­isi täysimääräis­es­ti kil­paile­maan naa­purikun­tien kanssa rak­en­ta­mal­la asun­to­ja rikkaille, tosi­asi­as­sa Helsin­ki itse kär­sisi eniten, sil­lä sisäi­nen seg­rekaa­tio kiihty­isi ja Itäkeskuk­sen, Malmin ja Kan­nelmäen tapaiset alueet näivet­ty­i­sivät ja slum­mi­u­tu­isi­vat. Lisäk­si katuku­vaan tulisi lisää asun­not­to­mia ja hal­van työvoiman tar­jon­ta keskus­tan yri­tyk­si­in vähenisi jne. Vaiku­tuk­set saat­taisi­vat olla arvaamattomia.
    En usko, että olisi Helsin­gin etu koskaan lähteä rak­en­ta­maan “rikkait­ten” asuinaluetta.
    En tarkoi­ta etteikö muidenkin kun­tien tulisi panos­taa sosi­aaliseen asun­to­tuotan­toon, lähin­nä vain sitä, ettei ole kovin järkevää Helsin­gin itsen­sä kannal­ta alkaa rak­en­ta­maan vain hyväosaisten/rikkaiden asuntoja.

    1. Paula.
      Jos asun­not raken­net­taisi­in kaik­ki markki­nae­htois­es­ti, slum­mit keräy­ty­i­sivät metropo­lialueen laidille huono­jen yhteyk­sien päähän, eivät Malmille. Sel­l­aisia muuten on jo laita-alueille.

  12. “Kaupun­ki luovut­taes­saan ton­tin velvoit­taa rak­en­ta­maan määräa­jas­sa tai tont­ti palau­tuu kaupungille”

    Aivan. Eli kaupun­ki kan­taa riskin. Gryn­der­ille jää korkein­taan markki­noin­tiku­lu­ja hie­man oma­lle kontolleen. 

    Eikä noin tapah­du pelkästään Lep­pä­suol­la, vaan Viik­in­mäessä, Malmil­la jne. Var­masti myös Kalasa­ta­mas­sa ja Jätkäsaaressa.

    Helsin­gin jär­jestelmä on täysin nurinkuri­nen. Tääl­lä kaupun­ki omis­taa maat, kaavoit­taa ne, varaa ton­tit (hin­taa samal­la vedät­täen) gryn­der­ille jot­ta tämä voi alkaa markki­noi­da asun­to­ja. Jos kaup­pa käy, gryn­deri mak­saa sovi­tun hin­nan. Jos ei, gryn­deri vain toteaa ettei raken­na, ja kaupun­ki aloit­taa pros­essin uud­estaan. Ja taas palaa veroeu­ro­ja kun sama jahkaus käy­dään uudelleen.

    Mut­ta minkäs teet kun poli­itikkomme, samoin kuin virkamieskun­ta, ovat läh­es kaik­ki tuol­laisia Osmon tapaisia lam­paan­tis­se­jä etteivät saa gryn­derei­den (mieli)valtaa rajoitettua.

  13. Osmo jos kaik­ki asun­not raken­net­taisi­in markki­nae­htois­es­ti, niin seg­re­gaa­tio lisään­ty­isi koko alueel­la eikä vain reunoil­la. Slum­mit kasaan­tu­isi­vat sil­loin alueille jot­ka jo miel­letään huonommiksi. 

    En usko, että ylem­pi keskilu­ok­ka alka­isi kil­paa ostaa Kon­tu­lan van­ho­ja ker­rostalokämp­piä, jos Kalasa­ta­maan tehtäisi­in vain kovan rahan asuntoja.

  14. OS: “Mikä olisi vai­h­toe­hto. Antaa maa ale­hin­taan grynderille?”

    Jalostaa suun­nitelmia pidem­mälle jot­ta pienem­mil­läkin gryn­daa­jil­la olisi rahkei­ta tar­jo­ta ja markki­nat alka­isi­vat toimia kun­nol­la. Kaup­pat­a­pa julki­nen huu­tokaup­pa hin­nan mak­si­moimisek­si. Raken­nusvelvoite sinän­sä on posi­ti­ivi­nen asia, kun­han rak­en­ta­mat­ta jät­tämis­es­täkin seu­raa merkit­tävä sanktio.

    Gre­jus: “Siitä pitää huolen val­ta­va kaup­pakeskus, joka imee kaik­ki alueen kau­pal­liset palve­lut, pahim­mas­sa tapauk­ses­sa myös Kurvin alueen sellaiset.”

    Oikein tehty kaup­pakeskus on katu­miljöö kivi­jalkoi­neen sisätilois­sa, vrt Itäkeskuk­sen uusi puoli ja Kampin Keskus. Tässä ilmas­tossa Mon­tre­alin malli nyt vaan toimii per­in­teistä ulkokivi­jalkaa paremmin.

  15. Paljonko pakkoau­topaikat ja muu autoli­iken­teen viemä tila vie tuol­ta esimerkik­si asun­noil­ta ja toimis­toil­ta? Olisiko 20% maap­in­ta-alas­ta? Emmekö elä markki­na­t­aloudessa? Las­ket­takoon tälle maap­in­ta-alalle — 20% Kalasa­ta­mas­ta — hin­ta ja laitet­takoon se autoil­i­joiden maksettavaksi.

  16. “Mikä olisi vai­h­toe­hto. Antaa maa ale­hin­taan grynderille?”

    Ei tietenkään ale­hin­taan. Vaan oikeaan hin­taan ja sel­l­aisin ehdoin, joil­la taataa asetet­tu­jen tavoit­tei­den mukainen 5000 asun­non rakentaminen

    Yksi tapa olisi, että tuol­laisen tont­ti­va­rauk­sen yhtey­dessä per­itään kaavoituskus­tan­nuk­sia ja ainakin osaa kun­nal­lis­tekni­ikan rak­en­tamiskus­tan­nuk­sista vas­taa­va osamak­su, jota ei palaute­ta jos tont­ti jääkin rak­en­ta­mat­ta annetus­sa määräa­jas­sa ja palau­tuu kaupungille. Selkeä ja riit­tävä mut­tei kohtu­u­ton sank­tio siis.

    Näin estet­täisi­in esim sel­l­ainen keinot­telu jota nyt esi­in­tyy laa­jalti, eli gryn­deri varaa usei­ta tont­te­ja eri paikoista, joista markki­noi akti­ivis­es­ti vain niitä, joista saa var­muudel­la korkean voiton. Jos saa myy­tyä niin vähempituot­toi­sista (=huonom­mal­la paikalla ole­vista) voi riskit­tä luop­ua. Tai tois­in­päin, jos huip­pukalli­iden kysyn­tä tyssää (kuten juuri nyt on markki­noil­la käymässä) gryn­deri tekee vain bulkkia.

    Tont­tien jaos­sa voisi myös olla ehto­ja vaikka­pa osal­lis­tu­mis­es­ta Hitas- ja vuokra-asun­to­jen tuotan­toon. Siis jos ei kykene Hitas- tai ARA hin­toi­hin, ei saa vapaara­hoit­teisia tont­te­ja kaupungilta raken­net­tavak­seen. Näin varmis­tet­taisi­in sekin, ettei huip­pusuh­dan­teessa jää tuo perus­tuotan­to tekemät­tä eikä gryn­der­it pelkästään kuori ker­maa pältä.

    Keino­ja on monia muitakin jos on halua. 

    Kaupun­gin ja sen asukkaiden kannal­ta olen­nais­in­ta olisi taa­ta tasainen, tavoit­teen (5000 asuntoa/v) mukainen, ja kohtu­uhin­tainen asun­to­tuotan­to. Nykyti­lanne jos­sa suosi­taan kah­ta ääripäätä rak­en­ta­mal­la huo­mat­tavasti alle asetet­tu­jen tavoitemäärien joko huip­pukallista tai toisaal­ta sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa (johon taval­laan Hitas kuu­luu, johtaa vain gryn­derei­den voit­to­jen mak­si­moin­ti­in ja keskiver­top­er­hei­den karkaamiseen halvem­pi­en asun­to­jen kehyskuntiin. 

    Lyhyel­lä tähtäimel­lä kaupun­gin ahneus on var­masti kas­saa lihot­tavaa, mut­ta vuosikym­menten saatossa helsinkiläiset veron­mak­sa­jat joutu­vat koville nyky­is­ten päätätjiemme lyhyt­näköisyy­den ja heikon kaupunkisu­un­nitelu­osaamisen seurauksena.

  17. Toisaal­ta ihmette­len kuin­ka paljon enem­män rikkai­ta alueelle mah­tu­isi, jos emme puhu Kulosaaren tyyp­pis­es­tä huvi­lakaupungista? Hitas on Helsingis­sä tarkoitet­tu keskilu­okalle joten 80% asun­noista on varat­tu meille “hyväo­saisille”. Myös kaupun­gin asun­nois­sa asuu paljon tavallisia‑, ja tule­vaisu­udessa hyvinkin keskilu­okkaisia ihmisiä.
    Ihan hyvä läpileikkaus kansas­ta, jos suurimpi­in asun­toi­hin muut­taa niitä super­veron­mak­sajia jot­ka eivät halua omakotitaloa.

  18. Osmo: eikö Kon­tu­las­sa kan­nat­taisi siinä tapauk­ses­sa tehdä uusi kaa­va välit­tämät­tä nykyis­es­tä asu­tuk­ses­ta ja antaa asukkaiden päät­tää purka­vatko vai eivät? (Kon­tu­lan paikalle voi sijoit­taa melkein minkä tahansa lähiön, joka on raken­net­tu huonol­la aluete­hokku­udel­la ja vaikka­pa huonol­la rakennustekniikalla.)

  19. Joka työpäivä metrol­la tuos­ta ohi hurautan ja kat­se­len, kuin­ka Helsin­gin maise­ma muut­tuu… Vaan ei voi kehi­tys­tä kukaan pysäyttää.

    Kallion kul­mat ovat aidosti urbaa­nia seu­tukun­taa, niin urbaa­nia, ettei sel­l­aista juuri muual­ta Suomes­ta löy­dy. Hienoa, että kehi­tyk­sen pain­opis­tet­tä siir­retään tähän suuntaan.

    Totean: Jos on varaa autoon, pitää olla varaa myös autopaikkaan. Yhteis­es­ti kus­tan­netaan julki­nen liikenne, ei muuta.

  20. Vaikea kuvitel­la että kovan rahan asun­to­jen viereen tulisi kaupun­gin vuokra- asun­to­ja ja näi­hin vähän vähem­män varakkai­ta, maa­han­muut­ta­jia jne… En näe tätä kovinkaan houkut­tel­e­vana asuinalueena, oli se sit­ten kuin­ka sol­i­daarista ja rikas­tut­tavaa tahansa.

  21. Moi Osmo
    Esit­tämäsi jakau­ma 20/40/40 on val­tu­us­ton päät­tämä koko tavoiteena ole­van 5000 vuo­tuisen asun­non jakau­ma. Kos­ka yksi­tyiselle eikä valitet­tavasti juuri val­tionkaan malle syn­ny lainkaan ARA-vuokra-asun­to­ja eikä Hitas-asun­to­ja, pitää kaupun­gin maalle niitä rak­en­taa selvästi enem­män jot­ta kokon­ais­jakau­ma toteu­tu­isi. ARA-vuokra-asun­to­ja läh­es 30 % ja ns. välimuo­toa noin 45 %, joten ihan kovan­ra­han tuotan­toon jää kaupun­gin maalle 25 %. Näin on siis val­tu­us­to päät­tänyt. Saa nähdä toteutuuko?
    Ne pien­talot Kalasa­ta­mas­sa ovat intre­sant­ti mut­ta vähäi­nen, piristävä kuriosieet­ti: muu­ta­ma Town House sekä muu­ta­ma kelluvatalo.

  22. Mitä tulee keskustelu­un autopaikko­jen mak­sajista, niin muis­te­len autoilua verotet­ta­van vuodessa yhteen­sä n. 7 mil­jardil­la eurol­la (autovero, ben­savero, niiden alv:t jne. jne.), kun val­tio samaan aikaan sat­saa tei­hin vain mil­jardin tai kaksi.

    Autot­tomat syövät autoil­i­jan pöydässä.

    1. Auton val­ti­olle mak­sama vero ei selitä sitä, mik­si perushoita­jan pitää mak­saa opet­ta­japariskun­nan autopaikasta.
      Lisäk­si autopaikko­jen sub­ven­toin­ti siel­lä, mis­sä niiden rak­en­t­a­mi­nen on järkyt­tävän kallista, johtaa vääri­in kan­nus­timi­in. Autoil­i­joiden ei pitäisi muut­taa snne, mis­sä autopaikat pitää perus­taa meren­pin­nan ala­puolelle. Onhan enem­mistö kan­takaupun­gin koti­talouk­sista kuitenkin autottomia.

  23. Osmo
    Kau­nis aja­tus tuo Kon­tu­lan van­ho­jen ker­rostalo­jen purku ja uusien rak­en­t­a­mi­nen tilalle, mut­ta mitä se aut­taisi? En muut­taisi Kon­tu­laan vaik­ka kaik­ki asun­not olisi 2011 tehty ja vaik­ka suurin osa olisi ns. kovan rahan asuntoja.

    Uusi talo ei mielestäni lisää alueen halut­tavu­ut­ta juurikaan. Asun ennem­min van­has­sa talos­sa Laut­tasaa­res­sa kuin uudessa Kon­tu­las­sa… ja asunkin 🙂

  24. Ero­tuo­mari
    Min­ul­la on kyl­lä käsi­tys, että me autoil­i­jat mak­samme vero­jen muo­dos­sa jo paljon enem­män, kuin joku Kalasa­ta­man 20% tasku­ra­ha. Ver­rataan­pa esim. 10v tai 20v jak­sol­la, paljonko autoil­i­joil­ta on verotet­tu eri­laisi­na tuloina val­ti­olle ja ver­rataan sitä tie investoin­tei­hin yms. Luu­len­pa että niistä rahoista tehdään Kalasa­ta­mas­ta vaik­ka parkkipaik­ka, eikä tun­nu missään 🙂

    Sen­si­jaan pyörätei­den rak­en­tamis­es­ta vs käyt­töaste voidaan käy­dä jo paljon mie­lenki­in­toisem­paa keskustelua. Ehkä ne mak­sut pitäisi sit­ten per­iä pyöräilijöiltä?

  25. “Autoil­i­joiden ei pitäisi muut­taa snne, mis­sä autopaikat pitää perus­taa meren­pin­nan alapuolelle”

    Hieno aja­tus ja pitää ehdot­ta­masti toteut­taa jät­tämäl­lä kaik­ki autopaikat rak­en­ta­mat­ta niin Kalasa­ta­maan kuin Jätkäsaa­reen. Samal­la nähtäisi­in kuin­ka noiden aluei­den arvo nousisi pil­vi­in, kaupun­ki saisi huimat tulot myymistään ton­teista ja alueil­la asu­isi kaupun­gin parhaat veronmaksajat.

    Odotamme asi­aa koske­vaa aloitet­tasi, Osmo.

    1. Meil­lä on kokon­ainen auto­ton kaupungi­nosa, Suomen­lin­na, joka on varsin suosit­tu huoli­mat­ta surkeas­ta julkises­ta liikenteestä

  26. Totu­uskomis­sio ja hta ovat muuten väärässä. Kan­nat­taa tark­istaa lukun­sa. Autoil­i­joiden eril­liset vero­tu­lot ovat vain pari mil­jar­dia vuodessa, jos­ta Helsin­gin seudun osu­us ehkä run­saat pari sataa miljoon­aa. (Helsin­gin seudul­la on noin 10% Suomen autokannasta). 

    Helsinki­in johta­vat moot­tori­ti­et (noin kehä I:n kohdil­ta keskus­taan päin) ovat vuosit­taiselta sub­ven­ti­oltaan isom­pi investoin­ti autoil­i­joi­hin kuin pääkaupunkiseudun autoil­i­joiden mak­samat autoverot. (Noiden moot­toritei­den vai­h­toe­htoiskus­tan­nus on noin 10 miljoon­aa ker­rosneliötä asuntoja). 

    Kalasa­ta­mas­sa ja Jätkäsaa­res­sa yhteiskun­ta mak­saa use­am­man kymp­pi­ton­nin jokaises­ta autopaikas­ta. Autoveroa ja ben­saveroa saa mak­saa aika pitkään, että edes se autopaik­ka tulee mak­set­tua (eikä noi­ta motare­i­ta koskaan). 

    Karu todel­lisu­us on se, että tiivi­is­sä kaupungis­sa autoilu on ihan pirun kallista, eivätkä täkäläis­ten autoil­i­joiden mak­samat verot kata lähellekään sitä, mitä autoil­i­jalle tarjoillaan.

  27. Sen­si­jaan pyörätei­den rak­en­tamis­es­ta vs käyt­töaste voidaan käy­dä jo paljon mie­lenki­in­toisem­paa keskustelua.

    Jos pyöräti­etä ei ole, pyöräli­iken­teen paik­ka on ajo­radal­la autoli­iken­teen seassa. Pahoin pelkään, etteivät autoil­i­jat ole tähänkään vai­h­toe­htoon tyytyväisiä.

  28. Olen ihan samaa mieltä kuin OS. Ei ole mitään järkeä, että perushoita­ja mak­saa opet­ta­japariskun­nan parkkipaikas­ta sent­tiäkään. Kysymys tulee väk­isin mieleen, että miten ihmeessä perushoita­ja on tup­pau­tu­mas­sa sel­l­aiseen asumiseen?? Mik­si kaupun­ki ei vaa­di raken­nut­ta­jia tekemään talo­ja, joi­hin ei huoli­ta autol­lisia ihmisiä, eli autopaikko­ja ei tarvi­ta, kun­han vain tur­vataan hätätiet.Koska OS:n mukaan Hesas­sa on enem­mistö autot­to­mia, luulisi täl­läisille asun­noille ole­van kysyn­tää niiden edullisu­u­den takia, mikäli näil­lä sivuil­la nähdyt kus­tan­nuk­set parkkipaikoista ovat tot­ta. Tietenkin, jos ne sit­ten vaikut­ta­vat asun­non hin­taan. Sanois­in, että tehkää jotain, älkääkä koko ajan valit­tako auto­jen aiheut­tamista ongelmista.

    1. Helsinki­in ollaan tekemässä muu­ta­maa auto­ton­ta taloa. Minus­ta aja­tus onhuono. Pitäisi olla sekat­alo­ja, jois­sa autoil­i­jat mak­sa­vat autopaikkansa.
      Jätkäsaa­res­sa jokin raken­nusy­htiö kokeilee sitä, että täs­mälleen saman­laiset asun­not myy­dään joko auton­paikan kanssa tai ilman. Hin­taerona on 40 000 euroa. Kat­so­taan, miten käy. Kum­mat viedään käsistä.
      Asun­not ovat joka tapauk­ses­sa ali­hin­noitel­tu­ja (HITAS), joten kaik­ki menevät kau­pak­si lopulta.

  29. “Autoil­i­joiden ei pitäisi muut­taa snne, mis­sä autopaikat pitää perus­taa meren­pin­nan alapuolelle.”

    Mik­si pitää rak­en­taa maan ala­puolelle kallioon ? Tyh­mää touhua, kallista ja tule­vaisu­ut­ta ajatellen järjetöntä.
    Maan­päälli­nen pysäköin­ti­ta­lo tai kel­lar­i­ti­la on taloudellisin

    Myyn­nis­sä oli nyt 18 autotalli/hallipaikkaa kel­lar­i­halleis­sa. Hin­nat 8500 euroa-35000 euroa, kek­si­hin­ta jos­sain 15000 euroa

    Ei mikään mah­do­ton summa

    1. Jos autopaikat raken­netaan maan päälle, sil­loin hin­taan pitää tietysti laskea myös alle jäävän maan hin­ta. Tulee vielä kalliimmaksi.

  30. hta aprikoi:

    Ver­rataan­pa esim. 10v tai 20v jak­sol­la, paljonko autoil­i­joil­ta on verotet­tu eri­laisi­na tuloina val­ti­olle ja ver­rataan sitä tie investoin­tei­hin yms. Luu­len­pa että niistä rahoista tehdään Kalasa­ta­mas­ta vaik­ka parkkipaik­ka, eikä tun­nu missään.

    Tämähän on mie­lenki­in­toinen oikeu­den­mukaisu­us­teo­ria. Val­tio verot­taa autoilua liikaa joten kaupun­gin tai naa­purien pitää mak­saa autoil­i­jan parkkipaik­ka. Minus­ta on selvää että pariskun­tia jois­sa toinen tien­aa selvästi enem­män kuin toinen verote­taan liikaa ja mak­sutkin kohtu­ut­to­mia, esimerkik­si erään tut­ta­van tulosi­don­naiset lapsen päivähoit­o­mak­sut oli­vat suurem­mat kuin äidin tulot kuukaudessa, joten lie­nee kohtu­ullista että hei­dän naa­purin­sa mak­saa hei­dän yhtiö­vastik­keen­sa. Kak­si väärää on yksi oikea.

    Keräsin taan­noin argu­ment­te­ja pysäköin­ti­sosial­is­min puoles­ta, yo. on numero 11 kään­teisessä tyh­myysjärjestyk­sessä. Uusia ote­taan vas­taan kiitol­lise­na, nämä van­hat eivät oikein vaku­u­ta: http://tolkku.blogspot.com/2011/09/pitaako-pysakointi-sosialisoida.html

  31. Kale­vi Kämäräiselle voisin sanoa, että aja­tus radan vetämis­es­tä umpiku­jana Kalasa­ta­maan on älytön. Ensin­näkään se ei palvelisi koko kan­takaupunkia eikä ratkai­sisi sitä ongel­maa, että pis­aran avul­la matkus­ta­jat saadaan jael­tua kolmeen tärkeään pain­opis­teeseen, eli Hakaniemeen, Keskus­taan ja Oop­per­alle (Töölö). Pis­ara on sak­salaistyyp­pinen Stamm­bahn-ratkaisu, jol­la suurim­mas­ta osas­ta lähili­iken­net­tä tulee kaupun­gin läpi kulke­vaa. “Rautatiematkus­ta­jien” (itsekin matkus­tan, en silti ole yhdis­tyk­sen jäsen) logi­ik­ka on tosin jo tun­net­tua: rautatei­den avaami­nen kil­pailulle avaa taivaan por­tit, vaik­ka euroop­palaisel­la tasol­la mitään todis­tei­ta hin­to­jen alen­e­mis­es­ta ei ole. Kun Liiken­nevi­ras­to eli rato­jen omis­ta­ja ei ole hoi­tanut leiviskään­sä ja pitänyt rato­ja kun­nos­sa, ehdote­taan kil­pailu­tuside­olo­giaa ratkaisuk­si. Mie­lenki­in­toista nähdä, miten ylikansal­lisen yhtiön juna pus­kee eteen­päin huoli­mat­ta rato­jen kunnosta.

  32. Tun­tuu oudol­ta, etti täl­lainen kel­paa palstallesi.
    En ole esit­tänyt tätä edes aikaisem­min kuin osit­tain eli ole kerän­nyt nyt tietoa auto­hal­li­paikko­jen markki­nahin­noista Helsingis­sä. Suurin osa on suh­teel­lisen uusista taloista, joten kyseessä ei ole van­ho­jen rän­sistynei­den tilo­jen hintatasosta

    Esität hal­li­paikan hin­naksi 50000 euroa mut­ta sin­un asen­teesi mukaan ne pitäisi aina rak­en­taa mah­dol­lisim­man kalli­isti ja jatkokäytön kannal­ta käyt­tökelvot­tomik­si tiloiksi

    Todel­lisu­udessa hal­li­paikko­ja myy­dään 7800 euroa-35000 euroa Hel­sngis­sä, osa keskus­tas­sa, osa vähän syr­jem­mäl­lä esim Pikku-Huopalahdessa 25000 euroa, Kata­janokalla 10000 euroa, Vuosaa­res­sa 7800–15000 euroa

    Markki­nahin­ta on huo­mat­tavasti alhaisem­pi kuin esität.Taustalla täy­tyy olla muu syy mik­si näitä halle­ja /pysäköintitaloja ei halu­ta kaavoittaa

    Ilmeis­es­ti vihreä kult­tuuri on niin veris­sä, että halu­at estää muil­ta auton käytön

    1. Liian van­han aja­tus on oikein hyvä. Raken­netaan ne Kalasa­ta­man autaikat jon­nekin kauas kiin­teälle maalle. Noil­la täyt­tö­mail­la autopaikat obat pirun kalliita.

  33. ‘Luu­len­pa että niistä rahoista tehdään Kalasa­ta­mas­ta vaik­ka parkkipaik­ka, eikä tun­nu mis­sään :)’ (hta)
    Minä kyl­lä luopuisin autos­ta, jos ei olisi varaa itse mak­set­tuun autopaikkaan. Mut­ta kai se pitäisi fat­tan kus­tan­taa autopaikat teille köyhille.

  34. Moi Osmo
    MA-ohjel­mas­sa arvioidaan, että yksi­tyiselle maalle raken­netaan 5000 asun­nos­ta 1000, valtin maal­la 400 ja kaupun­gin maalle 3600 asun­toa vuodessa. Että kyl­lä tuo­ta muidenkin maa­ta jon­ni­in ver­ran on. Öster­sun­domis­sa tuo suhde pain­ot­tuu paljon voimakkaam­min yksi­tyiselle puolelle ellei kaupun­ki olen­nais­es­ti tehos­ta maan­hank­in­taansa tai peräti siir­ry Oulun malli­in, jos­sa kaavoite­taan vain kaupun­gin omis­ta­maa maa­ta. Kaupun­gin talouden ja järkevän kaavoituk­sen sekä kohtu­uhin­taisen asun­torak­en­tamisen kannal­ta tämä tietysti olisi oikea malli, joka edel­lyt­täisi valmi­ut­ta käyt­tää myös lunas­tus­ta Jär­ven­pään ja Oulun malliin.

    Vai oliko tuo lyhyt kom­ment­tisi vähästä yksi­tyis­es­tä maas­ta lin­jaus ARA-tuotan­non alle 20 % tavoit­teeseen. Muis­taak­seni vihreät oli­vat hyvin ylpeitä saadas­saan ohjel­maan tavoit­teek­si ARA-vuokraa 20 % tai vähin­tän 1000 asun­toa vuodessa. Tämä siis merk­it­sisi kaupun­gin maalle ainakin 30 % ja sata­ma-alueille vieläen­em­män, kun sitä ARA-vuokraa ei voine paljoa rak­en­taa lisää Jakomä­keen tai Kontulaan?

  35. Totu­uskomis­sio:

    Mitä tulee keskustelu­un autopaikko­jen mak­sajista, niin muis­te­len autoilua verotet­ta­van vuodessa yhteen­sä n. 7 mil­jardil­la eurol­la (autovero, ben­savero, niiden alv:t jne. jne.), kun val­tio samaan aikaan sat­saa tei­hin vain mil­jardin tai kaksi.

    Autot­tomat syövät autoil­i­jan pöydässä. 

    Onnek­si kenenkään ei ole pakko autoa pitää. Sinäkin taloudel­lis­es­ti ratio­naalise­na ihmisenä lienet auto­ton ja vapaa hirvit­tävästä verotaakasta?

  36. En nyt ihan läm­pene Rautatiematkus­ta­jien Pis­ara-vai­h­toe­hdoille, mut­ta yleis­es­ti ottaen junali­iken­teen hajaut­ta­mi­nen pitkin keskus­taa use­alle päätease­malle ei ajatuk­se­na ole ihan huono. Pakko kai tässä leskustelin vuok­si joku visio pitää kehit­tää että voi selit­tää mitä tuo tarkottaisi:

    Leik­itään ajatuk­sel­la että Pasi­las­ta etelään olisi kolme rataa. Ensim­mäisenä nykyi­nen Elielin­auki­olle päät­tyvä Espoon kaupunki­ra­ta. Toinen tun­neli­ra­ta Pis­araa mukaillen Pasi­la — Töölö — Kamp­pi (se alampi metroase­ma) ja mah­dol­lis­es­ti jatko Punavuoreen. Kol­mas van­han sata­ma­radan poh­jaa Kalasa­ta­maan, ase­ma lisäk­si vaik­ka Kumpu­las­sa. Ja noille radoille pää­sisi sekä Ranta- että Pääradal­ta, tarkoit­taa käytän­nössä että Ker­a­van kaupunki­rataa tuo­taisi­in jotenkin Käpylästä Län­sipuolelle Pasi­lan asemaa.

    Lin­jat esim.

    Rantaradan suun­nas­ta
    A Lep­pä­vaara — Pasi­la — Kamp­pi — Punavuori
    B Lep­pä­vaara — Pasi­la — Kalasatama
    M Lentoase­ma — Huopalahti — Päärautatieasema 

    Pääradan suun­nas­ta
    P Lentoase­ma — Tikkuri­la — Kamp­pi — Punavuori
    K Ker­a­va — Pasi­la — Kalasatama
    N Ker­a­va — Pasi­la — Päärautatieasema 

    Olisiko tuo sit­ten hyvä tai mitä mak­saisi on kimu­rantimpi asia, en tiedä.

  37. Joukkoli­iken­teen hin­to­jen alen­e­m­i­nen ei ole se pääa­sia. Tärkein­tä olisi palvelun paran­t­a­mi­nen ja lisäämi­nen joka ei tun­nu VR:ää kiin­nos­ta­van lainkaan kun ei ole rin­nal­la sitä kil­pailua joka pakot­taisi parem­paan. Monop­o­li-ide­olo­gia tuot­taa hyö­tyä vain omistajalle.

    Täl­lä het­kel­lä mon­et val­it­se­vat joukkoli­iken­teen sijaan henkilöau­ton vaik­ka se tulee todis­te­tusti oma­lle kukkarolle hyvinkin kalli­ik­si. Syy on se että henkilöau­tol­la pääsee paikkoi­hin joi­hin joukkoli­iken­teel­lä ei pääse, sel­l­aises­sa ajas­sa jos­sa joukkoli­iken­teessä ei pääse.

  38. Mitä tulee keskustelu­un autopaikko­jen mak­sajista, niin muis­te­len autoilua verotet­ta­van vuodessa yhteen­sä n. 7 mil­jardil­la eurol­la (autovero, ben­savero, niiden alv:t jne. jne.), kun val­tio samaan aikaan sat­saa tei­hin vain mil­jardin tai kaksi. 

    Helsingis­sä katu­jen ylläpi­don mak­saa kaupun­ki kun­nal­lisveroista. Kun­nal­lisvero­ja mak­sa­vat kaik­ki, eivät vain autoil­i­jat. Lisäk­si nois­sa luvuis­sasi ei huomioi­da mitenkään sitä varsi­naista hait­taa, eli auto­jen vaa­ti­maa tilaa. Se viidennes kaupungi­nosan pin­ta-alas­ta on niin mas­si­ivi­nen kus­tan­nus, ettei Kalasa­ta­man autoil­i­joil­ta perit­ty vero kata sitä mitenkään. Kun puhutaan autoilun todel­li­sista kus­tan­nuk­sista, ne ovat tietenkin paljon korkeam­mat Helsingis­sä kuin vaikka­pa Kainuussa. 

    Autoilun aiheut­tamia kus­tan­nuk­sia eli hait­to­ja kaupungis­sa ovat tilan­tarve, melu, ruuhkat ja päästöt. Näistä kär­sivät eli mak­sa­vat kaik­ki, eivät vain autoilijat.

  39. Autopaikat voi myös tehdä kuten omas­sa riv­i­taloy­htiössämme, jon­ka itse raken­nu­timme, ei grynderi. 

    Teimme eril­lisen katostyyp­pisen pysäköin­tisuo­jan (siis kat­to, seinät kolmel­la sivul­la, yksi sivu auki) jon­ka raken­nuskus­tan­nuk­set pidet­ti­in eril­lään asun­to­jen rak­en­tamis­es­ta. Autopaikat raken­nutet­ti­in As Oy:n nimi­in, joka perii paikoista kor­vaus­ta, jon­ka suu­ru­us vas­taa rak­en­tamiskus­tan­nuk­sia jyvitet­tynä 25 vuodelle. Kor­vaus­ta kor­jataan indek­sil­lä vuosittain.

    Jos ei ole autoa, ei tarvitse mak­saa autopaikka­mak­sua, joka on muu­ta­ma sata­nen vuodessa per paikka.

    Tuo autopaikka­mak­su käytetään taloy­htiön yleisi­in hoitoku­lui­hin, toisin sanoen autoil­i­jat sub­ven­toi­vat autot­to­mia mak­samal­la korkeam­paa hoito­vastiket­ta. Toimii eikä kukaan vali­ta. Näin se autopaikan rak­en­tamiskus­tan­nus joka on asun­non hin­nas­sa, tulee mak­set­tua pikkuhil­jaa niiden toimes­ta jot­ka autopaikkaa käyttävät. 

    Tosin meil­lä etu­na on, että kun raken­nu­timme As Oy luku­un itse, gryn­derei­den voitot jäivät omaan pus­simme, ja autopaikan kus­tan­nus oli kol­ma­sosa siitä, mitä raken­nus­li­ik­keet vas­taavas­ta veloittaisivat. 

    Asun­to­jen hin­naksi taasen oma­l­la raken­nut­tamisel­la (mut­ta ei muul­la oma­l­la työl­lä) muo­dos­tui hiukan yli puo­let sen het­kises­tä gryn­derei­den hin­nas­ta samal­la alueel­la. Hin­taero ker­too mikä on gryn­derei­den mar­gin­aali kun saa­vat rak­en­taa kaupun­gin har­joit­ta­mas­sa tont­tiniukku­u­den olo­suhteis­sa. Tämän kun saisi Osmonkin ymmärtämään.

    1. Kari S
      Tuol­la taval­la var­maankin pääsit­ten yli kah­den menevään tont­tite­hokku­u­teen? Kai ne autoil­i­jat mak­sa­vat osuuten­sa tointin vuokrasta?

  40. “Liian van­han aja­tus on oikein hyvä. Raken­netaan ne Kalasa­ta­man autaikat jon­nekin kauas kiin­teälle maalle. Noil­la täyt­tö­mail­la autopaikat obat pirun kalliita.”

    Enpä oikein usko, kat­u­alue voi olla näen­näis­es­ti halvempaa,mutta jos pysäköin­ti­talon vai­h­toe­htona on pysäköin­nin levit­tämi­nen kadun­var­sille niin maapo­h­jakus­tan­nus on todel­lisu­udessa paljon korkeampi kos­ka pysäköin­ti­talos­sa auto­ja on 4–6 samal­la maa-alal­la kuin kadulla

    Tai sit­ten olet itsekin aja­mas­sa sitä vai­h­toe­htoa, että autot pysäköidään Van­taalle , mis­sä se on halvempaa ??

    Ja , että uusille alueille muut­taa vain autot­to­mia eli vihrei­den poten­ti­aal­isia kannattajia ?

  41. “Vero­jen keräämi­nen seudullis­es­ti yhteiseen kas­saan toimisi sekin ja voisi johtaa jopa parem­paan tulokseen.”

    Kai mielu­um­min val­takun­nal­lis­es­ti? Vai onko jokin hyvä syy kerätä eniten tulo­ja nimeno­maan jonkun tietyn seudun kas­saan? (ja kuo­ria ker­mat tältä seudulta)

    1. Menetet­täisi­in kaik­ki elinkeino­toimin­nan kan­nus­timet, jos työl­lisyy­destä huole­hti­vat kun­nat seudut eivät saisi pnnis­teluis­taan mitään hyö­tyä. Jokaisen kan­nat­taisi erikois­tua työttömyyskunnaksi.

  42. Autoil­i­joiden eril­liset vero­tu­lot ovat vain pari mil­jar­dia vuodessa

    Nyt on vähän iso haaruk­ka, 2–7 mil­jar­dia tar­jot­tu… Yritin kat­soa verokat­sauk­ses­ta vähän luku­ja tälle vuodelle:

    - autovero noin 1 mrd euroa
    — ajoneu­vovero noin 0,7 mrd euroa
    — ben­si­inin ja dieselin valmis­tevero: yhteen­sä noin 2,3 mrd euroa

    Dieselin valmis­teveros­ta tun­tu­va osa menee ammat­tili­iken­teen piikki­in, ben­si­inin mak­saa yksi­ty­is­li­ikenne. Lisäk­si valmis­teveros­ta mak­se­taan vielä alvit päälle (autoveros­ta ja ajoneu­voveros­ta ei). Nämä kak­si tek­i­jää (ammat­tili­iken­teen osu­us, yksi­ty­is­li­iken­teen valmis­teveron alvit) menevät osa­puilleen tasan, joten sum­ma on noin 4 mil­jar­dia euroa. Vuosit­tainen heilun­ta on ihan tuntuvaa.

    Seit­semän mil­jardin luke­man lähde lie­nee Autoalan tiedo­tuskeskus. Siihen luke­maan on las­ket­tu polt­toaineen ja kor­jaamo­toimin­nan arvon­lisäverot mukaan, mikä on kyl­lä vähän koti­in päin vetämistä, kos­ka ne meni­sivät muus­takin kulu­tuk­ses­ta. Lisäk­si mukana on sekä ammat­ti- että yksityisliikenne.

    Tuon kah­den mil­jardin luke­man lähdet­tä en tunne, mut­ta se on ilmeis­es­ti pelkkä polt­toaineen valmis­tevero. Sekin tun­tuu vähän puolueel­liselta lasku­taval­ta, kos­ka autoilua koske­vat muutkin eril­liset verot.

    Val­tion suo­rat menot ovat yksinker­taisia. Val­tio pistää tiein­vestoin­tei­hin ja tien­pitoon mil­jardin luokas­sa ole­van rahan. (Koko hallinnon­alan bud­jet­ti on yli 1,5 mil­jar­dia, mut­ta se sisältää kaiken junara­to­jen hoi­dos­ta jäänmurtoon.)

    Val­tio on siis plus­sal­la, ja plus­sal­la ollaan hienos­ti, vaik­ka kat­sot­taisi­in pääkaupunkiseu­tua kokon­aisuute­na. Kun siis las­ke­taan suo­ria tulo­ja ja meno­ja. Kun­nat taas ovat ilman muu­ta selvästi miinuk­sel­la, kos­ka eivät ne autoilun tuloista mitään näe (pois­lukien jotain parkkiroposia).

    Epä­suorien kohdal­la ollaankin sit­ten ihan toises­sa hetteikössä:

    - lisäkaavoit­ta­mi­nen yhtääl­lä las­kee maan arvoa toisaal­la (tai joskus jopa naapurissa)

    - suju­val­la liiken­teel­lä on jokin taloudelli­nen merk­i­tys, esimerkik­si ajan­säästöar­vo, ihmis­ten liikku­vu­us (mut­ta suju­vu­us ei edel­lytä autoli­iken­net­tä, ja joskus väärä suju­vu­us tuot­taa huonon lopputuloksen)

    - moot­tori­tien kaavoit­ta­mi­nen asun­noik­si vaatii kuitenkin jotain liiken­nein­vestoin­te­ja (esim. raideliikenne)

    - jos moot­tori­tielle las­ke­taan vai­h­toe­htoin­vestoin­niksi asun­torak­en­t­a­mi­nen, sama on syytä tehdä myös ei-asuinki­in­teistöille sekä virk­istysalueille, jot­ta saadaan todel­lisia vai­h­toe­hto­ja ja kus­tan­nuk­sia nähtyä

    Ylläol­e­vat arvot ovat selvästi hyvin suuria. Olisi erit­täin mie­lenki­in­toista nähdä riit­tävän kat­ta­va ana­lyysi siitä, mikä autoli­iken­teen net­to­vaiku­tus on pääkaupunkiseudun talouteen, ja miten hyödyt saataisi­in pidet­tyä kus­tan­nuk­sia lisäämät­tä tai talout­ta kuris­ta­mat­ta. Tuos­sa olisi syytä miet­tiä aika tarkkaan sitäkin, että asi­aa pitäisi kat­soa asukkaiden kukkaron kaut­ta, ei kunnan.

    Asi­aa tun­nu­taan yleen­sä läh­estyvän jokin agen­da kainalos­sa kir­sikoi­ta poimien. Yksit­täis­ten tek­i­jöi­den arvo­tus on kuitenkin huono aja­tus, kokon­aisu­us on tärkeä.

  43. Mielestäni Helsingis­sä on jo nyt selkeästi “hyviä” aluei­ta ja “huono­ja” aluei­ta, olkoonkin että ne sijait­si­si­vat Helsin­gin laita­mil­la. Mal­mi ei mielestäni ainakaan ole sitä hyvää aluet­ta. Se, että jos­sain Riihimäel­lä on asi­at vielä huonom­min ei tarkoi­ta etteikö Helsingis­säkin alueet eriy­dy jo nyt. Jos­sak­in­han sen hal­van työvoiman on asut­ta­va ja mon­ellekaan Helsingis­sä työsken­televälle ei ole järkevää asua mis­sään muual­la kuin Helsingis­sä tai ehkä Van­taal­la ja Van­taa­han on osuuten­sa sosi­aalis­es­ta asun­to­tuotan­nos­ta hoi­tanut ihan kunnialla.
    Eli vaik­ka on kun­tien välistä kil­pailua hyvistä ja huonoista asukkaista, on myös kaupun­gin sisäl­lä kil­pailua hyvistä ja huonoista asukkaista ja on turha väit­tää, etteikö “rikkaiden aluei­den rak­en­t­a­mi­nen” aiheut­taisi aluei­den eriy­tymistä nimeno­maan Helsin­gin sisäl­lä ja sitä kaut­ta hait­taisi eri­tyis­es­ti Helsinkiä. Ja jos se pienen palkan työn­tek­i­jä ei saa edullista asun­toa kohtullisen matkan päästä, hän ei ota työ­paikkaa vas­taan ja onko muka Helsin­gin etu jos sairaaloi­hin ei löy­dy työntekijöitä?

  44. Ja kun tarpeek­si pitkälle “oikeu­den­mukaisu­u­teen” men­nään, ale­taan taloy­htiöis­sä jaka­maan ja jyvit­tämään myös esimerkik­si leikkialuei­den maapo­h­jan ton­tin­vuokra niin että lapset­tomat taloudet eivät vaan joudu mak­samaan siitä… 

    Omako­ti­a­sum­i­nen ei lop­pu­jen lopuk­si taidakaan olla niin huono vaihtoehto.

    1. Kun­han lapset­tomat sit­ten säästävät omat eläk­keen­sä. Lap­siper­heet sub­ve­toi­vat lapset­to­mia aivan tolkut­tomasti eläke­jär­jestelmän kautta.

  45. Onko todel­la niin, että Jätkäsaa­res­sa ja Kalasa­ta­mas­sa nk. kovan rahan talotkin ovat vuokratonteilla? 

    Itse en ostaisi vuokra­ton­til­la ole­vaa asuntoa.

  46. Viherinssi, juuri minkään muunkaan kokon­aisveroaste ei ole pelkkä ALV, asi­akas ne palkkaverotkin mak­saa. Jos nyt vaik­ka ostaa kupin kahvia niin sen hin­nas­ta on jotain puo­let vero­ja. Kahv­in­juo­jat tosin pitää vähem­män meteliä siitä ettei ko. vero­tuot­to­ja käytetä kahvi­lakult­tuurin edistämiseen.

    Ja täl­lä ei ole edelleenkään yhtään mitään tekemistä Kalasa­ta­man parkkipaikko­jen kanssa kos­ka val­tio joka ne autoverot kerää ei niitä maksa.

  47. Osmo, sinäkin vielä. Sil­lä että tukeeko lap­siper­heet eläkkei­den kaut­ta mui­ta ei ole yhtään mitään tekemistä sen kanssa miten taloy­htiössä kulut jae­taan. Maail­ma ei toi­mi niin että jos mak­saa Pekalle liikaa niin voi mak­saa Liisalle liian vähän.

    Jostain taloy­htiön pihakeinu maa­nar­voineen mak­saa luul­tavasti vähem­män kuin yksi auto­hal­li­paik­ka, samoin esim. pesu­tu­pa, joten tuol­lais­ten jyvit­tämisessä ei ole mitään järkeä käytän­nössä, lasku­tus ja valvon­ta mak­saa enem­män kuin tuot­to. Jos autopaikat mak­saisi esim. muu­ta­man ton­nin kap­pale niin ei niidenkään jyvit­tämisessä olisi.

  48. Leena: “Itse en ostaisi vuokra­ton­til­la ole­vaa asuntoa.”

    Riip­puu. Kaupungilta kan­nat­taa aina vuokra­ta kos­ka poli­it­tiset reali­teetit pitävät asuinki­in­teistö­jen tont­tivuokran alle käyvän tason ja siirtävät koro­tuk­set kiinteistöveroon. 

    Omaa tyh­myyt­tä sen sijaan on jos ostaa asun­non raken­nusy­htiön omis­ta­mal­la ton­til­la ja kuvit­telee vuokran pysyvän kohtuullisena.

  49. Viherinssi, juuri minkään muunkaan kokon­aisveroaste ei ole pelkkä ALV, asi­akas ne palkkaverotkin maksaa.

    Mut­ta sit­ten pitäisi laskea ne kor­jaamo­jen työn­tek­i­jöi­denkin palkkaverot mukaan. Jos kat­so­taan autoilun ylimääräistä vero­taakkaa, olen­naisia ovat ko. asialle kor­vamerk­i­tyt verot. Eivät ne verot, joi­ta mak­se­taan joka tapauk­ses­sa yleis­es­tä kuluttamisesta.

    Voisi­han sel­l­aisenkin laskel­man tehdä, jos­sa kat­sot­taisi­in autoil­i­jan kukkaros­ta lähtevän rahan määrää ja seu­rat­taisi­in sitä, kunnes se päätyy 

    a) takaisin jonkun yksi­ty­ishenkilön kukka­roon (palk­ka, pääomatulot)
    b) yhteiskun­nan kukka­roon (verot ja verolu­on­teiset maksut)
    c) ulko­maille (autot, varaosat, ben­si­i­ni, ulko­maille kotiutet­ta­vat voitot). 

    Mielu­um­min ehkä kuitenkaan ei tehdä tuo­ta laskel­maa, kos­ka sit­ten Autoalan keskus­li­it­to tai muu vas­taa­va ottaisi siitä tule­van mil­jardiluke­man seu­raavak­si käyttöönsä…

    Sinän­sä tuo ylläol­e­va tarkastelu on ihan rel­e­vant­ti eri kulu­tus­muodoille, mut­ta sen tekem­i­nen on kaukana hel­pos­ta. Eri kulu­tus­muodot ovat joka tapauk­ses­sa aika eri­laisia vero­ker­tymältään. Ulko­maan­matkailus­ta rahat lähtevät hyvin suurelta osin ulko­maille ja pieneltä osin yhteiskun­nalle. Koti­maisen Koskenko­r­van juomis­es­ta taas menee paljon rahaa yhteiskun­nalle, hyvin vähän ulkomaille.

    1. Autoilun vero­ja ovat polt­toain­everot siltä osin kuin ne ylit­tävät hiilid­iok­sidi­veron sekä auton ostoon ja omis­tamiseen liit­tyvät verot ja tähän veroon kohdis­tu­va alv. Autoilun aiheut­tamik­si menoik­si tulee laskea val­tion ja kun­tien liiken­teeseen ja tei­den rak­en­tamiseen ja ylläpitämiseen käyt­tämät rahat sekä maanko­rko liiken­teen vaa­ti­malle tilalle.

  50. Ja täl­lä ei ole edelleenkään yhtään mitään tekemistä Kalasa­ta­man parkkipaikko­jen kanssa kos­ka val­tio joka ne autoverot kerää ei niitä maksa.

    Ei mak­sa. Mut­ta heitän­pä ihan vain mietit­täväk­si sen, kuka ne oikeas­t­aan maksaa…

    Jos talot raken­netaan kovan rahan asun­noik­si, autopaikko­jen hin­noit­telu on nähdäk­seni rak­en­ta­jan ja osta­jan väli­nen pään­särky. Reiluin­ta olisi myy­dä autopaikat osakkeina niiden todel­lisia kus­tan­nuk­sia vas­taaval­la hin­nal­la. Mut­ta jos rak­en­ta­ja tekee toisel­la taval­la, niin siihen puut­tumi­nen voi olla vaikeaa. 

    Siihen taas pitää puut­tua, jos yhtiön omis­tamien autopaikko­jen vuokra pide­tään yhtiökok­ouk­sis­sa autoil­i­joiden enem­mistön äänil­lä liian hal­pana, kos­ka sil­loin ei aje­ta kaikkien osakkaiden etua.

    Mut­ta jos ote­taan vähän isom­pi per­spek­ti­ivi, niin asun­to­jen hin­ta tiheästi asu­tu­il­la alueil­la muo­dos­tuu mak­sukyvyn mukaan (ei raken­nuskus­tan­nusten mukaan). Jos kaupun­ki käs­kee rak­en­ta­maan jotain ylimääräistä — vaikka­pa auto­halle­ja, se ei tule hin­toi­hin lähellekään sat­apros­ent­tis­es­ti läpi, kos­ka osta­jil­la ei ole yhtään enem­pää rahaa.

    Tästä tulisi houku­tus ajatel­la, että sil­loin raken­nus­li­ike joutuu tin­kimään kat­teis­taan. Mut­ta sitä se ei tee, se tin­kii ton­tin kus­tan­nuk­sista (hin­nas­ta tai vuokras­ta). Joten sitä kaut­ta mak­sa­jana ovatkin kaik­ki kaupun­gin veronmaksajat.

    Mut­ta eihän se tietysti vielä ihan tähänkään lopu… Nimit­täin jos kaupun­gin aset­ta­mat lisä­vaa­timuk­set laske­vat kaupun­gin saa­maa rahaa ton­tista, kaupun­ki voi tehdä vas­taiskun. Se hoituu kaavoit­ta­mal­la ton­tille enem­män ker­rosneliöitä. Nyt ton­tista voi taas pyytää enem­män rahaa, ja raken­nusy­htiö saa omansa. Parkki­hal­li raken­netaankin sil­lä rahal­la, jon­ka kaupun­ki sai niistä lisäk­er­roksista, jot­ka taloon sallittiin.

    Mut­ta jokuhan senkin sit­ten mak­saa… Kuka? Ehkä se vähän syr­jem­mäl­lä ole­van ton­tin omis­ta­ja, jon­ka tont­tia nyt sit­ten halu­taan vähän vähem­män, kun parem­mal­ta paikalta oli enem­män tietyn­hin­taista asun­to­tuotan­toa saatavis­sa. Ehkä kaik­ki seudun asun­non­o­mis­ta­jat, kun asun­to­jen hin­nan­nousu ei olekaan nopeam­paa. Tai ehkä ei, kos­ka ehkä seudun lisäti­ivistämi­nen tuokin tehokku­ut­ta lisää. Tai sit­ten mak­saji­na ovatkin Ruikon­perän eläkeläiset, kos­ka kun­nas­ta muut­ta­vat viimeiset palka­nsaa­jat pääkaupunkiseudulle, kun ker­ran siel­läkin on varaa asua.

  51. Ja vielä vähän siitä parkki­hal­liprob­lemati­ikas­ta. Alueelle tule­vien auto­jen määrä sopeu­tuu parkki­hal­li­paikko­jen mukaan. Jos tar­jon­ta on kiin­teää, hin­ta muo­dos­tuu kysyn­nän mak­su­valmi­u­den mukaan. Kokon­ais­määrä ei kuitenkaan muutu.

    Jos men­nään markki­na­t­alouden askelmerkkien mukaan, raken­nus­li­ik­keen ei kan­na­ta rak­en­taa taloon auto­hal­li­paikko­ja, jos alueen auto­hal­li­paikko­jen hin­tata­so on alem­pi kuin raken­nuskus­tan­nuk­set, kos­ka sil­loin naa­pu­ri­talosta saa halvemman.

    Tämän sys­teemin saa sekaisin muu­ta­mal­la tavalla:

    1. Raken­nus­li­ike on dor­ka ja rak­en­taa liikaa autohallipaikkoja
    — Tyh­myyt­tä vas­taan ovat voimat­to­mia itse jumalatkin, mut­ta onnek­si markki­na­t­alous siivoaa hölmöim­mät pois.

    2. Joku ylem­pi taho käs­kee raken­nus­li­iket­tä rak­en­ta­maan liikaa parkkihallipaikkoja.

    - Ei kai kaupun­ki näin voisi tehdä?

    3. Autopaikko­ja vuokrataan alihintaan.

    - Tätä tehdään erit­täin paljon taloy­htiöis­sä. Jos vuokra­paikoille on jonoa, hin­ta on liian alhainen. Ja sama kos­kee muuten myös Helsin­gin kaupun­gin asukaspysäköin­ti­jär­jestelmän tekemää dump­paamista, joka on osa ongelmaa.

    4. Auto­hal­li­paikat eivät ole vapaasti myytävissä/vuokrattavissa.

    - Niis­sä on joskus lunas­tus­pykäliä, mut­ta vuokraamista taitaa olla melkein mah­do­ton­ta kieltää, joten tämä tuskin on kovin iso ongelma.

    Uskallan väit­tää, että jos ylläole­via mokia ei tehdä, autot­tomat eivät enää joudu mak­samaan muiden autoista.

    Toinen asia on se, että pitkäl­lä aikavälil­lä auto­jen määrä toiv­ot­tavasti piene­nee kaupungis­sa. Tämä vähen­tää nyt raken­net­tavien uusien aluei­den hal­lien käyt­töä entis­es­tään. Olisi ehkä jo suun­nit­telu­vai­heessa hyvä miet­tiä hal­li­tiloille jokin myöhem­min toteutet­tavis­sa ole­va vaihtoehtokäyttö.

  52. Autoilun aiheut­tamik­si menoik­si tulee laskea val­tion ja kun­tien liiken­teeseen ja tei­den rak­en­tamiseen ja ylläpitämiseen käyt­tämät rahat sekä maanko­rko liiken­teen vaa­ti­malle tilalle.

    Kyl­lä. Mut­ta onko tuolle viimeiselle ole­mas­sa mitään järkevää arvoa kaupunkialueille? Met­sässä tilanne on help­po, kun vas­taavaa met­sä­maa­ta on ympäril­lä vaik­ka kuinka.

  53. “Tuol­la taval­la var­maankin pääsit­ten yli kah­den menevään tont­tite­hokku­u­teen? Kai ne autoil­i­jat mak­sa­vat osuuten­sa tointin vuokrasta?”

    Omi­tu­ista vinoilua Osmolta. 

    Rak­en­simme kaiken mitä kaavoit­ta­ja viisaudessaan oli sallinut. Olisimme voineet rak­en­taa vaik­ka tont­tite­hoku­udel­la 3 jos olisimme saa­neet sille raken­nus­lu­van, ei se ole oleel­lista, vaan se, että tuol­la mallil­la voi autopaikko­jen kus­tan­nuk­set tasa­ta niin, että vain ne mak­saa jot­ka niitä käyt­tää. Tai ainakin mak­sa­vat enem­män kuin muut. Ton­tin­vuokra on osa hoitoku­lu­ja, ja kun hoitoku­lut jae­taan niin asun­toneliöi­den kuin autopaikko­jen suh­teessa, niin sekin tulee jyvitet­tyä. Aina voidaan halkoa hiuk­sua onko kaik­ki jyvi­tyk­set sen­tilleen oikein. Mut­ta niin­hän se on vaikka­pa jäteku­luis­sa, ei 100 m² asun­nos­sa asu­va viisi­henk­i­nen per­he mak­sa enen­pää jäte­huol­losta kuin samankokoises­sa asun­nos­sa asu­va yksinäi­nen. Vaik­ka taku­ul­la iso per­he tuot­taa enem­män jätettä. 

    Tosin maan­vuokras­sa kaupun­ki on suos­in­ut autoil­i­joi­ta nos­ta­mal­la ton­tin­vuokraa mui­ta kus­tan­nuk­sia nopeam­min. Autopaik­ka sopimuk­sis­sa on vain mainit­se­mani nor­maali-indek­si, kun yhtiöjärjestys­tä tehtäessä ei ymmär­ret­ty, kuin­ka kaupun­ki ahne­htii ton­tin­vuokrien koro­tuk­sil­la yli nor­maali-indeksin (siis elinkus­tan­nusin­deksin). Näin siis pikkuhil­jaa autoil­i­joiden ase­ma para­nee. Mut­ta tässä tapauk­ses­sa se on ihan puh­taasti kaupun­gin har­joit­ta­man tont­tipoli­ti­ikan ansiota. 

    Autopaikko­jen kus­tan­nusten kohdis­t­a­mi­nen ei siis ole ongel­ma, se on ihan puh­taasti käytän­nön asia yhtiöjärjestys­tä laadittaessa. 

    Valitet­tavasti meil­lä kaupun­ki suosii oikeas­t­aa pelkkää gryn­der­ituotan­toa, jos­sa myös tuo yhtiöjärjestys laa­di­taan stan­dard­imuo­toon eikä asukkaat siihen pääse vaikut­ta­maan. Ja har­vas­sa on niin akti­ivisia asukkai­ta, että lähti­sivät yhtiökok­ouk­sis­sa vaa­ti­maan tuon kaltaisia muu­tok­sia jo tehty­i­hin yhtiöjärjestyk­si­in. Tuskin saisi­vat läpikään, sil­lä enem­mistön saami­nen tuol­laisen muu­tok­sen taakse olisi han­kalaa jälkikä­teen. Yhtiötä poerus­tat­taes­sa se kuitenkin on help­poa ja siten jo asun­non osto­hetkel­lä tiedos­sa ole­va järjestely.

    1. KariS
      Tuol­lainen hal­pa ratkaisu on mah­dol­lista vain, kun raken­netaan “maaseu­tu­maisen” väljää, mut­ta se ei ole mah­dol­lista Kalasatamassa.

  54. Kata­janokan van­ha ja uusi puoli elävät omis­sa olois­saan kumpikaan kohtaa­mat­ta toisi­aan. Van­han puolen Jugend­talo­jen asukkaat eivät ole kos­ke­tuk­sis­sa sosi­aalisen asu­jamis­ton kanssa kuin ratikas­sa. Kata­janokalla on tarkat rajat van­han ja uuden alueen välil­lä. Itseään kun­nioit­ta­va Jugend-asuk­ki ei uudelle puolelle mielu­usti astu!!

    1. Rai­ja Koskiluoma:
      Myös uusi puoli on hyvin suosit­tu. Kat­sokaa vain, mitä tapah­tuu, kun se vapau­tuu HITAS-sään­nöstelystä. Äläkä uno­h­da koulua.

  55. OS kiroit­ti: “Menetet­täisi­in kaik­ki elinkeino­toimin­nan kan­nus­timet, jos työl­lisyy­destä huole­hti­vat kun­nat seudut eivät saisi pnnis­teluis­taan mitään hyö­tyä. Jokaisen kan­nat­taisi erikois­tua työttömyyskunnaksi.”

    Ei tai­da Suomes­sa olla kun­tia, jot­ka eivät pon­nis­telisi työl­lisyy­den eteen. Mil­laises­sako­han mah­dolises­sa tule­vaisu­udessa jonkun kan­nat­taisi erikos­tua työttömyyskunnaksi?

    En saanut tästä raavit­tua kasaan perustei­ta sille, että joku Suomen rikas alue tasaisi tulot paikallsi­esti, ja joku köy­hempi alue tasaisi myös tulot, mut­ta alem­mal­la tasol­la. Jos kun­tien väliset erot halu­taan tasa­ta, mik­si ei myös alueiden?

  56. Tuli mieleeni yksi jut­tu uud­es­ta Kalasa­ta­man kaupungi­nosas­ta: tuleeko sinne kirkkoa? En kysy sik­si, että olisin jokin himousko­vainen, vaan sik­si, että kirkot ovat mon­esti arkkite­htoonis­es­ti ja raken­nus­taiteel­lis­es­ti komei­ta rakennuksia.

  57. Alus­sa olevas­sa kuvas­sa ole­va ranta­muuri näyt­tää varsin kamalal­ta, eikö olisi voin­ut esim. por­ras­taa rantaa, että ihmiset pää­si­sivät lähem­mäs vet­tä jo ennen kuin veden­pin­ta tule­vaisu­udessa nousee — jos nousee 😉

    “Kaupun­ki luovut­taes­saan ton­tin velvoit­taa rak­en­ta­maan määräa­jas­sa tai tont­ti palau­tuu kaupungille. Mik­si kiin­teistölau­takun­ta armahti rak­en­ta­jat Lep­pä­suol­la, en tiedä.”

    Lep­pä­suol­la tehti­in käsit­tääk­seni sopimus, että kaupun­ki saa tietyn pros­entin myyn­ti­hin­nas­ta. En tiedä sopimuk­sen yksi­tyisko­htia, mut­ta jos kaupun­gin osu­u­den saami­nen edel­lyt­ti että asun­not oikeasti tehdään ja myy­dään, ei var­maan ollut kovin suur­ta intres­siä purkaa tont­tikaup­po­ja. Tehokkain tapa vauhdit­taa rak­en­tamista olisi vuosit­tain nou­se­va vero tai mak­su — vieläpä niin, että kaupun­ki itsekin jou­tu­isi mak­samaan “sakkoa” rak­en­ta­mat­tomas­ta maas­ta esim. johonkin ympäristörak­en­tamiseen kor­vamerkit­tyyn rahastoon…

  58. Osmo:

    Autoilun aiheut­tamik­si menoik­si tulee laskea val­tion ja kun­tien liiken­teeseen ja tei­den rak­en­tamiseen ja ylläpitämiseen käyt­tämät rahat sekä maanko­rko liiken­teen vaa­ti­malle tilalle. 

    Nähdäk­seni näi­den lisäk­si on oleel­lista huomioi­da myös liiken­teen aiheut­ta­mat päästöt, melu sekä mah­dol­lis­es­ti myös tieli­iken­teen uhrit. Vaik­ka uno­hdet­taisi­in muodikkaat CO2-päästöt niin melu ja päästöt aiheut­ta­vat ter­veyshait­to­ja, joille voidaan esti­moi­da arvo. Melu heiken­tää tont­tien ja kiin­teistö­jen arvoa. Olen ymmärtänyt EU:n tasol­la puhut­ta­van lukemista, jot­ka ovat pari pros­ent­tia brut­tokansan­tuot­teesta. Mitä tieli­iken­teen uhrei­hin tulee — Suomes­sa sato­ja kuollei­ta vuodessa, loukkaan­tunei­ta ja raa­jarikko­ja kym­meniä ker­to­ja enem­män — niin joku ter­ror­is­mi on aivan pikku­jut­tu näi­hin verrattuna.

  59. Val­tio ja kun­nat jou­tu­isi­vat rak­en­ta­maan ja ylläpitämään suuren osan tiestöstä, vaik­ka henkilöau­toilua ei olisi ollenkaan. Talon luokse pitää päästä paloau­tol­la ja ambu­lanssil­la, ja kaup­paan pitää päästä jakelukuorma-autolla.

    Sik­si Oden esit­tämä näi­den kus­tan­nusten sälyt­tämi­nen pelkästään henkilöau­toilulle on tarkoi­tushakuisen yksipuolista.

  60. Viherinssi, jos halu­aa valit­taa että jostain kulu­tuk­ses­ta mak­se­taan liikaa vero­ja niin on kohtu­ullista ver­ra­ta muuhun kulu­tuk­seen, eikä poimia vaan suo­raa kulu­tusveroa. Vaik­ka se ver­tailu olisi ja on vaikeaa.

    2. Joku ylem­pi taho käs­kee raken­nus­li­iket­tä rak­en­ta­maan liikaa parkkihallipaikkoja.

    - Ei kai kaupun­ki näin voisi tehdä?

    Kun tämä on Inter­net­ti niin tarken­netaan nyt että tämä on var­maankin ironiaa.

  61. “Joku tekee jos­sakin val­in­to­ja siitä, kuka menee min­nekin ja uskon, että Kata­janokan sosi­aa­li­nen asum­i­nen on käytän­nössä kor­vamerkit­ty päätös­ten­tek­i­jöi­den kavereille ja sukulaisille.”

    Tot­ta, ainakin siltäosin, että niin Kata­janokalla kuin tulevas­sa Kalasa­ta­mas­sa, kaupun­gin asun­noista iso osa on varat­tu Helsin­gin Kaupun­gin työn­tek­i­jöille. Ja tämä on tieto, ei usko­mus. Osmo, tai joku muu kaupun­gin viskaali, jol­la on pääsy näi­hin tietoi­hin, voinee halutes­saan tark­istaa ja vahvis­taa asian. 

    Sen lisäk­si että Kalasa­ta­man arvoa­sun­to­ja annetaan puoli-ilmaisek­si kaupun­gin sosiaali‑, ter­veys- ja muille vira­nomaisille, on heille kaavoitet­tu työ­paikatkin käve­ly­matkan päähän eri­lais­ten sosi­aali- ja ter­veysasemien yms. kaupun­gin palvelukeskuk­sien muo­dos­sa. Näi­hin voivat sit­ten kaukolähiöi­hin sosi­aalis­es­ti asute­tut matkustel­la asioimaan. Reitit ja aikataulut löy­tyvät kätevästi HSL:n sivustoilta.

  62. Pekka: noi­ta sin­un mainit­semi­asi tarkoituk­sia varten riit­tää varsin hyvin 1+1 kaistaiset tiet, tai jopa kadut, jois­sa jalankulk­i­jat, pyöräil­i­jät, huoltoau­tot ja ambu­lanssit jaka­vat tilan keskenään. Syy siihen, että meil­lä on erotel­tu­ja nopei­ta katu­väyliä autoille on nimeno­maan henkilöau­to­jen paljous. 

    Ja kyl­lä, samaan hen­gen vetoon tode­taan se, että bussien vaa­ti­mat bus­sikai­stat pitää laskea bus­sili­iken­teen kus­tan­nuk­sik­si ihan samal­la taval­la kuin ratikkakisko­jen tekem­i­nen, ylläpi­to ja maan­vuokra ratikoiden kustannuksiksi.

  63. “Tuol­lainen hal­pa ratkaisu on mah­dol­lista vain, kun raken­netaan “maaseu­tu­maisen” väljää, mut­ta se ei ole mah­dol­lista Kalasatamassa.”

    Län­si-Pasi­las­sa toimii vas­taa­van­lainen sys­tee­mi, siel­lä on alueelli­nen pysäköin­tiy­hytiö jon­ka omis­taa alueen asun­toy­htiöt (ainakin aluk­si oli näin)ja pysäköin­nistä per­itään mak­su joka vas­taa rak­en­tamisen ja ylläpi­don kus­tan­nuk­sia. Hom­ma on saatu asukkaille kan­nat­tavak­si myymälä paikat kah­teen ker­taan, eli päiväl­lä ne ovat alueen toimis­to­jen käytössä, yöl­lä asukkaiden. Näin asukkaiden mak­su­o­su­us on saatu kohtu­ullisek­si, eikä tarvitse rak­en­taa joka ton­tille omia autopaikkoja.

    Keino­ja järkevään ja vain autoil­i­joille kohdis­tu­vaan autopaikkar­a­situk­seen siis on, jollei jääräpäis­es­ti jankkaa yhtä ja samaa kuten Osmo

  64. ‘Mil­laises­sako­han mah­dolises­sa tule­vaisu­udessa jonkun kan­nat­taisi erikos­tua työttömyyskunnaksi?’
    ‘Jos kun­tien väliset erot halu­taan tasa­ta, mik­si ei myös aluei­den?’ (Juho Laatu)
    Ja ihmis­ten. Kaik­ki rahat tasan, niin nähdään, onko se ihan sama, palk­i­taanko jostain vai ei.

  65. Mikko: kyl­lä, tot­takai vähem­mil­lä autoil­la riit­täisi pienem­pika­p­a­siteet­ti­nen tiestö, mut­ta Osmon esit­tämä lasku­ta­pa sälyt­tää kaik­ki val­tion ja kun­tien tiekus­tan­nuk­set henkilöau­toilun kus­tan­nuk­sik­si on todel­lakin val­heelli­nen, kos­ka hyvin merkit­tävä osa nyky­i­sistä teistä pitäisi joka tapauk­ses­sa rak­en­taa vaikkei niil­lä liikkuisi ollenkaan yksi­ty­isiä henkilöau­to­ja. Bus­sit eivät kul­je ilman teitä, päivit­täis­tavarakaup­pa ei toi­mi ilman teitä, yhtään taloa ei raken­neta rak­en­ta­mat­ta sen luok­sen niin isoa tietä että sitä mah­tuu isol­la kuorma-autolla. 

    Ilman henkilöau­to­ja riit­täisi kyl­lä pienem­pika­p­a­siteet­ti­nen val­taväylästö, mut­ta tiev­erkon kat­tavu­u­den pitäisi olla oleel­lis­es­ti ihan sama kuin nytkin.

  66. Jot­ta kaupun­ki tar­joaa työ­suhdea­sun­to­ja virkamiehille, mihin tämä maail­ma on menos­sa, koh­ta niille pitää var­maan mak­saa palkkaa!

  67. KariS, tuo on juuri sitä mitä tässä aje­taan kahdel­la tarken­nuk­sel­la. Ensin­näkin ei ole mitään syytä mik­si taloy­htiöi­den pitäisi sekaan­tua pysäköin­ti­laitok­si­in, ihmiset voi ihan itse ostaa sieltä pysäköin­ti­ti­laa jos tarvit­set­ta­vat. Toisek­si sen pysäköin­ti­laitok­sen rak­en­ta­ja voi ihan itse päät­tää paljonko paikko­ja raken­netaan, kaavoit­ta­jan eli kaupun­gin ei tarvitse sille aset­taa alara­jaa. Ylära­ja voi teo­ri­as­sa olla tarpeen, ei ole järkeää rak­en­taa enem­pää paikko­ja kuin katu­verkko vetää auto­ja, mut­ta käytän­nössä raken­nuskus­tan­nuk­set on ihan riit­tävä pidäke eli tuo­takaan ei tarvita.

  68. ‘Keino­ja järkevään ja vain autoil­i­joille kohdis­tu­vaan autopaikkar­a­situk­seen siis on, jollei jääräpäis­es­ti jankkaa yhtä ja samaa kuten Osmo’ (KariS)
    Keino­ja voi olla, mut­ta niitä ei ole pakko käyt­tää, kun voi vedo­ta kaavaan ja sanoa, että nuo on pakko rak­en­taa ja siinähän mak­sat­te. Se jankkaami­nen lop­puu, jos Jumala suo ja päästään eroon autopaikkamääräyk­ses­tä. Siihen saak­ka on pakko jankata.

  69. lurk­ki, ymmär­rät tahal­lasi väärin. Kyse oli vain sovit­tu­jen perus­palvelu­iden tuot­tamis­es­ta kaikille jok­seenkin saman tasoisi­na yhteisvastuullisesti.

  70. Ero­tuo­mari: loukkaan­tuneet mak­se­taan pakol­lis­es­ta liiken­nevaku­u­tuk­ses­ta. Jos jotain kulu­ja vuo­taa verovaroista mak­set­taviksi, on se vain vaku­u­tusy­htiöi­den ketkuilun tulosta. Myös: jos teille las­ke­taan maa­nar­von korko­ja, täy­tyy tulop­uolelle ottaa muiden vero­tu­lo­jen kasvu ver­rat­tuna tilanteeseen että teitä ei olisi — ja sen tarkkaan määrit­tämiseen tarvit­taisi­in aika mon­ta väitöskir­jata­soista tutkimusta.

  71. Osmo: “Autoilun aiheut­tamik­si menoik­si tulee laskea val­tion ja kun­tien liiken­teeseen ja tei­den rak­en­tamiseen ja ylläpitämiseen käyt­tämät rahat sekä maanko­rko liiken­teen vaa­ti­malle tilalle.”

    Autoilun tuo­toik­si voimme taas lisätä sen, että emme kul­je enää hevoskär­ry­il­lä. Jos ei olisi auto­ja, niin myös Töölön cityvihrei­den elin­ta­so lask­isi jon­nekin pakkaseen kuolemisen ja nälkävu­osien tasolle. Naa­puri­mais­sa­han auto­ja edelleen olisi ja Suomen kil­pailukyky olisi tasan nolla.

  72. Tpyy­lu­o­ma: “ei ole mitään syytä mik­si taloy­htiöi­den pitäisi sekaan­tua pysäköin­ti­laitok­si­in, ihmiset voi ihan itse ostaa sieltä pysäköin­ti­ti­laa jos tarvitsettavat. ”

    Siitä nyt ei pääse mihinkään etteikö 2010 luvun ja tule­vaisu­u­denkin kaupunki­in kuu­luisi autot. Ja niiden parkkipaikat. Aivan kuten 100 vuot­ta sit­ten kaupunkiku­vaan kuu­lui­v­at hevoskärryt.

    Syy mik­si taloy­htiöt voivat sekaan­tua pysäköin­ti­in, on se, että sil­lä taval­la asun­to­topi­hoil­ta voidaan siirtää autot pois.

    Voidaan luo­da jär­jestelmiä, jos­sa autoil­i­jat mak­sa­vat osuuten­sa aiheut­tamis­taan kus­tan­nuk­sista ja autot saadaan järkeväl­lä taval­la pois katuku­vas­ta. Keino­ja on, niistä olen tuonut esi­in pari, lisääkin löy­tyy jos on tarve. Kaupunkisu­un­nitelus­sa on vihrei­den mukaan­tu­lon myötä vain hukat­tu kokon­aisu­u­den hallinta. On liikaa “ei sitä, ei tuo­ta, eikä ainakaan tätä” ‑ajat­telua. Ratkaisuhalukku­us puut­tuu. Osmo on tästä hyvä esimerkki.

    Osmo vinoili mei­dän 8 km Helsin­gin keskus­tas­ta kehit­tämästä ratkais­us­ta “maaseu­tu­maise­na”. Jos kaa­va sal­lii inno­vati­ivisia ratkaisu­ja gryn­derei­den bulk­ista eroten, niin mik­si ihmeessä siitä pitää vinoilla? 

    On parem­pi, että taloy­htiön asukkaat itse sopi­vat autoil­i­joiden parkkipaikkaku­luista. Mik­si kaik­keen tarvi­taan joku helkkarin virkamies määräyksi­neen? Kun niitä auto­ja kuitenkin on. Tehdään yhdessä sään­nöt. Naa­purei­den kesken.

    Län­si-Pasi­la on eri­no­mainen “soin­in­vaar­a­li­nen” alue, sel­lä autot on viety katuku­vas­ta parkki­taloi­hin kohtu­ullisin kus­tan­nuksin, ja joukkoli­ikenne toimii. Kaupunkisu­un­nitelun virheek­si voi laskea, että ne vapau­tuneet alueet on peit­et­ty betonikivin. Län­si-Pasi­laa suun­niteltaes­sa KSV:ssä ja lau­takun­nas­sa oli vielä aitoa halua tehdä hyviä kokon­ais­ratkaisu­ja. Nyt molem­mat (KSV ja lau­takun­ta) ovat muut­tuneet pos­timerkkikaavo­jen detal­jeista kiis­te­liviksi huuhaa ker­hoik­si. Kuten täl­läkin blogilla saamme havaita.

    1. En ymmär­rä, mis­tä Kar4iS oikein urput­taa “soin­in­vaar­alaise­na” politiikkana.
      Se mitä minä olen vaat­in­ut, on jok­seenkin sitä, Mitä Kari S:n mallis­sa on toteutet­tu. Halusin vain sanoa, että nuo hal­val­la maan päälle toteutet­ta­vat paikat vaa­ti­vat hyvin väljää kaavoitus­ta, jota ei voi soveltaa Helsin­gin rannoilla.
      Minä olen juuri vaat­in­ut sitä, että kaupun­ki ei sotkeu­tu­isi autopaikkapoli­ti­ikkaan vaan antaisi taloy­htiöi­den itse päät­tää siitä. Kokoomus halu­aa päät­tää taloy­htiöi­den puoles­ta, mon­tako paikkaa näi­den vähin­tään on raken­net­ta­va. Sen jäl­keen autot­toman on vaikea neu­votel­la yhtiökok­ouk­ses­sa siitä, miten ne rahoite­taan ja lop­putu­los on, että ne pan­naan asumisku­lui­hin ja taloy­htiön hal­li­tus jakaa paikat ilmaisek­si kavereilleen. Kuten kaupung­in­hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­ja Ris­to Rauta­va sanoi Hesaris­sa, on sol­i­daarista, että auto­ton perushoita­ja mak­saa autoil­e­van opet­ta­japariskun­nan autopaikat, kos­ka ne oli­si­vat ope3ttajien pakkoi­hin näh­den liian kalliit.
      Sopimi­nen on paljon helpom­paa, jos paikat mak­sa­vat 3000 euroa/kpl kuin jos ne mak­sa­vat 50 000 euroa/kpl.

      Parkkipaikko­jen yhteiskäyt­töä jopa kaupunkikin ajaa. Se ei ole mikään uusi innovaatio.

      Kalasa­ta­mas­sa toteu­tuu oikein kaupun­gin sään­te­lyn kukka­nen. Asun­toy­htiöille on min­imi­nor­mi (näin mon­ta parkkipaikkaa pitää vähin­tään rak­en­taa) ja toimis­toille mak­simi­nor­mi (enem­pää ei saa rak­en­taa) ja sen jäl­keen paikat ovat yhteiskäytössä. Tämä sisältää riskin, että asun­toy­htiöt joutu­vat sub­ven­toimaan toimis­to­jen käyt­tämiä paikkoja.

  73. Vaik­ka itse olen pint­tynyt autoil­i­ja täältä ympäryskun­nista, niin olen kuitenkin sitä mieltä, että paikois­sa kuten kalasa­ta­ma ja muut eteläisen helsin­gin uud­is­raken­nusko­hteet pitäisi mah­dol­lisuuk­sien mukaan rak­en­taa joukkoli­iken­teen varaan ja yksi­ty­isautoilu olisi minimoitava.

    Syy tähän on maanti­eteelli­nen. Nämä asuinalueet sijait­se­vat niemil­lä ja saar­il­la ja ain­oas­taan pahen­ta­vat ja vaikeut­ta­vat jo ennestään vaikeaa yksi­ty­isautoilua Helsin­gin niemel­lä. Sump­pu­un raken­netaan siis lisää sump­pu­ja. Tästä ei seu­raa muu­ta kuin vaikeuk­sia autoilulle.

    Siis: helsin­gin niemen alueel­la uudet alueet joukkoli­iken­teen varaan ja yksi­ty­isautoil­i­jat ter­ve­tu­loa tänne kehä III:n tienoille. Tääl­lä on autoille helpompaa.

  74. Kokoomus halu­aa päät­tää taloy­htiöi­den puoles­ta, mon­tako paikkaa näi­den vähin­tään on rakennettava.

    Olisin aika huolestunut demokra­t­ian tilas­ta, jos ker­ran kokkar­it saa­vat sanel­la asi­at, kun porukalla on vain 30 % paikoista valtuustossa.

    Jos laite­taan nämä pirun­sarvet piiloon, niin ihan oikeasti tässä taitaa nimeno­maan yksi­ty­isautoilu­un liit­tyvis­sä asiois­sa olla aika seka­va poli­it­ti­nen kent­tä. Jos olen oikein ymmärtänyt, Kokoomus ja RKP hoita­vat asi­at yleen­sä autoil­i­jan lyhyen ajan etua ajatellen, Vihreät ja Vasem­mis­toli­it­to taas vas­takkaisel­la taval­la. Kum­mal­lakaan leir­il­lä ei ole enem­mistöä, joten todel­lisu­udessa päätök­sen tekevät kaik­ki muut. 

    Sen jäl­keen autot­toman on vaikea neu­votel­la yhtiökok­ouk­ses­sa siitä, miten ne rahoite­taan ja lop­putu­los on, että ne pan­naan asumisku­lui­hin ja taloy­htiön hal­li­tus jakaa paikat ilmaisek­si kavereilleen.

    Tämäkin ongel­ma on seu­raus­ta paikko­jen liian suures­ta määrästä. Jos paikoista alkaa olla niukku­ut­ta, autol­lisia on jonos­sa. Ja sit­ten käy niin, että osakkaiden tasaver­taisen kohtelun vuok­si asun­to-osakey­htiö joutuu esimerkik­si vuosit­tain arpo­maan paikat halukkaiden kesken.

    Ja kun näin käy, kukaan autolli­nen ei ole enää “tur­vas­sa”, kun se suuri etu voi men­näkin sille nui­jalle naa­purille. Sil­loin toden­näköisin ratkaisu on nos­taa hin­to­ja sille tasolle, että jono häviää. (Mut­ta kos­ka tämäkin on pitkä tie, vuokra­paikoista pitäisi päästä eroon.)

    Sub­ven­tio-ongel­ma pois­tuu, jos huole­hdi­taan kahdes­ta asi­as­ta. Ensim­mäi­nen on se, että raken­nusy­htiö (ei kaupun­ki) päät­tää autopaikko­jen määrän tiedet­tyään alueen tule­vaisu­u­den­su­un­nitel­mat. Toinen on se, että raken­nusy­htiö myy autopaikat osakkeina halukkaille asukkaille.

    1. Viherinssin esit­tämä malli on täs­mälleen se, mitä vihreät ajavat.
      Sinän­sä olen sitä mieltä, että jos paikoista tulee asun­to-osakey­htiössä pulaa, ne pitäisi huu­tokau­pa­ta vuosit­tain. Tähän mutkan kaut­ta velvoit­taa myös asun­to-osakey­htiöla­ki, jon­ka mukaan osakkai­ta ei saa aset­taa toisi­aan edullisem­paan asemaan.

  75. KariS, sil­lä että kuu­luuko autot kaupunki­in “2010-luvul­la” ei ole mitään merk­i­tys­tä. Kun annetaan markki­noiden annetaan hoitaa niin kysymys on irrel­e­vant­ti, kaavoit­ta­ja yksinker­tais­esi hoitaa varauk­set pysäköin­tilu­o­lille ja niitä sit­ten yksi­tyi­nen yrit­täjä tekee sen ver­ran kuin on kysyntää.

    Jok­seenkin jokaineen asi­aan tutus­tunut pää­tyy suurin piirtein samaan johtopäätök­seen, pysäköin­tipaikat ei ole sen ihmeel­lisem­pi palvelu kuin vaik­ka par­turi eikä niitäkään säädel­lä. Ja vas­tus­ta­jil­la ei ole tähän mitään järkevää vas­ta-argu­ment­tia, vain pelkkää tolp­pi­en­si­irte­lyä ja kierte­lyä tyyli­in verote­taan­han autoilua paljon. Minus­ta rav­in­toloi­ta verote­taan liikaa, mut­ta ei tuo­ta niin ratkaista että vas­taavasti kaupun­ki ja taloy­htiöt sub­ven­toi­vat ravintolakiinteistöjä.

  76. Viherinssi, poli­it­tis­es­ti kyse ei ole pelkästä Kokoomuk­ses­ta, sen takia autop­uolueesta puhutaan. Ko. yhteen­li­it­tymä tarkastalee liikenne- ja kaavoitus­poli­ti­ikkaa binaari­asteikol­la autoilua edis­tävä vai ei, sem­moi­set asi­at kuin kus­tan­nuk­set, vaiku­tusten suu­ru­us, tms. lyhyesti san­ot­tuna suh­teel­lisu­u­den­ta­ju on irrel­e­vant­tia. Pitäähän sitä nyt päästä aja­maan, piste.

    Jäsenistöä on kaut­ta puolueken­tän, kokoomus ja RKP hal­lus­sa, demar­it haahuilee tässäkin asi­as­sa miten sat­tuu, tosin sen että SDP kan­nat­taa sosial­is­mia jotenkin vielä ymmärtä. Pien­ryh­mistä keskus­ta vähem­män, Per­su­ista ainakin Hal­la-aho on Keskus­tun­nelista lausumansa perus­teel­la rek­isteröi­ty jäsen. Hal­la-ahon mielestä Keskus­tatun­nelin kus­tan­nuk­sil­la ei ole väliä kos­ka ovathan Vihreätkin käyt­täneet tyh­mästi rahaa, liiken­ner­a­hoituk­seen han-raha onkin kyl­lä koko puolueen tavoin raikas uutuus.

    1. Kyse ei ole pysäköin­tipoli­ti­ikas­ta, sil­lä eivät kokoomus­laisetkaan ole tyh­miä, vaik­ka esit­tävät tyh­miä argumentteja.
      Mik­si kokoomus halu­aa, että perushoita­ja joutuu mak­samaan opet­ta­japariskun­nan autopaikasta?
      Jot­ta opet­ta­japariskun­ta asu­isi Helsingis­sä ja perushoita­ja muut­taisi Vantaalle.

  77. Sinän­sä olen sitä mieltä, että jos paikoista tulee asun­to-osakey­htiössä pulaa, ne pitäisi huu­tokau­pa­ta vuosit­tain. Tähän mutkan kaut­ta velvoit­taa myös asun­to-osakey­htiöla­ki, jon­ka mukaan osakkai­ta ei saa aset­taa toisi­aan edullisem­paan asemaan.

    Tosin tasa-arvoista osakkaiden kohtelua voisi huu­tokaup­paamista parem­min olla arvon­ta — ja jälki­markki­nat sallittu 🙂

    1. Siis mik­si? Autot­tomankin kan­nat­taisi osal­lis­tua arvon­taan vain noiden jälki­markki­noiden takia. Mitä etua arvon­ta tuo jär­jestet­tyyn huutokauppaan?

  78. Siis mik­si? Autot­tomankin kan­nat­taisi osal­lis­tua arvon­taan vain noiden jälki­markki­noiden takia. Mitä etua arvon­ta tuo jär­jestet­tyyn huutokauppaan?

    Arvon­ta aset­taa osakkaat tasa-arvoiseen ase­maan, kun taas huu­tokau­pas­sa lom­pakon pak­su­udel­la voi olla varsin suuri merk­i­tys. Tämä on tietenkin ide­ologi­nen kysymys, eli pitääkö kaikil­la olla tas­a­puo­li­nen mah­dol­lisu­us yhteiseen omaisu­u­teen, vai ratkaiseeko raha 😉
    Huu­tokau­pas­ta saadaan tosin taloy­htiön osakkaiden kannal­ta tasa-arvoisem­pi, jos huu­tokaup­pa on avoin kaikille — ei vain kyseisen taloy­htiön osakkaille. Täl­löin toden­näköis­es­ti saadaan markki­nahin­ta paikoista, mikä on kaikkien osakkaiden etu — ei vain niiden jot­ka saa­vat edullisen paikan, kun muut eivät niitä tarvitse tai kun muil­la ei ole varaa niistä maksaa…

  79. Ter­ve­hdys
    Joku levit­ti värää tietoa, että kaupun­ki korot­taisi ton­tien vuokria enem­män kuin elinkus­tan­nusin­dek­si. Vuo­ria tark­iste­taan nimeno­maan ja vain elinkus­tan­nusin­deksin mukaan. Vuon­na 1950 indek­si oli 100 ja nyt se on 1825. Viimeis­ten 50–10 vuo­den aikan enlinkus­tan­nusidek­si on nous­sut vain puo­let ver­rat­tuna maan hitaan (noin 6/12). Toisin sanoen vuokrakau­den lop­ul­la vuokrat ovat vain nimel­lisiä, esim. 20 set­tiä neliöltä. Sit­ten tietysti nousee kova meteli, kun tehdään uusi vuokra­sopims ja ale­taan peria oikeasti vuokraa. Viimek­si meteli oli Herttoniemessä.

  80. Eli siis se opet­ta­japariskun­ta on viimeisin inkar­naa­tion myyt­tis­es­tä hyvästä autoil­ev­as­ta veron­mak­sa­jas­ta jol­la on varaa ostaa keskus­ta-asun­to, ja joka on niin hyvä­tu­loinen että heitä kan­nat­ta kaupunki­in houkutel­la kus­tan­nuk­sista välit­tämät­tä, mut­ta heil­lä ei kuitenkaan ole varaa mak­saa pysäköin­nistä. Hyvien veron­mak­sajien houkut­telu on sekä sosi­aalis­es­ti että taloudel­lis­es­tikin kyseenalaista (vero­tasaus), mut­ta jos sitä tekee niin sit­ten edes tavoil­la jot­ka toimii.

  81. Tässä pahek­sut­ti­in sitä, että kil­pailu veron­mak­sajista voi johtaa siihen, että ran­noille ja muille paraati­paikoille raken­netaan vain kovan rahan asuntoja.

    Minä en ole koskaan ymmärtänyt mik­si työtätekemät­tömil­lä pitäisi olla saman­lainen oikeus asua kaupun­gin ns. ykkö­s­paikoil­la kuin niil­lä, jot­ka mak­sa­vat asun­nois­taan pos­ket­to­mia summia. 

    No, tämä on kai sitä sosialismia.

  82. Minä en ole koskaan ymmärtänyt mik­si työtätekemät­tömil­lä pitäisi olla saman­lainen oikeus kuin niil­lä, jot­ka mak­sa­vat pos­ket­to­mia summia.

    Kun jätetään muu­ta­ma tilannespe­sifinen sana pois, päästään käsik­si taustal­la vaikut­tavaan asenteeseen.

  83. KariS, sil­lä että kuu­luuko autot kaupunki­in “2010-luvul­la” ei ole mitään merkitystä.

    Jos mielestäsi asia on näin, ne voitaisi­in raja­ta pois, kos­ka ne selvästi vähen­tävät kaupun­gin viihtyisyyttä.

  84. Puhuin juuri viimevi­ikol­la sosi­aalivi­ras­ton kanssa siitä että voinko muut­taa asun­toon jon­ka vuokra on 750 euroa.. Asun­to oli ain­ut jon­ka sain luot­totiedot­tomana.. Virkail­i­ja sanoi että voit muut­taa mut­ta mak­samme vain 600 euroon asti asum­ista ja lop­ut mak­sat tues­ta, eli kk jäisi käteen 250 euroa… Kun sanoin tilanteeni ja sen että helsingis­sä on vaikea saa­da enää edes alle 600 euron asun­toa, tuli nopea vas­taus: muu­ta sit­ten vaik­ka rovaniemelle jos­sa on pienet vuokrat!!!! Mut­ta kun mamuista on kyse… raha ei ole näköjään este

  85. Kyse ei ole pysäköin­tipoli­ti­ikas­ta, sil­lä eivät kokoomus­laisetkaan ole tyh­miä, vaik­ka esit­tävät tyh­miä argumentteja.

    Mik­si kokoomus halu­aa, että perushoita­ja joutuu mak­samaan opet­ta­japariskun­nan autopaikasta?
    Jot­ta opet­ta­japariskun­ta asu­isi Helsingis­sä ja perushoita­ja muut­taisi Vantaalle.

    Jos tämä on taustal­la ole­va ajat­te­lu­ta­pa, niin ei voi kyl­lä ajat­telun terävyy­destä antaa kovin hyvää arvosanaa…

    Nimit­täin keskus­ta-alueen kovan rahan asun­to­jen hin­ta tulee joka tapauk­ses­sa ole­maan sitä luokkaa, että sinne ei perushoita­ja työ­tu­loil­laan pääse. Auto­ton opet­ta­japariskun­ta voi päästä, jos kumpikin on aineenopet­ta­ja. Neliöhin­ta 5000+ rajaa kuitenkin osta­jakun­taa aika lailla.

    Ja mik­si ihmeessä Kokoomus halu­aisi työn­tää perushoita­jat Van­taalle, kun muis­taak­seni se sama puolue halu­aisi, että Helsin­ki liitet­täisi­in takaisin Helsin­gin pitäjään?

    Oma tietoon perus­tu­ma­ton veikkauk­seni on se, että kokoomus­laisen ajat­telun mukaan kaupungi­nosan autopaikka­pu­la alen­taa sen arvoa. Kos­ka mak­sukyky­i­sistä ylivoimais­es­ti suurin osa on autol­lisia, tämä alen­taa koko alueen arvoa. Kivas­ta uud­es­ta meren­ran­ta-alueesta ei tulekaan Kokoomuk­sen kan­nat­ta­jille pyhitettyä.

    Mut­ta vaik­ka tuo on sinän­sä loogi­nen aja­tus, niin siinä on sisään­raken­net­tuna yksi ole­tus. Sen mukaan raken­nus­li­ik­keet eivät pysty määrit­tämään autopaikko­jen määrää oikein. On kuitenkin mitä suurim­mas­sa määrin raken­nus­li­ik­keen etu tehdä alueesta mah­dol­lisim­man kallis.

    Ja lop­ul­ta kaupungi­nosan statuk­seen vaikut­taa olen­nais­es­ti myös sosi­aalisen asun­to­tuotan­non määrä ja laatu, autopaikat ovat siihen näh­den aika pieni jut­tu. Koko hom­mas­sa on edelleen se tunne, että joku ajat­telee huonos­ti tai ei ker­ro koko totuutta.

  86. Onko joku lak­senut kuin­ka suuri auto­hal­li tarvit­taisi­in kat­ta­maan Kalasa­ta­man “sään­tö­jen mukainen” autopaikkatarve? Voisiko siel­lä (tai pienen matkan päässä) olla auto­hal­li­torni? Ja sit­ten mitä tulee tuo­hon ostoskeskuk­seen, niin sinne mitä ilmeisim­minkin tulee kuitenkin jul­me­tun kokoinen auto­hal­li myös… miten on ajatel­tu liiken­nejär­jeste­lyt hoitaa tuol­la alueella?

Vastaa käyttäjälle tpyyluoma Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.