Kalasatama alkaa rakentua

18.10.2011 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Kalasataman ensimmäiset talot alkavat nousta Kulosaarensillan eteläpuolelle, siis Sompasaareen. Tänne on tulossa yli 20 000 asukasta, joten niiden, jotka ovat haikailleet tehokasta kaavoitusta, pitäisi nyt ainakin olla tyytyväisiä. Tämä mullistaa Helsingin painopistettä. Alue vastaa siis yksinään Tornion kokoista kaupunkia. En muista kuinka korkeaa tähän on kaavoitettu. Etualalla oleva rakennus on nyt kuusikerroksinen. Raanan korkeudesta päätellen kerroksia on tulossa lisää. Alueelle on tulossa myös yli 30-kerroksisia asuintaloja.


Kuten kuvasta näkyy, merenpinnan nousuun on varauduttu.

Rakentaminen tulee hankaloittamaan muutamaksi liikennettä Kulosaaren suuntaan ja myös Sörnäisten rantatieltä Lahden tielle. vuodeksi Itäväylän liikennettä. Metrolle tulee kysyntää.

Alueelle on tulossa 20 prosenttia sosiaalista asuntotuotantoa, 40 prosenttia välimuotoa (esim HITAS) ja 40 prosenttia säätelemätöntä kovan rahan tuotantoa. Tämä johtaa varsin tasapainoiseen asumisjakaumaan. Se vastaa suunnilleen Katajanokkaa. Hyvin menee täällä Katajanokallakin.

Alueelle suunnitellaan huomattavan paljon työpaikkoja. Toteutuvatko nämä vai eivät, tullaan näkemään. Jos nekin toteutuvat, Kalasataman metroasemasta tulee Helsingin vilkkaimpia. Samalla yhteyksien vetäminen Pasilaan tulee yhä keskeisemmäksi.

Se, ettei Helsinki houkuttele rantojaan täyteen rikkaita, merkitsee melkoista tasoitusta naapurikaupunkien välisessä taloussodassa. Helsinkihän voisi toimia aivan toisinkin, jolloin kermankuorijat joutuvat ”kurria separoimaan”.  On selvää, että jos kuntien välinen segregaatio jatkuu, kasvaa paine Helsingin puolustautua. Silloin rannoilla kaavoitetaan enemmän kovan rahan tuotantoa ja suuria asuntoja. Toivottavasti sitä päivää ei tule, sillä tällainen kehitys vaarantaisi koko pääkaupunkiseudun sosiaalisen tasapainon.

Joku voi tietysti kysyä, onko oikein että sosiaalista asuntotuotantoa on alueilla, joille keskituloinen ei pääse omilla rahoillaan. Keskituloinen voi tavoitella niitä HITAS-asuntoja. Onnistumisen todennäköisyys on paljon suurempi kuin alueelle sosiaalisesta asuntojonosta pyrkivillä.

Rikkaiden ghettojen peilikuvana ovat köyhien ghetot. Siksi sekoitettu asuntojakauma on hyvä, vaikka ymmärrän vastakkaisiakin argumentteja alueilla, jotka ovat hyvin arvokkaita. Täälläkin kyllä arvokkaimmat rantatontit luovutetaan kovanrahan tuotantoon.

Tekeillä oleva kuntauudistus ratkaisee, pystytäänkö Helsingissä jatkamaan sosiaalisesti tasapainoista asuntopolitiikkaa. Kuntien yhdistäminen ei ole ainoa mahdollisuus viheltää poikki kilpailua rikkaista veronmaksajista. Verojen kerääminen seudullisesti yhteiseen kassaan toimisi sekin ja voisi johtaa jopa parempaan tulokseen.

Kommentit

111 Vastausta artikkeliin “Kalasatama alkaa rakentua”

  1. MIVa kirjoitti 18.10.2011 kello 21:29

    Tulen mielenkiinnolla seuraamaan, miten isot kalliit kovan rahan asunnot menevät kaupaksi alueella, missä jakauma on OS:n kertoma. Toivon, että hyvin. Nythän siis isolla rahalla pääsee asumaan melkein keskustaan, jos siis hyväksyy muun porukan. Ei siis tarvitse muuttaa naaapurikuntiin saadakseen ison asunnon ilman häiriöitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.10.2011 kello 22:08

    Katajanokalla ainakin menee kaupaksi kuin häkä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. kommentaattori kirjoitti 18.10.2011 kello 23:51

    > Tänne on tulossa yli 20 000 asukasta, joten niiden, jotka ovat haikailleet tehokasta kaavoitusta, pitäisi nyt ainakin olla tyytyväisiä.

    En ole tyytyväinen.

    > Etualalla oleva rakennus on nyt kuusikerroksinen. Raanan korkeudesta päätellen kerroksia on tulossa lisää. Alueelle on tulossa myös yli 30-kerroksisia asuintaloja.

    Ja muualta luin, että alueelle tulee myös pientaloja. Kun nyt Hesaan ja pääkaupunkiseudulle on muuttamassa satojatuhansia ihmisiä, niin miksei tälle alueelle olisi voitu tehdä kokonaan näitä 20 ja yli -kerroksisia asuntoja. Edes joku noin Kallion kokoinen alue, joka olisi täynnä korkeita kerrostaloja? Paljonko lisää asukkaita olisi tällöin mahtunut?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. tpyyluoma kirjoitti 19.10.2011 kello 7:42

    Kalasatama taitaa olla 30 000 asukasta kaikkinensa. Hyvä kun tehdään, mutta vauhtia saisi olla lisää. Tämä on nyt jotenkin ihan kummallinen tilanne että kaupungin kamreerit samaan aikaan voivottelee että kun se uusien alueiden rakentaminen maksaa, mutta sitten toisaalta se kuinka nopeasti ne rakentuu eli tuotot realisoituu ei tunnu kiinnostavan. Se rahoitusongelma on se että pääomia sitoutuu pitkäksi ajaksi, ei se että uudet alueet eivät olisi kannattavia.

    Se Pasilan suunnan ratikka on yksi esimerkki tästä. On täysin selvää että se tehdään, ja paremmat liikenneyhteydet ylipäänsä sekä nostaa maan arvoa että luultavasti nopeuttaa rakentamista sitä kautta. Mutta HSL valittaa että kun sille ratikalle ei ole niin kauheasti matkustajia ennen kuin on asukkaita, osittain siksi että ennustemalli hukkaa Kumpulan kampuksen opiskelijat.

    Joku sekä HSL:ssä että Kaupsussa vaikuttava luottamusmies voisi puskea sen läpi että kun tehdään raidepainotteisia alueita niin se nyt vaan pitää sietää että ratayhteydet tehdään vähän etukäteen. Kysymys on kuitenkin vain muutamista vuosista ja suhteellisesti aika pienistä rahoista, tuota pitäisi ajatella markkinointikustannuksena.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. a_l kirjoitti 19.10.2011 kello 9:51

    Toivotaan ettei kovan rahan suuret asunnot ole näitä 10000 eur /m2 kämppiä kuten Leppäsuolla. Muuten saattaa alueen valmistuminen hieman kestää..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Osmo Soininvaara kirjoitti 19.10.2011 kello 11:10

    Kaupunki luovuttaessaan tontin velvoittaa rakentamaan määräajassa tai tontti palautuu kaupungille. Miksi kiinteistölautakunta armahti rakentajat Leppäsuolla, en tiedä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Jari Mustonen kirjoitti 19.10.2011 kello 10:22

    Minua jotenkin epäilyttää, että Katajanokalle päätyvät ne todella sosiaaliset tapaukset.

    Joku tekee jossakin valintoja siitä, kuka menee minnekin ja uskon, että Katajanokan sosiaalinen asuminen on käytännössä korvamerkitty päätöstentekijöiden kavereille ja sukulaisille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Saara kirjoitti 19.10.2011 kello 10:33

    kommentaattori:

    Edes joku noin Kallion kokoinen alue, joka olisi täynnä korkeita kerrostaloja? Paljonko lisää asukkaita olisi tällöin mahtunut?

    Karmaiseva idea. Siellä korkeiden kerrostalojen välisissä varjoisissa loukoissako sitten olisi kiva taapertaa? Hyväksyn sen, että asumistehokkuuden vuoksi alueelle rakennetaan myös korkeita kerrostaloja. Variaatio on kuitenkin hyvin tärkeää sellaisen kaupungin aikaamsaamiseksi, jossa ihmisillä on hyvä olla sen lisäksi että heitä mahtuu alueelle paljon. Jos hyvästä fiiliksestä tingitään, alueelle eivät muuta ne, joilla on varaa valita asuinpaikkansa.

    Pientalot ovat siis mielestäni erittäin tervetulleita. Townhouse-ajatusta voitaisiin Helsingissä muutenkin kehittää ja ottaa käyttöön nykyistä enemmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Erotuomari kirjoitti 19.10.2011 kello 10:39

    Jos ostan tuolta asunnon, joudunko maksamaan naapurini autopaikan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Osmo Soininvaara kirjoitti 19.10.2011 kello 11:16

    Erotuomari.
    Joudut maksamaan naapurisi autopaikasta, etkä edes vähän.
    Kokoomuksen Risto Rautavan mukaan autopaikat olisivat liian kallita esimerkiksi opettajapariskunnan kukkarolle. Siksi tarvitaan asukkaiden välistä solidaarisuutta. Niinpä on oikein: että autoton perushoitaja maksaa solidaarisesti opiskelijapariskunnan autopaikoista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Matti Kinnunen kirjoitti 19.10.2011 kello 10:58

    Miten Kalasataman on tarkoitus liittyä Sörnäisiin, Harjuun ja Kallioon? Onko tarkoitus tehdä jokin viihtyisä kävely-yhteys – sellainen jonka varrella on paljon erilaisia liikkeitä, pieniä puistoja, kahviloita? Jotenkin alueet olisi hyvä saada yhteen. Pelkkä metro ei oikein riitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. tpyyluoma kirjoitti 19.10.2011 kello 11:25

    Itseasiassa uusin versio tästä on se että uuteen vuokra-asuntoon sisältyy autopaikka hintaan satasen kuusssa haluat sen tai et. Ei sinänsä että tuo luultavasti edes kattaa sen paikan kustannuksia, eli naapuritkin pääsee osallistumaan parkkipaikan jota asukas ei välttämättä edes halua kustannuksiin. http://tolkku.blogspot.com/2011/10/haluatko-parkkipaikan.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Kalevi Kämäräinen kirjoitti 19.10.2011 kello 11:47

    Kommentti tpyyluomalle 19.10.2011 kello 7:42

    Kyllä niitä kiskoliikennematkustajia varmasti piisaisi, jos vaikkapa yksi Pisaran korvike linjattaisiin kulkemaan Kalasataman kautta (kts. C 4).

    http://www.rautatiematkustajat.fi/Pisara2010.pdf

    Terveisin Kalevi Kämäräinen
    http://www.rautatiematkustajat.fi

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Grejus kirjoitti 19.10.2011 kello 12:15

    Sääli ettei Kalasatamaan synny elävää kaupunkia kivijalkaliikkeineen. Siitä pitää huolen valtava kauppakeskus, joka imee kaikki alueen kaupalliset palvelut, pahimmassa tapauksessa myös Kurvin alueen sellaiset.

    Miksi tällainen järjettömältä tuntuva hypermarket-ratkaisu on tehty, ehkä Osmo osaa kertoa lisää? Keskusliikkeiden tahdostako?

    Samaan aikaan haikaillaan pikkuliikkeitä katujen varsille. Arabianrannassa voi käydä katsomassa kuinka hyvin se onnistuu jos vieressä on kauppakeskus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Paula kirjoitti 19.10.2011 kello 12:31

    Miten Helsinki estää kaupungin sisäisen segrekaation jos se kilpailee naapurikuntien kanssa? Jos Helsinki alkaisi täysimääräisesti kilpailemaan naapurikuntien kanssa rakentamalla asuntoja rikkaille, tosiasiassa Helsinki itse kärsisi eniten, sillä sisäinen segrekaatio kiihtyisi ja Itäkeskuksen, Malmin ja Kannelmäen tapaiset alueet näivettyisivät ja slummiutuisivat. Lisäksi katukuvaan tulisi lisää asunnottomia ja halvan työvoiman tarjonta keskustan yrityksiin vähenisi jne. Vaikutukset saattaisivat olla arvaamattomia.
    En usko, että olisi Helsingin etu koskaan lähteä rakentamaan “rikkaitten” asuinaluetta.
    En tarkoita etteikö muidenkin kuntien tulisi panostaa sosiaaliseen asuntotuotantoon, lähinnä vain sitä, ettei ole kovin järkevää Helsingin itsensä kannalta alkaa rakentamaan vain hyväosaisten/rikkaiden asuntoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Osmo Soininvaara kirjoitti 19.10.2011 kello 13:27

    Paula.
    Jos asunnot rakennettaisiin kaikki markkinaehtoisesti, slummit keräytyisivät metropolialueen laidille huonojen yhteyksien päähän, eivät Malmille. Sellaisia muuten on jo laita-alueille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. KariS kirjoitti 19.10.2011 kello 12:54

    “Kaupunki luovuttaessaan tontin velvoittaa rakentamaan määräajassa tai tontti palautuu kaupungille”

    Aivan. Eli kaupunki kantaa riskin. Grynderille jää korkeintaan markkinointikuluja hieman omalle kontolleen.

    Eikä noin tapahdu pelkästään Leppäsuolla, vaan Viikinmäessä, Malmilla jne. Varmasti myös Kalasatamassa ja Jätkäsaaressa.

    Helsingin järjestelmä on täysin nurinkurinen. Täällä kaupunki omistaa maat, kaavoittaa ne, varaa tontit (hintaa samalla vedättäen) grynderille jotta tämä voi alkaa markkinoida asuntoja. Jos kauppa käy, grynderi maksaa sovitun hinnan. Jos ei, grynderi vain toteaa ettei rakenna, ja kaupunki aloittaa prosessin uudestaan. Ja taas palaa veroeuroja kun sama jahkaus käydään uudelleen.

    Mutta minkäs teet kun poliitikkomme, samoin kuin virkamieskunta, ovat lähes kaikki tuollaisia Osmon tapaisia lampaantissejä etteivät saa gryndereiden (mieli)valtaa rajoitettua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Osmo Soininvaara kirjoitti 19.10.2011 kello 13:26

    Mikä olisi vaihtoehto. Antaa maa alehintaan grynderille?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. a_l kirjoitti 19.10.2011 kello 14:00

    Osmo jos kaikki asunnot rakennettaisiin markkinaehtoisesti, niin segregaatio lisääntyisi koko alueella eikä vain reunoilla. Slummit kasaantuisivat silloin alueille jotka jo mielletään huonommiksi.

    En usko, että ylempi keskiluokka alkaisi kilpaa ostaa Kontulan vanhoja kerrostalokämppiä, jos Kalasatamaan tehtäisiin vain kovan rahan asuntoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Osmo Soininvaara kirjoitti 19.10.2011 kello 16:43

    Jos toimittaisiin markkiaehtoisesti, Kontulan vanhat kerrostalot purettaisiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. spottu kirjoitti 19.10.2011 kello 14:04

    OS: “Mikä olisi vaihtoehto. Antaa maa alehintaan grynderille?”

    Jalostaa suunnitelmia pidemmälle jotta pienemmilläkin gryndaajilla olisi rahkeita tarjota ja markkinat alkaisivat toimia kunnolla. Kauppatapa julkinen huutokauppa hinnan maksimoimiseksi. Rakennusvelvoite sinänsä on positiivinen asia, kunhan rakentamatta jättämisestäkin seuraa merkittävä sanktio.

    Grejus: “Siitä pitää huolen valtava kauppakeskus, joka imee kaikki alueen kaupalliset palvelut, pahimmassa tapauksessa myös Kurvin alueen sellaiset.”

    Oikein tehty kauppakeskus on katumiljöö kivijalkoineen sisätiloissa, vrt Itäkeskuksen uusi puoli ja Kampin Keskus. Tässä ilmastossa Montrealin malli nyt vaan toimii perinteistä ulkokivijalkaa paremmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Erotuomari kirjoitti 19.10.2011 kello 14:14

    Paljonko pakkoautopaikat ja muu autoliikenteen viemä tila vie tuolta esimerkiksi asunnoilta ja toimistoilta? Olisiko 20% maapinta-alasta? Emmekö elä markkinataloudessa? Laskettakoon tälle maapinta-alalle — 20% Kalasatamasta — hinta ja laitettakoon se autoilijoiden maksettavaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. KariS kirjoitti 19.10.2011 kello 16:48

    “Mikä olisi vaihtoehto. Antaa maa alehintaan grynderille?”

    Ei tietenkään alehintaan. Vaan oikeaan hintaan ja sellaisin ehdoin, joilla taataa asetettujen tavoitteiden mukainen 5000 asunnon rakentaminen

    Yksi tapa olisi, että tuollaisen tonttivarauksen yhteydessä peritään kaavoituskustannuksia ja ainakin osaa kunnallistekniikan rakentamiskustannuksista vastaava osamaksu, jota ei palauteta jos tontti jääkin rakentamatta annetussa määräajassa ja palautuu kaupungille. Selkeä ja riittävä muttei kohtuuton sanktio siis.

    Näin estettäisiin esim sellainen keinottelu jota nyt esiintyy laajalti, eli grynderi varaa useita tontteja eri paikoista, joista markkinoi aktiivisesti vain niitä, joista saa varmuudella korkean voiton. Jos saa myytyä niin vähempituottoisista (=huonommalla paikalla olevista) voi riskittä luopua. Tai toisinpäin, jos huippukalliiden kysyntä tyssää (kuten juuri nyt on markkinoilla käymässä) grynderi tekee vain bulkkia.

    Tonttien jaossa voisi myös olla ehtoja vaikkapa osallistumisesta Hitas- ja vuokra-asuntojen tuotantoon. Siis jos ei kykene Hitas- tai ARA hintoihin, ei saa vapaarahoitteisia tontteja kaupungilta rakennettavakseen. Näin varmistettaisiin sekin, ettei huippusuhdanteessa jää tuo perustuotanto tekemättä eikä grynderit pelkästään kuori kermaa pältä.

    Keinoja on monia muitakin jos on halua.

    Kaupungin ja sen asukkaiden kannalta olennaisinta olisi taata tasainen, tavoitteen (5000 asuntoa/v) mukainen, ja kohtuuhintainen asuntotuotanto. Nykytilanne jossa suositaan kahta ääripäätä rakentamalla huomattavasti alle asetettujen tavoitemäärien joko huippukallista tai toisaalta sosiaalista asuntotuotantoa (johon tavallaan Hitas kuuluu, johtaa vain gryndereiden voittojen maksimointiin ja keskivertoperheiden karkaamiseen halvempien asuntojen kehyskuntiin.

    Lyhyellä tähtäimellä kaupungin ahneus on varmasti kassaa lihottavaa, mutta vuosikymmenten saatossa helsinkiläiset veronmaksajat joutuvat koville nykyisten päätätjiemme lyhytnäköisyyden ja heikon kaupunkisuunniteluosaamisen seurauksena.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Henk kirjoitti 19.10.2011 kello 17:26

    Toisaalta ihmettelen kuinka paljon enemmän rikkaita alueelle mahtuisi, jos emme puhu Kulosaaren tyyppisestä huvilakaupungista? Hitas on Helsingissä tarkoitettu keskiluokalle joten 80% asunnoista on varattu meille “hyväosaisille”. Myös kaupungin asunnoissa asuu paljon tavallisia-, ja tulevaisuudessa hyvinkin keskiluokkaisia ihmisiä.
    Ihan hyvä läpileikkaus kansasta, jos suurimpiin asuntoihin muuttaa niitä superveronmaksajia jotka eivät halua omakotitaloa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Mikko kirjoitti 19.10.2011 kello 17:40

    Osmo: eikö Kontulassa kannattaisi siinä tapauksessa tehdä uusi kaava välittämättä nykyisestä asutuksesta ja antaa asukkaiden päättää purkavatko vai eivät? (Kontulan paikalle voi sijoittaa melkein minkä tahansa lähiön, joka on rakennettu huonolla aluetehokkuudella ja vaikkapa huonolla rakennustekniikalla.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Sauli kirjoitti 19.10.2011 kello 18:12

    Joka työpäivä metrolla tuosta ohi hurautan ja katselen, kuinka Helsingin maisema muuttuu… Vaan ei voi kehitystä kukaan pysäyttää.

    Kallion kulmat ovat aidosti urbaania seutukuntaa, niin urbaania, ettei sellaista juuri muualta Suomesta löydy. Hienoa, että kehityksen painopistettä siirretään tähän suuntaan.

    Totean: Jos on varaa autoon, pitää olla varaa myös autopaikkaan. Yhteisesti kustannetaan julkinen liikenne, ei muuta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Totte Tukia kirjoitti 19.10.2011 kello 18:56

    Vaikea kuvitella että kovan rahan asuntojen viereen tulisi kaupungin vuokra- asuntoja ja näihin vähän vähemmän varakkaita, maahanmuuttajia jne… En näe tätä kovinkaan houkuttelevana asuinalueena, oli se sitten kuinka solidaarista ja rikastuttavaa tahansa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Tuomas Kivelä kirjoitti 19.10.2011 kello 19:42

    Moi Osmo
    Esittämäsi jakauma 20/40/40 on valtuuston päättämä koko tavoiteena olevan 5000 vuotuisen asunnon jakauma. Koska yksityiselle eikä valitettavasti juuri valtionkaan malle synny lainkaan ARA-vuokra-asuntoja eikä Hitas-asuntoja, pitää kaupungin maalle niitä rakentaa selvästi enemmän jotta kokonaisjakauma toteutuisi. ARA-vuokra-asuntoja lähes 30 % ja ns. välimuotoa noin 45 %, joten ihan kovanrahan tuotantoon jää kaupungin maalle 25 %. Näin on siis valtuusto päättänyt. Saa nähdä toteutuuko?
    Ne pientalot Kalasatamassa ovat intresantti mutta vähäinen, piristävä kuriosieetti: muutama Town House sekä muutama kelluvatalo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Osmo Soininvaara kirjoitti 19.10.2011 kello 22:21

    Yksityistä maata ei Helsingissä nyt niin järin paljon ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Totuuskomissio kirjoitti 19.10.2011 kello 19:51

    Mitä tulee keskusteluun autopaikkojen maksajista, niin muistelen autoilua verotettavan vuodessa yhteensä n. 7 miljardilla eurolla (autovero, bensavero, niiden alv:t jne. jne.), kun valtio samaan aikaan satsaa teihin vain miljardin tai kaksi.

    Autottomat syövät autoilijan pöydässä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Osmo Soininvaara kirjoitti 19.10.2011 kello 22:21

    Auton valtiolle maksama vero ei selitä sitä, miksi perushoitajan pitää maksaa opettajapariskunnan autopaikasta.
    Lisäksi autopaikkojen subventointi siellä, missä niiden rakentaminen on järkyttävän kallista, johtaa vääriin kannustimiin. Autoilijoiden ei pitäisi muuttaa snne, missä autopaikat pitää perustaa merenpinnan alapuolelle. Onhan enemmistö kantakaupungin kotitalouksista kuitenkin autottomia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. hta kirjoitti 19.10.2011 kello 20:16

    Osmo
    Kaunis ajatus tuo Kontulan vanhojen kerrostalojen purku ja uusien rakentaminen tilalle, mutta mitä se auttaisi? En muuttaisi Kontulaan vaikka kaikki asunnot olisi 2011 tehty ja vaikka suurin osa olisi ns. kovan rahan asuntoja.

    Uusi talo ei mielestäni lisää alueen haluttavuutta juurikaan. Asun ennemmin vanhassa talossa Lauttasaaressa kuin uudessa Kontulassa… ja asunkin 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. hta kirjoitti 19.10.2011 kello 20:21

    Erotuomari
    Minulla on kyllä käsitys, että me autoilijat maksamme verojen muodossa jo paljon enemmän, kuin joku Kalasataman 20% taskuraha. Verrataanpa esim. 10v tai 20v jaksolla, paljonko autoilijoilta on verotettu erilaisina tuloina valtiolle ja verrataan sitä tie investointeihin yms. Luulenpa että niistä rahoista tehdään Kalasatamasta vaikka parkkipaikka, eikä tunnu missään 🙂

    Sensijaan pyöräteiden rakentamisesta vs käyttöaste voidaan käydä jo paljon mielenkiintoisempaa keskustelua. Ehkä ne maksut pitäisi sitten periä pyöräilijöiltä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. KariS kirjoitti 19.10.2011 kello 22:37

    “Autoilijoiden ei pitäisi muuttaa snne, missä autopaikat pitää perustaa merenpinnan alapuolelle”

    Hieno ajatus ja pitää ehdottamasti toteuttaa jättämällä kaikki autopaikat rakentamatta niin Kalasatamaan kuin Jätkäsaareen. Samalla nähtäisiin kuinka noiden alueiden arvo nousisi pilviin, kaupunki saisi huimat tulot myymistään tonteista ja alueilla asuisi kaupungin parhaat veronmaksajat.

    Odotamme asiaa koskevaa aloitettasi, Osmo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.10.2011 kello 10:26

    Meillä on kokonainen autoton kaupunginosa, Suomenlinna, joka on varsin suosittu huolimatta surkeasta julkisesta liikenteestä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Mikko kirjoitti 19.10.2011 kello 22:48

    Totuuskomissio ja hta ovat muuten väärässä. Kannattaa tarkistaa lukunsa. Autoilijoiden erilliset verotulot ovat vain pari miljardia vuodessa, josta Helsingin seudun osuus ehkä runsaat pari sataa miljoonaa. (Helsingin seudulla on noin 10% Suomen autokannasta).

    Helsinkiin johtavat moottoritiet (noin kehä I:n kohdilta keskustaan päin) ovat vuosittaiselta subventioltaan isompi investointi autoilijoihin kuin pääkaupunkiseudun autoilijoiden maksamat autoverot. (Noiden moottoriteiden vaihtoehtoiskustannus on noin 10 miljoonaa kerrosneliötä asuntoja).

    Kalasatamassa ja Jätkäsaaressa yhteiskunta maksaa useamman kymppitonnin jokaisesta autopaikasta. Autoveroa ja bensaveroa saa maksaa aika pitkään, että edes se autopaikka tulee maksettua (eikä noita motareita koskaan).

    Karu todellisuus on se, että tiiviissä kaupungissa autoilu on ihan pirun kallista, eivätkä täkäläisten autoilijoiden maksamat verot kata lähellekään sitä, mitä autoilijalle tarjoillaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Olli Pottonen kirjoitti 19.10.2011 kello 23:49

    Sensijaan pyöräteiden rakentamisesta vs käyttöaste voidaan käydä jo paljon mielenkiintoisempaa keskustelua.

    Jos pyörätietä ei ole, pyöräliikenteen paikka on ajoradalla autoliikenteen seassa. Pahoin pelkään, etteivät autoilijat ole tähänkään vaihtoehtoon tyytyväisiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. MIVa kirjoitti 19.10.2011 kello 23:58

    Olen ihan samaa mieltä kuin OS. Ei ole mitään järkeä, että perushoitaja maksaa opettajapariskunnan parkkipaikasta senttiäkään. Kysymys tulee väkisin mieleen, että miten ihmeessä perushoitaja on tuppautumassa sellaiseen asumiseen?? Miksi kaupunki ei vaadi rakennuttajia tekemään taloja, joihin ei huolita autollisia ihmisiä, eli autopaikkoja ei tarvita, kunhan vain turvataan hätätiet.Koska OS:n mukaan Hesassa on enemmistö autottomia, luulisi tälläisille asunnoille olevan kysyntää niiden edullisuuden takia, mikäli näillä sivuilla nähdyt kustannukset parkkipaikoista ovat totta. Tietenkin, jos ne sitten vaikuttavat asunnon hintaan. Sanoisin, että tehkää jotain, älkääkä koko ajan valittako autojen aiheuttamista ongelmista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.10.2011 kello 10:30

    Helsinkiin ollaan tekemässä muutamaa autotonta taloa. Minusta ajatus onhuono. Pitäisi olla sekataloja, joissa autoilijat maksavat autopaikkansa.
    Jätkäsaaressa jokin rakennusyhtiö kokeilee sitä, että täsmälleen samanlaiset asunnot myydään joko autonpaikan kanssa tai ilman. Hintaerona on 40 000 euroa. Katsotaan, miten käy. Kummat viedään käsistä.
    Asunnot ovat joka tapauksessa alihinnoiteltuja (HITAS), joten kaikki menevät kaupaksi lopulta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Liian vanha kirjoitti 20.10.2011 kello 0:26

    “Autoilijoiden ei pitäisi muuttaa snne, missä autopaikat pitää perustaa merenpinnan alapuolelle.”

    Miksi pitää rakentaa maan alapuolelle kallioon ? Tyhmää touhua, kallista ja tulevaisuutta ajatellen järjetöntä.
    Maanpäällinen pysäköintitalo tai kellaritila on taloudellisin

    Myynnissä oli nyt 18 autotalli/hallipaikkaa kellarihalleissa. Hinnat 8500 euroa-35000 euroa, keksihinta jossain 15000 euroa

    Ei mikään mahdoton summa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.10.2011 kello 10:32

    Jos autopaikat rakennetaan maan päälle, silloin hintaan pitää tietysti laskea myös alle jäävän maan hinta. Tulee vielä kalliimmaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. tpyyluoma kirjoitti 20.10.2011 kello 6:26

    hta aprikoi:

    Verrataanpa esim. 10v tai 20v jaksolla, paljonko autoilijoilta on verotettu erilaisina tuloina valtiolle ja verrataan sitä tie investointeihin yms. Luulenpa että niistä rahoista tehdään Kalasatamasta vaikka parkkipaikka, eikä tunnu missään.

    Tämähän on mielenkiintoinen oikeudenmukaisuusteoria. Valtio verottaa autoilua liikaa joten kaupungin tai naapurien pitää maksaa autoilijan parkkipaikka. Minusta on selvää että pariskuntia joissa toinen tienaa selvästi enemmän kuin toinen verotetaan liikaa ja maksutkin kohtuuttomia, esimerkiksi erään tuttavan tulosidonnaiset lapsen päivähoitomaksut olivat suuremmat kuin äidin tulot kuukaudessa, joten lienee kohtuullista että heidän naapurinsa maksaa heidän yhtiövastikkeensa. Kaksi väärää on yksi oikea.

    Keräsin taannoin argumentteja pysäköintisosialismin puolesta, yo. on numero 11 käänteisessä tyhmyysjärjestyksessä. Uusia otetaan vastaan kiitollisena, nämä vanhat eivät oikein vakuuta: http://tolkku.blogspot.com/2011/09/pitaako-pysakointi-sosialisoida.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Ilpo Tuovinen kirjoitti 20.10.2011 kello 8:44

    Kalevi Kämäräiselle voisin sanoa, että ajatus radan vetämisestä umpikujana Kalasatamaan on älytön. Ensinnäkään se ei palvelisi koko kantakaupunkia eikä ratkaisisi sitä ongelmaa, että pisaran avulla matkustajat saadaan jaeltua kolmeen tärkeään painopisteeseen, eli Hakaniemeen, Keskustaan ja Oopperalle (Töölö). Pisara on saksalaistyyppinen Stammbahn-ratkaisu, jolla suurimmasta osasta lähiliikennettä tulee kaupungin läpi kulkevaa. “Rautatiematkustajien” (itsekin matkustan, en silti ole yhdistyksen jäsen) logiikka on tosin jo tunnettua: rautateiden avaaminen kilpailulle avaa taivaan portit, vaikka eurooppalaisella tasolla mitään todisteita hintojen alenemisesta ei ole. Kun Liikennevirasto eli ratojen omistaja ei ole hoitanut leiviskäänsä ja pitänyt ratoja kunnossa, ehdotetaan kilpailutusideologiaa ratkaisuksi. Mielenkiintoista nähdä, miten ylikansallisen yhtiön juna puskee eteenpäin huolimatta ratojen kunnosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Liian vanha kirjoitti 20.10.2011 kello 9:33

    Tuntuu oudolta, etti tällainen kelpaa palstallesi.
    En ole esittänyt tätä edes aikaisemmin kuin osittain eli ole kerännyt nyt tietoa autohallipaikkojen markkinahinnoista Helsingissä. Suurin osa on suhteellisen uusista taloista, joten kyseessä ei ole vanhojen ränsistyneiden tilojen hintatasosta

    Esität hallipaikan hinnaksi 50000 euroa mutta sinun asenteesi mukaan ne pitäisi aina rakentaa mahdollisimman kalliisti ja jatkokäytön kannalta käyttökelvottomiksi tiloiksi

    Todellisuudessa hallipaikkoja myydään 7800 euroa-35000 euroa Helsngissä, osa keskustassa, osa vähän syrjemmällä esim Pikku-Huopalahdessa 25000 euroa, Katajanokalla 10000 euroa, Vuosaaressa 7800-15000 euroa

    Markkinahinta on huomattavasti alhaisempi kuin esität.Taustalla täytyy olla muu syy miksi näitä halleja /pysäköintitaloja ei haluta kaavoittaa

    Ilmeisesti vihreä kulttuuri on niin verissä, että haluat estää muilta auton käytön

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.10.2011 kello 10:35

    Liian vanhan ajatus on oikein hyvä. Rakennetaan ne Kalasataman autaikat jonnekin kauas kiinteälle maalle. Noilla täyttömailla autopaikat obat pirun kalliita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. lurkki kirjoitti 20.10.2011 kello 9:41

    ‘Luulenpa että niistä rahoista tehdään Kalasatamasta vaikka parkkipaikka, eikä tunnu missään :)’ (hta)
    Minä kyllä luopuisin autosta, jos ei olisi varaa itse maksettuun autopaikkaan. Mutta kai se pitäisi fattan kustantaa autopaikat teille köyhille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Tuomas Kivelä kirjoitti 20.10.2011 kello 9:45

    Moi Osmo
    MA-ohjelmassa arvioidaan, että yksityiselle maalle rakennetaan 5000 asunnosta 1000, valtin maalla 400 ja kaupungin maalle 3600 asuntoa vuodessa. Että kyllä tuota muidenkin maata jonniin verran on. Östersundomissa tuo suhde painottuu paljon voimakkaammin yksityiselle puolelle ellei kaupunki olennaisesti tehosta maanhankintaansa tai peräti siirry Oulun malliin, jossa kaavoitetaan vain kaupungin omistamaa maata. Kaupungin talouden ja järkevän kaavoituksen sekä kohtuuhintaisen asuntorakentamisen kannalta tämä tietysti olisi oikea malli, joka edellyttäisi valmiutta käyttää myös lunastusta Järvenpään ja Oulun malliin.

    Vai oliko tuo lyhyt kommenttisi vähästä yksityisestä maasta linjaus ARA-tuotannon alle 20 % tavoitteeseen. Muistaakseni vihreät olivat hyvin ylpeitä saadassaan ohjelmaan tavoitteeksi ARA-vuokraa 20 % tai vähintän 1000 asuntoa vuodessa. Tämä siis merkitsisi kaupungin maalle ainakin 30 % ja satama-alueille vieläenemmän, kun sitä ARA-vuokraa ei voine paljoa rakentaa lisää Jakomäkeen tai Kontulaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. a_l kirjoitti 20.10.2011 kello 9:48

    Totuuskomissio:

    Mitä tulee keskusteluun autopaikkojen maksajista, niin muistelen autoilua verotettavan vuodessa yhteensä n. 7 miljardilla eurolla (autovero, bensavero, niiden alv:t jne. jne.), kun valtio samaan aikaan satsaa teihin vain miljardin tai kaksi.

    Autottomat syövät autoilijan pöydässä.

    Onneksi kenenkään ei ole pakko autoa pitää. Sinäkin taloudellisesti rationaalisena ihmisenä lienet autoton ja vapaa hirvittävästä verotaakasta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. tpyyluoma kirjoitti 20.10.2011 kello 9:50

    En nyt ihan lämpene Rautatiematkustajien Pisara-vaihtoehdoille, mutta yleisesti ottaen junaliikenteen hajauttaminen pitkin keskustaa usealle pääteasemalle ei ajatuksena ole ihan huono. Pakko kai tässä leskustelin vuoksi joku visio pitää kehittää että voi selittää mitä tuo tarkottaisi:

    Leikitään ajatuksella että Pasilasta etelään olisi kolme rataa. Ensimmäisenä nykyinen Elielinaukiolle päättyvä Espoon kaupunkirata. Toinen tunnelirata Pisaraa mukaillen Pasila – Töölö – Kamppi (se alampi metroasema) ja mahdollisesti jatko Punavuoreen. Kolmas vanhan satamaradan pohjaa Kalasatamaan, asema lisäksi vaikka Kumpulassa. Ja noille radoille pääsisi sekä Ranta- että Pääradalta, tarkoittaa käytännössä että Keravan kaupunkirataa tuotaisiin jotenkin Käpylästä Länsipuolelle Pasilan asemaa.

    Linjat esim.

    Rantaradan suunnasta
    A Leppävaara – Pasila – Kamppi – Punavuori
    B Leppävaara – Pasila – Kalasatama
    M Lentoasema – Huopalahti – Päärautatieasema

    Pääradan suunnasta
    P Lentoasema – Tikkurila – Kamppi – Punavuori
    K Kerava – Pasila – Kalasatama
    N Kerava – Pasila – Päärautatieasema

    Olisiko tuo sitten hyvä tai mitä maksaisi on kimurantimpi asia, en tiedä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 20.10.2011 kello 10:17

    Joukkoliikenteen hintojen aleneminen ei ole se pääasia. Tärkeintä olisi palvelun parantaminen ja lisääminen joka ei tunnu VR:ää kiinnostavan lainkaan kun ei ole rinnalla sitä kilpailua joka pakottaisi parempaan. Monopoli-ideologia tuottaa hyötyä vain omistajalle.

    Tällä hetkellä monet valitsevat joukkoliikenteen sijaan henkilöauton vaikka se tulee todistetusti omalle kukkarolle hyvinkin kalliiksi. Syy on se että henkilöautolla pääsee paikkoihin joihin joukkoliikenteellä ei pääse, sellaisessa ajassa jossa joukkoliikenteessä ei pääse.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Erotuomari kirjoitti 20.10.2011 kello 10:35

    Mitä tulee keskusteluun autopaikkojen maksajista, niin muistelen autoilua verotettavan vuodessa yhteensä n. 7 miljardilla eurolla (autovero, bensavero, niiden alv:t jne. jne.), kun valtio samaan aikaan satsaa teihin vain miljardin tai kaksi.

    Helsingissä katujen ylläpidon maksaa kaupunki kunnallisveroista. Kunnallisveroja maksavat kaikki, eivät vain autoilijat. Lisäksi noissa luvuissasi ei huomioida mitenkään sitä varsinaista haittaa, eli autojen vaatimaa tilaa. Se viidennes kaupunginosan pinta-alasta on niin massiivinen kustannus, ettei Kalasataman autoilijoilta peritty vero kata sitä mitenkään. Kun puhutaan autoilun todellisista kustannuksista, ne ovat tietenkin paljon korkeammat Helsingissä kuin vaikkapa Kainuussa.

    Autoilun aiheuttamia kustannuksia eli haittoja kaupungissa ovat tilantarve, melu, ruuhkat ja päästöt. Näistä kärsivät eli maksavat kaikki, eivät vain autoilijat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Kalevi Kämäräinen kirjoitti 20.10.2011 kello 10:40

    Kommentti Ilpo Tuoviselle 20.10.2011 kello 8:44

    Kaksi ensimmäistä virkettä viittaavat vahvasti siihen, ettei Tuovinen ole viitsinyt perehtyä Pisarasta antamaamme lausuntoon, joten täältä tähän.

    Terveisin Kalevi Kämäräinen
    http://www.rautatiematkustajat.fi

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. KariS kirjoitti 20.10.2011 kello 11:16

    Autopaikat voi myös tehdä kuten omassa rivitaloyhtiössämme, jonka itse rakennutimme, ei grynderi.

    Teimme erillisen katostyyppisen pysäköintisuojan (siis katto, seinät kolmella sivulla, yksi sivu auki) jonka rakennuskustannukset pidettiin erillään asuntojen rakentamisesta. Autopaikat rakennutettiin As Oy:n nimiin, joka perii paikoista korvausta, jonka suuruus vastaa rakentamiskustannuksia jyvitettynä 25 vuodelle. Korvausta korjataan indeksillä vuosittain.

    Jos ei ole autoa, ei tarvitse maksaa autopaikkamaksua, joka on muutama satanen vuodessa per paikka.

    Tuo autopaikkamaksu käytetään taloyhtiön yleisiin hoitokuluihin, toisin sanoen autoilijat subventoivat autottomia maksamalla korkeampaa hoitovastiketta. Toimii eikä kukaan valita. Näin se autopaikan rakentamiskustannus joka on asunnon hinnassa, tulee maksettua pikkuhiljaa niiden toimesta jotka autopaikkaa käyttävät.

    Tosin meillä etuna on, että kun rakennutimme As Oy lukuun itse, gryndereiden voitot jäivät omaan pussimme, ja autopaikan kustannus oli kolmasosa siitä, mitä rakennusliikkeet vastaavasta veloittaisivat.

    Asuntojen hinnaksi taasen omalla rakennuttamisella (mutta ei muulla omalla työllä) muodostui hiukan yli puolet sen hetkisestä gryndereiden hinnasta samalla alueella. Hintaero kertoo mikä on gryndereiden marginaali kun saavat rakentaa kaupungin harjoittamassa tonttiniukkuuden olosuhteissa. Tämän kun saisi Osmonkin ymmärtämään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.10.2011 kello 13:52

    Kari S
    Tuolla tavalla varmaankin pääsitten yli kahden menevään tonttitehokkuuteen? Kai ne autoilijat maksavat osuutensa tointin vuokrasta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Liian vanha kirjoitti 20.10.2011 kello 11:23

    “Liian vanhan ajatus on oikein hyvä. Rakennetaan ne Kalasataman autaikat jonnekin kauas kiinteälle maalle. Noilla täyttömailla autopaikat obat pirun kalliita.”

    Enpä oikein usko, katualue voi olla näennäisesti halvempaa,mutta jos pysäköintitalon vaihtoehtona on pysäköinnin levittäminen kadunvarsille niin maapohjakustannus on todellisuudessa paljon korkeampi koska pysäköintitalossa autoja on 4-6 samalla maa-alalla kuin kadulla

    Tai sitten olet itsekin ajamassa sitä vaihtoehtoa, että autot pysäköidään Vantaalle , missä se on halvempaa ??

    Ja , että uusille alueille muuttaa vain autottomia eli vihreiden potentiaalisia kannattajia ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Juho Laatu kirjoitti 20.10.2011 kello 11:44

    “Verojen kerääminen seudullisesti yhteiseen kassaan toimisi sekin ja voisi johtaa jopa parempaan tulokseen.”

    Kai mieluummin valtakunnallisesti? Vai onko jokin hyvä syy kerätä eniten tuloja nimenomaan jonkun tietyn seudun kassaan? (ja kuoria kermat tältä seudulta)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.10.2011 kello 13:49

    Menetettäisiin kaikki elinkeinotoiminnan kannustimet, jos työllisyydestä huolehtivat kunnat seudut eivät saisi pnnisteluistaan mitään hyötyä. Jokaisen kannattaisi erikoistua työttömyyskunnaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. Viherinssi kirjoitti 20.10.2011 kello 12:08

    Autoilijoiden erilliset verotulot ovat vain pari miljardia vuodessa

    Nyt on vähän iso haarukka, 2-7 miljardia tarjottu… Yritin katsoa verokatsauksesta vähän lukuja tälle vuodelle:

    – autovero noin 1 mrd euroa
    – ajoneuvovero noin 0,7 mrd euroa
    – bensiinin ja dieselin valmistevero: yhteensä noin 2,3 mrd euroa

    Dieselin valmisteverosta tuntuva osa menee ammattiliikenteen piikkiin, bensiinin maksaa yksityisliikenne. Lisäksi valmisteverosta maksetaan vielä alvit päälle (autoverosta ja ajoneuvoverosta ei). Nämä kaksi tekijää (ammattiliikenteen osuus, yksityisliikenteen valmisteveron alvit) menevät osapuilleen tasan, joten summa on noin 4 miljardia euroa. Vuosittainen heilunta on ihan tuntuvaa.

    Seitsemän miljardin lukeman lähde lienee Autoalan tiedotuskeskus. Siihen lukemaan on laskettu polttoaineen ja korjaamotoiminnan arvonlisäverot mukaan, mikä on kyllä vähän kotiin päin vetämistä, koska ne menisivät muustakin kulutuksesta. Lisäksi mukana on sekä ammatti- että yksityisliikenne.

    Tuon kahden miljardin lukeman lähdettä en tunne, mutta se on ilmeisesti pelkkä polttoaineen valmistevero. Sekin tuntuu vähän puolueelliselta laskutavalta, koska autoilua koskevat muutkin erilliset verot.

    Valtion suorat menot ovat yksinkertaisia. Valtio pistää tieinvestointeihin ja tienpitoon miljardin luokassa olevan rahan. (Koko hallinnonalan budjetti on yli 1,5 miljardia, mutta se sisältää kaiken junaratojen hoidosta jäänmurtoon.)

    Valtio on siis plussalla, ja plussalla ollaan hienosti, vaikka katsottaisiin pääkaupunkiseutua kokonaisuutena. Kun siis lasketaan suoria tuloja ja menoja. Kunnat taas ovat ilman muuta selvästi miinuksella, koska eivät ne autoilun tuloista mitään näe (poislukien jotain parkkiroposia).

    Epäsuorien kohdalla ollaankin sitten ihan toisessa hetteikössä:

    – lisäkaavoittaminen yhtäällä laskee maan arvoa toisaalla (tai joskus jopa naapurissa)

    – sujuvalla liikenteellä on jokin taloudellinen merkitys, esimerkiksi ajansäästöarvo, ihmisten liikkuvuus (mutta sujuvuus ei edellytä autoliikennettä, ja joskus väärä sujuvuus tuottaa huonon lopputuloksen)

    – moottoritien kaavoittaminen asunnoiksi vaatii kuitenkin jotain liikenneinvestointeja (esim. raideliikenne)

    – jos moottoritielle lasketaan vaihtoehtoinvestoinniksi asuntorakentaminen, sama on syytä tehdä myös ei-asuinkiinteistöille sekä virkistysalueille, jotta saadaan todellisia vaihtoehtoja ja kustannuksia nähtyä

    Ylläolevat arvot ovat selvästi hyvin suuria. Olisi erittäin mielenkiintoista nähdä riittävän kattava analyysi siitä, mikä autoliikenteen nettovaikutus on pääkaupunkiseudun talouteen, ja miten hyödyt saataisiin pidettyä kustannuksia lisäämättä tai taloutta kuristamatta. Tuossa olisi syytä miettiä aika tarkkaan sitäkin, että asiaa pitäisi katsoa asukkaiden kukkaron kautta, ei kunnan.

    Asiaa tunnutaan yleensä lähestyvän jokin agenda kainalossa kirsikoita poimien. Yksittäisten tekijöiden arvotus on kuitenkin huono ajatus, kokonaisuus on tärkeä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. Paula kirjoitti 20.10.2011 kello 13:26

    Mielestäni Helsingissä on jo nyt selkeästi “hyviä” alueita ja “huonoja” alueita, olkoonkin että ne sijaitsisivat Helsingin laitamilla. Malmi ei mielestäni ainakaan ole sitä hyvää aluetta. Se, että jossain Riihimäellä on asiat vielä huonommin ei tarkoita etteikö Helsingissäkin alueet eriydy jo nyt. Jossakinhan sen halvan työvoiman on asuttava ja monellekaan Helsingissä työskentelevälle ei ole järkevää asua missään muualla kuin Helsingissä tai ehkä Vantaalla ja Vantaahan on osuutensa sosiaalisesta asuntotuotannosta hoitanut ihan kunnialla.
    Eli vaikka on kuntien välistä kilpailua hyvistä ja huonoista asukkaista, on myös kaupungin sisällä kilpailua hyvistä ja huonoista asukkaista ja on turha väittää, etteikö “rikkaiden alueiden rakentaminen” aiheuttaisi alueiden eriytymistä nimenomaan Helsingin sisällä ja sitä kautta haittaisi erityisesti Helsinkiä. Ja jos se pienen palkan työntekijä ei saa edullista asuntoa kohtullisen matkan päästä, hän ei ota työpaikkaa vastaan ja onko muka Helsingin etu jos sairaaloihin ei löydy työntekijöitä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 20.10.2011 kello 14:19

    Ja kun tarpeeksi pitkälle “oikeudenmukaisuuteen” mennään, aletaan taloyhtiöissä jakamaan ja jyvittämään myös esimerkiksi leikkialueiden maapohjan tontinvuokra niin että lapsettomat taloudet eivät vaan joudu maksamaan siitä…

    Omakotiasuminen ei loppujen lopuksi taidakaan olla niin huono vaihtoehto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.10.2011 kello 14:48

    Kunhan lapsettomat sitten säästävät omat eläkkeensä. Lapsiperheet subvetoivat lapsettomia aivan tolkuttomasti eläkejärjestelmän kautta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. Leena kirjoitti 20.10.2011 kello 14:27

    Onko todella niin, että Jätkäsaaressa ja Kalasatamassa nk. kovan rahan talotkin ovat vuokratonteilla?

    Itse en ostaisi vuokratontilla olevaa asuntoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. tpyyluoma kirjoitti 20.10.2011 kello 14:45

    Viherinssi, juuri minkään muunkaan kokonaisveroaste ei ole pelkkä ALV, asiakas ne palkkaverotkin maksaa. Jos nyt vaikka ostaa kupin kahvia niin sen hinnasta on jotain puolet veroja. Kahvinjuojat tosin pitää vähemmän meteliä siitä ettei ko. verotuottoja käytetä kahvilakulttuurin edistämiseen.

    Ja tällä ei ole edelleenkään yhtään mitään tekemistä Kalasataman parkkipaikkojen kanssa koska valtio joka ne autoverot kerää ei niitä maksa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. tpyyluoma kirjoitti 20.10.2011 kello 15:14

    Osmo, sinäkin vielä. Sillä että tukeeko lapsiperheet eläkkeiden kautta muita ei ole yhtään mitään tekemistä sen kanssa miten taloyhtiössä kulut jaetaan. Maailma ei toimi niin että jos maksaa Pekalle liikaa niin voi maksaa Liisalle liian vähän.

    Jostain taloyhtiön pihakeinu maanarvoineen maksaa luultavasti vähemmän kuin yksi autohallipaikka, samoin esim. pesutupa, joten tuollaisten jyvittämisessä ei ole mitään järkeä käytännössä, laskutus ja valvonta maksaa enemmän kuin tuotto. Jos autopaikat maksaisi esim. muutaman tonnin kappale niin ei niidenkään jyvittämisessä olisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. spottu kirjoitti 20.10.2011 kello 15:40

    Leena: “Itse en ostaisi vuokratontilla olevaa asuntoa.”

    Riippuu. Kaupungilta kannattaa aina vuokrata koska poliittiset realiteetit pitävät asuinkiinteistöjen tonttivuokran alle käyvän tason ja siirtävät korotukset kiinteistöveroon.

    Omaa tyhmyyttä sen sijaan on jos ostaa asunnon rakennusyhtiön omistamalla tontilla ja kuvittelee vuokran pysyvän kohtuullisena.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. Viherinssi kirjoitti 20.10.2011 kello 16:36

    Viherinssi, juuri minkään muunkaan kokonaisveroaste ei ole pelkkä ALV, asiakas ne palkkaverotkin maksaa.

    Mutta sitten pitäisi laskea ne korjaamojen työntekijöidenkin palkkaverot mukaan. Jos katsotaan autoilun ylimääräistä verotaakkaa, olennaisia ovat ko. asialle korvamerkityt verot. Eivät ne verot, joita maksetaan joka tapauksessa yleisestä kuluttamisesta.

    Voisihan sellaisenkin laskelman tehdä, jossa katsottaisiin autoilijan kukkarosta lähtevän rahan määrää ja seurattaisiin sitä, kunnes se päätyy

    a) takaisin jonkun yksityishenkilön kukkaroon (palkka, pääomatulot)
    b) yhteiskunnan kukkaroon (verot ja veroluonteiset maksut)
    c) ulkomaille (autot, varaosat, bensiini, ulkomaille kotiutettavat voitot).

    Mieluummin ehkä kuitenkaan ei tehdä tuota laskelmaa, koska sitten Autoalan keskusliitto tai muu vastaava ottaisi siitä tulevan miljardilukeman seuraavaksi käyttöönsä…

    Sinänsä tuo ylläoleva tarkastelu on ihan relevantti eri kulutusmuodoille, mutta sen tekeminen on kaukana helposta. Eri kulutusmuodot ovat joka tapauksessa aika erilaisia verokertymältään. Ulkomaanmatkailusta rahat lähtevät hyvin suurelta osin ulkomaille ja pieneltä osin yhteiskunnalle. Kotimaisen Koskenkorvan juomisesta taas menee paljon rahaa yhteiskunnalle, hyvin vähän ulkomaille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.10.2011 kello 16:58

    Autoilun veroja ovat polttoaineverot siltä osin kuin ne ylittävät hiilidioksidiveron sekä auton ostoon ja omistamiseen liittyvät verot ja tähän veroon kohdistuva alv. Autoilun aiheuttamiksi menoiksi tulee laskea valtion ja kuntien liikenteeseen ja teiden rakentamiseen ja ylläpitämiseen käyttämät rahat sekä maankorko liikenteen vaatimalle tilalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. Viherinssi kirjoitti 20.10.2011 kello 17:00

    Ja tällä ei ole edelleenkään yhtään mitään tekemistä Kalasataman parkkipaikkojen kanssa koska valtio joka ne autoverot kerää ei niitä maksa.

    Ei maksa. Mutta heitänpä ihan vain mietittäväksi sen, kuka ne oikeastaan maksaa…

    Jos talot rakennetaan kovan rahan asunnoiksi, autopaikkojen hinnoittelu on nähdäkseni rakentajan ja ostajan välinen päänsärky. Reiluinta olisi myydä autopaikat osakkeina niiden todellisia kustannuksia vastaavalla hinnalla. Mutta jos rakentaja tekee toisella tavalla, niin siihen puuttuminen voi olla vaikeaa.

    Siihen taas pitää puuttua, jos yhtiön omistamien autopaikkojen vuokra pidetään yhtiökokouksissa autoilijoiden enemmistön äänillä liian halpana, koska silloin ei ajeta kaikkien osakkaiden etua.

    Mutta jos otetaan vähän isompi perspektiivi, niin asuntojen hinta tiheästi asutuilla alueilla muodostuu maksukyvyn mukaan (ei rakennuskustannusten mukaan). Jos kaupunki käskee rakentamaan jotain ylimääräistä – vaikkapa autohalleja, se ei tule hintoihin lähellekään sataprosenttisesti läpi, koska ostajilla ei ole yhtään enempää rahaa.

    Tästä tulisi houkutus ajatella, että silloin rakennusliike joutuu tinkimään katteistaan. Mutta sitä se ei tee, se tinkii tontin kustannuksista (hinnasta tai vuokrasta). Joten sitä kautta maksajana ovatkin kaikki kaupungin veronmaksajat.

    Mutta eihän se tietysti vielä ihan tähänkään lopu… Nimittäin jos kaupungin asettamat lisävaatimukset laskevat kaupungin saamaa rahaa tontista, kaupunki voi tehdä vastaiskun. Se hoituu kaavoittamalla tontille enemmän kerrosneliöitä. Nyt tontista voi taas pyytää enemmän rahaa, ja rakennusyhtiö saa omansa. Parkkihalli rakennetaankin sillä rahalla, jonka kaupunki sai niistä lisäkerroksista, jotka taloon sallittiin.

    Mutta jokuhan senkin sitten maksaa… Kuka? Ehkä se vähän syrjemmällä olevan tontin omistaja, jonka tonttia nyt sitten halutaan vähän vähemmän, kun paremmalta paikalta oli enemmän tietynhintaista asuntotuotantoa saatavissa. Ehkä kaikki seudun asunnonomistajat, kun asuntojen hinnannousu ei olekaan nopeampaa. Tai ehkä ei, koska ehkä seudun lisätiivistäminen tuokin tehokkuutta lisää. Tai sitten maksajina ovatkin Ruikonperän eläkeläiset, koska kunnasta muuttavat viimeiset palkansaajat pääkaupunkiseudulle, kun kerran sielläkin on varaa asua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. Viherinssi kirjoitti 20.10.2011 kello 17:32

    Ja vielä vähän siitä parkkihalliproblematiikasta. Alueelle tulevien autojen määrä sopeutuu parkkihallipaikkojen mukaan. Jos tarjonta on kiinteää, hinta muodostuu kysynnän maksuvalmiuden mukaan. Kokonaismäärä ei kuitenkaan muutu.

    Jos mennään markkinatalouden askelmerkkien mukaan, rakennusliikkeen ei kannata rakentaa taloon autohallipaikkoja, jos alueen autohallipaikkojen hintataso on alempi kuin rakennuskustannukset, koska silloin naapuritalosta saa halvemman.

    Tämän systeemin saa sekaisin muutamalla tavalla:

    1. Rakennusliike on dorka ja rakentaa liikaa autohallipaikkoja
    – Tyhmyyttä vastaan ovat voimattomia itse jumalatkin, mutta onneksi markkinatalous siivoaa hölmöimmät pois.

    2. Joku ylempi taho käskee rakennusliikettä rakentamaan liikaa parkkihallipaikkoja.

    – Ei kai kaupunki näin voisi tehdä?

    3. Autopaikkoja vuokrataan alihintaan.

    – Tätä tehdään erittäin paljon taloyhtiöissä. Jos vuokrapaikoille on jonoa, hinta on liian alhainen. Ja sama koskee muuten myös Helsingin kaupungin asukaspysäköintijärjestelmän tekemää dumppaamista, joka on osa ongelmaa.

    4. Autohallipaikat eivät ole vapaasti myytävissä/vuokrattavissa.

    – Niissä on joskus lunastuspykäliä, mutta vuokraamista taitaa olla melkein mahdotonta kieltää, joten tämä tuskin on kovin iso ongelma.

    Uskallan väittää, että jos ylläolevia mokia ei tehdä, autottomat eivät enää joudu maksamaan muiden autoista.

    Toinen asia on se, että pitkällä aikavälillä autojen määrä toivottavasti pienenee kaupungissa. Tämä vähentää nyt rakennettavien uusien alueiden hallien käyttöä entisestään. Olisi ehkä jo suunnitteluvaiheessa hyvä miettiä hallitiloille jokin myöhemmin toteutettavissa oleva vaihtoehtokäyttö.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  70. Viherinssi kirjoitti 20.10.2011 kello 17:34

    Autoilun aiheuttamiksi menoiksi tulee laskea valtion ja kuntien liikenteeseen ja teiden rakentamiseen ja ylläpitämiseen käyttämät rahat sekä maankorko liikenteen vaatimalle tilalle.

    Kyllä. Mutta onko tuolle viimeiselle olemassa mitään järkevää arvoa kaupunkialueille? Metsässä tilanne on helppo, kun vastaavaa metsämaata on ympärillä vaikka kuinka.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  71. KariS kirjoitti 20.10.2011 kello 18:07

    “Tuolla tavalla varmaankin pääsitten yli kahden menevään tonttitehokkuuteen? Kai ne autoilijat maksavat osuutensa tointin vuokrasta?”

    Omituista vinoilua Osmolta.

    Rakensimme kaiken mitä kaavoittaja viisaudessaan oli sallinut. Olisimme voineet rakentaa vaikka tonttitehokuudella 3 jos olisimme saaneet sille rakennusluvan, ei se ole oleellista, vaan se, että tuolla mallilla voi autopaikkojen kustannukset tasata niin, että vain ne maksaa jotka niitä käyttää. Tai ainakin maksavat enemmän kuin muut. Tontinvuokra on osa hoitokuluja, ja kun hoitokulut jaetaan niin asuntoneliöiden kuin autopaikkojen suhteessa, niin sekin tulee jyvitettyä. Aina voidaan halkoa hiuksua onko kaikki jyvitykset sentilleen oikein. Mutta niinhän se on vaikkapa jätekuluissa, ei 100m2 asunnossa asuva viisihenkinen perhe maksa enenpää jätehuollosta kuin samankokoisessa asunnossa asuva yksinäinen. Vaikka takuulla iso perhe tuottaa enemmän jätettä.

    Tosin maanvuokrassa kaupunki on suosinut autoilijoita nostamalla tontinvuokraa muita kustannuksia nopeammin. Autopaikka sopimuksissa on vain mainitsemani normaali-indeksi, kun yhtiöjärjestystä tehtäessä ei ymmärretty, kuinka kaupunki ahnehtii tontinvuokrien korotuksilla yli normaali-indeksin (siis elinkustannusindeksin). Näin siis pikkuhiljaa autoilijoiden asema paranee. Mutta tässä tapauksessa se on ihan puhtaasti kaupungin harjoittaman tonttipolitiikan ansiota.

    Autopaikkojen kustannusten kohdistaminen ei siis ole ongelma, se on ihan puhtaasti käytännön asia yhtiöjärjestystä laadittaessa.

    Valitettavasti meillä kaupunki suosii oikeastaa pelkkää grynderituotantoa, jossa myös tuo yhtiöjärjestys laaditaan standardimuotoon eikä asukkaat siihen pääse vaikuttamaan. Ja harvassa on niin aktiivisia asukkaita, että lähtisivät yhtiökokouksissa vaatimaan tuon kaltaisia muutoksia jo tehtyihin yhtiöjärjestyksiin. Tuskin saisivat läpikään, sillä enemmistön saaminen tuollaisen muutoksen taakse olisi hankalaa jälkikäteen. Yhtiötä poerustattaessa se kuitenkin on helppoa ja siten jo asunnon ostohetkellä tiedossa oleva järjestely.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  72. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.10.2011 kello 22:49

    KariS
    Tuollainen halpa ratkaisu on mahdollista vain, kun rakennetaan “maaseutumaisen” väljää, mutta se ei ole mahdollista Kalasatamassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  73. RAIJA KOSKILUOMA kirjoitti 20.10.2011 kello 19:13

    Katajanokan vanha ja uusi puoli elävät omissa oloissaan kumpikaan kohtaamatta toisiaan. Vanhan puolen Jugendtalojen asukkaat eivät ole kosketuksissa sosiaalisen asujamiston kanssa kuin ratikassa. Katajanokalla on tarkat rajat vanhan ja uuden alueen välillä. Itseään kunnioittava Jugend-asukki ei uudelle puolelle mieluusti astu!!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  74. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.10.2011 kello 22:45

    Raija Koskiluoma:
    Myös uusi puoli on hyvin suosittu. Katsokaa vain, mitä tapahtuu, kun se vapautuu HITAS-säännöstelystä. Äläkä unohda koulua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  75. Juho Laatu kirjoitti 20.10.2011 kello 20:45

    OS kiroitti: “Menetettäisiin kaikki elinkeinotoiminnan kannustimet, jos työllisyydestä huolehtivat kunnat seudut eivät saisi pnnisteluistaan mitään hyötyä. Jokaisen kannattaisi erikoistua työttömyyskunnaksi.”

    Ei taida Suomessa olla kuntia, jotka eivät ponnistelisi työllisyyden eteen. Millaisessakohan mahdolisessa tulevaisuudessa jonkun kannattaisi erikostua työttömyyskunnaksi?

    En saanut tästä raavittua kasaan perusteita sille, että joku Suomen rikas alue tasaisi tulot paikallsiesti, ja joku köyhempi alue tasaisi myös tulot, mutta alemmalla tasolla. Jos kuntien väliset erot halutaan tasata, miksi ei myös alueiden?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  76. Risto Vormala kirjoitti 20.10.2011 kello 21:34

    Tuli mieleeni yksi juttu uudesta Kalasataman kaupunginosasta: tuleeko sinne kirkkoa? En kysy siksi, että olisin jokin himouskovainen, vaan siksi, että kirkot ovat monesti arkkitehtoonisesti ja rakennustaiteellisesti komeita rakennuksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  77. Ville kirjoitti 20.10.2011 kello 21:58

    Alussa olevassa kuvassa oleva rantamuuri näyttää varsin kamalalta, eikö olisi voinut esim. porrastaa rantaa, että ihmiset pääsisivät lähemmäs vettä jo ennen kuin vedenpinta tulevaisuudessa nousee – jos nousee 😉

    “Kaupunki luovuttaessaan tontin velvoittaa rakentamaan määräajassa tai tontti palautuu kaupungille. Miksi kiinteistölautakunta armahti rakentajat Leppäsuolla, en tiedä.”

    Leppäsuolla tehtiin käsittääkseni sopimus, että kaupunki saa tietyn prosentin myyntihinnasta. En tiedä sopimuksen yksityiskohtia, mutta jos kaupungin osuuden saaminen edellytti että asunnot oikeasti tehdään ja myydään, ei varmaan ollut kovin suurta intressiä purkaa tonttikauppoja. Tehokkain tapa vauhdittaa rakentamista olisi vuosittain nouseva vero tai maksu – vieläpä niin, että kaupunki itsekin joutuisi maksamaan “sakkoa” rakentamattomasta maasta esim. johonkin ympäristörakentamiseen korvamerkittyyn rahastoon…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  78. Erotuomari kirjoitti 20.10.2011 kello 22:02

    Osmo:

    Autoilun aiheuttamiksi menoiksi tulee laskea valtion ja kuntien liikenteeseen ja teiden rakentamiseen ja ylläpitämiseen käyttämät rahat sekä maankorko liikenteen vaatimalle tilalle.

    Nähdäkseni näiden lisäksi on oleellista huomioida myös liikenteen aiheuttamat päästöt, melu sekä mahdollisesti myös tieliikenteen uhrit. Vaikka unohdettaisiin muodikkaat CO2-päästöt niin melu ja päästöt aiheuttavat terveyshaittoja, joille voidaan estimoida arvo. Melu heikentää tonttien ja kiinteistöjen arvoa. Olen ymmärtänyt EU:n tasolla puhuttavan lukemista, jotka ovat pari prosenttia bruttokansantuotteesta. Mitä tieliikenteen uhreihin tulee — Suomessa satoja kuolleita vuodessa, loukkaantuneita ja raajarikkoja kymmeniä kertoja enemmän — niin joku terrorismi on aivan pikkujuttu näihin verrattuna.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  79. Pekka Taipale kirjoitti 20.10.2011 kello 22:40

    Valtio ja kunnat joutuisivat rakentamaan ja ylläpitämään suuren osan tiestöstä, vaikka henkilöautoilua ei olisi ollenkaan. Talon luokse pitää päästä paloautolla ja ambulanssilla, ja kauppaan pitää päästä jakelukuorma-autolla.

    Siksi Oden esittämä näiden kustannusten sälyttäminen pelkästään henkilöautoilulle on tarkoitushakuisen yksipuolista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  80. tpyyluoma kirjoitti 20.10.2011 kello 23:27

    Viherinssi, jos haluaa valittaa että jostain kulutuksesta maksetaan liikaa veroja niin on kohtuullista verrata muuhun kulutukseen, eikä poimia vaan suoraa kulutusveroa. Vaikka se vertailu olisi ja on vaikeaa.

    2. Joku ylempi taho käskee rakennusliikettä rakentamaan liikaa parkkihallipaikkoja.

    – Ei kai kaupunki näin voisi tehdä?

    Kun tämä on Internetti niin tarkennetaan nyt että tämä on varmaankin ironiaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  81. jk kirjoitti 20.10.2011 kello 23:32

    “Joku tekee jossakin valintoja siitä, kuka menee minnekin ja uskon, että Katajanokan sosiaalinen asuminen on käytännössä korvamerkitty päätöstentekijöiden kavereille ja sukulaisille.”

    Totta, ainakin siltäosin, että niin Katajanokalla kuin tulevassa Kalasatamassa, kaupungin asunnoista iso osa on varattu Helsingin Kaupungin työntekijöille. Ja tämä on tieto, ei uskomus. Osmo, tai joku muu kaupungin viskaali, jolla on pääsy näihin tietoihin, voinee halutessaan tarkistaa ja vahvistaa asian.

    Sen lisäksi että Kalasataman arvoasuntoja annetaan puoli-ilmaiseksi kaupungin sosiaali-, terveys- ja muille viranomaisille, on heille kaavoitettu työpaikatkin kävelymatkan päähän erilaisten sosiaali- ja terveysasemien yms. kaupungin palvelukeskuksien muodossa. Näihin voivat sitten kaukolähiöihin sosiaalisesti asutetut matkustella asioimaan. Reitit ja aikataulut löytyvät kätevästi HSL:n sivustoilta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  82. Mikko kirjoitti 21.10.2011 kello 8:41

    Pekka: noita sinun mainitsemiasi tarkoituksia varten riittää varsin hyvin 1+1 kaistaiset tiet, tai jopa kadut, joissa jalankulkijat, pyöräilijät, huoltoautot ja ambulanssit jakavat tilan keskenään. Syy siihen, että meillä on eroteltuja nopeita katuväyliä autoille on nimenomaan henkilöautojen paljous.

    Ja kyllä, samaan hengen vetoon todetaan se, että bussien vaatimat bussikaistat pitää laskea bussiliikenteen kustannuksiksi ihan samalla tavalla kuin ratikkakiskojen tekeminen, ylläpito ja maanvuokra ratikoiden kustannuksiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  83. KariS kirjoitti 21.10.2011 kello 8:56

    “Tuollainen halpa ratkaisu on mahdollista vain, kun rakennetaan “maaseutumaisen” väljää, mutta se ei ole mahdollista Kalasatamassa.”

    Länsi-Pasilassa toimii vastaavanlainen systeemi, siellä on alueellinen pysäköintiyhytiö jonka omistaa alueen asuntoyhtiöt (ainakin aluksi oli näin)ja pysäköinnistä peritään maksu joka vastaa rakentamisen ja ylläpidon kustannuksia. Homma on saatu asukkaille kannattavaksi myymälä paikat kahteen kertaan, eli päivällä ne ovat alueen toimistojen käytössä, yöllä asukkaiden. Näin asukkaiden maksuosuus on saatu kohtuulliseksi, eikä tarvitse rakentaa joka tontille omia autopaikkoja.

    Keinoja järkevään ja vain autoilijoille kohdistuvaan autopaikkarasitukseen siis on, jollei jääräpäisesti jankkaa yhtä ja samaa kuten Osmo

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  84. lurkki kirjoitti 21.10.2011 kello 9:24

    ‘Millaisessakohan mahdolisessa tulevaisuudessa jonkun kannattaisi erikostua työttömyyskunnaksi?’
    ‘Jos kuntien väliset erot halutaan tasata, miksi ei myös alueiden?’ (Juho Laatu)
    Ja ihmisten. Kaikki rahat tasan, niin nähdään, onko se ihan sama, palkitaanko jostain vai ei.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  85. Pekka Taipale kirjoitti 21.10.2011 kello 10:36

    Mikko: kyllä, tottakai vähemmillä autoilla riittäisi pienempikapasiteettinen tiestö, mutta Osmon esittämä laskutapa sälyttää kaikki valtion ja kuntien tiekustannukset henkilöautoilun kustannuksiksi on todellakin valheellinen, koska hyvin merkittävä osa nykyisistä teistä pitäisi joka tapauksessa rakentaa vaikkei niillä liikkuisi ollenkaan yksityisiä henkilöautoja. Bussit eivät kulje ilman teitä, päivittäistavarakauppa ei toimi ilman teitä, yhtään taloa ei rakenneta rakentamatta sen luoksen niin isoa tietä että sitä mahtuu isolla kuorma-autolla.

    Ilman henkilöautoja riittäisi kyllä pienempikapasiteettinen valtaväylästö, mutta tieverkon kattavuuden pitäisi olla oleellisesti ihan sama kuin nytkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  86. tpyyluoma kirjoitti 21.10.2011 kello 10:50

    Jotta kaupunki tarjoaa työsuhdeasuntoja virkamiehille, mihin tämä maailma on menossa, kohta niille pitää varmaan maksaa palkkaa!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  87. tpyyluoma kirjoitti 21.10.2011 kello 11:43

    KariS, tuo on juuri sitä mitä tässä ajetaan kahdella tarkennuksella. Ensinnäkin ei ole mitään syytä miksi taloyhtiöiden pitäisi sekaantua pysäköintilaitoksiin, ihmiset voi ihan itse ostaa sieltä pysäköintitilaa jos tarvitsettavat. Toiseksi sen pysäköintilaitoksen rakentaja voi ihan itse päättää paljonko paikkoja rakennetaan, kaavoittajan eli kaupungin ei tarvitse sille asettaa alarajaa. Yläraja voi teoriassa olla tarpeen, ei ole järkeää rakentaa enempää paikkoja kuin katuverkko vetää autoja, mutta käytännössä rakennuskustannukset on ihan riittävä pidäke eli tuotakaan ei tarvita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  88. lurkki kirjoitti 21.10.2011 kello 11:43

    ‘Keinoja järkevään ja vain autoilijoille kohdistuvaan autopaikkarasitukseen siis on, jollei jääräpäisesti jankkaa yhtä ja samaa kuten Osmo’ (KariS)
    Keinoja voi olla, mutta niitä ei ole pakko käyttää, kun voi vedota kaavaan ja sanoa, että nuo on pakko rakentaa ja siinähän maksatte. Se jankkaaminen loppuu, jos Jumala suo ja päästään eroon autopaikkamääräyksestä. Siihen saakka on pakko jankata.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  89. Juho Laatu kirjoitti 21.10.2011 kello 13:43

    lurkki, ymmärrät tahallasi väärin. Kyse oli vain sovittujen peruspalveluiden tuottamisesta kaikille jokseenkin saman tasoisina yhteisvastuullisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  90. ristiin-rastiin kirjoitti 21.10.2011 kello 13:54

    Erotuomari: loukkaantuneet maksetaan pakollisesta liikennevakuutuksesta. Jos jotain kuluja vuotaa verovaroista maksettaviksi, on se vain vakuutusyhtiöiden ketkuilun tulosta. Myös: jos teille lasketaan maanarvon korkoja, täytyy tulopuolelle ottaa muiden verotulojen kasvu verrattuna tilanteeseen että teitä ei olisi – ja sen tarkkaan määrittämiseen tarvittaisiin aika monta väitöskirjatasoista tutkimusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  91. Turkka Louekari kirjoitti 21.10.2011 kello 15:23

    Työsuhdeasunto ei lämmitä pätkätyöläistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  92. Totuuskomissio kirjoitti 21.10.2011 kello 16:12

    Osmo: “Autoilun aiheuttamiksi menoiksi tulee laskea valtion ja kuntien liikenteeseen ja teiden rakentamiseen ja ylläpitämiseen käyttämät rahat sekä maankorko liikenteen vaatimalle tilalle.”

    Autoilun tuotoiksi voimme taas lisätä sen, että emme kulje enää hevoskärryillä. Jos ei olisi autoja, niin myös Töölön cityvihreiden elintaso laskisi jonnekin pakkaseen kuolemisen ja nälkävuosien tasolle. Naapurimaissahan autoja edelleen olisi ja Suomen kilpailukyky olisi tasan nolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  93. KariS kirjoitti 21.10.2011 kello 22:58

    Tpyyluoma: “ei ole mitään syytä miksi taloyhtiöiden pitäisi sekaantua pysäköintilaitoksiin, ihmiset voi ihan itse ostaa sieltä pysäköintitilaa jos tarvitsettavat. ”

    Siitä nyt ei pääse mihinkään etteikö 2010 luvun ja tulevaisuudenkin kaupunkiin kuuluisi autot. Ja niiden parkkipaikat. Aivan kuten 100 vuotta sitten kaupunkikuvaan kuuluivat hevoskärryt.

    Syy miksi taloyhtiöt voivat sekaantua pysäköintiin, on se, että sillä tavalla asuntotopihoilta voidaan siirtää autot pois.

    Voidaan luoda järjestelmiä, jossa autoilijat maksavat osuutensa aiheuttamistaan kustannuksista ja autot saadaan järkevällä tavalla pois katukuvasta. Keinoja on, niistä olen tuonut esiin pari, lisääkin löytyy jos on tarve. Kaupunkisuunnitelussa on vihreiden mukaantulon myötä vain hukattu kokonaisuuden hallinta. On liikaa “ei sitä, ei tuota, eikä ainakaan tätä” -ajattelua. Ratkaisuhalukkuus puuttuu. Osmo on tästä hyvä esimerkki.

    Osmo vinoili meidän 8 km Helsingin keskustasta kehittämästä ratkaisusta “maaseutumaisena”. Jos kaava sallii innovatiivisia ratkaisuja gryndereiden bulkista eroten, niin miksi ihmeessä siitä pitää vinoilla?

    On parempi, että taloyhtiön asukkaat itse sopivat autoilijoiden parkkipaikkakuluista. Miksi kaikkeen tarvitaan joku helkkarin virkamies määräyksineen? Kun niitä autoja kuitenkin on. Tehdään yhdessä säännöt. Naapureiden kesken.

    Länsi-Pasila on erinomainen “soininvaaralinen” alue, sellä autot on viety katukuvasta parkkitaloihin kohtuullisin kustannuksin, ja joukkoliikenne toimii. Kaupunkisuunnitelun virheeksi voi laskea, että ne vapautuneet alueet on peitetty betonikivin. Länsi-Pasilaa suunniteltaessa KSV:ssä ja lautakunnassa oli vielä aitoa halua tehdä hyviä kokonaisratkaisuja. Nyt molemmat (KSV ja lautakunta) ovat muuttuneet postimerkkikaavojen detaljeista kiisteliviksi huuhaa kerhoiksi. Kuten tälläkin blogilla saamme havaita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  94. Osmo Soininvaara kirjoitti 22.10.2011 kello 10:44

    En ymmärrä, mistä Kar4iS oikein urputtaa “soininvaaralaisena” politiikkana.
    Se mitä minä olen vaatinut, on jokseenkin sitä, Mitä Kari S:n mallissa on toteutettu. Halusin vain sanoa, että nuo halvalla maan päälle toteutettavat paikat vaativat hyvin väljää kaavoitusta, jota ei voi soveltaa Helsingin rannoilla.
    Minä olen juuri vaatinut sitä, että kaupunki ei sotkeutuisi autopaikkapolitiikkaan vaan antaisi taloyhtiöiden itse päättää siitä. Kokoomus haluaa päättää taloyhtiöiden puolesta, montako paikkaa näiden vähintään on rakennettava. Sen jälkeen autottoman on vaikea neuvotella yhtiökokouksessa siitä, miten ne rahoitetaan ja lopputulos on, että ne pannaan asumiskuluihin ja taloyhtiön hallitus jakaa paikat ilmaiseksi kavereilleen. Kuten kaupunginhallituksen puheenjohtaja Risto Rautava sanoi Hesarissa, on solidaarista, että autoton perushoitaja maksaa autoilevan opettajapariskunnan autopaikat, koska ne olisivat ope3ttajien pakkoihin nähden liian kalliit.
    Sopiminen on paljon helpompaa, jos paikat maksavat 3000 euroa/kpl kuin jos ne maksavat 50 000 euroa/kpl.

    Parkkipaikkojen yhteiskäyttöä jopa kaupunkikin ajaa. Se ei ole mikään uusi innovaatio.

    Kalasatamassa toteutuu oikein kaupungin sääntelyn kukkanen. Asuntoyhtiöille on miniminormi (näin monta parkkipaikkaa pitää vähintään rakentaa) ja toimistoille maksiminormi (enempää ei saa rakentaa) ja sen jälkeen paikat ovat yhteiskäytössä. Tämä sisältää riskin, että asuntoyhtiöt joutuvat subventoimaan toimistojen käyttämiä paikkoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  95. juha kirjoitti 22.10.2011 kello 12:27

    Vaikka itse olen pinttynyt autoilija täältä ympäryskunnista, niin olen kuitenkin sitä mieltä, että paikoissa kuten kalasatama ja muut eteläisen helsingin uudisrakennuskohteet pitäisi mahdollisuuksien mukaan rakentaa joukkoliikenteen varaan ja yksityisautoilu olisi minimoitava.

    Syy tähän on maantieteellinen. Nämä asuinalueet sijaitsevat niemillä ja saarilla ja ainoastaan pahentavat ja vaikeuttavat jo ennestään vaikeaa yksityisautoilua Helsingin niemellä. Sumppuun rakennetaan siis lisää sumppuja. Tästä ei seuraa muuta kuin vaikeuksia autoilulle.

    Siis: helsingin niemen alueella uudet alueet joukkoliikenteen varaan ja yksityisautoilijat tervetuloa tänne kehä III:n tienoille. Täällä on autoille helpompaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  96. Viherinssi kirjoitti 22.10.2011 kello 13:10

    Kokoomus haluaa päättää taloyhtiöiden puolesta, montako paikkaa näiden vähintään on rakennettava.

    Olisin aika huolestunut demokratian tilasta, jos kerran kokkarit saavat sanella asiat, kun porukalla on vain 30 % paikoista valtuustossa.

    Jos laitetaan nämä pirunsarvet piiloon, niin ihan oikeasti tässä taitaa nimenomaan yksityisautoiluun liittyvissä asioissa olla aika sekava poliittinen kenttä. Jos olen oikein ymmärtänyt, Kokoomus ja RKP hoitavat asiat yleensä autoilijan lyhyen ajan etua ajatellen, Vihreät ja Vasemmistoliitto taas vastakkaisella tavalla. Kummallakaan leirillä ei ole enemmistöä, joten todellisuudessa päätöksen tekevät kaikki muut.

    Sen jälkeen autottoman on vaikea neuvotella yhtiökokouksessa siitä, miten ne rahoitetaan ja lopputulos on, että ne pannaan asumiskuluihin ja taloyhtiön hallitus jakaa paikat ilmaiseksi kavereilleen.

    Tämäkin ongelma on seurausta paikkojen liian suuresta määrästä. Jos paikoista alkaa olla niukkuutta, autollisia on jonossa. Ja sitten käy niin, että osakkaiden tasavertaisen kohtelun vuoksi asunto-osakeyhtiö joutuu esimerkiksi vuosittain arpomaan paikat halukkaiden kesken.

    Ja kun näin käy, kukaan autollinen ei ole enää “turvassa”, kun se suuri etu voi mennäkin sille nuijalle naapurille. Silloin todennäköisin ratkaisu on nostaa hintoja sille tasolle, että jono häviää. (Mutta koska tämäkin on pitkä tie, vuokrapaikoista pitäisi päästä eroon.)

    Subventio-ongelma poistuu, jos huolehditaan kahdesta asiasta. Ensimmäinen on se, että rakennusyhtiö (ei kaupunki) päättää autopaikkojen määrän tiedettyään alueen tulevaisuudensuunnitelmat. Toinen on se, että rakennusyhtiö myy autopaikat osakkeina halukkaille asukkaille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  97. Osmo Soininvaara kirjoitti 22.10.2011 kello 14:39

    Viherinssin esittämä malli on täsmälleen se, mitä vihreät ajavat.
    Sinänsä olen sitä mieltä, että jos paikoista tulee asunto-osakeyhtiössä pulaa, ne pitäisi huutokaupata vuosittain. Tähän mutkan kautta velvoittaa myös asunto-osakeyhtiölaki, jonka mukaan osakkaita ei saa asettaa toisiaan edullisempaan asemaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  98. tpyyluoma kirjoitti 22.10.2011 kello 14:58

    KariS, sillä että kuuluuko autot kaupunkiin “2010-luvulla” ei ole mitään merkitystä. Kun annetaan markkinoiden annetaan hoitaa niin kysymys on irrelevantti, kaavoittaja yksinkertaisesi hoitaa varaukset pysäköintiluolille ja niitä sitten yksityinen yrittäjä tekee sen verran kuin on kysyntää.

    Jokseenkin jokaineen asiaan tutustunut päätyy suurin piirtein samaan johtopäätökseen, pysäköintipaikat ei ole sen ihmeellisempi palvelu kuin vaikka parturi eikä niitäkään säädellä. Ja vastustajilla ei ole tähän mitään järkevää vasta-argumenttia, vain pelkkää tolppiensiirtelyä ja kiertelyä tyyliin verotetaanhan autoilua paljon. Minusta ravintoloita verotetaan liikaa, mutta ei tuota niin ratkaista että vastaavasti kaupunki ja taloyhtiöt subventoivat ravintolakiinteistöjä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  99. tpyyluoma kirjoitti 22.10.2011 kello 15:23

    Viherinssi, poliittisesti kyse ei ole pelkästä Kokoomuksesta, sen takia autopuolueesta puhutaan. Ko. yhteenliittymä tarkastalee liikenne- ja kaavoituspolitiikkaa binaariasteikolla autoilua edistävä vai ei, semmoiset asiat kuin kustannukset, vaikutusten suuruus, tms. lyhyesti sanottuna suhteellisuudentaju on irrelevanttia. Pitäähän sitä nyt päästä ajamaan, piste.

    Jäsenistöä on kautta puoluekentän, kokoomus ja RKP hallussa, demarit haahuilee tässäkin asiassa miten sattuu, tosin sen että SDP kannattaa sosialismia jotenkin vielä ymmärtä. Pienryhmistä keskusta vähemmän, Persuista ainakin Halla-aho on Keskustunnelista lausumansa perusteella rekisteröity jäsen. Halla-ahon mielestä Keskustatunnelin kustannuksilla ei ole väliä koska ovathan Vihreätkin käyttäneet tyhmästi rahaa, liikennerahoitukseen han-raha onkin kyllä koko puolueen tavoin raikas uutuus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  100. Osmo Soininvaara kirjoitti 22.10.2011 kello 20:57

    Kyse ei ole pysäköintipolitiikasta, sillä eivät kokoomuslaisetkaan ole tyhmiä, vaikka esittävät tyhmiä argumentteja.
    Miksi kokoomus haluaa, että perushoitaja joutuu maksamaan opettajapariskunnan autopaikasta?
    Jotta opettajapariskunta asuisi Helsingissä ja perushoitaja muuttaisi Vantaalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  101. Ville kirjoitti 22.10.2011 kello 16:09

    Sinänsä olen sitä mieltä, että jos paikoista tulee asunto-osakeyhtiössä pulaa, ne pitäisi huutokaupata vuosittain. Tähän mutkan kautta velvoittaa myös asunto-osakeyhtiölaki, jonka mukaan osakkaita ei saa asettaa toisiaan edullisempaan asemaan.

    Tosin tasa-arvoista osakkaiden kohtelua voisi huutokauppaamista paremmin olla arvonta – ja jälkimarkkinat sallittu 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  102. Osmo Soininvaara kirjoitti 22.10.2011 kello 20:54

    Siis miksi? Autottomankin kannattaisi osallistua arvontaan vain noiden jälkimarkkinoiden takia. Mitä etua arvonta tuo järjestettyyn huutokauppaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  103. Ville kirjoitti 22.10.2011 kello 23:17

    Siis miksi? Autottomankin kannattaisi osallistua arvontaan vain noiden jälkimarkkinoiden takia. Mitä etua arvonta tuo järjestettyyn huutokauppaan?

    Arvonta asettaa osakkaat tasa-arvoiseen asemaan, kun taas huutokaupassa lompakon paksuudella voi olla varsin suuri merkitys. Tämä on tietenkin ideologinen kysymys, eli pitääkö kaikilla olla tasapuolinen mahdollisuus yhteiseen omaisuuteen, vai ratkaiseeko raha 😉
    Huutokaupasta saadaan tosin taloyhtiön osakkaiden kannalta tasa-arvoisempi, jos huutokauppa on avoin kaikille – ei vain kyseisen taloyhtiön osakkaille. Tällöin todennäköisesti saadaan markkinahinta paikoista, mikä on kaikkien osakkaiden etu – ei vain niiden jotka saavat edullisen paikan, kun muut eivät niitä tarvitse tai kun muilla ei ole varaa niistä maksaa…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  104. Tuomas Kivelä kirjoitti 23.10.2011 kello 10:19

    Tervehdys
    Joku levitti värää tietoa, että kaupunki korottaisi tontien vuokria enemmän kuin elinkustannusindeksi. Vuoria tarkistetaan nimenomaan ja vain elinkustannusindeksin mukaan. Vuonna 1950 indeksi oli 100 ja nyt se on 1825. Viimeisten 50-10 vuoden aikan enlinkustannusideksi on noussut vain puolet verrattuna maan hitaan (noin 6/12). Toisin sanoen vuokrakauden lopulla vuokrat ovat vain nimellisiä, esim. 20 settiä neliöltä. Sitten tietysti nousee kova meteli, kun tehdään uusi vuokrasopims ja aletaan peria oikeasti vuokraa. Viimeksi meteli oli Herttoniemessä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  105. tpyyluoma kirjoitti 23.10.2011 kello 11:26

    Eli siis se opettajapariskunta on viimeisin inkarnaation myyttisestä hyvästä autoilevasta veronmaksajasta jolla on varaa ostaa keskusta-asunto, ja joka on niin hyvätuloinen että heitä kannatta kaupunkiin houkutella kustannuksista välittämättä, mutta heillä ei kuitenkaan ole varaa maksaa pysäköinnistä. Hyvien veronmaksajien houkuttelu on sekä sosiaalisesti että taloudellisestikin kyseenalaista (verotasaus), mutta jos sitä tekee niin sitten edes tavoilla jotka toimii.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  106. Seppo kirjoitti 23.10.2011 kello 18:01

    Tässä paheksuttiin sitä, että kilpailu veronmaksajista voi johtaa siihen, että rannoille ja muille paraatipaikoille rakennetaan vain kovan rahan asuntoja.

    Minä en ole koskaan ymmärtänyt miksi työtätekemättömillä pitäisi olla samanlainen oikeus asua kaupungin ns. ykköspaikoilla kuin niillä, jotka maksavat asunnoistaan poskettomia summia.

    No, tämä on kai sitä sosialismia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  107. anonyymi kirjoitti 23.10.2011 kello 20:41

    Minä en ole koskaan ymmärtänyt miksi työtätekemättömillä pitäisi olla samanlainen oikeus kuin niillä, jotka maksavat poskettomia summia.

    Kun jätetään muutama tilannespesifinen sana pois, päästään käsiksi taustalla vaikuttavaan asenteeseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  108. anonyymi kirjoitti 23.10.2011 kello 20:46

    KariS, sillä että kuuluuko autot kaupunkiin “2010-luvulla” ei ole mitään merkitystä.

    Jos mielestäsi asia on näin, ne voitaisiin rajata pois, koska ne selvästi vähentävät kaupungin viihtyisyyttä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  109. harri kirjoitti 23.10.2011 kello 21:55

    Puhuin juuri viimeviikolla sosiaaliviraston kanssa siitä että voinko muuttaa asuntoon jonka vuokra on 750 euroa.. Asunto oli ainut jonka sain luottotiedottomana.. Virkailija sanoi että voit muuttaa mutta maksamme vain 600 euroon asti asumista ja loput maksat tuesta, eli kk jäisi käteen 250 euroa… Kun sanoin tilanteeni ja sen että helsingissä on vaikea saada enää edes alle 600 euron asuntoa, tuli nopea vastaus: muuta sitten vaikka rovaniemelle jossa on pienet vuokrat!!!! Mutta kun mamuista on kyse… raha ei ole näköjään este

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  110. Viherinssi kirjoitti 24.10.2011 kello 9:46

    Kyse ei ole pysäköintipolitiikasta, sillä eivät kokoomuslaisetkaan ole tyhmiä, vaikka esittävät tyhmiä argumentteja.

    Miksi kokoomus haluaa, että perushoitaja joutuu maksamaan opettajapariskunnan autopaikasta?
    Jotta opettajapariskunta asuisi Helsingissä ja perushoitaja muuttaisi Vantaalle.

    Jos tämä on taustalla oleva ajattelutapa, niin ei voi kyllä ajattelun terävyydestä antaa kovin hyvää arvosanaa…

    Nimittäin keskusta-alueen kovan rahan asuntojen hinta tulee joka tapauksessa olemaan sitä luokkaa, että sinne ei perushoitaja työtuloillaan pääse. Autoton opettajapariskunta voi päästä, jos kumpikin on aineenopettaja. Neliöhinta 5000+ rajaa kuitenkin ostajakuntaa aika lailla.

    Ja miksi ihmeessä Kokoomus haluaisi työntää perushoitajat Vantaalle, kun muistaakseni se sama puolue haluaisi, että Helsinki liitettäisiin takaisin Helsingin pitäjään?

    Oma tietoon perustumaton veikkaukseni on se, että kokoomuslaisen ajattelun mukaan kaupunginosan autopaikkapula alentaa sen arvoa. Koska maksukykyisistä ylivoimaisesti suurin osa on autollisia, tämä alentaa koko alueen arvoa. Kivasta uudesta merenranta-alueesta ei tulekaan Kokoomuksen kannattajille pyhitettyä.

    Mutta vaikka tuo on sinänsä looginen ajatus, niin siinä on sisäänrakennettuna yksi oletus. Sen mukaan rakennusliikkeet eivät pysty määrittämään autopaikkojen määrää oikein. On kuitenkin mitä suurimmassa määrin rakennusliikkeen etu tehdä alueesta mahdollisimman kallis.

    Ja lopulta kaupunginosan statukseen vaikuttaa olennaisesti myös sosiaalisen asuntotuotannon määrä ja laatu, autopaikat ovat siihen nähden aika pieni juttu. Koko hommassa on edelleen se tunne, että joku ajattelee huonosti tai ei kerro koko totuutta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  111. Hörhö kirjoitti 25.10.2011 kello 10:06

    Onko joku laksenut kuinka suuri autohalli tarvittaisiin kattamaan Kalasataman “sääntöjen mukainen” autopaikkatarve? Voisiko siellä (tai pienen matkan päässä) olla autohallitorni? Ja sitten mitä tulee tuohon ostoskeskukseen, niin sinne mitä ilmeisimminkin tulee kuitenkin julmetun kokoinen autohalli myös… miten on ajateltu liikennejärjestelyt hoitaa tuolla alueella?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus