Kaupunkisuunnittelulautakunnan esityslista 18.10.2011

17.10.2011 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Keskustakirjaston arkkitehtikilpailun asemakaavalliset lähtökohdat

 

 

 

Asia jäi viimeksi pöydälle, koska kaupungin sisällä on vähän köydenvetoa kirjaston tontin muodosta. Virasto puolustaa vimmatusti hyväksyttyä asemakaavaa, joka tarjoaa kirjastolle vähän epäkäytännöllisen pitkulaisen muodon. Kirjaston puolustajat taas haluaisivat vapaammat kädet, jolloin kirjasto olisi leveämpi ja rikkoisin oheisen kuvan linjakkuuden.Kirjaston tontti on pitkulainen kortteli Sanomatalon edessä ja (palaneiden) makasiinien vasemmalla puolella.  Asiaan kuuluu myös ns. viilto, johon virasto aluksi halusi kirjaston osin maanalaiseen tilaan. Tuo viilto syntyy melkein ilmaiseksi, kun alueelle on joka tapauksessa jouduttu rakentamaan suuri maanalainen pato. Siihen esitetään edelleen jotain toimintaa, joka ei ole vielä täsmentynyt. Lautakunta on hyväksynyt viiltoa koskevan asemakaavan, mutta valtuustoon sitä ei ole viety.

Vastakkaisen näkemyksen toi esille Tuomas Rantanen Helsingin Sanomien mielipidesivulla.

Virasto puolustaa paitsi asemaakaavan periaatteita varoittaa myös kaavan avaamisesta, koska kaikki, mitä alueelle tehdään, johtaa valituksiin ja valitusten käsittelyyn menee vuosia. Tämä on kyllä pieni ongelma. Nyt ei uskalleta kaavoja edes parantaa, koska pelätään valitusten viemää viivästymistä ja siksi toteutetaan mieluummin huonompaa kaavaa, koska olevasta kaavasta ei voi valittaa. Näin kävi esimerkiksi Katajanokalla tässä ihan ikkunani alla.  Oikeuslaitoksen hitaudella on hintansa.

Ainakin viime kokouksessa lautakunta oli kovasti viraston kannalla.

Rakentamistapaohje Kuurunuvorenrannassa

Ohje on luettavissa tästä. Täytynee kahlata läpi illalla, kun on parempaa aikaa.

http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2011/Ksv_2011-10-18_Kslk_26_El/9B424FB4-F851-4FE0-A914-FE87CB7A840E/Liite.pdf

Kommentit

70 Vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan esityslista 18.10.2011”

  1. Jussi kirjoitti 17.10.2011 kello 10:16

    Tässä kohtaa on taas sopivaa kysyä, miksi meillä on kaavoitusjärjestelmä joka sanelee tulevan rakennuksen hahmon täysin? Kun reunaehdot ovat tiukat, jää arkkitehtikilpailun tulokseksi julkisivumateriaalien valinta.

    Virkamiesvallasta tässä on kyse.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 17.10.2011 kello 10:54

    Miksi tuota kutsutaan edelleen “kirjastoksi” kun tarkoituksena on kuitenkin tehdä jonkinlainen nuorisotalo ja sosiaalitila?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Hannu Oskala kirjoitti 17.10.2011 kello 10:56

    Kulttuuri- ja kirjastolautakunta sai teki arkkitehtuurikilpailuun lisäysehdotuksen: “Lisäksi lautakunta katsoo, että tulisi vielä selvittää mahdollisuus sisällyttää julkinen sauna kirjaston tiloihin.”. Olisi hienoa jos sama toive voitaisiin esittää myös KSLK:n puolelta.

    Onko poliittisen prosessin kautta mahdollista saada jotain hauskaa aikaiseksi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Liian vanha kirjoitti 17.10.2011 kello 12:15

    Miksi rakentaa kirjastoa 2010-luvulla ? Kaupunki on ajastaan jäljessä

    Kannattaisi satsta verkkokirjastoon.Nykypolvet näyttävät latailevan kijansa mieluummin verosta.

    Kirjasto on useiden sukupolvien investointi,nykyiset manuaalisen kirjan lukijat ovat haudassa alle 50 vuoden

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Evert The NeveRest kirjoitti 17.10.2011 kello 12:19

    Tuota kuvaa ja laitoksia kun katsoo niin tulee mieleeni, että kannattaisiko paikalle sittenkin rakentaa vaihteeksi jotain ihmisen mittavakaavan mukaista ja elävöittävää toimintaa.

    Sellainen voisi olla vaikka aina auki oleva keskushautausmaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. jlbl kirjoitti 17.10.2011 kello 14:15

    Supersaturoidujen kesäpäivien ja taysikasvuisen puuston esittäminen suomalaisissa arkkitehtuurihavainnekuvissa pitäisi kieltää lailla. Täällä on keskimäärin harmaata ja märkää, ja puiden kasvaminen kestää 35 vuotta. Paikalla tulee näyttämään samalta kuin kuvassa noin 15 sekuntia vuonna 2046 elokuun 3. päivä.

    Jos kuva värikorjataan ja nopesti clonetooleillaan ja jätetään sinne vähän röpöä esittämään kasvavia puita niin nähdään miltä se oikeasti näyttää:

    http://i.imgur.com/RcXcw.jpg

    Paikka näyttää toimisto alueen takapihalta, koska se on sitä. Yleensä tälläisessä massojen sijoittelussa on vain puiden paikalla parkkialue. Havainnekuvan rehevällä kasvustolla pyritään peittämään sitä tosiasiaa, että puistolle selkänsä kääntävät toimistokolossit määrittelevät koko alueen kakkoskategorian julkiseksi tilaksi. Tässä on nyt maksimoitu kerrosneliöt ja rumuus.

    Voitaisiin korjata vaikka seuraavasti: 1) talojen julkisivut puistoon päin ja sisäpihat radalle, 2) keskimmäinen iso rakennus pois, jotta puisto saa yliotteen toimistorivistä ja massat ovat pistemäisiä, 3) Taloven muodot pitää olla jotain kiinnostavampaa kuin tylsät U:t. Lyhyesti voitaisiin ajatella paikalle paria Ympyrätaloa kolmen U:n sijaan. Tämän hetkinen on korjaamattoman ruma ihan pelkän massojen sijoittelun takia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Markku af Heurlin kirjoitti 17.10.2011 kello 14:34

    Ymmärsinkö oikein: keskustakirjasto sijoittuisi keskellä näkyvälle viheriölle?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.10.2011 kello 17:52

    Et ymmärtänyt oikein. Se on noita havainnekuvaan laitettuja talorivejä vihreän kentän vasemmalla puolella Sanomatalon edessä. Muo havainnekuvat ovat siis vain skissi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. spottu kirjoitti 17.10.2011 kello 14:40

    Aika karmaiseva havainnekuva. Tuollaista rannan betonointia on vieläkin jäljellä ainakin Kroatiassa Titon aikakaudelta. Ei olisi tarvinnut kuin käydä New Yorkin keskuspuistossa katsomassa a) mitä tarkoittaa puisto b) miten kaupungin keskelle rakennetaan puisto ja c) kuinka kulttuurirakennukset istutetaan puistoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.10.2011 kello 17:52

    Toteutuvat talot eivät juuri vastaa tuota havainnekuvaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. anonyymi kirjoitti 17.10.2011 kello 16:25

    Tuollaisista havainnekuvista pitäisi saada ihmisten päitä vadille siinä todennäköisessä tapauksessa, että aurinko ei aina paista noin eikä ruoho ole aina noin vihreätä ja vesi sinistä ja talot tasan tuon näköisiä. Arkkitehdit oppisivat, jos heidän kustannuksellaan purettaisiin talot, jotka eivät vastaa havainnekuvia.

    Valtiolta voisi ihan oikeasti vihdoinkin tulla tarkat tekniset määrittelyt havainnekuvista, jotka ottaisi huomioon kaikki sää- ja valaistusolosuhteet, ilman aiheuttamat nokeentumiset, metallin ja muun materiaalin epätäydellisyyden ja vanhenemisen, tahriintumiset, puiden epätäydellisyyden, lehtien puuttumisen talvella, jne. Muuten nämä niin kutsutut havainnekuvat ovat pelkkää todellisuudesta irroitettua mielikuvamainontaa, jonka perusteella veronmaksajien varoilla tehdään kaupunkilaisille rumaa ja epäkäytännöllistä ympäristöä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Pyöräilijä kirjoitti 17.10.2011 kello 16:56

    Tuomas Rantasella oli hyviä näkemyksiä. Linjakkuutta olisi ehkä hyväkin rikkoa, ettemme saa vain nelikulmaisia toimistotaloja riviin. Hieman myös epäilyttää onko maanalainen “viilto” meidän leveysasteillamme se aurinkoisin paikka, ellei sitä sitten suunnitella katettavaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Kake kirjoitti 17.10.2011 kello 17:24

    Mistä noiden Elielinaukion bussien on tarkoitus mennä kuvan mukaisen kaavan toteutuessa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Tavallinen Teknikko kirjoitti 17.10.2011 kello 18:56

    Sivun kuvasta tuli heti mieleen Xanadu. Xanaduhan oli erään kublaikaanin pääkaupunki – joskus :

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Xanadu_%28kaupunki%29

    Ja jos rehellinen olen, tuo sivun kuva näyttää minusta ennemminkin DDR:n olympialaisten soutustadionilta. Tai jos em. kisaa ei ole koskaan käyty, niin ainakin kuva on lainattu aikaisestaan olympialaisen suunnittelusta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Jukka A kirjoitti 17.10.2011 kello 19:43

    Suomessa arkkitehtuurikilpailuissa pitäisi aina vaatia kaksi havainnekuvaa; toinen kesällä ja toinen talvella. Samalla jo suunnitteluvaiheessa tulisi pohdittua mihin niitä lumikinoksia saa aurattua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Matti Kinnunen kirjoitti 17.10.2011 kello 20:30

    > Mistä noiden Elielinaukion bussien on tarkoitus mennä
    > kuvan mukaisen kaavan toteutuessa?

    Mitä ilmeisemmin siitä mistä nykyäänkin: musatönön pohjoispuolelta. Kuvassa siinä harmaa leveä tie.

    Aika ikävästi bussikatu katkaisee puiston. Eikö busseja voitaisi päättää jonnekin muualle kuin Elielinaukiolla? Tai mikseivät bussit voi alittaa puistoa tunnelissa? Tai mikseivät bussit voi lähteä Elielinaukion pysäköintiluolasta (samaan tapaan kuin Kampissa). Tai miksei busseja kääntää päättää Olympiastadikan viereiselle autiolle parkkipaikalle ja sieltä jatkaa Töölon pikaratikkametsopisaralla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. spottu kirjoitti 17.10.2011 kello 23:49

    jlbl: “Lyhyesti voitaisiin ajatella paikalle paria Ympyrätaloa kolmen U:n sijaan. Tämän hetkinen on korjaamattoman ruma ihan pelkän massojen sijoittelun takia.”

    Joo, ja myös sen puiston pienuuden takia. Vesi- ja toriaihe sensijaan on liian hallitseva, kylmä, kova ja tarpeeton. Toimisto-U:n täydennys umpikortteliksi kauempaa tylsän näköisellä suoralla mutta läheltä elävällä luksusasuintalon julkisivulla ja sen editse kulkevalla kevyen liikenteen väylällä rauhoittaisi toimistokorttelireunan (vrt. Puistokatu).

    Finlandia-talo pitäisi upottaa puiston sisään (vrt. Metropolitan Museum of Art Central Parkissa), samoin Musiikkitalo. Vesiaihe kannattaisi unohtaa kokonaan jotain kahluualtaita lukuunottamatta jotta puistoon tulisi tarpeeksi volyymiä ja Finlandia-talon nurkalta lähtevä ranta olisi rauhallisen pyöreä eikä betonoidun kulmikas.

    Perspektiiviä korostava suunnikasmaisuus pitäisi saada katoamaan kokonaan, joka kyllä onnistuukin jos vesiaihe ja sen jatko korvattaisiin puistolla, niin että Keskuspuisto aidosti tuntuisi lähtevän Sanomatalon nurkalta.

    Lähinnä tulee mieleen pitäisikö koko alue julistaa rakennuskieltoon kunnes kaikki Aallon aikalaiset ovat eläkkeellä tai haudassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. jlbl kirjoitti 18.10.2011 kello 1:38

    Laitoin pari niitä toteutumatta jääneitä Katajanokan hotelleja siihen alkuperäiseen kuvaan näyttääkseni karkeasti, miten ehdottamani muutokset vaikuttaisivat.

    http://i.imgur.com/aKoqE.jpg

    Oleellista tässä on että nyt puisto määrittää rakennukset puistossa sijaitseviksi objekteiksi, eivätkä rakennukset määritä puistoa omaksi takamaakseen. Suunnitelman eteläosassa tiheämpi rakentaminen toimii paljon loogisemmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Dizen kirjoitti 18.10.2011 kello 8:04

    Tässä nyt tuhotaan koko Töölönlahti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. tpyyluoma kirjoitti 18.10.2011 kello 8:38

    Töölönlahdessa kaupunkilaisten olohuoneena on se ongelma että makuuhuoneen pitäisi olla suht lähellä olohuonetta. Eli se on irrallaan muusta kaupunkirakenteesta eikä siellä ole asuntoja.

    Kallioon päin tarvitsisi jonkun ratkaisun Tokoinrantaa kohti, ei helppo projekti, pitäisi luultavasti mennä kiskojen ja Töölönlahden ali. Mutta Töölöön päin on helpompaa: Puretaan Mannerheimintien silta. Siis suurin piirtein välillä Kiasma – Musiikkitalo Mannerheimitie on sillalla. Tämän jälkeen koko Töölönlahti aukeaisi luontevammin länteen päin.

    Sitten esimerkiksi näin: Baanan kohdalle syntyy matala kallioseinämä, tehdään se Keskustakirjaston toinen ovi siihen ja toinen noin Kansallismuseon kohdalle Töölöön, eli kirjasto nykyisen Mannerheimintien alle. Ratikkakiskot tunneliin samoin Hesperiankadun jälkeen ja ulos Musiikkitalon jälkeen, kirjaston viereen kevyt maanalainen asema.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. ML kirjoitti 18.10.2011 kello 8:42

    Miksiköhän radan varteen pitää saada toimistokolosseja? Onko joku arkkitehti taas osannut kutsua toimistotalojen takapihaa “kaupunkilaisten olohuoneeksi”? Kello 16 jälkeen alue todennäköisesti aivan kuollut. Pimeällä moni varmaan kokee paikan jopa pelottavaksi. Olisiko alueesta tullut elävämpi jos siihen olisi suunniteltu vaikkapa edes asuntoja, ravintoloita, kivijalkaliikkeitä jne… Jotain enemmän ihmisen kokoista.

    Olisi hyvä jos alueelta kulkisi silta tai tunneli Kaisaniemen puistoon. Se kaiketi saisi puistoalueen tuntumaan laajemmalta kokonaisuudelta. Ja kun satamaradan kuiluun on kai suunniteltu kevyenliikenteenväylää (tästä ei kai olla luovuttu), niin olisi hyvä jos reitti ei pysähtyisi kuin seinään radan tullessa vastaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. antti kirjoitti 18.10.2011 kello 8:48

    Ja taas kerran tehdään tyhjä aukea mille rykmentit mahtuvat patsastelemaan paraatinsa kerran vuosisadassa. Ellei sitten tarkoituksella jätetä tyhjää tilaa seuraavan vuosisadan käyttöön ja täyttöön.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Liian vanha kirjoitti 18.10.2011 kello 9:01

    Kaikissa vanhoissa pääkaupungeissa on pitkä ja leveä pääkatu aukioineen.

    Siinä on hyvä pitää voitonparaateja ja siinä mahtuvat kulkemaan suuremmatkin aseet ja joukot

    Toisaalta se kokoaaa mielenosoittajat yhteen sumppuun.Ne on sitten helppo hallita muutamalla konekiväärillä.

    Tällainen väylä sopisi Töölönlahdellekin, saisimme kansainvälisen tason paraatipaikan

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Simo Melenius kirjoitti 18.10.2011 kello 9:54

    On kahdenlaista kaupunkisuunnittelua.

    Ensimmäinen on sitä, mihin kaupunkilaisten asenne on: “Ei kai taas jotain uutta, se on varmaan kauheaa! Pidetään tämä kaupunkin edes nykyisellään, vaikka sekin on melko kauheaa.” Sitten, kun alue on gryndattu, mitään ei voi enää tehdä ja aletaan vaan vastustamaan seuraavaa projektia.

    Toinen on sitä, että kaupunki ei näytä muuttuvan, sillä se muuttuu niin pieni pala kerrallaan. Ei koskaan raivata isoja alueita uusiksi kerrallaan. Johonkin ehkä nousee uusi talo, joka uppoaa kiinni naapureihin ja alueen talojen joukkoon. Toisaalle nousee toinen, mutta integroituna entiseen.

    Tällöin kaupunkikuva pysyy kokonaisuutena suhteellisen samana: se vain leviää vaakatasossa laajemmalle ja samalla kadulla ja alueella on aina on jotain uutta ja jotain vanhaa, mutta yhtäkään yksittäistä kohdetta ei nosteta jalustalle muiden kustannuksella. Ehkä johonkin kohtaan tehdään joku pieni puolen korttelin kokoinen puisto tai puutarhanpläntti keskelle kaupunkia ja sinne vaikka patsas, mutta ei koskaan tuollaista tolkuttoman laajaa taistelukenttää, jossa kukaan ei kuitenkaan vietä aikaa, ellei siellä järjestetä kerran kesässä jotain festareita.

    Mites kerran niinkin, että jos jyrättäisiinkin Töölön, Kaartinkaupungin ja Punavuoren kolmion ympäriltä nuo kaikki isommat hirvitykset alkaen Musiikkitalosta ja Kiasmasta yms. ja tehtäisiin näin tyhjää tilaa ja jäätäisiin odottamaan, että tuo yllämainittu kolmio laajenee ja täyttää sen…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Markku af Heurlin kirjoitti 18.10.2011 kello 10:07

    ML kirjoitti

    “Miksiköhän radan varteen pitää saada toimistokolosseja? Onko joku arkkitehti taas osannut kutsua toimistotalojen takapihaa “kaupunkilaisten olohuoneeksi””

    Siis. Miksi emme rakenna yhdistelmätaloja. joissa on s e k ä toimistoja e t t ä asuinhuoneistpoja. Ja vieläpä niin, että suinhuoneison voi tarvittaessa muuttaa helposti toimistikäyttöön ja kääntäen. Vatii vain muutman pykälän rustaamista. – Iso keittiöö on samalla neuvottelutila ja kh tarvitaan toimistoissakin, varsinkin jos haluamme edistää työmatkapyöräilyä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. KariS kirjoitti 18.10.2011 kello 11:58

    Havainnekuvista marmattaminen taitaa olla turhaa.

    Tuo alue on jo pilattu Hesarin laatikolla jonka ympärilstö ei edes rakennustelineitä ole saatu purettua, siltä se ainakin näyttää.

    Kun samalle alueelle mahtuu mahtipontinen Eduskuntatalo rumine lisärakennuksineen, Kansallismuseo, Finlandia talo, uusi Musiikkitalo, Kiasma, se Hesarin ylisuuri lasikuutio, Postitalo, Lasipalatsi ja Sokos, niin eipähän taida mistään maailmankolkasta löytyä yhtä sekalaista arkkitehtuurin tyylien sekamelskaa. Yksi uusi kirjastotalo saa olla minkämoinen tahansa, ei se enää alueen kokonaisilmettä kykene eheyttämään. Berliinin uusi Potsdamer Platz on mauttomuudessaan samaa luokkaa, mutta se on kuitenkin yhteneväisesti mauton.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Nimetön kirjoitti 18.10.2011 kello 12:15

    Miksi kaikki taas valittavat? Koskaan ei ole mikään hyvin ja arkkitehdit eivät osaa mitään ja Helsinki on ruma ja New Yorkissa on kaikki hienompaa. Olisiko alue sitten nykyisellään parempi? Mikä noissa toimistoissakaan niin mahdottoman vikana on? Eipähän puistoon kuulu radan melu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. tpyyluoma kirjoitti 18.10.2011 kello 12:29

    af Heurlin, mitä siitä nyt tulisi jos seinien sisällä saisi tehdä vaikka mitä asemakaavan vastaista? 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Matti Kinnunen kirjoitti 18.10.2011 kello 12:37

    > Kun samalle alueelle mahtuu mahtipontinen
    > Eduskuntatalo […] Sokos, niin eipähän taida
    > mistään maailmankolkasta löytyä yhtä sekalaista
    > arkkitehtuurin tyylien sekamelskaa.

    Käy joskus MIT:n kampuksella. Siellä on paljon suurempi ja vielä hienompi kokoelma erilaisia taloja. Tosin MIT:llä on ollut a) varaa ja b) pokkaa käyttää aina kulloisenkin vuosikymmenen huippuarkkitehtehä. Kokonaisuus on aivan valloittava! Suosittelen.

    Yhden tyylin kokonaisuuksiin tutustumiseen suosittelen Berliinin itäosia ja Bukarestia. Erinomaisen kurinalaista suunnittelua, ei mitään silmää häiritsevää erilaisuutta. Tosin ei tarvitse sinne astikaan mennä, koska Helsingissäkin on yksituumaisuuden ja kontrollin hedelmiä: Merihaka, Itäpasila, Käpylä, …

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. a_l kirjoitti 18.10.2011 kello 13:02

    Elielinaukion bussilinjat voidaankin kääntää Kampin terminaaliin, kun sieltä länsimetron myötä vapautuu tilaa Espoon linjoilta.

    Saadaan bussikatu pois puistosta ja torin verran vapaata tilaa muuhun käyttöön. Elielinaukio olisi erinomainen tila terasseille ja tapahtumille, koska vieressä ei ole ainuttakaan asuintaloa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Michael Perukangas kirjoitti 18.10.2011 kello 13:16

    Mihin perustuu se, että nykyistä 10-kirjastoa Postitalossa ei voi/saa laajentaa? Sijainti on paras mahdollinen kirjastolle, ja rakennus mielestäni koko Helsingin hienoin. Suunniteltu paikka ei ole läheskään yhtä keskeinen. Nyt Postitalossa on kahvilaa, postimerkkimyymälää ties mitä henkilöstönvuokrausfirmaa, miksei keskustakirjastoa?

    Jos kuitenkin päädytään uusiorakennukseen, tehtäköön kunnon wau’ta, joka kuitenkin pitää kytkeä toiminnallisesti Elielinaukioon jotenkin niin että sinne pääsee nopeasti kävellen ja pyörällä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.10.2011 kello 14:52

    Postitalo ei sovellu kirjaston tarpeisiin, koska sen väliseinät on suojeltu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Mikko H kirjoitti 18.10.2011 kello 14:52

    jibl

    3) Taloven muodot pitää olla jotain kiinnostavampaa kuin tylsät U:t. Lyhyesti voitaisiin ajatella paikalle paria Ympyrätaloa kolmen U:n sijaan.

    Kaupunkilaiset eivät katsele taloja lintuperspektiivistä. Helsingin arvostetuimmissa kaupunkiympäristöissä mm. Kruununhaassa ja Katajanokalla talot eivät ole ympyröitä tai muita kiehkuroita, vaan umpikortteleihin istuvia rakennuksia. Silmän korkeudelta katsoessa kulkijalle on suhteellisen yhdentekevää, onko rakennuksen pohjan muoto ilmasta käsin nähtynä kiinnostava. Sen sijaan katutasoon avautuvien tilojen sijottelu ympyrän muotoiseen taloon voi olla hyvinkin hankalaa.

    Minusta suunnitelma vaikuttaa aika hyvältä. Kommenteissa tunnutaan valitettavan puiston autiutta, mutta samalla puistoalaa halutaan vielä lisätä poistamalla vesiallas. Itse olisin enemmän huolissani siitä, että kirjastoon ja jo olemassa oleviin kulttuurilaitoksiin tuleva jalankulkuliikenne tiivistyy tarpeeksi pieneen puistoon, jolloin siitä olisi mahdollista tehdä elävä. Nythän Musiikkitalon edustalla on jo ollut minusta aika lupaavasti ihmisiä siihen nähden, miten keskeneräinen paikka on. Asuntojen lisäämistä kannatan jälleen, kuten olen täällä kannattanut aiemmissakin kommenteissa.

    New Yorkin keskuspuisto muuten on varsin yksipuolinen esimerkki puistosta, ts. jättikokoinen, luonnontilaista metsää jäljittelevä paikka, joka sopii lenkkeilyyn ja jonne mahtuu rakentamaan paviljonkeja. Vanhoissa kaupungeissa on pienen mittakaavan korttelin kokoisia puistoja ja muotopuutarhoja, joissa kasvit kasvavat tiukassa järjestyksessä riveissä. Nämä ovat kaupunkilaisille tarpeellisia henkireikiä ja tiiviisti rakennetuissa kaupunginosissa “lähipalveluina” jopa kaupunkimetsiä oleellisempia. No, Suomessa ei monta niin tiuhaan rakennettua paikkaa ole, ja ihan oikeakin metsä on yleensä suht lähellä. New Yorkin keskuspuistoa on kuitenkin syytetty jopa koko amerikkalaisen puistokäsityksen vääristämisestä. Pienimuotoiset, arkkitehtuurin muotoja noudattavat kaupunkipuistot pitkälti puuttuvat uudemmista amerikkalaisista kaupungeista, kun ideaali on ollut autokaupunki ja puiston malli New Yorkin keskuspuisto. Sen suunnittelijalla oli vaikutusta useaan muuhunkin paikkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. spottu kirjoitti 18.10.2011 kello 15:56

    OS: “Postitalo ei sovellu kirjaston tarpeisiin, koska sen väliseinät on suojeltu.”

    Fatalismin sijaan voisi ottaa sellaisen pragmaattisemman lähestymistavan että lait ovat muutettavissa. Lainsäätämislaitoksessa töissä, anyone ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.10.2011 kello 16:00

    Meillä ei ole lakia Postitalon suojelusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 18.10.2011 kello 16:07

    Niinpä. Minä en ainakaan haluaisi nykyistä lakia muutettavan niin, että rakennussuojelun tavoitteista voidaan tinkiä jos siitä tuntuu aiheutuvan rakennuksen omistajalle taloudellista haittaa.

    En ainakaan ennen kuin olisin ehtinyt ostaa suojelurakennuksia omistavien kiinteistösijoitusfirmojen osakkeita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Erastotenes aleksandrialainen kirjoitti 18.10.2011 kello 16:14

    Meillä ei ole lakia Postitalon suojelusta.

    Tätä voisi laajentaa yleisemmäksi ajatukseksi: lainsäätämislaitoksen tehtävänä on kanavoida kansan “yleistahto”, joka on luonteeltaan aina yleinen. Tämän vuoksi lakien tulee olla yleisiä. Jos eduskunta säätää lain yksittäistapauksesta, se menee viranomaisten, toimeenpanovallan, tontille ja muuttuu yleistahdon edustajasta toimeenpanoelimeksi. Meillä ei siis ole lakia Postitalon suojelusta vaan yleisempi laki kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten suojelusta. Tätä lakia on sitten sovellettu niin, että Postitalon sisäseinät on suojeltu.

    Jos eduskunta menisi muuttamaan lakia tarkoituksella saada Postitalon sisäseinät pois suojelusta, tehtäisiin väärin. On olemassa yleinen, kansan oikeus- ja kulttuuritajua sekä inhimillistä kehitysastetta heijastava laki. Jos sitä muutetaan siksi, että tulokset ovat epätyydyttäviä yksityistapauksessa, mennään väärässä järjestyksessä.

    Yksittäinen epäkohta korjataan lainsäädäntöteitse tunnistamalla, mistä laajemmasta ongelmasta epäkohta heijastuu. Sitten säädetään uusi laki, joka korjaa tämän laajemman ongelman.

    Näin siis ideaalimaailmassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. tpyyluoma kirjoitti 18.10.2011 kello 16:20

    Jos sille Keskustakirjastoa haluaa vaihtoehtopaikan niin edelleenkin tarjoan Rautatieaseman itäsiipeä. Siellä on nyt VR:n toimitilat ja he voi rakentaa uudet vaikka Töölönlahdelle. Aukeaa suoraan asemalaiturille ja Rautatientorille, parkkipaikkana toimiva isohko sisäpiha Kaisaniemen puistoon päin…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.10.2011 kello 16:32

    Asemen siipi on vähän pieni kirjastolle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. tpyyluoma kirjoitti 18.10.2011 kello 16:51

    Siihen siipeen kuuluu kokonainen umpikortteli.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. jlbl kirjoitti 18.10.2011 kello 17:45

    spottu:

    Toimisto-U:n täydennys umpikortteliksi suoralla mutta läheltä elävällä luksusasuintalon julkisivulla… Finlandia-talo pitäisi upottaa puiston sisään samoin Musiikkitalo…Vesiaihe kannattaisi unohtaa kokonaan jotain kahluualtaita lukuunottamatta…

    Se on sitten jotain tälläistä…

    http://i.imgur.com/uVSP6.jpg

    Nyt puisto ainakin hahmottuu puistoksi. Tämä on nähdäkseni parempi kuin alkuperäinen.

    Noi puistoon päin olevat julkisivut on copy/pastea ylempää kuvasta ja väärässä skaalassa. Oikeasti ne olisivat paljon tiheämmällä kuviolla ja näyttäisivät paremmalta. Suunnitelma asettaa kovat vaatimukset Finlandia taloon päin oleville julkisivuille, mutta alkuperäinen suunnitelma kirjaimellisesti vain kääntää ongelmalle selkansä.

    Jätin lammikon reunan kanavaksi, koska jonkun vesiaiheeen se tuntui tarvitsevan.

    Sen lammikon tarkoitus on muuten antaa tilaa Finladia-talon profiilille näkyä. Jos sen poistaa siitä, niin eiköhän jostain joku löydy rutisemaan, että: “Ei Finladia-taloa ole suunniteltu metsän reunaan…”

    Tämä muuten selittää alkuperäisen suunnitelman. Siinä on annettu Finlandia-talolle paljon tilaa näkyä ja määrittää tilaa, mutta samaan aikaan on haluttu paljon kerrosneliöitä radan varteen. Toimistotalojen U-muoto on sitten yritys antaa lisää tilaa puistolle, joka ei siihen väliin oikein mahdu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. jlbl kirjoitti 18.10.2011 kello 17:47

    Mikko H

    Kaupunkilaiset eivät katsele taloja lintuperspektiivistä. Helsingin arvostetuimmissa kaupunkiympäristöissä mm. Kruununhaassa ja Katajanokalla talot eivät ole ympyröitä tai muita kiehkuroita, vaan umpikortteleihin istuvia rakennuksia….

    Minusta suunnitelma vaikuttaa aika hyvältä. Kommenteissa tunnutaan valitettavan puiston autiutta, mutta samalla puistoalaa halutaan vielä lisätä poistamalla vesiallas. Itse olisin enemmän huolissani siitä, että kirjastoon ja jo olemassa oleviin kulttuurilaitoksiin tuleva jalankulkuliikenne tiivistyy tarpeeksi pieneen puistoon.

    Ongelma on mielestäni ettei massiivilla toimistorakennuksilla ole mitään selkeää profiilia puistoon päin, ja näin ne onnistuvat tekemään puistosta oman takapihansa. Tämän voi myös yrittää ratkaista spotun tyyliin umpikortteleilla, joko tekojärvellä tai ilman.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Pyöräilijäutoilijajalankulkija kirjoitti 18.10.2011 kello 19:21

    Itäsiiven sisäpiha on helposti katettavissa – onnistuihan ratapihankin kattaminen oletetuista suojeluintresseistä huolimatta. VR:lle tosin pitäisi maksaa heidän itse stetsonista määrittämänsä hinta samaan tapaan kuin liikennöinnistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Antsa kirjoitti 18.10.2011 kello 19:46

    Jotenkin on alkanut riepoa meidän vihreä kaupunkisuunnittelu. Musiikki- ja Sanomatalon väliin piti pika pikaa saada puisto ennen musiikkitalon avajaisia. Rahaa käytettiin yli miljoona euroa. Havainnekuva ja keskustakirjastosuunnitelma todistavat, että kaikki tuo tullaan heittämään taas pikapuoliin roskakoppaan ja uudet varmaan 10 miljoonan betoniset puistorakennelmat tehdään ehkä 10 vuoden päästä. Katselin keväällä tuota puiston rakentamista ja ihmettelin kun dynamiittimiehet räjäyttivät meidän maailman kauneinta silokalliota makasiinin ja musiikitalon välistä. Miksi? Joku maailman surkein puistosuunnittelija oli piirtänyt tuon viivottimella vedetyn kävelytien ja kas silokallion nyppylä tuli metrin korkeammalle kuin puiston pinta. Mitä tekee Pekka Saurin johtama puistonrakennusosasto? Tilaa tonnin dynamiittia ja räjäyttää kallionnyppylän huitsin nevadaan. Olisi ollut kiva istuskella luonnonkalliolla musiikkitalon edessä ja polku olisi voinut kiertää ihan oikeaa luontoa eli kalliota. Melkein samoin kävi Vuosaaren Aurinkolahden kanavassa, jossa viime hetkellä saatiin pelastettua upeat luonnonkalliot kaupungin dynamiittihörhöjen tuholta. Nyt kannattaa muuten käydä katsomassa Viikinmäen kallioita. Viimeinen hetki. Jumalaiset kalliot räjäytetään teiden ja rakennusten alta melkein kaikki kokonaan pois. Betoni ja asfaltti tilalle. Kiitos kaupunkisuunnittelu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Evert The NeveRest kirjoitti 18.10.2011 kello 20:01

    Liian vanha kirjoitti 17.10.2011 kello 12:15
    “Miksi rakentaa kirjastoa 2010-luvulla ? Kaupunki on ajastaan jäljessä”

    Netti on täynnä pohdintaa ja ideointia aiheesta The Future of Public Library.

    Helsingin keskuskirjaston onko heti valmistuttuaan auttomasti ajastaan jäljessä? Mikä funktio sillä on digitaalisessa maailmassa? Onko kustannus/hyötysuhde kohdillaan jne.

    Helsingin kaupunki onko esittänyt näitä kysymyksiä itselleen tehdessään keskuskirjaston rakentamispäätöksiä?

    Toinen kysymys on sekin vielä, että valtio avustaa rahallisesti näitä kirjastojen rakentamisia, ehkä tätäkin. Monen kunnan viimeinen temppu ennen kuntaliitosta onkin rakentaa komea kirjasto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.10.2011 kello 20:06

    Nykyaikainen kirjasto ei ole mikään kirjalainaamo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Evert The NeveRest kirjoitti 18.10.2011 kello 20:22

    Siinä tapauksessa nimitys keskustakirjasto lienee jos ei harhaanjohtava niin ainakin epäinformatiivinen. Olisiko joku toinen nimi parempi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Juhani Salovaara kirjoitti 18.10.2011 kello 20:27

    Missä ihmeessä näette jonkun kolkon paraatikentän tuossa kuvassa? Finlandia-talon edessä oleva vaalea alue ei kovin leveä ole ja lienee kovassa käytössä jo pelkästään läpikulkuliikenteen takia. Samalla Finlandia-talokin pääsee pois parkkipaikan ahdistelusta ja kokenee uuden tulemisen niin kaupunkilaisten kuin turistienkin silmissä. Asuntojakin on tulossa ainakin tuohon U-malliseen Alma Median rakenteilla olevaan pääkonttoriin.

    Omasta mielestä suunnitelma on hieno ja puistosta kanavineen tullee hyvä syy tulla viettämään aikaa alueelle, vaikkei rakennuksiin asiaa olisikaan. Jo nyt alue erottuu omana tilana kaupungissa ja enää ei tarvitse varoa sopiiko uusi vanhaan, vaan rakentaa Sanoma – ja Musiikkitalon ehdoilla uutta. Kumpa vain ihmiset kävisivät katsomassa aluetta sen keskeltä, eikä vain huristelisi Mantskua pitkin vanhan Helsingin puolella.

    Viiltokin olisi mieleenkiintoinen lisä, vaikka jatkaisikin kaupungin piilottamista maan alle.

    Jatkossa olisi hyvä saada se suunniteltu silta radan yli Kaisaniemeen. Yhdistäisi hyvin kaupunginosia ja ihmiset löytäisivät yliopiston puutarhankin paremmin. Tuonne puistomaisimpaan osaan ei toivoisi kolkkoja betonikivetyksiä, vaan Espalta tuttua hiekkatietä. Saunaidea on sinänsä hyvä, mutta mieluummin aivan Töölönlahden nykyiseen rantaan (kuvan vasen reuna), kuin suoraan Eduskuntatalon eteen. Ehkäpä lahti on joskus kaikkien mielestä uimakelpoinen.

    EHDOTUS KAUPUNKIA SUUNNITTELEVILLE:
    Kun Pajunen ehdottelee Guggenheimiakin tuonne, niin miksei sitä voisi iskeä Kalasataman kärkeen eli eteläpäähän. Siinä olisi raitiovaunureitti vieressä, kunhan rakennetaan sillat ja maisema olisi kuin turistikartta Helsingistä, aina Korkeasaaresta Pohjoisrannan kautta Kallion kirkontorniin. Lapsiakin saisi houkuteltua taidemuseoon, jos lupaisi että samalla reissulla mennään katsomaan kissoja häkeissä.

    Kaikki maamerkit näkyvissä, joten edes amerikkalainen risteilyturisti ei onnistuisi eksymään etsiessään omaa museotaan tai sieltä pois. Samalla Helsingin (turisti)keskusta kasvaisi ulos tuosta kaikkien tuntemasta ruotsinlautan kannelta otetusta kuvasta Kauppatorista kirkkoineen. Nyt Pajunen rakentaa feikkiä turistirysää keräämällä kaikki ikkunansa alle.

    Samalla ei olisi vaaraa Kauppatorin ilmeen särkymisestä ja arkkitehdeilla olisi vapaat kädet suunnitella Kalasatamassa, koska mitään muuta ei ole vielä olemassa. Varsinkin kokkarit vouhottaa Bilbaosta, mutta merkittävää nykyarkkitehtuuria ilman olemassa olevan vanhan rakennuskannan tuomia rajoituksia pystyy toteuttamaan ainoastaan juuri Kalasataman kärjessä.

    Kalasataman kärkiosa on ainoa paikka joka odottaa tyhjänä, kuten Bilbaon museon alue aikanaan. Suurempikin rakennus kävisi ja olisi näytteillä jokaisesta ilmansuunnasta vastarannoilta. Katajanokalla museo olisi puristuksissa ja periaatteessa siihen tulisi vain yksi katselupuoli Kauppatorilta. Samalla voisi välttää valituskierteen ja saada kerrankin kunnon arkkitehtuurikisan ilman rajoituksia. Mitä mieltä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Markku af Heurlin kirjoitti 18.10.2011 kello 20:49

    tpyyluoma kirjoitti

    “af Heurlin, mitä siitä nyt tulisi jos seinien sisällä saisi tehdä vaikka mitä asemakaavan vastaista? :)”

    Totta. Tuttuni omistamasta toimistohuoneistosta Unioninkatu 45:ssä palajastui 1983 laiton peliluola ja bordelli. Me ystävät olimme vilpittömän vahingoniloisia. “Minä en ymmärrä, mistä tässä on kysmys”, hän selitti poliisien tivatessa hänen osuuttaan. – “Niin ne muutkin sanovat” vastasivat KRP:n miehet, mutta lopulta uskoivat että tämä itse perikunnollisuus ei ollut asiaan sekaantunut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Ville kirjoitti 18.10.2011 kello 20:56

    Töölönlahden kaavan historia pikakertauksena: järjestetyssä puistokilpailussa pyydettiin suunnittelemaan huonoa puistoa radan viereen, ettei sen rakentaminen myöhemmin aiheuttaisi vastalauseita. Voittaneessa ehdotuksessa oli luonnosteltu radan varteen rakennuksia, ja kun kaavaa alettiin tehdä, ne jäivät vahingossa kuvaan mukaan, eikä kukaan koskaan huomannut kyseenalaistaa asiaa…

    Illustraatiosta vielä – siinä on etualalla täytetty aika paljon Töölönlahtea, että on saatu kokonaisvaikutelma vihreämmäksi 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. spottu kirjoitti 18.10.2011 kello 21:23

    jlbl: “Tämä muuten selittää alkuperäisen suunnitelman. Siinä on annettu Finlandia-talolle paljon tilaa näkyä ja määrittää tilaa..”

    Nämä ihastelukentät ovat juurikin tapa jolla hierarkioita ei kaupunkiympäristössä soisi rakennettavan. Se irrottaa korostettavat rakennukset ikävästi kaupunkijatkumosta ja luo vitriinimäisen epämiljöön. Tilaa voi määrittää hienovaraisemminkin.

    Toimisto- ja asuinrakennusten ja -kerrosten yhdistämiselle voisi käytännössä hakea mallia Kampin keskuksesta jossa takapiha/etupiha -jako on tehty valolla. Asuintalot voisivat ehkä olla korkeampiakin koska ne jättävät iltapäivä-ilta -varjoonsa vain toimistot, joissa silloin on vähemmän väkeä.

    Toisaalta, miksi asuintalojen pitäisi aina olla toimistofunktioon nähden alisteisia, eli mikä estää jatkamasta asuintaloissa Postitalon ja Sanomatalon räystäslinjaa Töölönlahden suuntaan kun puiston varjostusongelma rajoittuu kuitenkin aamuun jolloin siellä ei kuitenkaan kukaan varsinaisesti oleskele ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Evert The NeveRest kirjoitti 18.10.2011 kello 22:47

    Pitääkö keskuskirjaston olla “kirjasto” vain sen takia, että varmistuisi valtion rahoitusosuus?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. a_l kirjoitti 19.10.2011 kello 8:33

    Osalle kommentoijista tuntuu olevan modernin kirjaston konsepti täysin tuntematon. Kyse ei todellakaan ole mistään kirjavarastosta hyllyriveineen.

    Kannattaa käydä tutustumassa vaikka Turun uuteen pääkirjastoon joka on muuten aivan hemmetin hieno. Eikä varmasti toimisi missään postitalon tai aseman nurkissa.

    Jos jotain vastaavaa joskus saadaan Töölönlahdelle, niin lyön vetoa että siitä tulee saman tien kaupungin suosituin kulttuurilaitos.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Markku af Heurlin kirjoitti 19.10.2011 kello 9:50

    OS

    “Nykyaikainen kirjasto ei ole mikään kirjalainaamo.”

    Ei sitä kirjasto ole olut ennenkään. Oleellinen osa kirjastoa on lukusalit, lukunurkkaukset, luovia hetkiä varten, mikrokuva-arkisto (vanhat lehdet vuosikymmnien takaa) sekä ja lehtienlukusali. – Ja myös luentosalit yleisötilaisuuskia ja taidenäytelyitä varten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. spottu kirjoitti 19.10.2011 kello 11:48

    a_l: “Jos jotain vastaavaa joskus saadaan Töölönlahdelle, niin lyön vetoa että siitä tulee saman tien kaupungin suosituin kulttuurilaitos.”

    Ei tästä varmaankaan ole epäselvyyttä, kysymys on kustannuksista. Monta halpaa ja rumaa 70-luvun laatikkoa koulujen välittömässä läheisyydessä on paljon parempi kuin yksi palatsi (lasten mittapuulla) kaukana kaikesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. a_l kirjoitti 19.10.2011 kello 12:40

    Lapsetko sitä kirjastoa pelkästään käyttää? Töölönlahti ei varmaan millään mittapuulla ole “kaukana kaikesta”.

    Tosin onhan se mahdollista, että uusi hieno keskustakirjasto nielee kaikki määrärahat ja samalla sulkee roppakaupalla paikallisia kirjastoja.

    Itse kuitenkin näkisin keskustakirjaston mahdollisuutena tuoda Helsinkiin jotain sellaista uutta ja hienoa jota ei täällä ole ennen nähty.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 19.10.2011 kello 14:07

    Aikaisemmissa laskelmissa on jo ennakoitu lähiökirjastojen sulkemista. Kaikkeen ei ole varaa.

    Eihän niitä koulujen yhteydessä toimivia laatikoita koskaan mainita turistioppaissa mutta voisi silti miettiä kenelle Helsingin palveluja rakennetaan, rahoituksesta vastaaville asukkaille vai miljardiprojektien varjossa pönöttämään pääseville kulttuurijohtajille.

    Kuluja laskiessa kannattaa myös muistaa että keskeisellä paikalla sijaitseva kaikille avoin olohuone joutuu humanistisista lähtökohdista huolimatta tekemään jonkin verran myös karsivaa asiakasvalintaa, yleensä vartijoiden avulla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. Evert The NeveRest kirjoitti 19.10.2011 kello 20:00

    Tein tänään opintomatkan erääseen kunnankirjastoon. Siellä oli kaksi virkailijaa ja viisi koululaista. Sekä virkailijat että koululaiset olivat tietokoneella.

    Tämän kirjaston rakensi velkasi kunta joka liitettiin naapurikuntaa. Vanha kirjaston kauhtuneet kirjat siirrettiin tähän uuteen kirjastoon. Kirjoihin ei ole juurikaan varaa ja henkilökunnastakin on nipistetty.

    Sitten tutkin kirjastotilastoa. Suomessa on n. 798 pää- ja sivukirjastoa ja 44 laitoskirjastoa. Kirjastokäynnin hinta on 5,67 euroa ja kustannukset 56 euroa per asukas jne.

    Sitten kun mietin, mitä tässä blogissa on edellä sanottu, että kirjastot eivät enää ole lainaamoja ja kun kävin kirjastossa ja havaitsin tämän saman asian niin laskuri kävi päässäni.

    Vuonna 2011 kirjastojen toimintakulut ovat 305 miljoonaa euroa.

    Valtava summa rahaa menee näiden vanhanaikaisten lainaamojen ylläpitämiseen. Modernia logistiikkaa käyttämällä Suomeen riittäisi varmasti 200 tai alle lainaamokirjastoa, joita voisi hoitaa 80 miljoonan euron budjetilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. Jussi kirjoitti 20.10.2011 kello 0:30

    Kirjastohankkeen kaunein tavoite on saada kaupunkiin uutta ei-kaupallista julkista sisätilaa!

    Aika ajaa vanhan tehtävän yli: Kirjastoissa ei mitään kansallisaarteita säilytetä, vaan niteet myydään kiertonsa jälkeen pois. Käyttökirjat siirtyyvät varmasti kaikki digitaaliseen muotoon jollakin aikavälillä, joten kirjaston kokoelmafunktio pienenee ja lopulta poistuu. Teosten jakamis- ja sivistysperinne niitä lainaamalla ei varmasti toisaalta poistu. Pelkän lukulaitteen hinnalla saa metrin kirjoja!

    Tässä on ehdottoman kiinnostava ja tärkeä paikka miettiä mitä julkinen tila voisi tulevaisuuden Helsingissä olla: Minkälaista fyysisiä puitteita kaupunkilaisille annetaan, ja mitä on se toiminta johon rakennuksessa kannustetaan? Vai tarvitseeko sitä määritellä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. lurkki kirjoitti 20.10.2011 kello 10:01

    ‘Modernia logistiikkaa käyttämällä Suomeen riittäisi varmasti 200 tai alle lainaamokirjastoa’ (Evert)
    Mitä se moderni logistiikka tuossa tarkoittaa? Jotain automarket-tyyppistä ratkaisua?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. spottu kirjoitti 20.10.2011 kello 11:42

    Jussi: “Minkälaista fyysisiä puitteita kaupunkilaisille annetaan, ja mitä on se toiminta johon rakennuksessa kannustetaan?”

    No esimerkiksi se että kirjastossa kannustetaan olemaan syrjäytymättä. Sinne on koulun jälkeen mukava mennä tappamaan aikaa jos känniset vanhemmat eivät motivoi, ja vähän vanhemmalla iällä vaikka pariksi tunniksi internetin ääreen jos operaattori on katkaisut liittymän ja kone on kanissa.

    Jos motivaatiota ja jaksamista riittää, lukusalissa voi yrittää opiskella itseänsä vähän paremmin yhteiskuntaan kiinni.

    Pentti perusopiskelijalle kirjasto tarjoaa lukusalin ja kahviautomaatin lisäksi ryhmätyötiloja, ja tavalliselle tallaajalle miellyttävän miljöön ja paljon hypisteltävää. Vanhuskin voi oleskella rauhassa kun informaatiotulva ei käy päälle.

    Yleisemmin: sivistystoimen lisäksi kirjastolla on merkittävä sosiaalipoliittinen funktio, ja tätä funktiota ei edesauta romanttisen kansansivistyskäsityksen monumentti jossa symboliikkaan tuhrataan rahat jotka muuten olisivat hyödynnettävissä substanssiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. Marko Hamilo kirjoitti 20.10.2011 kello 18:00

    Miten ne suojelusäännökset estävät keskustakirjastoksi kutsutun kirjalainaamon / nuorisotilan sijoittamisen Postitaloon?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. Markku af Heurlin kirjoitti 20.10.2011 kello 23:03

    Spottu kirjoitti kirjastosta aivan oikein.

    Mutta eikö opiskelijalle ole mielekkäintä että kirjasto on laitoksen yhteydessä tai vieressä? Ja kontulalaiselle, että kirjasto on Kontulassa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. Tavallinen Teknikko kirjoitti 21.10.2011 kello 2:10

    Olisi aika hyvä juttu kysyä esim. prahalaisilta, että kuinka haluaisivat muuttaa ympäristöään. Sekä myös prahalaisilta turisteilta olisi hyvä kysyä, että miksi Prahaan vieraiksi saapuvat. Mutta Prahassahan ei ole modernia laivaliikennettä ja laivamatkustuskulttuuria sitten Bore Starin 1960 Tukholman matkailun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. Krtek kirjoitti 21.10.2011 kello 17:08

    Miksi ihmeessä Töölönlahdelle tarvitsee tehdä yhtään mitään? Se on kaunis juuri sellaisena käyttämättömänä maana kuin se on, suomalainen maisema kehä kolmosen ulkopuolella ei ole nurmikollista puistoa, vaan hiekkakenttää ja pusikkoa. Minä pidän Töölönlahdesta sellaisena kuin se on, lähin aukea alue töölöläiselle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. spottu kirjoitti 21.10.2011 kello 23:21

    Markku af Heurlin: “Mutta eikö opiskelijalle ole mielekkäintä että kirjasto on laitoksen yhteydessä tai vieressä? Ja kontulalaiselle, että kirjasto on Kontulassa?”

    Joo, mutta on myös paljon käyttäjiä joille Postitalo on se luontevin paikka, ja ulkoiset puitteetkin ovat omiaan alentamaan sisäänmenokynnystä. Kirjasto 10:n vakituisena asiakkaana olen saanut vaikutelman että kysyntää olisi selkeästi enemmän kuin tilaa, ja tuntuisi että laajentaminen pääsalin puolelle olisi sen verran edullista ettei se vaarantaisi lähiöiden lähipalveluja.

    Minulla ei ole mitään käsitystä kirjaston sisäisistä funktioista, tai siitä pitäisikö keskustakirjaston olla samalla pääkirjasto, mutta sivusta katsoen Kirjasto 10 näyttää vastaavaan hyvin asiakkaidensa tarpeisiin, ja kun näin on, sitä varmaan voisi laajentaa kun vajaakäytössä olevaa tilaa olisi vieressä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. Markku af Heurlin kirjoitti 22.10.2011 kello 17:12

    Olen Spotun kanssa hyvin paljon samaa mieltä.Ja jos saadaaan laajennettau Kirjatso 10:iä, niin mikäpä siinä.

    Ongelma on seuraava: u u s i ehdotettu kirjastotalo maksaa 70 Me, eli puhtaat pääomaaneot ovat 14 Me/v. Suhteuta se kaupungin kirjastototoimen kokonaiskustannuksiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. Osmo Soininvaara kirjoitti 22.10.2011 kello 20:53

    Markku af
    Onko korkokanta noussut 20 prosenttiin? Pitänee kuunnella uutisia

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. Markku af Heurlin kirjoitti 23.10.2011 kello 0:22

    Olinpa huolimaton. Siis vuotuinen pääomakustannus 4 % korot ja 40 vuoden kuoletus annuiteettina 5 %. Tekee 3,5 Me. (n. 7 e/ helsinkiläinen,ja n. 21 Mmk) Liää siihen ylläpito ja henkilösto ja sen jälkeen suhteuta kirjastotoimen koko budjettiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  70. Markku af Heurlin kirjoitti 24.10.2011 kello 20:14

    Marko Hamilo kirjoitti:

    “Miten ne suojelusäännökset estävät keskustakirjastoksi kutsutun kirjalainaamon / nuorisotilan sijoittamisen Postitaloon?”

    Sitä minäkin ihmettelen. Rakennuskohteena paljon arvokkaammaasa Ritarihuoneessa on voitu – yhteisymmärryksessä museoviraston kanssa ja rakennsutarkastusviraston luvalla – tehdä aika suuria muuotoksia julkisen historiallisen tilan ulkopuolisiin tiloihin. Mm. uudistamaan ullakkotilaa moderniksi toimistotilaksi ja jopa rakentamalla hissi sivuportaikkoon. Museovirasto on lausunnonantaja, lopullisesta luvasta päättää kaupungin rakennusvalvonta. Kaipa asioita auttaa, kun museovirastoon on hyvissä ajoin otettu yhteyttä, esitetty pyyntö kauniisti ja selvitetty asioita huolella.

    Ritarihuonne on nyt saatu kauniiseen kuntoon. Suomen Ritarihuone ei ole rikas; ainot tulot ovat käytännössä vuokratulot tästä kiinteistöstä. Mutta kun tarkkaa taloutta pidetään,ja käytössä on monipuolinen asiantuntemus (mm. professorit Adlercreutz ja Tigerstedt), niin hyvin on selvitty.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus