Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 11.10.2011

9.10.2011 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu, _ 

Keskustakirjaston arkkitehtikilpailun asemakaavalliset lähtökohdat

Enää puuttuvat rahat.

Itä-Helsingin kulttuuripuiston kehittämissuunnitelma

Kuulen moisesta puistosta nyt ensimmäisen kerran, eikä sitä yleiskaavaan olekaan merkitty. Alue koostuu lähinnä rannoista ja vesialueesta Vuosaaren länsipuolella ja Laajasalossa. Kaikkea mukavaa on suunnitteilla. Luottamusmies ei tässä oikein voi kuin luottaa, koska hatusta ei kannata vetää hyviä ajatuksia.

Lasten liikenneturvallisuus Helsingissä

Alle 18-vuotiaita loukkaantui tai kuoli Helsingissä viime vuosikymmenellä 22 % vähemmän 1990-luvulla. Tilastoja synkentää mopo- ja moottoripyöräonnettomuuksien yleistyminen.

Poikkeamislupa Karhusaaressa

Tontille saa rakentaa, kunhan rakennukset sijoitetaan siten, että myöhemmin on mahdollista nostaa tontin rakennustehokkuus 0,4:ään. Nyt 4000 neliön tontille tulee kaksi omakotitaloa niin, että tonttitehokkuudeksi tulee vähän yli 0,1. Myöhemmin niitä pitäisi tulla niin, että kerrosneliöitä on 1600.

 

Kommentit

16 Vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 11.10.2011”

  1. Kimmo kirjoitti 9.10.2011 kello 20:21

    Lasten liikenneturvallisuus Helsingissä

    Alle 18-vuotiaita loukkaantui tai kuoli Helsingissä viime vuosikymmenellä 22 % vähemmän 1990-luvulla. Tilastoja synkentää mopo- ja moottoripyöräonnettomuuksien yleistyminen.

    Ja voisiko tämän luvun suhteuttaa ajoneuvo- ja ajosuoritemääriin? Tieteellisellä MUTU-menetelmällä arvioiden, esim. skoottereiden lukumäärä on kymmenkertaistunut jälkimmäisellä tarkastelujaksolla, ja tangossa usein nuoria tyttösiä ilman minkäänlaista kiinnostusta liikenteeseen tai liikennesääntöihin.
    Skootteri on useimmille vaan samanlainen identiteetin boosteri kuin pinkit valkoiset Lacosten tennarit tai feikki LV:n laukku.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Olli Pottonen kirjoitti 9.10.2011 kello 22:17

    Vaikka en lasten liikenneturvallisuudesta juuri mitään tiedä, niin kommentoinpa kuitenkin siitä tehtyä selvitystä. Siellä nimittäin esitetään suosituksia ja ajatuksia, jotka vaikuttavat aikuistenkin elämään.

    Selvitys on hyvä ja huolellisesti laadittu. Se on enemmän kuin pinnallinen tilastokatsaus, ja ongelmia ja mahdollisia ratkaisuja tarkastellaan monelta eri suunnalta.

    Monet suositukset ovat erittäin hyviä paitsi lasten turvallisuuden kannalta, myös yleisemminkin, erityisesti seuraavat:
    “Polkupyöräily ja mopoilu pitäisi erottaa jalankulusta kulkutapojen nopeuseron vuoksi.” “Ajonopeuksiin suojateillä voidaan vaikuttaa mm. hidasteilla, ajoradan kavennuksilla ja saarekkeilla sekä kiertoliittymillä.” “Suojatie ja pyörätien jatke tulisikin sijoittaa liittymässä mahdollisimman lähelle samansuuntaisen ajoradan reunaa” (minä ja Otso Kivekäs mainitsimme tämän liikenneympyröistä puhuttaessa, mutta sama pätee muissakin risteyksissä.) “Polkupyörien ja mopojen keskinäisten risteämisonnettomuuksien välttämiseksi tulee reittien risteämiskohtien näkemät ja järjestelyt suunnitella huolellisesti.”

    Joitain ajatuksia voisi pohtia eri näkökulmasta, kuten tätä: “toimintojen (esim. koulut, urheilukentät) sijoittelu niin, että suurta tarvetta pää- ja kokoojakatujen ylittämiseen ei synny.” Mitä jos sijoitellaankin pää- ja kokoojakadut niin, etteivät matkat toimintoihin edellytä niiden ylittämistä? Toteutetaan liikenne kaupungin ehdoilla, eikä kaupunkia liikenteen ehdoilla. Tietysti kysymys on osin akateeminen, sillä toiminnot ja kadut ovat siellä missä ne nyt ovat, eivätkä helposti siirry muualle.

    Selvityksessä puhutaan vaarallisen pienistä näkemistä (alle 5m) ja samassa yhteydessä pyritään vaikuttamaan polkupyörien ja mopojen ajonopeuksiin. Ongelma on todellinen ja siihen pitää puuttua, mutta ratkaisu on väärä. Jos pyörätie on pyöräliikenteelle täysin sopimaton, ratkaisu ei ole sujuvan pyöräliikenteen estäminen. Oikea ratkaisu on tien virheiden korjaaminen tai vaihtoehtoisen reitin etsiminen. Liikenneinsinöörit ovat keksineet ratkaisut, jotka mahdollistavat turvallisesti niinkin hurjat ajonopeudet kuin 30 km/h. He voisivat soveltaa näitä ratkaisuja ajoratojen lisäksi myös pyöräteihin.

    Mitä tulee tilastoja synkentäneisiin mopo-onnettomuuksiin, niin nehän johtuvat mopoilun suosion suuresta kasvusta. Ja kevyen liikenteen (mopoilu, pyöräily, jalankulku) edistäminen on pitkään ollut julkisen vallan tavoitteena, ainakin juhlapuheissa. Viime aikoina se tosin on korvautunut vain pyöräilyn ja jalankulun edistämisellä, ja vaikuttaa vähitellen siirtyvän juhlapuheista todellisuuteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Jussi kirjoitti 9.10.2011 kello 23:06

    Hienoa kun keskustakirjastoa yritetään tosissaan. On vain harmi, että Töölönlahden kaavoitus ei oikein mitenkään tunnu pysyvän tekijöidensä hyppysissä. Keskustakirjaston tonttiin liittyy monia epäselvyyksiä:
    a) Säilyvätkö makasiinit osana puistoa?
    b) Miksi KSV ajaa edelleen maanalaista rotkoa musiikkitalon viereen, ohjelmakin on hyvin epäselvä?
    c) Miksi keskustakirjasto, joka on alueen ehkä julkisin rakennus (kävijämäärissä), sijoitetaan alunperin toimistoksi ajateltuun kortteliin? Tärkeä rakennus on osa geneeristä rintamaa?
    d) Miksi kirjaston pohjoispuolella oleva UPM:n pääkonttorikilpailun (2008) tulos on edelleen salattu?
    e) Miksi Sanoman konttoritalo (+42m) jää koko aluetta vartioivaksi korkeaksi toteemiksi? (Esim. kirjaston kaavassa ehdotettu korkeus on +25m.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Sakari M. kirjoitti 10.10.2011 kello 13:30

    Makasiiniraunion toivoisin säilytettävän. Voisin kuvitella siinä olevan potentiaalia Töölönlahden helmeksi, esimerkiksi monitoimikulttuuritilana (elävää musiikkia, taidenäyttelyitä, teatteria…) ja miksei samalla kahvilana. Rakennuksena se tuo inhimillistä mittakaavaa ympäröivien lasikuutioiden keskelle.

    Yllätyin, miten viihtyisältä alue tuntui Musiikkitalon avattua ovensa. Skeittareiden meteli, Sanoma- ja Musiikkitalojen kelmeä loiste ja siinä kylpevä makasiiniraunio loivat mukavan ristiriitaisen tunnelman.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Olli Pottonen kirjoitti 10.10.2011 kello 14:35

    Ja voisiko tämän luvun suhteuttaa ajoneuvo- ja ajosuoritemääriin? Tieteellisellä MUTU-menetelmällä arvioiden, skoottereiden lukumäärä on kymmenkertaistunut jälkimmäisellä tarkastelujaksolla, ja tangossa usein nuoria tyttösiä ilman minkäänlaista kiinnostusta liikenteeseen tai liikennesääntöihin.

    Tilastojen lukemis -menetelmällä sääntöjen rikkojia löytyy kaikista ryhmistä—myös autoilijoista.

    Mopojen määrä kasvoi 271% ja onnettomuuksien määrä vain 126%. Siis onnettomuuksien määrä mopoa kohden väheni 35%. Tosin luvut ovat vähän eri aikaväleiltä, joten ne eivät ole täysin vertailukelpoisia.

    Väistämissääntöjä rikkonut osapuoli oli 39 tapauksessa henkilöauto, 25 tapauksessa mopoilija tai moottoripyöräilijä ja 3 tapauksessa polkupyöräilijä. Jos otetaan vielä peräänajot huomioon, niin henkilöautot rikkoivat sääntöjä 44 tapauksessa, mopot+moottoripyörät 42:ssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Kimmo kirjoitti 10.10.2011 kello 20:08

    Tilastojen lukemis -menetelmällä sääntöjen rikkojia löytyy kaikista ryhmistä—myös autoilijoista.

    Mopojen määrä kasvoi 271% ja onnettomuuksien määrä vain 126%. Siis onnettomuuksien määrä mopoa kohden väheni 35%. Tosin luvut ovat vähän eri aikaväleiltä, joten ne eivät ole täysin vertailukelpoisia.

    Enpä hakenut syyllistä, vaan sitä niin usein piiloon jäävää syytä tilastojen yllättäviin lukuihin. Ne tulikin postissasi hyvin esiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Shakeem kirjoitti 11.10.2011 kello 17:39

    Toivottavasti muuten tuo keskustakirjastoprojekti ei syö kirjastotoimen resursseja muualta liikaa? Kirjasto on ainakin minulle korostetusti lähipalvelu eikä olisi minkäänlaista mielenkiintoa hakea lainoja yhtään kauempaa kuin on pakko. Mahdollisuus tilata haluamansa kirja omaan lähikirjastoon vain korostaa kirjaston roolia lähipalveluna.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Mikko H kirjoitti 11.10.2011 kello 17:50

    Jussi:

    b) Miksi KSV ajaa edelleen maanalaista rotkoa musiikkitalon viereen, ohjelmakin on hyvin epäselvä?

    Kääk. Ajaako sitä rotkoa vielä joku tositarkoituksella? Luulin, että se oli vaan yksi arkkitehtitoimistolta pyydetty idea. Toivon todella hartaasti, että se arkistoidaan ö-mappiin pikavauhtia. Muusiikkitalon julkisivuista voi varmaan olla monta mieltä, mutta minusta arkkitehdit onnistuivat tilaohjelman sovittamisessa tontille erittäin hienosti ja onnistuivat tavoitteessaan rauhoittamaan ja yhdistämään arkkitehtuuriltaan hajanaista paikkaa. Rotko olisi taas tempaus johonkin aivan uuteen ja poikkeavaan suuntaan ja repisi palikat taas levälleen juuri kun niitä on saatu edes vähän koottua.

    c) Miksi keskustakirjasto, joka on alueen ehkä julkisin rakennus (kävijämäärissä), sijoitetaan alunperin toimistoksi ajateltuun kortteliin? Tärkeä rakennus on osa geneeristä rintamaa?

    Kyllä kiitos. Alueella on tempoilua jo ihan riittämiin. Onko esim. Helsingin yliopiston pääkirjasto osa rintamaa jotenkin negatiivisessa mielessä? Keskustakirjastolle on käsittääkseni joka tapauksessa tulossa varsin suuri ja aika hienoon puistoon avautuva julkisivu. Suuri kävijämäärä antaa yhdessä Musiikkitalon kanssa hienon mahdollisuuden tehdä todella elävän puiston.

    Geneeristä rintamaa enemmän huolestuisin asuntojen määrästä. Asuntojahan on paikalla jo rakenteilla, mutta toivottavasti niitä tulee tarpeeksi, jotta ei synny puolikuollutta kulttuurimonumenttien ja pääkonttorien teemapuistoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. spottu kirjoitti 11.10.2011 kello 21:49

    Mikko H: “Suuri kävijämäärä antaa yhdessä Musiikkitalon kanssa hienon mahdollisuuden tehdä todella elävän puiston.”

    Elävä puisto ? Kaupunkiympäristömielessä pikemminkin pönötysarkkitehtuurin toivottavasti viimeinen reservaatti, tuulenpieksemiä aukioita ja ankeaa minimalismia jossa visuaalinen komponentti on ehkä kuvissa ihan kiva, mutta siihen se sitten jääkin. Kaiken kruunaa typerä symbolismi eli mäeltä maisemaa hallitseva Eduskuntatalo ja toteemina loistava Sanomatalo (joka muuten sinänsä on oikein sievä).

    Toivoisin että keskustakirjastohanke haudattaisiin lopullisesti juurikin tuon Shakeemin pointin vuoksi, ja korvattaisiin Kirjasto 10 laajentamisella. Pääsalissa olisi hyvää tilaa, ja sijainti on mainio.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.10.2011 kello 8:22

    Postitaloon ei voi tehdä keskustakirjastoa, koska se on suojeltu tavalla, joka estää sen käytön mihinkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. lurkki kirjoitti 12.10.2011 kello 9:07

    ‘se on suojeltu tavalla, joka estää sen käytön mihinkään’
    Saako tuollaisen suojelun purettua, vai pitääkö odottaa sotaa tai luonnonmullistusta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Mikko H kirjoitti 12.10.2011 kello 13:01

    Kaupunkiympäristömielessä pikemminkin pönötysarkkitehtuurin toivottavasti viimeinen reservaatti,

    Ennen Musiikkitaloa olin taipuvainen yhtymään tuohon, ja Musiikkitalon julkisivut ovat osin luotaantyöntävät, mutta maanalaisen osan puistokansi toimii ja Kansalaispuistossa vai mikä hänen nimekseen onkaan tulossa, on minusta näkyvissä potentiaalia. Nythän paikka on edelleenkin aika suurelta osin rakennustyömaata, väliaikaista parkkikenttää sun muuta. Jos puiston koko pysyy suunnilleen nykyisenä ja siihen tulee lisäksi kirjaston tuoma jalankulkuliikenne ja ympäristöön asuntoja, niin lopputulema ei välttämättä ole ollenkaan huono. Kuten kirjoitin, asunnot ovat minusta tässä oleellisia. Konttoreita on suunnitelmassa lähes tappava annos.

    Eduskuntatalo on kieltämättä näyttää aika uhkaavalta valtiovallan linnakkeelta, mutta kun se on aikanaan mäen päälle tehty ja valtakunnan ykkösrakennukseksi muodostunut niin minkäs teet. Antti-Matti Siikalan toiseksi tullut ehdotus Musiikkitaloksi (jättikokoinen pyöreämuotoinen konserttisali suoraan Eduskuntataloa vastapäätä) olisi jättänyt toissijaisiksi kaikki naapurit. Toteutunut ratkaisu on minusta parempi, vaikka se tekeekin Eduskuntatalon edessä väistöliikkeen maan alle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Jukka A kirjoitti 12.10.2011 kello 13:14

    “Saako tuollaisen suojelun purettua, vai pitääkö odottaa sotaa tai luonnonmullistusta?”

    Niinpä. Onko museovirasto kaapannut itselleen Helsingin kaupunkisuunnittelun määräysvallan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Markku af Heurlin kirjoitti 12.10.2011 kello 23:37

    Sukuni päämies omistaa Kuitian keskiaikaisen linnan Paraisilla. Sopii käydä katsomassa.

    Sitä ei ole suojeltu.

    Tai tarkemmin sanoen. Linna on suojeltu muinaismuistolain perusteella, mutta sitä ei erikseen ole suojeltu. “Sillä silloin minä olisin aivan kaikessa museoviraston peukalon alla.”

    Minua vähän ihmetyttää tämä museoviraston dogmaattisuus.(Varma merkki siitä, että ymmärryksen on korvannut virka-asema) Postitalo oli siis alunperin Posti- ja lennätinhallituksen virastotalo. Se on arvokas arkkitehtoonien kohde, mutta pitää osata erotttaa primääriset kvaliteetit (julkisivut, yleisöpalvelutilat, konstruktiot) ja sekundääriset kvalitetit (kuten väliseinät,lvuaarit, putkisot, kloaakit jne.)

    Yliopiston pääkijaston oleellinen ja sihen hyvin kuuluva osa on myöhemmin liitetty rotunda pihan puolella. Sen olisi varmasti museovirasto osannut kieltää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Kimmo kirjoitti 15.10.2011 kello 10:42

    Postitaloon ei voi tehdä keskustakirjastoa, koska se on suojeltu tavalla, joka estää sen käytön mihinkään.

    Varmaan harvan hankeen kohdalla vallitsee niin suuri konsensus kuin Postitalon muuttamisessa keskuskirjastoksi. On käsittämätöntä, että historiallisesti ilmeisen arvokas rakennus pitää seistä puolityhjänä, kun sen pääosin näkymättömiä rakenteita ei voi muokata.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Markku af Heurlin kirjoitti 18.10.2011 kello 21:06

    Mietiskelen vain yhtä kysymystä.

    Onko museovirastolle annettu roiston osa? Itse asiassa kultturikinkut* haluvat upouuden mieleisensä kirjastotalon, mutta selittävät että suojelumääräysten johdosta Postitalossa ei voi tehdä tarvittavia -arkkitehtuurin kannalta epäoleellisia – sisäpuolisia muutostöitä?

    Ritarihuoneella, joka on kohteena vielä arvokkaampi,on tehty koko lailla mutoksia julkisten osien – sisääntuloaula, portaikko pääsali, kanslia ja johtokunnan huone – ulkopuolella. Mm. ullakkoon on rakennttu toimistotilat, ja samoin kellariin. Ja avattu vielä maanalainen käytävä SKS:N taloon Hallituskadun toisella puolella.

    * kirjallien lainaus Jeremias A. Cottonin saamisten perintää käsittelevästä lainopillisesta klassikosta Etumaksuna nikkeliä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus