Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 1.11.2011

Esi­tys­lis­tan näkee tästä

Töölön kirkon viereen seurakuntatiloja

Seu­rakun­ta keskit­tää toim­into­jaan kirkon viereen ja rak­en­taa uut­ta tilaa 650 neliötä. Menet­telee. Erään­laista kaupun­gin tiivistämistä tämäkin, kos­ka van­hat tilat vapau­tu­vat muuhun käyt­töön. Olen tässä asi­as­sa vai­moni vuok­si ilmais­es­ti esteelli­nen. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 1.11.2011”

Kannattaako Helsingin omistaa ydinvoimaa

Eilisessä Helsin­gin kaupung­in­val­tu­us­ton kok­ouk­ses­sa ei päätet­ty siitä, rak­en­taako TVO Olk­ilu­o­toon neljän­nen ydin­reak­torin, vaan siitä, sijoit­taako Helsin­gin kaupun­ki rahaansa tähän pro­jek­ti­in. Jääväsin itseni päätök­sen­teosta var­muu­den vuok­si, kos­ka olen Helsin­gin omis­ta­jay­htiön, Mankala Oy:n hal­li­tuk­ses­sa varapuheenjohtajana. 

Itse asi­as­ta olen sitä mieltä, että Helsin­gin tulee myy­dä osal­lis­tu­misoikeuten­sa eniten mak­savalle. Osu­ud­es­ta ei pidä luop­ua ilmaisek­si, kos­ka tämä olisi selvä lahjoi­tus jäl­jelle jääville osakkaille. Tai niin siis olete­taan ole­van, jos ydin­voimalan olete­taan ole­van hyvä sijoi­tus. Jat­ka lukemista “Kan­nat­taako Helsin­gin omis­taa ydinvoimaa”

Kuinka nopeasti Helsinki pitää täyttää?

Helsin­gin kaupun­ki nos­ti muu­ta­ma vuosi sit­ten rak­en­tamis­tavoit­teen­sa 5000 asun­toon vuodessa. Koko Helsin­gin seudun tavoite on 13 000 asun­toa, eli keskisu­uren kaupun­gin pitäisi rak­en­taa vuodessa. Ne, joiden mielestä tämä on liian hidas­ta, voisi­vat muis­tut­taa itseään, että Helsin­ki on nopeim­min kas­vavia metropole­ja Euroopas­sa. Toron­toon nyt kuitenkin tulee 150 000 asukas­ta lisää vuosit­tain. Jat­ka lukemista “Kuin­ka nopeasti Helsin­ki pitää täyttää?”

Keskuspankki apuun

Kir­joi­tus on julka­istu Suomen Kuvale­hdessä Näkökulma-artikkelina

Euroopan pitäisi tor­jua lamaa mut­ta varaa ei ole. EKP:lla on ja sen on aika luop­ua puhdasoppisuudestaan. 

Euroopan talouskri­i­sis­sä on kyse Kiinan jät­timäis­es­tä vai­h­to­taseen yli­jäämästä, hal­lit­se­mat­tomas­ta luot­toekspan­sios­ta, eteläiseen Euroop­paan voimal­la iske­neestä glob­al­isaa­tios­ta sekä heikko­jen hal­li­tusten vas­tu­ut­tomas­ta populismista.

Kiinan vai­h­to­taseen yli­jäämä uhkaa nous­ta lähelle 400 mil­jar­dia dol­lar­ia. Tämä ker­tyy Kiinan ulkop­uolelle velak­si; joko val­tioiden, yri­tys­ten tai koti­talouk­sien velak­si. Öljyn­tuot­ta­ja­maid­en yli­jäämät pahen­ta­vat epä­tas­apain­oa. Velan paisues­sa heikoim­mat lenkit alka­vat katkeil­la. Maail­ma kul­kee velka­kri­i­sistä toiseen kunnes Kiinan yli­jäämät pienenevät koti­maisen kulu­tuk­sen kasvun tulok­se­na. Jat­ka lukemista “Keskus­pank­ki apuun”

Toimiiko kilpailu Helsingin rakentamisessa?

Min­ua on aina ihme­tyt­tänyt se, mik­si talon rak­en­t­a­mi­nen Helsinki­in on selvästi kalli­im­paa kuin muualle maa­han. Vetääkö joku välistä, vai vetävätkö ehkä kaik­ki? Nyt en puhu siitä, että asun­not ovat kalli­ita vaan siitä, että ero ton­tin­hin­nan ja valmi­in asun­non hin­nan välil­lä on kovin suuri. Jat­ka lukemista “Toimi­iko kil­pailu Helsin­gin rakentamisessa?”

Markkinahäirikkö?

Sähkön ja läm­mön yhteis­tuotan­to on markki­nahäirikkö, totea­vat sähkön­tuot­ta­jat ja läm­mi­tysöljyn myyjät yhteisessä julk­i­lausumas­saan. Laitos joka tuot­taa samas­ta polt­toaineesta sekä läm­pöä että sähköä on markki­nahäirikkö, kos­ka yhteis­tuotan­to­laitos voi hin­noitel­la sekä sähkön että läm­mön alakant­ti­in. Sik­si yhteis­tuotan­to on kiel­let­tävä. Ener­gialaitok­sen on tuotet­ta­va joko sähköä tai läm­pöä, mut­ta ei molem­pia. Sähkön tuotan­nos­sa syn­tyvä läm­pö on reilun kil­pailun nimis­sä ajet­ta­va mereen.

Ei vaiskaan. Mitään noin jär­jetön­tä ei kukaan ole ener­gia-alal­la esittänyt.

Sen sijaan yksi­tyiset lääkäri­ase­mat ovat sanoneet, että HYKS Oy on markki­nahäirikkö, kos­ka se pystyy yhteis­tuotan­to­laitosten tavoin tuot­ta­maan ter­veyspalvelu­ja edullisem­min saman­laisen syn­er­giae­dun avul­la, kun julkisen sairaalan illal­la vapaana ole­vaa kap­a­siteet­tia vuokrataan HYKS Oy:lle yksi­ty­is­poti­laiden hoitoa varten. Jat­ka lukemista “Markki­nahäirikkö?”

Kalasatama alkaa rakentua

Kalasa­ta­man ensim­mäiset talot alka­vat nous­ta Kulosaaren­sil­lan eteläpuolelle, siis Som­pasaa­reen. Tänne on tulos­sa yli 20 000 asukas­ta, joten niiden, jot­ka ovat haikailleet tehokas­ta kaavoitus­ta, pitäisi nyt ainakin olla tyy­tyväisiä. Tämä mullis­taa Helsin­gin pain­opis­tet­tä. Alue vas­taa siis yksinään Tornion kokoista kaupunkia. En muista kuin­ka korkeaa tähän on kaavoitet­tu. Etu­alal­la ole­va raken­nus on nyt kuusik­er­roksi­nen. Raanan korkeud­es­ta päätellen ker­roksia on tulos­sa lisää. Alueelle on tulos­sa myös yli 30-ker­roksisia asuin­talo­ja. Jat­ka lukemista “Kalasa­ta­ma alkaa rakentua”

Espoossa ei tehdä poliittisia virkanimityksiä?

Eilisessä Espoon val­tu­us­ton kok­ouk­ses­sa val­tu­us­to val­it­si kaupung­in­hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­jak­si  Mart­ti Mer­ran eikä Tom­mi Laak­soa, jon­ka kokoomuk­sen val­tu­us­to­ryh­mä oli äänestyk­sen jäl­keen tehtävään ehdolle aset­tanut . Espoon kokoomuk­sen sisäiset asi­at eivät kuu­lu min­ulle, mut­ta erääseen yksi­tyisko­htaan halu­an eilisessä palat­si­val­lanku­mouk­ses­sa kiin­nit­tää huomio­ta. Helsin­gin Sanomien mukaan Mart­ti Mer­raa oli ehdot­tanut Tom­mi Laak­solle vuorot­telua. Mer­ra olisi ensin, mut­ta kun hän ottaa vapau­tu­van Espoon liikun­ta­toimen johta­jan vuo­den 2012 lop­ul­la, kaupung­in­hal­li­tuk­sen johtoon valit­taisi­in Tom­mi Laak­so. Jat­ka lukemista “Espoos­sa ei tehdä poli­it­tisia virkanimityksiä?”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan esityslista 18.10.2011

Keskus­takir­jas­ton arkkite­htik­il­pailun ase­makaaval­liset lähtökohdat

 

 

 

Asia jäi viimek­si pöy­dälle, kos­ka kaupun­gin sisäl­lä on vähän köy­den­ve­toa kir­jas­ton ton­tin muo­dos­ta. Viras­to puo­lus­taa vim­ma­tusti hyväksyt­tyä ase­makaavaa, joka tar­joaa kir­jas­tolle vähän epäkäytän­nöl­lisen pitku­laisen muodon. Kir­jas­ton puo­lus­ta­jat taas halu­aisi­vat vapaam­mat kädet, jol­loin kir­jas­to olisi lev­eämpi ja rikkoisin oheisen kuvan linjakkuuden.Kirjaston tont­ti on pitku­lainen kort­teli Sanomat­alon edessä ja (palanei­den) makasi­inien vasem­mal­la puolel­la.  Asi­aan kuu­luu myös ns. viil­to, johon viras­to aluk­si halusi kir­jas­ton osin maanalaiseen tilaan. Tuo viil­to syn­tyy melkein ilmaisek­si, kun alueelle on joka tapauk­ses­sa joudut­tu rak­en­ta­maan suuri maanalainen pato. Siihen esitetään edelleen jotain toim­intaa, joka ei ole vielä täs­men­tynyt. Lau­takun­ta on hyväksynyt viil­toa koske­van ase­makaa­van, mut­ta val­tu­us­toon sitä ei ole viety.

Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan esi­tys­lista 18.10.2011”