Kuntauudistuksen merkittävimmät päätökset koskevat kaupunkeja

28.9.2011 · Aihe: _ 

(Vihreän eduskuntaryhmän ryhmäpuheesta 28.9.2011, puhujana Soininvaara)

Mitä ongelmaa ratkaisemme, kun uudistamme reippaalla kädellä kuntarakennetta?

Ongelmia on kaksi. Niistä merkittävämpi koskee kasvavia kaupunkeja, jotka ovat pirstoutuneet keskenään kilpaileviksi kuntayksiköiksi. Yleensä kilpailu kirittää osallistujia parempiin suorituksiin, mutta kaupunkiseutujen sisäinen kilpailu on miinussummakilpailua, jossa ei toteudu reilu peli ja joka ei edistä vastuullista toimintaa.

Kilpailu kannustaa valikoimaan kaavoituksen ja asuntopolitiikan keinoin asukkaiksi varakkaita ja terveitä ja sysimään sairaat ja köyhät muualle.
Kilpailu johtaa huonoon yhdyskuntarakenteeseen. Kehyskunnat rakentavat lähiöitä mitä kummallisimpiin paikkoihin, jotta ne olisivat oikealla puolella kunnan rajaa ja keskuskaupungit kaavoittavat pientaloja alueille, joille olisi luontevinta rakentaa kerrostaloja – tai kaavoittavat asumiseen arvokkaita rantoja, jotka pitäisi jättää kaikkien vapaasti käytettäviksi.

Olisi vastuullista ja kokonaistaloudellisesti järkevää pyrkiä välttämään erillisiä rikkaiden ja köyhien alueita. Vastuullisuus tulee kunnalle kalliiksi, jos naapurit kalastelevat hyviä veronmaksajia kultahammasrannikoillaan. Kuntien välinen kilpailu kiihdyttää sosiaalista segregaatiota, mistä joudumme vielä maksamaan kalliisti.

Kaupunkitutkijoiden Mari Vaattovaaran ja Matti Kortteisen mukaan työttömyyden vaivaamilla alueilla työttömyys pitkittyy niilläkin, jotka muualla työllistyisivät nopeammin. Korkean työttömyysasteen alueella asuva sopeutuu ja siten juuttuu helpommin työttömyyteensä kuin henkilö, jonka naapurit käyvät töissä.

Liikenne vie suomalaisissa kaupungeissa kaksi kertaa niin paljon energiaa kuin keskieurooppalaisissa kaupungeissa. Kilpailu tuottaa hajanaista yhdyskuntarakennetta. Kyse ei ole vain ympäristöarvoista. Pitkät matkat haaskaavat aikaa ja rahaa.

Myös elinkeinot kärsivät. Monet tuotannonalat vaativat menestyäkseen suurta työmarkkina-aluetta. Turun seudulla esimerkiksi on 300 000 asukasta, mutta alue ei toimi hajanaisen rakenteensa ja pitkien etäisyyksiensä vuoksi työssäkäyntialueena, jossa työpaikan vaihtaminen olisi helppoa. Yksityiset palvelut eivät menesty hajanaisessa rakenteessa, koska riittävää väestöpohjaa ei löydy riittävän läheltä. Rakennemuutos teollisuusyhteiskunnasta palveluyhteiskunnaksi sujuu Suomessa kangerrellen.

Suomalaisten kasvavien kaupunkien huono kehitys on surullista. Näiden virheiden kanssa joudutaan elämään vuosisatoja.

Toinen peruste kuntauudistukselle on huonot kokemukset PARAS-hankkeen tuottamasta sekavista, epädemokraattisista ja kalliista hallintohimmeleistä. Meneekö PARAS-hankkeen eteen tehty työ hukkaan? Ei kokonaan, mutta osa menee. On kuitenkin hyvä tunnustaa virheet ajoissa.

Välikysymyksessä kysytään kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien perään, mutta mitä demokratiaa se on, että valtaosa kuntien päätösvallasta on siirretty etäisiin ylikunnallisiin organisaatioihin? Niistä uhkaa tulla sairaanhoitopiirien kaltaisia menonlisäysautomaatteja, virkamiesten budjettitoiveita kun ei ole valvomassa kuin harvakseltaan kokoontuva luottamusmieshallinto.

Jotkut haja-asutusalueiden kunnista eivät kuulu oikein mihinkään työssäkäyntialueeseen. Niiden liittäminen maakunnan keskuskaupunkiin ei tuota säätöjä. Näiden sysmien ja padasjokien hallinto on kevyttä ja ketterää. Jos ne haluavat selvitä omin nokkinensa, ei se ole muilta pois. Ne ovat kuitenkin liian pieniä vastaamaan terveydenhuollosta ja osasta sosiaalipalveluja.

Voisiko Suomessa olla taas kahdentasoisia kuntia? Pienet syrjäiset maalaiskunnat voisivat jatkaa itsenäisinä, jos terveydenhuolto otettaisiin pois niiden vastuulta. Maakunnan keskuskunta tuottakoon terveydenhuoltopalvelut, mutta ei minkään hallintohimmelin takana vaan kunnan omana toimintana kunnanjohtajan alaisuudessa.

Vihreät vaativat kuntakoon kasvaessa toimivaa lähidemokratiaa. Kyse ei ole myönnytyksestä keskittymistä vastustaville vaan aidosta voimavarasta. Suurkuntien ei kannata luopua paikallisten asukkaiden asiantuntemuksesta. Kunta toimii paremmin, kun sillä on omien asukkaidensa luottamus.
Toimivan lähidemokratiamallin luominen on hankalaa. Onkin sallittava erilaisia ratkaisuja. Käytäntö seuloo aikanaan parhaat.

Käyttäjädemokratia voi olla merkittävä lähidemokratian muoto. Tällaisia ovat esimerkiksi koulujen johtokunnat. Se ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan myös aluepohjaista lähidemokratiaa.
Mikä on oikea aluejako? Kylä vai entinen kunta? Vai kuten Salossa, jossa lähidemokratian yksiköksi otettiin tiesuunta tarkoituksena nimenomaisesti rikkoa vanhat kuntarajat.

Päätettäköön tästä paikallisesti.

Olkoon ratkaisu mikä hyvänsä, neljä vaatimusta tulee täyttää:
• kunnallislakiin tarvitaan mahdollisuus valita kunnanosavaltuustoja suorilla vaaleilla;
• lähidemokratialla tulee olla merkittävä rooli myös maankäytössä, vaikka kunnanvaltuusto sa-noisikin asiasta viimeisen sanan;
• lähidemokratialla on oltava rahaa käytettävissään;
• tarvitaan alueellisia virkamiehiä, joiden tehtävänä on koordinoida kunnan toimintaa alueellaan ja pitää yhteyttä asukkaiden ja kunnan hallintoelinten välillä

Pääkaupunkiseutu muodostaa oman erityiskysymyksensä. Alueella tarvitaan erikseen seudullinen taso ja erikseen kuntataso. Tarvitaan myös kuntaliitoksia, mutta yhtä kuntaa ei Uudestamaasta voi tehdä.

Erityisesti Helsingin seudulla on syytä hillitä kuntien välistä kilpailua. Kerättäköön siis kunnallisverot seudulla yhteen kassaan ja jaettakoon vaikka asukasluvun suhteessa kunnille ja maksettakoon terveydenhuolto ja eräät kalliit sosiaalitoimen menot suoraan tästä yhteisestä kassasta. Silloin ei kannata valikoida asukkaita, ja vasta silloin on toimivalle yhteistyölle edellytyksiä.

Jotkut kunnat myös hyötyvät kuntien välisestä eriarvoisuudesta. Ne tuskin haluavat tilanteeseen muutosta. On kuitenkin tärkeätä uutta kuntaa perustettaessa, että enemmistö sen tulevista asukkaista tukee hanketta. Tämä voidaan ratkaista kansanäänestyksellä.

Kommentit

77 Vastausta artikkeliin “Kuntauudistuksen merkittävimmät päätökset koskevat kaupunkeja”

  1. Mikko kirjoitti 28.9.2011 kello 16:06

    Minulla on kaavoituksen ja lähidemokratian suhteen seuraavankaltainen ehdotus:

    Seutukunta tekee yleiskaavoituksen, joka on nykyistä tarkempaa. Erityisesti yleiskaavoitus määrittää aluekohtaisesti sen vaihteluvälin, jolla kyseisellä alueella tulee olla rakennusoikeutta. Seutukunta määrittelee tärkeimmän seudullisen infrastruktuurin reitit (tiet, raiteet, vesiputket, tunnelit yms) ja näiden asettamat vaatimukset ympäristölle. Lisäksi seutukunta määrittelee seudullisesti arvokkaat puistot.

    Kaupunginosavaltuusto tehdään sitten asemakaava, jonka tulee noudattaa yleiskaavaan annettuja periaatteita. Mikäli kaupunginosavaltuusto ei kykene tuottamaan määräajassa asemakaavaa, seutukunta tekee sen kaupunginosan puolesta.
    Kaupunginosavaltuusto päättää sitten halutaanko kyseiselle alueelle rakentaa tiivistä pientaloasutusta vai kerrostaloja ja esim. siitä missä ja minkälaisia ovat paikalliset kaupunginosapuistot.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Juha kirjoitti 28.9.2011 kello 17:00

    Näihin asioihin tarvittaisiin myös jonkinlaista yksittäistä ihmistä hyödyntävää näkymää. Ei siis riitä, että perustellaan ylätason talouden ja ympäristönsuojelun kautta.

    Yksityiselle ihmiselle kuntaliitosten visio on selvä: ihmiset halutaan asuttaa tiiviisti ja asuintila per henkilö minimoida. Tällä tavalla voidaan maksimoida tehokkuus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Turkka Louekari kirjoitti 28.9.2011 kello 17:12

    Nukun ja lenkkeilen lähiössä, mutta elän elämäni keskustassa. En halua lähidemokratiaa, haluan säilyttää tasavertaisen oikeuteni päättää keskustan asioista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Evert The NeveRest kirjoitti 28.9.2011 kello 18:57

    “kunnallisverot seudulla yhteen kassaan ja jaettakoon vaikka asukasluvun suhteessa kunnille ja maksettakoon terveydenhuolto ja eräät kalliit sosiaalitoimen menot suoraan tästä yhteisestä kassasta.”

    Hyvä juttu – lainanotto samaan menettelyyn.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Kimmo kirjoitti 28.9.2011 kello 19:44

    Ryhmäpuheessa on perustavanlaatuinen virheellinen olettama. PK-seudun toisistaan poikkeavat tavoitteet esim. kaavoituksessa ja sosiaalisessa rakentamisessa eivät johdu kuntien välisestä kilpailusta. Itse uskallan väittää, että erot johtuvat kuntalaisten toisistaan poikkeavista maailmankuvista. Keskimääräinen espoolainen kok-insinööri kannattaa alhaista verotusta, omakotitaloa ja mamukriittisyyttä. Siksi hän asuu Mankkaalla. Keskimääräinen helsinkiläinen vihr-opiskelija kannattaa (rikkaiden) korkeaa verotusta, kaupunki-asumista ja ovat mamu-positiivisia. Siksi hän asuu Katajanokalla. Molemmat kaupungit toteuttavat asukkaiden omia tavoitteita ja niitä pitäisi myös kunnioittaa. Itse näen pk-seudun rikkautena, että täällä on toisistaan poikkeavia kaupunkeja ja jokainen saa valita itselleen parhaiten sopivan.

    Ryhmäpuheen paras kohta olikin sen viimeinen lause. Tosin sen noudattaminen johtaa siihen, ettei pk-seutu tule koskaan yhtymään, joten odotan mielenkiinnolla onko se myös vihreiden lopullinen tahto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Kalle kirjoitti 28.9.2011 kello 20:20

    Ongelman asettelu oikein, mutta analyysi on “mielenkiintoinen” ja synteesi, onko sitä? 😀 Kuntarakenteen on mukauduttava muutoksiin. Jostain syystä nämä muutokset pysähtyivät. Alkoiko pysähtyneisyyden aika 50-luvulla vai jo edellisen vuosisadan alussa, on hyvä kysymys, mutta sen ratkaiseminen ei auta.

    Ei tarvita mitään “lähidemokratiatasohallintomalliyksiporraslisää”-ratkaisua 😉 kun vain osataan käyttää nykyisiä pelinappuloita oikein. Kuntarakenteen on muodostuttava tehokkaista yksiköistä, jotka ovat 10 000 – 40 000 asukasta. Kilpailu tekee hyvää, jopa pääkaupunkiseudulla. 😉

    Pahimmat paineet itse mallissa ovat valtion aluehallinnossa, joka on pakko repiä auki. ALLUt ja ELLUt ja EVIt ja EVIt ovat niin sekaisin, ettei siitä ota kukaan tällä hetkellä selvää. Seuraavalla muutoskierroksella on toivottavaa, että mukaan otetaan edes yksi ihminen, joka ymmärtää hallinnosta jotain. 😀

    Jotain onnistunuttakin, Osmo, puheessasi on! Tunnistatte, ettei pääkaupunkiseuden hallintoa kannata tehdä samoilla periaatteilla kuin muuta maata. Tuosta on hyvä jatkaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. juge kirjoitti 28.9.2011 kello 20:47

    Eli Mikko haluaisi siirtää kunnan ja kuntalaisten päätösvallan jollekin kasvottomalle seutukunnalle?

    Ei kiitos.

    Ja tämä hyvien veronmaksajien haaliminen on kyllä suuri vitsi. Se on varmaan totta, että sosiaalitapauksia ei kerry esim. Kirkkonummelle samaan tahtiin kuin Itä-Helsinkiin. Mutta johtuisiko se kuitenkin siitä, että niillä ei ole autoa kuin siitä, että Kirkkonummi haalisi hyviä veronmaksajia?

    En tiedä yhtään kuntaa Kauniaisten lisäksi, joka oikeasti hylkisi joitakin ihmisryhmiä aktiivisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Evert The NeveRest kirjoitti 28.9.2011 kello 21:06

    Vuonna 2014 tulee voimaan laki, jonka mukaan voi valita terveysaseman ja erikoissairaanhoidon mistä kunnasta haluaa.

    Siis voi valita paikan minne mennä.

    Yksityiseltä puolelta hoitopaikan voi valita vapaasti joka kerta, kun on tarvetta saada hoitoa.

    Tämä pitäisi sallia myös julkisella puolella. Silloin terveysasemat ja erikoissairaanhoito joutuisivat kilpailemaan asiakkaista myös keskenään.

    Samalla tavalla myös päivähoito, koulut, vanhainkodit…

    Vain tällä tavalla näitä laitoksia aletaan johtamaan asiakaslähtöisesti ja tehokkaasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Eppu kirjoitti 28.9.2011 kello 21:15

    Päätökset koskevat kaupunkiseutuja, mutta entä seuraukset?

    Siis päkaupunkiseudulla tarvitaan seudullinen JA kunnallinen taso – muualla riittää “vahvat” peruskunnat? Muualla lähidemokratia siis kaiken järjen mukaan heikkenisi. Vai miten se voisi pysyä samana? Itsekin mainitsit lähidemokratian uudelleenrakentamisen vaikeuden.. Lisäksi on aivan päivänselvää, että lähikoulut ja lukiot lakkautettaisiin vieläkin nopeammalla tahdilla. Ei voi välttyä ajatukselta, että kyseessä on pelkkää politikointia vahvoilta kaupunkipuolueilta – siis myös “Vihreiltä” (vaikka kepua luonnollisesti tästä syytellään).

    Mitä vikaa on nykyisessä kuntiin perustuvassa lähidemokratiassa ja sen kehittämisessä? Maakunnallisen tason demokraattisia mahdollisuuksia voitaisiin aivan yhtä hyvin kehittää samoin kuin pääkaupunkiseudulla. Tällä tavoin KOKO maan lähidemokratia kehittyisi. Sairaanhoito kuuluisi ilmanmuuta tämän ylemmän tason hoidettavaksi samoin kuin ylempi koulutus. Tällöin ei tarvitsisi Kasvinkaan heitellä blogissaan ei-yliopistokaupunki=Kreikka -vertauksiaan…

    Olisi mielenkiintoista kuulla miten esimerkiksi Sveitsissä selvitään reilun 2500 kunnan kanssa? Joku joka tuntee maata paremmin voisi kertoa.. Siellä kuitenkin demokratiakin pelaa?! Eikö voisi kuvitella, että Sveitsin näyttöjen pohjalta jokin tämän suuntainenkin voisi MYÖS olla mahdollinen kehityssuunta ikuisen keskittämisen sijaan?!

    Vihreä puolue on tämän keskittämisasian kanssa olevan melkoisen paradoksin edessä. Energiantuotantoa ja demokratiaa pitäisi hajauttaa ja luontoarvoja parantaa – samalla ihmisiä ja palveluja isoihin keskuksiin keskittäen?! On totta, että hajautetummassa yhteiskuntarakenteessa energiaa kuluu hieman enemmän, mutta samalla ihmisten kontaksi luontoon säilyy parempana. Voisi esittää kysymyksen: kuka sitä luontoa loppukädessä suojelee? Onko se valtio, joku ministeriö vai joku puolue – vai kenties maanomistaja -> ihminen? Hukkaamalla ihmisten kontakti luontoon (ja syyllistämällä heitä, joilla se vielä on) ei taatusti luontoa suojella, vaikka se äkkiseltään siltä saattaa vaikuttaa, kun ei konkreettista omaa kosketusta ole.

    Mielestäni puolueella olisi aikoja sitten ollut syytä pohtia nimen muuttamista esim. Metropolisuomalaisiksi (Me(r)sut) 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Osmo Soininvaara kirjoitti 28.9.2011 kello 21:32

    sveitsiläisillä kunnilla ei ole mitään tekemistä suomalaisten kuntien kanssa. Suomalainen kunta on terveydenhuollon yksikkö, jonka tehtävä on myös vakuuttaa asukkaansa erikoissairaanhoidossa. Sveitsiläisillä kunnilla ei ole tätä tehtävää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. TuomasO kirjoitti 28.9.2011 kello 21:20

    Itse olen pettynyt kuntaministerin (ja nyt Vihreidenkin) kantaan siitä, että Helsinkiä, Espoota, Kauniaista ja Vantaata ei yhdistettäisi yhdeksi kaupungiksi. Minusta tämä muutos olisi Uudellamaalla kiireisin ja tärkein. Samalla toki olisi hyvä rakentaa pääkaupunkiin sopiva lähidemokratiamalli – kuitenkin varsin kevyt sellainen (esim. pieni valtuusto jokaiselle 5000 – 25000 ihmisen alueelle ja sille n. 1 veroäyrin verran rahaa käytettäväksi).

    En myöskään käsitä jokaisen poliitikon (kuntaministeri mukaan lukien) vakuuttelua eri medioissa siitä, miten pakkoliitoksia vältetään. Onhan se ihan selvää, että suurimmista saavutetuista eduista ei kukaan luovu ilman pakkoa. Ei, vaikka se alueen kokonaisuuden kannalta olisi paras ratkaisu. Kuntauudistuksen suhteen ei saisi mennä pupu pöksyyn erilaisten lobbareiden pelossa, koska silloin tulee vaan uusi “paras” ratkaisu eli huono kompromissi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Osmo Soininvaara kirjoitti 28.9.2011 kello 21:28

    Onko kuntaministeri sitä mieltä, ettei pääkaupunkiseudun kuntia yhdistetä. Ovatko vihreät?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. juge kirjoitti 28.9.2011 kello 21:50

    No eikö meidän kannattaisi kopioida koko Sveitsin yhteiskuntamalli? Niillähän menee aina hyvin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Osmo Soininvaara kirjoitti 28.9.2011 kello 22:52

    juge
    Paljonko maksaisi rakentaa ne Sveitsin vuoret tänne? Ne ovat olennainen osa yhteiskuntamallia. Toki ne voisi korvata myös pikkilangalla, joka kertoisi, että vain näille kapeille piikkilankojen rajoittamille alueille saa rakentaa. Pakotetut nauhakaupungit toimivat hyvin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. tpyyluoma kirjoitti 28.9.2011 kello 21:52

    Eppu, eiköhän tuossa että ei voi yhdistää koko Pääkaupunkiseutua ole reaalipoliittinen rajoite nimeltä liian iso vaalipiiri.

    Ja mä nyt en varsinaisesti kutsuisi sinne tänne hajaripoteltuja taloja keskellä parkkkipaikkamertta jota rajaa motarinvarsipusikko luonnonläheisyydeksi, mutta se on tietenkin miten luonnon ymmärtää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Pekka Taipale kirjoitti 28.9.2011 kello 22:34

    Eikös Sveitsissä ole niin, että kuntien tehtävät vaihtelevat kantoneittain, ja joissain ne hoitavat myös terveydenhoitoa?

    Terveydenhoidon lisäksi toinen merkittävä asia olisi kaavoitus ja liikenteen järjestäminen, ja niissäkin Sveitsin kunnilla on kyllä sanansa sanottavana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Pekka Taipale kirjoitti 28.9.2011 kello 22:35

    Juge, mitä ihmisryhmää Kauniainen hylkii aktiivisesti?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Osmo Soininvaara kirjoitti 28.9.2011 kello 22:48

    Pekka Taipale
    Minkähänlainen on sosiaalisen asuntotuotannon opsuus Kauniaisissa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. KariS kirjoitti 28.9.2011 kello 22:37

    ” Onko kuntaministeri sitä mieltä, ettei pääkaupunkiseudun kuntia yhdistetä. Ovatko vihreät?”

    Ovatko vihreät vaatineet pääkaupunkiseudun kuntien, Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa, yhdistämistä? Vai onko vain esitetty ponnettomia ajatuksia, että olisi hyvä niin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. aktiivinen lukija kirjoitti 28.9.2011 kello 22:38

    Miksi Espoo lähtisi mukaan tähän yhdistämispuuhaan? Veroilla maksettaisiin velkoja, jotka muut ovat ottaneet ja käyttäneet. Veroilla rahoitettaisiin palveluita, joita rakennetaan kauas, esim. Hgin keskustan massiiviset kulttuurirakennukset.

    Todellinen segregaatio-ongelma olisi ratkaistavissa sillä, että alueittain olisi katto kaupungin vuokra-asunnoilla ja samalla minimi niille. Vihreät asuvat hyväosaisilla alueilla ja nimbyilevät ongelmat muualle. Mitä jos kokoomuslaisten ja vihreiden kotikortteliinkin saataisiin pitkäaikaistyöttömiä ja maahanmuuttajia?

    Kaupunginosahallinto olisi äärimmäisen kallista. Jälleen lisää poliitikkoja vaatimassa selvityksiä, jotka työllistävät ihmisiä, joiden pitäisi palvella kuntalaisia. Vuokrataan tiloja lautakunnille, maksetaan kokousjärjestelyistä yms. Mitä vikaa on esim. Espoon demokratiassa nyt? Se toimii.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Panu Heinonen kirjoitti 28.9.2011 kello 22:55

    Samalla pitää luopua keinotekoisista rajoista ja siirtyä luonnollisiin kuntarajoihin. Olen tämän sanonut täällä jo aikaisemminkin: kunnan rajan pitää mennä siellä, missä taajama loppuu.
    Omakotialueita suomessa on jo yllin kyllin. On omakotiasukkaiden etu, että laajentamisen sijaan aletaan katsoa taajamarakennetta sisäänpäin. Ja mikään ei estä perustamasta uutta taajamaa!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. J kirjoitti 28.9.2011 kello 23:01

    Kannatan vuoria Suomeen!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. TuomasO kirjoitti 28.9.2011 kello 23:16

    Asuntoministeri spekuloi kuluneen viikon aikana Hesarissa sitä, että Kauniainen ja Espoo voisivat muodostaa oman kuntansa. Helsinki ja Vantaa muodostaisivat sitten omansa. Piti kaikkia neljää liian suurena yhteen laitettavaksi. Tietysti tuo oli tuollainen keskeneräisen vaiheen spekulaatiohaastattelu, mutta kyllä se minusta silti aika paljon rajoittaa jatkotyötä, jos tuollaista spekuloidaan jo tässä vaiheessa, kun “kaikki on vielä avoinna”. Lisäksi juuri tuoreeltaan Virkkunen lyttäsi taas pakkoliitokset. Kysyn vaan miten Kauniainen sitten liitetään edes Espooseen (Helsingistä ja Vantaasta puhumattakaan), jos pakkoa ei voi käyttää?

    Vihreiden osalta taisin lukea vähän liian pitkälle rivien välistä – pahoittelen ja jään odottamaan Vihreiden kantaa asiaan. Ymmärrän toki, jos kysymyksestä ei voi puhua asioiden oikeilla nimillä. Asia herättää sen verran vahvoja tunteita, kuten kaikki muutkin kysymykset, jossa jokin saavutettu (muttei välttämättä oikeutettu) etu uhataan osin ottaa pois.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.9.2011 kello 9:00

    TuomasO
    Vähän lähdekritiikkiä. Uskot Hesariin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Liian vanha kirjoitti 28.9.2011 kello 23:36

    Sveitsi on liittovaltio ja kantoni on osavaltio, jolla on laaja itsehallinto.Kantonit jakaantuvat kuntiin .Kantoneita on 26 ja kuntia n 2700

    Mutta sielläkin yritetään vähentää kuntien määrää

    Suurin puolue on muuten EU-ja ulkomaalaisvastainen vastainen SVP eli paikallinen persupuolue.Hekin ovat käytännössä oppositiossa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Pekka Taipale kirjoitti 28.9.2011 kello 23:47

    Kauniaisten sosiaalista asuntotuotantoa tai sen puutetta ei minusta voi kutsua “aktiiviseksi hylkimiseksi”. Passiiviseksi hylkimiseksi hyvinkin.

    Sikäli Kauniaisilta on hieman huono vaatia mittavaa rakentamista, että se on jo nyt Suomen toiseksi tiheiten asuttu kunta. Helsinki hankki lisämaata rakentamiseen anschlussilla idässä, Kauniaisilla ei ole siihen lihaksia mutta ei varmaan haluakaan, koska se on tyytyväinen ankkalampensa ympärillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Juho Laatu kirjoitti 29.9.2011 kello 0:12

    “Suomalainen kunta on terveydenhuollon yksikkö, jonka tehtävä on myös vakuuttaa asukkaansa erikoissairaanhoidossa. Sveitsiläisillä kunnilla ei ole tätä tehtävää.”

    Ehdotan että poistetaan tuo velvollisuus Suomen kunnilta. Ongelma ratkeaa helposti. Eikö tuollaisen kunnan toimista riippumattoman satunnaisen riskin kantaminen ole luontevammin valtion asia? Vältyttäisiin niiltä heikkojen sysimisiltä toisiin kuntiinkin.

    P.S. Alkuperäisessä pitkässä artikkelissa oli kommentoitavaa lähes joka lauseeseen, joten ehkä parempi unohtaa se.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.9.2011 kello 8:59

    Minusta nämä, jotka eivät halua suurempia kuntia vaan haluavat siirtää kuntien tehtävät valtiolle, toimivat täysin epäloogisesti. Silloinhan maassa on tavallöaan vain yksi kunta.
    Onko Juho laadun mielestä nyt todella oikein, jos Uukunimenen terveyskeskuksesta päätetään Helsingissä ilman, että uukuniemeläisiltä kysytään mitään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. MIVa kirjoitti 29.9.2011 kello 1:21

    Ymmärrän kovin hyvin, että OS:aa ottaa päähän, kun joku hyvätuloinen ostaa omakotitalon tahi rivarin naapurikunnasta ja tilalle tulee siis “köyhä”. Veroissa ero on joku, mutta onko se niin iso, että se on suorastaan paniikin väärti? Ei niitä tyhjäksi jääneitä asuntoja ihan köyhät osta.
    Vihreiden ajatus tiiviistä asutuksesta yms on ihan ymmärrettävää, mutta ihmiset eivät nyt vaan kaikki ole samaa mieltä. Niin kauan, kun omaa valintaa asunnosta ja paikasta ei lailla kielletä, näin tulee aina tapahtumaan.
    Valtio (eduskunta) voi ton lopettaa monella tavalla, mutta taitaa vielä olla utopiaa ja oikein, ettei se nyt ihan huomenna onnistu. Vihreillä pitkä tie 101 edustajaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. GranpaIgor kirjoitti 29.9.2011 kello 1:43

    Kauniaislaisena tekee minunkin mieli kysyä Jugelta mikä se ihmisryhmä on jota Kauniainen aktiivisesti hylkii?

    Odelle: Kauniaisten asukaslukuun nähden on kaupungin omia vuokra-asuntoja (osa kaupungin vuokraamista muiden omistuksessa) suhteessa jonkun verran vähemmän kuin esimerkiksi Espoossa mutta suhteessa saman verran kuin esimerkiksi Kirkkonummella. Viime vuonna valmistui yksi vuokrataloyhtiö. Lisäksi eräillä isoilla institutionaalisilla sijoittajilla on kokonaisia vuokra-asuntokiinteistöjä kaupungissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.9.2011 kello 8:55

    Yksityisillä vuokra-asunnoilla ei ole mitään tekemistä segregaation vastustamisen klanssa. Eniten vuokra-asuntoja on Kaivopuistossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Kalle kirjoitti 29.9.2011 kello 7:26

    Osmo, viime vuonna tehtiin ainakin yksi iso sosiaalisen asuntotuotannon kohde Granissa, mitä en pidä järkevänä. 😀 En pidä järkevänä koko ajatusta sosiaalisesta asuntotuotannosta! Kyse on markkinahäiriöstä, jonka maksavat lopulta kuluttajat eli asukkaat.

    Kaikille kuntalaisille on pitkän päälle edullista, että asuntotuotanto on markkinaehtoista. Kuntien ei pidä sekaantua bisnekseen, se ei ole niiden ydintehtäviä. Ymmärrän vain työsuhdeasunnot, jotka tehdään kilpailutekijäksi kilpailtaessa työvoimasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. juge kirjoitti 29.9.2011 kello 8:28

    epäilen vahvasti sitä että Sveitsin kaupunkirakenteella ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Suomen ongelma on liian suuri julkinen sektori ja eu joka vie talouden dynamiikan nollaan. Sveitsi tekee omaa sxuoritustaan pitkäjänteisesxti eikä tavoittele pikavoittoja. Siksi se pärjää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Riccado kirjoitti 29.9.2011 kello 8:37

    Tänään aamun Hesarissa totesit (lehden mukaan), että “uutta kuntaa perustettaessa enemmistön asukkaista pitää tukea hanketta”. Ja että “tämä voidaan ratkaista kansanäänestyksellä”.
    Tarkoittaako tämä, että äänestysalue olisi perustettava uusi kunta (esim. Turku+Kaarina yhdessä, jolloin hanke voisi mennä läpi) vai ännestetänkö molemmissa kunnissa erikseen. Jos äänestetään erikseen, esim. Turussa ja Kaarinassa, Kaarina ei tule seuraavaan 100 vuoteen liittymään Turkuun (tämähän on juuri se ongelma). Järkevä asioiden punninta ei tässä ratkaise vaan saavutetut edut ja psykologia. Ja vaikka ‘kerman kuorintaa’ valtiovallan toimesta vaikeutettaisiinkin, psykologia vaikuttaa edelleen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.9.2011 kello 8:49

    Kyllä se sanottiin aivan selvästi. Jos perustetaan uusia kuntia, äänestys tehdään uuden kunnan, ei lakkautettavien kuntien alueella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. juge kirjoitti 29.9.2011 kello 9:19

    uukuniemeläisille on aivan yksi lysti onko palvelut megalomaanisella 100 km x 100 km kunnalla vai valtiolla. Uukuniemeläiset voivat päättää itse vain jos ovat itsenäinen kunta. Oikea vastaus olisi se, että kunnille annetaan lisää itsemääräämisoikeutta ja ne voisivat itse päättää mitä palveluita verovaroin tuottavat asukkaille. Nythän nuo päätökset tulevat Eduskunnasta. Voisin kuvitella, että maaseutukunnissa ei välttämättä haluttaisi tätä nykyistä palvelusettiä eikä ihmiset sitä edes kaipaisi.

    Minä esim muuttaisin kirjoille semmoiseen kuntaan saman tien joka päättäisi lakkauttaa julkisen sairaanhoidon kokonaan ja laisi samalla verot minimiin. Muutama muukin uskoisin muuttaisi tällaiseen kuntaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Juho Laatu kirjoitti 29.9.2011 kello 9:34

    “Kyllä se sanottiin aivan selvästi. Jos perustetaan uusia kuntia, äänestys tehdään uuden kunnan, ei lakkautettavien kuntien alueella.”

    Jaa että Helsingin ja Nurmijärven asukkaista enemmistön pitäisi kannattaa Nurmijärven liittämistä Helsinkiin. Se on demokratiaa se. (Kuinkahan pitkälle perustuslain takaama kuntien itsemääräämisoikeus taipuu.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.9.2011 kello 11:20

    Kuntien rajoja ei ole alunperinkään piirretty kunnallisen itsehallinnon puitteissa. Paljon suurempi loukkaus kunnallista itsehallintoa kohtaan on tuo kepun ajama pakkoyhteistyö. Itsehallinto tarkoittaa sitä, että saa hoitaa tehtöävät alueellaan niin kuin parhaaksi näkee. Pakkoyhteistyö loukkaa tätä rajusti.
    Nyt ei olla liittämässä kuntia toisiin vaan perustamassa koko kuntajako uudestaan. Silloin on luonnollista kunnat kokonaan uudestaan uuddlla aluejaolla.
    Muuten, jos Klaukkala haluaisi irrota Nurmijärvestä omaksi kunnakseen, kummat siitä päättäisivät, klaukkalalaiset vai nurmijärveläiset?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Juho Laatu kirjoitti 29.9.2011 kello 9:46

    “Minusta nämä, jotka eivät halua suurempia kuntia vaan haluavat siirtää kuntien tehtävät valtiolle, toimivat täysin epäloogisesti. Silloinhan maassa on tavallöaan vain yksi kunta.
    Onko Juho laadun mielestä nyt todella oikein, jos Uukunimenen terveyskeskuksesta päätetään Helsingissä ilman, että uukuniemeläisiltä kysytään mitään.”

    Kirjoitin tästä jo aiemminkin. Luontevin tapa korjata nykyinen järjestelmä sellaiseksi, että valtio kantaa ja tasaa satunnaiset riskit, olisi maksaa kaikille kunnille könttäsumma per koululainen, per hengityshalvauspotilas, per asukas jne. Kunta voisi sitten toteuttaa peruspalvelut näillä rahoilla itse ja ostaa erikoispalvelut (=ohjata valtion könttäsummat eteenpäin) lähimmästä suuremmasta kaupungista.

    Kuntien tehtäviä ei siirrettäisi valtiolle, paitsi siis vastuu peruspalveluiden rahoittamisen järjestämisestä.

    Järjestelmä toimisi oletettavasti aika hyvin ilman sen enempiä tasauksia, sillä tilastot osoittavat, että kaiken kokoiset kunnat tuottavat palvelut jokseenkin samalla hinnalla. Jos kunta haluaisi tuottaa paermpia palveluita kuin tuolla summalla saa, se maksaisi menot omista kuntaverorahoistaan.

    Eikö tämä olisi ihan toimivaa? Uukuniemi saisi päättää omista asioistaan. Peruspalvelut tarjottaisiin kaikille saman tasoisina (pienten kuntien erikoispalvelut toki tietenkin pienen ajomatkan päässä). Muista poikkeavat palvelut kukin rahoittaisi itse (rikkailel kunnille jäisi tässä vielä etu). Yhteisvastuullisuuden raja määräytyisi noilla könttäsummilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Eppu kirjoitti 29.9.2011 kello 10:28

    OS: “Sveitsiläisillä kunnilla ei ole mitään tekemistä suomalaisten kuntien kanssa — Ne (vuoret) ovat olennainen osa yhteiskuntamallia.”

    En kai väittänyt niillä mitään tekemistä olevankaan? Kysyin vain, että miksei tuollainen maakuntia vahvistava ajattelutapa olisi demokratian kannalta parempi? Onko vuorien puute tosiaan paras perustelu? Ei kai maakuntien nykyinen (väitetty) demokratian puute voi olla mikään aksiooma? Kai sitäkin olisi mahdollista parantaa?

    tpyyluoma: “Ja mä nyt en varsinaisesti kutsuisi sinne tänne hajaripoteltuja taloja keskellä parkkkipaikkamertta jota rajaa motarinvarsipusikko luonnonläheisyydeksi, mutta se on tietenkin miten luonnon ymmärtää.”

    Hyviä pointteja. Uudistusta ajetaan kuitenkin myös alueille, jossa ei moottoriteitä ole nähtykään – siis nähtävästi isoimpana ongelmana koetun Uudenmaan ulkopuolellakin… Tällöinkin vahvat maakunnat voisivat olla demokraattisempi vaihtoehto kuin, että keskitetään valta (ja palvelut) suoraan keskuskaupunkiin (on tietenkin sanomattakin selvää, että keskustelua tästä eivät vahvat kaupunkipuolueet – kröhöm – halua).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.9.2011 kello 11:13

    Eppu
    Tuo on kepulaisten pelottelua. Tämän uudistuksen painopiste on kaupunkiseuduilla. Kuten kirjoitin, jos syrjäinen maaseutu haluaa hoitaa asiansa itse, kaupungeissa ollaan vain tyytyväisiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Polakka kirjoitti 29.9.2011 kello 11:00

    “Minusta nämä, jotka eivät halua suurempia kuntia vaan haluavat siirtää kuntien tehtävät valtiolle, toimivat täysin epäloogisesti. Silloinhan maassa on tavallöaan vain yksi kunta.”

    Sehän olisi juuri hyvä. Runsaan viiden miljoonan asukkaan maassa ei tarvita kuntia, korkeintaan läänejä. Samalla poistuisi iso määrä turhaa byrokratiaa. Mihin me kuntia oikeasti tarvitsemme, muutakuin hankaloittamaan elämäämme?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Mikko kirjoitti 29.9.2011 kello 11:37

    Eppu: Mitä jos tehtäisiin Suomeen uudistus Sveitsin malliin?

    Sveitsissä on 7 miljoonaa asukasta ja 26 kantonia, joilla on merkittävä itsehallinto. Näiden kantonien koot vaihtelevat Zurichin 1,3 miljoonasta asukkaasta Appenzellin 15000 asukkaaseen.

    Suomessa on runsaat 5 miljoonaa asukasta, joten voimme perustaa Suomeen samalla periaatteella vaikkapa noin 20-40 kantonia, joille taataan merkittävä itsehallinto.

    Otetaan nykyinen kuntauudistussuunnitelma ja kutsutaan muodostettavia kuntia kantoneiksi. Kukin kanton saa sitten itse määritellä onko kanton yksi hallinnollinen yksikkö vai harjoitetaanko kantonin sisällä paikallisdemokratiaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Juha kirjoitti 29.9.2011 kello 12:32

    Kun quebec halusi erota kanadasta, koko kanada äänesti.

    Quebekiläiset olisivat halunneet erota, mutta muu kanada esti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Juho Laatu kirjoitti 29.9.2011 kello 14:17

    “Muuten, jos Klaukkala haluaisi irrota Nurmijärvestä omaksi kunnakseen, kummat siitä päättäisivät, klaukkalalaiset vai nurmijärveläiset?”

    Suuri osa Suomen kunnista on aika luonnollisia asukkaidensa yhteisöjä (ja ne tulisi sellaisina säilyttääkin). Jos Klaukkala muodostaa Nurmijärven sisällä erillisen ja erillisellä identiteetillä varustetun alueen, voisi ajatella, että Klaukkalalaisilla on tässä mielessä itsemääräämisoikeus, ja ainakin oikeus päättää omista sisäisistä asioistaan, ehkä myös ulkoisista suhteistaan (voisivat siirtyä yhteistyöhön jonkun muun kunnan kanssa). Jos taas Nurmijärvi on juuri investoinut poikkeuksellisen suuren määrän rahaa yhteisestä kassasta Klaukkalaan, vaikkapa kaivokseen tai uusien asukkaiden tarvitsemaan infrastruktuuriin, ei Klaukkalalle ehkä myönnettäisi oikeutta erota ilman jotain kompensaatiota.

    Vaikea siis sanoa millä ehdoilla tuo oikeus Klaukkalalaisilla olisi. Minusta aika hyvä malli paikallisdemokratialle ja asukkaiden itsemääräämisoikeudelle olisi sellainen, että “luonnolliset” alueet olisi listattu, ja näillä alueilla olisi oikeus järjetää asiansa itse, vaikka olisivatkin tällä hetkellä jonkin isomman kunnan osa tai niillä olisi yhteinen valtuusto tai muuta yhteistyötä jonkun toisen kunnan kanssa. Tällainen järjestely takaisi myös sen, että isomman kunnan osina noita alueita kohdeltaisiin tasa-arvoisesti (jotta tarvetta eroon ei syntyisi). Kohtullisuuden nimissä ainakin kaikille toisiin kuntiin liitetyille kunnille voisi tällaisen “uinuvan autonomian” myöntää.

    Tällainen oikeus voidaan myöntää pienillekin alueille, kunhan alue on luonteva kokonaisuus. Ei ole tarpeen, että kyseinen alue kykenisi milloinkaan rakentamaan vaikkapa omaa terveyskeskusta, sillä se voi hyvin käyttää aina jonkun lähitaajaman terveyspalveluja.

    Periaattessa tässä on kyse siitä, että subsidiariteettiperiaate otetaan tosissaan. Oikeus päättää omista asioista pitäisikin toteuttaa niin pienissä yksiköissä kuin on käytännössä järkevää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Eppu kirjoitti 29.9.2011 kello 15:06

    Mikko:
    “Suomessa on runsaat 5 miljoonaa asukasta, joten voimme perustaa Suomeen samalla periaatteella vaikkapa noin 20-40 kantonia, joille taataan merkittävä itsehallinto.

    Otetaan nykyinen kuntauudistussuunnitelma ja kutsutaan muodostettavia kuntia kantoneiksi. Kukin kanton saa sitten itse määritellä onko kanton yksi hallinnollinen yksikkö vai harjoitetaanko kantonin sisällä paikallisdemokratiaa.”

    Mitä jos hylättäisiin kuntauudistussuunnitelma ja alettaisiin kutsua maakuntia kantoneiksi? siinähän meillä jo olisi n. 20 kantonia. Varmaan pitäisi parantaa maakuntien hallinnon demokraattisuutta (mitä on moitittu), mutta vähemmällä vaivalla saataisiin silti parempaa lähidemokratiaa. Lisäksi voitaisiin siirtää kunnilta terveydenhuoltoa ja ylempää koulutusta maakuntatasolle (jossa sananvalta olisi muillakin kuin keskuskaupungin virkamiehillä). Kaavoituksestakin voitaisiin keskustella siellä missä se on ongelma. Tällä tavoin saattaisivat muut lähipalvelut säilyä paremmin myös muualla kuin “kantonin” keskuskaupungissa -> turvattaisiin OIKEASTI lähipalvelut.

    Ymmärrän kyllä miksi halutaan suuria kaupunkikeskuksia – olisihan se mukava, jos esimerkiksi kaupunkikeskuksen joukkoliikennettä rahoitettaisiin maakunnan kokoisella alueella vaikka liikenne itsessään koskisikin vain keskustaajamaa. Se tekee kuitenkin muiden kuin keskustaajamien joukkoliikenteen parissa asujista liitoksen häviäjiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. juha kirjoitti 29.9.2011 kello 15:15

    “Kyllä se sanottiin aivan selvästi. Jos perustetaan uusia kuntia, äänestys tehdään uuden kunnan, ei lakkautettavien kuntien alueella.”

    Heh, Kauniaisilla ei ole enää mitään mahdollisuuksia. Espoo nappaa sen. Ovela mutta epäoikeudenmukainen sääntö.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Panu Heinonen kirjoitti 29.9.2011 kello 21:17

    Nyt on ollut hyviä ideoita. Olemassa olevat maakuntien hallintorungot kannattaa säilyttää ja siirtää pääosa kuntien velvollisuuksista sinne. Toki päättäjät pitää valita demokraattisesti. Tuntuu siltä, että maakunnat ovat melko luonnollisia aluerajauksia. Tosin poikkeuksiakin on – erityisesti pääkaupunkiseutu. No, jokatapauksessa: Maakunta huolehtisi terveydenhuollosta, kaavoituksesta yms. sekä varsinkin maaseudusta. Maakuntien rajaseudulla olevat maaseutukylät saavat itse valita, mihin maakuntaan haluavat “kuulua”. Silti ei pitäisi olla mitään absolluuttista pakkoa käyttää juuri tietyn maakunnan tai kuntakeskuksen palvelua.
    Olemassa olevat kuntakeskukset, kylät ja kaupunginosat voisivat päättää pienistä asioista itsenäisesti asukaslukuun perustuvan pienen budjetin puitteissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.9.2011 kello 8:20

    Maak,untiin ei voi panna mitään merkittävää ennen kuin niistä tehdään demokraattisia. Nythän pienten (kepulaisten) kuntien asukkailla on moninkertainen äänivalta kaupunkilaisten äänivaltaan nähden. Mieluummin suorat vaalit ja maakunnista itsenäisiä organisaatioita. Nyt ne ovat kuintien omistamia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Hannu kirjoitti 29.9.2011 kello 22:04

    Mennäänkö tässä kuntauudistuksessa pelkän mutun varassa vai onko asiasta tutkittuakin tietoa?

    Itse en perustelematta nielisi Osmon väitettä siitä, että kaupunkiseudun sisäinen kilpailu on hyödytöntä. Miksei tehottomuus julkisten varojen käytössä lisääntyisi kun kilpailu ja vaihtoehdot kaupunkiseudun välillä vähenisivät? Näinhän maailma yleensä toimii.

    Käsitykseen kaupunkisedun sisäisen kilpailun epäkohdista sinänsä ymmärrän hyvin.Tärkeää olisi kuitenkin luotettavasti arvioida, onko tämä suurempi ongelma kuin lisääntynyt tehottomuus joka syntyisi kilpailun vähenemisenä.

    Minusta pk-seudun kunnat tietyssä mielessä muodostavat yhden kaupunkiseudun mutta tämä ei ole koko totuus. Kunnat ovat myös aidosti erilaisia ja tarjoavat vaihtoehtoja seudun asukkaille. Itse olen asunut sekä Helsingissä ja Espoossa eikä näihin valintoihini ole segregaatio tai kuntien välinen epäterve kilpailu vaikuttanut mitenkään. Kyse on ollut muista asioista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.9.2011 kello 8:17

    Hannu
    Onko sinusta oikeinjh, että kuntia palkitaan siitä, että ne saavat köyhät ja sairaat karkotetuksi alueeltaan? Se on ylivoimaisesti tehokkaijkn tapa “kilpailla”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. GranpaIgor kirjoitti 30.9.2011 kello 8:27

    Tyhmä kysymys: Miten kunnat karkottavat alueeltaan köyhät ja sairaat? Tuollaisen karkottamisen tekniikka kiinnostaa ihan periaatteellisesti.

    Ei myönnetä toimeentulotukea köyhille tai jätetään sairaat hoitamatta vai miten se karkottaminen tapahtuu?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.9.2011 kello 8:32

    Joillakin kunnilla – jopa tietotekniikassa muuten hyvin edistyneillä – näyttää todella olevan suuria vaikeuksia myöntää toimeentulotukea lain säätämässä aikataulussa. Monet kunnat laiminlyövät lakisääteiset vammaispalvelut, ja suoraan neuvomat muuttamaan muualle. Nurmijärven entinen kunnanjohtaja sanoi suoraan, ettei kannata joukkoliikennettä, koska se toisi mukanaan joukkoliikennettä käyttäviä asukkaita. (“Juna tuo huumeet”)
    Hyvin tehoaksta on rakentaa kultahammasrannikoita, joihin ei otetan lainkaan sosiaalista asuntotuotantoa.
    Auka tehokas on kaavamääräys, jonka mukaan tontin rakennusoikeus on 500 neliöltä, mutta sille saa rakentaa vasin yhden asunnon. (Sipoo/Karhusaari)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Jukka Siren kirjoitti 30.9.2011 kello 8:41

    Kommentti Juhalle Quebecin separatismista.

    Minulta on mennyt ohi, milloin muu Kanada on estänyt Quebecin itsenäistymisen?
    Separatistit ovat täpärästi hävinneet ehdottamansa kansanäänestykset kotiprovinssissaan.

    Liittovaltio on kyllä säätänyt perustuslakitasoisia lakeja, joilla puututaan mahdollisten tulevien kansanäänestysten sanamuotoihin ym. Mutta varsinaisesta itsenäisyyspyrkyjen kiellosta en ole huomannut uutisia. Ei tietty takaa ettei niitä olisi.

    Kun lähihistorian roskista aloin kaivella, niin pääkaupunkiseudulta löytyy aikamoinen ennakkotapaus pakkoliitoksista.
    Vuoden 1946 alussa Helsinkiin liitettiin itsenäiset Haagan, Kulosaaren(vrt. Kauniainen) ja Oulunkylän kauppalat ja Huopalahden kunta.

    Lisäksi paljon eritasoisia veronmaksajia silloisesta Helsingin maalaiskunnasta.

    Maalaiskunnan “kantaväestö” taisi tosin kannattaa liitosta, kun pääsi mielestään epäilyttävistä työläistaajamista eroon…

    Mutta silloin ei kai kysytty keneltäkään, Helsinki vei, hallitus antoi viedä ja muut joko vikisivät tai olivat mielessään tyytyväisiä.
    Disclaimer: Tämä ei ollut tuolloisen poliittisen ja muun meiningin ihannointia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Paula kirjoitti 30.9.2011 kello 15:56

    Luulen, että keskieuroopassa yhdyskuntarakenne on merkittävissä määrin kehittynyt jo ennen voimakasta autoistumista. Lisäksi muualla Euroopassa ei myöskään omistusasuminen ole yhtä kovassa huudossa ja yhtä hyvin tuettua, kuin Suomessa.
    Suomessahan oikeastaan tuetaan haja-asutusalueella asumista. Esimerkiksi eräs tuttavani saa työmatkakorvauksia oman auton käytöstä 6000 euroa vuodessa, kulkee kimppakyydillä (mikä on sinänsä hyvä). Kiva lisä palkkaan. Asuntolainaa tuetaan merkittävästi ja koska oman asunnon ostaminen on halvempaa haja-asutusalueella, moni ostaa tuon asunnon/tontin sieltä. Jos lainaa ei tuettaisi moni varmaankin asuisi vuokralla kerrostalossa. Koululaiskyydit järjestetään kunnan kustannuksella.
    Lisäksi “maalla” asumisessa on muita arvoja: on mahdollisuus omaan kasvihuoneeseen, talon väriä ei kunta määrää eikä naapureita ole metelöimässä.
    Sitä paitsi kaupungissahan ihmiset vasta liikkuvatkin, kun on päästävä harrastuksesta toiseen ja ei ole lähipalveluita.
    Työpaikat on keskittyneet ja jatkuvasti vain lopetetaan ja keskitetään säästöjen nimissä posteja, poliisilaitoksia, kouluja, kauppoja, hätäkeskuksia ja mikä ettei kuntien virastotkin. Kun työpaikkoja on entistä harvemmissa paikoissa, entistä harvemmalla työntekijällä on aidosti mahdollisuus työskennellä ilman autoa. Ja kun sen lisäksi halutaan mökkeillä, ratsastaa, pelata jääkiekkoa ja näihin harrastuksiin on ehdottomasti helpompaa kulkea autolla,kuin kerran viikossa kulkevalla bussi-juna-bussi (tms.) yhdistelmällä, niin miksi kukaan eläisi ilman autoa jos ei ole pakko?
    En käsitä, enkä ymmärrä miten kuntarajat tuohon päätöksentekoon vaikuttaisi.
    Olen samaa mieltä, että monet yhteistyöelimet ovat kustannusautomaatteja, mutta niillä pitäisikin olla joko tiukemmin rajatut tehtävät tai ne voitaisiin turhina lopettaa.
    Sitä paitsi esimerkiksi Helsingissä käytetään surutta rahaa ties mihin kehitysprojektiin, mutta pienessä kunnassa ei valtuutetut tai virkamiehet taida käydä tutustumassa Vancouveriin taikka Tansaniaan kovinkaan usein. Enpä usko suurkunnan muuttuvan tässä suhteessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. d kirjoitti 30.9.2011 kello 18:59

    Kunnallishallinnossa ei ole kysymys palveluista. Kuntien ensisijainen tehtävä on olla se yksikkö jolla on oikeus vaatia itselleen asioita olemassaolonsa perusteella. Tottakai järjestelmän pitää olla sellainen, että se kannustaa hyvään päätöksentekoon, mutta perjaatteesas kunta on itsehallinollisuuden kide suhteessa valtioon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Juho Laatu kirjoitti 30.9.2011 kello 21:42

    > kuntia palkitaan siitä, että ne saavat köyhät ja sairaat karkotetuksi alueeltaan? Se on ylivoimaisesti tehokkaijkn tapa “kilpailla”

    Korjataan tuo ongelma niin, että ei anneta kunnille etua tuosta (ei siis rajoja muuttamalla ja siirtämällä ongelma astetta isompien kuntien väliseksi). Annetaan kuntien kilpailla positiivisilla asioilla, kuten palvelun laadulla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.9.2011 kello 22:05

    Juho Laatu.
    Ihan hyväö ajatus noin periaatteessa. Saisiko vielä apua yksityiskohtiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. Touko Mettinen kirjoitti 30.9.2011 kello 22:57

    Hirmuisen helppoa se on joka päivä käydä keskuskunnassa töissä, mutta jos ihan yhdistyä pitäisi, niin vanhusten ja vammaisten ja lasten näkökulma nousee yllättävän tärkeäksi. Vaikka kuntarajan poisto toki monelle heistäkin toisi pelkkää helpotusta. Jeesus, mitä jeesustelua. Ja kaikki sen veropennin tähden? Suosittelisin häpeämistä, kermankuorijat.

    Juge hei! Sä haluaisit sellaiseen kuntaan, jossa tää terveydenhuolto olis lakkautettu. Siellä varmaan olis jonkinlainen ranneke, että ei saa elvyttää?

    Touko Mettinen
    Virkkusen fani

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. d kirjoitti 30.9.2011 kello 22:59

    Perjaatteessa maakuntavaltuustot ovat nimenomaaan suhteellisella vaalitavalla valittu. Kunnat eivät ole täysin vapaita valitsemaan omia edustajiaan. Maakuntaliitoista voisi tehdä kaksikamarisia. Ensimmäisessä edustettuina kunnan enemmistö. Seuraavaksi olisi suhteellisella tavalla valittu toinen kammari. Ensimmäisen kamarin jäsenet voisivat toimia sellaisissa toimissa, missä tavallaan vaaditaan kuntien valtuus toimintaan, joka ei ole välttämättä koko maakunnallista. Toisen kamarin tehtävänä olisivat asiat, joissa on tarkotus saada taakse kansan demokraattisen tahdon enemmistö asioissa, jotka on määrätty maakunnan tehtäviksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. Juho Laatu kirjoitti 1.10.2011 kello 0:53

    “Juho Laatu.
    Ihan hyväö ajatus noin periaatteessa. Saisiko vielä apua yksityiskohtiin.”

    Vastaus on sama kuin viimeksi :-). Jos köyhien ja sairaiden kulut maksettaisiin yhteisvastuullisesti (eikä sen kunnan kassasta, jonka alueella he asuvat tai ovat kirjoilla), ja sovittu maksu vastaisi jotakuinkin köyhistä ja sairaista kunnalle koituvia lisäkuluja, kunnilla ei olisi tarvetta hylkiä tai suosia heitä. Jos vielä esiintyisi nimby-välttelyä, pieni nosto korvauksiin voisi tasata tilanteen.

    Olen ehdottanut tällaista valtion tasolla kuluja ja riskejä tasaavaa könttäsummapolitiikkaa jo muutamassa kommentissa. Onko hyväksyttävä ja toimiva vai ei?

    P.S. Kuntakoon suurentaminen ei poista tätä välttelyongelmaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. Eppu kirjoitti 1.10.2011 kello 10:14

    OS: “Nythän pienten (kepulaisten) kuntien asukkailla on [maakunnissa] moninkertainen äänivalta kaupunkilaisten äänivaltaan nähden.”

    Tulihan se sieltä. Tästä tässä koko uudistuksessa on kysymys – ei suinkaan lähipalveluiden parantamisesta yms. humpuukista, vaan vallasta tottakai. Eli voidaanko sanoa, että kepu ei ole sittenkään ainoa politikointia harrastava osapuoli (sikäli kun se sitä edes asiassa harjoittaa)?

    Minulle tuli uutena tietona, vaikka kyseiseltä “valta-alueelta” olenkin kotoisin, että muita kuin kepua ei alueella saisi kannattaa.. Itsekin olen monesti vastoin tätä käsitystä käyttäytynyt, enkä ole mitään erikoista paheksuntaa osakseni saanut.

    Jos tätä ajatusta hieman lääjennettaisiin, niin eikös meillä suomalaisilla ole AIVAN liian suuri päätösvalta myös EU:ssa?! Suomen EU-liittovaltioon liittymisestähän voitaisiin päättää koko uuden liittovaltion alueella järjestettävällä “demokraattisella” äänestyksellä?! 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. Osmo Soininvaara kirjoitti 1.10.2011 kello 16:31

    Eppu
    Siunun kannattaa kuitenkin muistaa, että minä olen aina kannattanut maakunta-ratkaisua. Että sosiaali- ja terveystoimi annetaan Ruotsin tapaan maakunalle. Mutta JOS maakunnille annetaan oikeita tehtäviä, niissä on kaikilla asukkailla oltava yhtäläinen äänimäärä. Tähän suuntaan ollaan Uudenmaanliiton sopimustra muuttamassa, muualla vastaavaa kehitytstä ei ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. Country boy kirjoitti 3.10.2011 kello 14:27

    Miksi näin sitten ei tehdä ? Miksi hallitus ei aja tällaista uudistusta ? Kunnallisvaalien yhteydessä voitaisiin sitten valita samalla edustajat kuntiin ja lääni/lanstingettasolle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. d kirjoitti 3.10.2011 kello 18:08

    Joo, maakuntavaltuustot siis valitaan kunnallisvaalitulosten mukaisesti. Isoilla kaupungeilla on aliedustustus, koska voi olla rajoitus osuudesta valtuustopaikoista. Tämähän tarkoittaa esim Lahtea ja Kuopioita, joiden asukasmäärä on puolet maakunnan väestä. No, läänitason vastustaminen on demarien ja kokoomuksen ydintislettä. Huvittava yksityiskohta on, että maakuntahallintoa on suunniteltu Suomeen kaksikymmenluvulta saakka, ja se on mainuttu jo aiemmassa perustuslaissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. Osmo Soininvaara kirjoitti 3.10.2011 kello 19:56

    Helsingin ääniosuus Uudenmaanliitossa on rajatta 25 prosenttiin. Sitä ollaan nyt korjaamassa vähän lähemmäs suhteellista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. Raimo K kirjoitti 3.10.2011 kello 20:56

    Paula: “Suomessahan oikeastaan tuetaan haja-asutusalueella asumista. Esimerkiksi eräs tuttavani saa työmatkakorvauksia oman auton käytöstä 6000 euroa vuodessa, kulkee kimppakyydillä (mikä on sinänsä hyvä). Kiva lisä palkkaan.”

    Kiva lisä palkkaan, mutta palkkaa verotetaan.
    Itse sain just veropäätöksen, jolla saan tehdä yhdensuuntaisesta 70 km:n työmatkasta 2.343 euron vähennyksen, josta vähennetään omavastuu 600 € eli jää vähennettävää 1.743 €. Kun veroprosentti on noin 25 niin verovähennys on noin 435 €. Ja viime vuoden dieselit maksoivat 1.267 € – kova on subventio. Ja voihan tätäkin joku kadehtia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. Krisu kirjoitti 5.10.2011 kello 2:21

    Itse olen muuttanut Itä-Helsingistä slummiutumista pakoon Espoolaiselle pientaloalueelle. Ja jos nykyinenkin asuinalueeni pilataan sillä, että sinne sijoitetaan kaikkia kansallisuuksia edustavia sossun elättejä, muutan edelleen kauemmaksi maaseudulle.

    pk-seudun asuinalueiden “sekoittaminen” ja muu vasemmistolainen puidenhalaaminen ei kiinnosta ihmisiä, joilla on varaa valita asuinpaikkansa. Fakta vain on se, että hyvät veronmaksajat haluavat asua omilla alueillaan, ja laittaa lapsensa monokulttuurisen kouluun… niin kauheaa ja itsekästä kuin se onkin.

    Kun Helsingin pitäisi tehdä sellaisia päätöksiä, millä estetään maahanmuuttajien tuleminen sosiaalihuollon eläteiksi, niin sen sijaan ongelmat halutaankin levittää myös lähikuntiin. Tasaisesti kurjuutta kaikille. Viestinä kateus, katkeruus ja vasemmistolainen maailmankuva.

    Vihreiden ja vasemmiston politiikka tulee slummiuttamaan Helsingin lähiöt seuraavan 10-15 vuoden kuluessa. Myykää Vuosaaren asuntonne kun vielä voitte!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. Ville Komsi kirjoitti 5.10.2011 kello 19:18

    Voi Krisu, voisitko mitenkään muuttaa niin kauas kuin pääsee?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  70. Krisu kirjoitti 6.10.2011 kello 5:27

    Muutinkin Helsingistä Espooseen hyvälle alueelle. Ei ole syntyperäisenä Stadilaisena ikävä. Pääsen kyllä kokonaan pois pk-seudultakin, jos verorahani eivät kelpaa.

    Miksi faktatkaan eivät kelpaa? Jos te Vihreät haluatte Helsinkiin verotuloja, olisi varmaan syytä miettiä miten veroja maksavien ihmisten asuinviihtyvyyttä voisi parantaa, sen sijaan että pilataan pk-seudusta loputkin asuttamalla joka paikkaan narkomaaneja ja sosiaalipummeja.

    Mistä te kuvittelette, että pitkässä juoksussa saadaan verotuloja kuntien kassaan ja sosiaalisen asumisen rahoittamiseen ylipäätään, jos kaikki asuinalueet “sekoitetaan” ja karkoitetaan veronmaksajat? Tuleeko se raha sosiaalimenoihin tosiaan “seinästä”, niinkuin lapsille opetetaan?

    Itse olen maksanut veroja Suomelle satoja tuhansia Euroja, eli katson olevani oikeutettu valitsemaan asuinalueeni omalla rahallani. Mitä närkästymisen aihetta siinä on?

    Olisi myös mielenkiintoista tietää, miksi johtavat poliitikkomme valitsevat asuinalueensa täsmälleen samalla tavalla kuin minä, eli kiertäen slummilähiöt kaukaa. Niinistö asuu Espoon Pitkäjärven alueella, Soininvaara Katajanokalla, Urpilainen Kruununhaassa, Katainen Friisilässä, Stubb Westendissä, Thors ja Lipponen Töölössä, ym. ym. ym.

    PS: Vahvan huhun mukaan Helsingin kaupunginjohtajan kotikulmille Kaitalahteen oli tulossa ongelmanuorten koti. Kun tämä kävi ilmi, niin se hanke haudattiin saman tien mappi Ö:hön.

    Jeesustelemalla, idealismilla ja puiden halaamisella ei saada pk-seutua kehitettyä.

    Soininvaaralla on hyviäkin ideoita ja olen jopa äänestänytkin häntä. Viime aikoina Osmon jutut ovat vain alkaneet mennä totaalisesti metsän puolelle ja ne ovat alkaneet muistuttaa muiden naiivien ja lapsellisten viherpiiperöiden höpinöitä. Ilmeisesti seura tekee kaltaisekseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  71. Osmo Soininvaara kirjoitti 6.10.2011 kello 9:36

    Katajanokalla on merkittävä määrä sosiaalista ausntotuotantoa ja HITAS-asuntoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  72. Krisu kirjoitti 6.10.2011 kello 5:53

    PS: Mistä luulette, että Kirkkonummen Sundsbergin ja Tuusulan Lahelan kaltaisten alueiden suosio johtuu, ja miksi verotulot ovat karanneet Helsingistä paljon vastaaville kehyskunnille? Olisiko syynä vähäinen sosiaalinen asuntotuotanto ja alueiden “sekottamattomuus”? Miettikääpä sitä.

    PS2: Ennustan Suurpellosta floppia. Kuka hullu maksaa 300.000 Euroa betonikuutiokolmiosta alueella, jossa saa takuuvarmasti naapureikseen vaikeuksia?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  73. tpyyluoma kirjoitti 6.10.2011 kello 10:03

    Krisu, vastauksena kysymykseen, jos asuinalueen suosion mittari on että sinne muuttaa ihmisiä niin kaikki asuinalueet ovat suosittuja. Pääkaupunkiseudulla ei ole tyhjiä asuntoja. Jos taas suosion mittarina käyttää asuntojen hintaa niin suosituin isompi alue on Helsingin kantakaupunki. Äkkiseltään kuvittelisi että asuntojen hinta myös korreloi ostajan tulojen kanssa.

    Vastakysymys: Haluatko ihan oikeasti lähiön jonne on sijoitettu kaikki seudun “narkkarit ja sosiaalipummit”?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  74. Krisu kirjoitti 6.10.2011 kello 19:00

    Sosiaalinen sekoittaminen on osittain perusteltua kaupunkipolitiikkaa, kun kysymys on ainoastaan ihmisten välisistä varallisuuseroista. Mutta silloin kun tarkoituksellisesti asutetaan narkomaanit, rikolliset ja islamistit veroja maksavan rauhaa rakastavan, asumisensa itse maksavan kantaväestön keskuuteen, kysymyksessä on mitä suuremmassa määrin suoranainen provokaatio, jota kenenkään ei pidä hyväksyä.

    Kun ongelmatapaukset asutettaisiin esim. Ranskan mallin mukaisesti omiin lähiöihinsä, heidän aiheuttamistaan häiriöistä kärsivät pääosin muut ongelmatapaukset itse. Koska uusia elättejä tulee aina vain lisää, on turha olettaa, että sosiaalisen sekoittamisen politiikka toimisi ja että ongelmatapaukset sopeutuisivat. Sosiaalinen sekoittaminen ainoastaan rapauttaa vääjäämättä kaikki asuinalueet. Näin tulee käymään mm. Kalasatamalle, Suurpellolle ja Jätkänsaarelle. Puhumattakaan siitä, mitä se on jo tehnyt mm. Koivukylälle, Vuosaarelle, Itäkeskukselle ja Suvelalle.

    Kalasatamasta puheen ollen… missä muualla maailmassa rakennetaan yhteiskunnan eläteille veronmaksajien rahoilla uusia asuntoja pääkaupunkiin meren rannalle, ja kaavoitus -ja asuntopolitiikalla pakotetaan työssäkäyvä väestö Nurmijärvelle, Tuusulaan ja Riihimäelle?

    Siinä olen samaa mieltä kuin Soininvaara, että on kansantaloudellisesti järjetöntä, että nämä ihmiset ajavat pk-seudulle autoillaan joka aamu, ja tukkivat sisääntuloväylät. Mutta sen sijaan, että syyllistetään lisää Euroopan vanhimmilla ja raskaimmin verotetuilla autoillaan ajavat veronmaksajat, olisiko ehkä syytä miettiä, olisiko tähän pääsyynä vääränlainen asunto-ja kaavoituspolitiikka?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  75. Krisu kirjoitti 6.10.2011 kello 19:15

    PS: Ennen kuin kukaan alkaa suu vaahdossa syyttämään minua rasistiksi, katsokaa mitä termillä “islamisti” tarkoitetaan, ja miten se eroaa käsitteenä “islaminuskoisesta”.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Islamismi

    En vastusta humanitääristä maahanmuuttoa, mutta vastustan sitä, että pk-seutulaiset joutuvat maksamaan aina vain korkeampia asumiskustannuksia osittain sen takia, että afrikkalaiset maahanmuuttajat (joiden työllisyysprosentti on erittäin matala) asutetaan Suomen kalleimmille ja halutuimmille alueille, joissa on muutenkin kova asuntopula… samaan aikaan kun muu Suomi on täynnä tyhjillään olevia halpoja asuntoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  76. tpyyluoma kirjoitti 7.10.2011 kello 15:08

    No otetaan se Koivukylä, tai paremmin Havukosen kerrostalokasarmit käsittelyyn, kyse on pikemminkin yhdestä talorykelmästä kuin koko kaupunginosasta. Koivukylä on luultavasti vankin kandidaatti Pääkaupunkiseudulla ihan oikeaksi slummiksi. Ja se oli sitä jo 80-luvulla. Ei se nykymeno mitenkään poikkea siitä mitä se oli, väittäisin että se on pikemminkin jopa vähän rauhoittunut.

    Kysymys on yksinkertaisesti siitä että kun rakentaa poikkeuksellisen ankeita kerrostaloalueita joiden juuri sen ankeuden takia halpoihin asuntoihin, kuten Persut ja välistä Kokoomuskin vaati, vielä keskitettiin ongelmatapauksia niin kyllä niistä tulee sitten todella rauhattomia taloja. 90- ja yli prosenttia sossun asiakkaista (jotain 10% väestöstä) on ihan peruskunnollista väkeä jolla nyt vaan syystä tai toisesta ei ole tuloja, näin myös Koivukylässä.

    Ihan oikeat häiriköt on marginaalin marginaali, ja häiriökäyttäytyminen aiheuttaa usein pienituloisuutta jonka takia pienituloisten keskittäminen keskittää myös häiriköt. Tällä tavalla saa ongelmapesäkkeitä aikaiseksi. Ei siinä sosiaalisessa sekoittamisessa ole kyse tulojen tasaamisesta alueittain, vaan sitä että vältetään häirikkökeskittymiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  77. Mikko kirjoitti 8.10.2011 kello 10:01

    Pyyluoma: Koivukylä oli kyllä slummi jo silloin 70-luvulla, kun minä siellä asuin. Vanhemmat kävivät aamulla keräämässä teräaseita pois meidänkin pihasta ennenkuin päästivät lapset leikkimään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus