Unkari matkalla demokraattisesti diktatuuriin

Uuden­maan maakun­tali­it­to on tutus­tu­mas­sa Unkari­in ja Slo­va­ki­aan ja näi­den maid­en paikall­ishallintoon. Unkarista kuu­luu kum­mia. Päämin­is­teri Orbánin Fidesz-puolue sai vuon­na 2010 par­la­mentin paikoista 75 pros­ent­tia. Sil­lä on nyt kaik­ki val­ta ja sitä se käyt­tää.

Huolestut­tavaa on, että puolue aikoo semen­toi­da val­tansa tule­vaisu­udessa. Se muut­taa vaalilakia suun­taan, joka estää hajanaista oppo­si­tio­ta saa­maan enem­mistöä. Pääosa paikoista tul­laan val­it­se­maan yhden hen­gen vaalipi­ireistä Bri­tann­ian tapaan. Joskus päädytään siis kak­sipuolue­jär­jestelmään, mut­ta lähi­t­ule­vaisu­udessa oppo­si­tio ei pysty mitenkään muo­dosta­maan uhkaa päämin­is­terin puolueelle, vaik­ka tämän kan­na­tus lask­isikin selvästi alle viidenkymme­nen prosentin.

Puolue on kir­jan­nut kan­nat­ta­mansa tasaveron perus­tus­laki­in, jota ei voi muut­taa kuin 2/3 enem­mistöl­lä. Laki vaatii lehdis­töä uuti­soimaan asioista ”tas­a­puolis­es­ti”. Tas­a­puolisu­ut­ta valvoo hal­li­tus­puolueen miehit­tämät elin.  Se on nimit­tänyt omat miehen­sä tuomiois­tu­imi­in ja syyttäjälaitokseen.

Talous­poli­ti­ik­ka on lievästi san­ot­tuna omintakeista. Eduskun­ta-aloit­teen poh­jal­ta säädet­ti­in yhdessä päivässä laki, joka julisti, että unkar­i­laisil­la on oikeus mak­saa val­u­ut­ta­lainansa lais­sa määritel­tyyn kurssi­in. Sveitsin fran­gin lainan­mak­sukurssik­si määrät­ti­in 180 forint­tia frangilta, kun markki­nakurssi on 250. Pankit, lähin­nä ulko­maiset, joutu­vat mak­samaan ero­tuk­sen. Tämä vaaran­taa mon­en itä­val­ta­laisen pankin vakavaraisuuden.

Unkaris­sa hal­li­tuk­sen esi­tyk­sen käsit­te­ly asiantun­ti­jaku­ulemisi­neen vie pidem­pään kuten Suomes­sakin, mut­ta val­tiopäiväjärjestyk­ses­tä on löy­tynyt por­saan­reikä. Kansane­dus­ta­jien aloit­teet voidaan käsitel­lä kevyem­min. Nyt päämin­is­teri teet­tää lakiesi­tyk­sen­sä aloit­teina, jol­loin ne voidaan todel­la hyväksyä ilman asiantun­ti­jaku­ulemista päivässä. 

Päämin­is­terin pop­ulisti­nen poli­ti­ik­ka lyp­sää ulko­maisia yri­tyk­siä, jot­ka ovat kiin­tei­den ínvestoin­tien takia turpeeseen sidot­tu­ja. Toimii vähän aikaa, mut­ta uusia investoin­te­ja on turha odottaa.

Fidesz kuu­luu europar­la­men­tis­sa kon­ser­vati­ivien ryh­mään, johon se siir­tyi lib­er­aaliryh­mästä. Kun kysyin, sopisiko se luon­tev­asti eurokiri­it­seen ryh­mään Le Penin ja perus­suo­ma­laisen kanssa, isän­nät vas­ta­si­vat, että sopisi hyvinkin.

103 vastausta artikkeliin “Unkari matkalla demokraattisesti diktatuuriin”

  1. mitenkäs tuo eroaa suo­ma­lais­es­ta dik­tatu­urista jos­sa par­la­men­taris­min var­jol­la ollaan siir­rret­ty kaik­ki val­ta kansalta puolueille ja siel­läkin vain muu­ta­malle hepulle?

  2. Kir­joi­tus rin­nas­taa Unkarin tilanteen mukavasti siihen, että vihreät ovat mukana tekemässsä Suomen perus­tus­laki­in muutkok­sia, joil­la ei ole koko kansan kon­sen­sus­ta takanaan, ja joiden mon­et katso­vat ole­van tar­peton­ta nykyisen hal­li­tuk­sen poli­ti­ikan betonointia.

  3. Uusik­si

    Ode,

    “Unkarista kuu­luu kum­mia. Päämin­is­teri Orbánin Fidesz-puolue sai vuon­na 2010 par­la­mentin paikoista 75 pros­ent­tia. Sil­lä on nyt kaik­ki val­ta ja sitä se käyttää.”

    Muis­taak­seni esim. Hal­la-aho on ollut sitä mieltä, että par­la­men­taris­mi ja vapaat vaalit on huono asia. Mielu­um­min panssare­i­ta. Unkari on näköjään tästä hyvä esimerkki.

  4. Kuin­ka Islannissa:

    Uut­ta perus­tus­lakia laa­di­taan inter­netis­sä siten, että valit­tu­jen kok­ouk­set ovat nähtävis­sä inter­netis­sä reaali­aikaises­ti ja kansalaiset voivat lähet­tää kom­ment­te­ja ja ehdo­tuk­sia; he siis näkevät perus­tus­lain muotoutu­van ja saat­ta­vat osal­lis­tua sen laatimiseen.

    http://aaltmi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/83991-islanti-taistelee-pankkikartellia-vastaan-menestyy-ja-valtamedia-vaikenee

  5. Laatu, min­ulle tuol­laiset kom­men­tit taas rin­nas­tuu vaa­timuk­seen saa­da meillekin tas­a­puo­li­nen media, ilmeis­es­ti lain­säädän­töteitse. Reilu ja rehdit oikean kansan rdus­ta­ja vaan määrit­telemään tas­a­puolisu­us, niin kyl­lä meil­läkin totu­us, tai ainakin oikea totu­us, voittaa?

    Piruilu sik­seen, aja­tus että medi­an pitäisi jotenkin olla tas­a­puo­li­nen on täysin vinksah­tanut. Poli­itikot ja puolueet eivät ole tas­a­puolis­es­ti väärässä, oike­as­sa, rötöstele, kun­nos­taudu, tms. eli tee jotain uutisarvoista.

  6. Mik­si Unkari on pää­tynyt täl­laiseen tilanteeseen? Kai siihen täy­tyy jotain syitäkin olla.

  7. tpyy­lu­o­ma,

    Medi­an on tosi­aan hyvä olla kri­it­ti­nen ja esit­tää myös vai­h­toe­htoisia näkökul­mia, tas­a­puolis­es­ti kaikki­in suuntiin.

    Perus­tus­lakia käyt­täisin mieluiten niin, että sinne kir­jat­taisi­in sel­l­aiset keskeiset ja kaikkien suo­ma­lais­ten allekir­joit­ta­mat asi­at, joiden varaan yhteiskun­taa halu­taan rak­en­taa. Perus­tus­lain käyt­tämi­nen aseena päivän­poli­ti­ikan kiis­tois­sa, tai sen käyt­tämi­nen tois­t­en ryh­mien kiusak­si, tai sen käyt­tö kansan jakamiseen ei ole fik­sua toim­intaa. Mielu­um­min niin, että perus­tus­la­ki ja sen tavoit­teet yhdis­tävät kansalaisia pienem­mistä päivän­poli­ti­ikan erim­ielisyyk­sistä huoli­mat­ta kuin niin, että perus­tus­la­ki kir­joite­taan enem­mistön mie­len mukaan, vähem­mistöä vastaan.

  8. Tiedemiehen kan­nat­taa olla varovainen sarkas­min­sa kanssa. Tiet­ty­jen henkilöi­den suus­ta tuol­lainen läp­pä otet­taisi­in vakavasti ja se johtaisi ankaraan paheksuntaan.

  9. Puolue on kir­jan­nut kan­nat­ta­mansa EU-jäsenyy­den perus­tus­laki­in, jota ei voi muut­taa kuin 2/3 enemmistöllä.
    Demokraat­tisen dik­tatu­urin tun­tee sekä Unkaris­sa että Suomes­sa siitä, että kan­natuk­sen lask­ies­sa ja val­lan­vai­h­don läh­estyessä, ote val­las­ta ei höl­ly vaan kiristyy.

  10. >perus­tus­laki­in kir­jat­taisi­in sel­l­aiset keskeiset ja kaikkien
    > suo­ma­lais­ten allekir­joit­ta­mat asiat,
    > joiden varaan yhteiskun­taa halu­taan rakentaa.

    Kuin­ka mon­ta täl­laista asi­aa on? Itselle ei tule mieleen yhtäkään.

  11. Jos puolue saa vapais­sa vaaleis­sa 75 % äänistä, sitä var­maankin kan­nat­taa 75 % kansas­ta. Eli kansan­val­ta ei miel­lytäkään Odea sil­loin, kun kansa äänestää väärin? 

    Jos vaal­i­jär­jestelmä kopi­oidaan par­la­men­taris­min pyhästä maas­ta, Bri­tan­ni­as­ta, niin ei kai se voi olla kauhean väärin? 

    “Tas­a­puolis­es­ti” tarkoit­taa var­maankin, että kaiken­laiselle viha­puheelle on nol­la­tol­er­anssi. Tämähän on aitoa vihreää poli­ti­ikkaa, täl­laista laki­a­han tekin ajatte? 

    Nämä kysymyk­seni ovat sarkas­mia, jota vil­jelemäl­lä yritin näyt­tää mei­dän vihere­dis­tyk­sel­lisyytemme onttouden.

  12. Laatu, medi­an ei pidä olla tas­a­puo­li­nen, vaan objektiivinen.
    Van­ha ver­taus: jos polit­tisen ken­tän toinen lai­ta sanoo että maa­pal­lo on pyöreä, ja toinen että maa­pal­lo on lit­teä, ei medi­an pidä tas­a­puolis­es­ti rapor­toi­da kum­mankin mielip­iteitä, vaan jär­jen käyt­tö on sallittua.

  13. Joskus 1970-luvul­la tuli Inter­railin alkuaikoina käy­tyä Budapestis­sa. Ikarus-bus­seil­la pääsikin Budapestis­sa siir­tymään paikas­ta toiseen kivut­tomasti, kos­ka busse­ja oli jonok­si asti otta­mas­sa kyyti­in kaupungis­sa matkaavia. 

    Ja mikä tuol­loin lait­toi suo­ma­laista ihme­tyt­tämään, että mik­si kansanruokaloissa
    Budapestis­sa ruo­ka ei mak­sanut kuin muu­ta­man kymme­nen fil­ler­iä. Syöti­in gulas­sit ja muut paikalliset ruu­at tosi hal­val­la mahat täy­teen. Nykyra­haan ver­rat­tun ken­ties 10:llä euro centillä.

    Ja oikeasti tuol­loin unkar­i­alaiset luuli­vat kuten mekin, että unkar­i­laisil­la ja suo­ma­laisil­la on ollut jotain yhteistä muual­lakin kuin vain radio- ja teeveeo­hjelmis­sa n. WWII-vuo­sista lähtien.

  14. “Laki vaatii lehdis­töä uuti­soimaan asioista ”tas­a­puolis­es­ti”. Tas­a­puolisu­ut­ta valvoo hal­li­tus­puolueen miehit­tämät elin.”

    Tämä on unkaris­sa parem­min kuin meil­lä. Meil­lä media saa sen­su­uri ohjeen­sa tiskin alta, ja kansalle uskotel­laan että mitään elin­tä ei muka ole olemassa.

    Seu­raavas­sa esimerk­ki joka liit­tyy asi­aan vain siltäosin että se todis­taa senu­uri­herkyyt­tä Suomes­sa. HS sen­suroi seu­raa­van kom­mentin toisen koti­maisen ope­tus­ta kom­men­toivas­sa uutises­sa pari päivää sit­ten. Esitet­ty kokonaisuudessaan:

    -Noin 35% oppi­laista oppii ylipään­sä yhtään ruot­sia opiskeluaikanaan.
    ‑Noin 35% oppi­laista val­it­sisi myös vapaae­htoisen ruotsin.
    ‑Jäl­jelle jäävä 65% tuh­laa aikaa ja katkeroituu.

  15. Hamil­lölle kai pitää rauta­lan­gas­ta vään­tää ettei kyse ole sanoista vaan ajatuksesta.Sumeasti, vihais­es­ti tai muuten vain raadol­lis­es­ti­mo­maa etua ajatellen.Pesuilla näyt­tää ole­van vain eri­laisia hattuefektejä.terveisin: lip­palak­ki osui lipputankoon.

  16. Voisi myös kuvitel­la, että tietyn henkilön suus­ta lausun­to, jon­ka mukaan unkar­i­laiset ovat itse demokraat­tis­es­ti äänestäneet itselleen suun­nan kohti dik­tatu­uria, olisi unkar­i­laisia syvästi loukkaa­va ja sel­l­aise­na kansane­dus­ta­jalle sopi­ma­ton­ta puhetta..

    Onko­han toimit­ta­jakun­nan poli­it­tista tas­a­puolisu­ut­ta ikinä tutkit­tu kat­tavasti? Voisiko olla niin, että toimit­ta­jan työ syys­tä tai tois­es­ta vetää puoleen­sa enem­män vasem­malle kallel­laan ole­via, kuten kai per­suleiris­sä väitetään? Esimerkik­si jos toimit­ta­jakun­nas­ta olisi 50% SDP:n äänestäjiä, olisi siinä vääristymä ver­rat­tuna kansaan, jos­ta vain 20% äänestää demareita.

    Medi­al­ta odotet­tu tas­a­puolisu­us yleen­sä tarkoit­taa sitä, että saman­lais­es­ta tört­töilystä saman­lainen “tuomio”, puolueesta riip­pumat­ta. Ei sitä, että per­su­ja ja demare­i­ta pitäisi aina par­ja­ta ja kehua tasan yhtä paljon, riip­pumat­ta teoistaan.

  17. Perus­suo­ma­laisethan ovat itse aina tas­a­puolisia kaiken suh­teen, etenkin ihon­värin. Nouseeko­han hom­maforu­umil­la aina saman­lainen äläwäbämälä, tekipä jonkun korkean profi­ilin rikok­sen suo­ma­lainen tai ulkomaalainen?

    Mitä tulee itkemiseen jostain hesarista, niin hesari on yksi­tyi­nen yri­tys. Yksi­ty­isil­lä fir­moil­la ei ole minkään­laista velvol­lisu­ut­ta julka­ista net­ti­sivuil­laan kenenkään mielip­iteitä. Joka muu­ta vaatii on kyl­lä jonk­in­sortin kommari.

  18. En ole blo­gia vähän aikaan lukenut ja täy­tyy sanoa että melkoinen muu­tos on muu­ta­mas­sa kuukaudessa tapahtunut. 

    Nykyään tääl­lä tör­mää hyvin erikoisi­in salali­it­to­te­o­ri­oi­hin ja vasem­mal­la kädel­lä huitais­tu­i­hin kieliop­pivirheel­lisi­in pikakom­ment­tei­hin. Samat laadukkai­ta kom­ment­te­ja tuot­ta­vat nim­imerk­it näyt­tävät ole­van edelleen paikalla, mut­ta mukaan on tul­lut suuri määrä nopeasti ohitet­tavaa hälinää.

    Mielestäni Osmol­la on vielä varaa tiuken­taa kom­ment­tiseu­laa. Jos kom­men­tis­sa ei ole mitään asi­a­sisältöä tai jos siel­lä on kuume­houreisia salali­it­to­te­o­ri­oi­ta, roski­in vaan. Ei niitä kukaan jää kaipaamaan.

  19. Mat­ti Kin­nunen kir­joit­ti: “Kuin­ka mon­ta täl­laista asi­aa on? Itselle ei tule mieleen yhtäkään.”

    Minus­ta suurin osa perus­tus­laista näyt­tää sel­l­aiselta, että Suomen kansalaiset toden­näköis­es­ti hyväksyvät sen sisäl­lön yleisik­si peri­aat­teik­si, joi­ta Suomes­sa on hyvä noudattaa.

    http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

    Pikaises­ti kat­soen pykälät 2, 3 ja 4 näyt­täi­sivät ole­van hel­posti ymmär­ret­täviä ja yleis­es­ti hyväksyt­tyjä. Sama meno näyt­tää jatku­van myöhem­minkin. Löy­dän vain yksit­täisiä kohtia, jois­sa merkit­tävä osa kansas­ta voisi olla selvästi eri mieltä.

  20. Juk­ka A kir­joit­ti: “medi­an ei pidä olla tas­a­puo­li­nen, vaan objektiivinen”

    On tuokin yksi hyvä tapa ilmaista asia. Sanois­in että media ei saisi olla tas­apäistävä eikä tasamääräi­nen. Tas­a­puolisel­la tarkoitin lähin­nä sitä, että kaikille näkökul­mille tulee antaa samat mah­dol­lisu­udet, ja niitä ei pidä ennal­ta tuomita.

    “Van­ha ver­taus: jos polit­tisen ken­tän toinen lai­ta sanoo että maa­pal­lo on pyöreä, ja toinen että maa­pal­lo on lit­teä, ei medi­an pidä tas­a­puolis­es­ti rapor­toi­da kum­mankin mielip­iteitä, vaan jär­jen käyt­tö on sallittua.”

    Ei tarvitse julis­taa molem­pia kan­to­ja oikeik­si tai yhtä oikeik­si. Tässä ollaan kuitenkin myös vaar­al­lisen lähel­lä oikeaop­pisu­u­den vaa­timus­ta tai toimit­ta­jan omaa oikeaoppisuutta.

    Olete­taan että elämme jos­sain men­neessä ajas­sa, jos­sa lit­teä maa­pal­lo on viralli­nen totu­us. Tas­a­puolisu­u­den nimis­sä riip­pumat­toman medi­an tulisi kai pohtia myös pyöreän maa­pal­lon mah­dol­lisu­ut­ta, ja antaa sille tarvit­taes­sa pal­stamil­lime­tre­jä. Mikään ei estä kuitenkaan kir­joit­ta­mas­ta useim­miten lit­teästä maa­pal­losta, kos­ka tuo teo­ria naut­tii kansan (ja päät­täjien) kesku­udessa suurem­paa arvos­tus­ta ja on heille kiin­nos­tavampi näistä kahdes­ta teoriasta.

    Ope­tus on siis se, että ei pidä tuomi­ta pyöreää maa­pal­loa ain­oak­si oikeak­si totu­udek­si. Joku päivä tilanne voi olla toisin. (ja maa­pal­lo­han ei edes ole aivan pyöreä) (ja ehkä joku Ein­stein muut­taa sään­töjä joskus vielä radikaalimminkin)

    Sama jut­tu pätee nykyäänkin, vaikka­pa Kreikan lain­oituk­ses­ta, EU-poli­ti­ikas­ta ja parisuhde­laeista kir­joitet­taes­sa. Ei tarvitse kir­joit­taa samaa määrää, mut­ta hyvä media käsit­telee molem­pia näkökul­mia kat­tavasti, tai ainakin tarpeen mukaan.

  21. Itse asi­as­sa eli­it­ti halvek­sii demokra­ti­aa eli jos joku ei tun­nus­ta viral­lista oppia NL tapaan niin hänestä tehdään pop­ulisti ja näin yritetään lakaista ongel­ma maton alle

    Ja eriävän mielip­i­teen esit­täjä pyritään eristämään päätöksenteosta.

    Nykyiset van­hat puolueet ovat demokra­t­ian syöpä, he pyrkivät lopet­ta­maan sen.

    Luon­nol­lises­sa demokra­ti­as­sa väistyy puoluei­ta ja syn­tyy uusia, mut­ta nyt uudet puolueet näyt­täy­tyvät uhkana

    Venäjäl­lä tämä estetään kun puolue ei pääse vaalei­hin, Suomes­sa ei vielä olla näin pitkäl­lä, mut­ta pop­ulis­mi­tuomiot ovat vas­taa­va eristämiskeino

  22. Talous­poli­ti­ik­ka on lievästi san­ot­tuna omintakeista. Eduskun­ta-aloit­teen poh­jal­ta säädet­ti­in yhdessä päivässä laki, joka julisti, että unkar­i­laisil­la on oikeus mak­saa val­u­ut­ta­lainansa lais­sa määritel­tyyn kurssi­in. Sveitsin fran­gin lainan­mak­sukurssik­si määrät­ti­in 180 forint­tia frangilta, kun markki­nakurssi on 250. Pankit, lähin­nä ulko­maiset, joutu­vat mak­samaan ero­tuk­sen. Tämä vaaran­taa mon­en itä­val­ta­laisen pankin vakavaraisuuden.

    Ainakin tuo lainat­tu osu­us tun­tuu avoimem­mal­ta ja rehellisem­mältä kuin jatku­va teesken­te­ly, että mau­u­ta­ma muu maa oikeasti pysty­isi huole­hti­maan veloistaan.

  23. Oliko ne Unkarin vihre­itä jot­ka kam­pan­joi­vat vaaleis­sa avoimuu­den puoles­ta pop­ulis­te­ja vas­taan, mut­ta hal­li­tuk­ses­sa ovat rajaa­mas­sa Roma­ni­aa ja Bul­gar­i­aa avoimuud­es­ta pois?

  24. Demokra­tia siinä merk­i­tyk­sessä kuin meil­lä on sitä keskustelus­sa käyt­tetään ei ole sitä että enem­mistö päät­tää. Jos 51% kansansas­ta muo­dostaa dik­tatu­urin se ei ole demokra­ti­aa vaik­ka se on enem­mistön tahto.

    Demokra­ti­aan kuu­luu esimerkik­si se että on asioi­ta jois­sa kansa nimeno­maan ei päätä, esimerkik­si poli­ti­ikas­ta eli kansan­val­las­ta riip­puma­ton tuomiois­tuin­laitos. Demokra­ti­as­sa yksilöil­lä on myös oikeuk­sia joiden­ka sisältö tyyp­il­lis­es­ti on se että val­tio eli kansa ei puu­tu kyseiseen asi­aan, vaikka­pa sananvapaus. 

    Sanan­va­paus ei kuitenkaan tarkoi­ta sitä että jonkun lehden tarvit­see tuo­da jul­ki kenen tahansa sanailua, se että lehti eikä sen­su­urikoneis­to val­it­see mitä se julkaisee on nimeno­maan lehdis­tön sanan­va­pau­den käyt­töä. Jos jonkun mielestä ko. lehti käyt­tää sitä väärin niin voi perus­taa toisen lehden.

    Muuten, muis­taak­seni noin neljännes suo­ma­lai­sista ei usko evoluu­tioon. Jos nämä muo­dosta­vat evoluu­tio­vas­taisen, eiku evoluu­tiokri­it­tisen puolueen niin tuleeko neljänek­sen toimit­ta­jakun­nas­ta liit­tyä siihen ja joka neljän­nen aiheeseeen liit­tyvän lehti­ju­tun olla luomisker­to­muk­sen näkökulmasta?

  25. Soin­in­vaara:

    Unkar­i­lai­sis­sa val­u­ut­ta­lain­ois­sa on kyse yksi­ty­is­ten kansalais­ten ottamista asuntolainoista.

    Ja mitenkähän muuten euroalueen reunamil­la tule­vat yksi­tyiset selviämään velois­taan, jos EU:n viral­lisen lin­jan mukaises­ti kil­pailukykyä etsitään radikaaleil­la palkko­jen leikkauk­sil­la (niin julkisel­la kuin yksi­tyisel­läkin puolella)? 

    Ainakin joskus “omintakeista” köytet­ti­in merk­i­tyk­sessä “järkevästi ajatellen se ei voi toimia”, ja tässä merk­i­tyk­sessä EU:n talous­poli­ti­ik­ka on ollut hyvin omintakeista pitkään.

  26. Jos ihan tarkko­ja ollaan Fidesz ja sen apupuolue kris­til­lis­demokraatit sai­vat vaaleis­sa 262 paikkaa 386:sta, mikä on noin 68 pros­ent­tia eli kutakuinkin kak­si kol­mannes­ta, ei 75 pros­ent­tia. Äänistä tämä val­takoali­tio sai kuitenkin vain 52,73 pros­ent­tia. Kun äänestyspros­ent­ti oli 64,36 voidaan tode­ta, että Fideszia ja kris­til­lis­demokraat­te­ja äänesti vain kol­mannes Unkarin äänioikeutetuista.

    1. Kiitos täs­men­nyk­ses­tä. Tuo 75 pros­ent­tia oli peräisin slo­va­kialaiselta isän­nältämme, kuten myös artikke­lin otsikko.

  27. Juho Laatu & vts: Lain­säädän­nön esitöis­sä (joista suo­ma­laises­sa oikeuslähdeopis­sa ensisi­jais­es­ti kat­sel­laan lain­säätäjän tarkoi­tus­ta) tode­taan suo­raan, että EU-jäsenyy­den kir­jaami­nen perus­tus­laki­in ei vaiku­ta hypo­teet­tiseen eroon union­ista eikä juuri mihinkään muuhunkaan. Mikäli Unkarin tasaverokir­jaus ei mitenkään vaiku­ta veropolit­tisi­in ratkaisui­hin ver­rat­tuna kir­jaus­ta edeltävään aikaan, se on rin­nasteinen EU-kirjaukseen.

    (Ja sikäli kun Suomen perus­tus­lakimuu­tos on edel­lisel­lä hal­li­tuskaudel­la sil­lois­t­en hal­li­tus­puoluei­den johdol­la laa­dit­tu, toki muiden kanssa neu­votellen, niin on nähdäk­seni omi­tu­ista ja harhaan­jo­htavaa väit­tää, että *nykyi­nen* hal­li­tus sil­lä kan­to­jaan sementoisi.)

  28. Tässäpä Unkarin medi­alaista: http://suomenkuvalehti.fi/blogit/paivitys/media-sk12011

    Muu­ta­mat unkar­i­laiset ystäväni ovat totaalisen kyl­lästyneitä nyky­menoon. Yksi ollut töis­sä Wash­ing­tonin suurlähetys­tössä, toinen suuren kaupun­gin apu­laiskaupung­in­jo­hta­jana. Heil­lä ei ole enää mitään mah­dol­lisuuk­sia toimia “demokraat­tises­sa” Unkaris­sa, joten ovat kyl­lästyneet yhteiskun­nal­liseen toim­intaan. Toinen kir­joit­taa nyt amerikkalais­es­ta jazz­ista ja toinen ruokakir­jo­ja. Pet­tymys on syvä nykymenoon.

    Ääri­oikeis­to­lainen Job­bik kat­soo ole­vansa PerusS:n vel­je­spuolue. Ainakin johta­jansa mukaan.

  29. Mielestäni tuol­laiseen tois­t­en raho­jen sosial­isoin­ti­in pitää vas­ta­ta samal­la mital­la. Eli takavarikoi­da unkar­i­lais­ten varo­ja kuse­tuk­sen ver­ran varo­ja joko suo­raan Unkarin val­tion ulko­mail­la ole­vista omis­tuk­sista tai jos ei onnis­tu, niin sit­ten unkar­i­laisil­ta yri­tyk­siltä ja yksi­ty­isiltä. Yksinker­tais­in­ta olisi nap­sia unkar­i­lais­ten EU-tuista vas­taa­va sum­ma pois ja käyt­tää ne sosial­isoitu­jen vero­jen maksuun.

  30. EU ei ole tuonut hyv­in­voin­tia kaikille tai ainakin se on hyvin mar­gin­aal­ista . Selviä voit­ta­jia on 1 ‑10 % he ovat saa­neet 80 % EU:n tuo­mas­ta hyödystä

    Ei ole ihme jos tämä vähem­mistö yrit­tää puo­lus­taa saavutet­tu­ja etu­jaan ja tuomit­see muut jaolle pyrk­i­jät populisteina

    1. Liian van­han väite on taas aivan kummallinen.
      Kävimme per­jan­taina Slo­va­ki­as­sa, jon­ka elin­ta­so on nous­sut aivan kohis­ten EU:n (ja myös euron!) ansios­ta. EU on val­ta­va tasa-arvo­pro­jek­ti Euroopassa.

  31. Timo H:

    Tämä on unkaris­sa parem­min kuin meil­lä. Meil­lä media saa sen­su­uri ohjeen­sa tiskin alta, ja kansalle uskotel­laan että mitään elin­tä ei muka ole olemassa.

    Siis väität että joku mysti­nen elin antaa ohjeet siitä mis­tä saa kir­joit­taa lehdis­tölle? Toi on niin pöyristyt­tävä väite ettei tom­moisia voi laukoa ilman mitään perusteluita.

  32. Unkarin val­u­ut­ta­lain­o­jen val­u­ut­takurssia koske­va lain­muu­tos ei var­maankaan riko Unkarin omaisu­u­den suo­jaa koske­via sään­nök­siä (kansalais­ten omaisu­us eit­tämät­tä tur­vat­ti­in), mut­ta miten on Euroopan perus­tamis­sopimusten omaisu­u­den suo­jaa koske­vien määräyk­sien kanssa?

  33. Medi­an tehtävä on tuot­taa sel­l­aista tuotet­ta, jolle on kysyn­tää. Jos medi­at toimi­si­vat Suomes­sa vapail­la markki­noil­la, ei tarvit­sisi kulut­taa aikaa täl­laiseen keskustelu­un siitä, miten niiden tulisi toimia. Medi­at voisi­vat har­joit­taa eri­laisia toim­intat­apo­ja ja markki­noiden lainalaisu­udet huole­hti­si­vat siitä, että parhaim­mat tuot­taisi­vat voit­toa ja selviäi­sivät, huonoimpi­en epäonnistuessa.

    Jos julki­nen media kuitenkin on ole­mas­sa, sen tulisi olla objek­ti­ivi­nen. Ylen objek­ti­ivi­su­ut­ta esimerkik­si monikult­tuurisu­u­teen liit­tyen voi arvioi­da lain Yleis­ra­dio Oy:stä poh­jal­ta: “Yhtiön tehtävät:…tukea monikulttuurisuutta”.

    Ylen rahoi­tus tulisi jär­jestää samoin kuin esimerkik­si canalplus­san, jos halu­at kat­soa, ostat kortin, jon­ka avul­la kana­vat näkyvät. Niiden ei tarvitse mak­saa, jot­ka eivät halua katsoa.

    Sylt­ty: “Yksi­ty­isil­lä fir­moil­la ei ole minkään­laista velvol­lisu­ut­ta julka­ista net­ti­sivuil­laan kenenkään mielip­iteitä. Joka muu­ta vaatii on kyl­lä jonk­in­sortin kom­mari.” Pait­si siinä tapauk­ses­sa, että kyseinen yksi­tyi­nen media main­os­taa itseään tas­a­puolise­na tiedonvälit­täjänä. On ihan ok, että yksi­tyi­nen media sanoo “Meil­lä on poli­it­ti­nen agen­da. Emme julkaise maa­han­muut­tokri­it­tisiä mielip­iteitä.” Sen sijaan ei ole ok, että san­o­taan “Me olemme poli­it­tis­es­ti neu­traale­ja tiedonvälit­täjiä. Emme julkaise maa­han­muut­tokri­it­tisiä mielip­iteitä.” Tämän kri­ti­ikin tarkoituk­se­na ei ole saa­da hesaria julkaise­maan kyseisiä mielip­iteitä, vaan kri­ti­soi­da julis­tusten ja teko­jen ris­tiri­itaaa. Toisaal­ta se, joka vaatii julk­ista medi­aa julkaise­maan yhtään mitään, on aivan var­masti jonkin sortin kommari.

  34. Liian van­ha ehkä vähän liitoit­teli. Kuitenkin Euroopan “tasa-arvo­pro­jek­tin” suurimpia häviäjiä ovat ns. van­han Euroopan, eli varakkaampi­en Euroopan union­in jäsen­maid­en työn­tek­i­jä­ta­son työn­tek­i­jät. Samo­jen maid­en hyvis­sä ase­mis­sa ole­va “eli­it­ti” hyö­tyy Euroopas­ta epäilemät­tä, kuten myös näi­den uusien ja köy­hempi­en maid­en kansalaiset keskimäärin. 

    Slo­va­kialaiset var­masti hyö­tyvät keskimäärin, jos vaikka­pa Bemari siirtää Munchenin moot­torite­htaansa Slo­va­ki­aan. Ihan turha kuitenkaan väit­tää, että sak­salaiset teol­lisu­ustyön­tek­i­jät hyö­tyvät tästä. 

    Tämä on toki itses­tään selvää. Ongel­ma näis­sä tasa-arvo­hankkeis­sa on kuitenkin se, ettei se koskaan kos­ke­ta näitä “tasa-arvo­hankkei­ta” suit­sut­tavia itseään. Sinän­sä kan­natet­tavien tasa-arvo­pro­jek­tien mak­sajia ovat aina ihan muut.

  35. Siis väität että joku mysti­nen elin antaa ohjeet siitä mis­tä saa kir­joit­taa lehdis­tölle? Toi on niin pöyristyt­tävä väite ettei tom­moisia voi laukoa ilman mitään perusteluita.

    Ei mikään mysti­nen elin, vaan sanoma oy:n ja alma medi­an omis­ta­jien, pää­toimit­ta­jien ja näi­den vaiku­tus­val­tais­ten kaverei­den (poli­itikot-yle) hyväve­liv­erkos­to. Näil­lä yri­tyk­sil­lä, joiden omis­tuk­seen ruot­salainen bon­niers osal­lis­tuu vah­vasti, on medi­a­mo­nop­o­li Suomessa.
    Olisi todel­la mie­lenki­in­toista nähdä mitä tapah­tu­isi jos aidosti riipuma­ton, kun­non resurs­seil­la varustet­tu taho ilmoit­taisi perus­ta­vansa esim kol­man­nen iltapäivälehden.
    Itse en enää oikein usko tuo­hon, että kuka tahansa saa perus­taa kil­pail­e­van lehden.

  36. Sha­keem, kyl­lä niiden van­ho­jen EU-maid­en työläis­tenkin suurin tap­pio taitaa olla siinä, että jotkut toiset ovat rikas­tuneet enem­män kuin he. Tulo­erot ovat siis hei­dän maansa rikkaisin ver­rat­tuna kas­va­neet, heil­lä on enem­män kade­hdit­tavaa, vaik­ka oma elin­ta­son­sa tuskin on keskimäärin laskenut yhtään. Ennem­minkin noussut.

  37. “Kävimme per­jan­taina Slo­va­ki­as­sa, jon­ka elin­ta­so on nous­sut aivan kohis­ten EU:n (ja myös euron!) ansios­ta. EU on val­ta­va tasa-arvo­pro­jek­ti Euroopas­sa.” Tasa-arvo vai tas­apäistämis­pro­jek­ti. Onko tämän pro­jek­tin luon­nolli­nen jatku­mo eurobon­dit. “Tasa-arvo” ainakin lisään­ty­isi kun pohjolan rikkaut­ta alet­taisi­in jakaa etelän köy­hille. (Kan­natan toki kaikkien elin­ta­son nousua, kun­han se ei tapah­du tulon­si­iroin tois­t­en maid­en vedon­mak­sajien kustannuksella.)

    “Lain­säädän­nön esitöis­sä tode­taan suo­raan, että EU-jäsenyy­den kir­jaami­nen perus­tus­laki­in ei vaiku­ta hypo­teet­tiseen eroon union­ista eikä juuri mihinkään muuhunkaan.” Jos se ei ker­ran vaiku­ta “juuri mihinkään”, mik­si se tehdään? Myös EU:n perus­tamis­sopimuk­ses­sa tms. oli no-bailout rule, mut­ta se ei ole estänyt kaiken maail­man tukipaket­te­ja. San­o­taan esitöis­sä mitä san­o­taan, mut­ta jos perus­tus­laki­in on kir­jat­tu “Suo­mi on EU:n jäsen”, niin irroit­tau­tu­mi­nen EU:sta vaatii perus­tus­lain muut­tamisen. Ja näin ale­taan argu­men­toimaankin viimestään sil­loin, kun eduskun­nas­sa on EU-jäsenyyt­tä vas­tus­ta­va enemmistö.

  38. Schwa,

    Perus­tus­laki­in voisi var­maankin kir­ja­ta sen kohdan yhtey­teen, jos­sa puhutaan kun­tien itsemääräämisoikeud­es­ta, myös Suomen kun­tien nimet. Samoin pres­i­dentin puolueen voisi kir­ja­ta perus­tus­laki­in (ei hait­taa ketään eikä muu­ta vaki­in­tunut­ta tilannetta). 🙂

    Semen­toin­nin voisi määritel­lä sel­l­aisen asian kir­jaamise­na laki­in tai perus­tus­laki­in, jol­la on nykyisen hal­li­tuk­sen tuki, mut­ta kohtullisel­la toden­näköisyy­del­lä ei ehkä seu­raa­van. Ehkä lisäe­htona vielä se, että kyseinen kir­jaus ei ole vält­tämätön toimen­pide (jos­ta joku ver­sio täy­ty­isi joka tapauk­sesa kir­ja­ta lakiin).

    Tuon määritelmän mukaan nykyi­nen hal­li­tus ehkä semen­toi, vaik­ka edelli­nen hal­i­tus olisikin ollut samaa mieltä.

  39. Olen viet­tänyt elämästäni noin puoli vuot­ta Unkaris­sa, ja hie­man vaikut­taa siltä ettei nuori demokra­tia oikein demokra­ti­as­ta mis­sään vai­heessa eri­tyisem­min ole kiinnostunut.

    90-luku­un ver­rat­tuna talous on nous­sut val­tavasti, har­maat vaat­teet vai­h­tu­i­v­at mod­ernei­hin, tra­ban­tit vai­h­tu­i­v­at audei­hin ja mer­sui­hin, ja talo­jen rak­en­t­a­mi­nenkin modernisoitui.

    Hyvä huomio Odelta, maail­man­pyörteistä löy­tyy mon­en­laisia asioi­ta. Voi olla että moni asia jos­ta ei ole puhut­tu vaikut­taa maail­maan enem­män kuin tämä.

  40. Budapestin 8. kaupungi­nosas­sa on tänään kansanäänestys asun­not­tomien kohtelus­ta. Asun­not­to­mia arvioidaan siinä kaupungi­nosas­sa ole­van ainakin 2 700. Lasken­nas­sa hökkeleistä tavat­ti­in paljon miehiä, vähem­män naisia ja jonkin ver­ran lap­sia. Oli myös eläim­iä: koiria, kisso­ja, vuo­hia, aasi.

    Kansanäänestyk­sessä äänestetään ensin­näkin siitä, pitäisikö roskisten tonkimis­es­ta antaa kun­non sakot, n. 173 euroa. Toisek­si äänestetään siitä, pitäisikö ulkoil­mas­sa asum­i­nen kieltää kokon­aan. Sakko vähin­tään 170 euroa. Kol­man­nek­si: annetaanko alue­pormes­tar­ille oikeus neu­votel­la asun­not­tomien tilanteesta, jot­ta asun­not­tomien paine saataisi­in vähen­emään. Tämä tarkoit­ta­nee sitä, että asun­not­tomat voitaisi­in siirtää pakko­työhön sisämin­is­ter­iön valvom­i­in yleishyödyl­lisi­in työko­hteisi­in tai osa tel­jetään vankiloihin.

    Viime viikkoina on ollut kova kiiho­tustyö käyn­nis­sä asun­not­to­mia vas­taan. Kaduil­la on taulu­ja, jois­sa kehote­taan äänestämään: kyl­lä, kyl­lä, kyl­lä. Alue­pormes­tari Mate Koc­sis on val­ta­puolue Fideszin miehiä. Proteste­jakin on ollut. Yhden julis­teen mukaan asun­no­ton vanki­las­sa mak­saa 240 000 forin­tia, asun­to­las­sa 40 000 — 100 000 forin­tia, kun­nol­lisel­la asum­istuel­la 25 000 forintia.Yhden julis­steen mukaan asun­no­ton vanki­las­sa mak­saa 240 000 forin­tia, asun­to­las­sa 40 000 — 100 000 forin­tia, kun­nol­lisel­la asum­istuel­la 25 000 forin­tia. Yksi euro on täl­lä het­kel­lä kai noin 290 forintia.

    http://pusztaranger.wordpress.com/2011/09/24/volksentscheid-gegen-obdachlose/

  41. Osmo, toiv­ot­tavasti osaat aset­taa slo­va­kialais­ten ker­to­muk­set Unkarista kon­tek­sti­in­sa. Kuten myös unkar­i­lais­ten sosial­istien puheet Fideszin kauheudesta.

  42. Timo H, eli sun perustelu on että ne hal­li­tuk­sen tyyp­it tun­tee toisen­sa ja siten ohjailee suu­ru­us­lu­okkaa tuhat­ta ihmistä jot­ka tekee toim­i­tustyötä YLElle, Almalle ja Sanomille? Ilmeis­es­ti julki­nen riite­ly YLEn rahoituk­ses­ta onkin vain sumu­ver­ho ja se monikäyt­tö­fo­lioon käärit­ty kol­mas iltapäiväle­hti kiel­letään elintarvikkeena.

    Eiköhän tää ollut tässä ja yhdyn Pedron mietteisiin.

  43. Sha­keem
    Kuitenkin Euroopan “tasa-arvo­pro­jek­tin” suurimpia häviäjiä ovat ns. van­han Euroopan, eli varakkaampi­en Euroopan union­in jäsen­maid­en työn­tek­i­jä­ta­son työntekijät

    Kyl­lä duu­narikin kan­nat­taa kovasti tasa-arvoa, ainakin sil­loin kun se tarkoit­taa että her­roil­ta ote­taan ja duunareille annetaan. 

    Kun sit­ten pitäisi itse kaivaa kuvet­ta sen sijaan että oltaisi­in rikkaiden taskuil­la, lop­puu vaa­timuk­set sol­i­daarisu­ud­es­ta melkoisen nopeasti.

  44. vts:

    “Lain­säädän­nön esitöis­sä tode­taan suo­raan, että EU-jäsenyy­den kir­jaami­nen perus­tus­laki­in ei vaiku­ta hypo­teet­tiseen eroon union­ista eikä juuri mihinkään muuhunkaan.” Jos se ei ker­ran vaiku­ta “juuri mihinkään”, mik­si se tehdään? 

    Perustelu­ja löy­tyy esim. asianomais­es­ta hal­li­tuk­sen esi­tyk­ses­tä (HE 60/2010, http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2010/20100060). Asioi­ta eri taval­la pain­ot­ta­va voi toki pitää lisäys­tä turhana ja se on ihan OK.

    San­o­taan esitöis­sä mitä san­o­taan, mut­ta jos perus­tus­laki­in on kir­jat­tu “Suo­mi on EU:n jäsen”, niin irroit­tau­tu­mi­nen EU:sta vaatii perus­tus­lain muut­tamisen. Ja näin ale­taan argu­men­toimaankin viimestään sil­loin, kun eduskun­nas­sa on EU-jäsenyyt­tä vas­tus­ta­va enemmistö.

    Perus­tus­laki­valiokun­nan miet­intö 9/2010 (http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/pevm_9_2010_p.shtml), 1 §:n yksi­tyisko­htaiset peruste­lut: “Valiokun­ta huo­maut­taa, että union­in jäsenyy­den mainit­semisel­la perus­tus­lain 1 §:ssä ei ole vaiku­tus­ta siihen menet­te­lyyn, joka tulisi nou­datet­tavak­si, jos Suo­mi päät­täisi ero­ta Euroopan union­ista.” Tämä on aivan yksiselit­teis­es­ti san­ot­tu ja perus­tus­laki­valiokun­nan miet­intö lakimuu­tok­ses­ta on erit­täin vah­va tulk­in­talähde lain käytössä. Olisi täysin ennenku­u­luma­ton­ta toimia tuon vastaisesti.

    Jos joku on eri mieltä, niin pyy­dän osoit­ta­maan vaik­ka esimerkin täl­lais­es­ta toimin­nas­ta, jonkun oikeusti­eteen tutk­i­jan perustel­lun eriävän kan­nan tms.

    Pait­si siinä tapauk­ses­sa, että kyseinen yksi­tyi­nen media main­os­taa itseään tas­a­puolise­na tiedonvälit­täjänä. On ihan ok, että yksi­tyi­nen media sanoo “Meil­lä on poli­it­ti­nen agen­da. Emme julkaise maa­han­muut­tokri­it­tisiä mielip­iteitä.” Sen sijaan ei ole ok, että san­o­taan “Me olemme poli­it­tis­es­ti neu­traale­ja tiedonvälit­täjiä. Emme julkaise maa­han­muut­tokri­it­tisiä mielipiteitä.” 

    Jos jokin yksi­tyi­nen tiedo­tusvä­line har­ras­taa mielestäsi täl­laista harhaan­jo­htavaa main­on­taa, niin voit viedä asian kulut­ta­javi­ra­nomaisille, markki­naoikeu­teen ja viime kädessä korkeim­paan oikeuteen.

    Juho Laatu:

    Semen­toin­nin voisi määritel­lä sel­l­aisen asian kir­jaamise­na laki­in tai perus­tus­laki­in, jol­la on nykyisen hal­li­tuk­sen tuki, mut­ta kohtullisel­la toden­näköisyy­del­lä ei ehkä seu­raa­van. Ehkä lisäe­htona vielä se, että kyseinen kir­jaus ei ole vält­tämätön toimen­pide (jos­ta joku ver­sio täy­ty­isi joka tapauk­sesa kir­ja­ta lakiin). 

    Vuo­den 2011 eduskun­tavaaleis­sa yksikään eduskun­taan pääässyt puolue ei kan­nat­tanut eroamista EU:sta. Eurokri­it­tis­ten perus­suo­ma­lais­ten ja vasem­mis­toli­itonkin ohjelmis­sa lähdet­ti­in siitä, että Suo­mi on jäsen nyt ja tulevaisuudessa.

    Erim­ielisyys union­i­jäsenyy­destä vaikut­taa siis tois­taisek­si mar­gin­aaliselta, ja jos “kohta­laisen toden­näköisyy­den” raja asete­taan moi­selle tasolle, niin 95 % kaikesta lain­säädän­nöstä on väistämät­tä semen­toin­tia. Määritelmähän se tuokin on, mut­tei kovin järkevä.

    (Unkarin tasaverokir­jauk­sen tuomit­tavu­ut­ta en osaa kom­men­toi­da, kun en tunne sikäläistä perus­tus­lain­säätämisjärjestys­tä jne. Käsitin kuitenkin Soin­in­vaaran tek­stistä, että Fidesz käyt­tää poikkeuk­sel­lista super­en­em­mistöäase­maansa hyväk­si tekemäl­lä lakimuu­tok­sia, joil­la on oikeasti käytän­nön vaiku­tuk­sia ja joi­ta ei voi­da pois­taa “nor­maal­i­ti­lanteeseen” palates­sa ilman vastapuolen vas­taavaa superenemmistöä.)

  45. Tääl­lä on Osmoa vas­taan käyn­nis­sä kak­si eri argu­men­taa­ti­olin­jaa. Ensim­mäisen mukaan suo­ma­lainen kansane­dus­ta­ja ei voi arvostel­la Unkaria, kos­ka Suomen omat asi­at ovat väite­tysti yhtä kauhe­as­sa ja turmeltuneessa ja epädemokraat­tises­sa jamas­sa. Toisen mukaan taas Unkaria ei voi arvostel­la, kos­ka Unkarin meno on vain taval­lista ter­vet­tä demokra­ti­aa ja parlamentarismia.

    Kukaan ei tun­nu huo­maa­van, että nämä kak­si argu­men­taa­ti­olin­jaa ovat ris­tiri­idas­sa keskenään. Tulee vähän mieleen se Freudin van­ha vit­si lainaa­jas­ta, jon­ka palaut­ta­man kat­ti­lan havaitaan ole­van rik­ki ja joka vas­taa, että en ensin­näkään ole edes lainan­nut mitään kat­ti­laa, ja toisek­si se ei ollut rik­ki vielä sil­loin kun palautin sen, ja kol­man­nek­si se oli rik­ki jo kun lainasin sen.

    Pikaises­ti kat­soen pykälät 2, 3 ja 4 näyt­täi­sivät ole­van hel­posti ymmär­ret­täviä ja yleis­es­ti hyväksyttyjä.

    Silti vähän väliä näkyy uutisia: “Ne, joille val­ta Suomes­sa kuu­luu perus­tus­lain 3 §:n mukaan, käyt­tivät tätä val­taansa — KANSA RAIVOSTUI”.

    Jos ihan tarkko­ja ollaan Fidesz ja sen apupuolue kris­til­lis­demokraatit sai­vat vaaleis­sa 262 paikkaa 386:sta, mikä on noin 68 pros­ent­tia eli kutakuinkin kak­si kol­mannes­ta, ei 75 pros­ent­tia. Äänistä tämä val­takoali­tio sai kuitenkin vain 52,73 prosenttia.

    Ver­tailun vuok­si: Suomen nykyi­nen hal­li­tuskoali­tio sai eduskun­tavaaleis­sa noin 63,17 % äänistä. Jos pidät­täy­tyy arvostele­mas­ta Unkarin semen­toin­tia, kos­ka pitää tätä arvostelua jotenkin demokra­t­ian vas­taise­na, niin sil­loin kyl­lä muut­tuu mah­dot­tomak­si uskot­tavasti arvostel­la ylipään­sä mitään nykyisen Suomen hal­li­tuk­senkaan päätök­siä, oli­vat­pa ne sit­ten selitet­tävis­sä semen­toin­niksi tai eivät.

  46. Unkar­i­laiset ovat äänestäneet ja puli­nat pois.

    Kum­mallista, että Suo­mi kyl­lä avus­taa vaik­ka Palesti­inaa, jos­sa vaalit voit­ti ter­ror­is­mi­in myön­teis­es­ti suh­tau­tu­va puolue, joka itse har­joit­taa terrorismia.

  47. Demokra­t­ian suurin vika onkin se että vähem­mistön varat voivat joutua enem­mistön pääo­man­syön­nin kohteek­si vain sen takia että toinen poruk­ka sai enem­mistön kansane­dus­ta­jista itselleen vaaleis­sa vuon­na N…

    Lib­er­aali kan­sainy­hteisö ei voikaan kestää niin pitkään jos jotkut kansalaiset ovat valmi­ita hyväksymään kollek­tivis­tisen poli­it­tisen ja taloudel­lisen järjestyksen.

    Ain­oa kuvitelta­va vai­h­toe­hto sille on se, että yksit­täiset kansalaiset ovat riit­tävästi aseis­tau­tunei­ta vas­tus­tu­maan itsemääräämisoikeu­den loukkauksia.

    G.H von Wright­in oikeu­den­mukaisu­us­teo­ri­as­sa oikeus syn­tyy kauhun tas­apain­os­ta eli siitä että ihmiset vapaae­htois­es­ti rajoit­ta­vat puut­tumis­taan tois­t­en asioi­hin sik­si että kel­lään ei ole ylivoimaista ase­maa suh­teessa toisi­in. Jos joku pääsee niin hal­lit­se­vaan ase­maan suh­teessa toisi­in kansalaisi­in on hän samal­la kaiken oikeu­den yläpuolel­la… Tai yhteisön oikeu­den peri­aat­teista johde­tul­la argu­men­taa­ti­ol­la ei ole sil­loin sisältöä.

  48. “Päämin­is­teri Orbánin Fidesz-puolue sai vuon­na 2010 par­la­mentin paikoista 75 prosenttia.”

    Wikipedi­an artikkelin
    http://en.wikipedia.org/wiki/National_Assembly_of_Hungary#Latest_election
    mukaan Fidesz-puolue sai vuon­na 2010 “vain” noin 68 pros­ent­tia par­la­ment­ti­paikoista, eli 263 paikkaa 386:sta.
    Jos taas las­ke­taan Fideszin ja ääri­oikeis­to­laisen Job­bikin yhteinen paikkaluku, niin pros­en­tik­si tulee huimat 80.

  49. Suomes­sakin on kovin monia eli­itin val­taa tuke­via rakenteita:

    1. asen­teelli­nen media (ehkä tärkein!)
    2. mit­ta­vat puoluetuet
    3. vähäiset kansanäänestykset
    4. suh­teel­lisen poli­it­tis­es­ti valit­tu / valikoitunut virkamiehistö
    5. ay-liike (SDP, Vasemmistoliitto)
    6. varakkaat yksi­tyiset lahjoit­ta­jat (Kokoomus, RKP)
    7. äänestäjien sukupuoli-/ ikäjakauma
    8. syr­jäy­tyneet eivät äänestä
    9. val­las­sa ole­vien vaikut­ta­jien mas­si­ivi­nen kam­pan­join­ti demokra­ti­aa vas­taan (ei tule toimimaan)
    10. kansan avoin halvek­sun­ta (johtaa vallankumoukseen)

    Sum­ma sum­marum. Kyl­lä kansa tietää ja demokra­tia ei toi­mi. Sveit­siläi­nen suo­ra demokra­tia voisi toimia paremmin.
    Täl­löin mm. maa­han­muut­topoli­ti­ik­ka järkevöi­ty­isi, kehi­tys­a­pu supis­tu­isi oikealle tasolleen ja pakko­ruot­si pois­tu­isi. Hmm, alkaa vaikut­ta­maan erään puolueen vaalilupauksilta…

  50. Pert­ti K: Viime viikkoina on ollut kova kiiho­tustyö käyn­nis­sä asun­not­to­mia vas­taan. Kaduil­la on taulu­ja, jois­sa kehote­taan äänestämään: kyl­lä, kyl­lä, kyl­lä. Alue­pormes­tari Mate Koc­sis on val­ta­puolue Fideszin miehiä. 

    Kyl­lä tuol­lainen yhtä Jörg Haide­ria vas­taa. Suhtei­den jäädy­tys — ker­naasti jol­lakin ikäväl­lä taval­la, joka myös tun­tu­isi Unkarin johtok­er­rokses­sa — olisi vähin­tään yhtä perustel­tua kuin näen­näi­s­pain­os­tus Haiderin aikana.

    Jot­tei syytet­täisi tekopy­hyy­destä: sanois­in samaa, vaik­ka jotain saman­laista tapah­tu­isi omas­sa maassani.

    Ensi alku­un me voisimme nyt irti­sanoa kielisukulaisuuden.

    Ja vas­taavasti jos — siis jos — kot­in­urkil­lamme alka­isi ilmetä saman­laista piit­taa­mat­to­muut­ta heikos­sa ase­mas­sa ole­via “väärän­laisia” ihmisiä kohtaan, saat­taisimme joutua irti­sanomaan suo­ma­laisu­u­den joil­takuil­ta. Sym­bo­l­i­nen jut­tu, tietysti.

  51. Jokainen voipi vapaasti perus­taa oman lehden, jos nyky­is­ten lin­ja ei miel­lytä. Sanan­va­paus tarkoit­taa juuri sitä, että lehdet voivat vapaasti kri­ti­soi­da poli­itikko­ja halu­am­mal­laan taval­la. Jos määrät­täisi­in, ettei perus­suo­ma­laisia saa enää kri­ti­soi­da, se olisi sanan­va­pau­den rajoittamista.

    Mitä suo­raan demokra­ti­aan tulee, voisi käy­dä myös niin kuin Kali­for­ni­as­sa, joka lie­nee jo aivan konkurssin partaalla.

  52. Schwa: “Jos jokin yksi­tyi­nen tiedo­tusvä­line har­ras­taa mielestäsi täl­laista harhaan­jo­htavaa main­on­taa, niin voit viedä asian kulut­ta­javi­ra­nomaisille, markki­naoikeu­teen ja viime kädessä korkeim­paan oikeuteen.”

    Kir­joit­taes­sani “yksi­tyi­nen media sanoo…” viit­tasin objek­ti­iviseen ima­goon, joka riip­pumat­tomil­la medioil­la lähtöko­htais­es­ti on, jota ne pyrkivät ylläpitämään ja jota pide­tään yleis­es­ti posi­ti­ivise­na omi­naisuute­na esimerkik­si lehdel­lä. Oikeusjut­tu ei täten tule kysymyk­seen. Sitä­pait­si omaa tuotet­ta saa kehua aikamoisin ylisanoin ja lisäk­si täl­laisen puolueel­lisu­u­den todis­t­a­mi­nen olisi oikeudel­lis­es­ti erit­täin haas­tavaa. Intu­iti­ivis­es­ti se on helpom­paa havai­ta, ja on hyvin mah­dol­lista, että lehden imagoa vas­taan har­joitet­tu kri­ti­ik­ki tuot­taa tehokkaam­paa tulosta.

  53. Demokra­ti­as­ta. Wikipedi­an mukaan demokra­tialle ei ole yleis­es­ti hyväksyt­tyä määritelmää. Edus­ta­vatko joku/jotkut seu­raav­ista esimerkeistä keskustelijoiden mielestä demokratiaa?

    Val­tios­sa on 10 kansalaista.
    A)Yhdeksän päät­tää tap­paa yhden
    B)Yhdeksän päät­tää sosial­isoi­da yhden omaisuuden
    C)Yhdeksän päät­tää ettei yksi saa syödä sieniä
    D)Yhdeksän päät­tää ettei kukaan saa syödä sieniä

    Miten määrit­telisitte demokratian?

  54. Väärin äänestet­ty! Hei­di Hau­ta­la voisi lausua jotain kipakkaa, vähän niin kuin teki nyt hal­li­tuk­sen nimis­sä Venäjän osalta.

  55. Schwa,

    Perus­tus­laki­valiokun­ta on poli­it­ti­nen elin, ja sen lausun­to­jenkin voi olet­taa ole­van poli­it­tisia. (Valitettvsti Suomes­sa ei ole perus­tus­lak­i­tuomiois­tu­in­ta.) Jos ymmärsin oikein, sanoit että tulk­in­ta laista olisi se, että perus­tus­lakia ei tarvit­sisi muut­taa EU:sta erot­taes­sa. Tulk­itsin perus­tus­laki­valiokun­nan mutkikkaan lauseen toisin. Paras seli­tyk­seni on se, että valiokun­ta halusi (ehkä hie­man piilotellen) sanoa, että perus­tus­lain muu­tos vaa­di­taan jo nyt (kos­ka EU maini­taan jo toises­sa kohdas­sa), ja tuos­sa mielessä menet­te­ly­ta­pa ei muu­tu, vaan muu­tok­sia vaa­dit­taisi­in myös EU-jäsenyy­den perus­tus­laki­in kir­jaamisen jälkeen.

    Semen­toin­tikom­menteis­sasi hyp­päsit puhu­maan EU:sta eroamis­es­ta. Minä puhuin vain perus­tus­lain sisäl­löstä, ja siitä, että joku halu­aa sinne jotain, mitä joku toinen ei halua, ja siitä, että tuo teko näyt­täisi ole­van semen­toin­tia siinä mielessä kuin sen määrittelin.

  56. Liikku­vat äänestäjät ovat demokra­t­ian kulmakivi!

    Mitä olette rou­vat ja her­rat, neit­e­jä ja poikia uno­hta­mat­ta, mieltä tuos­ta yllä olev­as­ta huudosta?

    Ps. Kiitok­set Osmo, että olet julkaissut linkke­jä blogi­i­ni, vaik­ka en ole saanut kom­ment­te­ja, niin onhan se kiva että jotkut käyvät välil­lä vilkuilemassa.

  57. Tarken­nus edel­liseen. Perus­tus­laki­valiokun­ta sanoi: “Euroopan unioni­in viit­taavien sään­nösten ennakolli­nen muut­ta­mi­nen tai kumoami­nen ei olisi edel­ly­tyk­senä eroamiselle”, joten sen tulkin­nan mukaan perus­tus­lain muut­ta­mi­nen voisi tapah­tua eroamisen jälkeen.

  58. “Ongel­ma näis­sä tasa-arvo­hankkeis­sa on kuitenkin se, ettei se koskaan kos­ke­ta näitä “tasa-arvo­hankkei­ta” suit­sut­tavia itseään. Sinän­sä kan­natet­tavien tasa-arvo­pro­jek­tien mak­sajia ovat aina ihan muut.”

    Näin on, Sak­sakin on muut­tunut osit­tain hal­patyö­maak­si ja sen on saavut­tanut pien­i­t­u­lois­t­en määrässä USA:n eli pien­i­t­u­loisim­mat ovat EU:n men­estyk­sen mak­sajia eli EU on hyvä­tu­lois­t­en pro­jek­ti, joka siirtää hyvä­tu­lois­t­en tap­pi­ot köy­hien maksettavaksi

    Selvä uus­feo­daaliy­hteisö

    Kuun­te­len juuri Kataisen höpö­tys­tä Kreikan tukemis­es­ta : Kreik­ka pitäisi tukea velkasaneerauksessa,koska se on lain­aboiko­tis­sa. Argen­ti­ina kuitenkin nousi ilman muiden tukea ja oli lainaboikotissa.Vuoteen 2005 men­nessä Argen­ti­ina oli vahvis­tunut ja kykeni sopi­maan velka­jestelystä suurim­mak­si osak­si ja palasi nor­maaleille lainamarkkinoille.
    Kaik­ki ilman ulkop­uolista apua

    Tämäkin todis­taa, että meitä vedätetään Kuten Kataisen jututkin osoittavat

  59. “Timo H, eli sun perustelu on että ne hal­li­tuk­sen tyyp­it tun­tee toisen­sa ja siten ohjailee suu­ru­us­lu­okkaa tuhat­ta ihmistä jot­ka tekee toim­i­tustyötä YLElle, Almalle ja Sanomille? Ilmeis­es­ti julki­nen riite­ly YLEn rahoituk­ses­ta onkin vain sumu­ver­ho ja se monikäyt­tö­fo­lioon käärit­ty kol­mas iltapäiväle­hti kiel­letään elintarvikkeena.

    Eiköhän tää ollut tässä ja yhdyn Pedron mietteisiin.”

    Tpyy­lu­o­ma kom­men­toi yleen­sä sen ver­ran fik­susti että väitän tässä ole­van mallies­imerk­ki tahal­lis­es­ta väärinymmärtämis­es­tä. Ei tarvi­ta kun kouralli­nen oikei­ta ihmisiä tekemään lehden “lin­ja” selväk­si kaikille työn­tek­i­jöille. Mitään tuhan­sien henkilöko­htaista ohjailua ei tarvita. 

    Sitä­pait­si tämähän on kaikkien nähtävis­sä, 12 vuo­ti­askaan ei kehtaisi väit­tää suurimpi­en lehtien lin­jaa tas­a­puolisik­si esim hal­la-ahoa tai pakko­ruot­sia koske­vis­sa jutuissa.

    btw. Salali­it­to-hörhö-kort­ti alkaa rin­nas­tua net­tikeskusteluis­sa nat­si korttiin.

  60. “Liian Van­ha
    Mikä saa sin­ut väit­tämään, ettei IMF rahoit­tanut Argentiinaa?”

    Vuo­den 2002 yksipuolisen velka­sa­neer­auk­sen jäl­keen ei rahoit­tanut, ennen kuin taas 2005 jäl­keen eli 2002–2005 Argen­ti­ina sai tul­la omillaan.Ennen vuot­ta 2002 IMF kyl­lä kaa­toi rahaa säkkikau­pal­la sinne , aivan kuten EU Kreikkaan.

    Juha Soini­nen on tehnyt hyvän selvi­tyk­sen, mut­ta IMF:n tues­ta 2002–2005 ei ole main­in­taa . Muu­ta­mas­ta muus­ta luke­mas­tani artikke­lista sain käsi­tyk­sen, että Argen­ti­ina oli tuon ajan sul­jet­tuna kan­sain­välisiltä laina­markki­noil­ta, IMF mukaanluettuna
    Vuon­na 2005 Argen­ti­ina sai sovit­tua suuren osan velois­taan eli mak­soi vain mur­to-osan aikaisem­mas­ta velkakuormastaan

    Vastik­keet­tomas­ta avus­tuk­ses­takaan ei löy­dy viitteitä

  61. AM kir­joit­ti 24.9.2011 kel­lo 17:21:
    “Mik­si Unkari on pää­tynyt täl­laiseen tilanteeseen? Kai siihen täy­tyy jotain syitäkin olla.”

    Myöhästyneenä yksi vas­tausyri­tys, kun maas­ta jotain tiedän. Pointit aika­järjestyk­sessä, ei tärkeysjärjestyksessä. 

    1. Unkarista tuli, kapinoitu­aan itsen­sä 1867 kak­so­is­monarkian toisek­si “her­rakansak­si”, alueelli­nen suur­val­ta. Se sor­ti vähem­mistökan­so­ja pahem­min kuin Itä­val­ta omas­sa puo­likkaas­saan. Useil­la on yhä illu­u­sioi­ta “kansal­lis­es­ta suu­ru­ud­es­ta”. Ei kai mon­es­sa maas­sa näe — muuten mukav­il­la ihmisil­lä — auton taka­puskuris­sa tar­ro­ja, jois­sa on 1918 rajat? 

    2. Kadarin “gulas­sikom­mu­nis­mi” lahjoi ihmisiä län­sive­lal­la. Todel­li­nen elin­ta­so ei Unkaris­sa 80-luvul­la ollut yhtä korkea kuin esimerkik­si Tsekko­slo­va­ki­as­sa mut­ta län­si­tuot­tei­ta oli kaikkial­la kau­pan. Maa oli myös vapaampi ‑tai ainakin kuril­taan löy­sem­pi — kuin muut itäblokin maat. 

    3. Kipeää lähi­his­to­ri­aa ei koskaan käsitel­ty kun­nol­la. Kadar­il­la oli sinän­sä viisas slo­gan “kansan­nousu uno­hde­taan, se joka ei ole meitä vas­taan, on mei­dän puolel­lamme”. Tämä Ver­hot eteen-peri­aate laven­net­ti­in arjes­sa myös sota-aikaan ja Hor­thyn kau­teen. Tas­a­puolista sinänsä:/

    4. Muun muas­sa nämä tek­i­jät aiheut­ti­vat monille unkar­i­laisille illu­u­sion siitä, miten eri­no­mainen maa heil­lä on (aina ollutkaan) ja miten hyvin asi­at itäblokin sor­rut­tua oli­si­vatkaan. Eri­toten “junt­tei­hin naa­purei­hin” ver­rat­tuna. Ei huo­mat­tu, että jo gulas­sikom­mu­nis­min suh­teelli­nen hyv­in­voin­ti oli savijaloilla.

    5. Itäblokin sor­rut­tua Unkari sai hyvin län­si­maisia sijoituk­sia, sijaintin­sa takia, mut­ta myös sik­si että he oli­vat har­joitelleet diilaamista jo Kadarin aikana. Velkaa uskallet­ti­in ottaa reippaasti.

    6. Joten illu­u­sios­sa elämi­nen jatkui. Tosin kaik­ki eivät päässeet osal­lisik­si. Siir­tymä­talouk­sien tavanomaiset häviäjät näkyivät jo: eläkeläiset ja savupi­ip­pute­ol­lisu­u­den työn­tek­i­jät. Sekä romanit.

    7. Lop­ul­ta — epäti­eteel­lis­es­ti san­ot­tuna — kupla puhke­si. Sen aiheut­ta­ma kiukku nos­ti val­taan oikeis­ton, joka paradok­saalis­es­ti on (säi­keen muo­ti­sanal­la ilmais­tu­na) semen­toin­ut pait­si omaa val­taansa, myös van­haa (talous)poliittista kulttuuria.

  62. Mis­tä ihmeestä Mul­lah-Aho­laiset ovat saa­neet päähän­sä, että lehtien ja muiden medioiden pitäisi olla tas­a­puolisia (mitä se sit­ten tarkoittaakaan)? 

    Johan nyt perusk­oulus­sa opete­taan, että eri lehdil­lä on oma lin­jansa ja poli­it­ti­nen suun­tansa. Joil­lakin lehdil­lä (Demari) lin­ja käy ilmi lehden nimestä, joil­lakin (Hesari) pääkir­joituk­sista. Tämän huo­maamiseen ei paljon älliä tarvita. 

    Jos ole­mas­saole­vien lehtien lin­ja ei miel­lytä, on syytä perus­taa oma lehti. Ei lehden perus­t­a­mi­nen vaikea­ta ole. Jos hom­mafoo­ru­mi­laiset kukin sijoit­taisi­vat vaik­ka 5000 euroa ja tek­i­sivät hie­man talkootyötä ja jät­täi­sivät para­noiansa ja salali­it­to­teo­ri­ansa puolek­si vuodek­si pajalle, niin johan olisi Suomes­sa uusi — ja arvatenkin tas­a­puo­li­nen kuten Hom­ma-foo­ru­mi nykyään — lehti.

    Eikun hom­mi­in vaan siel­lä Hommassa.

  63. Lib­er­aali kan­sainy­hteisö ei voikaan kestää niin pitkään jos jotkut kansalaiset ovat valmi­ita hyväksymään kollek­tivis­tisen poli­it­tisen ja taloudel­lisen järjestyksen.

    Ain­oa kuvitelta­va vai­h­toe­hto sille on se, että yksit­täiset kansalaiset ovat riit­tävästi aseis­tau­tunei­ta vas­tus­tu­maan itsemääräämisoikeu­den loukkauksia.

    Todel­lisu­udessa asia ei ole ihan noin yksinker­tainen. Käytän­nössä yksit­täisen kansalaisen aseel­lisu­udel­la ei ole mitään vaiku­tus­ta. Jos ammut ulosot­tomiehen tai estät ulosot­to­toim­i­tuk­sen aseel­lis­es­ti, sin­ut noutaa riit­tävän vah­vasti aseis­tet­tu ja tarkoituk­seen koulutet­tu poli­isin ryh­mä. Lop­putu­lok­se­na on mah­dol­lis­es­ti ruumi­ita, mut­ta toden­näköis­es­ti yksikään niistä ei ole poliisi. 

    Jos sin­ul­la on kavere­i­ta niin paljon, että poli­isin voimavarat eivät riitä, tulee paikalle riit­tävä määrä asevoimaa. Käytän­nössä vas­ta oman armei­jan perus­t­a­mi­nen antaa suo­jan “kollek­tivis­mia” vas­taan, mut­ta tämä edel­lyt­tää val­tio­ta­son resursse­ja ja käytän­nössä “kollek­tivis­mia”.

    Yksi­tyisen omaisu­u­den loukkauk­set ovat myös aika vaikei­ta. Esimerkik­si Unkarin val­u­ut­talu­ot­to­lain tapauk­ses­sa pankke­ja käs­ket­ti­in käyt­tämään tiet­tyä val­u­ut­takurssia. Jos ne eivät tot­tele, niiden liike­toim­inta lakkaa, kun yhteiskun­ta peru­ut­taa toim­ilu­van. Kukaan ei tee bisnestä toim­ilu­vat­toman pankin kanssa. Aseel­lisel­la kieltäy­tymisel­lä ei olisi merk­i­tys­tä edes sen ver­taa kuin uloso­ton vas­tus­tamises­sa. Se, voisiko pank­ki puo­lus­taa kont­to­ri­aan, on merk­i­tyk­setön­tä, jos se olisi jo men­nyt konkurssi­in. Tähän ei voisi vaikut­taa kuin sil­lä, että pankeil­la olisi kyky kaa­p­a­ta val­ta Unkarin eduskunnal­ta ja aset­taa tilalle hal­li­tus, joka muut­taisi lakia. Olisiko tämä mielestäsi toiv­ot­ta­va tilanne?

  64. Timo H
    Sitä­pait­si tämähän on kaikkien nähtävis­sä, 12 vuo­ti­askaan ei kehtaisi väit­tää suurimpi­en lehtien lin­jaa tas­a­puolisik­si esim hal­la-ahoa tai pakko­ruot­sia koske­vis­sa jutuissa.

    Yksi­ty­is­ten lehtien ei tarvitse olla tas­a­puolisia. Lehdil­lä saa olla toim­i­tuk­selli­nen linja.

    Pap­pa­rainen
    yllä kansa tietää ja demokra­tia ei toi­mi. Sveit­siläi­nen suo­ra demokra­tia voisi toimia paremmin.
    Täl­löin mm. maa­han­muut­topoli­ti­ik­ka järkevöi­ty­isi, kehi­tys­a­pu supis­tu­isi oikealle tasolleen ja pakko­ruot­si poistuisi.

    …sekä ampuma-aseet kiel­let­täisi­in ja homoli­itot sallittaisiin.

  65. Liikku­vat äänestäjät ovat demokra­t­ian kulmakivi!

    Vain siltä osin kuin äänestyspäätös tehdään asi­a­pe­rustein. Muut ovat juok­suhiekkaa yhteiskun­nan jalko­jen alla.

  66. Uschanow: “Kukaan ei tun­nu huo­maa­van, että nämä kak­si argu­men­taa­ti­olin­jaa ovat ris­tiri­idas­sa keskenään.”

    Juu, onhan se selvää, että mikäli kri­it­tiset kom­men­taat­torit eivät synkro­noi näke­myk­siään ennen kir­joit­tamis­taan Oden pal­stalle, he ovat myös yksilöinä ris­tiri­itaisia, elleivät peräti kaksinaismoraalisia.

  67. Tuos­ta EU:n jäsenyy­den mainit­semis­es­ta perus­tus­lais­sa huo­maut­taisin, että se on peri­aat­teessa asial­lista. Tosi­a­sia on, että EU:n perus­sopimuk­set ovat olleet vuodes­ta 1995 perus­tus­lain tasoisia säädök­siä ja ne on hyväksyt­ty perus­tus­lakia muut­tavina val­tiosopimuksi­na samaan tapaan kuin mm. rauhansopimukset.

    Kysymys siitä, mis­sä järjestyk­sessä Suomen tulisi ero­ta Euroopan union­ista, jos täl­lainen tilanne olisi ajanko­htainen, on varsin mie­lenki­in­toinen. Peri­aat­teessa kan­sain­välisen oikeu­den näkökul­mas­ta ero on mah­dolli­nen vain sopimusjär­jeste­lyl­lä, sil­lä Suomen on kv. oikeu­den mielessä nou­datet­ta­va sopimusvelvoit­teitaan. Suo­mi on tähän men­nessä irti­sanonut yksipuolis­es­ti vain yhden perus­tus­lain säätämisjärjestyk­sessä solmi­tun val­tiosopimuk­sen: Pari­isin rauhan­sopimuk­sen III eli soti­laal­lisia määräyk­siä koske­van osan. Tämä sopimus irti­san­ot­ti­in pres­i­dentin val­tioneu­vos­tossa tekemäl­lä ilmoituk­sel­la, siis ilman ulko­min­is­ter­iön suorit­ta­maa valmistelua.

    Ennakko­ta­pauk­se­na on siis se, että eduskun­nan rat­i­fioima perus­tus­lain­lu­on­teinen sopimus voidaan pres­i­dentin ja val­tioneu­vos­ton yhteisel­lä päätök­sel­lä irti­sanoa ilman eduskun­nan myötä­vaiku­tus­ta, kun se “on menet­tänyt merk­i­tyk­sen­sä”. Jos EU:sta erot­taisi­in, tämä olisi epäilemät­tä tilanne ja ero tapah­tu­isi val­tioneu­vos­ton ja pres­i­dentin anta­mal­la ilmoituksella.

    Sihen, mikä merk­i­tys perus­tus­lain lauseel­la “Suo­mi on Euroopan Union­in jäsen”, olisi tässä tilanteessa, saadaan osvi­it­taa yhdis­tysoikeud­es­ta. Yhdis­tys­ten sään­nöt ovat täyn­nä vas­taavia keskusjär­jestöjäsenyysko­htia, mut­ta ne eivät silti rajoi­ta yhdis­tyk­sen oikeut­ta ero­ta keskusjär­jestöstä. Perus­tus­lain vas­taa­va koh­ta on nähdäk­seni saman­lainen sitovu­ut­ta vail­la ole­va deklaraatio.

  68. Eras­totenes aleksandrialainen,

    Mie­lenki­in­toinen tulk­in­ta. Tuos­sa Pari­isin rauhan­sopimuk­sen tapauk­ses­sa voi ehkä ajatel­la, että sil­loin, kun jostain asi­as­ta on laa­ja kon­sen­sus, pres­i­dent­ti voi irti­sanoa sopimuk­sen. Perus­tus­la­ki (tai sen tapaan sääde­tyt asi­at) siis saatt­vat suo­ja­ta Suomen sisäisiä pelisään­töjä täysimääräis­es­ti, mut­ta eivät Suomen ulkoisia suhteita.

    Nyky­isiä EU-pelisään­töjä voisi yrit­tää tulki­ta niin, että päämin­is­teri hoitaa EU-asi­at, mut­ta itse EU-jäsenyys on pres­i­dentin asia, ja sik­si pres­i­dent­ti voisi sen irti­sanoa (ei kai pääministeri).

    Tilanne muut­tuisi var­maankin kovasti, jos eroami­nen olisi poli­it­ti­nen kiis­takysymys. Eron vas­tus­ta­jat ehkä vaati­si­vat sil­loin perus­tus­lain mukaista päätök­sen­tekomenet­te­lyä. Pres­i­dentin oikeus irti­sanoa sopimus voitaisi­in kyseenalaistaa.

    Se että jonkin sopimuk­sen ole­mas­sao­lo ja keskeinen rooli kir­jataan konkreet­tis­es­ti (ei vain viit­teenä muiden asioiden yhtey­dessä) perus­tus­laki­in antaa olet­taa, että tuon tek­stin lisäyk­sel­lä kyseinen asia halu­taan aset­taa perus­tus­lain­o­maiseen, muut­tumat­tomaan ja suo­jat­tuun asemaan.

    Pari­isin rauhan­sopimus oli ehkä enem­män pakko, joka piti hyväksyä perus­tus­lain säätämisjärjestyk­sessä sik­si, että se oli niin vaka­va negati­ivi­nen asia. EU-jäsenyy­den sta­tus on toinen, ja sitä ollaan nyt ottmas­ta omas­ta halus­ta perus­tus­laki­in, ei (ainakaan soti­laal­lisen) ulkoisen pain­os­tuk­sen alla.

    Kun tähän lisätään vielä se, että perus­tus­laki­a­siois­sa meil­lä tulk­in­to­ja tekee perus­tus­laki­valiokun­ta, joka saat­taa venyt­tää tulk­in­taa tarvit­taes­sa aina haua­maansa suun­taan (viimeaikaiset kan­nan­otot ovat mielestäni olleet hie­man “tilanteen mukaan jous­tavia”), voisi arva­ta, että EU-eron tul­lessa ajanko­htaisek­si, kysymys­tä ei heit­et­täisi pres­i­den­tille ratkaistavak­si, vaan poli­it­ti­nen peli pelat­taisi­in lop­pu­un asti. Poli­it­ti­nen kon­sen­sus siis vaa­dit­taisi­in ennen pres­i­dentin ilmoi­tus­ta, ehkä perus­tus­lain muut­tamisen tyyliin.

    Tilanne on mie­lenki­in­toinen sik­sikin, että nämä tulkin­nat Suomen ulkoi­sista suhteista ja niiden sitovu­ud­es­ta aset­taisi­vat perus­tus­lain eri koh­dat eri ase­maan. Toisil­la kohdil­la olisi täysi perus­tus­lain muo­dosta­ma suo­ja, mut­ta EU-jäsenyys olisi vain koru­lause, joka lähtisi perus­tus­laista pois pres­i­dentin ilmoituk­sel­la. Tuskin asia hoi­tu­isi aivan näin.

    Minus­ta näyt­tää siltä, että Suomen toim­intata­vat ja näitä asioi­ta koske­vat sään­nöt eivät ole vaki­in­tunei­ta, vaan eroin­non seru­auk­se­na olisi selkeää selvästi epämääräisem­pi poli­it­ti­nen sotku, jos­sa etsit­täisi­in sopivia seli­tyk­siä, joil­la val­i­tut menet­te­ly­ta­vat voitaisi­in oikeut­taa ja selit­tää parhain päin (vähän kuin ERVV:n perus­t­a­mi­nen Luxmburgiin).

  69. vts: ” — - — Edus­ta­vatko joku/jotkut seu­raav­ista esimerkeistä keskustelijoiden mielestä demokratiaa?

    Val­tios­sa on 10 kansalaista.
    A)Yhdeksän päät­tää tap­paa yhden
    B)Yhdeksän päät­tää sosial­isoi­da yhden omaisuuden
    C)Yhdeksän päät­tää ettei yksi saa syödä sieniä
    D)Yhdeksän päät­tää ettei kukaan saa syödä sieniä
    — - — ”

    A, C, D eivät selvästikään ole oikein.

    B voi ollakin. Nimit­täin jos yksi henkilö omis­taa sanokaamme 90 % val­takun­nan koko var­al­lisu­ud­es­ta ja lisäk­si hänel­lä on per­il­lisiä (siis muut kuin nämä eivät pääse jaolle ko. henkilön kuol­lessakaan) … sil­loin minus­ta on erit­täin oikein, kohtu­ullista ja kansan­val­taista toteut­taa suun­nitel­ma B.

  70. Ville Kom­si:

    A, C, D eivät selvästikään ole oikein.
    B voi ollakin. 

    Kysymys ei tain­nut olla, ovatko ne oikein, vaan ovatko ne demokra­ti­aa. Luon­nol­lis­es­ti kaik­ki niistä on sub­jek­ti­ivis­es­ti “oikein”, jos noin suuri enem­mistö niitä kan­nat­taa. Panin sanan oikein lain­aus­merkkei­hin sik­si, että sille toisin kuin demokra­tialle ei oikein voi mitään määritelmää antaa. Jokainen voi siis esit­tää kan­to­ja siitä, mikä on oikein, mut­ta tätä ei voi tes­ta­ta mitenkään, kos­ka meil­lä ei ole mitään objek­ti­ivisen oikean mit­taria. Sen sijaan mei­dän on mah­dol­lista määritel­lä se, mitä demokra­tia tarkoittaa. 

    Demokraat­tisil­la pros­es­seil­la tehdy­il­lä päätök­sil­lä on toteutet­tu noi­ta kaikkia. Val­tiot ovat demokraat­tis­es­ti otta­neet käyt­töön kansalais­ten­sa teloituk­sia sal­livia lake­ja ja pan­neet niitä myös täytän­töön, myös Suomi. 

    Ihmis­ten omaisuuk­sia on sosial­isoitu ainakin vero­tuk­sen muo­dos­sa. Koko omaisu­u­den demokraat­tis­es­ti pääte­tys­tä sosial­isoin­nista ei min­ul­la tosin ole tietoa, mut­ta var­maan sitäkin jos­sain on tapahtunut. 

    Huumaavien ainei­den käyt­töä (esim. tiet­ty­jen sie­nien syön­tiä) on rajoitet­tu sekä kaik­il­ta että tietyltä osalta kansaa (yleen­sä nuoret). 

    Minus­ta demokra­tia yksin ei mitenkään takaa, että asi­at menevät “oikein”. Jot­ta enem­mistön mieli­v­al­lal­ta väl­tytään, tarvi­taan sekä yksilön että vähem­mistön oikeuk­sia suo­jaavia sään­nök­siä. Noi­ta vähem­mistö­suo­jia on Suomes­sa koh­tien A ja B (hen­ki ja omaisu­us) suh­teen, mut­ta ei sen suh­teen, että saisi pan­na suuhun­sa, mitä ikinä huvit­taakin. Tietenkään vähem­mistö­suo­jatkaan eivät toi­mi esimerkin kokoisen enem­mistön (90%) val­lites­sa, mihin kai tämä Osmon alku­peräi­nen postaus liittyikin.

  71. Toisil­la kohdil­la olisi täysi perus­tus­lain muo­dosta­ma suo­ja, mut­ta EU-jäsenyys olisi vain koru­lause, joka lähtisi perus­tus­laista pois pres­i­dentin ilmoituk­sel­la. Tuskin asia hoi­tu­isi aivan näin.

    Tilanne on mielestäni taval­laan päin­vas­tainen: EU-jäsenyys on val­tiomme ole­mas­saoloa ja iden­ti­teet­tiä määrit­tävä perus­ta­van laa­tu­inen tek­i­jä. Suo­mi ei voi ero­ta Euroopan union­ista (eikä se olisi toiv­ot­tavaakaan) mis­sään olo­suhteis­sa niin kauan kuin unioni on toim­intakykyi­nen ja ole­mas­sa. Jos Suo­mi eroaisi yksipuolis­es­ti union­ista, lop­putu­lok­se­na olisi toden­näköis­es­ti jou­tu­mi­nen kan­sain­välisek­si paari­ak­si ja talouden tuhou­tu­mi­nen, mah­dol­lis­es­ti jopa soti­laalli­nen yhteenot­to. Ei siis todel­lakaan järkevä toim­inta­su­un­ta. Se, mil­laisel­la menet­te­lyl­lä täl­lainen kansalli­nen itse­murha päätet­täisi­in, on täysin aka­teem­i­nen kysymys. Sel­l­aista ei tul­la tekemään.

    Suomen eroami­nen union­ista on mah­dolli­nen vain tilanteessa, jos­sa union­il­la ei enää ole käytän­nön merk­i­tys­tä. Täl­löin eroamiseen liit­tyvä päätök­sen­teko olisi lähin­nä tosi­a­sioiden tun­nus­tamista ja kansalli­nen etu olisi tehdä päätös nopeasti ja ennakoimat­tomasti eli val­tioneu­vos­ton ja pres­i­dentin toimen­piteenä. Muu­toin jokin ulko­val­ta voisi hyö­dyn­tää epä­selvän tilanteen. Lisäk­si yhteiskun­nal­lisen ilmas­ton pitäisi olla sel­l­ainen, että eros­ta val­lit­sisi vah­va yhteisym­mär­rys. Muuten voisi tul­la sisällissota.

  72. Samuli Saarel­ma, jos vts:n tarkoi­tus oli vain osoit­taa, että “demokra­tia” on häi­lyvä käsite vail­la yhtä ain­oaa ja oikeaa, timan­tinkirkas­ta määritelmää, me emm­tuskin voisimme olla siitä enem­pää samaa mieltä. Vain lapsen­mieliset voivat kuvitel­la että sel­l­ainen kaikki­in kysymyk­si­in vas­tauk­sen anta­va malli voisi olla olemassa. 

    Sama pätee “lail­lisu­u­teen”, sil­lä mikäli laki ei pelkästään julista keis­arin, johta­jan tms. täy­del­listä mieli­v­al­taa (jol­loin epäiltykin erim­ielisyys tai ikävän näköi­nen naa­ma riit­tää perus­teek­si mille tahansa ran­gais­tuk­selle) sil­loin laki väistämät­tä sisältää harkin­nan­varaisia sään­nök­siä, siis sel­l­aisia joi­ta tuomiois­tu­in tulk­it­see. Kuten: mikä oli itsepuo­lus­tus­ta? Tai: mikä oli hätä­var­jelua ja mikä sen liioit­telua? Jne.

    Kos­ka siis lain sisältöäkään — joka esimerki­no­mais­es­ti täs­men­tyy tuomiois­tu­in­ten tulkin­nois­sa ja ennakko­ta­pauk­sis­sa — ei voi­da täy­del­lis­es­ti ennakoi­da, ei ole mielekästä yrit­tää määritel­lä lail­lisu­ut­ta mil­lään ehdot­toma­l­la ja ikuisel­la taval­la. Ja lienemme tästäkin yhtä mieltä.

    Joten ain­oak­si kysymyk­sek­si, jos­ta vts:n esimerkkien kohdal­la voidaan yrit­tää keskustel­la yleisel­lä ja ikuisel­la tasol­la, jää min­un käsit­tääk­seni eti­ik­ka eli “onko se oikein?”.

  73. Yksi­ty­is­ten lehtien ei tarvitse olla tasapuolisia.

    Ja siinä onkin suo­ma­laisen uutisvi­estin­nän suuri puute. Varsinkin kun medi­ak­en­tän jakaa kak­si suur­ta yksi­ty­istä kon­ser­nia, joiden lin­ja on selkeästi mon­es­sa asi­as­sa erit­täin oikeis­to­lainen ja omia etu­jaan aja­va, sekä Yle, jon­ka toki ollessa jos­sain määrin hal­li­tus­ta mielis­televä toimii edes jonkin­laise­na vastapain­ona kau­pal­liselle tiedon“välitykselle”.
    Jostain “kum­man” syys­tä ovat oikeis­to­laiset tahot aja­mas­sa Yleä alas eri­laisin keskenään ris­tiri­itaisin perustein.

    Lehdil­lä saa olla toim­i­tuk­selli­nen linja.

    Toim­i­tuk­selli­nen lin­ja ja tas­a­puolisu­u­den puute eli selkeä puolueel­lisu­us ovat eri asioita.
    Edel­lisessä asioista ker­ro­taan tas­a­puolis­es­ti kaik­ki oleel­liset puo­let ja sit­ten ote­taan ker­ro­tun perus­teel­la toim­i­tuk­sel­lisen lin­jan mukaises­ti niihin kantaa.
    Jälkim­mäisessä taas tehdään suur­ta vahinkoa tehdään sil­lä, kun merkit­tävässä ase­mas­sa ole­va viestin käsit­telee joitain asioi­ta selvän yksipuolis­es­ti tai jät­tää joitain asioi­ta kokon­aan käsit­telemät­tä — men­nen jopa niin pitkälle, että tietois­es­ti tukah­dut­taa keskustelua sen tiimoilta.

    Esimerkik­si Yhdys­val­lois­sa tiedonväl­i­tys meni roskako­ri­in viimeistään siinä vai­heessa, kun tas­a­puolisu­us­vaa­timuk­set pois­tu­i­v­at medi­al­ta. Syn­tyi Fox-pro­pa­gan­davi­estin, jon­ka välit­tämil­lä maail­manku­val­la ja “uutisil­la” ei ole juurikaan kos­ke­tus­pin­taa todellisuuteen.

    Jos val­lankäyt­täjiä tosi­aan kiin­nos­taisi­vat yhteiskun­nal­liset ongel­mat ja ihmis­ten oikeudet, laki­in tulisi tas­a­puolisu­us­vaa­timuk­sia sekä mediaomis­tus­ta, toim­i­tuskartel­lisoi­tu­mista (vapaae­htoinen yhteistyö uutis­ten tuot­tamises­sa), uutis­toimis­to­jen tuot­ta­maa sisältöä ja sähkeiden/lehdistötiedotteiden suo­raa julka­isua koske­via pykäliä.
    Viimeiset kak­si vaa­timus­ta saat­ta­vat vaikut­taa hölmöiltä mut­ta ovat tärkeitä, jot­ta kaikissa vies­timis­sä (mielu­usti mis­sään) ei suo­raan julka­s­taisi minkään tahon tuot­tamia sähkeitä/uutisia/tiedonantoja uutisi­na. Uutisvä­linei­den pitäisi pyrk­iä kaiva­maan niihin riip­pumat­to­mia taus­ta­ti­eto­ja ja vahvis­tuk­sia sekä tuot­ta­maan omaa ana­lyysia asiasta.

  74. Eras­totenes alek­san­dri­alainen kir­joit­ti: “Jos Suo­mi eroaisi yksipuolis­es­ti union­ista, lop­putu­lok­se­na olisi toden­näköis­es­ti jou­tu­mi­nen kan­sain­välisek­si paari­ak­si ja talouden tuhou­tu­mi­nen, mah­dol­lis­es­ti jopa soti­laalli­nen yhteenotto.”

    Soti­laall­nen yhteenot­to kuu­lostaa aika vah­val­ta liioit­telul­ta. Kai EU on vielä tois­taisek­si itsenäis­ten val­tioiden liit­to eikä liit­to­val­tio. Suomen jät­täessä EFTA:n ei tain­nut tapah­tua mitään kovin vakavaa soti­laal­lisel­la rin­ta­mal­la. EU on hie­man tiukem­pi jär­jestö, mut­ta tuskin aivan soti­laal­liseen uhkaan saak­ka sekään. Yhdys­val­lois­sa liit­to­val­tion hajoamisuh­ka johti sisäl­lis­so­taan, mut­ta se nyt oli liit­to­val­tio, ja ajat ovat nyt ehkä hie­man toiset. Val­tioista eroon pyrkivät alueet ovat kyl­lä aiheut­ta­neet sotia viime vuosi­nakin, mut­ta kuten jo sanoin, kai Suo­mi tulk­i­taan vielä itsenääisek­si val­tiok­si, jol­la on erinäisiä kan­sain­välisiä sopimuksia.

    Otta­mat­ta kan­taa siihen, pitäisikö Suomen joskus tule­vaisu­udessa ero­ta EU:sta, pitää kai olet­taa, että tuos­sa tilanteessa Suomel­la olisi näköpi­iris­sään jotain, minkä se kat­soisi itselleen parem­mak­si kuin jäsenyys EU:ssa. Talouden tuhou­tu­misen olet­ta­ma perus­tuu kai enem­män siihen, että päätös olisi väärä kuin siihen, etä eroami­nen sinän­sä (ehkä järkevä) tuhoaisi talouden.

    Kan­sain­välisek­si paari­ak­si jou­tu­mi­nen ei myöskään kuu­losta kovin toden­näköiseltä. Jos on perus­teet, niin on perus­teet. Gröön­lan­ti jät­ti EU:n, mut­ta en ole havain­nut mitään kos­tomielialaa tai paari­ak­si tuomit­semista. EU ei myöskään tuomitse Nor­jaa ja Sveitsiä.

  75. Ville Kom­si, voimme toki keskustel­la siitä, onko joku oikein, mut­ta tämä ei kyl­lä auta vas­taa­maan siihen vts:n alku­peräiseen kysymyk­seen, mikä on demokra­ti­aa. Nämä käsit­teet eivät ole tois­t­en­sa syn­onyymejä, vaik­ka usein etenkin proba­gan­das­sa käytetään sitä aja­tus­ta, että mikä tahansa, mille voidaan lyödä leima “demokra­tia”, on oikein.

    Ja mitä tuo­hon “oikeaan” niiden esimerkkien val­os­sa tulee, niin ellet usko johonkin absolu­ut­tiseen Jumalan tms:n aset­ta­maan oikeaan, niin on tur­vaudut­ta­va siihen, mitä ihmiset ovat asioista mieltä. Ja jos siis yhdek­sän kymmen­estä on jotain mieltä oikeas­ta, niin näi­den kan­to­jen ohit­ta­mi­nen tuos­ta vaan on aikamoista itse­var­muut­ta ja ehkä ylim­ielisyyt­täkin siitä, että itse on oikeassa. 

    Nyt on siis kysyt­tävä, mihin peru­s­tat alku­peräisen kan­tasi (B voi olla oikein, mut­ta muut eivät)? Jos se on vain ja ain­oas­taan sin­un mielip­i­teesi, niin onko jokin syy, mik­si yhteiskun­nan pitäisi nou­dat­taa sitä enem­män kuin jotain mui­ta mielipiteitä?

  76. Heh heh. Mon­et tääl­lä Suomes­sa eivät ymmär­rä unkar­i­lais­ten elin­ta­son muu­tok­ses­ta mis­sä unkar­i­laiset eliv­ät n. 1970 luvul­ta läh­tien nykyiseen ver­rat­tuna. Ja kuten on myös käynyt muiden Sak­san ymärärys­val­to­jen. Elin­ta­sot nois­sa mais­sa ovat nousseet erit­täin korkealle. Eli nois­sa mais­sa on elin­ta­so nous­sut kohis­ten kun DDR:n aika jätti.

    Onkin suo­ma­lais­ten näke­mys­ten kannal­ta käynyt niin, että me tääl­lä Suomes­sa olemme kur­jis­tu­mas­sa kun taas Unkarin kansa KESKI-EUROOPAN sydämessä ovat pääsemässä van­haan his­to­ri­al­liseen ase­maansa — johon oli­vat etabloituneet kauan aikaa sit­ten ennen kuin tääl­lä Suomes­sa vielä “perunapel­to­jen ääril­lä” puista maa­han olimme laskeutumassa.

    Tosin viro­laiset ovat tulleet helpot­ta­maan ase­maamme kau­pankäyn­timme ase­maa parantamaan.

  77. Samuli Saarel­ma: ” Ville Kom­si, voimme toki keskustel­la siitä, onko joku oikein, mut­ta tämä ei kyl­lä auta vas­taa­maan siihen vts:n alku­peräiseen kysymyk­seen, mikä on demokra­ti­aa. Nämä käsit­teet eivät ole tois­t­en­sa syn­onyymejä, vaikka — - — ”

    Luu­len­pa että olet käsit­tänyt min­ut niin väärin kuin ylipään­sä on mah­dol­lista. Johtuuko se minus­ta vai sinus­ta vai täh­tien asen­nos­ta, sitä en tiedä.

    Käsit­tääk­seni vts:n kysymys (“mitä demokra­tia on?”) oli retori­nen ja tarkoitet­tukin osoit­ta­maan, ettei siihen — järkevästi ajatel­tuna — voi olla mitään yhtä ain­oa­ta kaikissa tilanteis­sa ikuis­es­ti pätevää vas­taus­ta. Ei ainakaan niin, että siitä val­lit­sisi yksimielisyys. Ja tästä me kaik­ki kolme käsit­tääk­seni olemme yhtä mieltä. Siis käsit­tääk­seni. Kor­jatkaa kumpikin, jos erehdyn.

    Tietenkin voimme yrit­tää määritel­lä kansan­val­lan — tai aset­taa sille vähim­mäise­hto­ja — kukin taval­lamme. Voimme jopa riit­täväl­lä porukalla (tai riit­tävil­lä pyssy­il­lä) kir­joit­taa jonkin kek­simämme (tai jostakin löytämämme) määritelmän osak­si perus­tus­lakia. Siitä huoli­mat­ta on vuoren­var­maa — sanokaa min­un sanoneen — että “ikuis­takin” määritelmää (ja perus­tus­lakia) muute­taan ennem­min tai myöhem­min, kun vas­taan tulee liian paljon tai liian paho­ja ris­tiri­ito­ja, tilantei­ta ja kysymyk­siä, joi­ta ei ole osat­tu ennakoida. 

    Niin­hän käy myös “luon­non­laeille” ja kaikelle, mitä tiede käsit­telee. Kaikkea joudu­taan joskus tark­ista­maan tai ainakin tarken­ta­maan. Min­un suurin toivo­muk­seni ihmiskun­nalle on, että se osaisi tark­istaa lake­jaan ja käsi­tyk­siään rauhal­lis­es­ti. Jot­ta ei syn­ty­isi eikä tarvit­taisi sel­l­aista val­lanku­mous­ta jon­ka jäl­keen ei ole elämää. 

    Keskustelukyky ja varsinkin kuun­telukyky sekä taito aset­tua poikkiteloin väki­val­lat­tomasti (tai väki­val­taa ja sil­lä uhkaamista mah­dol­lisim­man pitkälle vält­täen) ovat avaimia niin pien­ten kuin äärim­mäisen suurtenkin erim­ielisyyk­sien sovit­telu­un siten, että kaik­ki voivat elää vielä kiis­tan jälkeenkin. 

    Jot­ta vaikut­taisin aka­teemiselta, voisin puhua par­a­dig­man muu­tok­ses­ta poli­ti­ikas­sa. Eikä vain yhdestä vaan yhä uusista, ennem­min tai myöhem­min. Niitä on par’aikaa meneil­lään täl­lä tähdel­lä. Ja kuten jo vih­jaisin, kyky sopeu­tu­miseen pitää lajimme hengis­sä, mikään muu ei siihen riitä. Enkä tarkoi­ta sopeu­tu­misel­la alis­tu­mista, pikem­minkin päinvastoin.

    En ole väit­tänyt kum­mas­takaan käsit­teestä — “kansan­val­las­ta” ja “oikeud­es­ta” — että ne oli­si­vat kiis­tat­to­mia, ikuisia saati min­un määrät­tävis­säni muista piittaamatta. 

    Valitet­tavasti sanat ovat vain sano­ja. Niin­pä vaik­ka olisimme suurel­lakin joukol­la näen­näis­es­ti yksimielisiä jostakin väit­teestä tai väit­tei­den rykelmästä, emme koskaan ole sitä ikuis­es­ti ja täy­del­lis­es­ti. Miten voisimme? Aina jon­akin päivänä pal­jas­tuu, että olemme ymmärtäneet sanat ja lauseet eri tavoin. Sel­l­aisia totu­u­den het­k­iä tulee vas­taan, ja sil­loin kat­so­taan kuka on son­ni ja kuka on tap­pa­japelle (“mata­dor”). Ollaan vihaisia ja sor­mi suus­sa, kun aikaisem­min ei ole huo­mat­tu että totuuk­sia on mon­ta. Tai sit­ten, ollak­seni kyyni­nen: ehkä totuuk­sia ei ole yhtäkään — ehkä on vain itsekunkin kannal­ta mukavia seli­tyk­siä. Niitä san­o­taan ideologioiksi.

    Jatku­vasti vään­netään kät­tä eri tavoin, ja voit­ta­jan totu­us kir­joite­taan vähäk­si aikaa seinälle. Tai ollak­seni tarkem­pi: seinälle kir­joite­taan jotain juh­lal­lista kauno­her­sy­tys­tä, mut­ta voit­ta­jan tulkin­nan mukaan eletään.

    Tarken­nan vielä, että myös “väki­val­ta” on niitä sano­ja, jot­ka voidaan nähdä ja määritel­lä hyvin monel­la taval­la sen mukaan, mikä itselle sopii. Ja sit­ten taas kaino pyyn­tö ihmiskun­nalle: yrit­täkää nähdä se joskus myös vastapuolen kannal­ta. Se lop­ul­ta aut­taa omaakin eloon­jäämistä. Näin uskon.

    ” Ja mitä tuo­hon “oikeaan” niiden esimerkkien val­os­sa tulee, niin ellet usko johonkin absolu­ut­tiseen Jumalan tms:n aset­ta­maan oikeaan, niin on tur­vaudut­ta­va siihen, mitä ihmiset ovat asioista mieltä. Ja jos siis yhdek­sän kymmen­estä on jotain mieltä oikeas­ta, niin näi­den kan­to­jen ohit­ta­mi­nen tuos­ta vaan on aikamoista itse­var­muut­ta ja ehkä ylim­ielisyyt­täkin siitä, että itse on oikeassa. ”

    Joo, nyt kyl­lä tun­tuu, että vas­taat jollekulle muulle, et minulle. 

    Olen agnos­tikko — ehkä myös anark­isti, se riip­puu määritelmästä — enkä usko mihinkään ylimpään auk­tori­teet­ti­in, en edes omaan ere­htymät­tömyy­teeni. Viime kädessä, kun olen kuun­nel­lut ja miet­tinyt niin paljon kuin pystyn, joudun kysymään joltakul­ta, joka asuu ver­hon takana perähuoneessani, mut­ta kuka tai mikä se on, en minä tiedä. Min­ul­la vain ei ole mitään parem­paakaan tietoa oikeas­ta ja väärästä.

    Jos on kysymys vähäpätöis­es­tä asi­as­ta, tyy­dyn siihen mitä yhdek­sän naa­puria sanoo. Mut­ta jos kysymys on ihmiskun­nan elämästä ja kuole­mas­ta tai vaik­ka vain ilmas­ton­muu­tok­ses­ta tai tur­va­paikan­hak­i­jan palaut­tamis­es­ta kidutet­tavak­si, en väl­itä paskaakaan viiden mil­jardin mielip­i­teestä, mikäli ratkai­se­va vipu on kourassani.

    Jos joku halu­aa nimit­tää tätä ylim­ielisyy­dek­si, senkun nimit­tää. Otan kyl­lä huomioon val­in­to­jeni seu­rauk­set ja seu­raa­muk­set. Ja ole­tan kaikkien muidenkin ihmis­ten toimi­van tai ainakin saat­ta­van toimia täl­lä samal­la tavalla.

    Enkä siis ole absolu­ut­ti­pasi­fisti. Jos ain­oa keino estää ydi­no­hjusten liik­keel­lelähtö on lyödä takaapäin kirveel­lä nap­in­paina­jaa, var­masti lyön.

    ” Nyt on siis kysyt­tävä, mihin peru­s­tat alku­peräisen kan­tasi (B voi olla oikein, mut­ta muut eivät)? Jos se on vain ja ain­oas­taan sin­un mielip­i­teesi, niin onko jokin syy, mik­si yhteiskun­nan pitäisi nou­dat­taa sitä enem­män kuin jotain mui­ta mielipiteitä? ”

    Sanoin että A, C, D eivät selvästikään ole oikein.
    Tarkoitin täl­lä, etten uskoisi täl­lä listal­la esi­in­tyvän muun­laisia mielipiteitä.

    Sanoin että B “voi ollakin” oikein. Eikö se ollut tarpeek­si nöyrästi san­ot­tu? Perustelin myös kan­tani — siis ikioman kan­tani, jon­ka kanssa saa olla eri mieltä, jos kehtaa.

    Kos­ka en usko, että olisit tahal­lasi vääris­tel­lyt, vas­tasin näin perus­teel­lis­es­ti keskel­lä aamuyötä. Vähän hul­lua kyl­lä. Kuka tätä ketjua enää lukee? Sinä ja minä, ehkä.

  78. Soti­laall­nen yhteenot­to [EU:sta eroamisen seu­rauk­se­na, kirj. huom.] kuu­lostaa aika vah­val­ta liioittelulta.

    Lähin­nä hain tässä sitä, että nykyisel­lään EU on euroop­palais­ten val­tioiden arvoy­hteisö. Jos kat­soo sitä, miten Suomen voimakkaasti nykyi­nen sooloilu Kreikan vaku­usasi­as­sa on tuomit­tu, on selvää, että hypo­teet­ti­nen EU:sta eroami­nen, mitä en suinkaan kan­na­ta, johtaisi melkoisen kovi­in poli­it­tisi­in sank­tioi­hin ja täy­del­liseen kan­sain­välis­ten markki­noiden luottamuspulaan.

    Soti­laal­lisen yhteeno­ton mah­dol­lisu­u­den nos­tin esille, kos­ka se on aina itsenäis­ten val­tioiden suhtei­den huonontues­sa real­isti­nen mah­dol­lisu­us. Käytän­nössä toden­näköisin mekanis­mi olisi se, että EU:sta eron­nut, sil­tansa polt­tanut Suo­mi jou­tu­isi soti­laal­liseen kri­isi­in Venäjän kanssa, kun meil­lä ei olisi enää län­tistä selkänojaa.

    Ja kun ver­taat Suomen eroa EFTAs­ta hypo­teet­tiseen EU:sta eroamiseen, muis­tut­taisin, että EFTA oli Suomen liityt­tyä EU:hun menet­tänyt merk­i­tyk­sen­sä. Asi­as­ta val­lit­si selvä kan­sain­vä­li­nen yhteisym­mär­rys. Käsit­telin tuos­sa hypo­teet­tisen eroti­lanteen yhtey­dessä tilan­net­ta, jos­sa Suo­mi tieten tah­toen halu­aisi ryhtyä Pohjois-Euroopan Valko-Venäjäk­si, mis­sä ei tietenkään olisi järkeä.

  79. Eras­tothenes:
    >Jos kat­soo sitä, miten Suomen voimakkaasti
    >nykyi­nen sooloilu Kreikan vaku­usasi­as­sa on
    >tuomit­tu,

    Väit­täisin tätä näköharhak­si, joka liit­tyy van­haan vit­si­in ele­fan­tista, amerikkalais­es­ta, ran­skalais­es­ta ja suo­ma­lais­es­ta. (“Saisiko tuos­ta paljon rahaa, saisiko tuos­ta hyvää ruokaa, mitähän se minus­ta ajattelee”). 

    Todel­lisu­udessa muual­la Euroopas­sa ymmär­retään ihan hyvin että eteläisen euroalueen talouden­pito närästää mui­ta parem­min julkisen talouten­sa hoi­tanut­ta Suomea, ja että jos suo­ma­laiset poli­itikot eivät toi­mi kansansa etu­jen mukaan tässä tämä ei joh­da Suomen esit­tämi­in vaa­timuk­si­in, edessä on iso­ja sisäpoli­it­tisia vaikeuksia.

    Tot­ta kai poli­it­tiseen peli­in kuu­luu “tuomi­ta jyrkästi” Suomen “sooloilu”. Omia ja oman ryh­män­sä etu­ja aja­va poli­itikko puhuu noin virkansa puoles­ta, kos­ka hei­dän tar­voit­teenaan on saa­da Suo­mi mak­samaan mah­dol­lisim­man paljon. Mut­ta mei­dän ei kan­na­ta suurem­min lotkaut­taa korvi­amme tuolle. Siinähän metelöivät. Olemme edelleen ihan liian kilt­te­jä euroop­palaisia ja toteu­tamme hölmönä ja pikku­tarkasti direk­ti­ive­jä, joi­ta suurin osa Euroopas­ta ei noteer­aa ollenkaan tai vain nimellisesti. 

    (Viimeisim­pänä mieleen tule­vana esimerkkinä vim­ma tehdä C‑ajokortin saami­nen vaikeam­mak­si — absolu­ut­tista elinkei­nop­o­li­it­tista hölmöi­lyä ja nöyristelyä.)

  80. Ville Kom­si:

    Jos on kysymys vähäpätöis­es­tä asi­as­ta, tyy­dyn siihen mitä yhdek­sän naa­puria sanoo. Mut­ta jos kysymys on ihmiskun­nan elämästä ja kuole­mas­ta tai vaik­ka vain ilmas­ton­muu­tok­ses­ta tai tur­va­paikan­hak­i­jan palaut­tamis­es­ta kidutet­tavak­si, en väl­itä paskaakaan viiden mil­jardin mielip­i­teestä, mikäli ratkai­se­va vipu on kourassani. 

    Tässä pätkässä minus­ta kitey­tyy sekä se, mitä koitin sanoa, eli että demokra­tia ja oikea ovat eri käsit­teitä, että se, mitä käsit­tääk­seni Hal­la-aho koit­ti sanoa siinä kohun nos­ta­neessa jutus­saan soti­lasjun­tas­ta. Demokra­tia ei vält­tämät­tä ole aina paras tapa tehdä “oikei­ta” päätöksiä. 

    Itse sanois­in kuitenkin, että peru­songel­ma tulee siinä, että jos yhdessä tapauk­ses­sa demokra­tia heit­etään sivu­un sik­si, ettei se toi­mi, niin sen jäl­keen on vaikea argu­men­toi­da sen puoles­ta, että sitä käytet­täisi­in sit­ten jos­sain toises­sa tapauk­ses­sa. Mik­sei siinäkin olisi niin, että joku kansaa fik­sumpi tietää, mikä on oikea suun­ta yhteiskun­nalle ja sik­si enem­mistön mielipi­de pitää jät­tää huomiotta? 

    Toisek­si sanois­in, että mis­sään niistä vts:n esimerkkiko­hdis­sa ei ollut kyse mis­tään ihmiskun­nan tule­vaisu­u­den kannal­ta ihmeel­lis­es­tä. Kaikkia neljää on ihmiskun­ta har­ras­tanut, eikä niistä mikään ole uhan­nut ihmiskun­nan olemassaoloa.

    Sanoin että A, C, D eivät selvästikään ole oikein.
    Tarkoitin täl­lä, etten uskoisi täl­lä listal­la esi­in­tyvän muun­laisia mielipiteitä. 

    Siis tarkoi­tatko, etteivät ne toimen­piteet A, C ja D eivät ole oikein tääl­lä kir­joit­tavien mielestä (mikä var­maan päteekin, vaik­ka C:n ja D:n kohdal­la vähän epäilenkin kon­sen­sus­ta) vai että listal­la esi­in­tyvät oli­si­vat sitä mieltä, että tilanteessa, jos­sa mielip­i­teet jakau­tu­vat 9–1, pitää silti hylätä ajatus? 

    Minus­ta tämä tässä on oleel­lista demokra­ti­as­ta keskusteltaes­sa. Minus­ta Suomen lais­sa on useitakin kohtia, jot­ka pitäisi muut­taa, mut­ta min­ulle on tärkeäm­pää, ettei niitä muute­ta vain sik­si, että minä ja ehkä pari kave­ri­ani pitää niitä väärinä, vaan vain sil­loin, kun enem­mistö niin halu­aa. Voin toki sananava­paut­tani käyt­täen koit­taa vaku­ut­taa enem­mistön siitä, että sil­lä min­un taval­lani pitäisi toimia, mut­ta sil­loinkin viime kädessä heille jää oikeus olla kanssani eri mieltä, jos niin haluavat. 

    Sanoin että B “voi ollakin” oikein. Eikö se ollut tarpeek­si nöyrästi sanottu? 

    En niinkään kri­ti­soin­ut tuo­ta kan­nan­ot­toa, minus­takin se voi olla oikein. Kri­ti­soin ennem­minkin sitä ehdot­to­muut­tasi niiden tois­t­en koh­tien kohdal­la. Niiden tois­t­enkin koh­tien kohdal­la minus­ta voi olla oikein, että toteutetaan demokraat­tisen pros­essin tulosta. Näin, vaikken edes itse niistä mitään kan­nat­taisikaan. Ja sama tietnkin myös kohdan B suhteen. 

    Ymmär­rätkö, mitä koi­tan sanoa? Minus­ta yleinen keskustelu siitä, onko jokin toimen­piteistä A‑D toteutet­ta­va (ja siis “oikein”) voi olla mie­lenki­in­tois­takin, mut­ta se on minus­ta sivupolku siihen ver­rat­tuna, että keskustel­laan siitä, pitääkö niistä joku toteut­taa, kun niitä kan­nat­taa 90% kansasta.

  81. EU:sta eroami­nen, mitä en suinkaan kan­na­ta, johtaisi melkoisen kovi­in poli­it­tisi­in sank­tioi­hin ja täy­del­liseen kan­sain­välis­ten markki­noiden luottamuspulaan.

    No höpöhöpö sen­tään. Ensin­näkin markki­nat ei väl­itä poli­ti­ikas­ta ja toisek­seen ei EU ole mikään Neu­vos­toli­it­to vaan perus­tuu vapaaehtoisuuteen. 

    Jos EU alka­isi vas­tustele­maan eroamista, puhu­mat­takaan soti­laal­lis­es­ta väli­in­tu­losta, niin arvaa mitä muiden maid­en EU-kri­it­tiset voimat tek­i­sivät? Voit­taisi­vat euroopas­sa kaik­ki seu­raa­vat parlamenttivaalit.

    Soti­laal­lisen yhteeno­ton mah­dol­lisu­u­den nos­tin esille, kos­ka se on aina itsenäis­ten val­tioiden suhtei­den huonontues­sa real­isti­nen mahdollisuus.

    Kyl­lä se on demokraat­tis­ten kehit­tynei­den val­tioiden välil­lä täysi mahdottomuus.

    EU:sta eron­nut, sil­tansa polt­tanut Suo­mi jou­tu­isi soti­laal­liseen kri­isi­in Venäjän kanssa, kun meil­lä ei olisi enää län­tistä selkänojaa.

    No ei venäläisetkään nyt ihan noin paho­ja opor­tunis­te­ja ole, että aloit­taisi­vat välit­tömästi sodan kun ensim­mäi­nen tilaisu­us koit­taa. Venäläis­ten rajoil­la on helpom­piakin vas­tus­ta­jia kuin Suo­mi (vaik­ka en pidäkään puo­lus­tus­tamme kovinkaan uskot­ta­vana). Ja jos Venäjän kanssa olisi jo valmi­ik­si kun­non kah­naus­ta, niin siinä tapauk­ses­sa yksipuo­li­nen ero EU:sta on vieläkin epä­to­den­näköisem­pää kuin jos suh­teet Venäjään ovat nykyisenkaltaiset.

  82. Ei sen­tään tul­lu Hal­lik­ista val­ta­puoluet­ta. Niille, jot­ka eivät tiedä, Hal­lik on äärikansal­lis­mieli­nen puolue, joka esi­in­tyy muista maista laina­tu­il­la tun­nuk­sil­la ja englan­ninkielisil­lä iskulauseilla.

  83. Ville Kom­si kirjoitti:

    “Jot­ta vaikut­taisin aka­teemiselta, voisin puhua par­a­dig­man muu­tok­ses­ta poli­ti­ikas­sa. Eikä vain yhdestä vaan yhä uusista, ennem­min tai myöhem­min. Niitä on par’aikaa meneil­lään täl­lä tähdel­lä. Ja kuten jo vih­jaisin, kyky sopeu­tu­miseen pitää lajimme hengis­sä, mikään muu ei siihen riitä. Enkä tarkoi­ta sopeu­tu­misel­la alis­tu­mista, pikem­minkin päinvastoin.”

    Ihmisy­hteisön kehi­tys­tä voisi tarkastel­la kehi­tyk­senä viidakon laeista kohti jär­jestäy­tyneem­pää ja ihmisille toiv­ot­tavasti askel askeleelta enem­män hyvää tuot­tavaa yhteistä sopimus­ta ja sääntöpakettia.

    Demokra­tia on ollut yksi mie­lenki­in­toinen merkkipaalu täl­lä polul­la. Mui­ta ovat olleet oikeuslaitos, poli­isi, vaivaistalot, käsky “älä varas­ta”, kät­te­ly, sanan pitämi­nen jne.

    Nyky­suo­ma­lainen on jo aika vapaa peri­s­teis­ten viidakon lakien peru­songelmista kuten nälkäkuole­mas­ta ja syödyk­si tulemis­es­ta, ja hän voi jopa kokea koko yhteiskun­nan (ainakin omansa) toimi­van hänen parhaak­seen. Toisaal­ta har­va eläin­la­ji suun­nit­telee ja toteut­taa lajikump­panien­sa sys­temaat­tisia tuhoamiskam­pan­joi­ta. Kehi­tys­tä voi siis vielä tapah­tua. Mikä lie­nee seu­raa­va merkit­tävä par­a­dig­man muu­tos (parem­paan suuntaan)?

  84. Samuli Saarel­ma
    Mik­sei siinäkin olisi niin, että joku kansaa fik­sumpi tietää, mikä on oikea suun­ta yhteiskun­nalle ja sik­si enem­mistön mielipi­de pitää jät­tää huomiotta?

    No kyl­lähän edus­tuk­sel­lises­sa demokra­ti­as­sa toim­i­taan noin, mikäli sille on hyvät perus­teet. Erona dik­tatu­uri­in on se, että päät­täjät val­i­taan vaaleil­la ja he joutu­vat selit­telemään päätök­siään seu­raavis­sa vaaleissa.

  85. Tästä piti tul­la lyhyt vas­taus. Ei tul­lut. Varoi­tus: ei vält­tämät­tä heikkohermoisille.

    Samuli S: ” Demokra­tia ei vält­tämät­tä ole aina paras tapa tehdä “oikei­ta” päätöksiä. ”

    Ei niin. Ei vält­tämät­tä. Käytän­nössä se kyl­läkin suurel­la toden­näköisyy­del­lä on paras tapa, (a) ennen veden­paisumus­ta ja verivir­taa eli niin kauan kuin aikaa on, sekä (b) mikäli har­valukuis­ten häi­jy­jen tai toiv­ot­tomien tomp­pelei­den val­ta ei ole sil­lä tavoin semen­toitu, että sen uhmaami­nen ei ylipään­sä ole lail­lis­es­ti mahdollista.

    Keitä häi­jyt ovat ja keitä tomp­pelit? Minä joudun miet­timään sitä oma­l­ta näkökannal­tani, samoin sinä oma­l­tasi. Kum­mal­lakaan meistä ei ole sel­l­aista määrit­te­ly­val­taa, jota muiden täy­ty­isi kun­nioit­taa, mut­ta kumpikin meistä joutuu silti miet­timään sekä maail­man tilaa että muiden ihmis­ten ajat­telukykyä oman parhaan ymmär­ryk­semme mukaan.

    Sekä peri­aat­teessa että käytän­nössä kan­natan ns. seu­rauseti­ikkaa. Sik­si min­un on isku­lau­sei­den ja kiveen hakat­tu­jen sään­tö­jen sijas­ta yritet­tävä viime kädessä nou­dat­taa omaa ymmär­rystäni. Se on: vali­ta suh­tau­tu­miseni ja toim­intani sen mukaan, mitä mis­täkin seuraisi. 

    Tietenkään en voi absolu­ut­tisen var­masti tietää yhdenkään val­in­tani edes välit­tömiä saati kaikkia mah­dol­lisia välil­lisiä seu­rauk­sia. Maail­ma on liian kaoot­ti­nen jot­ta mitenkään voisin. Mut­ta tämä ei vapau­ta min­ua yrit­tämästä päätellä. 

    “Ihmisille on annet­tu jär­ki ja omatun­to” alkaa eräs julis­tus. Julis­tus sinän­sä on vain sano­ja paper­il­la, ja nekin voidaan tulki­ta näin ja noin, mut­ta siten kuin minä ne itsel­leni tulk­it­sen, sel­l­aisi­na ne merk­it­sevät min­ulle ole­mas­saolomme peruslausetta.

    Ker­roin jo, että kuvit­teel­lises­sa ääri­ti­lanteessa voisin lyödä kirveel­lä sitä, joka on juuri aikeis­sa painaa ydin­so­dan aloi­tus­nap­pu­laa. En edes jäisi odot­ta­maan yhdek­sän muun mielipidettä.

    Jos min­ul­la olisi aikaa johonkin muuhun estääk­seni täys­tuhon, tek­isin jotain muuta.

    Pani­ik­ki ei vapaut­taisi min­ua velvol­lisu­ud­es­ta jär­jen käyt­töön siinä määrin kuin pystyn. Maail­ma on sel­l­ainen, että tääl­lä on osat­ta­va ver­ra­ta pahaa vielä pahempaan.

    Voin kuvitel­la sel­l­aisenkin kysymyk­se­naset­telun, jos­sa ihmiskun­ta olisi ajau­tu­mas­sa johonkin niin jul­maan käytän­töön — vail­la näkyvis­sä tai edes kuviteltavis­sa ole­vaa lop­pua — että minus­ta olisi armeli­aam­paa lopet­taa oma eläin­la­jimme ker­ta­heitol­la. Sil­loin minä olisinkin se nap­in­paina­ja ja joku teistä muista se kirveenkäyt­täjä. Osaan kuvitel­la sen.

    Toki tuol­loin saat­taisi olla kysymys siitä, että olen täy­delli­nen skit­somöm­mösekopää ja harho­jeni val­las­sa. Siinä tapauk­ses­sa toiv­otan vil­pit­tömästi onnea kirvesmiehelle — nyt kun en, luul­lak­seni, ole vielä aivan sekaisin.

    Vaan jos oikeasti maail­ma olisi toiv­ot­toman tukev­asti sel­l­ais­ten ihmis­ten määräys­val­las­sa, joiden mielestä Vlad Seivästäjä oli hyvä jätkä ja alem­pi­en rotu­jen lihot­ta­mi­nen Sika-Liisan pah­noil­la oiva paran­nus elin­tarvike­huoltoomme … ja jot­ka ajat­tel­e­vat, että kidu­tus tekee ban­tu­ista mureampia ja muu­ta­ma ristin­puu oike­as­sa käytössään joka kadunkul­mas­sa näyt­tää soma­l­ta, varsinkin kun van­hat ruumi­it vai­hde­taan tiuhasti tuor­eisi­in, vielä sätkivi­in … niin minä, ellen muu­ta voi, yritän päästää lop­un voimat irti taval­la tai toisel­la. Se on min­un moraa­li­nen val­in­tani.

    Joku toinen ken­ties val­it­see toisin, mut­ta paina­jais­ten umpiperässä en piit­taisi äänestyk­ses­tä. En varsinkaan, kun aivan ilmeis­es­ti kaikkien ei kuitenkaan sal­lit­taisi äänestää. Siis­pä tuos­sa tilanteessa lähetän ohjuk­set matkaan jos voin. Hyvin epä­to­den­näköi­nen mah­dol­lisu­us, myön­nän. Yrit­täisin silti.

    Mikäli joku nyt sanoo äskeisen tek­s­ti­ni osoit­ta­van, mil­lainen sekobolt­si olen, ja mik­si kenenkään ei enää pitäisi kuun­nel­la min­ua, olen pahoil­lani. Minä puolestani otak­sun, että sel­l­aiset ihmiset, jot­ka eivät lainkaan toh­di ajatel­la karmei­ta mah­dol­lisuuk­sia lop­pu­un asti vaan kuvit­tel­e­vat että maail­ma on jo nyt yhtä muumi­laak­soa — aina ja kaikille … että he saat­ta­vat olla pis­aran ver­ran osavas­tu­us­sa suures­ta määrästä kuvot­tavaa pahaa, jota he ovat kieltäy­tyneet näkemästä laaties­saan siis­te­jä pikku sään­töjä siis­teille pikku yhteisöilleen.

    Eihän Gula­gia ja keski­tysleire­jäkään pitänyt olla. Idi Amin oli haus­ka veikko ja Pol Pot mie­lenki­in­toisen yhteiskun­takokeilun suun­nit­teli­ja. Ja se pit­tores­ki pikku­jut­tu parin vuo­den takaa — kuin­ka 15 koulu­tyt­töä Sau­di-Ara­bi­as­sa paloi hengiltä, kos­ka uskon­nolli­nen poli­isi esti palomiehiä kajoa­mas­ta koulun ikkunois­sa roikku­vi­in nais­puolisi­in henkilöi­hin — sehän on sitä kult­tuuridi­ver­si­teet­tiä, joka on ihan jees kun­han ei tapah­du tääl­lä ja jos­ta voimme ker­toil­la toisillemme tari­noi­ta iltan­uo­ti­ol­la. Niin kuin lohikäärmeen ilkeästä äitipuoles­ta ja Karthagon hävityksestä.

    Anteek­si tämä sivupolku. Kukaan meistä ei ole var­masti ja aina mui­ta viisaampi. Ei ongelmien eikä ratkaisu­jen suh­teen. Min­un on vain pakko yrit­tää havain­nol­lis­taa mitä tarkoi­tan sel­l­aisel­la pahal­la, jota en aio hyväksyä mis­sään edes yksit­täin, saati pla­nee­tan yleisenä elämän­muo­tona, mikäli se mitenkään minus­ta riippuu. 

    Asioiden tila toki voi ripauk­sen ver­ran riip­pua minus­takin, jos puhun ja ker­ron ja osaltani kokoan sitä riit­tävän suur­ta joukkoa, joka jon­akin päivänä menee kop­ut­ta­maan ovelle ja sanoo: hyvä her­ra Ahmadine­jad, kerätkää tavaranne. Ham­mashar­ja riit­tää, talo tar­joaa lop­ut. Ehkä tun­net­tekin nämä käytännöt?

    Halu­an silti — rehellisyy­den nimessä — ker­toa tässä myös, että syöt­täisin Robert Muga­belle myrkytet­tyä koiran­paskaa heti jos voisin. Luulen ettei äijää jäisi kovinkaan moni aivan kamalasti kaipaamaan.

    ” Itse sanois­in kuitenkin, että peru­songel­ma tulee siinä, että jos yhdessä tapauk­ses­sa demokra­tia heit­etään sivu­un sik­si, ettei se toi­mi, niin sen jäl­keen on vaikea argu­men­toi­da sen puoles­ta, että sitä käytet­täisi­in sit­ten jos­sain toises­sa tapauk­ses­sa. Mik­sei siinäkin olisi niin, että joku kansaa fik­sumpi tietää, mikä on oikea suun­ta yhteiskun­nalle ja sik­si enem­mistön mielipi­de pitää jät­tää huomiotta? ”

    Olet aivan oike­as­sa. Juuri sik­si pohdiske­lenkin, että Ahmadine­ja­dia ei kan­nat­taisi lyödä kirveel­lä, vaik­ka Mugabea ehkä kan­nat­taisi. Äänestys­tu­lok­sista en vält­tämät­tä piit­taa, sil­lä suures­sa osas­sa maail­maa ne ovat kuitenkin väären­net­tyjä, mut­ta sil­lä, miten ihmis­ten enem­mistö tai vaikka­pa vain merkit­tävä vähem­mistö reagoi, sil­lä on jatkon kannal­ta merkitystä.

    Niin kauan kuin ihmiskun­nan ole­mas­saolon jatku­mi­nen on sekä toden­näköistä että toiv­ot­tavaa, pitäisi aina pyrk­iä siihen, että huomen­na ollaan vähän viisaampia kuin tänään. Siis että kaikesta, mitä teemme tai jätämme tekemät­tä, muut ja me itse opimme jotakin myön­teistä.

    Minä en siis ole sanonut, että enem­mistön mielipi­de pitäisi “jät­tää huomiotta”. Sen sijaan olen sanonut, että (a) saat­taa olla tilantei­ta, jois­sa en mitenkään ehtisi lähteä kyse­lemään sitä, ja että (b) on paljonkin tilantei­ta, jois­sa olen valmis uhmaa­maan enem­mistön mielipi­det­tä ja hyväksymään sen mitä siitä seu­raa. Jälkim­mäi­sis­sä tapauk­sis­sa uhmaamisen “mieli” on siinä mah­dol­lisu­udessa, että onnis­tun herät­tämään keskustelua asi­as­ta joka muuten lojuisi map­pi Ö:ssä ja että tämän seu­rauk­se­na enem­mistön mieli muut­tuu. Tuon kokeilem­i­nen saat­taa olla min­ulle moraa­li­nen vält­tämät­tömyys, jon­ka yhtey­dessä min­un kuu­luu pohtia kaik­ki ne mah­dol­liset seu­rauk­set, jot­ka pystyn näkemään — eikä vain itsel­leni vaan ylipäänsä.

    ” Siis tarkoi­tatko, etteivät ne toimen­piteet A, C ja D [xxx] ole oikein tääl­lä kir­joit­tavien mielestä (mikä var­maan päteekin, vaik­ka C:n ja D:n kohdal­la vähän epäilenkin kon­sen­sus­ta) vai että listal­la esi­in­tyvät oli­si­vat sitä mieltä, että tilanteessa, jos­sa mielip­i­teet jakau­tu­vat 9–1, pitää silti hylätä ajatus? ”

    Tarkoitin, etten usko jne. Ja minäkin saatan epäil­lä yksi­tu­umaisu­ut­ta, myönnetään. 

    Ote­taan se vts:n kysymys­sar­ja tähän uudestaan:

    ” Val­tios­sa on 10 kansalaista.
    A)Yhdeksän päät­tää tap­paa yhden
    B)Yhdeksän päät­tää sosial­isoi­da yhden omaisuuden
    C)Yhdeksän päät­tää ettei yksi saa syödä sieniä
    D)Yhdeksän päät­tää ettei kukaan saa syödä sieniä 

    Tarken­netut kantani:

    A) Mielestäni var­masti väärin, pait­si jos ne 9 ovat hyvä­maineisia lääkäre­itä, jot­ka harkit­tuaan ja neu­votel­tuaan vetävät letkut irti aivokuolleesta henkilöstä.

    B) Käsit­tääk­seni mei­dän kum­mankin mielestä oikein, mikäli köy­hien ja sikarikkaan välisessä kuilus­sa ei ole kysymys mis­tään kaikkien kannal­ta tarpeel­lis­es­ta kiihok­keesta vaan päin­vas­toin itsessään yhteistä onnel­lisu­ut­ta vähen­tävästä, ilmapi­ir­iä myrkyt­tävästä ja ter­vet­tä reaal­i­talout­ta vääristävästä sys­teemis­es­tä bugista. Toisaal­ta se, että 9 sikarikas­ta riistäisi viimeisenkin pet­tuleivän sen yhden köy­hän suus­ta, jot­ta tämä suos­tu­isi muut­ta­maan toiseen val­tioon maise­maa pilaa­mas­ta, olisi var­maan mei­dän kum­mankin mielestä epistä. Sel­l­ais­takin sattuu.

    C+D) Riip­puu… Tateista en luovu. Mut­ta jos joidenkin muiden sien­ten mäyssyt­te­ly koke­muk­sen mukaan johtaa siihen, että jotkut lähtevät ajoit­tain haulikko kouras­sa kylille ampumaan aavei­ta … no joo.

    Samuli S: ” Minus­ta tämä tässä on oleel­lista demokra­ti­as­ta keskusteltaes­sa. Minus­ta Suomen lais­sa on useitakin kohtia, jot­ka pitäisi muut­taa, mut­ta min­ulle on tärkeäm­pää, ettei niitä muute­ta vain sik­si, että minä ja ehkä pari kave­ri­ani pitää niitä väärinä, vaan vain sil­loin, kun enem­mistö niin halu­aa. Voin toki sanan­va­paut­tani käyt­täen koit­taa vaku­ut­taa enem­mistön siitä, että sil­lä min­un taval­lani pitäisi toimia, mut­ta sil­loinkin viime kädessä heille jää oikeus olla kanssani eri mieltä, jos niin haluavat. ”

    Olen samaa mieltä – vain sil­lä varauk­sel­la, että peri­aat­teelli­nen sanan­va­paus ei vält­tämät­tä riitä, jos päätök­sen vas­tus­ta­jil­la ei ole käytet­tävis­sään sel­l­aista kanavaa, joka tavoit­taisi kyllin nopeasti kyllin mon­et sel­l­ai­sista ihmi­sistä, joiden muut­tu­va mielipi­de voisi muut­taa päätök­sen­teon voima­suh­teet. Sil­loin voi olla moraa­li­nen (tai itsepuo­lus­tuk­selli­nen) pakko ”aset­tua väli­in” tai muuten havain­nol­lis­taa ris­tiri­ita jol­lakin pelkkää puhet­ta näkyväm­mäl­lä tavalla. 

    Tietenkään ei ole itses­tään selvää (a) että muu­tos näinkään saataisi­in aikaan tai (b) että muu­tos­ta halu­a­vat ylipään­sä oli­si­vat ”oike­as­sa” (siis vii­sai­ta ja yleisen edun asialla). 

    Mut­ta parem­pi rauhalli­nen vas­tar­in­tayri­tys kuin (a) raiv­otautis­ten koirien irtipääsy tai (b) teuraslam­paiden hiljaisuus.

    ” En niinkään kri­ti­soin­ut tuo­ta kan­nan­ot­toa, minus­takin se [koh­ta B] voi olla oikein. Kri­ti­soin ennem­minkin sitä ehdot­to­muut­tasi niiden tois­t­en koh­tien [A,C,D] kohdal­la. Niiden tois­t­enkin koh­tien kohdal­la minus­ta voi olla oikein, että toteutetaan demokraat­tisen pros­essin tulosta. Näin, vaikken edes itse niistä mitään kan­nat­taisikaan. Ja sama tietenkin myös kohdan B suhteen. ”

    Myön­nän: tuli aluk­si vähän liikaa jyrkkyyt­tä peli­in. Pahoit­te­len. Puo­lus­tus: väsymys. 

    Ehkä pitäisi var­muu­den vuok­si ker­toa, että hyväksyn natise­mat­ta niin vira­nomais­ten toimi­val­lan läh­es kaik­il­ta osin kuin myös suurim­man osan niistä säädök­sistä, joi­ta tässä maas­sa on voimas­sa ole­van muodol­lisen laki-ja-oikeusjär­jestelmämme puit­teis­sa tuotettu.

    Hyväksyn esimerkik­si sen, että vajan etäisyy­den viereisen maantien keskivi­ivas­ta on olta­va vähin­tään 12 m (olen fuskan­nut enin­tään puoli metriä, ja sekin on tulkin­nan­varaista). Ja mil­loin joskus lainaan auton, nou­datan parhaani mukaan nopeusra­joituk­sia enkä taa­tusti pysäköi minne sattuu.

    Niin­pä:

    Ensin­näkin (a) on sään­töjä, jot­ka hyväksyn täysin ja enin­tään toivon niiden tiukentamista.

    Toisek­si (b) on sään­töjä joista en vält­tämät­tä aina pidä mut­ta joi­hin suurem­mit­ta tuskit­ta taivun kahdes­ta mah­dol­lis­es­ta syystä. 

    (b1): En viit­si han­kkia itsel­leni ihan turhia ikävyyksiä. 

    (b2): En viit­si tahal­lani liet­soa häl­lä-väliä-henkeä muis­sa ihmisissä.

    Edelleen © on sään­töjä joiden kumoamiseen pyrin kaikin lail­lisin ja joskus lait­tominkin keinoin. 

    Ja lop­ul­ta (d) on sään­töjä ja päätök­siä, joiden toimeen­panon yritän muit­ta mutkit­ta estää, jos siihen tar­joutuu tilaisu­us. Kysymys on sel­l­ai­sista päätök­sistä, joiden toimeen­panoa ei voi jäl­keen­päin peru­ut­taa mut­ta joiden viivyt­tämisel­lä — seu­ratkoon siitä min­ulle mitä tahansa — voidaan ehkä voit­taa aikaa.

    Voisin vas­tus­taa kuole­man­tuomion täytän­töön­panoa kone­tu­liaseel­la uhat­en, jos min­ul­la olisi sel­l­ainen. Varsinkin jos olisin vaku­ut­tunut tuomi­tun syyttömyydestä.

    ” Ymmär­rätkö, mitä koi­tan sanoa? Minus­ta yleinen keskustelu siitä, onko jokin toimen­piteistä A‑D toteutet­ta­va (ja siis “oikein”) voi olla mie­lenki­in­tois­takin, mut­ta se on minus­ta sivupolku siihen ver­rat­tuna, että keskustel­laan siitä, pitääkö niistä joku toteut­taa, kun niitä kan­nat­taa 90% kansasta. ”

    Nyt ainakin toiv­ot­tavasti ymmär­rän. Etkä mitään turhia kysele.

    Minus­takin on kivaa jos maail­ma pysyy siedet­tävänä – kaikkien kannal­ta – ja mah­dol­lis­es­ti vieläpä para­nee siis­teil­lä enem­mistöpäätök­sil­lä, ilman vale­htelua, pro­pa­gan­dapom­mi­tus­ta, raju­ja käden­vään­töjä sopimuk­set­tomas­sa tilas­sa, aseel­lisia selkkauk­sia… Uneksin tuos­ta, mut­ta aivan väistämät­tä näen, että sinne on vielä huikeasti matkaa. Ja sik­si mei­dän pitää miet­tiä, miten itse mis­säkin tilanteessa toimisimme, jot­ta emme lankeaisi ansaan tai aiheut­taisi pelkkää tuhoa. 

    Ydin­point­ti­ni on asen­teelli­nen (siis liit­tyy asen­teisi­in). Toivon, että sel­l­aises­sa kysymyk­sessä, jon­ka kuka tahansa omas­sa mielessään kokee äärim­mäisen tärkeäk­si, tuo kuka tahansa – pere­hdyt­tyään, ajatel­tuaan ja keskustel­tuaan sen ver­ran kuin pystyy – viime kädessä kuun­telisi enem­män omaa ymmär­rystään ja tun­toaan kuin lakikir­jaa tai min­is­ter­iön päätöstä. 

    Tästä oma­lle kohdalle mah­dol­lis­es­ti koitu­vat seu­rauk­set pitää kestää nurise­mat­ta. Se näet on testi sille, että asia todel­la on koet­tu vakavak­si. Piileske­ly kom­man­dopipo­jen ja nim­imerkkien takana vakavis­sa ris­tiri­itati­lanteis­sa on sekä raukka­maista että type­r­ää.

    Heti tähän perään joudun taas myön­tämään, että tuo kuvit­tele­mani ”kuka tahansa” saat­taa olla silmitön sekopää. En kuitenkaan voi sitoa eet­tistä ohjet­ta mihinkään ter­veysser­ti­fikaat­ti­in. Voin vain toivoa, että täyspäisiä ihmisiä löy­tyy riit­tävästi pitämään hul­lut kuris­sa. Toivon etteivät osat vaihdu. 

    Uskon, että kenen tahansa lähtöko­htainen oikeus yrit­tää elää ja toimia oman­tun­ton­sa mukaan – sil­lä merkit­täväl­lä varauk­sel­la, että toiset voivat sen käytän­nössä estää ja jopa ran­gaista pelkästä yri­tyk­ses­tä – on mielestäni kaikessa häkel­lyt­tävyy­dessään vähem­män vaar­alli­nen aja­tus kuin hyveek­si nos­tet­tu sokea totteleminen.

    Lakia siis pitää kun­nioit­taa, selvä se. Ja kaikkia ihmisiä pitää kun­nioit­taa, jos mitenkään kyken­emme. Silti pieni muuli – itsenäi­nen kap­ina­hen­ki – asukoon kaikil­la jonkin aivopoimun perä­mutkas­sa. Ikään kuin ajatuk­sen mah­dol­lisuute­na. Ja mah­dol­lise­na toimin­nan ohjeena, niin että räy­hähen­ki osaa tarvit­taes­sa muut­tua hark­it­se­vak­si vas­tarin­nan kehittäjäksi.

    Nyt kel­lo on taas sitä­paljon että luul­tavasti kiroan huomenna.

  86. Ville, kiitos pitkästä seli­tyk­ses­tä ajatuk­sis­tasi. Ydin­point­ti­isi liit­tyen sanois­in, Anders Behrig Breivik ja Muhammed Atta nou­dat­ti­vat juuri sitä ja jät­tivät jäl­keen­sä ison kasan ruumi­ita. Mut­ta tietenkin niin toteut­ti Adolf Hitlerkin ja juuri sen nöyrän nou­dat­tamisen ansios­ta jät­ti vielä suurem­man kasan. 

    Kor­jaisinkin aja­tus­tasi niin, että lain edessä nöyris­telystä on syytä luop­ua vain ja vain sil­loin, kun kat­soo, ettei demokra­tia toteudu. Täl­löin ei toisaal­ta nos­ta omia arvo­jaan muiden arvo­ja ylem­mäs (kuten Breivik ja Atta tekivät), mut­ta toisaal­ta on mah­dol­lista pan­na kuri­in sel­l­aiset, jot­ka koit­ta­vat hyö­dyn­tää val­tion väki­val­takoneis­toa vähem­mistön arvo­jen toteuttamiseen.

  87. Hyvä että läh­estytään, ja hyvä että turhat väärinkäsi­tyk­set vähenevät. Silti min­un on pakko muis­tut­taa, että Hitler valit­ti­in ase­maansa demokraattisesti.

    Äskeinen ajatuk­sesi sisältää inhan ris­tiri­idan: saako tai pitääkö mitä tahansa lakia nou­dat­taa sokeasti, kun­han se on muo­to-opil­lis­es­ti virheet­tömäl­lä taval­la voimaan saatet­tu? Min­un mielestäni ei. Fidesz-puolueen mielestä var­maankin kyllä.

    Jos uhmaan, uhmaan oma­l­la riskil­läni (niin toki teki myös Breivik). Muutenkin kaikissa tapauk­sis­sa kan­nat­taa ajatel­la kahdesti (niin valitet­tavasti teki myös Breivik).

    Että joku hul­lu tahal­laan tap­paa sata ihmistä, tun­tuu pahem­mal­ta kuin että ne sata kuol­e­vat jos­sakin onnet­to­muudessa. Mut­ta jostakin syys­tä min­ua kaikkein eniten kuvot­taa aja­tus, että lainku­u­li­aiset kansalaiset rauhal­lis­es­ti ja tot­tel­e­vais­es­ti suorit­ta­vat massamurhan. 

    Olisi houkut­tel­e­vaa ajatel­la, että kyl­lä ylipääl­likkö tai val­takun­nankans­leri tietää, ja kun kukaan ei uskalla avoimesti uhma­ta, niin kaik­ki mitä se käs­kee on sit­ten pyhää ja demokraat­tista ja oikein. Se on help­poa ja houkut­tel­e­vaa, mut­ta minä en pysty.

    Aina toisi­naan on sel­l­aisi­akin tilantei­ta, jois­sa val­lan­pitäjien lail­lisu­us ja hei­dän käsky­jen­sä kansan­val­taisu­us ovat riidanalaisia. Mitäs sil­loin tehdään? Mitä tehdään, jos val­lan­pitäjät säätävät lain, jon­ka mukaan vaalit tarpeet­tom­i­na lopete­taan? Miten pitkälle man­daat­ti riit­tää? Tai mitä tehdään, jos val­lan­pitäjä käytän­nössä hal­lit­see myös koko tiedonväl­i­tys­tä — onko se kansanvaltaa?

    Voiko yksin­valtius edus­taa kansan­val­taa, jos kansa rakas­taa keis­aria? Oliko Eugen Schau­man vapaus­tais­teli­ja vai terroristi?

    Maail­mas­sa on aluei­ta, jot­ka käytän­nössä ovat jonkin kap­inali­ik­keen hal­lit­semia. Etelä-Sudan irtosi juuri omak­si val­tiok­seen. Kuka edusti lail­lista kansan­val­taa sitä ennen, Khar­tu­min par­la­ment­tiko? Sen mukaan etelä­su­dani­lais­ten olisi tietenkin pitänyt tap­paa kaik­ki johta­jansa. Tekivätkö he väärin, kun eivät?

    Et var­maan sinäkään tosis­sasi ajat­tele, että jos 51 % ihmi­sistä (enem­mistö) päät­tää teuras­tut­taa 49 % ihmi­sistä (vähem­mistö), niin siitä sit­ten vaan, kun se ker­ran on demokraattista?

    Vaik­ka miten yrit­täisin ajatel­la, en löy­dä ehdo­ton­ta ja moit­tee­ton­ta vas­taus­ta kaikki­in täl­laisi­in kysymyk­si­in. En edes Suden­pen­tu­jen käsikir­jas­ta. Jäl­jelle jää vaikea ja inhot­ta­va eksis­ten­ti­aa­li­nen epä­var­muus: oikea ja väärä ovat suh­teel­lisia käsit­teitä, joiden sisältö riip­puu siitä, mitä ole­tamme tapah­tu­van, jos … tai jos …

    Ter­ve­tu­loa huolestunei­den ajat­telijoiden klu­bi­in, Samuli.

  88. ‘Silti min­un on pakko muis­tut­taa, että Hitler valit­ti­in ase­maansa demokraat­tis­es­ti.’ (Ville Komsi)
    Ei kun kikkailti­in jok­seenkin likaises­sa kabi­net­tidi­ilis­sä. Enem­mistöähän hänel­lä ei ollut, mis­sään vaaleis­sa, ja jos Sak­san oikeis­toa olisi kiin­nos­tanut demokra­tia ja oikeusval­tio, nat­sit olisi voitu jät­tää oppo­si­tioon. Mut­ta kun ei kiinnostanut.
    ‘Mitä tehdään, jos val­lan­pitäjät säätävät lain, jon­ka mukaan vaalit tarpeet­tom­i­na lopete­taan? Miten pitkälle man­daat­ti riit­tää?’ (Ville Komsi)
    Se on se poikkeusti­lala­ki, joka jääkin pysyväk­si: http://de.wikipedia.org/wiki/Reichstagsbrandverordnung

  89. Ville Kom­si:

    “Vaik­ka miten yrit­täisin ajatel­la, en löy­dä ehdo­ton­ta ja moit­tee­ton­ta vas­taus­ta kaikki­in täl­laisi­in kysymyksiin.”

    Sun kysymyk­si­in liit­tyy selkeästi tilanne, jos­sa val­lankäytölle ei ole asetet­tu rajo­ja. Perus­tus­lais­sa sääde­tään ns. kom­pe­tenssin kom­pe­tenssia, eli keil­lä on oikeus käyt­tää val­taa ja mil­lä tavalla.

    Demokra­tia itsessään ei ole mikään auvoinen tila, niin kuin tässäkin ketjus­sa on tuo­tu esille. Sen rin­nalle tarvi­taan toimi­va oikeusjär­jestelmä, jon­ka keskeisimpiä ele­ment­te­jä on perustuslaki. 

    Perus­tus­lail­lises­sa demokra­ti­as­sa ei pitäisi olla mah­dol­lista säätää vaale­ja tarpeet­tomik­si, eikä siir­tyä yksin­valtiu­teen, saati­ka lah­da­ta porukkaa enem­mistön päätök­seen vedoten.

  90. Hit­ler­iä muuten ei valit­tu ase­maansa — siis dik­taat­torik­si — demokraat­tis­es­ti. Hänet nimitet­ti­in kyl­lä kans­lerik­si demokraat­tisen pros­essin kaut­ta, mut­ta val­lankaap­paus, val­tu­us­la­ki (Ermäch­ti­gungs­ge­setz) ja sitä seu­ran­nut nat­sit­ta­mi­nen (Gle­ich­schal­tung) eivät tapah­tuneet demokraat­tis­es­ti eivätkä perustuslaillisesti.

  91. Ville, ensin­näkin sanois­in, että Hit­ler­iä ei suinkaan mis­sään vai­heessa valit­tu demokraat­tis­es­ti Sak­san fuehrerik­si. Nat­sipuoluekaan ei tain­nut parhaim­mil­laankaan saa­da kuin kol­man­nek­sen äänistä. Toisek­si, vaik­ka ensim­mäiset keski­tysleir­it otet­ti­in käyt­töön jo 1933, niin se todel­li­nen mas­samurhaami­nen alkoi kyl­lä vas­ta siinä vai­heessa, kun demokra­ti­as­ta ei ollut enää mitään tietoakaan Saksassa. 

    En siis pidä Hit­lerin ja nat­sien touhua esimerkkinä siitä, että demokraat­tis­es­ti mas­samurhat­taisi­in ihmisiä. Se on toki esimerk­ki siitä, että ihmisiä mas­samurhat­ti­in, kos­ka ihmiset eivät olleet valmi­ita puo­lus­ta­maan demokra­ti­aa dik­tatu­uril­ta. Ja juuri tämän mainitsin poikkeuk­se­na siihen, mil­loin minus­ta lakien tot­telemiselle voi viita­ta kintaalla. 

    Et var­maan sinäkään tosis­sasi ajat­tele, että jos 51 % ihmi­sistä (enem­mistö) päät­tää teuras­tut­taa 49 % ihmi­sistä (vähem­mistö), niin siitä sit­ten vaan, kun se ker­ran on demokraattista? 

    Ei ajat­tele, mut­ta minus­ta tuo on teen­näi­nen esimerk­ki sik­si, että min­un on erit­täin vaikea nähdä val­tio­ta, joka pysty­isi toim­i­maan, jos on noin pahasti kah­ti­a­jakau­tunut. Minus­ta siis demokra­tia itsessään estää sen, ettei tuol­laisi­in tilanteisi­in joudu­ta. Vähän samal­la tavoin, kun käsit­tääk­seni demokra­ti­at eivät myöskään ole juuri lainkaan soti­neet keskenään (Suo­mi ja Bri­tan­nia 2. maail­man­so­das­sa on tästä kai jonkin­lainen poikkeus, mut­ta sota­toimet oli­vat erit­täin vähäisiä ja liit­tyivät muutenkin suurem­pi­in kuvioi­hin), mikä on minus­ta aika usko­ma­ton­ta ottaen huomioon, kuin­ka paljon muuten olemme (siis ihmiskun­ta) his­to­ri­amme aikana sotineet. 

    Se, miten demokraat­tisia maat ovat (eli kuin­ka paljon demokraat­tista pros­es­sia käytetään päätök­sen­teossa) kor­reloi yllät­tävän hyvin sen kanssa, miten tur­vat­tu­ja yksilön ja vähem­mistö­jen oikeudet ovat. Var­masti joitain har­vo­ja poikkeuk­si­akin on, mut­ta melkoisel­la var­muudel­la, kun uuti­sista tulee jut­tu, jos­sa puhutaan siitä, että val­tion väki­val­takoneis­toa on käytet­ty omia ei-väki­val­taisia kansalaisia vas­taan, on kyse ollut ei-demokratiasta. 

    Mitä tuo­hon huoles­tu­miseen tulee, niin itse olen ainakin opti­misti. Sekä demokra­tia, että ihmisoikeuk­sien kun­nioi­tus tun­tu­vat jatka­van hidas­ta mut­ta var­maa voit­tokulkuaan ihmiskun­nas­sa. Täl­lä het­kel­lä pain­opiste näyt­täisi ole­van lähi-idässä. Ehkäpä sen jäl­keen on vuorossa Kiina.

  92. Tähän väli­in pieni keven­nys puo­len­toista vuo­den takaa:

    Hitler kuumen­si tun­tei­ta eduskunnassa

    … Hal­li­tus­puolueet aja­vat Suomes­sa lain­muu­tos­ta, jol­la oikeus päät­tää kri­isi­olo­jen poikkeusval­tuuk­sista siir­retään pres­i­den­tiltä hallitukselle.

    “Tämä on laki, jol­la viisi min­is­ter­iä vaik­ka samas­ta puolueesta voi lail­lis­es­ti ottaa kaik­ki val­taoikeudet val­taansa ilman sen kum­mem­paa kon­trol­lia”, Söder­man varoitteli.

    Keskus­tan Oiva Kaltiokumpu loukkaan­tui Söder­manin puheesta.
    “Häpeän, että Suomen eduskun­nas­sa kokenut par­la­men­taarikko voi puhua Hit­leristä ja rin­nas­taa sitä suo­ma­laisi­in poli­it­tisi­in ryh­mi­in, jot­ka ehkä tule­vat valmius­lain nojal­la kaap­paa­maan val­lan tai nouse­maan val­taan. Olen suo­ras­taan tyrmistynyt.” 

    Lihavoin­ti allekirjoittaneen.

  93. Pekka Taipale:

    [Hitler] nimitet­ti­in kyl­lä kans­lerik­si demokraat­tisen pros­essin kaut­ta, mut­ta val­lankaap­paus, val­tu­us­la­ki (Ermäch­ti­gungs­ge­setz) […] eivät tapah­tuneet […] perustuslaillisesti.

    Olisiko tarkem­pia perustei­ta tuolle? Val­tu­us­la­ki kuitenkin hyväksyt­ti­in tarvit­taval­la enem­mistöl­lä, ja enem­mistön han­kkimiseen tarvit­ta­vat keinot toi aiem­pi pres­i­dentin anta­ma määräys “val­takun­nan ja kansan suo­jelemisek­si”, jon­ka lail­lisen poh­jan loi Weimarin tasaval­lan perus­tus­lain 48. artik­la. Tuos­ta voi sit­ten alkaa hark­it­se­maan yhtymäko­htia nykypäivään, ja kukin­ka paljon kan­nataa (vaikka­pa tuos­sa välil­lä lainatun edus­ta­ja Kaltiokum­mun tavoin) luot­taa poikeeusti­lalake­ja säädet­täessä siihen, että niiden käyt­täjät toimi­si­vat aina kansan parhaaksi.

  94. Nyt enää lop­pukom­ment­ti ja kiitos keskustelijoille. Fysi­ikkani ei kestä tätä ketjua pitempään.

    Olkoon niin, että vain kol­ma­sosa sak­salai­sista äänesti nat­sipuoluet­ta — sil­loin kun jotain muu­takin vielä saat­toi äänestää. Entä sit­ten? Nat­sit eivät tietääk­seni val­lan­neet Reich­sta­gia ryn­näköl­lä. Polt­ti­vat talon, kyl­läkin, mut­ta kaiken­lais­ta­han sitä tehdään, ja mis­täpä me ihan var­masti tiedämme — tai varsinkaan sil­loin olisimme voineet tietää — kun ne ker­ran kiis­tivät kep­posen­sa. Vaalien jäl­keen käh­mit­ti­in ja pain­os­tet­ti­in, mut­ta aina­han sel­l­aista tapah­tuu, eikö muka? 

    Kansan­val­ta on hieno ja hyvä asia, mut­ta sil­lä on myr­i­a­di määritelmää ja vähin­täänkin mon­ta eri tasoa. En vieläkään nielaise (a) kat­e­gorista määritelmää, jon­ka mukaan 90 % on aina oike­as­sa tai sitä ei ainakaan saa uhma­ta. En edes (b) pehmen­net­tyä väit­tämää, jon­ka mukaan esi­val­taa täy­tyy aina totel­la kun­han sitä muo­dostet­taes­sa ei ole liikaa kähmitty…

    Kat­e­gorista ajat­telua (a) voidaan puo­lus­taa sanom­al­la, että näkee­hän sen nyt sokea Reet­takin, ovatko vaalit olleet vapaat ja rehelliset, ovatko ehdokkaat päässeet telkku­un tas­a­puolis­es­ti, ja ettei vain ketään ole pain­os­tet­tu tai peloteltu.

    Valitet­tavasti todel­lisu­us on mon­imutkaisem­pi ja tylympi. Uskon kyl­lä, että kansan­val­lan por­tai­ta voidaan kiivetä askel ker­ral­laan ja että ylöspäin men­täessä kaik­ki para­nee ja vaarat vähenevät, mut­ta siltikään en usko mihinkään ehdottomasti.

    Kai te hit­to soikoon kaik­ki tiedätte, että tuos­sa lähel­lämme on Valko-Venäjä ja kauem­pana iso liu­ta mui­ta “kansan­val­to­ja” jois­sa rakaste­tun johta­jan halutes­sa löy­tyy niin kadul­ta kuin par­la­men­tis­takin se >90 % vaikka­pa musta­lais­ten hirt­tämiselle. Sirkushu­ve­ja, niistähän saat­taa kansa jopa tykätä.

    Pehmeäm­pää lojaal­isu­us­vaadet­ta (b) voidaan nimit­tää kat­e­gorisen kan­nan paran­teluk­si. Ja tot­ta kai se onkin parem­pi, mikäli tarkoituk­se­na on arvioi­da jonkin maan eu- ja luot­tokelpoisu­ut­ta, ihmisoikeuk­sien yleistä tilaa jne.

    Mut­ta sel­l­aista mit­taria ei siltikään löy­dy, jon­ka avul­la voisimme tode­ta, että nyt on reilu peli täy­del­lis­es­ti taattu.

    Mei­dän pitäisi tietää — sen lisäk­si onko kabi­neteis­sa käh­mit­ty “väärin” — myös se, ovatko kaik­ki var­masti saa­neet äänestää, onko kaik­ki äänestys­liput var­masti las­ket­tu, onko vaalien alla vale­hdel­tu jne.

    En tietenkään halvek­si noiden asioiden tarkkailua. Totean vain, että kansan­val­ta on suun­ta eikä oloti­la. Saman­ta­painen asia kuin onni. Havait­tavis­sa vaan ei tarkasti ja var­masti mitattavissa.

    Perus­tus­lait ovat hyviä ole­mas­sa, mut­ta niitäkin on mon­een paket­ti­in. Jois­sakin voi olla väki­val­lan väistämät­tömyys sisään leiv­ot­tuna. Aika mon­es­ta voi jokin syr­jit­ty kansanosa tai uusi sukupolvi tode­ta katk­erasti, ettei me olla tätä tehty ja mik­si se meitä sitoisi?

    Kysyin, onko kansan­val­taa, jos kaik­ki viestin­tävä­li­neet ovat yksis­sä käsis­sä. Aina toki jokin lankkuai­ta tai ves­san­seinä löy­tyy, mut­ta varsinkin tv-asemien hallinta on hyvin lähel­lä yksin­valtiut­ta. Mainit­takoon pari tut­tua kaverus­ta tästä läheltä: Putin ja Berlusconi.

    Samuli, uskon toden­näköisyyk­si­in, ja panen niihin toivoni. Kuitenkaan en voi luot­taa mihinkään väistämät­tä tulkin­nan­varaiseen asi­aan niin paljon, että laatisin itsel­leni tai kenellekään ehdot­to­mia moraal­isään­töjä niiden varaan.

    Toden­näköisyyk­sistä ei voi johtaa ehdottomuuksia.

  95. Ris­to
    Olisiko tarkem­pia perustei­ta tuolle?

    No voisi vaik­ka lähteä siitä että nat­sien vaa­likamp­pailu oli kaikkea muu­ta kuin demokraattista. 

    Jär­jestäy­tynei­den SA-joukko­jen perus­t­a­mi­nen poli­it­tis­ten vas­tus­ta­jien hakkaamista varten ei kuu­lu demokra­ti­aan. Piste.

  96. Ville, olen samaa mieltä, ettei ole mah­dol­lista määritel­lä tarkasti sitä, mis­sä demokra­tia alkaa ja mis­sä lop­puu, mut­ta tästä sumeas­ta tilas­ta huoli­mat­ta suht hyvin voi käytän­nössä minus­ta sanoa, mil­loin kyse on demokra­ti­as­ta ja mil­loin ei. Ihan sama jut­tu kuin vaikka­pa pimeän suh­teen. Ei illal­la voi sanoa, että nyt on val­oisaa ja nyt seu­raa­vana het­kenä pimeää, mut­ta silti on mah­dol­lista käyt­tää ter­me­jä val­oisa ja pimeä. 

    Kai te hit­to soikoon kaik­ki tiedätte, että tuos­sa lähel­lämme on Valko-Venäjä ja kauem­pana iso liu­ta mui­ta “kansan­val­to­ja” jois­sa rakaste­tun johta­jan halutes­sa löy­tyy niin kadul­ta kuin par­la­men­tis­takin se >90 % vaikka­pa musta­lais­ten hirttämiselle. 

    Minä en tuo­ta tien­nyt. Epäilen, että yli 90% valkovenäläi­sistä kan­nat­taisi musta­lais­ten hirt­tämistä, mut­ta voit toki todis­taa päin­vas­taisen todeksi. 

    Mitä viestin­tävä­lineisi­in tulee, niin inter­netin myötä keskite­tysti kon­trol­loitu media on tul­lut vähem­män ja vähem­män tärkeäk­si. Esimerkkinä vaikka­pa tämä blogi.

  97. ‘Kysyin, onko kansan­val­taa, jos kaik­ki viestin­tävä­li­neet ovat yksis­sä käsissä.’
    Ei tartte olla yksis­sä käsis­sä, iso keskit­tymät riit­tää. Aikansa suurin sak­salainen medi­amoguli, Hit­lerin ensim­mäi­nen valtiovarainministeri:
    http://de.wikipedia.org/wiki/Alfred_Hugenberg

  98. En näköjään päässyt vielä irti. Seu­raa kak­si kohtu­ullisen lyhyt­tä vas­taus­ta tai selvennystä.

    Samuli S: ” Ville, olen samaa mieltä, ettei ole mah­dol­lista määritel­lä tarkasti sitä, mis­sä demokra­tia alkaa ja mis­sä lop­puu, mut­ta tästä sumeas­ta tilas­ta huoli­mat­ta suht hyvin voi käytän­nössä minus­ta sanoa, mil­loin kyse on demokra­ti­as­ta ja mil­loin ei. Ihan sama jut­tu kuin vaikka­pa pimeän suh­teen. Ei illal­la voi sanoa, että nyt on val­oisaa ja nyt seu­raa­vana het­kenä pimeää, mut­ta silti on mah­dol­lista käyt­tää ter­me­jä val­oisa ja pimeä. ”

    Juuri tuo­ta minäkin olen yrit­tänyt sanoa: että asteikko päivästä yöhön on liuku­va. Ja juuri sik­si väitän yhä, ettei “demokraat­tis­ten” päätösten moraa­li­nen velvoit­tavu­us voi olla diko­tomis­es­ti ehdo­ton ei tai ehdo­ton kyl­lä. Itse asi­as­sa ehdo­ton kansan­val­ta on käsit­teelli­nen mah­dot­to­muus, kos­ka kukaan ei pysty esit­tämään ehdot­toman kiis­ta­ton­ta ja kaikissa olois­sa pätevää määritelmää sille — vaikka­pa enem­mistön ja vähem­mistön keskinäisille suhteille ja mon­elle muullekaan asialle. 

    Eikä mei­dän silti tarvitse heit­tää hohtimia kaivoon. Kansan­val­ta voi muut­tua aina parem­mak­si, vaik­ka täy­del­lisek­si ei milloinkaan.

    Aina ja ikuis­es­ti voi syn­tyä tilanne, jos­sa joku — vaikka­pa minä — ei ker­takaikki­aan voi mukau­tua lail­lis­es­ti ja “kansan­val­tais­es­ti” tehtyyn päätök­seen. Sen takia mei­dän on jo etukä­teen syytä miet­tiä, mitä tuonkaltaises­sa tilanteessa kenenkin on vii­sain­ta tehdä.

    ” Epäilen, että yli 90% valkovenäläi­sistä kan­nat­taisi musta­lais­ten hirt­tämistä [= otak­sut että eivät kan­na­ta], mut­ta voit toki todis­taa päin­vas­taisen todeksi. ”

    En minäkään usko, että yli 90 % esim. valkovenäläi­sistä ihan itse syväl­lä sydämessään halu­aisi musta­laisille, mus­tai­hoisille tai mus­taras­taille mitään pahaa, vaik­ka miten valkoisia ovatkin. Ehkä kukaan heistä ei halua. Mut­ta minä vain tiedän liikaakin esimerkke­jä kansakun­nan aivope­sus­ta ja pelol­la hal­lit­semis­es­ta. Muodolli­nen kansan­val­ta voi toimia näytös­lu­on­teis­es­ti, mut­ta silti kaik­ki voivat tietää, miten on paras­ta äänestää, jot­ta itselle ei tapah­tu­isi mitään ikävää. On tietysti hyvä, jos koukku näkyy, mut­ta mon­esti on sat­tunut, että kaik­ki eivät halua nähdä.

    Tämä liit­tyy siihen kaikkien asioiden suh­teel­lisu­u­teen jos­ta tuos­sa yllä taas puhuin.

Vastaa käyttäjälle Ville Komsi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.