En lottoa

23.9.2011 · Aihe: _ 

Vastaus HS-Raadin kysymykseen lottoanko.

En lottoa, tilastotieteilijä ei voi lotota.

Jos tiedät, että Kallella on puhelinnumero Suomessa, mutta et tiedä mikä. Olisiko järkevää soitella summamutikassa eri numeroihin ja kysyä, onko tämä Kallen numero. Onnistumisen todennäköisyys on kuitenkin suurempi kuin päävoitto Lotossa.

Lotto on toisaalta hyväntekeväisyyttä mutta toisaalta laskutaidottomien ihmisten huijaamista,

Kommentit

74 Vastausta artikkeliin “En lottoa”

  1. anonyymi kirjoitti 23.9.2011 kello 13:03

    Tilastotieteilijöillä ei ilmeisesti ole unelmia tai mielihyvän tunteita.

    Jos kaikesta tekee tuloanalyysin, niin kyseessä ei edes ole tilastotieteilijä vaan ekonomisti tai vakuutusvirkailija. Tai joku muu sosiopaatti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. tpyyluoma kirjoitti 23.9.2011 kello 13:14

    Lotto on vero ihmisille jotka ei ymmärrä todennäköisyyksiä.

    Joku tilastotieteilijä muistaakseni muuten lottoaa yhden rivin kerran vuodessa, todennäköisyys on käytännössä sama eli häviävän pieni kuin jos lottoaisi joka viikko tai useammalle rivillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Miika Juntunen kirjoitti 23.9.2011 kello 13:37

    Hei Osmo,

    Matkapuhelinnumeroissa on yleensä kymmenen numeroa ja erilaisia kymmenennumeroisia puhelinnumeroita on siis 10 miljardia kun taas erilaisia lottorivejä on noin 15 miljoonaa.

    Itse tiedän hyvin, että Lotossa on huomattavasti pienempi palautusprosentti kuin muissa rahapeleissä, mutta se on myös ainoa rahapeli, jolla Suomessa voi rikastua ja pelaan sitä siksi. Käytännössä Lotossa maksetaan jännityksestä ja mahdollisuudesta haaveilla, eikä tuotto-odotuksista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Osmo Soininvaara kirjoitti 23.9.2011 kello 13:55

    Niissä kymmenessä numerossa ei ole mahdollista olla kaikkia kymmentä vaihtoehtoa. Ensimmäinen esimerkiksi on aina nolla. Erilaisia puhelinnumeroita on alle 15 miljoonaa.
    Koska joillakinon vain nelinumeroinen puhelinnumer, se vie numeroavaruutta aika paljon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Juho Laatu kirjoitti 23.9.2011 kello 13:55

    Mutta jos Kalle maksaisi sinulle mijoonan, jos osut oikeaan :-).

    Lotto on myös viihdettä, joka tarjoaa jännitystä elämään ja yhden ohjelmanumeron arvontailtoihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Rogue kirjoitti 23.9.2011 kello 14:12

    Tietenkin tilastotieteilijä voi lotota(rationaalisestikin siis), jos sen lottoamisesta saama koettu hyöty on suurempi ku lottokuponkiin käytetyn rahan vaihtoehtoiskustannus. Tää voi helposti toteutuu, jos tilastotieteilijä sattuu tykkäämään riskistä pienillä panoksilla, niinku monet tykkää.

    Lotto on toisaalta hyväntekeväisyyttä mutta toisaalta laskutaidottomien ihmisten huijaamista

    Ei se oikeestaan oo laskutaidottomien ihmisten huijaamista. Useimmat laskutaidottomatkin tietää, ettei lottoominen odotusarvomielessä kannata, vaikka ne ei varsinaisesti ymmärräkään odotusarvoista mitään. Jos lotossa jotain huijataan, niin niitä riskinrakastajia, jotka ei oo tietosia siitä, et on olemassa myös mielenkiintosempia ja palautukseltaan paljon reilumpia riskinottomuotoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Kalle kirjoitti 23.9.2011 kello 14:14

    Kalle on sitä mieltä, että kyse ei ole tieteestä vaan tunteesta. Jos lottoamisesta tekee päätöksen pelkästään numeroiden perusteella, on Osmo oikeassa. Lotossa on kuitenkin kyse unelmasta. 🙂 Unelmasta tehdä ihan mitä tahansa.

    Veikkauksen pelien ongelma onkin tällä hetkellä, etteivät ne täytä tuota unelman vaatimusta. Päävoitot ovat aivan liian pieniä. Euromillions, ehkä Veikkauksen tärkein kilpailija tällä hetkellä, jakaa päävoittona aina vähintään 15M€, jota voi pitää jonkinlaisena verrokkina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Pekka Sairanen kirjoitti 23.9.2011 kello 14:21

    Lotossa säväyttää se, että kun kerran lottomiljonäärejä kerran on, miksen se voisi olla minä, vaikka tilastiede sanoisi mitä vaan. Vielä säväyttävämpää ja tilastollisesti helpommin voiton (ja kyllä tappionkin) antavaa on pelata ns. urheiluvedonlyöntiä. Shakinpelaajana minua kiehtoo esimerkiksi lyödä vetoa shakin huippuottelusta ja seurata ottelua suorana. Nykytekniikka suo aika helposti tällaisen ylellisyyden. Valitettavasti kotimainen Veikkaus Oy ei tällaiseen totoamiseen annan mahdollisuutta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Heikki Ahto kirjoitti 23.9.2011 kello 14:27

    Erilaisia puhelinnumeroita on alle 15 miljoonaa. Näin sanoo itseään tilastotieteilijäksi nimittävä Osmo.

    Ehdotan tilastotieteilijä Osmolle seuraavaa: Jos Osmo pystyy osoittamaan, että “Erilaisia puhelinnumeroita on alle 15 miljoonaa”, maksan 100 euroa Osmon osoittamaan hyväntekeväisyyteen. Muussa tapauksessa Osmo myöntää tällä foorumilla kirjoittaneensa taas soopaa faktana, mikä on hänen kohdallaan valitettavan yleistä?

    Mitä sanoo Osmo?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Osmo Soininvaara kirjoitti 23.9.2011 kello 14:34

    Heikko Ahto
    Suomessa on viisi miljoonaa ihmistä. Heillä on keskimäärin alle kolme numeroa.
    Teoriassa mahdollisia numeroita on olemassa jokaisella melkein kymmenen miljoonaa, mutta ne eivät ole kaikki käytössä. Nuo neljän numeron puhmelinnumerot, joita joillakin on kaappaavat tuhat pois kerrallaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. kauppatieteilijä kirjoitti 23.9.2011 kello 14:32

    Keskimääräisesti tappiollinen sijoitus ei ole aina väärin hyötyteorioiden mukaan. Jos menetetty raha on mitätön yksilölle, kuten lottokupongin hinta, mutta mahdollinen hyöty hyvin huomattava, kuten loton päävoitto, on mahdollista että tämä on järkevä sijoitus joillekin yksilöille.

    Se mikä on todennäköisyys voittaa päävoitto ei ole keskeisintä vaan palautusprosentti, mikä tosin on lotossa erittäin huono. Kyllä minä ainakin lottoaisin jos saisin päävoitolla (mahdollisuus 1/15 miljonaa) vaikka 50 miljoonaa-kertaisesti rahani.

    Jos palautusprosentti on ainoa mitä katsotaan niin samalla logiikalla ei kannata ostaa vakuutuksia koska siinä häviää aina keskimäärin. Tosin toisille onnettomuuden (kuten tulipalo) tai onnekkuuden (kuten lottovoitto) sattuessa saatu iso “voitto” on tärkeämpi kuin menetetty pieni hinta (vakuutuksen hinta tai lottokupongin hinta).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Osmo Soininvaara kirjoitti 23.9.2011 kello 14:39

    Aika erkoinen pitää olla hyötyfunktion, jos loton riskinotto kannattaa. Ensimmäiset eurot ovat merkityksettömämpiä kuin ne viimeiset.Rahan pitsäisi siis olla kasvavien rajahyötyjen mukaista.
    Kyse onkin siis haaveista? Eikö ihmisillä ole järkevämpää haaveilemista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. TimoJ kirjoitti 23.9.2011 kello 14:39

    Lotto on ensisijaisesti unelmointia, tuskinpa kukaan meistä ei ole joskus miettinyt mitä moisella rahasummalla tekisi.

    Jokaisen ihmisen elämässä on sattumuksia joiden todennäköisyys on matemaattisesti ajatellen pienempi kuin lottovoiton todennäköisyys. Koska jossakin muodossa tapahtuvan epätodennäköisen tapahtuman todennäköisyys on suuri, tekee ihminen mielessään rinnastuksen lottovoiton kaltaisen epätodennäköisen tapahtuman kanssa.

    Ts. Koska epätodennäköisiä tapahtumia tapahtuu kokee ihminen lottovoitosta unelmoinnin oikeutetuksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Markus Sadeniemi kirjoitti 23.9.2011 kello 14:40

    Tilastotieteilijäkin voi lotota. Leffalipulla ostaa itselleen viihdykettä ja jännistystä. Vastaavasti lottorivin hinnalla tilastotieteilijäkin voi ostaa jännitystä arvonnan ajaksi, vaikka tietääkin menettävänsä (keskimäärin) rahaa.

    Lottoamiseen liittyy sitä paitsi mielenkiintoinen tilastollinen ongelma. Miten voi kasvattaa voittojensa odotusarvoa? Kaikkien lottorivien todennäköisyys on toki sama, mutta lottoamalla riviä, jota mahdollisimman harvat lottoavat, kasvattaa voittosummaansa, vaikka voiton todennäköisyys onkin sama.

    Ei, en lottoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Erotuomari kirjoitti 23.9.2011 kello 14:43

    Mitä se Osmo taas provoilee? 🙂

    Osmo, unohdat muuten kokonaan taikauskon. Osa lottoajista tajuaa voiton tilastollisen mahdottomuuden, mutta ehkä he ovat taikauskoisia ja kokevat että mahdollisesti jokin enkeli on päättänyt tänä lauantaina muistaa juuri heitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Rogue kirjoitti 23.9.2011 kello 14:57

    Osmo:

    Aika erkoinen pitää olla hyötyfunktion, jos loton riskinotto kannattaa. Ensimmäiset eurot ovat merkityksettömämpiä kuin ne viimeiset.Rahan pitsäisi siis olla kasvavien rajahyötyjen mukaista

    Lähestyt tota liian suppeesta näkökulmasta. Pointti on, et siin hyötyfunktiossa rahallisella odotusarvolla voi olla suht pieni paino verrattuna esim. jännitykseen ja vaikka siihen sun mainitsemaan haaveiluun.

    Itte en tietenkään lottoo ikinä, koska tykkään gamblata mieluummin kiinnostavemmissa +EV peleissä kuten pörssissä ja nettipokerissa. Ja -EV peleistäkin pelaisin mieluummin suunnilleen mitä tahansa muuta ku lottoa. Esim. urheiluvedonlyöti televisioitavista kohteista on tosi kivaa, vaik häviinkin siinä jatkuvasti pikkusummia enkä kuvittele biittaavani kertoimenlaskijoita.

    Joku voi tietty kyseenalaistaa, et onks pörssi enää +EV ku taloudellista maailmanloppua povataan ympäriinsä mut…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. newyorkista kirjoitti 23.9.2011 kello 15:22

    Tuo lottopelien viikottainen summa esimerkiksi yhdelle riville on niin mitätön, että se hukkuu arkipäivän rahankäytön kohinaan. Sillä ei siis ole merkitystä. Osmo tietenkin löytää sillekin vaihtoehtokustannuksen. Vaikka sijoittamalla pätkis-patukkaan. Mutta kun pelaa ns. ikipeliä lotossa yhdellä rivillä ja ei edes tiedä riviä, niin pelaamisen voi unohtaa ja jos sieltä jotain isompaa joskus tulee, niin se siirtyy automaattisesti pankkitilille. Ja silloin hymyilyttää. Ja tuon pelaamiseen käytetyn rahan voi hankkia vaikka keräämällä pulloja. Osmohan opetti aikaisemmin, että se on oikein hyvä keino hankkia rahaa.

    Vaikka voittamisen mahdollisuus on pieni, niin silti joku voittaa silloin tällöin päävoiton ja pikkuvoittojahan on tuhansia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. antti kirjoitti 23.9.2011 kello 15:32

    Entä osallistuuko tilastotieteilijä vakiovedon, monivedon tai ravivetojen bonuskierroksille? Noilla on aina satunnaisesti enemmän rahaa jaossa voittoina ulos mitä sillä kierroksella kerätään vetoja sisään. Odotusarvo on siis positiivinen, ja jokainen itseään kunnioittava tilastotieteilijä on siis mukana?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Miika Juntunen kirjoitti 23.9.2011 kello 15:34

    Osmo,

    Jo pelkästään 040-alkuisia mahdollisia matkapuhelinnumeroita on ainakin kymmenen miljoonaa. Tilastotieteilijänä varmasti ymmärrät, että nelinumeroiset ym. puhelinnumerot eivät rajaa mahdollisten numeroiden joukkoa vaan laajentavat sitä.

    “Kyse onkin siis haaveista? Eikö ihmisillä ole järkevämpää haaveilemista.”

    Mitä vikaa on haaveilussa siitä, että olisi rahaa toteuttaa haaveitaan? Jos minä voittaisin lotosta, lopettaisin esimerkiksi kaiken muun työn kuin musiikin tekemisen. Tästä asiasta haaveilu ei ole mistään pois. Haaveiden ohella kyse on toki jännityksestä ja ajanvietteestä. Useamman rivin tarkistaminen on jännittävämpää ja siihen saa kulumaan enemmän aikaa – siksi pelaan yleensä täyden kupongin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Marko V kirjoitti 23.9.2011 kello 15:43

    Niin osallistua vai ei työporukan järjestelmään? Mitäs jos nuo muut saakin 1 Me/hlö ja itse ei mitään parin euron säästön takia. Se olisi kova kohtalo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Janne H kirjoitti 23.9.2011 kello 15:55

    tässä taannoin leikittelin työkaverin kanssa ajatuksella, että ihmisten lottoamiskäyttäytyminen kertoo preferensseistä suuriin tuloeroihin. oman rikastumisen odotusarvo on noin nolla, mutta hyvinkin moni on valmis maksamaan pienen summan että joku lottoavasta porukasta rikastuu. lottojärjestelmä siis kasvattaa tuloeroja lottoavan porukan iloksi 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Tuomas kirjoitti 23.9.2011 kello 16:17

    Lotto on viihdettä, jännitystä, puheenaihe ja mahdollisuus haaveilla jostain suuresta. Köyhänä opiskelijana oli kiva kuvitella voittavansa, vaikka tiesikin todennäköisyyden. En ole lotonnut ainakaan kymmeneen vuoteen, koska tilastolliset arvonnat eivät enää tuo minulle jännitystä ja lisä rahakaan ei lisää onnellisuuteni määrää. Pidän kuitenkin voittamisesta, joten pelaan esim. pokeria. En ole tavannut ikinä lottoavaa henkilöä, joka ei tietäisi suunnilleen kuinka epätodennäköistä on voittaa pääpotti.

    Osmon puhelinnumerokommentista joku puhelinyhtiö saa vielä älyttömän kilpailuidean, jossa luvataan palkinto sille, joka arvaa ja soittaa juuri oikeaan numeroon. Sen taitaa onneksi kieltää jokin kotirauhalaki tms.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Miku kirjoitti 23.9.2011 kello 16:36

    Lottorivin hinta on pieni hinta haaveilusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Mika Ilvesmäki kirjoitti 23.9.2011 kello 16:38

    Osmo, oletko tutustunut utiliteettifunktioon?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Juha-M kirjoitti 23.9.2011 kello 16:41

    Mukavan kevyt aihe Osmolta pitkään aikaan!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Jouni kirjoitti 23.9.2011 kello 16:53

    Odotusarvojen ja utiliteettien laskeminen ei oikein toimi loton kaltaisten pelien kohdalla.

    Kysymys on olennaisesti siitä, että maksaa pari promillea tuloistaan johonkin, mistä saa promillen kymmenesosien suuruusluokkaa olevan mahdollisuuden voittaa joskus elämää muuttavan summan rahaa. Hinta on siis niin pieni, että se katoaa tulojen satunnaisvaihtelun alle ja vaihtoehtoiskustannus on siksi mittaustarkkuuden rajoissa 0. Toisaalta taas voiton todennäköisyys käytettäessä tarkastelujaksona ihmisen elinikää on niin pieni, ettei sen mahdollisuuden huomioiminen yleensä ole rationaalista.

    Loppujen lopuksi pitäisi siis tehdä päätös tilanteessa, jossa sekä kustannukset että hyödyt ovat merkityksettömiä. Valinta lottoamisen tai lottoamattomuuden välillä kannattaakin tehdä lähinnä sillä perusteella, mikä tuntuu kivalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Heikki kirjoitti 23.9.2011 kello 17:41

    Lotossa mahdollisesti voitetut ja hävityt eurot ovat eriarvoisia, joten tilastotiede ei ihan päde.

    Yksinkertainen esimerkki, jos ihmisellä on 10€ käteistä ja kysytään että heitetäänkö kolikkoa voiton jälkeen on 20€ ja häviön jälkeen 0€. Tässä hävitty 10€ on paljon tärkeämpi kuin voitettu 10€ joten kolikonheittoa ei kannata ottaa vastaan.

    Itse en lottoa koska en halua, että itselleni tapahtuu jotain niin epätodennäköistä, kuten että satelliitti rojahtaa niskaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Anna-Liisa kirjoitti 23.9.2011 kello 17:44

    Osmolla on ihan kunniallinen peruste olla lottoamatta. 🙂

    Tuomas Enbuske kertoo, miksi hän lottoaa: “Onhan siemennesteessäkin satoja miljoonia siittiöitä, ja silti juuri minä olen syntynyt!” Tämä on ihan paras! 😀

    Sen sijaan tätä perustelua lottoamattomuudelle voi jo sanoa rimanalitukseksi omahyväisyyden halpahypessä: “On muodikasta vältellä leimautumista eliittikulttuurin edustajaksi, mutta lottoaminen alittaisi riman jo liian pahasti.” En viitsi edes mainita perustelijan nimeä tässä, tuo on niin hävettävä ja nolo lausunto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Pekka Kärkkäinen kirjoitti 23.9.2011 kello 18:06

    Perjantain kunniaksi puututaan tärkeään aiheeseen.

    Todennäköisyys osua puhelinsoitolla summamutikassa oikein riippuu myös siitä soitetaanko lankaliittymästä vai matkapuhelimesta. Matkapuhelimella valitaan ensin koko numerosarja ja sitten painetaan vihreää luuria, kun taas lankaliittymällä valittaessa pitkää numerosarjaa pyrkii linja kytkeytymään kesken valinnan olemassa olevaan lyhyempään puhelinnumeroon. Tämä antanee soittajalle vinkkiä siitä, kuinka numeroavaruutta kannattaa rajoittaa.

    Ihmiset keskimäärin vähättelevät negatiivisia riskejä ja liioittelevat positiivisia mahdollisuuksia. Ilman tällaista inhimillistä perusvirettä elämä tällä pallolla tuntuisi toivottamalta. (Hiukan edelliseen liittyen; muistaakseni psykiatrien viljelemän vitsin mukaan vain vakavasti masentuneilla ihmisillä on realistinen minäkuva.)

    Palstan isäntä taitaa välillä leikkiä harrastuksen vuoksi tosikkomaisempaa kuin oikeasti onkaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. B.J kirjoitti 23.9.2011 kello 18:06

    Yhden rivin tekemällä todennäköisyys loton päävoittoon kasvaa äärettömästi!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Samuli Saarelma kirjoitti 23.9.2011 kello 19:09

    Lottoon osallistumisen rationaalisuudessa on kyse siitä klassisesta ongelmasta, että pitää kertoa hyvin iso luku hyvin pienellä luvulla. Ihmiset ovat hemmetin huonoja tässä tekemään tätä intuitiivisesti.

    Tämä näkyy ennen kaikkea silloin, kun ihmiset puhuvat elämän riskeistä. Riskit, joiden todennäköisyys on erittäin pieni, mutta seuraus hyvin vakava, tulevat täysin yliarvostetuiksi verrattuna riskeihin, joiden todennäköisyys on suuri, mutta seuraus pieni. Terrorismi, ydinonnettomuudet, luonnonkatastrofit jne. saavat mediassa ihan liian suuren näkyvyyden verrattuna siihen, mikä niiden tuottama riski tavallisten ihmisten hengelle todellisuudessa on.

    En siis ihmettele lainkaan, että ihmisten arviokyky toimii ihan samalla tavoin positiivisten asioiden intuitiivisessa arvioinnissa. En ihmettele sitä, että tuo intuitiivinen arvio lyö jopa sen, että loton tapauksessa on ihan matemaattisen tarkasti laskettavissa se, ettei siihen kannata osallistua.

    Mitä hyötyfunktioihin tulee, niin eihän loton tapauksessa tarkastella mitään jatkuvaa hyötyfunktiota, vaan kahta ääripäätä. Toisessa on todennäköisyydellä 1 menettää se rivin hinta ja toisessa päässä hyvin pienellä todennäköisyydellä voittaa hyvin iso rahasumma.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Kans alainen kirjoitti 23.9.2011 kello 19:18

    Lottoaminen on ihan järjetöntä, totaalisen älytöntä — jos ei satu voittamaan, kuten joku melkein joka viikko tekee. En pysty kuvittelemaan tilastotieteilijää ilkkumassa yhdeksän miljoonaa voittaneelle, että on laskutaidoton tyhmyri, en vain jostain syystä pysty vaikka sen pitäisi ainoa järkevä tulokulma olla.

    RAY:n peliriippuvaisia eläkeläisiä kuppaavat automaatit sen sijaan voisi säätää laittomiksi … ai jaa, että ovat valtion bisnestä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Heikki kirjoitti 23.9.2011 kello 19:19

    Tuskinpa tämä ketään kiinnostaa, mutta osaan laskea todennäköisyyksiä. Kuten Jouni edellä kirjoittaa tässä on yksi niistä harvoista tapauksista joissa ei kannata, kokonaisuus huomioiden, niitä laskea.

    Lotossa voittamisessa ja häviämisessä on kyse puhtaasta sattumasta: “onnesta” ja siitä että maksamalla 0,80€ viikossa onni voi osua kohdalle. Ilman tätä hyvin pientä maksua voittoa ei voi – missään tapauksessa – tulla. Sen maksamalla on mukana.

    Maksan mielelläni 0,8€ – tai mitä se ruudukkomaksu nyt onkaan, ikilottoajana en tiedä riviäni, enkä ruudukkomaksua – siitä mahdollisuudesta että onni kerran potkaisee.

    Sen sijaan en milloinkaan tee enempää kuin sen yhden rivin. Koko kupongin lottoaminen – puhumatta useammasta kupongista – olisi kokonaisuus huomioiden typerää 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Pekka Pessi kirjoitti 23.9.2011 kello 19:21

    Onko tilastotieteilijällä vakuutuksia? Miten vakuutus eroaa lotosta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. aleksis salusjärvi kirjoitti 23.9.2011 kello 19:26

    Tilastojen valossa koko ihmiselämä on tylsä koettelemus. Ei kai kukaan lottoa sijoitusmielessä? Lottoaminen on harmitonta hyväntekeväisyysviihdettä ja perisuomalainen traditio. Mummoni oli hirmuinen lottoaja ja onnennumeroiden kalastelija. Ikinä ei mitään voitettu, mutta satoja miljoonia me puheissa tuhlattiin ennen arvontaa erilaisiin projekteihin. Ei voittaminen paljon mitään varmaan olisi oikeasti muuttanut, mutta lunastettu kuponki kävi oikeutuksena sijoittaa voittorahat jo etukäteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Tavallinen Teknikko kirjoitti 23.9.2011 kello 19:34

    Jos ei pelaa niin ei voi voittaa. Joten 1 rivi lottoa tulee pelatuksi per viikko. Samalla rivillä olen veikannut loton alkuajoista lähtien lisättynä 1 nuermoralla kun siirryttiin 7:ään oikeaan numeroon.

    Jos lottoamisestani ei ole ollut itselleni rahallista hyötyä, niin onpa joku köyhä kansalainen saanut avustusta esim. vesiväreihin ja maalauskankaisiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Antti_A kirjoitti 23.9.2011 kello 21:01

    Seuraan jalkapalloa joka jo itsessään on hauskaa. Lyömme kaverien kanssa vetoa ja panoksena on aina olutta. Muutaman euron maksaminen tappioista ärsyttäisi, eikä muutaman euron voittaminen paljoa iloa toisi. Sen sijaan ilmasen kaljan saaminen tuntuu aina mukavalta, eikä tuopin tarjoaminen kaverille harmita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Ville Komsi kirjoitti 23.9.2011 kello 21:03

    Tänne ei näytä kirjoittaneen vielä kukaan, joka

    (a) on tyytyväinen tulotasoonsa eikä kaipaa ansaitsemattomia raharuiskeita,

    (b) joka poskettoman amerikanperinnön saadessaan tietäisi, minne sen lahjoittaisi,

    (c) jonka mielestä arpajaiset ja vedonlyönnit ovat tylsiä ja pörssipeli ällöttävää,

    (d) jolla on elämä jo ennestään, ja

    (e) jonka mielestä Veikkaus Oy:n nimi pitäisi muuttaa Hömppä Oy:ksi ja siltä pitäisi kieltää suggestiivinen mainonta.

    No mä nyt kirjoitin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Poju Antsalo kirjoitti 23.9.2011 kello 21:53

    Suhtaudun lottoamiseen samoin kuin Osmo. Auton alle jääminen on suunnattoman paljon todennäköisempää kuin edes suurehko voitto lotossa. Harkitsen lottoa vaikkapa sata kertaa yliajon uhriksi jäämisen jälkeen, sieltä pilven reunalta siis…

    Parempi pistää lottorahat vaikka säästöön pahan päivän varalle ja keskittyä elämään mahdollisimman antoisaa elämää niillä vähillä rahoilla mitä on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. JTS kirjoitti 23.9.2011 kello 22:13

    Lottokansan ikääntyminen on kyllä ongelma tieteelle, taiteelle ja ennen muuta urheilulle.
    Veikkausvoittovarat on budjetoitu ja jostain nekin tulot on saatava.

    Veikkaus Oy sinänsä on ihan ansiokkaasti hoitanut sarkansa ja peliensä kehittämistä. RAY sössi nettipokerissa ja pelajat meinvät häviämään rahansa ulkomaisille yhtiöille.

    Jos Veikkaus, RAY, ja FINTOTOyhdistetään samaksi firmaksi, kohtuullinen määrä poliitikkojen vihreitä oksia ainakin katoaa. Ehkä se johtaisi nopeastikin uhkapelien lisensoimiseen.

    Uhkapelien erikoisuus on, että PAF toisaalta ei ole suomalainen ja toisaalta taas sitten on. Kummallinen erikoisuus ainakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Markku af Heurlin kirjoitti 23.9.2011 kello 23:22

    Kun on iso potti jaossa, pistän muutman euron lottoon. Laskeskelin, että joskus vuonna 2252 olen lotonnut niin paljon, että summa jotenkuten vastaa sitä, mitä olen teatterissa ja opperassa saanut muiden lottoajien tukea. Korkoa en ole laskussa ottanut huomioon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Glowing kirjoitti 23.9.2011 kello 23:36

    Mutta kun melkein joka viikko joku suomalainen voittaa paljon rahaa …ja meitä on vaan 5 miljoonaa. Eli mahdollisuuteni rinnastuu siihen. joka ikinen viikko kahdesti!! Monta kymmentä kertaa vuodessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Glowing kirjoitti 23.9.2011 kello 23:41

    Ville Komsi: “Tänne ei näytä kirjoittaneen vielä kukaan, (d) jolla on elämä jo ennestään”
    “No mä nyt kirjoitin.”

    – Niinpä teit ja siinähän sitä olikin. Sitä isompaa Elämää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Anu kirjoitti 23.9.2011 kello 23:58

    En lottoa, mutta mieleeni on jäänyt erään Oden kanssa samoilla linjoilla olleen tuttuni kommentti aiheesta: Jos välttämättä haluaa lotota, kannattaa lotota viikolla mahdollisimman aikaisin, niin saa rahalleen mahdollisimman paljon vastinetta, eli mahdollisimman pitkäksi aikaa oikeuden haaveilla lottovoitosta. Samalla logiikalla kestolottoaminen ei kannata, koska ei sitä aikaa kuitenkaan muista käyttää haaveiluun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Touko Mettinen kirjoitti 24.9.2011 kello 0:06

    Muistan nuorena opiskelijajolppina pilkanneeni Turun Hankkijalla vakkarityöntekijöitä, jotka arpoivat joka perjantai kossupullon. Muistaakseni hinta oli tuolloin 16 markkaa ja arvontaan osallistuneita oli 16. Panos oli yksi markka. Ehdotin, että nostetaan panosta 16:een markaan, jotta saisimme kaikki palkinnon. Muutama kannatti.

    Samaisella Hankkijalla oli mies, joka odotti kahta asiaa: eläkkeelle pääsyä ja loton päävoittoa. Päävoitosta hän toki asiantuntevasti sanoikin, että huonothan ne mahdollisuudet on – hyvä jos yksi kymmenestä tuhannesta.

    Hyviä kesiä ja hienoja ihmisiä. Joo ja lottoan itsekin. Ja otan osaa työpaikan viiniarvontaan.

    Touko Mettinen
    pokerihai

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Juanito kirjoitti 24.9.2011 kello 0:35

    “…..laskutaidottomien ihmisten huijaamista,”

    Eikö kreationismin kannattajilla ole aika samanlainen argumentti evolutioteoriaan kumoamiseen?? Ja täällä me silti ollaan. Aina joku voittaa, samoin kuin elämä maan päällä.

    Jos se olen minä, tarjoan vihreä teetä kaikille!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. radiofarmer kirjoitti 24.9.2011 kello 1:34

    Komsi, minusta Veikkaus Oy:n nimi pitäisi muuttaa Viekkaus Oy:ksi tai Feikkaus Oy:ksi.

    7-vuotiaana tuli lotottua muutama kerta viikkorahoilla, mutta sitten vanhemmat saivat uskomaan että ei siinä mitään voita. Sen jälkeen en ole lotonnut.

    En ymmärrä miksi ihmisistä on niin mukavaa jännittää epätodennäköistä voittoa ja pettyä viikko toisensa jälkeen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. järvikylänjuippi kirjoitti 24.9.2011 kello 8:26

    Olen odottanut sitä lottovoittoa. Odotan vieläkin.
    Ei vain ole vielä tullut sellaista summaa, että
    jälkeläisten kesken tarvisi jälkikäteen paperia laatia yhteisesti pelatusta lottorivistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. antti kirjoitti 24.9.2011 kello 8:37

    Olisivat kysyneet “Keräätkö bonuspisteitä?” Olisi intelligentit päässeet opettamaan miten laskutaidottomilta viedään rahat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. jouni lundqvist kirjoitti 24.9.2011 kello 11:57

    Ihmisillä on kaikenlaisia vakuutuksia huonojen sattumuksien varalle. Kun rakennat pankin rahoituksella talon, pankki vaatii palovakuutuksen. Kun olet maksanut lainasi, jatkat silti edelleen palovakuutuksen maksamista, vaikka tulipalon sattuminen kohdallesi on loton päävoiton todennäköisyyden luokkaa.

    Palo, varkaus, hirvikolari ym vakuutuksen ottaminen perustuu pelkoon, lottoaminen unelmiin. Tilastotieteilijä Soininvaara on tietysti tietysti vakuutuksiensa kohdalla todennäköisyyksiä onnettomuuksien suhteen.

    Sivumennen sanoen kaskovakuutus autoon on aika turha sijoitus. Sekin perustuu pelkoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. anonyymi kirjoitti 24.9.2011 kello 12:28

    Kalle:

    Veikkauksen pelien ongelma onkin tällä hetkellä, etteivät ne täytä tuota unelman vaatimusta. Päävoitot ovat aivan liian pieniä.

    Päävoittojen suhteen kyllä juuri näin.
    Sivuvoitot ovat myöskin Veikkauksella nyt hävittäneet päävoiton kasvattamiseksi ja ilmeisesti oman voiton kasvattamiseksi. Aikaisemmin sentään oli jotain saumaa saada edes kuponkiin käytetyt rahat takaisin. Nyt kaikki on sitä salamaniskutodennäköisyyttä.
    Ilmankos joutuvat jatkuvasti mainostamaan.

    antti:

    Olisivat kysyneet “Keräätkö bonuspisteitä?”

    Bonuspisteissä kyse on yksittäisen toimijan vs. globaalin voiton saamisesta. Yksittäinen kuluttaja hyötyy pisteiden keräämisestä verrattuna tilanteeseen, jossa hän ei niitä keräisi, riippumatta siitä, että tilanne, jossa järjestelmää ei olisi, olisi hänelle vieläkin edullisempi rahallisesti.

    Tämä yksittäinen toimija vs. kokonaisuus -ajattelu kannattaa pitää mielessä silloin, kun joku oikeistolainen alkaa meuhkaamaan miten yksityistäminen on aina hyvä asia ja miten markkina tuottaa aina tehokkaimman lopputuloksen. Yleensä tuotantoketjun osien voitonhaku vuotaa jonnekin muualle kokonaisuutta pilaamaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Keke kirjoitti 24.9.2011 kello 13:24

    En lottoa, mutta joku voi lotota ihan rationaalisin perustein ainakin seuraavista syistä:
    – parilla pikku kolikolla saa ostettua itselleen jännityksen tunteen,
    – joka tapauksessa tulee tukeneeksi kulttuuria ja liikuntaa ja saa hyvän kansalaisuuden tunteen.

    Moni lottoaja ei näitä mieti, mutta yhtä kaikki.

    Pelaan satunnaisesti tulosvetoa muutamalla eurolla. Välillä osuu ja voittoa voi tulla esimerkiksi jopa hurjat viisitoista euroa, mutta se on lopulta toissijaista, hauskinta on analysoida joukkueiden sen hetkistä tilaa ja muita tekijöitä jotka loppunumeroihin vaikuttavat. Oivaa älyllistä hupia arjen keskellä!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Joel A. kirjoitti 24.9.2011 kello 17:07

    Lotto on hölmöjen lisävero.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Osmo Soininvaara kirjoitti 24.9.2011 kello 18:44

    Loton tuotto lasketaan todellakin Suomen kokonaisveroasteeseen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Tapio kirjoitti 24.9.2011 kello 18:48

    Lapsuudenystävieni kiltti isä, maatilallinen, voitti 70-luvulla lotonjättipotin. Veljekset alkoivat businessmiehiksi isänsä rahoilla.

    Kaikki meni ja vanha isä kuoli yksinään minun isoisäni vanhassa kotiltalossa, josta jo sähkötkin oli katkaistu…

    Nuoret businessmiehet lähtivät velkojiaan pakoon ulkomaille.

    Ei ole tullut lotottua…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Amatööri kirjoitti 24.9.2011 kello 19:04

    Osmo Soininvaara kirjoitti 23.9.2011 kello 14:39

    Aika erikoinen pitää olla hyötyfunktion, jos loton riskinotto kannattaa. Ensimmäiset eurot ovat merkityksettömämpiä kuin ne viimeiset. Rahan pitäisi siis olla kasvavien rajahyötyjen mukaista.

    Väännetään nyt rautalankaa, kun Soininvaara sitä tilasi (ei ehkä itseään varten…). 😉

    Rahahan on kasvavien rajahyötyjen mukaista – jollain välillä. (Ja, kuten täällä on todettu, ensi sijassa lotossa ei silti ole kyse riskinoton mielekkyydestä.) Papukaijamerkki sille, joka paljastaa (jonkin) tähän sisältyvän perusoletuksen.

    Ensimmäisen euron merkitys ei ole suuri, suuntaan tai toiseen. Voin käyttää sen teehen, kirpputorilla “tarpeettomaan” tavaraan, tai lottoon, tai antaa sen paremmin tarvitsevalle, tai saada mitä tahansa näistä vastaavan ilon sen säästämisestä, aivan riippuen tilanteesta ja mielentilastani.

    Jos 0,80 euron huvilla saan satatuhatta euroa takaisin, tai parisataatuhatta, olen tyytyväinen. Sen jälkeen rajahyöty laskee. En tarvitse yhdeksää miljoonaa, enkä viittätoista, jos puoli miljoonaa on realististen käyttökohteideni enimmäissumma.

    Tältä pohjalta olen täysin eri mieltä siitä, että lotossa “tarvittaisiin” isompia potteja. Minusta pottien tarkoituksellinen kasvattaminen on väärä suunta, ja mautonta, mutta kertoo kylläkin jotain siitä, mihin suuntaan yhteiskuntamme ovat menossa.

    Miksi sitten yhdeksän miljoonan pottia pelataan enemmän kuin pienempää pottia? Se on pakoreaktio. Ihmiset haluavat “jotain muuta”, ja suurempi potti herättää heidät havaitsemaan mahdollisuuden. Se on myös täällä mainittu ajatus “joku sen kuitenkin voittaa, miksi se en voisi olla minä”. Se on kateutta ja pelkoa, “entä jos työkaveri voittaa, ja minä jään jumiin tähän harmaaseen arkeen”.

    Se on myös suurten numeroiden harhaa. Ihmiset eivät arvioi suuria rahamääriä kovinkaan selkeästi. (Toisin sanoen emme ole kovinkaan hyviä arvioimaan suurten rahamäärien mahdollisesti laskevaa rajahyötyä.) Valtaosalle on koko lailla yhdentekevää, voittaako kaksi miljoonaa vai yhdeksän. Realistiset haaveet ovat useimmiten miljoonalla hyvin pitkälle toteutetut, yhdeksästä seuraa lähinnä päänsärky siitä, mihin minä nämä loput käytän. 😉 Toki ne saa sijoitettua ja jälkikasvun olot turvattua, mutta tähänkin tarkoitukseen kaksi miljoonaa ajaa lähes saman asian kuin yhdeksän, vähemmällä päänsäryllä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Tiedemies kirjoitti 25.9.2011 kello 11:06

    Ei hyötyfunktion tarvitse olla erikoisen muotoinen. Kahvikuppi maksaa paikasta riippuen 1-3 euroa. Toteamalla, että “aika erikoinen täytyy olla hyötyfunktion, jotta joku juo kahvin Robert’s Coffeessa kun sen saa huoltikselta kolmasosahinnalla” voi ymmärtää mistä tässä on kyse.

    Eli, että ihminen ei osta lottokuponkia siksi, että sillä saisi paljon rahaa, vaan siksi että lauantai-iltana on hauska jännittää arvontaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. Oikeistodemari kirjoitti 25.9.2011 kello 12:24

    Itse lottoan ehkä viidesti vuodessa, lähinnä huvin vuoksi. Ja onhan se kiinnostava pöytäkeskustelunavaus, aina voi sanoa: “Mitähän silläkin rahalla tekisi, osaisikohan sitä edes elää enää…” Haaveilu olkoon sallittua.

    PS: Yksittäisellä siittiöllä on häviävän pieni todennäköisyys voittaa muut miljoonat siittiöt emättimessä matkalla kohtuun. Silti meistä jokainen on syntynyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. Maisteri kirjoitti 25.9.2011 kello 13:05

    Käykääpä seuraamassa kaupan tai kioskin kassalla, millä summilla ihmiset lottoavat. 10€ on aivan normaali sijoitus. Kyllä minusta yli 500€ vuodessa on jo tyhmien huijaamista. Varsinkin kun lottoa yms mainostetaan telkussa ja lehdissä todella näkyvästi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. Maisteri kirjoitti 25.9.2011 kello 13:12

    Vakuutuksissa odotusarvo on negatiivinen, pitkän päälle vakuutusyhtiö jää voitolle. Ei siis kannata ottaa matkatavaravakuutusta lomavaatteille, kännykälle ja kameralle vaan ottaa onnettomuus vastaan kun se tulee. Sen sijaan jos talon palaminen on isku josta et selviä, on palovakuutus syytä ottaa, vaikka siinäkin voitonmahdollisuudet ovat huonot.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. Maisteri kirjoitti 25.9.2011 kello 13:23

    Eikös varmuuden vuoksi kirkkoon kuuluminen ole vähän samanlainen tapaus: pienellä panoksella voit saada jättivoiton jos taivas on olemassa. Kirkollisvero lienee NOIN 10 viikossa. Jos sitä ei olekaan olemassa, et ole menettänyt kovinkaan paljon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. VHemmila kirjoitti 25.9.2011 kello 13:46

    Nyt täällä on käsitteet niin sekaisin, että on pakko puuttua.

    Rahalla on laskeva, ei nouseva, rajahyöty. Euro on arvokkaampi nälkiintyneelle kodittomalle kuin miljardöörille. Rajahyöty tarkoittaa hyödyn ekaa derivaattaa, äärettömän pienen rahanmäärän muutoksen vaikutusta koettuun hyötyyn.

    Amatööri, pienestä rahamäärästä luopumisesta kokemasi absoluuttinen haitta ei skaalaudu suureen, jos kohta epätodennäköiseen, voittoon. Se ei implikoi nousevaa rajahyötyä, vaan tappioaversiota http://en.wikipedia.org/wiki/Loss_aversion – siitä, etä ihmiset arvottavat tappioista ja voitoista kokemansa hyödyt epäsymmetrisesti.

    Itse ajatelen loton vetoavan ennen kaikkea ihmisiin, joilla on hyvin vähän muitakaan keinoja kunnolla parantaa taloudellista hyvinvointiaan. Monella ei ole vaihtoehtoja: koulut käymättä, ammatilllisesti katto vastassa. Lotto ja rahapelit antaa lohtua: edes teoreettisen lupauksen paremmasta. Kyllä jengi tajuaa, ettei lottoamisessa ole odotusarvoisesti järkeä, mutta aika moni tajuu myös sen, ettei niitä vaihtoehtojakaan ole. Se todennäköisyyksien perusteella uskottava vaihtoehto on lakata yrittämästä.

    On kohtuullisen ilkeää puhua hölmöjen tai laskutaidottomien lisäverosta, tai edes todennäköisyyksiin vedoten kehottaa jengiä tyytymään siihen mitä on. Millä natsoilla voi tollaisia neuvoja antaa? Entä jos se nykytilanne on karmeinta koiranpaskaa, kannataako silti olla lottoamatta? Nä näkisin loton nykypalautuksellaan olevan pikemminkin lisävero huono-osaisuudesta tai näköalattomuudesta.

    For the record: en lottoa, mutta tiedän eläväni etuoikeutettua elämää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. spottu kirjoitti 25.9.2011 kello 16:31

    VHemmila: “Rajahyöty tarkoittaa hyödyn ekaa derivaattaa, äärettömän pienen rahanmäärän muutoksen vaikutusta koettuun hyötyyn.”

    Mutta kun lottoamalla pääsen osalliseksi epäjatkuvasta hyötyfunktiosta kohdassa “ei ole/on toivoa paremmasta” rahamäärällä jonka merkitys lähenee nollaa eli ensimmäinen derivaatta (rajahyöty) lähenee ääretöntä.

    Voiko parempaa investointia ollakaan ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. Teme kirjoitti 25.9.2011 kello 18:14

    Ymmärrän tilastotieteitä ja todennäköisyyslaskentaa vähintäänkin välttävästi. Mutta. Vaikka lotossa laskennallisesti häviää, ajattelen seuraavasti: 1. rivi lottoa maksaa viikossa sen verran, että se ei merkitse mitään, 2. lottoamalla se rivi/vko on pienen pieni mahdollisuus rikastua. Johtopäätös: lottoamalla rivi viikossa ei häviä mitään, mutta voi voittaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. Eipä vain, Pascal kirjoitti 25.9.2011 kello 20:12

    “Eikös varmuuden vuoksi kirkkoon kuuluminen ole vähän samanlainen tapaus: pienellä panoksella voit saada jättivoiton jos taivas on olemassa. Kirkollisvero lienee NOIN 10 viikossa. Jos sitä ei olekaan olemassa, et ole menettänyt kovinkaan paljon.”

    Mutta mihin tuhansista kristillisistä kirkoista tulisi kuulua, jos se taivas nyt ylipäätään on kristillinen taivas? Kirkothan ovat kironneet toisiaan, joten eivät ne kaikki taida oikeassa olla. Eli jos olet valinnut väärin, olet sekä maksanut paljon että lisäksi joudut ikuiseen kidutustuomioon. 🙂

    Eipä vaan, mielestäni kuvaamasi ilmiö on eräs moraalittomimmista syistä kuulua kirkkoon. Mitähän kaikkitietävä Jumala tällaisesta pelaamisesta ajattelee? Silti vuosikymmenestä toiseen jopa kirkonmiehet toistelevat tätä Pascalin vaa’aksi kutsuttua pelurin todistusta. Vielä 1600-luvulla Pascalin vaaka saattoi kuulostaa järkevältä, mutta tänään se lähinnä naurattaa. Lotossa sentään todistettavasti joku voittaa lähes joka viikko pääpotin ja pienempiä potteja tulee aina.

    Itse lahjoitan omat 10 euroani viikossa Veikkauselle ja RAY:lle, sillä sieltä ne menevät suoraan hyväntekeväisyyteen eikä niiden avulla rajoiteta jumalanpalvelukia, joissa käy pääasiassa homojen vastustajia ja muita taantumuksellisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. Amatööri kirjoitti 25.9.2011 kello 22:54

    VHemmila, kiitos. Tiesin käyttäväni käsitteitä mahdollisesti epätarkasti tai vähintäänkin epästandardisti (ks. nimimerkkini 😉 ), mutta luotin siihen, että joku täsmentää tarvittaessa.

    En silti ole erityisen varma, että tappioaversio on tässä välttämättä se olennaisin käsite (totesinhan, että euron menetys on melko samantekevää, ellei jopa merkityksetöntä, samoin kuin toisaalta sen saaminen), mutta prospect theory vaikuttaa pikaisen vilkaisun perusteella jo hyödyllisemmältä.

    Olen tietysti tietoinen siitä, että “laajassa kuvassa” rahan rajahyöty on laskeva, juurikin siitä ilmeisestä syystä, jonka toteat, eli että “euro on arvokkaampi nälkiintyneelle kodittomalle kuin miljardöörille”. Jos kuitenkin valitaan jokin todellinen referenssipiste, ja tarkastellaan muutoksia siitä kumpaankin suuntaan, ajattelen, että voidaan (ainakin epästandardein käsittein) päätyä erilaiseenkin näkemykseen. Selostan vähän.

    Oletetaan, että kuulun toimeentulevaan keskiluokkaan, ja palkkani on suomalaisen keskipalkan paikkeilla, sanotaan vaikka 30000 e vuodessa. Tämä on referenssipiste. Koska kuulun myös siihen osaan kansasta, jolla kaikki raha, joka tulee sisään, ei päädy kulutukseen, ovat pienet muutokset tuloissani minulle oikeastaan samantekeviä. Jos saan tuhat euroa lisää vuodessa, ei se muuta elämääni millään tavalla. Ja sama päin vastoin, voin silmää räpäyttämättä lahjoittaa vuositulostani pois tuhat euroa – jos haluan.

    Mielenkiintoinen osuus on tässä: jos sanottu pitää paikkansa, tuhannen euron minulle tuoma lisähyöty on 0, ja myös rajahyöty on silloin ymmärtääkseni 0. (Vastaavasti ei ole ihmeellistä, jos tutkimustulokseksi saadaan, että palkankorotus lämmittää mieltä ehkä hetken, mutta ei tuota pitkäaikaista muutosta koettuun hyvinvointiin.)

    (Samoin pienen rahan menetyksen aiheuttama hyödyn menetys on merkityksetön, eli 0. Tähän perustui myös aiempi toteamukseni, että euron käyttäminen tai käyttämättä jättäminen johonkin tarkoitukseen on käytännössä merkityksetön valinta: yhdellä eurolla ei (valitussa, toimeentulevan ihmisen referenssipisteessä) ole minulle todellista (so. merkityksellistä) vaihtoehtoiskustannusta. Jos oletettaisiin, että olisin niin köyhä, että lottoon käytettävissä oleva euro olisi ainoa, jolla voisin vaihtoehtoisesti hankkia sinä päivänä ruokaa, asia olisi tietysti eri.)

    Toisaalta, tämän keskustelun kontekstissa, kun kyse on lotosta, puhutaan “elämää muuttavista summista”. Jo kyseinen ilmaus kertoo olennaisen eron: jos saan tuhannen euron sijaan satatuhatta lisää, sen minulle tuoma hyöty on merkityksellinen, ja positiivinen. Myös rajahyöty lienee näin positiivinen. (Ja vastaavasti, jos tuhannen euron sijaan menetän satatuhatta.)

    Yhteenvetona, jos siis tuhannen euron muutoksen rajahyöty oli nolla, mutta sitä suuremman muutoksen rajahyöty onkin positiivinen, rajahyödyn voinee tässä tarkastelussa sanoa olevan tällä välillä kasvava (so. “elämää muuttavien summien” ollessa kyseessä) – vaikka oletimme, että se yleisesti olisi laskeva.

    Miten siis kuvaisit taloustieteen käsittein, tarpeelliseksi katsomaasi määrää rautalankaa apuna käyttäen, tällaista “portaittaista” hyötykäsitystä, joka tekee eron arkipäiväisten minimaalisten & merkityksettömien rahamäärän muutosten ja “elämää muuttavien” suurempien rahamäärän muutosten välillä?

    (Samaa logiikkaa voinee soveltaa omakotitalon palovakuutuksen ja matkatavaravakuutuksen ottamisen erilaisen mielekkyyden havainnollistamiseen normaalituloisella, kuten Maisterin kommentti 25.9.2011 kello 13:12 osoittaa.)

    Asetelma on lähellä binääristä hyötykäsitystä: jossain pisteessä merkityksetön muutos taloudellisessa tilanteessa muuttuukin merkitykselliseksi (on sitten kyse lottovoitosta tai talon palamisesta). Se, milloin tämä tapahtuu, riippunee muun muassa tulo- ja menotasosta. Jollekin kymmenen senttiä on merkityksetön, mutta kymmenen euroa jo järkevästi hyödyllinen raha. Joku toinen taas voi huoletta hukata kymppitonnin, mutta satatuhatta tuntuu jo liialliselta. Tässä käsityksessä rahan hyöty ei välttämättä ole jatkuva funktio, tai määrity absoluuttisesti kiinnitetyllä asteikolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. Amatööri kirjoitti 25.9.2011 kello 23:07

    Jahas, spottu sanoikin jo olennaisen huomattavan tiiviisti, kommentti vain ei ollut vielä näkyvissä. Kiitos.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. VHemmila kirjoitti 25.9.2011 kello 23:34

    Spottu: “Mutta kun lottoamalla pääsen osalliseksi epäjatkuvasta hyötyfunktiosta kohdassa “ei ole/on toivoa paremmasta” rahamäärällä jonka merkitys lähenee nollaa eli ensimmäinen derivaatta (rajahyöty) lähenee ääretöntä. Voiko parempaa investointia ollakaan?”

    Funktio ei ole epäjatkuvuuspisteessään (kuin puolittain) derivoituva. Rajahyöty on laskeva kaikkialla missä se on määritelty. Nousevalla rajahyödyllä ei lottoamista voi selittää, vaan hyödyn epäjatkuvalla kasvulla.

    Mutta täsmällisyys sikseen… osut viestilläsi asian ytimeen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. Tepa kirjoitti 26.9.2011 kello 0:54

    Tilastotieteilijä ei ole ymmärtänyt, että lotto ei ole todennäköisyyspeli vaan kustannus-hyöty -peli. Pienellä kustannuksella, muutamalla eurolla, on mahdollista (vaikkakin äärimmäisen epätodennäköistä, mutta silti mahdollista) saavuttaa sellainen hyöty, että koko loppuelämä muuttuu kerralla. Toisaalta jos ei voita, ei se parin euron menetys tunnu missään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  70. Maisteri kirjoitti 26.9.2011 kello 9:21

    “Pienellä kustannuksella…jne”
    Entäs sitten kun laitan rahaa viikottain lottoon, jokeriin, viking lottoon ja hedelmäpeliin jolloin summa alkaakin olla merkittävä vuositasolla pienituloisen pussissa.
    Millä hetkellä se ensimmäinen 80 sentin sijoitus muuttuu huonoksi investoinniksi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  71. anonyymi kirjoitti 26.9.2011 kello 14:26

    Millä hetkellä se ensimmäinen 80 sentin sijoitus muuttuu huonoksi investoinniksi?

    Muna ja kana. Hölmöläiset tukkimetsässä. Kamelin selkä.
    Ihmiset pyrkivät rajaamaan kaiken alkamisen käsitteen avulla. Myös sellaiset ilmiöt, joille ei voida määrittää selkeätä alkupistettä.

    Vastauksena kysymykseen: Siinä vaiheessa kun a) tuota rahaa ei enää käytettäisi muuhun kulutukseen ja b) pelaamisen vaihtoehtoiskustannus on siitä saatua hyötyä suurempi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  72. Ingengör kirjoitti 27.9.2011 kello 11:49

    Tuo puhelinnumerojuttu jäi vaivaamaan..

    Suomessa on 13 lankaverkon telealuenumeroa ja 10 mobiiliverkon “suunta”numeroa. Josko arviossa karsitaan numeroavaruutta radikaalisti ja arvioidaan, että kaikilla olisi kuusinumeroinen puhelinnumero saadaan 23 miljoonaa vaihtoehtoa.

    Matkapuhelimissa on yleensä seitsemästä kymmeneen numeroa tuon “suunta”numeron lisäksi, joten yhdelläkin operaattorilla voi olla helposti kymmenen miljoonaa numeroa käytettävissä.

    Kaikista numeroista vain pieni osa on käytössä, mutta satunnainen näppäilijä, joka yrittää soittaa Kallelle ei voi tietää mitkä numerot ovat käytössä. Joka tapauksessa lottovoitto yhdellä rivillä on huomattavasti todennäköisempi, kuin onnistua satunnaisesti soittamaan Kallelle.

    Lottoamiseen ja kaikkiin rahapeleihin on joku muu syy kuin rahallisen hyödyn saaminen, muutenhan kukaan ei pelaisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  73. Markku af Heurlin kirjoitti 27.9.2011 kello 21:05

    Olisi muutenmihan hyödtyllistä teitää Loton vuotuinen liikevaihto. Ja palautusprosentti.

    Laiskana en viitsi lähteä etsimään.

    Kuinka paljon se tekee lottoajaa kohti?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  74. Evert The NeveRest kirjoitti 1.10.2011 kello 22:37

    Lottosin.
    Ruokakaupassa kassajono oli pitkä. Ihmiset lottosivat. Edellä oleva mies lottosi yhden kupongin. Ajatteli lotota samanlaisen. Otin automaatti- eli satunnaiskupngin.

    Olin viimeksi lotonnut, kun rivi maksoi 50 centtiä. Nyt se maksoi 80 centtiä. Ihmettelin hinnan nousua. Edelläni oleva mies kuuli ja sanoi, että tämä on riistoa.

    Lottosin koko kupongin eli kahdeksan euroa. Tarkistin rivit ja tulos on seuraava.

    Rivi A. 0 oikein
    Rivi B 1 oikein (10)
    Rivi C 0 oikein
    Rivi D 0 oikein
    Rivi E 0 oikein
    Rivi F 0 oikein
    Rivi G 0 oikein
    Rivi H 1 oikein (8)
    Rivi I 0 oikein
    Rivi J 1 oikein (8)

    Kupongissa on siis 70 satunnaisnumeroa ja niistä vain kaksi, 8 ja 10, oli oikein!

    En lottoa enää koskaan, mutta moni lottoaa. Lotto on huumekauppaan verrattavaa, riipuvaisuutta aiheuttavaa rikollisuutta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus