Ode kuntauudistuksesta radiossa

15.9.2011 · Aihe: Eduskuntatyö, Kuntajako, _ 

Kuntauudistus – kertarutina vai ainainen kitinä?

Kataisen hallituksen kuntauudistuksesta keskustelemassa kansanedustajat Tapani Tölli (kesk., Tyrnävä) ja Osmo Soininvaara.

YLE Radio 1, Ajankohtainen Ykkönen, 15.9.2011 klo 12.15.

 

Kuuntele tallenne tästä.

 

.

Kommentit

32 Vastausta artikkeliin “Ode kuntauudistuksesta radiossa”

  1. Kalevi Kämäräinen kirjoitti 15.9.2011 kello 10:18

    Perustuslakimme mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon.

    Mihin perustuu tämä hallituksen rutina / kitinä -ajattelutapa?

    Terveisin Kalevi Kämäräinen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Juho Laatu kirjoitti 15.9.2011 kello 10:33

    Muistaa sitten että ehdotus on huono ja jokin kepujen vanha juoni. 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Heikki Tiensuu kirjoitti 15.9.2011 kello 12:47

    Ajankohtaisessa Ykkösessä käytit ilmaisua ´pitkässä juoksussa´. Lakkasin heti kuuntelemasta ja suljin radion. Olet siis papukaija joka aivottomasti hokee amerikanismeja. Mitä vikaa on suomenkielessä. Jos ja kun olemme suomessa sanomme esimerkiksi ´pitkän päälle`tai jotakin muuta. Suomi on rikas kieli emmekä tarvitse kömpelöitä amerikanenglannista tuotuja ilmaiuja

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. jlbl kirjoitti 15.9.2011 kello 15:37

    Hallituksen ehkä kannattaisi nimetä uudistuksensa “Kaupunkikuntauudistukseksi” ja kiinnittää päättäväisesti huomiota siihen, että kysymys on ennekaikkea kasvukeskusten yhdyskuntarakenteen kehittymisen turvaamisesta.

    Rajoitetut tavoitteet ovat aina helpompia saada läpi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Kalle kirjoitti 15.9.2011 kello 19:05

    Eniten lisätehoa lähivuosina saadaan, kun lähdetään pilkkomaan Helsingin tapaisia mammutteja pienemmiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Göran kirjoitti 15.9.2011 kello 22:09

    Hirttäytyminen “työssäkäyntialueisiin” ihmetyttää. Kuntien välinen (toiminnallinen) vuorovaikutus on paljon muutakin kuin työssäkäyntiä ja lähimmässä PRISMA:ssa pistäytymistä. Sitä paitsi moni kunta sijaitsee useamman kaupungin työssäkäyntialueella ja vaikutuspiirissä. Itse asiassa lähinnä keskuskaupungit naapureineen ovat yksiselitteisesti yhtä ja samaa “työssäkäyntialuetta”.

    Esimerkkitapaus on Lahden ja Kouvolan välimaastossa sijaitseva Iitti. Iitti on tehnyt yhteistyötä molempiin suuntiin. Terveyspalveluissa Iitti on aina suuntautunut Lahden suuntaan: kunta on mm. ollut perustamassa maakunnan yhteistä keskussairaalaa Lahteen. Monessa muussa asiassa Iitti on tehnyt yhteistyötä Kouvolan suuntaan. Kuka päättää, mihin kaupunkiin Iitti pakotetaan liittymään? Onko iittiläisillä itsellään sanansijaa vai päättävätkö “ministeriön miehet” Iitin kohtalon?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.9.2011 kello 7:48

    Göran
    Ministeriössä kuntaosastoa johtaa nainen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Ja vi kan kirjoitti 15.9.2011 kello 22:22

    Onko ollut puhetta siitä, miten kielilakeja muutettaisiin kuntauudistuksen myötä? Nimittäin jos “Uusi Helsinki” ulottuisi jatkossa Riihimäelle asti, nykyisten lakien mukaan Riihimäellekin pystytettäisiin sitten ruotsinkieliset katukyltit ja vaadittaisiin jokaisessa virassa ruotsin taitoa. Tässähän ei olisi mitään järkeä, sillä kyseessä olisi täysin suomenkielisten alueiden pakottaminen vieraaseen kieli-identiteettiin.

    Eli miten tämä asia aiotaan huomioida? Jaettaisiinko kunnat pienempiin “kielipiireihin”, jotka olisivat yksikielisiä tai kaksikielisiä?

    Nykyiselläänkin kielilaki on esim. Vantaan kohdalla varsin kohtuuton. Vantaalla on alle 3% ruotsinkielistä, mutta koska laissa määritetty 3000 ruotsinkielisen raja täyttyy, on kunta virallisesti täysin kaksikielinen. Ei ehkä ole aivan lain hengen mukaista pitää käytännössä yksikielistä kaupunkia kaksikielisenä. Venäjänkielisten määräkin ylittää pian ruotsinkielisten määrän Vantaalla. Kuntien koon suurentuessa tästä 3000 asukkaan rajasta kiinni pitäminen tuntuisi vieläkin hullummalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Juho Laatu kirjoitti 15.9.2011 kello 23:30

    Kuuntelin jutun ylen areenasta. Tässä muutama huomio.

    OS sanoi pariin kertaan, että pienet kunnat eivät kykene tuottamaan terveyspalveluita. Tämä taitaa kyllä olla virheellinen käsitys. Viittaan vaikkapa Kihniöön, joka voitti vertailun pari vuotta sitten, ja tilastoihin, jotka osoittavat, että kunnan koko ei juuri vaikuta kulujen määrään. Kihniön yöpäivystys on Parkanossa ja keskussairaalatasoiset palvelut Tampereella. Hyvin toimii, ja kuntalaiset ovat kai tyytyväisiä.

    Samoin maininta siitä, että harva asutus merkitsisi kyvyttömyyttä joko kustantaa tai toteuttaa palveluita kilpailukykyiseen hintaan oli outo. Keskimäärin harvaan asutut kunnat lienevät muita köyhempiä, mutta ei harva asutus sinänsä palveluita kalliiksi tee (tosin koulukyydit maksavat enemmän, mutta ei kai juuri muu).

    OS viittasi siihen, että köyhät kunnat voisivat jäädä itsenäisiksi, jos ne tyytyvät siihen palvelutasoon, jonka ne kykenevät kustantamaan. Tämän perusteella pitää kai olettaa, että kuntien tulojen tasauksesta ollaan luopumassa (tai OS haluaisi luopua). Oko tämä kuntauudistuksen salaisella agendalla? Suurkunnissa köyhien kustannukset voivat mennä muita rikkaammalle keskuskaupungille, mutta suunniteltujen työssäkäyntialueisiin perustuvien suurkuntien ulkopuolella ei kai sitten hyviä palveluita tuotettaisi. Tölli sanoi mielestäni oikein, että tulojen tasauksesta ei oikein voi päästä eroon. Suurkunnissakaan tarkoitus ei kai ole, että rikkaat alueet kuten Helsingin seutu saisivat hyvät peruspalvelut, ja köyhemmät alueet kuten lappi leikkaisivat nykyistä palvelutasoaan. En pidä kovin perusteltuna sitäkään, että uuden Suur-Turun eläkeläinen maksaisi peruspalveluistaan selvästi enemmän kuin uuden Suur-Helsngin asukas (ehkä entinen pornaislainen). Mielestäni ajatus siitä, että Suomen alueet kukin saisivat sen tasoiset peruspalvelut kuin niillä on itse varaa maksaa ei oikein kestä päivänvaloa. Olen tottunut ajattelemaan, että perustason palvelut halutaan taata kaikille, niin rikkaille kuin köyhille, yhteisvastullisesti.

    Keskustelussa otettiin ajatus muodostaa työssäkäyntialueista suurkuntia lähes annettuna. Mielestäni tällaista tarvetta ei ole. OS viittasi (ehkä tärkeimpänä syynä) siihen, että kunnat kilpailevat nyt terveistä ja varakkaista asukkaista (ja hylkivät sairaita ja köyhiä). Mielestäni tuollaiset ongelmat (sairaiden ja köyhien välttely menee ainakin jo liian pitkälle) on luonnollisempaa ratkaista verotuksen ja rahoituksen keinoin (esim. kustantamalla vammaisten ja hegityshalvauspotilaiden hoito valtion varoista) kuin kuntarajoja muuttamalla. Tietyllä tasolla ja oikeissa asioissa kuntien välinen kilpailu on myös asukkaiden etu. Suuret kunnat voivat laitostua.

    Puhuttiin myös kuntien luonteesta ja siitä, mikä (molempien keskustelijoiden hyväksymän) aluekuntamallin viat ovat. Mielestäni kahden kunnanjohtajan tekemien valtuustoille jo sovittuna tulevan ehdotuksen ongelmaa ei välttämättä tule. Koska osakaskunnilla on jo valtuustot, suosisin päätöksen tekoa valtuustojen yhteisistunnoissa (ehkä painotetun äänin). Turha lisätä ylimääräisiä demokratian tasoja. Nykyisissä kahdessa tasossa (tai kolmessa jos EU:kin lasketaan) on jo tarpeeksi pohdittavaa kansalaisille. Nykyiset peruskunnat ovat ihan hyvä ja luonteva paikallisdemokratian toteuttamisen taso. Ihan toimivia myös jatkossa, siitä riippumatta toteutetaanko jotkut palvlut laajemman alueen yhtesityönä. Tuen esitettyä ajatusta, että ei kannata tehdä hetken tarpeiden vuoksi muutoksia, joita pitäsi sitten sietää seuraavat 300 vuotta. Rajojen ei tarvitse olla ikuisia, mutta jos kansalaiset kokevat jotkin rajat luonteviksi, pidetään niistä kiinni. Ajatus siitä että suuret kunnat toimisivat aina paremmin kuin pienet on minulle vieras, erityisesti paikallisen päätöksenteon ja asukkaiden itsemääräämisoikeuden näkökulmasta.

    Keskustelussa häiritsi ehkä eniten se, että molemmat keskustelijat olettivat, että kuntarakenteen muutokset ovat välttämättömiä. Positiivista oli se, että OS ei ainakaan suoraan tyrmännyt kolmatta vaihtoehtoa eli yhteistyötä (muut vaihtoehdot ovat kuntaliitokset ja isäntäkaupungit).

    Jos ajatus oli se, että köyhät (tulontasausta saavat) kunnat pitäisi liittää rikkaisiin, kysymyskseni on, pitääkö tuollaisessa kahden kunnan liitoksessa rikkaamman puoliskon antaa (nyt kunnan sisäistä) tulontasausta köyhemmälle (entisten palvelujen toteuttamiseksi), vai pitääkö palvelut siirtää pois köyhemmän alueelta? Tulontasausta kai tarvitaan joka tapauksessa jollain tasolla, ja lopulta myös, ja mieluiten yhteisvastuullisesti valtakunnan tasolla (paitsi jos hallituksen agenda tosiaan on, että kukin kunta saa kustantaa peruspalvelunsa itse).

    Tällä perusteella ainoa tarvittava muutos nykyjärjestelmään olisi sellainen korjaus rahojen jakoon, että kuntien ei tarvitsisi hylkiä sairaita ja köyhiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.9.2011 kello 7:42

    En ole luopumassa tulojen tasaamisesta vaan päin vastoin kannatan sen jyrjentämistä. Jotkut kunnat ovat vain sitä mieltä, että heidän tehottomuutensa – suuret yksikkökustannukset – pitää myös korvata. saakoot samat kokjonaistulot kuin muutkin ja jos sillä pärjäävät ja kustantavat itse pienuuden haitat, saavat pitää hiekkalaatikkonsa. Se ei todellakaan ole muilta pois.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. antti kirjoitti 16.9.2011 kello 7:09

    Jäi mietityttämään yhteiskuntarakenteen hajoamisen teema. Jos nyt kuvitellaan että vaikka Sipoo, Nurmijärvi ja Kirkkonummi liitettäisiin Vantaa/Espoo/Helsinkiin, tehtäisiinkö loppu omakotitalojen kaavoitukselle pitkin poikin Uudenmaan maita ja mantuja? Siirtyisikö omakotivyöhyke taas astetta kauemmaksi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Juho Laatu kirjoitti 16.9.2011 kello 10:52

    “saakoot samat kokjonaistulot kuin muutkin ja jos sillä pärjäävät ja kustantavat itse pienuuden haitat”

    Minustakin olisi fiksuin uudistua järjestää kaikille kunnille samat kokonaistulot samojen peruspalveluiden toteuttamiseksi, ja jättää loppu niiden oman harkinnan varaan. (Kokonaistulot suhteutetaan vammaisten määrään, koululaisten määrään jne.)

    Mutta mitä nuo pienuuden haitat ovat? Tilastojen mukaan pienet tuottavat palvelut samalla rahalla kuin isotkin. Ja taitavat nuo peinten tupttamat peruspalvelut olla myös yhtä tasokkaita. Ei ongelmia siis – pienet pärjäisivät kyllä hyvin samoilla tuloilla per toteutettu peruspalvelu. Sitä että erikoispalvelut pitää hakea alueen suurista kaupungeista emme taas voi millään muuttaa (liitoksillakaan).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.9.2011 kello 11:24

    Pienet koulut saavat oppilasta kohden enemmän rahaa kuin suuret, esimerkiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Outsider kirjoitti 16.9.2011 kello 12:10

    Olipa kerran käytössä ns. kantokykyluokitukset. Parhaimmillaan kunta sai esim koulumenoihin 90% valtionavustusta. Toisessa ääripäässä mm. Helsinki sai vain 10%. Esim ATK-hankinnoissa Helsingin ei kannattanut käyttää sitä 10%:kaan. Ei olisi kuulemma ollut sen paperisodan arvoinen. Olisi kangistanut laitehankintoja aiheuttaen vain haittaa ja kustannusten nousua. En tiedä mitä tästä opimme, mutta ainakin sen että byrokratialla on aina omat haittapuolensakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Juho Laatu kirjoitti 16.9.2011 kello 13:41

    “Pienet koulut saavat oppilasta kohden enemmän rahaa kuin suuret, esimerkiksi.”

    Jos kunnille taattaisiin samat tulot peruspalveuiden toteuttamiseen (valtion tasaamana), niillä olisi ennen omia kuluja myös sama veroprosentti. Jos jokin kunta haluaisi nostaa veroprosenttinsa ylemmälle tasolle ja kustantaa näin saaduilla rahoilla pienempiä kouluja tai pienempiä luokkia, se voisi näin tehdä. Nykyiset pienet kunnat mahdollisine vielä jäljellä olevine kyläkouluineen kuuluisivat tähän kategoriaan.

    Toisaalta tämä riippuu myös siitä, miten peruspalveluiden kaikille taattava taso määritellään. Jos halutaan vaikkapa taata ala-asteen opetus alle 5km päässä kotoa, silloin peruspalveluiden yhtenäinen taksa kattaisi myös tuon vaatimuksen toteuttamiseen tarvittavan määrän opettajia (ja ehkä myös luokkahuoneita), eli pienet koulut saisivat enemmän rahaa siksi, että niissä luokkakoko jää helposti pieneksi.

    Kaikki riippuu siis siitä miten kaikille kansalaisille tarjottavat peruspalvelut määritellään. Varmankin pienimpien koululaisten koulumatkan pituudelle asetetaan joku raja, joten jonkin verran pakosta pieniksi jäävien koulujen tukea voisi olla odotettavissa (kuitenkin niin, että periaatteet ovat samat kaikille kunnille).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. jouni lundqvist kirjoitti 16.9.2011 kello 21:07

    Kun mitataan sitä, millä kustannuksilla kunta hoitaa ja kouluttaa lapsensa, huolehtii sairaista ja vanhuksista, se on helppoa matematiikkaa. Kunnan työntekijä siinä maksaa, muu on lillukan varsia.

    Mutta onko myös laskettu, mikä on kunnan muun virkamiesarmeijan siivu kunnan kustannuksista eli byrokratian osuus. Kuntaliitoksissa herra-armeija paisuu kohtuuttoman isoksi ja sillä on taipumus jäädä olemaan. Herra ei toista herraa erota, mieluummin vähentää hoitajia ja opettajia eli heikentää palveluja.

    Pitäisi olla mittari, jolla osoitetaan, että sen ja sen kokoisessa kunnassa tullaan toimeen sen ja sen kokoisella byrokratilla. Nyt vedotaan väestöpohjaan esim hoitajien määrässä ja tiskiin lyödään joku keskiarvo vanhusten määrästä suhteessa hoitajiin. Missä on keskiarvot herrojen määrissä.

    Asiasta kolmanteen. Pienten kuntien johtajat ovat innokkaita kuuntoliitos faneja, sillä liitos isompaan tietää automaattisesti huomattavaa palkankorotusta. Hollolan liittäminen Lahteen olisi varmaan nostanut rutkasti Hollolan kunnanjohtajan palkkaa. Kouvolassa kuntajohtajat saivat parin tonnin lisän kuukausipalkkaansa. Kyllä se kannustaa johtajia liitoksiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.9.2011 kello 21:58

    Jouni
    Kuntaliitoksissa herra-armeija ei paisu vaan tulee näkyviin. Monessa suurliitoksessa tätä turhaa joukkoa on jäänyt työllistettäväksi aika paljon. Mutta huom. Ennen kuntaliitosta ne kaikki olivat kovin työllistettyjä. Tuo turha joukko osoittaa, paljonko kuntoaliitos säästää. Demarien ja SAK:n vaatimuksesta näitä AKAVAn jäseniä ei saa irtisanoa, mutta sästö toteutuu aikanaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Juho Laatu kirjoitti 16.9.2011 kello 23:06

    “Tuo turha joukko osoittaa, paljonko kuntoaliitos säästää.”

    Kyllä tuo turha joukko pitää karsia kuntien palkkalistoilta ilman kuntaliitoksiakin. Tätä ei voi laskea kuntaliitoksen eduksi. Voi myös käydä aivan hyvin niin, että turhaa joukkoa ei harvennetakaan kuntaliitoksen jälkeen – ei vaikka kuntaliitoksen järjestelijät olisivatkin havainneet joskus kuntaliitoksen aikoihin jotkut virkamiehet turhiksi.

    Useammin olen kuullut väitteen, että kunnat ovat joutuneet palkkaamaan mielestään turhaa väkeä, koska valtio on niin vaatinut. Ei siis niin, että olisivat itse halunneet paisuttaa hallintoa. Nykyään monet kunnat ovat jo onnistuneet pudottamaan pakollisten palkattujen määrää esimerkiksi jakamalla tehtäviä naapurikuntien kanssa.

    Tuskin pienet kunnat ovat virheettömiä tässä suhteessa. Eivätkä varmasti suuretkaan (joilla on usein paremmin varaa ylläpitää turhia virkamiehiä). Kuntaliitoksen yhteydessä virkamieskunnan rollinen analysointi voi tosiaan paljastaa turhia virkoja. Toisaalta samoin käynee myös silloin, kun jokin kunta jakautuu osiin. Ehkä tuosta voi päätellä, että kuntien jakaminen nykyistä pienemmiksi säästää virkamiehiä ja kuluja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Kalle kirjoitti 17.9.2011 kello 10:21

    Göran, Odella on vain termit kunta ja maakunta menneet sekaisin. Kerrankos sitä.

    Työssäkäyntialue on ihan tärkeä yksikkö. Sitä varten on olemassa valtionhallinnon yksikkö, jota kutsutaan maakunnaksi. Suomessa niitä kutsutaan millä lie nimellä tällä hetkellä, kun koko valtion aluehallinto onnistuttiin sekoittamaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Ville kirjoitti 17.9.2011 kello 14:42

    Mahtaako pienempien kuntien osalla olla oikeasti niin, että valtion kannattaa ylläpitää valtiontukia ja verotulojen tasausta hoitavaa byrokratiaa samoin kuin kuntien omaa byrokratiaansa – sen sijaan, että valtio keräisi tarvittavat verot suoraan ja myös tuottaisi palvelut? Isot kaupungit lienevät asia erikseen tässäkin asiassa, mutta pienillä kunnilla ei oikein millään voi olla asiantuntemusta useisiin nykypäivänä vastaan tuleviin asioihin palvelujen tuottamisessa. Päästäisiin myös eroon kuntainliitoista yms.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. MIVa kirjoitti 17.9.2011 kello 21:03

    Mikä ihme ihmisiä ahdistaa kuntajutuissa? Minusta on samantekevää, mikä on kunnan nimi, kunhan perusjutut toimii. En ymmärrä, että jotkut kunnat tukevat joitain toisia kuntien menoissa. Mielestäni valtio hoitakoon ongelmat ja lopettakoon jonkun kunnan, ellei pärjää. Paljonkohan pääkaupunkiseudun tuloista menee muualle?
    Voisiko koko kuntajutun hävittaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Heikki kirjoitti 18.9.2011 kello 9:51

    Kuntauudistus tulee katkaisemaan keskustan selkärangan, joten he tietysti vastustavat sitä puolueen tappiin asti. Mutta mielenkiintoista on arvailla mitä siitä seuraa, itse veikkaan keskustan ja kokoomuksen yhdistymistä porvaripuolueeksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Tavallinen Teknikko kirjoitti 18.9.2011 kello 20:28

    Aikoinaan HYKS:ssä makoilin ensiavussa muutaman muunkin tajuissaan olevan kanssa. Ainoan tajuttoman tarinaa keskuudessamme osasi kertoa entinen pohjoismaisella tasolla ollut kilpapolkupyöräilijä, joka totesi,
    että tuosta hankolaisesta ylipainoisesta ja kuolion jalassaan omaavalla ei kyllä paljon
    ennusteta todennäköisyyttä selvitäkseen jalkansa kuolion leikkauksesta.

    Että mitä se kuntauudistus sitten tulisi olemaan nykyisellään entiseen verrattuna. Kun jo entisessä maailmassa on voitu pompotella yksinäisiä ihmisiä sairauksillaan siten, että kun ei ole omaista puolustamassa sairaanhoidon kentässä, niin helposti sairas unohtuukin liki kuolevaksi pökkelöksi kunnan terveyskeskukseen. Ja sitten onkin myöhäistä kun yksinäisellä on pahat housuissa ja toimeentulotuki anomatta maatessaan paikallisessa “lasaretissa”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Raimo K kirjoitti 19.9.2011 kello 10:38

    Osmo: “Pienet koulut saavat oppilasta kohden enemmän rahaa kuin suuret, esimerkiksi.”

    Eivät saa, enää nykyisin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Raimo K kirjoitti 19.9.2011 kello 10:40

    Juho Laatu: “Jos jokin kunta haluaisi nostaa veroprosenttinsa ylemmälle tasolle ja kustantaa näin saaduilla rahoilla pienempiä kouluja tai pienempiä luokkia, se voisi näin tehdä.”

    Tätä ei mikään estä nykyisinkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Raimo K kirjoitti 19.9.2011 kello 10:48

    Juho Laatu: “Useammin olen kuullut väitteen, että kunnat ovat joutuneet palkkaamaan mielestään turhaa väkeä, koska valtio on niin vaatinut. Ei siis niin, että olisivat itse halunneet paisuttaa hallintoa.”

    Kaikkea sitä väitetäänkin. Eipä ole valtiolta minnekään tullut kirjelmää, jossa hallintoa vaaditaan lisää.
    Kirjelmiä on toki tullut esim. vanhustenhoidon henkilöstön saattamisesta tehtävän edellyttämälle tasolle – tätäkin voi markkinatalouden kannattaja vastustaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Juho Laatu kirjoitti 19.9.2011 kello 16:56

    Raimo K kirjoitti: “Tätä ei mikään estä nykyisinkään.”

    Aivan. Kunnilla on itsemääräämis- ja verotusoikeus, joten nykyäänkin veroja voi nostaa ja palveluita parantaa niillä. Hallituksen tavoite lienee lopettaa tämä oikeus monilta nykyisiltä kunnilta, ja siirtää päätökset (entisten) kuntien palvelutasosta keskuskaupunkeihin.

    Nykyinen tilanne eroaa tuossa yllä kekustellusta tulevaisuuden mallista siinä, että tällä hetkellä monet pienituloiset kunnat joutuvat pitämään veroprosentin hyvin korkealla jo toteuttaakseen pakolliset peruspalvelut.

    “Eipä ole valtiolta minnekään tullut kirjelmää, jossa hallintoa vaaditaan lisää.”

    En tiedä mitä kirjelmiä on tullut, mutta maaseudulla on kuitenkin aika yleisesti pidtty valtion turhiksi koettuja vaatimuksia yhtenä keskeisenä rahaa syövänä ongelmana. Ehkä joku pienen kunnan järjestelyissä mukana ollut kommentoi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Panu Heinonen kirjoitti 19.9.2011 kello 22:06

    Kuntauudistuksen tärkein tehtävä on saada suomalainen räjähtänyt ja levähtänyt kaupunki- ja taajamarakenne eheytymään. Vain se on jo tarpeeksi hyvä syy yhdistää kaupunkiseudut yhtenäiseksi hallintoalueeksi. Samassa yhteydessä tulisi kuitenkin laittaa tiukat rajat taajamien fyysiselle kasvulle – perustuen nykyisiin ja rakennettaviin joukkoliikenneväyliin. Kaupunginosavaltuustojen tärkein tehtävä on puolestaan parantaa alakeskusten palvelutarjontaa ja viihtyisyyttä. Palvelut tulee sitten siinä sivussa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Raimo K kirjoitti 20.9.2011 kello 18:20

    Juho Laatu: “En tiedä mitä kirjelmiä on tullut”

    Jos ei tiedä, olisi parempi olla kommentoimatta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Ville Komsi kirjoitti 21.9.2011 kello 17:41

    Ja vi kan (15.9.): >> Onko ollut puhetta siitä, miten kielilakeja muutettaisiin kuntauudistuksen myötä? Nimittäin jos “Uusi Helsinki” ulottuisi jatkossa Riihimäelle asti, nykyisten lakien mukaan Riihimäellekin pystytettäisiin sitten ruotsinkieliset katukyltit ja vaadittaisiin jokaisessa virassa ruotsin taitoa. Tässähän ei olisi mitään järkeä, sillä kyseessä olisi täysin suomenkielisten alueiden pakottaminen vieraaseen kieli-identiteettiin.

    Eli miten tämä asia aiotaan huomioida? Jaettaisiinko kunnat pienempiin “kielipiireihin”, jotka olisivat yksikielisiä tai kaksikielisiä? >>

    Hyvä kysymys. Tässä vastausyritys.

    (På finländska, proportionellt:)

    KÄRNFRÅGORNA:
    — FRIVILLIGA SVENSKA “RESERVAT” DÄR UNDERLAGET REDAN ÄR BÄST
    — KONCENTRATION ELLER BETONING AV SERVICEUTBUDET
    MED ÖGA PÅ POTENTIELLA KUNDER

    Kuulun pohdiskelujoukkioon nimeltä kommittén för språklig service i Nyland. Olen lausunut ääneen, että om svenskheten utspäds som en liter vatten på en simbassängs botten, har vi snart inga finlandssvenskar kvar — vilket jag definitivt inte önskar. Luulen myös tulleeni ymmärretyksi.

    On ehdottoman epärealistista kuvitella että Vihti muuttuisi kaksikieliseksi liittyessään johonkin 14 kunnan yhteisöön. Aika hintsua tuo kaksikielisyys on jo nyt monessa muussakin paikassa. Sen takia jag MED TYNGD BEGÄR että kielisuhteet mitataan ja määritellään tulevien LÄHIKUNTIEN puitteissa. Itse seutuhallinto olkoon kaksikielinen samassa määrin kuin Suomen valtionhallinto kaksikielisillä seuduilla on.

    Mutta suosittelen myös, että i de närkommuner där antalet eller andelen svenskspråkiga samt tillgängligheten med kollektivtrafik är störst — Vuosaari lienee yksi niistä — jossain määrin keskitettäisiin ruotsinkielisiä kulttuuri-, terveys- yms. palveluja. Äidinkielen merkitys korostuu erityisesti mielenterveys- ja vanhuspalveluissa.

    Maltillinen palvelujen keskitys kenties lievästi ohjaisi asunnonvalintaa siten, että seudulla säilyisi tai kehittyisi elävän ruotsinkielen “taskuja”. Kenties. Sitä ei tarvitse määrätä mutta ei sitä pitäisi estelläkään. Läheskään kaikki eivät nykyään voi valita asuinpaikkaansa, men ökade möjligheter, även ifråga om hyresbostäder torde vara av allmän nytta.

    Ruotsinkieliset noin yleensä ottaen EIVÄT ole sen enempää kultapossukerho kuin moniongelmaisten aikapommikaan. Siksi minun mielestäni heidän kohdallaan segregaatiota ei tarvitse torjua, melkeinpä päinvastoin.

    Minua surettaa, että Nordsjö Rastis säästösyistä käytännössä lopetettiin ja sen toiminnot siirrettiin viereisen Vuotalon yhteyteen. Toivon, että tämä erityinen suomenruotsalainen kielimuoto — joka kaikista skandinaavisista kielimuodoista on muiden helpointa ymmärtää! — säilyy. Sen säilymiseksi EI RIITÄ että jokainen saa puhua kotonaan mitä haluaa. Täytyy lisäksi olla muitakin paikkoja (taloja, kortteleita, kyliä, kaupunkeja) joissa LUONNOLLINEN PUHUTTELUKIELI on tuo hurrimurre. Ja joissa puhe ei käänny suomeksi heti kun kolmas henkilö tulee lähistölle.

    Ei ole muodissa ymmärtää, miten paljon me härmäläiset ruotsinkielen välityksellä saamme (suoraan tai muutaman mutkan kautta) tietoa ja ajatuksia niistä yhteiskunnista, jotka ovat kaikista eniten lika vårt eget, tai kuinka perkeleen hyviä FST5:n (parhaina aikoina suomeksi tekstitetyt) ohjelmat ovat, mutta minä nyt kuitenkin olen av denna åsikt.

    Se lieneekin jo toteutunut, että itsekukin voi asioida sillä terveysasemalla, joka sijaitsee hänen kannaltaan sopivimmin TAI josta hän muuten vaan tykkää TAI jossa korostetusti OSATAAN SITÄ KIELTÄ, jota hän mieluimmin puhuu. Jonot voivat tietenkin olla eri paikkoihin vähän eri pituisia, mutta periaatteessa tälleen. Sama voi koskea kirjastoja ja monia muitakin lafkoja. Dagiksia ja alakouluja eritoten.

    Milloin se on järkevää, tätä voitaisiin soveltaa muihinkin kielivähemmistöihin. Ei muuta kontra-indikaatiota kuin SOSIO-EKONOMISEN ERIYTYMISEN estely, mikä kyllä saattaakin olla hyvin painava syy toistaiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Tony kirjoitti 26.9.2011 kello 23:08

    Lässähtikö kuntauudistus jo alkumetreillä?

    http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/suuri-kuntauudistus-vaikeuksissa-muut-vierastavat-kokoomuksen-pakkopuheita

    Päättäjät taisivat huomata, että kuntavaalit tulevat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Juho Laatu kirjoitti 27.9.2011 kello 9:46

    Tony kirjoitti: “Päättäjät taisivat huomata, että kuntavaalit tulevat.”

    On demokratiastakin näköjään joskus jotain iloa :-). Tosin puolueiden kannanotot näyttivät edelleen aika entisenlaisilta “ehdoton ei pakkoliitoksille, mutta kuntien määrä tulee putoamaan puoleen”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus