Kaupunkisuunnittelulautakunnan kenttäkierros: täydennysrakentaminen Ruskeasuolla

7.9.2011 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu, _ 

Pari viikkoa sitten, kun oikein mitään päätettävää ei ollut, kaupunkisuunnittelulautakunta kävi bussilla katomassa ympäri Helsinkiä aikaansaannoksia. Virasto oli tainnut valita enemmän sellaisia onnistuneita kohteita, koska pyöräillessäni ympäri Helsinkiä olen törmännyt muunkinlaisiin. Laitan opetuksen pieninä palasina nyt, kun WordPress taas toimii ja kuviakin voi esittää.

Ruskeasuon uudisrakennuskohde

Taloyhtiö halusi rakentaa tontilleen lisää asuntoja. Taisi olla peruskorjaus tulossa.

Aika rajun kaavan oli KSV tehnyt. Pakotettiin tekemään 50 vuotta vanhan näköistä, mikä ei varmaankaan ollut ihan halpaa. Alinpaan kerrokseen vaadittiin vielä isoikkunaisia liiketiloja, kun vanhoissa taloissakin on. Lopputulos oli niin aito, että seuraavana päivänä polkiessani reittimme läpi minulla oli vaikeuksia valita, mikä rakennuksista oli uusi. (Se oli se, jonka maalaus oli puhtain). Huomatkaa. KSV hyväksyi uusvanhan!

Pysäköinti oli maan alla, mikä paransi vaikutelmaa suuresti

Tiivistyskaavat törmäävät usein asukkaiden vastustukseen . Tässä ei törmännyt, koska asukkaat saivat pääosan (tai koko) hyödyn itselleen. Koska en ole kiinteistölautakunnassa enkä kaupunginhallituksessa, en tiedä, leikattiinko arvonnoususta jotain kaupungin kassaan.

Aloin pohtia, onko Helsinki maanomistajana liian ahne tiivistyskaavojen arvonnousun suhteen. Vuokratonteistaan kaupunki leikkaa kaavoitushyödystä 2/3 itselleen tontinvuokrana. Lopputulos on, että asukkaat vastustavat eikä kaava tiivisty. Kaupunki ei saa mitään. Kuin haitat tulevat asukkaille, pitäisikö hyötyjenkin tulla? Kaupungille tiivistäminen olisi hyvin edullista.

Munkkivuoressa oli vastaavanlainen hanke Ulvilantiellä. Taloyhtiö halusi uhrata osan pihastaan uudisrakennukselle rahoittaakseen peruskorjauksen. Lautakunta ja valtuusto hyväksyivät kaavaesityksen ihan subsidiriaattiperiaatteen nimissä.  Ratkaiskoot riidan yhtiön sisällä. Jos voitto olisi tullut kaupungille ja haitat taloyhtiölle, mitään riitaa tuskin olisi taloyhtiössä syntynyt.

Matkalla kohti Pitäjänmäkeä katsastettiin bussin ikkunasta Hakamäentien ja Mannerheimintien risteyksessä valmistumassa oleva toimistorakennus, joka oli kavoitettu Helsingin portiksi Nurmijärventietä tultaessa. Ihan ei oltu vakuuttuneita, mutta rakennuksen pitäisi olla valmis, ennen kuin arkkitehtia aletaan haukkua. Itseämme voimme haukkua jo nyt. Portti tarvitsee kaksi pilaria ja portti voi olla PALJON  korkeampi.

 

 

 

 

Kommentit

12 Vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan kenttäkierros: täydennysrakentaminen Ruskeasuolla”

  1. Kalle kirjoitti 7.9.2011 kello 21:25

    Kunnilla ei saa olla mitään muuta tekemistä rakentamisen kanssa kuin kaavoitus, jos halutaan alaa vaivaavat lieveilmiöt kuriin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Markku af Heurlin kirjoitti 7.9.2011 kello 22:48

    “Aika rajun kaavan oli KSV tehnyt. Pakotettiin tekemään 50 vuotta vanhan näköistä, mikä ei varmaankaan ollut ihan halpaa. Alinpaan kerrokseen vaadittiin vielä isoikkunaisia liiketiloja, kun vanhoissa taloissakin on. ”

    Pitkässä juoksssa saattoi olla paras ratkaisu. Tietty yhtenäisyys ulkokuvasa luo harmoniaa. Eikä välttämättä tolkuttoman kallista. – Liiketilat saattavat kuitenki tulla asunnoiksi.Näin tehty mm. Urheiluakdulla.

    Ruskesauo on hyvin viehättävä alue. Rakennettu käsittääkseni aravana 50-luvulla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. tpyyluoma kirjoitti 8.9.2011 kello 8:38

    Aloin pohtia, onko Helsinki maanomistajana liian ahne tiivistyskaavojen arvonnousun suhteen. Vuokratonteistaan kaupunki leikkaa kaavoitushyödystä 2/3 itselleen tontinvuokrana. Lopputulos on, että asukkaat vastustavat eikä kaava tiivisty. Kaupunki ei saa mitään. Kuin haitat tulevat asukkaille, pitäisikö hyötyjenkin tulla? Kaupungille tiivistäminen olisi hyvin edullista.

    On liian ahne, tai paremmin liian byrokaattinen. Jos kaupunki pyytää 100 sijaan 200 rahaa 300 rahasta ja hanke ei sen takia toteudu niin kaupunki ottaa 100 rahaa takkiin. Tontinvuokran korotukset pitäisi ratkoa tiivistämisellä, ei ole mitenkään matemaattisesti vaikeaa tehdä sellaisia järjestelyjä että sekä kaupunki että asukkaat voittaa. Kaupungin kannalta taloudellistakin hyötyä on myös siitä että asukasmäärä nousee tai pysyy edes nykyisellään, viritä tämmöiseen asukaskehitykseen palveluverkkoa: http://tolkku.blogspot.com/2011/04/miksi-pitaisi-taydennysrakentaa.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 8.9.2011 kello 8:52

    50 vuotta vanhan näköisen tekemiseen riittää usein jo se että julkisivut on paikalla muurattu tai rapattu eikä elementtisaumoja ole näkyvissä. Hintaa ei tule juurikaan lisää.

    Myös eri kokoisilla ikkunoilla kikkailu pysyy kurissa ja ne saatavat samalla sijoittua asunnon sisältäkin katsottuna sellaisille paikoille että järkevä kalustaminen on mahdollista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Simo Melenius kirjoitti 8.9.2011 kello 8:58

    Jaa, nyt sillä on sitten nimikin. Tuota “Helsingin porttia” onkin ihmetelty ohi ajaessa, että mikä ihmeen yksinäinen susi siihen on rakenteilla. Rakennelma sopii hyvin autosta ihailuun, sillä se on nykytyylin mukaisesti bunkkeroitu täysin erilleen viereisistä kaduista. Yhtä hyvin sen olisi voinut rakentaa viereiselle bussivarikolle (kulmaus tosin taisi aiemmin ollakin osa varikkoa) tai vaikka keskelle risteystä: se olisi siitä huolimatta suunnilleen yhtä saavuttamattomissa.

    Tällainen fundamentaali kämmi ei ole kuitenkaan kovin paha tässä tapauksessa, sillä kyseinen risteys on täysin pystyyn kuollutta tilaa muuten kuin motoristien osalta. En ole juuri koskaan nähnyt kenenkään kävelevän kulmauksen jalkakäytävillä, enkä keksi miksi haluaisikaan. Ne, jotka joutuvat jäämään bussista viereisille bussipysäkeille, kiirehtivät mahdollisimman nopeasti paikan läpi työpaikoilleen tai lähialueelle. Risteyksen yli ei edes pääse jalan joka suuntaan, sillä kaistoja on viljelty tavallista runsaammalla kädellä ja kevyt liikenne kierrätetään osin kauempaa, sieltä mihin on jäänyt tilaa.

    Tuollaiset tornit ja megaristeykset tungettaisiin kuitenkin jatkossa Vantaalle tai Espooseen kaltaistensa seuraan. En sano, ettäkö Mannerheimintie kaikessa leveydessään olisi kovin hyvä kaupunkiin, mutta jos Ruskeasuon vielä joidenkin lasien takaa tunnistaa Helsingiksi, niin tuo risteys on rajapyykki, jossa keskusta-alue viimeistään loppuu kuin seinään.

    Toisaalta kyllähän ratkaisun liikennesuunnittelumielessä ymmärtää, sillä onhan se tärkeää, että autot pääsevät ruuhkautumaan lähemmäs keskustaa. Risteyksen reunamat voisikin rakentaa täyteen toimitilaa, joihin pääsee kätevästi autolla suoraan risteyksestä. Tällöin niin monien ei tarvitsisi ajaa keskustaan bussien hidasteltavaksi. Jalkakäytävistä saisi hyvät kääntymiskaistat tornien pysäköintialueille. Siitä tulisi kuin Le Corbusierin märkä uni.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. antti kirjoitti 8.9.2011 kello 10:21

    Niin, mitä järkeä on rakentaa torneja moottoriteiden reunoille kun tyhjiä tontteja löytyy ratojen varsilta. Ja taitaa niitä tyhjiä toimistotornejakin löytyä jos niitä haluaa vuokrata.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Juuso kirjoitti 8.9.2011 kello 10:23

    Huutokaupatkaa kaavaesityksien hyväksynnät?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. R. Silfverberg kirjoitti 8.9.2011 kello 11:53

    Minua on ihmetyttänyt lähinnä se, että miten mahtaisi käydä jos täydessä kuormassa oleva rekka törmäisi “Helsingin Portin” pilareihin jotka kannattavat koko rakennuksen ylempiä kerroksia?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 8.9.2011 kello 14:26

    Eipä taida Manskun Rastin ulkoseinän pilarit olla koko kerrosta kantavia vaan välipohjat pysyvät ylhäällä sisempänä rakennusrungossa oleviin hissikuiluihin tuettuina.

    http://s741.photobucket.com/albums/xx51/Tehari_album/Manskun%20Rasti/

    Olisi muuten ollut hauskaa nähdä millaista arkkitehtuuria olisi syntynyt jos tuo kompleksi olisi pitänyt sovittaa olemassaolevaan historialliseen ympäristöön (eli siihen punaiseen tupaan joka risteyksessä on edelleen Kivihaan puolella meluaidan takana piilossa)….

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Kimmo kirjoitti 11.9.2011 kello 13:50

    Pitkässä juoksssa saattoi olla paras ratkaisu. Tietty yhtenäisyys ulkokuvasa luo harmoniaa. Eikä välttämättä tolkuttoman kallista

    Kyllä harmonia on aika kallis ja epämääräinen hyve, kun halpaa kivikylää rakennetaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Ville kirjoitti 11.9.2011 kello 19:20

    Pyöräilijäautoilijajalankulkija: “Eipä taida Manskun Rastin ulkoseinän pilarit olla koko kerrosta kantavia vaan välipohjat pysyvät ylhäällä sisempänä rakennusrungossa oleviin hissikuiluihin tuettuina.”

    Hissikuilun varassa roikkuvia rakennuksia on kyllä joskus tehty, mutta toimistorakentaminen yleensä perustuu kustannustehokkaaseen pilari-palkkijärjestelmään: pilarit on sijoitettu ruudukkoon, ja niiden välissä on palkit, jotka kantavat laattoja. Hissikuilua voidaan käyttää rakenteen jäykistämiseen. Liikennealueen vieressä olevien pilarien pitää kestää törmäyskuorma, eli vaikka ajaisi rekalla päin, ei talo saa romahtaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. sami pitkänen kirjoitti 21.9.2011 kello 4:02

    käsitön, toi finavian veto,rata rakennetaan,mutta alueelle,ei saa rakentaa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus