Pikavippimainontaa Hesarissa

Olin aikeis­sa päät­tää iltani HS:n sivuil­la pelaa­mal­la Sudokua. Silmi­i­ni iski main­os, jos­sa san­ot­ti­in ensin näin:

Hae Pikavippiä

  • Laina­hake­mus netis­sä on aina täysin ilmainen.
  • Mak­samme rahat tilille­si asi­akas­palvelumme auki­oloaikoina ma-su 7–23.
  • Otamme laina­hake­muk­sia vas­taan 24 tun­tia vuorokaudessa seit­semänä päivänä viikossa.

Aloi­ta val­it­se­mal­la sin­ulle sopivin laina­sum­ma ja laina-aika. Tun­nistaudu sen jäl­keen pankki­tun­nuk­sil­la, tai jos olet jo van­ha asi­akkaamme tun­nistaudu puhe­lin­nu­merol­la ja henkilöko­htaisel­la PIN-koodilla.

Kun pain­oin tyrkyl­lä ole­vaa näp­päin­tä, auke­si seu­raa­va sivus­to laina-ajan ja – määrä saat­toi syöt­tää itse, mut­ta tämän se tar­josi ole­tuk­se­na. Laki kieltää sen­tään lainan nos­tamisen yöaikaan kapakas­sa, mut­ta sieltä saa kuitenkin tehdä hakemuksen.

1. Valitse lainasumma ja ‑aika

Laina­sum­ma

 1000 eur

Takaisin­mak­suai­ka

 90 pv

Mak­suerä

421,67EUR

Mak­sue­rien lukumäärä

3

Hak­i­jan ikäraja

23vuotta

Todel­li­nen vuosikorko

331,40 %

Laki vaatii nyky­isin myös todel­lisen vuosiko­ron, siis tässä tapauk­ses­sa 331,4 %.

Joskus kauan sit­ten koronkiskon­ta oli rikos ja rajana pidet­ti­in 20 pros­entin vuosiko­rkoa. Mis­sä on poli­isi? Mik­si Hesari julkaisee täl­laisia ilmoituksia?

79 vastausta artikkeliin “Pikavippimainontaa Hesarissa”

  1. Kos­ka se on laillista. 

    Tehkää siitä laiton­ta. Samp­sa Kata­jakin oli kieltämässä pikavip­it, joten kan­na­tus­ta tulee yli puoluer­a­jo­jen. Saat­te jokaises­ta puolueesta edus­ta­jia mukaan aloitteeseen. 

    Vai­h­toe­htona pakolli­nen pikavip­pirek­isteri ja kohtu­ullisen alhainen kokon­aiskat­to vipeille.

    Oma arvio on että suuren, hyvin suuren, osan pikavipeistä otta­vat kak­sisu­un­taisen mielialahäir­iön omaa­vat sairau­den maanises­sa vaiheessa.

    Maanisen vai­heen men­nessä ohi on oma talous tuhot­tu ja tie syr­jäy­tymiseen pedattu.

  2. Mikä on vuosiko­rko sille, että lainaan sulle tänään euron ja pyy­dän sul­ta huomen­na takaisin kah­ta? Arkielämässä eurot merk­it­sevät enem­män kuin prosentit.

  3. Ennen van­haan, taisi olla vielä 90-luvun alus­sa pant­ti­lainaa­mon koroksi oli määritel­ty 8 % / 4 k, so 24 % vuodessa (tai 26 %, korkoa korolle peri­aat­teel­la). Tämä sisäl­si kaik­ki kulut, ja pikku­lain­oisa oli pankki­lainaa edullisem­pi. Sen lisäk­si pykälät määrä­sivät, että tietyn (8 %:n ) tuo­ton ylit­tävä osu­us oman pääo­man tuo­to­s­ta piti antaa kun­nan köyhäinapuun.

    Kat­soin vain tässä eräänä päivänä Helsin­gin Pan­tin main­os­ta: korko oli 48 % vuodessa n. 100 e:n lainalle. Totesin ain, että jotain kehi­tys­tä on tapah­tunut, sil­lä keski­a­jal­la koronkiskuri vei 60 % korkoa vuodessa.

  4. Tästä taidet­ti­in keskustel­la tääl­lä joskus aiem­minkin. Ymmär­rän huolestuneisu­u­den siitä, et noi fir­mat saat­taa paisut­taa ongel­matyyp­pi­en ongelmia ja lisätä ongel­matyypeistä yhteiskun­nalle koitu­via kus­tan­nuk­sia erinäsiä reit­te­jä. Mitä en ymmär­rä, on toi todel­lisen vuosiko­ron käyt­tämi­nen mit­ta­ri­na sille, et onks hom­ma ryöstöä vai ei. Tol­lasen bis­nek­sen pyörit­tämisessä on kiin­teet kus­tan­nuk­sen­sa, jot­ka on ole­mas­sa vaik laina­sum­mat olis pieniä. Jos joku haluu laina­ta pari sataa muu­ta­maks viikoks, sitä tuskin kan­nat­taa minkään veron­sa mak­sa­van fir­man laina­ta sille mil­lään 5 prossan vuosiko­rol­la. Etenkään kun asi­akaskun­ta on sel­l­as­ta, jos­sa riskit real­isoituu suht reip­paal­la prosentilla.

    Lisäks tiet­ty se ikuisu­uskysymys siitä, mis­sä määrin ihmisiä pitää hol­ho­ta ja mis­sä määrin niil­lä pitää olla vapaa sopimusoikeus…

    1. Vapaa sopimu­soikeus myös mie­len­ter­veyskuntoutu­jil­la, päi­hderi­ip­pu­vaisil­la ja muil­lakin addik­toituner­il­la. Oletko koskaan näh­nyt maanis­de­pres­si­ivistä ihmistä (kak­sisu­un­tainen mielialahäir­iö) maanises­sa vaiheessa?

  5. Sitä minäkin ihmette­len, miten koronkiskon­ta ei ulo­tu pikavippei­hin. Jos minä suos­tun lainaa­maan pakko­raos­sa ole­valle kaver­ille tänään satasen ja sanon että mak­sat sit­ten kah­den viikon päästä palkkapäivänä 200 takaisin, niin eiköhän oikeus tulk­it­sisi asian niin, että käytän kaverin rahat­to­muut­ta hyväk­seni ja tuomit­sisi koronkiskon­nas­ta. Kuitenkin pikavip­piyri­tyk­set toimi­vat juuri samal­la taval­la, mut­ta ei niitä koronkiskon­nas­ta tuomita.

  6. Kos­ka pikavip­pikier­teeseen joutuneen kulut mak­saa veron­mak­sa­ja nykyisel­lä lain­säädän­nöl­lä niin muu­tos pitäisi toteut­taa lisäämäl­lä luo­to­nan­ta­jan riskiä ja estämäl­lä ikuinen perintä

    Eli lainaa saa antaa mil­lä korol­la tahansa mut­ta se muut­tuu per­in­täkelvot­tomak­si 1–2 vuodessa laina­jan päättymisestä.
    Eli tap­pio jää lainan­ot­ta­jan tap­piok­si ja sil­loin ris­ki on todellinen .

    Tai jos laina on vaku­udeton niin se van­he­nee 6 kuukaudessa laina-ajan päätyttyä.

    Näin voidaan toimia markkinataloudessa ?

  7. Olen läheltä seu­ran­nut miten nuoren ihmisen taloudelli­nen tilanne, ja sitä myötä muu hyv­in­voin­ti, pilataan pitkäk­si aikaa pikavipeil­lä. Ongel­ma on nimeno­maan addik­ti­ivi­su­us ja mielialahäir­iöt, jol­loin rahaa halu­taan heti ja tule­vaisu­udel­la ei ole väliä.

  8. Vapaa sopimu­soikeus olkoon perus­lähtöko­h­ta, mut­ta kun jostain toimin­nas­ta on selvästi huono­ja seu­rauk­sia, eikä käytän­nöl­lis­es­ti kat­soen mitään hyviä, niin kait­pa pitäisi pan­na jotain pain­oa sille, mitä seu­rauk­sia toimin­nas­ta todel­lisu­udessa on.

    Pikavip­it ovat käytän­nössä rahat­tomien tai rahat­to­muut­ta kohti menevien nylkemistä, joille olisi parem­pi olla se ilta rahat­tomana kuin peda­ta itselleen rahat­to­muut­ta vielä pidem­mäk­si aikaa.

    Olen siis pikavippe­jä vas­taan, taval­la tai toisel­la. Helpoin tapa tap­paa tuo kiskon­nan muo­to on levit­tää tietoa siitä, että jokaisel­la on oikeus perua laina­sopimus 14 päivän sisäl­lä ja mak­saa lainapääo­ma pois ilmaisek­si tai pelkäl­lä perusko­rol­la. Kun tämä tieto lev­iää, pikavip­pi­toim­inta muut­tuu kan­nat­ta­mat­tomak­si. Valitet­tavasti se on peru­misoikeu­den joh­dos­ta jonkin aikaa vieläkin houkut­tel­e­vam­paa, ja sop­paa sotke­vat vielä nämä yksi­ty­ishenkilöi­den kesken “välite­tyt” vipit.

    Kansalais­tot­telemat­to­muus purisi muuten myös parkki­fir­mater­ror­is­mi­in. Nehän eivät enää vie asi­aa tuomiois­tu­imen käsiteltäväk­si, jos aja­ja kiistää ajaneensa.

  9. Olen varsin vakaa markki­na­t­alouden ja sopimus­va­pau­den kan­nat­ta­ja. Pääar­gu­ment­ti­nani on se, että talous toimii tehokkaim­min, kun vai­h­dan­taa ei häir­itä. Täl­löin resurssit hakeu­tu­vat sinne, mis­sä niitä käytetään tehokkaimmin.

    Olen kuitenkin myös sitä mieltä, että talout­takin pitää pystyä säätelemään sil­loin, kun vapaus aiheut­taa kohtu­ut­to­mia hait­to­ja yhteiskun­nas­sa. Toises­sa vaakakupis­sa on talouden tehokku­us, toises­sa mui­ta arvoja.

    Pikavip­pi­en kohdal­la tun­tuu, että talouden tehokku­ut­ta kuvas­tavas­sa vaakakupis­sa ei ole yhtikäs mitään. Aja­tus talouden tehokku­ud­es­ta perus­tuu siihen, että toim­i­jat käyt­täy­tyvät järkevästi ja omaa taloudel­lista intres­siään ajatellen. Pikavip­paa­jien kohdal­la näin ei ole, ja on vaikea nähdä miten dooH niboR ‑tyyp­piset toim­i­jat oli­si­vat taloudelle hyväksi.

  10. Korkokiskomisen määrit­tämi­nen todel­lisen vuosiko­ron perus­teel­la ei pikavip­pi­en tapauk­ses­sa ole lainkaan järkevää. Korkonkiskon­nas­sa kyse­hän on siitä, että lainan otta­ja ei pääse velka­vas­tu­us­taan eroon mil­lään kohu­ullisil­la panos­tuk­sil­la, sil­lä korko lainat­ulle pääo­ma­lle on niin korkea ettei varaa lyhen­nyk­si­in ole. Ero tavanomaisi­in lain­oi­hin onkin, ettei kenenkään tarvitse mak­saa pikavipin korkoa kokon­aisen vuo­den ajan, saati sit­ten lop­puelämän­sä. Ellet mak­sa vip­piäsi takaisin, siir­tyy saata­va per­in­tään, jol­loin viivästysko­rkoa mak­se­taan korko­lain mukaan.

    Ongel­ma ei siis ole itse pikavip­pi ja sen lainae­hdot, vaan se että löy­tyy pieni patologi­nen ihmis­ryh­mä joka mak­saa van­hat vip­it pois uudel­la vip­il­lä, jol­loin he tosi­asi­as­sa joutu­vat mak­samaan mainit­tua yli 300% korkoa. Kuten mainit­tua, tämä ihmis­ryh­mä toisaal­ta usein kär­sii työt­tömyy­destä, mielialahäir­iöistä jne., jol­loin on perustel­tua suo­ja­ta heitä itseltään.

  11. Ongel­ma on nimeno­maan addik­ti­ivi­su­us ja mielialahäir­iöt, jol­loin rahaa halu­taan heti ja tule­vaisu­udel­la ei ole väliä.

    Tätä ei vält­tämät­tä voi laskea suo­raan yksit­täis­ten ihmis­ten ongel­mak­si, sil­lä tuo kuvaile­masi käyt­täy­tymi­nen on nyky­maail­man omi­naispi­irre, joka näkyy kaikil­la talouden ja yhteiskun­nan tasoil­la. Tietyssä mielessä he vain ajau­tu­vat elämään siten, kuin mis­tä kaikkial­la puhutaan.

    Suomen val­tiokin tässä ottaa tietyssä mielessä vähän pikavip­piä, vaik­ka tulot eivät oikein riit­täisi niin lev­eään elämään, mut­ta tule­vaisu­udel­la nyt ei ole niin paljon väliä, se on vas­ta huomen­na. Joten ei ole ehkä ihme, että sama sit­ten tois­tuu myös mikro­ta­sol­la yksi­ty­ishenkilöi­den elämässä.

  12. Ei kai näis­sä mitään laiton­ta ole. Ongel­mak­si­han nämä muo­dos­tu­vat ns. lail­lises­sa yhteiskun­nas­sa vain, jos per­in­täku­lut oikeasti ovat ansain­ta­malli, se pitäisi kieltää. Sen­si­jaan pikavipin idea­han on lisätä lik­vidi­teet­tiä ja alen­taa transaktiokustannuksia.

    Maa­nis-depres­si­ivisen ihmisen kohdal­la ymmär­rän huolen, mut­ta vähän vaikea tähän on puut­tua. Lakia voisi muut­taa vaik­ka niin, että lääkärin­todis­tuk­sel­la korko on pakko kohtu­ullis­taa, ja että yöaikaan myön­net­tävät tek­stariv­ip­it on kiellettty.

  13. Jos nämä korot tuot­taisi­vat lain­oit­ta­jille kohtu­ut­to­mia voit­to­ja, eikö markki­noille sil­loin tulisi toim­i­joi­ta, jot­ka anta­vat lainaa pienem­mäl­lä korolla?

  14. Ohjaa Kreikan val­tio­varain­min­is­teri tuo­hon fir­maan, tyh­jen­tää kevyesti fir­man kas­san ja mak­saa takaisin kun jaksaa…

  15. Voisiko nämä pikavip­it tulki­ta etämyynniksi?

    Sil­loin tuot­teen (=lainan) voisi perua 14 päivän sisäl­lä ilman kus­tan­nuk­sia palaut­ta­mal­la tuot­teen (=rahat).

  16. Edel­lä onkin jo todet­tu, että pienis­sä lain­ois­sa kulu­jen osu­us on väistämät­tä suuri, joten “todel­li­nen vuosiko­rko” kulut­ta­jan­suo­jalain määrit­telemäl­lä taval­la ei ole mitenkään mielekäs peruste sille, että tämä olisi koronkiskontaa.

    Tai sit­ten on todet­ta­va, että Nobelin rauhan­palk­in­to myön­net­ti­in her­ra Yunusille koronkiskon­nas­ta, sil­lä myös Int­ian mikro­lain­ois­sa on sama piirre: kulut näkyvät jopa halpatyömaissa.

    Pikavip­it voivat kyl­lä ongel­ma, mut­ta on monia muitakin enem­män tai vähem­män vas­taavia pul­mia; pitäisi ehkä jakaa kansalaiset A- ja B‑kansalaisiin, joista A‑kansalaisilla on vahvem­pi kulut­ta­jan­suo­ja ja joi­ta eivät pikavip­pisopimusten tapaiset sitoumuk­set koske. Käytän­nössä pikavip­pi­fir­mat eivät tietysti sit­ten myön­täisi lain­o­ja A‑kansalaisille, ja ongel­ma olisi täl­lä ratkaistu.

  17. Osmo:

    Vapaa sopimu­soikeus myös mie­len­ter­veyskuntoutu­jil­la, päi­hderi­ip­pu­vaisil­la ja muil­lakin addik­toituner­il­la. Oletko koskaan näh­nyt maanis­de­pres­si­ivistä ihmistä (kak­sisu­un­tainen mielialahäir­iö) maanises­sa vaiheessa?

    Niin, vaikee kysymys. Täl het­kel­lä lain­säädän­tö tun­tuu ole­van sel­l­a­nen, et noil­la maini­tu­il­la ryh­mil­lä on suun­nilleen samat oikeudet ku muil­lakin aikuisil­la ihmisil­lä. Sen lisäks et ne voi ottaa pikavippe­jä, ne voi käy­dä esim. osta­mas­sa Alkos­ta viinaa, vetää pään­sä täy­teen ja tehä sit­ten mitä mieleen juo­lah­taa. En osaa sanoo onks pikavip­it tässä kokon­aisu­udessa se ongel­mallisin vapaus, joka mie­len­ter­veyshäir­iöisille on annettu.

    Mut jos pikavip­it tuot­taa ongelmia lähin­nä noille maini­tu­ille ryh­mille, eiks selkein ratka­su oo kieltää pikavip­paami­nen tyypeille, joil­la on diag­nosoitu joku em. sairaus? Sääde­tään vaan laki, joka määrää et noil­la dieg­noo­seil­la luot­toti­etorek­isteri­in nap­sah­taa pikavip­pikiel­to ja velvote­taan pikavip­paa­jat tark­ista­maan se rek­isteri lainaa myöntäessään.

  18. Olisiko kohtu­u­ton­ta, että olisi lainanan­ta­jan vas­tu­ul­la tarkas­taa lainan­ot­ta­jan kun­to lainanos­to­hetkel­lä? Siis niin, että lainaa voi toki hakea mil­loin tahansa netis­sä tai tek­stivi­estil­lä, mut­ta rahat pitää käy­dä kuit­taa­mas­sa jos­sain kont­toris­sa (tai pankissa). Sil­loin myös lainanan­ta­ja tarkas­taisi, että lainan­ot­ta­ja ei ole päi­htynyt, maa­ni­nen tai muul­la taval­la selvästi vail­la ymmär­rystä. Jos laina­hake­mus on tehty humalas­sa, voi tässä vai­heessa vielä olla nos­ta­mat­ta lainaa. 

    Pien­ten vip­pi­lain­o­jen osalta tämä saat­taa tun­tua turhan mon­imutkaiselta, mut­ta jos todel­la on niin, että vip­pi­lain­oi­hin liit­tyy koronkiskon­taa henkilöiltä joil­la ei ole elämä hallinnas­sa (onpas ärsyt­tävä ilmaisu), voisi tämä hie­man aut­taa tilanteeseen.

    En ole näh­nyt mitään luku­ja siitä kuin­ka paljon sosi­aal­isia ongelmia vip­pi­lain­oi­hin liit­tyy, mut­ta tar­i­nat tästä ovat melko yleisiä. Jos tietoa on, olen kiitolli­nen viitteestä.

  19. Ovat lail­lis­ta­neet ryöste­lyn. Vaik­ka perus­lais­sa san­o­taan että val­tio­val­tan tulisi suo­jel­la kansalaisia. tämäkin tehdään vapau­den nimis­sä tietenkin . malli taitaa tul­la rapakakon takaa jos­sa free­domin nimis­sä tehdään häm­mästyt­täviä asioita.

  20. Oikeesti siis tiet­ty vähän han­kala asia, kun ei jokaista ongel­matyyp­piä oo mitenkään diag­nosoitu ja toisaal­ta kukaan järkevä tyyp­pi ei ikinä tartte pikavippe­jä. Bisnes siis perus­tunee pitkälti ongel­matyyp­pi­en ahdin­gon hyödyntämiseen.

    Lähin­nä mul oli point­ti­na korostaa sitä, et lain­säädän­nössä ollaan aika tarkko­ja siitä, et aikuisil­la olis samat oikeudet ja vapaudet eikä edes sairaiden ihmis­ten vapauk­sia lähetä kovin hep­posin perustein rajot­ta­maan. Ja toisaal­ta jos rajo­tuk­sia ei ker­ran voi­da kohdis­taa niihin ongel­maryh­mi­in, voi olla kor­kee kyn­nys rajot­taa samal­la kaikkien muidenkin vapauksia.

  21. “Ellet mak­sa vip­piäsi takaisin, siir­tyy saata­va per­in­tään, jol­loin viivästysko­rkoa mak­se­taan korko­lain mukaan.”

    Ei viivästysko­rkokaan mitenkään mata­la ole ja pitkän ajan kulues­sa se moninker­tais­taa velan.

    Sama kos­kee per­in­täku­lu­ja, myös ne moninker­tais­ta­vat saatavan.

    Per­in­täy­htiön tuot­to on jopa parem­pi kuin katsastustoiminnan.

  22. Ongel­ma ei siis ole itse pikavip­pi ja sen lainae­hdot, vaan se että löy­tyy pieni patologi­nen ihmis­ryh­mä joka mak­saa van­hat vip­it pois uudel­la vip­il­lä, jol­loin he tosi­asi­as­sa joutu­vat mak­samaan mainit­tua yli 300% korkoa.

    Meil­lä on jo ole­mas­sa etabloitunut jär­jestelmä, joka pikavip­paa ihmisille rahaa hel­posti ja kohtu­ullista kor­vaus­ta vas­taan. Sen jär­jestelmän nimi on luot­toko­rt­ti. Lyhyt vip­pi on ilmainen, pidem­mästä joutuu mak­samaan kohtu­ullista korkoa. Takaisin­mak­su menee joustavasti.

    Luot­toko­rt­ti on kaik­il­ta puo­lil­taan täysin ylivoimainen ver­rat­tuna pikavip­paa­ji­in. Kus­tan­nuk­set ovat alem­mat, käyt­tö on äärim­mäisen jous­tavaa, eikä tarvitse asioi­da rosvo­jen kanssa.

    Kun tämä ote­taan huomioon, pikavip­pi­in tur­vau­tu­vat seu­raa­vat ihmisryhmät:

    1. henkilöt, jot­ka eivät ymmär­rä luot­toko­rtin ole­van edullisem­pi vai­h­toe­hto (ts. taloudel­lis­es­ti ajatuskyvyttömät)

    2. henkilöt, jot­ka eivät saa luot­toko­rt­tia tai kulu­tus­lu­ot­toa (ts. luot­toko­rt­ti­fir­man tai pankin mak­sukyvyt­tömik­si katsomat)

    Koko pikavip­pi­jär­jestelmässä on siis se val­u­vi­ka, että se suun­taa kaiken tar­mon­sa kalli­in lainan tar­joamiseen niille, joiden ei mis­sään tapauk­ses­sa pitäisi lainaa ottaa. Pikavipeil­lä itsen­sä pulaan saat­ta­va ihmis­ryh­mä on koko pop­u­laa­tios­ta pieni osa, mut­ta pikavip­pi­fir­mo­jen asi­akaskun­nas­ta hyvin suuri osa.

    Minus­ta olisi mie­lenki­in­toista kuul­la jokin ihan oikea real­isti­nen esimerk­ki siitä, mis­sä ja kenelle pikavip­pi olisi hyvä rahoitusväline.

  23. viherinssi:

    Minus­ta olisi mie­lenki­in­toista kuul­la jokin ihan oikea real­isti­nen esimerk­ki siitä, mis­sä ja kenelle pikavip­pi olisi hyvä rahoitusväline. 

    Ain­oa mieleen­tule­va esimerk­ki on akuutis­sa raha­pu­las­sa ole­va täysin luot­tokelvo­ton henkilö, jon­ka toinen mah­dolli­nen rahoit­ta­ja olisi rikolli­nen koronkisko­ja. Siis sel­l­ainen joka katkoo sormia ellei saa rahojaan.

    Peri­aat­teessa on hyvä, että kaikille on ole­mas­sa lail­liset rahoi­tus­markki­nat. Käytän­nössä ongel­maisille yksilöille markki­noitu pikavip­pi täyt­tää lail­lis­te­tun koronkiskon­nan tunnusmerkit. 

    Mitä vapaaseen sopimu­soikeu­teen tulee, niin rajoite­taan­han sitä muutenkin yksilön edun nimis­sä. Huumei­ta ei saa ostaa eikä tehdä sopimus­ta parit­ta­jan kanssa, vaik­ka kuin­ka halu­aisi. Ei muu­ta kuin kansane­dus­ta­jat lake­ja säätämään.

  24. Kun mak­sat veron tai parkkisakon päivän myöhässä, todel­li­nen vuosiko­rko on paljon suurem­pi kuin näis­sä pikavipeis­sä. En ole havain­nut Soin­in­vaaran valit­ta­van koronkiskon­nas­ta tässä yhteydessä.

  25. Voi myös ajatel­la, että sähköy­htiöt, puhe­lin­op­er­aat­torit, lehtienkus­tan­ta­jat jne. ovat myös pikavip­pi­fir­mo­ja. Jos mak­saa laskun vaik­ka päivänkin myöhässä, niin siitä voi jo peri­aat­teessa tul­la huo­mau­tus­lasku ja siinä perit­tyä huo­mau­tus­mak­sua 5 euroa. jos alku­peräisen laskun lop­pusum­ma on ollut pieni, niin tuo 5 euroa on paljon vuo­tuisek­si koroksi muutettuna.

  26. Tuo point­ti luot­toko­rteista oli hyvä. Kan­nat­taa kuitenkin muis­taa ver­tailus­sa, että jos luot­toko­rtin vuosi­mak­su las­ke­taan korkona samal­la lail­la kuin pikavipeis­sä pitää ilmoit­taa, niin “todel­li­nen vuosiko­rko” on min­ul­la ollut joinain vuosi­na jopa korkeampi kuin nois­sa pikavipeissä.

    Jaa mik­si? No, jos luot­toko­r­tilla ostaa vain 200 eurol­la, ja mak­saa laskun kuun vai­h­teessa (yleen­sä teen vain net­tios­tok­set luot­toko­r­tilla), niin se 20 euron vuosi­mak­su tykit­tää kyl­lä vuosiko­ron taivaisiin. 

    Sik­si tuo kulu­jen huomioimi­nen vuosiko­rkona tässä on aika harhaanjohtava.

  27. Täl­lä het­kel­lä näyt­täisi minus­ta siltä, että pikavipeistä on enem­män hait­taa kuin hyötyä.

    Näin ollen yhteiskun­nan tulee toimia asian korjaamiseksi.

  28. Miro Rei­jo­nen:

    Täl­lä het­kel­lä näyt­täisi minus­ta siltä, että pikavipeistä on enem­män hait­taa kuin hyötyä.

    Näin ollen yhteiskun­nan tulee toimia asian korjaamiseksi

    Toi on järkyt­tävän huono mut pelot­ta­van yleinen perustelu erinäis­ten kiel­to­jen ja rajo­tusten vaatimiselle.

  29. Ei pikavip­pibisnes voi pyöriä pelkill maa­nis-depres­si­ivis­ten ihmis­ten rahoil­la. Näitä kavere­i­ta on liian vähän ja pikavip­pi­fir­mo­ja liian paljon. 

    Eli kyl­lä siel­lä on pakos­ta ihan legi­t­i­im­iäkin vippailua. 

    JOs nykyiset pikavip­pi­fir­mat oli­si­vat olleet ole­mas­sa jo 90-luvul­la, itsel­lä olisi var­maan pari kaverisuhdet­ta säi­lynyt, kun en olis men­nyt vip­paa­maan per­sauk­isille kavereille mitään, vaan ohjas­tanut hei­dät sopi­vat vip­pi­fir­man suun­taan. Arve­lenkin että pikavip­pi­fir­mat suo­jel­e­vat kaverisuhteita 😉

  30. Olin aikeis­sa kir­joit­taa jotain pikavip­pi­en puoles­ta ja siitä, että tarvit­see vain suo­ja­ta ne mieli­sairaat yms., mut­ta Viherinssin point­ti luot­toko­rteista on kyl­lä niin vaku­ut­ta­va, että alankin kallis­tua sen puoleen, että kos­ka korkeako­rkoista pikavip­piä ei kukaan tavalli­nen ihmi­nen tarvitse, vaan käyt­täjät ovat jär­jestään niitä, joille vip­paamis­es­ta on vain hait­taa, vaikkeivät he sitä itse ehkä tajua, niin ne voisi saman tien kieltää.

  31. Tiedemies, vuosi­mak­sut­to­mia luot­toko­rt­te­ja on usei­ta markki­noil­la. Jos halu­aa mak­saa sato­ja euro­ja vuodessa oikean väris­es­tä muov­in­palas­ta, niin en minä sitä koroksi laske sen enem­pää kuin Applen rokot­ta­maa yli­hin­taa tietokonekomponenteista.

  32. Kos­ka koronkiskon­ta on pois­tunut rikoslaista? Mikä hal­li­tus poisti koronkiskon­nan rikosstatuksen?

  33. Täysin off-top­ic, mut­ta en mal­ta pysyä hiljaa.

    “Nahty on” kir­joit­ti: “Kansalais­tot­telemat­to­muus purisi muuten myös parkki­fir­mater­ror­is­mi­in. Nehän eivät enää vie asi­aa tuomiois­tu­imen käsiteltäväk­si, jos aja­ja kiistää ajaneensa.”

    Olen jyrkästi vas­takkaista mieltä. Niihin puree kansalais­tot­tel­e­vaisu­us. Pysäköidään nyt vaik­ka ensim­mäiset puoli vuot­ta kaik­ki sään­tö­jen mukaan ja kat­so­taan sit­ten kuin­ka mon­ta fir­maa on enää pystyssä.

    Lisäk­si sel­l­ai­sista kavereista kan­nat­taa han­kki­u­tua kiireesti eroon, jot­ka lainaa­vat kaverin autoa, pysäköivät väärin ja repivät mak­su­la­pun. Niin yksinäi­nen ei saisi kukaan olla, että jou­tu­isi tuol­lais­ten ääliöi­den kanssa kaveeraamaan.

    Pikavip­it on kriminalisoitava.

  34. Ei ole markki­na­t­alout­ta että voitot ovat yksi­ty­isiä mut­ta tap­pi­ot mak­saa lop­ul­ta yhteiskun­ta. Holtit­toman velanan­non tulisi olla rikol­lista siinä kuin holtit­toman velan­otonkin. Mikäli velanan­ta­ja ei ole velkaa antaes­saan varmis­tau­tunut riit­tävästin velan­ot­ta­jan mak­sukyvys­tä tulisi velan olla per­in­täkelvo­ton. On ihan jär­jetön­tä että muutenkin yhteiskun­nan varoil­la eläville syr­jäy­tyneille annetan velkaa joka lop­ul­ta korkoi­neen ja per­in­täku­luineen tulee yhteiskun­nan maksettavaksi.

  35. Sel­l­ainen ihmi­nen, joka pystyy mak­samaan pikavipin kulut ja korot aiheut­ta­mat­ta kohtu­u­ton­ta hait­taa taloudelleen ei niitä toden­näköis­es­ti tarvitse. Toim­inta on siis suun­nat­tu ja suun­nitel­tu siten, että se lähtöko­htais­es­ti aiheut­ta sosi­aalis­es­ti ei-toiv­ot­tavia seu­rauk­sia käyt­täjilleen. Vetäkööt vira­nomaiset johtopäätök­set esim. vero­tuk­sen avulla.
    Täy­tyy sanoa, että jano on kova jos kos­sus­ta näin muo­dos­tu­via hin­to­ja maksaa.

  36. Kiskon­taa ei ole pois­tet­tu rikoslaista, vaan siel­lä se on 6. luvun 36§:ssä.

    Nykyver­sion allekirjoittajat:

    Tasaval­lan Presidentti
    TARJA HALONEN

    Oikeusmin­is­teri
    Tui­ja Brax

  37. Opa:
    >Olen jyrkästi vas­takkaista mieltä. Niihin puree
    >kansalais­tot­tel­e­vaisu­us. Pysäköidään nyt vaikka
    >ensim­mäiset puoli vuot­ta kaik­ki sään­tö­jen mukaan
    >ja kat­so­taan sit­ten kuin­ka mon­ta fir­maa on enää
    >pystyssä.

    Sinä nyt selvästikin ole­tat, että ne fir­mat lait­ta­vat mak­su­lap­pu­jaan vain selvistä, todel­li­sista väärin­pysäköin­neistä. Tämä ei ole ihan realismia.

    (Oma lukun­sa on sit­ten se, että myös kun­nalli­nen pysäköin­nin­valvon­ta on kovin sekavaa, kos­ka oikeustur­van puut­tei­den takia ei saa­da edes ennakkopäätök­siä siitä mikä on laki — val­i­tu­soikeut­ta ei ole.)

  38. Olisi hyvin tärkeää tark­istaa kuin­ka mon­ta suo­ma­laista on ottanut pikavipin. Muis­telisin luke­man ole­van jotain 200000 ihmistä.

    Ode saa­nee halutes­saan tiedon selville yhdel­lä puhelulla.

  39. Osmo: “Vapaa sopimu­soikeus myös mie­len­ter­veyskuntoutu­jil­la, päi­hderi­ip­pu­vaisil­la ja muil­lakin addik­toituner­il­la. Oletko koskaan näh­nyt maanis­de­pres­si­ivistä ihmistä (kak­sisu­un­tainen mielialahäir­iö) maanises­sa vaiheessa?”

    Minus­ta ihmisil­lä pitäisi olla lähtöko­htais­es­ti sopimus­va­paus. Kos­ka kuitenkin on mie­len­häir­iöisiä, lap­sia ja vas­taavia ryh­miä, joiden ei kat­so­ta toimi­van omak­si parhaak­seen, niin yhteiskun­ta on mah­dol­lis­tanut edun­valvon­nan ja edun­valvon­taval­tu­u­tuk­sen kaltaiset intituutiot.

    Eli: jos henkilö on oikeustoimikelvo­ton, hänet tulee lait­taa edun­valvon­taan. Jos ei, hänel­lä tulee olla oikeus toimia oma­l­la vas­tu­ul­laan kuin parhaak­si näkee.

  40. Tääl­lä esitet­ti­in hyvä kysymys: jos pikavip­pi­en koroil­la joku kerää huimia voit­to­ja, eikö markki­na­t­alouden lakien mukaan markki­noille pitäisi jo olla ilmestynyt toim­i­joi­ta, jot­ka tyy­tyvät vähäisem­pään korkoon?

  41. Olisi hyvin tärkeää tark­istaa kuin­ka mon­ta suo­ma­laista on ottanut pikavipin. Muis­telisin luke­man ole­van jotain 200000 ihmistä.

    Onko tämä lainaa­jien määrä vai lain­o­jen määrä?
    Epäilen nimit­täin jälkimmäistä.
    Nämä lainan­ot­ta­jat menevät jonki­laiseen pani­ikki­in ja mak­se­l­e­vat van­ho­ja lain­o­jaan uusil­la, joi­ta ote­taan toi­sista fir­moista, kun van­hat eivät enää niitä myön­nä. En vält­tämät­tä ihmettelisi, vaik­ka siihen muu­ta­man kuukau­den ongel­makier­teen poh­jan saavut­tamiseen menisi sen sata lainaa. Päälle vielä voi tul­la ne kymme­nen ensin ollut­ta vip­piä, jot­ka eivät riit­täneet kier­teen laukaisemiseen.
    Luulen, ettei ns. legi­t­i­ime­jä lainaa­jia, joille siis mitään ongel­maa ei muo­dos­tu, ole kovinkaan mon­taa. Mitään ei siis menet­täisi vaik­ka nämä suo­raan kat­sot­taisi­in laittomiksi.

    Eikös näitä vip­piy­htiöi­den omis­tus­rak­en­tei­ta tutkit­tu jos­sain ohjel­mas­sa ja havait­tu että omis­ta­jat ovat ns. tun­net­tu­ja rötöstelijöitä, jot­ka myös sat­tumal­ta omis­ta­vat nämä Viroon rek­isteröi­ty­jen vip­pi­fir­mo­jen käyt­tämät perintäfirmat..?

  42. Mitenköhän suuri osa pikavipeistä ote­taan paikkaa­maan eri­lais­ten tukien epä­jatku­vu­usko­htia, kun syys­tä tai tois­es­ta hake­musten käsit­te­ly viivästyy viikkokau­sia? Tässä tapauk­ses­sa velalli­nen var­maan ainakin uskoo voivansa mak­saa velan takau­tuvil­la tuilla.

  43. Mikä on pien­i­t­u­loisen vai­h­toe­hto yllät­tävän laskun kanssa? Mak­saa lasku myöhässä?
    Monikansal­liset per­in­täau­tomaatit jauha­vat e‑kirjeillään 2–3 viikos­sa muu­ta­man kympin lasku­un sata euroa lisää, rahan jon­ka tilit­tävät uskol­lis­es­ti ei velko­jalle, vaan veroparati­i­sisa sijait­se­valle emoy­htiölle. Mik­si Osmo suo­jelee tätä toisen hädäl­lä rahas­taavaa koronkiskontaa?

  44. ““Ain­oa mieleen­tule­va esimerk­ki on akuutis­sa raha­pu­las­sa ole­va täysin luot­tokelvo­ton henkilö, jon­ka toinen mah­dolli­nen rahoit­ta­ja olisi rikolli­nen koronkisko­ja. Siis sel­l­ainen joka katkoo sormia ellei saa rahojaan.””

    Yksikään pikivip­pi­fir­ma ei myön­nä lainaa henkilöälle, jol­la on tiedois­saan maksuhäiriö.

  45. “Minus­ta olisi mie­lenki­in­toista kuul­la jokin ihan oikea real­isti­nen esimerk­ki siitä, mis­sä ja kenelle pikavip­pi olisi hyvä rahoitusväline.”

    Mis­sä tilanteessa: esimerkik­si jokin lasku uhkaa men­nä per­in­tään. Kulut ovat suurem­mat kuin pikalainas­sa. Toinen esimerk­ki: ruokara­hat on lopus­sa ja lisää on tulos­sa vas­ta viikon päästä.

    Kenelle: sille joka ei ole vak­i­tuises­sa työssä, eli ei saa luottokorttia.

  46. Minus­ta se, että ylipäätään tur­vau­tuu pikavippei­hin, on läh­es poikkeuk­set­ta osoi­tus siitä, että henkilön tulisi olla ainakin jos­sain määrin oikeustoimikelvoton.

    Lisäk­si minus­ta ide­al­is­min lomas­sa olisi syytä muis­taa tiet­ty prag­maat­tisu­us. Keskimäärin yksi esimerkik­si pikavip­paa­mal­la itsen­sä yhteiskun­nas­ta syr­jäyt­tävä ihmi­nen tulee mak­samaan muille veron­mak­sajille noin miljoona euroa lop­puelämän­sä aikana, mikä ei ole mikään pikkusum­ma. Pikavip­piyri­tyk­set keräävät voit­ton­sa ihmis­rau­nioil­ta ja ulkois­ta­vat yhteiskun­nan harteille hait­tanaan tuot­tamien syr­jäy­tynei­den ihmis­ten elättämisen.

    Käytän­nössä on erit­täin vähän, jos ollenkaan oikeasti hyödyl­lisiä ja ratio­naal­isia käyt­töko­htei­ta pikavipeille. Käytän­nössä parhaim­mil­laan kyseessä on melkois­es­ta rahan haaskaamis­es­ta ja valitet­ta­van usein kyseessä on ihmisen sysäämi­nen toiv­ot­toman suureen ylivelka­an­tu­miseen. Pahasti ylivelka­an­tuneen ihmisen ei useinkaan kan­na­ta enää tehdä töitä, vaan heit­täy­tyä elämään sosi­aal­i­tu­il­la, kos­ka palka­s­ta ei jäisi käteen juuri sen enempää.

  47. Voisiko nämä pikavip­it tulki­ta etämyyn­niksi? Sil­loin tuot­teen (=lainan) voisi perua 14 päivän sisäl­lä ilman kus­tan­nuk­sia palaut­ta­mal­la tuot­teen (=rahat).

    Itse asi­as­sa tämä pitääkin paikkansa; ks. tätä kir­joi­tus­ta. Mediois­sa en ole näh­nyt aihet­ta käsitel­lyn — ovatko­han vip­pi­fir­mat liian tärkeitä mainostajia?

  48. Eikös Vihreät voisi ottaa asi­ak­seen tehdä asialle jotain? Kuvit­telisi, että yliku­lu­tus­ta edis­tävä ja lähin­nä yhteiskun­nan vähäo­saisille kär­simys­tä aiheut­ta­va ilmiö olisi vas­tus­tamisen arvoinen nimeno­maan teille.

    1. Asia oli esil­lä eduskun­nan kyse­ly­tun­nil­la. Oikeusmin­is­teri sanoi, että kun aiem­mat keinot eivät ole purreet, tulee lisää. Voi tul­la myös korkokat­to. Se on var­maankin selvästi alle 300 pros­ent­tia vuodessa.

  49. vts:
    “Kos­ka kuitenkin on mie­len­häir­iöisiä, lap­sia ja vas­taavia ryh­miä, joiden ei kat­so­ta toimi­van omak­si parhaak­seen, niin yhteiskun­ta on mah­dol­lis­tanut edun­valvon­nan ja edun­valvon­taval­tu­u­tuk­sen kaltaiset intituutiot.”

    Yhteiskun­nas­sa on suuri määrä ihmisiä, joil­la ei ole mie­len­ter­veys­di­ag­noosia, mut­ta jot­ka eivät kykene hoita­maan asioitaan. Pääsään­töis­es­ti esimerkik­si alko­holi- ja pelion­gel­maisil­la ei mitään diag­noosia ole. (Ja jos olisi, pitäisikö pikavip­pi­fir­moil­la olla oikeus tark­istaa henkilöi­den poti­lastiedot, sepä vas­ta olisi main­io­ta!) Lisäk­si on paljon ihmisiä, joil­la ei ole mitään eri­ty­istä addik­tio­ta tai muu­ta mut­ta jot­ka muuten eivät ker­ta kaikki­aan osaa hoitaa asioitaan — tai eivät tietyssä elämän­vai­heessa tai tietyl­lä elämän­sä het­kel­lä väl­itä hoitaa. (Edun­valvon­taan joutu­vat tai pää­sevät vain todel­la harvat.)
    Yhteiskun­nan pitää suo­jel­la ihmisiä pait­si eri­laisil­ta ter­veysongelmil­ta myös eri­laisil­ta sosi­aal­isil­ta ja yhteiskun­nal­lisil­ta ongelmilta.
    Ihmiset saa­vat yhteiskun­nas­sa toki tehdä hölmöyk­siä ja virheitä melko vapaasti. Mut­ta jos nuori pilaa ‘aineis­sa’ elämään­sä ja vip­paa siihen, äiti hakee pikavip­piä pelaamiseen tai isä juomiseen­sa (kenel­läkään ei diag­noosia), tätä ei vip­paa­jan lähiym­päristö ja läheiset (eikä yhteiskun­ta) tois­tu­vana käytök­senä kestä. Ja kun tämä mon­en elämän lisäkär­simys (vip­it) olisi niin hel­posti estet­tävis­sä tältä pieneltä osin.

  50. Kun luo­to­nan­ta­ja tahal­laan lainaa rahaa mak­sukyvyt­tömälle ihmiselle, on kohtu­u­ton­ta, että yhteiskun­ta joutuu haaskaa­maan voimavaro­jaan mak­samat­toman velan ja kulu­jen ulosot­toon (usein vieläpä toimeen­tu­lotues­ta). Säädet­täköön laki, että tyhjä­taskulle holtit­tomasti rahaa lainaa­va, vas­taa täysin yksin siitä, että saa rahansa takaisin — tuomiois­tu­im­il­ta, poli­isil­ta, sos­sun­luukul­ta tahi ulosot­tomiehiltä ei apua heru. Alka­isi luo­to­nan­ta­ji­akin hie­man kiin­nos­taa, kenelle raho­jaan tyrkyttävät.

  51. Mil­lä rahal­la pank­ki lainaa 3kk vaikka­pa 500€? Ja tas­a­puolisu­den nimis­sä las­ke­taan korkoon mukaan koko takaisin mak­set­ta­va pääo­ma ja kaik­ki jär­jeste­ly­palkkiot (kuten on tapana puhues­sa pikavip­pi­en koroista).

  52. Minus­ta pikavip­pi ei kyl­lä ole hyvä keino ruokara­ho­jenkaan lop­pues­sa. Täl­laisel­la henkilöl­lä mitä luul­tavim­min on menot suh­teessa tuloi­hin jatku­vasti turhan suuret ja jos tämän kuun rahoi­tus­va­jet­ta paikataan kalli­il­la lainal­la, on ensi kuus­sa vielä pahempi rahoi­tus­va­je tiedossa.

    Lisäk­si, jos kyse ei ole rahankäytön ongelmista, vaan oikeasti pien­i­t­u­loisu­ud­es­ta, niin täl­löin olisi usein saatavis­sa rahaa esimerkik­si sosi­aal­i­toimis­tos­ta, mitä ei tarvit­sisi mak­saa takaisin ja vielä suurel­la korol­la. Lisäk­si ruoka­jonoista ja muista vas­taav­ista lähteistä voi saa­da ilmaisek­si ruokaa. Ruuan ost­a­mi­nen velak­si ei ole mil­lään taval­la järkevää toimintaa.

    Ja nämä sama seikat koske­vat pitkälti muitakin “hyviä” asioi­ta, joi­hin pikavippe­jä on esitet­ty tarvittavan.

  53. Hämäläi­nen, miten tuos­sa lais­sa määriteltäisi­in tuo “tyhjä­tasku”? Määritelmäl­lis­es­ti­hän ihmi­nen, joka hakee lainaa (ainakin kun siis puhutaan täl­lai­sista vaku­udet­tomista pikku­lain­oista), on tyhjä­tasku. Jos hänel­lä olisi rahaa, hän ei hak­isi lainaa. 

    Jos lainanan­ta­ja ei saa lainan per­im­isek­si käyt­tää ulosot­toa tai yleis­es­ti oikeuslaitos­ta, niin mikä on se mahti, mil­lä hän saa lainara­hansa takaisin, jos lainan­ot­ta­ja yksinker­tais­es­ti kieltäy­tyy sitä mak­samas­ta? Eli mitä keino­ja hän saa käyt­tää siitä “vas­taamiseen, että saa rahansa takaisin”? Et kai toi­vo, että tässä nyt ryhdytään peukaloi­ta murskaamaan?

  54. Viit­tasin tuol­la “vas­taavia ryh­miä” juurikin näi­hin Ric­car­don “diag­noosit­tomi­in” henkilöihin.

    “Yhteiskun­nas­sa on suuri määrä ihmisiä, joil­la ei ole mie­len­ter­veys­di­ag­noosia, mut­ta jot­ka eivät kykene hoita­maan asioitaan.”

    Hol­hous­toim­i­lais­sa ote­taan nämä diag­noosit­tomat huomioon: “Hol­hous­toimen tarkoituk­se­na on valvoa niiden henkilöi­den etua ja oikeut­ta, jot­ka eivät vajaaval­taisu­u­den, sairau­den, pois­saolon tai muun syyn vuok­si voi itse pitää huol­ta taloudel­li­sista asioistaan.”

    “(Ja jos olisi, pitäisikö pikavip­pi­fir­moil­la olla oikeus tark­istaa henkilöi­den poti­lastiedot, sepä vas­ta olisi mainiota!)”
    Kenel­läkään palvelun­tar­joa­jal­la ei ole oikeut­ta tark­istel­la vajaaval­taisen poti­lasti­eto­ja. Vajaaval­taisen tekemä oikeustoi­mi ei ole pätevä, ts. sen voi purkaa vetoa­mal­la pätemättömyyteen.

    “Yhteiskun­nan pitää suo­jel­la ihmisiä pait­si eri­laisil­ta ter­veysongelmil­ta myös eri­laisil­ta sosi­aal­isil­ta ja yhteiskun­nal­lisil­ta ongelmilta.”
    Tässä on kyl­lä esitet­ty, että yhteiskun­nan tulisi suo­jel­la oikeustoimikelpoisia ihmisiä heiltä itseltään ja siinä sivus­sa puut­tua KAIKKIEN ihmis­ten sopimusvapauteen.

    Hämäläi­nen: “Säädet­täköön laki, että tyhjä­taskulle holtit­tomasti rahaa lainaa­va, vas­taa täysin yksin siitä, että saa rahansa takaisin – tuomiois­tu­im­il­ta, poli­isil­ta, sos­sun­luukul­ta tahi ulosot­tomiehiltä ei apua heru.”
    Yksin vas­taami­nen on vaikeaa kos­ka Suomes­sa on omankä­de­noikeu­den käyt­tö kiel­let­ty. Ulosot­to on vira­nomais­ten hallinnas­sa, kos­ka on kat­sot­tu, että sen kus­tan­nuk­set val­ti­olle ovat pienem­mät kuin omankä­de­noikeu­den aiheut­ta­ma anarkia.

  55. Vähän fak­taa. Suomes­sa on Asi­akastiedon yksin ylläpitämä luot­toti­etorek­isteri. Yleis­es­ti ottaen henkilö jol­la ei ole luot­toti­etomerk­in­tää on luottokelpoinen. 

    Lisäk­si ihmis­ten ulosot­torek­ister­i­tiedot ja kaik­ki oikeu­den asi­akir­jat (mukaan lukien mum­mon peru­un kir­joi­tus) ovat julk­isia asi­akir­jo­ja. Mah­dol­lisu­ut­ta käyt­tää toki lähin­nä lehdis­tö, kun tonki­vat tele­vi­sios­sa esi­in­tynei­den tai hei­dän tut­tavien taus­to­ja kääk-juoru­ja varten. 

    Tämän lisäk­si voidaan selvit­tää työ­tu­lot ja omaisu­us. Sen sijaan ihmis­ten ter­veystiedot EIVÄT ole tai pidä olla julk­isia kenellekään, jolle asia ei kuulu.

  56. @Samuli Saarel­ma ja vts: Lait­to­muuk­sia perin­nässä ei tietenkään tule hyväksyä. Miten lainan sit­ten saa takaisin ilman yhteiskun­nan väki­val­takoneis­toa, se olkoon lainanan­ta­jan ongel­ma. Kaipa luo­to­nan­ta­ja voisi uha­ta luot­toti­eto­jen mene­tyk­sel­lä tms. Tämä tietysti johtaisi siihen, että pikavippe­jä kan­nat­taisi myön­tää vain sel­l­aisille ihmisille, joi­ta luot­toti­eto­jen mene­tys het­kaut­taa. Jos luo­to­nan­ta­ja ryhtyy peukaloiden murskaamiseen, rikoslaista kyl­lä löy­tyy sopi­vat pykälät.

    Usein­han ajatel­laan, että sopimus, esim. pikavip­pi, on vain kah­den sopi­jan väli­nen asia. Pohjim­mil­taan näin ei ole, vaan sopimuk­sen osa­puole­na on aina myös val­tio­val­ta, jon­ka odote­taan takaa­van sopimuk­set. Kun pikavip­it selvästi ovat val­tio­val­lan näkökul­mas­ta suo­raan ja välil­lis­es­ti haitallisia, ei val­tio­val­lan pidä lähteä niihin osa­puolek­si. Jos ris­ki vielä sit­ten on lainanan­ta­jas­ta ottamisen arvoinen, ottakoon sen.

    Mikä sit­ten on tahal­lista rahan lainaamista mak­sukyvyt­tömälle? Rajat on help­po aset­taa, jos halu­taan. Hyvä lähtöko­h­ta on se, ettei luot­toa pidä antaa ilman kohtu­ullista varovaisu­ut­ta: sopivia vakuuk­sia, takauk­sia, tulota­son tark­istamista yms. Pankkien luot­toko­rt­ti- ja asun­to­laina­hake­mus­menet­te­lyt ovat aika hyviä malleja.

    Nykyisel­lään pikavip­pi­fir­ma voi viis veisa­ta asi­akkaiden mak­sukyvys­tä, kos­ka toimeen­tu­lo­tu­ki ja ulosot­to varmis­ta­vat muhkeat tuo­tot. Koronkiskurien lihot­ta­mi­nen tuskin on suo­ma­laisen suosi­aal­i­tur­van tarkoitus.

  57. Jamp­pa kir­joit­ti 8.9.2011 kel­lo 22:09

    “Tääl­lä esitet­ti­in hyvä kysymys: jos pikavip­pi­en koroil­la joku kerää huimia voit­to­ja, eikö markki­na­t­alouden lakien mukaan markki­noille pitäisi jo olla ilmestynyt toim­i­joi­ta, jot­ka tyy­tyvät vähäisem­pään korkoon?”

    Tääl­lähän puhut­ti­in jo luottokorteista.

  58. “Usein­han ajatel­laan, että sopimus, esim. pikavip­pi, on vain kah­den sopi­jan väli­nen asia. Pohjim­mil­taan näin ei ole, vaan sopimuk­sen osa­puole­na on aina myös val­tio­val­ta, jon­ka odote­taan takaa­van sopimukset.”
    Sopimus nimeno­maan on sopimu­sos­a­puolten väli­nen asia, se ei esimerkik­si aiheuta val­ti­olle, sen parem­min kuin kenelle muullekaan kol­man­nelle, takausvastuuta.

    “Nykyisel­lään pikavip­pi­fir­ma voi viis veisa­ta asi­akkaiden mak­sukyvys­tä, kos­ka toimeen­tu­lo­tu­ki ja ulosot­to varmis­ta­vat muhkeat tuotot.”
    Uloso­to­ssa “asi­akkaan” tuloista ulos­mi­tataan vain vält­tämät­tömien elinkus­tan­nusten ylime­nen­vä osa. Kos­ka toimeen­tu­lo­tu­ki on yhtä kuin vält­tämät­tömät elinkus­tan­nuk­set, ei pahat koronkisku­rit saa mitään.

    Minus­ta ehdo­tus että

  59. Jouduin pakko­raos­sa (tiekoneen kovalevy hajosi) lainaa­maan tosin 0% korol­la tutul­ta 50 euroa. Olin elänyt jo työt­tömyysko­r­vauk­sel­la 3 viikkoa, että men­ti­in sitä kitu­vi­ikkoa, jos­sa on n. 3 euroa käytössä per vuorokausi.

    Aikansa kesti, ennen kuin löysin sel­l­aisen tutun, joka pitkäaikaistyöt­tömälle suos­tui 50 euroa lainaa­maan. Lainaa tut­tavil­ta ker­jätessä tulikin mieleen, että olisi help­po nak­ki, jos esim. Nordea myön­täisi näitä mini­lain­o­ja vaikka­pa 15% kuukausiko­rol­la (ilman kulu­ja), niin ottaisin tuon lainan tässä tapauk­ses­sa epäröimät­tä ja heti.

    Mut­ta mik­si suuret pankit eivät myön­nä täl­laisia pien­lain­o­ja. Ja jos lainan tar­joa­jia löy­tyy (karmeal­la korko­pros­en­til­la mut­ta pienel­lä korkoa vas­taaval­la rahamääräl­lä — kymmpi, pari) halut­taisi­in näi­den busi­ness tor­pa­ta keinol­la mil­lä hyvän­sä. Eli muu­ta­man onnet­toman tapauk­sen perus­teel­la halut­taisi­in kieltää pien­lainat asiansa hoitavil­takin (= 300 tiekuole­maa => lopete­taan koko autoliikenne).

  60. Uloso­to­ssa “asi­akkaan” tuloista ulos­mi­tataan vain vält­tämät­tömien elinkus­tan­nusten ylime­nen­vä osa. Kos­ka toimeen­tu­lo­tu­ki on yhtä kuin vält­tämät­tömät elinkus­tan­nuk­set, ei pahat koronkisku­rit saa mitään.

    Ei ihan näinkään.

    Uloso­ton suo­jao­su­us ei huomio suo­raan asuinku­lu­ja, minkä taas toimeen­tu­lo­tu­ki tun­tee. Käytän­nössä yhteiskun­ta suo­jelee velko­jaa jopa itsen­sä vahin­gok­si, eli vuokral­la asu­va velalli­nen, asumisku­lut 600–750€/kk ei pääse irti toimeen­tu­lotues­ta edes 1500€/kk bruttotuloilla:

    Suo­jao­su­us kalen­terikuukaudessa 1.1.2011 lukien:

    Velalli­nen yksin: 627,00 €

    Ulos­mi­tat­ta­va määrä:

    1. Jos palk­ka on pienem­pi kuin suo­jao­su­us, siitä ei ulos­mi­ta­ta mitään.

    2. Jos palk­ka ylit­tää suo­jao­su­u­den, mut­ta on enin­tään kak­si ker­taa suo­jao­su­us, ulos­mi­tataan suo­jao­su­u­den ylit­tävästä palka­s­ta kak­si kol­ma­sosaa (tulo­ra­jaulos­mit­taus 2/3 x (palk­ka – suojaosuus)).

    3. Jos palk­ka on suurem­pi kuin kak­si ker­taa suo­jao­su­us, mut­ta enin­tään neljä ker­taa suo­jao­su­us, ulos­mi­tataan net­topalka­s­ta yksi kol­ma­sosa (1/3).

    4. 1.1.2009 voimaan tulleen asteikkoulos­mit­tauk­sen mukaan ulos­mit­taus tapah­tuu edel­lä mainit­tua suu­rit­u­loisem­pi­en net­topalka­s­ta seu­raa­van asteikon mukaan:

    Jos palk­ka on suurem­pi kuin 4 x suo­jao­su­us, ulos­mi­tataan 36 %
    Jos palk­ka on suurem­pi kuin 4,5 x suo­jao­su­us, ulos­mi­tataan 39 %
    Jos palk­ka on suurem­pi kuin 5 x suo­jao­su­us, ulos­mi­tataan 42 %
    Jos palk­ka on suurem­pi kuin 5,5 x suo­jao­su­us, ulos­mi­tataan 46 %
    Jos palk­ka on suurem­pi kuin 6 x suo­jao­su­us, ulos­mi­tataan 50 %.

  61. @vts: En tarkoi­ta takaus­vas­tu­ul­la sitä, että val­tio mak­saisi lainan, jos velalli­nen ei siihen itse kykene. Tarkoi­tan sitä, että val­tio­val­ta noin ylipään­sä takaa yksi­ty­is­ten väliset sopimuk­set, so. lupaa lait­taa oikeuslaitok­sen yms. toim­i­maan, jos toinen osa­puoli pet­tää sopimuk­sen. Jos esimerkik­si en mak­sa asun­to­lainaani, pank­ki voi hakea saatavi­aan oikeusteitse ja ulosot­tomiehen avul­la. Se, että näin on, johtuu juuri siitä, että val­tio­val­ta takaa min­un ja pankin sopimuksen.

  62. Säädet­täköön laki, että tyhjä­taskulle holtit­tomasti rahaa lainaa­va, vas­taa täysin yksin siitä, että saa rahansa takaisin – tuomiois­tu­im­il­ta, poli­isil­ta, sos­sun­luukul­ta tahi ulosot­tomiehiltä ei apua heru. Alka­isi luo­to­nan­ta­ji­akin hie­man kiin­nos­taa, kenelle raho­jaan tyrkyttävät.

    Sen ver­ran hämäräperäisiä ovat nuo pikavip­pi- ja per­in­tä­fir­mo­jen omis­ta­jat, että var­maan palkkaisi­vat toisia yhtä löy­hä­moraal­isia mut­ta suurem­pil­i­hak­sisia henkilöitä hoita­maan perintää.

  63. Hämäläi­nen en edelleenkään ymmär­rä tuo­ta “vas­taa itse sen lainan takaisin­perin­nästä”. Jos sopimuk­sia ei voi oikeudessa (val­tion tar­joa­ma palvelu kansalais­ten erim­ielisyyk­sien setvimiseen) selvit­tää, niin mitä täs­mälleen tar­joat tilalle? Mainit­sit luot­toti­etoi­hin tule­van merkin­nän, mut­ta eikö tässä ketjus­sa jo mainit­tu se, että ne, joil­la on luot­totiedot kun­nos­sa, käyt­tävät muutenkin luot­toko­rt­tia, jos­sa korko on paljon alempi? 

    Toisaal­la puhuit vakuuk­sista, mut­ta miten velko­ja pää­sisi niihin vakuuk­si­in käsik­si, jos val­tio kieltäy­tyy tun­nus­ta­mas­ta kyseistä sopimus­ta lailliseksi?

    Taval­liselle Teknikolle sanois­in, että ainakin Bri­tan­ni­as­sa on käyt­tötilei­hin liitet­ty usein ns. over­draft, joka tarkoit­taa käytän­nössä sitä, mitä halusit, eli saa lyhy­taikaista luot­toa suht korkeal­la mut­tei kisku­ri­ta­son korol­la ilman sen kum­mem­paa häs­linkiä. Etenkin todel­la lyhy­isi­in (siis parin päivän tai vas­taavi­in) se on käsit­tääk­seni erit­täin toimiva. 

    Täl­laisia tarpei­ta voisi olla esim. se, että pitää mak­saa joku isom­pi mak­su isom­man porukan puoles­ta, mut­ta oma tilin sal­do ei riitä siihen, eikä ole ehtinyt vielä kerätä kaik­il­ta porukan jäse­niltä raho­ja ennen kuin mak­su pitää suorit­taa. Tässä tilanteessa on kuitenkin yleen­sä var­ma, että tulee ne rahat saa­maan, mut­ta tarvit­see vain päästä parin päivän lik­vidi­teet­tikri­i­sistä yli.

  64. Tavalli­nen teknikko: “Eli muu­ta­man onnet­toman tapauk­sen perus­teel­la halut­taisi­in kieltää pien­lainat asiansa hoitavil­takin (= 300 tiekuole­maa => lopete­taan koko autoliikenne).”

    Muu­ta­man? Tääl­lä ollaan arvel­tu, että niitä olisi suuri, ellei suurin, osa. En ole tosin näh­nyt luku­ja kumpaankaan suun­taan, ja ilman niitä koko keskustelu on aika käsienheiluttelua.

  65. Toisaal­la puhuit vakuuk­sista, mut­ta miten velko­ja pää­sisi niihin vakuuk­si­in käsik­si, jos val­tio kieltäy­tyy tun­nus­ta­mas­ta kyseistä sopimus­ta lailliseksi?

    Nyt ollaan kek­simässä pant­ti­lainaamoa uudelleen…

    Mut­ta mietitään­pä asi­aa vielä loogis­es­ti. Ote­taan lähtöko­hdak­si kak­si oletusta:

    1. Ongel­ma-asi­akkai­ta on hyvin pieni osa asiakkaista.
    2. Ihmisiä joutuu ulosot­tok­ier­teeseen pikavip­pi­en vuoksi.

    Ensim­mäi­nen on pikavip­paa­jien suus­ta, toinen sosi­aal­i­tant­to­jen suusta.

    Ensim­mäisen kohdan vuok­si vip­paa­jat eivät ole kiin­nos­tunei­ta siitä, mitä ongel­mat­a­pauk­sille tapah­tuu, kos­ka ne edus­ta­vat mar­gin­aal­ista osaa liike­toimin­nas­ta. Paljon suurem­pi huoli on se, jos koko toim­intaa uhataan näi­den vuok­si. Parin pros­entin luot­to­tap­pi­ot kuu­lu­vat bisnikseen.

    Sosi­aalipuol­ta taas eivät huolestu­ta asiansa hoita­vat pikavip­paa­jat, joi­ta on ykkösko­hdan mukaan ylivoimais­es­ti suurin osa. Ris­tiri­itaa ei siis juurikaan ole, kos­ka toim­i­joiden kiin­nos­tus kohdis­tuu eri ryhmiin.

    Kos­ka ilmeis­es­ti ongel­mat­a­pausten pro­filoin­ti etukä­teen sat­apros­ent­tisel­la var­muudel­la on mah­do­ton­ta, asia voidaan ratkaista rak­en­ta­mal­la jär­jestelmä, joka sal­lii vip­paamisen kaikille mut­ta on pehmeämpi perinnässä.

    Sovi­taan siis, että pikavip­pi­en van­hen­e­mi­sai­ka on yksi vuosi alku­peräis­es­tä eräpäivästä. Siinä ajas­sa ne ehtivät ulosot­toon, ja mak­samat­ta jät­tänyt yksilö saa mak­suhäir­iömerkin­nän. Tavalli­nen tal­laa­ja pelkää sekä mak­suhäir­iömerk­in­tää että ulosot­toa kuin rut­toa, joten ihmiset eivät edelleenkään jätä vippe­jä mak­samat­ta takaisin.

    Toisaal­ta jos vip­pivel­ka van­he­nee kohtu­ullises­sa ajas­sa, siitä ei joudu pitkään per­in­tä- ja ulosot­tok­ier­teeseen. Tämän pitäisi huole­htia sosi­aal­i­sista ongelmista ongel­mat­a­pauk­sien kohdalla.

    Loogi­nen päät­te­lyketju siis tuot­ti ratkaisun tilanteeseen. Ain­oa pieni heikkous on siinä, että jos ensim­mäi­nen ole­tus ei pidäkään paikkaansa, niin sit­ten raken­nel­ma kaatuu. Mut­ta kai se nyt pitää, kun pikavip­pi­fir­mat kovaan ääneen niin sanovat!

  66. Taasko tääl­lä ollaan luo­mas­sa uusia pykäliä. Eduskun­ta voisi keskit­tyä yhden neliv­uo­tiskau­den ajan vähen­tämään pykäliä sen sijaan, että niitä luo­daan koko ajan lisää.

  67. Hämäläi­nen en edelleenkään ymmär­rä tuota
    “vas­taa itse sen lainan takaisinperinnästä”.
    Jos sopimuk­sia ei voi oikeudessa (val­tion
    tar­joa­ma palvelu kansalais­ten erimielisyyksien
    setvimiseen) selvit­tää, niin mitä täsmälleen
    tar­joat tilalle? Mainit­sit luottotietoihin
    tule­van merkin­nän, mut­ta eikö tässä ketjus­sa jo
    mainit­tu se, että ne, joil­la on luottotiedot
    kun­nos­sa, käyt­tävät muutenkin luottokorttia,
    jos­sa korko on paljon alempi? 

    Jos veikkaat raveis­sa hävin­nyt­tä hevos­ta ei val­tio auta sin­ua saa­maan vetoasi takaisin, jos teet riskisi­joituk­sen pörssi­in ei val­tion ainakaan tulisi kor­va­ta tap­pi­oitasi. Jos poltat satasen seteleitä takas­sa en usko että sitäkään vakinkoa val­tio kor­vaa. On aika kyseenalaista tulisiko val­tioiden kor­va­ta pankeille luot­tokelvot­toma­lle Kreikalle annet­tu­jen lain­o­jen luot­to­tap­pi­ot. Val­tion tulisi tur­va­ta velanan­ta­jien etua vain siinä tapauk­ses­sa että ne ovat riit­täväl­lä huolel­lisu­udel­la tark­ista­neet velal­lisen mak­sukyvyn tai jos velalli­nen on tarkoituk­sel­lis­es­ti ere­hdyt­tänyt velanan­ta­jaa. Tietenkään luot­toti­etorek­isteri­inkään ei tule saa­da pistää kuin lail­lis­es­ti perit­tävis­sä ole­via velkoja.

    Toisaal­la puhuit vakuuk­sista, mut­ta miten
    velko­ja pää­sisi niihin vakuuk­si­in käsik­si, jos
    val­tio kieltäy­tyy tun­nus­ta­mas­ta kyseistä
    sopimus­ta lailliseksi?

    Kukaan ei ole ehdot­tanut että kaik­ki velka­sopimuset oli­si­vat pätemät­tömiä. Mikäli mak­sukykyi­nen asi­akas kieltäy­tyy mak­samas­ta, velal­la on vakuuk­sia, velko­jaa on ere­hdytet­ty ja ennenkaikkea velanan­ta­ja on osoit­tanut riit­tävää huolel­lisu­ut­ta velanan­nos­sa niin tietenkin val­tion tulee sil­loin tukea perintää. 

    Kan­nataa huomioi­da että jos mak­sukykyi­nen velan­ot­ta­jakin joutuu ennal­ta-arvaa­mat­tomas­ta syysyä maksykyvyt­tömäk­si niin vel­ka voidaan määrätä velka­sa­neer­auk­seen ja velko­ja menet­tää osan saatavistaan.

    Yksinker­tais­tet­tuna:
    — Mak­sukykyiselle velal­liselle ja/tai vakuuk­sia vas­taan annet­tu vel­ka ei ole riskisi­joi­tus vaan tässä val­tion tuleekin tukea perintää
    — Tieten tah­toen mak­sukyvyt­tömälle tai mak­sukykyä tark­ista­mat­ta annet­tu vel­ka on riskisi­joi­tus siinä kuin mikä tahansa riskisi­joi­tus ja täl­lai­sis­sa tilanteis­sa sijoit­ta­jan on itse kär­sit­tävä tap­pi­ot nahois­san ja val­tio­ta on turha itkeä apuun.

  68. Jos joillekkin on vaikeaa ymmärtää riski­sioituk­sen luonne niin kuvitelka­a­pa tapaus­ta että assan nurkil­la ennestään sin­ulle outo alko­holistin näköi­nen tyyp­pi tulee pyytämään “vip­paa viiskymp­pii, saat viikonku­lut­tua samaan aikaan samas­sa paikas­sa satkun takaisin” niin jos tuon viisikymp­pisen vip­paat niin kyl­lä se on riskisi­joi­tus ja en todel­lakaan näe mik­si yhteiskun­nan resursse­ja tulisi käyt­tää siihen että sin­ua autet­taisi­in per­imään tuo sata­nen + viivästymisko­rot + per­in­täku­lut. Jos tyyp­pi antaa sin­ulle vaikka­pa ran­nekel­lon pan­tik­si ja pystyt arvioimaan sn arvon luotet­tavasti niin sit­ten mik­sipä ei. Juuri tästä syysyähän ne kanikont­torit on kaut­ta aiko­jen olleet vähä­varaiste rahoituskanava.

  69. Lainan korot ovat abstrak­te­ja, puh­tai­ta hei­jas­tu­mia luot­ta­muk­ses­ta. Luotet­ta­vana asi­akkaana hoite­len sadan ton­nin asun­to­lainaa samal­la korko­eräl­lä kuus­sa kuin vaku­udet­tomana satasen pikavippiä.

    Kyl­lä velkaa voi olla, mut­ta luo­tot­ta­jat arvosta­vat jos sin­ul­la on puskuria ja vakuuk­sia. Minus­ta ei ole ihme, että Taval­lisen Teknikon 50 e lainaan suh­taudu­taan ynseästi — onhan se puolen kuun palk­ka? Viip­paas mulle pari tonnii!

    Mik­si otsikois­sa ker­ro­taan että Kreikan val­tion korot ovat 77%..? Tuo­ton lisään­tyessä ris­ki kas­vaa jne.

  70. “Mainit­sit luot­toti­etoi­hin tule­van merkin­nän, mut­ta eikö tässä ketjus­sa jo mainit­tu se, että ne, joil­la on luot­totiedot kun­nos­sa, käyt­tävät muutenkin luot­toko­rt­tia, jos­sa korko on paljon alempi?”

    Pikavip­pi­fir­maa kiin­nos­taa, onko hak­i­jal­la luot­to­häir­iömerk­in­töjä. Luot­toko­rt­ti­fir­ma sen sijaan on kiin­nos­tunut tuloista, työ­suh­teen laadus­ta ja sel­l­ais­es­ta. Kak­si täysin eri asi­aa, aika monel­la nuorel­la aikuisel­la on luot­toko­rt­ti vain sen takia, että varsin kum­mallisen löy­hillä ehdoil­la (pelkät opin­to­suorituk­set!) saatu opiske­li­ja-Visa on edelleen voimassa.

    Pant­ti­lainaamo on ole­masaol­e­va kon­sep­ti, sen suurin ongel­ma taita­vat olla ihmiset joil­la ei ole mitään pan­tat­tavaa. Jos kohdis­taa kodin han­k­in­nat elek­tron­i­ikkaan, vem­pelei­den rahalli­nen arvo on luul­tavasti rom­ah­tanut siinä vai­heessa kun menee niin huonos­ti, että tarvit­see vält­tämät­tä muu­ta­man satasen juuri nyt.

  71. Pikavip­piyrit­täjien riskistä vielä sen ver­ran, että riskiä lisää pait­si asi­akkaiden kyseenalainen mak­sukyky­isyys, poli­it­ti­nen ilmapi­iri. Kun lain­säätäjät vuoron­perään ilmoit­ta­vat tavoit­teek­seen pikavip­piyrit­täjien toimin­nan pysäyt­tämisen de fac­to, niin on var­masti selvää, että ris­ki sijoituk­sen mene­tyk­selle on suurem­pi kuin per­in­teisil­lä aloil­la, joil­la sään­te­ly on vaki­in­tunut ja yllä­tyk­siä ei ole odotet­tavis­sa. Tämä ris­ki näkyy suo­raan tuot­teen hin­nas­sa, eli vip­pi­en korois­sa. Jos pikavip­piyrit­täjien ei tarvit­sisi pelätä, että minä päivänä tahansa sääde­tään hei­dän toimin­nan kieltävä laki, uskaltau­tu­isi alalle lisää yrit­täjiä, mikä taas johtaisi lisään­tyneen kil­pailun kaut­ta alhaisem­pi­in korkoihin.

  72. Kuriosi­teet­ti­na van­haan ketju­un: Kreikalta markki­nat halu­a­vat täl­lä het­kel­lä korkoa vuo­den lainalle 109%. Onko tässä kyse blogin­pitäjän tarkoit­ta­mas­ta koronkiskon­nas­ta, joka pitäisi lail­la kieltää?

  73. Sinivihreä:

    Kreikalta markki­nat halu­a­vat täl­lä het­kel­lä korkoa vuo­den lainalle 109%. Onko tässä kyse blogin­pitäjän tarkoit­ta­mas­ta koronkiskon­nas­ta, joka pitäisi lail­la kieltää?

    Kreikka­han ei moista korkoa mak­sa. Talousuuti­sis­sa ker­ro­tut markki­nako­rot tarkoit­ta­vat sitä, että Kreikan val­tion oblig­aa­tioi­ta (joista Kreik­ka mak­saa suu­ru­us­lu­okkaa 5% kuponkiko­rkoa) ei saa myy­tyä toisille sijoit­ta­jille kuin mur­to-osal­la nimel­lis­ar­vos­ta. Ne sijoit­ta­jat jot­ka joutu­vat papere­i­ta myymään, kär­sivät siis suuret tappiot.

  74. Oletko Osmo huo­man­nut, että olet lain­säätäjä noin kansane­dus­ta­jana. Kokeile tehdä asialle jotain, äläkä ruikuta.

  75. Jos van­hus kil­pailut­taa palvelun­sa mak­saen osin palveluseteleil­lä, saako hän mak­saa osan palvelus­ta otta­mal­laan pikavippilainalla.

  76. Tuskin niitä pikavip­pi­fir­man luot­to­tap­pi­oi­ta sos­su (yhteiskun­ta) mak­saa. Eiköhän ne kui­tata niil­lä korko­mak­suil­la, jot­ka lainansa hoita­vat pikavip­pi­asi­akkaat mak­sa­vat. Pv-fir­ma itse, ei yhteiskun­ta, kan­taa riskin lainates­saan rahaa epämääräisille asiakkaille. 

    Jos joku kuvit­telee, että tuot­ta­mal­la pikavip­pi­palvelu­ja saa hel­posti paljon yhteiskun­nan takaa­maa rahaa, niin siitä vaan kokeile­maan. Kyl­lä se help­po raha var­maan moral­is­tillekin kelpaa.

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.