Pikavippimainontaa Hesarissa

7.9.2011 · Aihe: _ 

Olin aikeissa päättää iltani HS:n sivuilla pelaamalla Sudokua. Silmiini iski mainos, jossa sanottiin ensin näin:

Hae Pikavippiä

  • Lainahakemus netissä on aina täysin ilmainen.
  • Maksamme rahat tilillesi asiakaspalvelumme aukioloaikoina ma-su 7-23.
  • Otamme lainahakemuksia vastaan 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikossa.

Aloita valitsemalla sinulle sopivin lainasumma ja laina-aika. Tunnistaudu sen jälkeen pankkitunnuksilla, tai jos olet jo vanha asiakkaamme tunnistaudu puhelinnumerolla ja henkilökohtaisella PIN-koodilla.

Kun painoin tyrkyllä olevaa näppäintä, aukesi seuraava sivusto laina-ajan ja – määrä saattoi syöttää itse, mutta tämän se tarjosi oletuksena. Laki kieltää sentään lainan nostamisen yöaikaan kapakassa, mutta sieltä saa kuitenkin tehdä hakemuksen.

1. Valitse lainasumma ja -aika

Lainasumma

 1000 eur

Takaisinmaksuaika

 90 pv

Maksuerä

421,67EUR

Maksuerien lukumäärä

3

Hakijan ikäraja

23vuotta

Todellinen vuosikorko

331,40 %

Laki vaatii nykyisin myös todellisen vuosikoron, siis tässä tapauksessa 331,4 %.

Joskus kauan sitten koronkiskonta oli rikos ja rajana pidettiin 20 prosentin vuosikorkoa. Missä on poliisi? Miksi Hesari julkaisee tällaisia ilmoituksia?

Kommentit

79 Vastausta artikkeliin “Pikavippimainontaa Hesarissa”

  1. Jari Ihonen kirjoitti 7.9.2011 kello 22:14

    Koska se on laillista.

    Tehkää siitä laitonta. Sampsa Katajakin oli kieltämässä pikavipit, joten kannatusta tulee yli puoluerajojen. Saatte jokaisesta puolueesta edustajia mukaan aloitteeseen.

    Vaihtoehtona pakollinen pikavippirekisteri ja kohtuullisen alhainen kokonaiskatto vipeille.

    Oma arvio on että suuren, hyvin suuren, osan pikavipeistä ottavat kaksisuuntaisen mielialahäiriön omaavat sairauden maanisessa vaiheessa.

    Maanisen vaiheen mennessä ohi on oma talous tuhottu ja tie syrjäytymiseen pedattu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Samuli Lintula kirjoitti 7.9.2011 kello 22:16

    Mikä on vuosikorko sille, että lainaan sulle tänään euron ja pyydän sulta huomenna takaisin kahta? Arkielämässä eurot merkitsevät enemmän kuin prosentit.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Markku af Heurlin kirjoitti 7.9.2011 kello 22:43

    Ennen vanhaan, taisi olla vielä 90-luvun alussa panttilainaamon koroksi oli määritelty 8 % / 4 k, so 24 % vuodessa (tai 26 %, korkoa korolle periaatteella). Tämä sisälsi kaikki kulut, ja pikkulainoisa oli pankkilainaa edullisempi. Sen lisäksi pykälät määräsivät, että tietyn (8 %:n ) tuoton ylittävä osuus oman pääoman tuotosta piti antaa kunnan köyhäinapuun.

    Katsoin vain tässä eräänä päivänä Helsingin Pantin mainosta: korko oli 48 % vuodessa n. 100 e:n lainalle. Totesin ain, että jotain kehitystä on tapahtunut, sillä keskiajalla koronkiskuri vei 60 % korkoa vuodessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Rogue kirjoitti 7.9.2011 kello 23:02

    Tästä taidettiin keskustella täällä joskus aiemminkin. Ymmärrän huolestuneisuuden siitä, et noi firmat saattaa paisuttaa ongelmatyyppien ongelmia ja lisätä ongelmatyypeistä yhteiskunnalle koituvia kustannuksia erinäsiä reittejä. Mitä en ymmärrä, on toi todellisen vuosikoron käyttäminen mittarina sille, et onks homma ryöstöä vai ei. Tollasen bisneksen pyörittämisessä on kiinteet kustannuksensa, jotka on olemassa vaik lainasummat olis pieniä. Jos joku haluu lainata pari sataa muutamaks viikoks, sitä tuskin kannattaa minkään veronsa maksavan firman lainata sille millään 5 prossan vuosikorolla. Etenkään kun asiakaskunta on sellasta, jossa riskit realisoituu suht reippaalla prosentilla.

    Lisäks tietty se ikuisuuskysymys siitä, missä määrin ihmisiä pitää holhota ja missä määrin niillä pitää olla vapaa sopimusoikeus…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Osmo Soininvaara kirjoitti 7.9.2011 kello 23:49

    Vapaa sopimusoikeus myös mielenterveyskuntoutujilla, päihderiippuvaisilla ja muillakin addiktoitunerilla. Oletko koskaan nähnyt maanisdepressiivistä ihmistä (kaksisuuntainen mielialahäiriö) maanisessa vaiheessa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Daniel Federley kirjoitti 7.9.2011 kello 23:39

    Sitä minäkin ihmettelen, miten koronkiskonta ei ulotu pikavippeihin. Jos minä suostun lainaamaan pakkoraossa olevalle kaverille tänään satasen ja sanon että maksat sitten kahden viikon päästä palkkapäivänä 200 takaisin, niin eiköhän oikeus tulkitsisi asian niin, että käytän kaverin rahattomuutta hyväkseni ja tuomitsisi koronkiskonnasta. Kuitenkin pikavippiyritykset toimivat juuri samalla tavalla, mutta ei niitä koronkiskonnasta tuomita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Liian vanha kirjoitti 7.9.2011 kello 23:39

    Koska pikavippikierteeseen joutuneen kulut maksaa veronmaksaja nykyisellä lainsäädännöllä niin muutos pitäisi toteuttaa lisäämällä luotonantajan riskiä ja estämällä ikuinen perintä

    Eli lainaa saa antaa millä korolla tahansa mutta se muuttuu perintäkelvottomaksi 1-2 vuodessa lainajan päättymisestä.
    Eli tappio jää lainanottajan tappioksi ja silloin riski on todellinen .

    Tai jos laina on vakuudeton niin se vanhenee 6 kuukaudessa laina-ajan päätyttyä.

    Näin voidaan toimia markkinataloudessa ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Markus Olin kirjoitti 8.9.2011 kello 0:13

    Olen läheltä seurannut miten nuoren ihmisen taloudellinen tilanne, ja sitä myötä muu hyvinvointi, pilataan pitkäksi aikaa pikavipeillä. Ongelma on nimenomaan addiktiivisuus ja mielialahäiriöt, jolloin rahaa halutaan heti ja tulevaisuudella ei ole väliä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Nähty on kirjoitti 8.9.2011 kello 8:08

    Vapaa sopimusoikeus olkoon peruslähtökohta, mutta kun jostain toiminnasta on selvästi huonoja seurauksia, eikä käytännöllisesti katsoen mitään hyviä, niin kaitpa pitäisi panna jotain painoa sille, mitä seurauksia toiminnasta todellisuudessa on.

    Pikavipit ovat käytännössä rahattomien tai rahattomuutta kohti menevien nylkemistä, joille olisi parempi olla se ilta rahattomana kuin pedata itselleen rahattomuutta vielä pidemmäksi aikaa.

    Olen siis pikavippejä vastaan, tavalla tai toisella. Helpoin tapa tappaa tuo kiskonnan muoto on levittää tietoa siitä, että jokaisella on oikeus perua lainasopimus 14 päivän sisällä ja maksaa lainapääoma pois ilmaiseksi tai pelkällä peruskorolla. Kun tämä tieto leviää, pikavippitoiminta muuttuu kannattamattomaksi. Valitettavasti se on perumisoikeuden johdosta jonkin aikaa vieläkin houkuttelevampaa, ja soppaa sotkevat vielä nämä yksityishenkilöiden kesken “välitetyt” vipit.

    Kansalaistottelemattomuus purisi muuten myös parkkifirmaterrorismiin. Nehän eivät enää vie asiaa tuomioistuimen käsiteltäväksi, jos ajaja kiistää ajaneensa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Viherinssi kirjoitti 8.9.2011 kello 8:25

    Olen varsin vakaa markkinatalouden ja sopimusvapauden kannattaja. Pääargumenttinani on se, että talous toimii tehokkaimmin, kun vaihdantaa ei häiritä. Tällöin resurssit hakeutuvat sinne, missä niitä käytetään tehokkaimmin.

    Olen kuitenkin myös sitä mieltä, että talouttakin pitää pystyä säätelemään silloin, kun vapaus aiheuttaa kohtuuttomia haittoja yhteiskunnassa. Toisessa vaakakupissa on talouden tehokkuus, toisessa muita arvoja.

    Pikavippien kohdalla tuntuu, että talouden tehokkuutta kuvastavassa vaakakupissa ei ole yhtikäs mitään. Ajatus talouden tehokkuudesta perustuu siihen, että toimijat käyttäytyvät järkevästi ja omaa taloudellista intressiään ajatellen. Pikavippaajien kohdalla näin ei ole, ja on vaikea nähdä miten dooH niboR -tyyppiset toimijat olisivat taloudelle hyväksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Antti T kirjoitti 8.9.2011 kello 9:02

    Korkokiskomisen määrittäminen todellisen vuosikoron perusteella ei pikavippien tapauksessa ole lainkaan järkevää. Korkonkiskonnassa kysehän on siitä, että lainan ottaja ei pääse velkavastuustaan eroon millään kohuullisilla panostuksilla, sillä korko lainatulle pääomalle on niin korkea ettei varaa lyhennyksiin ole. Ero tavanomaisiin lainoihin onkin, ettei kenenkään tarvitse maksaa pikavipin korkoa kokonaisen vuoden ajan, saati sitten loppuelämänsä. Ellet maksa vippiäsi takaisin, siirtyy saatava perintään, jolloin viivästyskorkoa maksetaan korkolain mukaan.

    Ongelma ei siis ole itse pikavippi ja sen lainaehdot, vaan se että löytyy pieni patologinen ihmisryhmä joka maksaa vanhat vipit pois uudella vipillä, jolloin he tosiasiassa joutuvat maksamaan mainittua yli 300% korkoa. Kuten mainittua, tämä ihmisryhmä toisaalta usein kärsii työttömyydestä, mielialahäiriöistä jne., jolloin on perusteltua suojata heitä itseltään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Simo Melenius kirjoitti 8.9.2011 kello 9:07

    Ongelma on nimenomaan addiktiivisuus ja mielialahäiriöt, jolloin rahaa halutaan heti ja tulevaisuudella ei ole väliä.

    Tätä ei välttämättä voi laskea suoraan yksittäisten ihmisten ongelmaksi, sillä tuo kuvailemasi käyttäytyminen on nykymaailman ominaispiirre, joka näkyy kaikilla talouden ja yhteiskunnan tasoilla. Tietyssä mielessä he vain ajautuvat elämään siten, kuin mistä kaikkialla puhutaan.

    Suomen valtiokin tässä ottaa tietyssä mielessä vähän pikavippiä, vaikka tulot eivät oikein riittäisi niin leveään elämään, mutta tulevaisuudella nyt ei ole niin paljon väliä, se on vasta huomenna. Joten ei ole ehkä ihme, että sama sitten toistuu myös mikrotasolla yksityishenkilöiden elämässä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Tiedemies kirjoitti 8.9.2011 kello 10:21

    Ei kai näissä mitään laitonta ole. Ongelmaksihan nämä muodostuvat ns. laillisessa yhteiskunnassa vain, jos perintäkulut oikeasti ovat ansaintamalli, se pitäisi kieltää. Sensijaan pikavipin ideahan on lisätä likviditeettiä ja alentaa transaktiokustannuksia.

    Maanis-depressiivisen ihmisen kohdalla ymmärrän huolen, mutta vähän vaikea tähän on puuttua. Lakia voisi muuttaa vaikka niin, että lääkärintodistuksella korko on pakko kohtuullistaa, ja että yöaikaan myönnettävät tekstarivipit on kiellettty.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Marko Jalonen kirjoitti 8.9.2011 kello 10:23

    Jos nämä korot tuottaisivat lainoittajille kohtuuttomia voittoja, eikö markkinoille silloin tulisi toimijoita, jotka antavat lainaa pienemmällä korolla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. antti kirjoitti 8.9.2011 kello 10:26

    Ohjaa Kreikan valtiovarainministeri tuohon firmaan, tyhjentää kevyesti firman kassan ja maksaa takaisin kun jaksaa…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Marko Jalonen kirjoitti 8.9.2011 kello 10:28

    Voisiko nämä pikavipit tulkita etämyynniksi?

    Silloin tuotteen (=lainan) voisi perua 14 päivän sisällä ilman kustannuksia palauttamalla tuotteen (=rahat).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Pekka Taipale kirjoitti 8.9.2011 kello 10:32

    Edellä onkin jo todettu, että pienissä lainoissa kulujen osuus on väistämättä suuri, joten “todellinen vuosikorko” kuluttajansuojalain määrittelemällä tavalla ei ole mitenkään mielekäs peruste sille, että tämä olisi koronkiskontaa.

    Tai sitten on todettava, että Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin herra Yunusille koronkiskonnasta, sillä myös Intian mikrolainoissa on sama piirre: kulut näkyvät jopa halpatyömaissa.

    Pikavipit voivat kyllä ongelma, mutta on monia muitakin enemmän tai vähemmän vastaavia pulmia; pitäisi ehkä jakaa kansalaiset A- ja B-kansalaisiin, joista A-kansalaisilla on vahvempi kuluttajansuoja ja joita eivät pikavippisopimusten tapaiset sitoumukset koske. Käytännössä pikavippifirmat eivät tietysti sitten myöntäisi lainoja A-kansalaisille, ja ongelma olisi tällä ratkaistu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Rogue kirjoitti 8.9.2011 kello 10:40

    Osmo:

    Vapaa sopimusoikeus myös mielenterveyskuntoutujilla, päihderiippuvaisilla ja muillakin addiktoitunerilla. Oletko koskaan nähnyt maanisdepressiivistä ihmistä (kaksisuuntainen mielialahäiriö) maanisessa vaiheessa?

    Niin, vaikee kysymys. Täl hetkellä lainsäädäntö tuntuu olevan sellanen, et noilla mainituilla ryhmillä on suunnilleen samat oikeudet ku muillakin aikuisilla ihmisillä. Sen lisäks et ne voi ottaa pikavippejä, ne voi käydä esim. ostamassa Alkosta viinaa, vetää päänsä täyteen ja tehä sitten mitä mieleen juolahtaa. En osaa sanoo onks pikavipit tässä kokonaisuudessa se ongelmallisin vapaus, joka mielenterveyshäiriöisille on annettu.

    Mut jos pikavipit tuottaa ongelmia lähinnä noille mainituille ryhmille, eiks selkein ratkasu oo kieltää pikavippaaminen tyypeille, joilla on diagnosoitu joku em. sairaus? Säädetään vaan laki, joka määrää et noilla diegnooseilla luottotietorekisteriin napsahtaa pikavippikielto ja velvotetaan pikavippaajat tarkistamaan se rekisteri lainaa myöntäessään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. sehta kirjoitti 8.9.2011 kello 10:48

    Olisiko kohtuutonta, että olisi lainanantajan vastuulla tarkastaa lainanottajan kunto lainanostohetkellä? Siis niin, että lainaa voi toki hakea milloin tahansa netissä tai tekstiviestillä, mutta rahat pitää käydä kuittaamassa jossain konttorissa (tai pankissa). Silloin myös lainanantaja tarkastaisi, että lainanottaja ei ole päihtynyt, maaninen tai muulla tavalla selvästi vailla ymmärrystä. Jos lainahakemus on tehty humalassa, voi tässä vaiheessa vielä olla nostamatta lainaa.

    Pienten vippilainojen osalta tämä saattaa tuntua turhan monimutkaiselta, mutta jos todella on niin, että vippilainoihin liittyy koronkiskontaa henkilöiltä joilla ei ole elämä hallinnassa (onpas ärsyttävä ilmaisu), voisi tämä hieman auttaa tilanteeseen.

    En ole nähnyt mitään lukuja siitä kuinka paljon sosiaalisia ongelmia vippilainoihin liittyy, mutta tarinat tästä ovat melko yleisiä. Jos tietoa on, olen kiitollinen viitteestä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Harri Peterzens kirjoitti 8.9.2011 kello 10:48

    Ovat laillistaneet ryöstelyn. Vaikka peruslaissa sanotaan että valtiovaltan tulisi suojella kansalaisia. tämäkin tehdään vapauden nimissä tietenkin . malli taitaa tulla rapakakon takaa jossa freedomin nimissä tehdään hämmästyttäviä asioita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Rogue kirjoitti 8.9.2011 kello 10:52

    Oikeesti siis tietty vähän hankala asia, kun ei jokaista ongelmatyyppiä oo mitenkään diagnosoitu ja toisaalta kukaan järkevä tyyppi ei ikinä tartte pikavippejä. Bisnes siis perustunee pitkälti ongelmatyyppien ahdingon hyödyntämiseen.

    Lähinnä mul oli pointtina korostaa sitä, et lainsäädännössä ollaan aika tarkkoja siitä, et aikuisilla olis samat oikeudet ja vapaudet eikä edes sairaiden ihmisten vapauksia lähetä kovin hepposin perustein rajottamaan. Ja toisaalta jos rajotuksia ei kerran voida kohdistaa niihin ongelmaryhmiin, voi olla korkee kynnys rajottaa samalla kaikkien muidenkin vapauksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Liian vanha kirjoitti 8.9.2011 kello 11:02

    “Ellet maksa vippiäsi takaisin, siirtyy saatava perintään, jolloin viivästyskorkoa maksetaan korkolain mukaan.”

    Ei viivästyskorkokaan mitenkään matala ole ja pitkän ajan kuluessa se moninkertaistaa velan.

    Sama koskee perintäkuluja, myös ne moninkertaistavat saatavan.

    Perintäyhtiön tuotto on jopa parempi kuin katsastustoiminnan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Viherinssi kirjoitti 8.9.2011 kello 11:17

    Ongelma ei siis ole itse pikavippi ja sen lainaehdot, vaan se että löytyy pieni patologinen ihmisryhmä joka maksaa vanhat vipit pois uudella vipillä, jolloin he tosiasiassa joutuvat maksamaan mainittua yli 300% korkoa.

    Meillä on jo olemassa etabloitunut järjestelmä, joka pikavippaa ihmisille rahaa helposti ja kohtuullista korvausta vastaan. Sen järjestelmän nimi on luottokortti. Lyhyt vippi on ilmainen, pidemmästä joutuu maksamaan kohtuullista korkoa. Takaisinmaksu menee joustavasti.

    Luottokortti on kaikilta puoliltaan täysin ylivoimainen verrattuna pikavippaajiin. Kustannukset ovat alemmat, käyttö on äärimmäisen joustavaa, eikä tarvitse asioida rosvojen kanssa.

    Kun tämä otetaan huomioon, pikavippiin turvautuvat seuraavat ihmisryhmät:

    1. henkilöt, jotka eivät ymmärrä luottokortin olevan edullisempi vaihtoehto (ts. taloudellisesti ajatuskyvyttömät)

    2. henkilöt, jotka eivät saa luottokorttia tai kulutusluottoa (ts. luottokorttifirman tai pankin maksukyvyttömiksi katsomat)

    Koko pikavippijärjestelmässä on siis se valuvika, että se suuntaa kaiken tarmonsa kalliin lainan tarjoamiseen niille, joiden ei missään tapauksessa pitäisi lainaa ottaa. Pikavipeillä itsensä pulaan saattava ihmisryhmä on koko populaatiosta pieni osa, mutta pikavippifirmojen asiakaskunnasta hyvin suuri osa.

    Minusta olisi mielenkiintoista kuulla jokin ihan oikea realistinen esimerkki siitä, missä ja kenelle pikavippi olisi hyvä rahoitusväline.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. a_l kirjoitti 8.9.2011 kello 11:50

    viherinssi:

    Minusta olisi mielenkiintoista kuulla jokin ihan oikea realistinen esimerkki siitä, missä ja kenelle pikavippi olisi hyvä rahoitusväline.

    Ainoa mieleentuleva esimerkki on akuutissa rahapulassa oleva täysin luottokelvoton henkilö, jonka toinen mahdollinen rahoittaja olisi rikollinen koronkiskoja. Siis sellainen joka katkoo sormia ellei saa rahojaan.

    Periaatteessa on hyvä, että kaikille on olemassa lailliset rahoitusmarkkinat. Käytännössä ongelmaisille yksilöille markkinoitu pikavippi täyttää laillistetun koronkiskonnan tunnusmerkit.

    Mitä vapaaseen sopimusoikeuteen tulee, niin rajoitetaanhan sitä muutenkin yksilön edun nimissä. Huumeita ei saa ostaa eikä tehdä sopimusta parittajan kanssa, vaikka kuinka haluaisi. Ei muuta kuin kansanedustajat lakeja säätämään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Rolling Heurlin kirjoitti 8.9.2011 kello 11:51

    Kun maksat veron tai parkkisakon päivän myöhässä, todellinen vuosikorko on paljon suurempi kuin näissä pikavipeissä. En ole havainnut Soininvaaran valittavan koronkiskonnasta tässä yhteydessä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Jari kirjoitti 8.9.2011 kello 12:05

    Voi myös ajatella, että sähköyhtiöt, puhelinoperaattorit, lehtienkustantajat jne. ovat myös pikavippifirmoja. Jos maksaa laskun vaikka päivänkin myöhässä, niin siitä voi jo periaatteessa tulla huomautuslasku ja siinä perittyä huomautusmaksua 5 euroa. jos alkuperäisen laskun loppusumma on ollut pieni, niin tuo 5 euroa on paljon vuotuiseksi koroksi muutettuna.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Tiedemies kirjoitti 8.9.2011 kello 12:18

    Tuo pointti luottokorteista oli hyvä. Kannattaa kuitenkin muistaa vertailussa, että jos luottokortin vuosimaksu lasketaan korkona samalla lailla kuin pikavipeissä pitää ilmoittaa, niin “todellinen vuosikorko” on minulla ollut joinain vuosina jopa korkeampi kuin noissa pikavipeissä.

    Jaa miksi? No, jos luottokortilla ostaa vain 200 eurolla, ja maksaa laskun kuun vaihteessa (yleensä teen vain nettiostokset luottokortilla), niin se 20 euron vuosimaksu tykittää kyllä vuosikoron taivaisiin.

    Siksi tuo kulujen huomioiminen vuosikorkona tässä on aika harhaanjohtava.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Miro Reijonen kirjoitti 8.9.2011 kello 12:43

    Tällä hetkellä näyttäisi minusta siltä, että pikavipeistä on enemmän haittaa kuin hyötyä.

    Näin ollen yhteiskunnan tulee toimia asian korjaamiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Rogue kirjoitti 8.9.2011 kello 13:10

    Miro Reijonen:

    Tällä hetkellä näyttäisi minusta siltä, että pikavipeistä on enemmän haittaa kuin hyötyä.

    Näin ollen yhteiskunnan tulee toimia asian korjaamiseksi

    Toi on järkyttävän huono mut pelottavan yleinen perustelu erinäisten kieltojen ja rajotusten vaatimiselle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Syltty kirjoitti 8.9.2011 kello 13:20

    Ei pikavippibisnes voi pyöriä pelkill maanis-depressiivisten ihmisten rahoilla. Näitä kavereita on liian vähän ja pikavippifirmoja liian paljon.

    Eli kyllä siellä on pakosta ihan legitiimiäkin vippailua.

    JOs nykyiset pikavippifirmat olisivat olleet olemassa jo 90-luvulla, itsellä olisi varmaan pari kaverisuhdetta säilynyt, kun en olis mennyt vippaamaan persaukisille kavereille mitään, vaan ohjastanut heidät sopivat vippifirman suuntaan. Arvelenkin että pikavippifirmat suojelevat kaverisuhteita 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Samuli Saarelma kirjoitti 8.9.2011 kello 13:21

    Olin aikeissa kirjoittaa jotain pikavippien puolesta ja siitä, että tarvitsee vain suojata ne mielisairaat yms., mutta Viherinssin pointti luottokorteista on kyllä niin vakuuttava, että alankin kallistua sen puoleen, että koska korkeakorkoista pikavippiä ei kukaan tavallinen ihminen tarvitse, vaan käyttäjät ovat järjestään niitä, joille vippaamisesta on vain haittaa, vaikkeivät he sitä itse ehkä tajua, niin ne voisi saman tien kieltää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. tcrown kirjoitti 8.9.2011 kello 13:55

    Tiedemies, vuosimaksuttomia luottokortteja on useita markkinoilla. Jos haluaa maksaa satoja euroja vuodessa oikean värisestä muovinpalasta, niin en minä sitä koroksi laske sen enempää kuin Applen rokottamaa ylihintaa tietokonekomponenteista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Timo kirjoitti 8.9.2011 kello 14:11

    Koska koronkiskonta on poistunut rikoslaista? Mikä hallitus poisti koronkiskonnan rikosstatuksen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Opa kirjoitti 8.9.2011 kello 14:27

    Täysin off-topic, mutta en malta pysyä hiljaa.

    “Nahty on” kirjoitti: “Kansalaistottelemattomuus purisi muuten myös parkkifirmaterrorismiin. Nehän eivät enää vie asiaa tuomioistuimen käsiteltäväksi, jos ajaja kiistää ajaneensa.”

    Olen jyrkästi vastakkaista mieltä. Niihin puree kansalaistottelevaisuus. Pysäköidään nyt vaikka ensimmäiset puoli vuotta kaikki sääntöjen mukaan ja katsotaan sitten kuinka monta firmaa on enää pystyssä.

    Lisäksi sellaisista kavereista kannattaa hankkiutua kiireesti eroon, jotka lainaavat kaverin autoa, pysäköivät väärin ja repivät maksulapun. Niin yksinäinen ei saisi kukaan olla, että joutuisi tuollaisten ääliöiden kanssa kaveeraamaan.

    Pikavipit on kriminalisoitava.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Kate kirjoitti 8.9.2011 kello 14:36

    Ei ole markkinataloutta että voitot ovat yksityisiä mutta tappiot maksaa lopulta yhteiskunta. Holtittoman velanannon tulisi olla rikollista siinä kuin holtittoman velanotonkin. Mikäli velanantaja ei ole velkaa antaessaan varmistautunut riittävästin velanottajan maksukyvystä tulisi velan olla perintäkelvoton. On ihan järjetöntä että muutenkin yhteiskunnan varoilla eläville syrjäytyneille annetan velkaa joka lopulta korkoineen ja perintäkuluineen tulee yhteiskunnan maksettavaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. mattik kirjoitti 8.9.2011 kello 15:22

    Sellainen ihminen, joka pystyy maksamaan pikavipin kulut ja korot aiheuttamatta kohtuutonta haittaa taloudelleen ei niitä todennäköisesti tarvitse. Toiminta on siis suunnattu ja suunniteltu siten, että se lähtökohtaisesti aiheutta sosiaalisesti ei-toivottavia seurauksia käyttäjilleen. Vetäkööt viranomaiset johtopäätökset esim. verotuksen avulla.
    Täytyy sanoa, että jano on kova jos kossusta näin muodostuvia hintoja maksaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Pekka Taipale kirjoitti 8.9.2011 kello 16:54

    Kiskontaa ei ole poistettu rikoslaista, vaan siellä se on 6. luvun 36§:ssä.

    Nykyversion allekirjoittajat:

    Tasavallan Presidentti
    TARJA HALONEN

    Oikeusministeri
    Tuija Brax

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Pekka Taipale kirjoitti 8.9.2011 kello 17:03

    Opa:
    >Olen jyrkästi vastakkaista mieltä. Niihin puree
    >kansalaistottelevaisuus. Pysäköidään nyt vaikka
    >ensimmäiset puoli vuotta kaikki sääntöjen mukaan
    >ja katsotaan sitten kuinka monta firmaa on enää
    >pystyssä.

    Sinä nyt selvästikin oletat, että ne firmat laittavat maksulappujaan vain selvistä, todellisista väärinpysäköinneistä. Tämä ei ole ihan realismia.

    (Oma lukunsa on sitten se, että myös kunnallinen pysäköinninvalvonta on kovin sekavaa, koska oikeusturvan puutteiden takia ei saada edes ennakkopäätöksiä siitä mikä on laki – valitusoikeutta ei ole.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Heikki kirjoitti 8.9.2011 kello 18:30

    Olisi hyvin tärkeää tarkistaa kuinka monta suomalaista on ottanut pikavipin. Muistelisin lukeman olevan jotain 200000 ihmistä.

    Ode saanee halutessaan tiedon selville yhdellä puhelulla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. vts kirjoitti 8.9.2011 kello 19:44

    Osmo: “Vapaa sopimusoikeus myös mielenterveyskuntoutujilla, päihderiippuvaisilla ja muillakin addiktoitunerilla. Oletko koskaan nähnyt maanisdepressiivistä ihmistä (kaksisuuntainen mielialahäiriö) maanisessa vaiheessa?”

    Minusta ihmisillä pitäisi olla lähtökohtaisesti sopimusvapaus. Koska kuitenkin on mielenhäiriöisiä, lapsia ja vastaavia ryhmiä, joiden ei katsota toimivan omaksi parhaakseen, niin yhteiskunta on mahdollistanut edunvalvonnan ja edunvalvontavaltuutuksen kaltaiset intituutiot.

    Eli: jos henkilö on oikeustoimikelvoton, hänet tulee laittaa edunvalvontaan. Jos ei, hänellä tulee olla oikeus toimia omalla vastuullaan kuin parhaaksi näkee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Jamppa kirjoitti 8.9.2011 kello 22:09

    Täällä esitettiin hyvä kysymys: jos pikavippien koroilla joku kerää huimia voittoja, eikö markkinatalouden lakien mukaan markkinoille pitäisi jo olla ilmestynyt toimijoita, jotka tyytyvät vähäisempään korkoon?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. anonyymi kirjoitti 8.9.2011 kello 22:25

    Olisi hyvin tärkeää tarkistaa kuinka monta suomalaista on ottanut pikavipin. Muistelisin lukeman olevan jotain 200000 ihmistä.

    Onko tämä lainaajien määrä vai lainojen määrä?
    Epäilen nimittäin jälkimmäistä.
    Nämä lainanottajat menevät jonkilaiseen paniikkiin ja makselevat vanhoja lainojaan uusilla, joita otetaan toisista firmoista, kun vanhat eivät enää niitä myönnä. En välttämättä ihmettelisi, vaikka siihen muutaman kuukauden ongelmakierteen pohjan saavuttamiseen menisi sen sata lainaa. Päälle vielä voi tulla ne kymmenen ensin ollutta vippiä, jotka eivät riittäneet kierteen laukaisemiseen.
    Luulen, ettei ns. legitiimejä lainaajia, joille siis mitään ongelmaa ei muodostu, ole kovinkaan montaa. Mitään ei siis menettäisi vaikka nämä suoraan katsottaisiin laittomiksi.

    Eikös näitä vippiyhtiöiden omistusrakenteita tutkittu jossain ohjelmassa ja havaittu että omistajat ovat ns. tunnettuja rötöstelijöitä, jotka myös sattumalta omistavat nämä Viroon rekisteröityjen vippifirmojen käyttämät perintäfirmat..?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Mikko Järvinen kirjoitti 8.9.2011 kello 23:55

    Mitenköhän suuri osa pikavipeistä otetaan paikkaamaan erilaisten tukien epäjatkuvuuskohtia, kun syystä tai toisesta hakemusten käsittely viivästyy viikkokausia? Tässä tapauksessa velallinen varmaan ainakin uskoo voivansa maksaa velan takautuvilla tuilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Nata kirjoitti 9.9.2011 kello 0:36

    Mikä on pienituloisen vaihtoehto yllättävän laskun kanssa? Maksaa lasku myöhässä?
    Monikansalliset perintäautomaatit jauhavat e-kirjeillään 2-3 viikossa muutaman kympin laskuun sata euroa lisää, rahan jonka tilittävät uskollisesti ei velkojalle, vaan veroparatiisisa sijaitsevalle emoyhtiölle. Miksi Osmo suojelee tätä toisen hädällä rahastaavaa koronkiskontaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Nata kirjoitti 9.9.2011 kello 0:46

    “”Ainoa mieleentuleva esimerkki on akuutissa rahapulassa oleva täysin luottokelvoton henkilö, jonka toinen mahdollinen rahoittaja olisi rikollinen koronkiskoja. Siis sellainen joka katkoo sormia ellei saa rahojaan.””

    Yksikään pikivippifirma ei myönnä lainaa henkilöälle, jolla on tiedoissaan maksuhäiriö.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. radiofarmer kirjoitti 9.9.2011 kello 1:21

    “Minusta olisi mielenkiintoista kuulla jokin ihan oikea realistinen esimerkki siitä, missä ja kenelle pikavippi olisi hyvä rahoitusväline.”

    Missä tilanteessa: esimerkiksi jokin lasku uhkaa mennä perintään. Kulut ovat suuremmat kuin pikalainassa. Toinen esimerkki: ruokarahat on lopussa ja lisää on tulossa vasta viikon päästä.

    Kenelle: sille joka ei ole vakituisessa työssä, eli ei saa luottokorttia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Entinen vihreiden äänestäjä kirjoitti 9.9.2011 kello 2:19

    Minusta se, että ylipäätään turvautuu pikavippeihin, on lähes poikkeuksetta osoitus siitä, että henkilön tulisi olla ainakin jossain määrin oikeustoimikelvoton.

    Lisäksi minusta idealismin lomassa olisi syytä muistaa tietty pragmaattisuus. Keskimäärin yksi esimerkiksi pikavippaamalla itsensä yhteiskunnasta syrjäyttävä ihminen tulee maksamaan muille veronmaksajille noin miljoona euroa loppuelämänsä aikana, mikä ei ole mikään pikkusumma. Pikavippiyritykset keräävät voittonsa ihmisraunioilta ja ulkoistavat yhteiskunnan harteille haittanaan tuottamien syrjäytyneiden ihmisten elättämisen.

    Käytännössä on erittäin vähän, jos ollenkaan oikeasti hyödyllisiä ja rationaalisia käyttökohteita pikavipeille. Käytännössä parhaimmillaan kyseessä on melkoisesta rahan haaskaamisesta ja valitettavan usein kyseessä on ihmisen sysääminen toivottoman suureen ylivelkaantumiseen. Pahasti ylivelkaantuneen ihmisen ei useinkaan kannata enää tehdä töitä, vaan heittäytyä elämään sosiaalituilla, koska palkasta ei jäisi käteen juuri sen enempää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Tommi Uschanov kirjoitti 9.9.2011 kello 7:32

    Voisiko nämä pikavipit tulkita etämyynniksi? Silloin tuotteen (=lainan) voisi perua 14 päivän sisällä ilman kustannuksia palauttamalla tuotteen (=rahat).

    Itse asiassa tämä pitääkin paikkansa; ks. tätä kirjoitusta. Medioissa en ole nähnyt aihetta käsitellyn – ovatkohan vippifirmat liian tärkeitä mainostajia?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Joonas kirjoitti 9.9.2011 kello 10:25

    Eikös Vihreät voisi ottaa asiakseen tehdä asialle jotain? Kuvittelisi, että ylikulutusta edistävä ja lähinnä yhteiskunnan vähäosaisille kärsimystä aiheuttava ilmiö olisi vastustamisen arvoinen nimenomaan teille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Osmo Soininvaara kirjoitti 9.9.2011 kello 11:28

    Asia oli esillä eduskunnan kyselytunnilla. Oikeusministeri sanoi, että kun aiemmat keinot eivät ole purreet, tulee lisää. Voi tulla myös korkokatto. Se on varmaankin selvästi alle 300 prosenttia vuodessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Riccado kirjoitti 9.9.2011 kello 10:56

    vts:
    “Koska kuitenkin on mielenhäiriöisiä, lapsia ja vastaavia ryhmiä, joiden ei katsota toimivan omaksi parhaakseen, niin yhteiskunta on mahdollistanut edunvalvonnan ja edunvalvontavaltuutuksen kaltaiset intituutiot.”

    Yhteiskunnassa on suuri määrä ihmisiä, joilla ei ole mielenterveysdiagnoosia, mutta jotka eivät kykene hoitamaan asioitaan. Pääsääntöisesti esimerkiksi alkoholi- ja peliongelmaisilla ei mitään diagnoosia ole. (Ja jos olisi, pitäisikö pikavippifirmoilla olla oikeus tarkistaa henkilöiden potilastiedot, sepä vasta olisi mainiota!) Lisäksi on paljon ihmisiä, joilla ei ole mitään erityistä addiktiota tai muuta mutta jotka muuten eivät kerta kaikkiaan osaa hoitaa asioitaan – tai eivät tietyssä elämänvaiheessa tai tietyllä elämänsä hetkellä välitä hoitaa. (Edunvalvontaan joutuvat tai pääsevät vain todella harvat.)
    Yhteiskunnan pitää suojella ihmisiä paitsi erilaisilta terveysongelmilta myös erilaisilta sosiaalisilta ja yhteiskunnallisilta ongelmilta.
    Ihmiset saavat yhteiskunnassa toki tehdä hölmöyksiä ja virheitä melko vapaasti. Mutta jos nuori pilaa ‘aineissa’ elämäänsä ja vippaa siihen, äiti hakee pikavippiä pelaamiseen tai isä juomiseensa (kenelläkään ei diagnoosia), tätä ei vippaajan lähiympäristö ja läheiset (eikä yhteiskunta) toistuvana käytöksenä kestä. Ja kun tämä monen elämän lisäkärsimys (vipit) olisi niin helposti estettävissä tältä pieneltä osin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Hämäläinen kirjoitti 9.9.2011 kello 16:32

    Kun luotonantaja tahallaan lainaa rahaa maksukyvyttömälle ihmiselle, on kohtuutonta, että yhteiskunta joutuu haaskaamaan voimavarojaan maksamattoman velan ja kulujen ulosottoon (usein vieläpä toimeentulotuesta). Säädettäköön laki, että tyhjätaskulle holtittomasti rahaa lainaava, vastaa täysin yksin siitä, että saa rahansa takaisin – tuomioistuimilta, poliisilta, sossunluukulta tahi ulosottomiehiltä ei apua heru. Alkaisi luotonantajiakin hieman kiinnostaa, kenelle rahojaan tyrkyttävät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Kimmo kirjoitti 9.9.2011 kello 16:50

    Millä rahalla pankki lainaa 3kk vaikkapa 500€? Ja tasapuolisuden nimissä lasketaan korkoon mukaan koko takaisin maksettava pääoma ja kaikki järjestelypalkkiot (kuten on tapana puhuessa pikavippien koroista).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Entinen vihreiden äänestäjä kirjoitti 9.9.2011 kello 17:14

    Minusta pikavippi ei kyllä ole hyvä keino ruokarahojenkaan loppuessa. Tällaisella henkilöllä mitä luultavimmin on menot suhteessa tuloihin jatkuvasti turhan suuret ja jos tämän kuun rahoitusvajetta paikataan kalliilla lainalla, on ensi kuussa vielä pahempi rahoitusvaje tiedossa.

    Lisäksi, jos kyse ei ole rahankäytön ongelmista, vaan oikeasti pienituloisuudesta, niin tällöin olisi usein saatavissa rahaa esimerkiksi sosiaalitoimistosta, mitä ei tarvitsisi maksaa takaisin ja vielä suurella korolla. Lisäksi ruokajonoista ja muista vastaavista lähteistä voi saada ilmaiseksi ruokaa. Ruuan ostaminen velaksi ei ole millään tavalla järkevää toimintaa.

    Ja nämä sama seikat koskevat pitkälti muitakin “hyviä” asioita, joihin pikavippejä on esitetty tarvittavan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Samuli Saarelma kirjoitti 9.9.2011 kello 17:56

    Hämäläinen, miten tuossa laissa määriteltäisiin tuo “tyhjätasku”? Määritelmällisestihän ihminen, joka hakee lainaa (ainakin kun siis puhutaan tällaisista vakuudettomista pikkulainoista), on tyhjätasku. Jos hänellä olisi rahaa, hän ei hakisi lainaa.

    Jos lainanantaja ei saa lainan perimiseksi käyttää ulosottoa tai yleisesti oikeuslaitosta, niin mikä on se mahti, millä hän saa lainarahansa takaisin, jos lainanottaja yksinkertaisesti kieltäytyy sitä maksamasta? Eli mitä keinoja hän saa käyttää siitä “vastaamiseen, että saa rahansa takaisin”? Et kai toivo, että tässä nyt ryhdytään peukaloita murskaamaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. vts kirjoitti 9.9.2011 kello 20:00

    Viittasin tuolla “vastaavia ryhmiä” juurikin näihin Riccardon “diagnoosittomiin” henkilöihin.

    “Yhteiskunnassa on suuri määrä ihmisiä, joilla ei ole mielenterveysdiagnoosia, mutta jotka eivät kykene hoitamaan asioitaan.”

    Holhoustoimilaissa otetaan nämä diagnoosittomat huomioon: “Holhoustoimen tarkoituksena on valvoa niiden henkilöiden etua ja oikeutta, jotka eivät vajaavaltaisuuden, sairauden, poissaolon tai muun syyn vuoksi voi itse pitää huolta taloudellisista asioistaan.”

    “(Ja jos olisi, pitäisikö pikavippifirmoilla olla oikeus tarkistaa henkilöiden potilastiedot, sepä vasta olisi mainiota!)”
    Kenelläkään palveluntarjoajalla ei ole oikeutta tarkistella vajaavaltaisen potilastietoja. Vajaavaltaisen tekemä oikeustoimi ei ole pätevä, ts. sen voi purkaa vetoamalla pätemättömyyteen.

    “Yhteiskunnan pitää suojella ihmisiä paitsi erilaisilta terveysongelmilta myös erilaisilta sosiaalisilta ja yhteiskunnallisilta ongelmilta.”
    Tässä on kyllä esitetty, että yhteiskunnan tulisi suojella oikeustoimikelpoisia ihmisiä heiltä itseltään ja siinä sivussa puuttua KAIKKIEN ihmisten sopimusvapauteen.

    Hämäläinen: “Säädettäköön laki, että tyhjätaskulle holtittomasti rahaa lainaava, vastaa täysin yksin siitä, että saa rahansa takaisin – tuomioistuimilta, poliisilta, sossunluukulta tahi ulosottomiehiltä ei apua heru.”
    Yksin vastaaminen on vaikeaa koska Suomessa on omankädenoikeuden käyttö kielletty. Ulosotto on viranomaisten hallinnassa, koska on katsottu, että sen kustannukset valtiolle ovat pienemmät kuin omankädenoikeuden aiheuttama anarkia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Kimmo kirjoitti 10.9.2011 kello 10:44

    Vähän faktaa. Suomessa on Asiakastiedon yksin ylläpitämä luottotietorekisteri. Yleisesti ottaen henkilö jolla ei ole luottotietomerkintää on luottokelpoinen.

    Lisäksi ihmisten ulosottorekisteritiedot ja kaikki oikeuden asiakirjat (mukaan lukien mummon peruun kirjoitus) ovat julkisia asiakirjoja. Mahdollisuutta käyttää toki lähinnä lehdistö, kun tonkivat televisiossa esiintyneiden tai heidän tuttavien taustoja kääk-juoruja varten.

    Tämän lisäksi voidaan selvittää työtulot ja omaisuus. Sen sijaan ihmisten terveystiedot EIVÄT ole tai pidä olla julkisia kenellekään, jolle asia ei kuulu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. Hämäläinen kirjoitti 10.9.2011 kello 13:17

    @Samuli Saarelma ja vts: Laittomuuksia perinnässä ei tietenkään tule hyväksyä. Miten lainan sitten saa takaisin ilman yhteiskunnan väkivaltakoneistoa, se olkoon lainanantajan ongelma. Kaipa luotonantaja voisi uhata luottotietojen menetyksellä tms. Tämä tietysti johtaisi siihen, että pikavippejä kannattaisi myöntää vain sellaisille ihmisille, joita luottotietojen menetys hetkauttaa. Jos luotonantaja ryhtyy peukaloiden murskaamiseen, rikoslaista kyllä löytyy sopivat pykälät.

    Useinhan ajatellaan, että sopimus, esim. pikavippi, on vain kahden sopijan välinen asia. Pohjimmiltaan näin ei ole, vaan sopimuksen osapuolena on aina myös valtiovalta, jonka odotetaan takaavan sopimukset. Kun pikavipit selvästi ovat valtiovallan näkökulmasta suoraan ja välillisesti haitallisia, ei valtiovallan pidä lähteä niihin osapuoleksi. Jos riski vielä sitten on lainanantajasta ottamisen arvoinen, ottakoon sen.

    Mikä sitten on tahallista rahan lainaamista maksukyvyttömälle? Rajat on helppo asettaa, jos halutaan. Hyvä lähtökohta on se, ettei luottoa pidä antaa ilman kohtuullista varovaisuutta: sopivia vakuuksia, takauksia, tulotason tarkistamista yms. Pankkien luottokortti- ja asuntolainahakemusmenettelyt ovat aika hyviä malleja.

    Nykyisellään pikavippifirma voi viis veisata asiakkaiden maksukyvystä, koska toimeentulotuki ja ulosotto varmistavat muhkeat tuotot. Koronkiskurien lihottaminen tuskin on suomalaisen suosiaaliturvan tarkoitus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. Totte kirjoitti 10.9.2011 kello 16:58

    Jamppa kirjoitti 8.9.2011 kello 22:09

    “Täällä esitettiin hyvä kysymys: jos pikavippien koroilla joku kerää huimia voittoja, eikö markkinatalouden lakien mukaan markkinoille pitäisi jo olla ilmestynyt toimijoita, jotka tyytyvät vähäisempään korkoon?”

    Täällähän puhuttiin jo luottokorteista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. vts kirjoitti 10.9.2011 kello 17:46

    “Useinhan ajatellaan, että sopimus, esim. pikavippi, on vain kahden sopijan välinen asia. Pohjimmiltaan näin ei ole, vaan sopimuksen osapuolena on aina myös valtiovalta, jonka odotetaan takaavan sopimukset.”
    Sopimus nimenomaan on sopimusosapuolten välinen asia, se ei esimerkiksi aiheuta valtiolle, sen paremmin kuin kenelle muullekaan kolmannelle, takausvastuuta.

    “Nykyisellään pikavippifirma voi viis veisata asiakkaiden maksukyvystä, koska toimeentulotuki ja ulosotto varmistavat muhkeat tuotot.”
    Ulosotossa “asiakkaan” tuloista ulosmitataan vain välttämättömien elinkustannusten ylimenenvä osa. Koska toimeentulotuki on yhtä kuin välttämättömät elinkustannukset, ei pahat koronkiskurit saa mitään.

    Minusta ehdotus että

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. Tavallinen Teknikko kirjoitti 10.9.2011 kello 19:11

    Jouduin pakkoraossa (tiekoneen kovalevy hajosi) lainaamaan tosin 0% korolla tutulta 50 euroa. Olin elänyt jo työttömyyskorvauksella 3 viikkoa, että mentiin sitä kituviikkoa, jossa on n. 3 euroa käytössä per vuorokausi.

    Aikansa kesti, ennen kuin löysin sellaisen tutun, joka pitkäaikaistyöttömälle suostui 50 euroa lainaamaan. Lainaa tuttavilta kerjätessä tulikin mieleen, että olisi helppo nakki, jos esim. Nordea myöntäisi näitä minilainoja vaikkapa 15% kuukausikorolla (ilman kuluja), niin ottaisin tuon lainan tässä tapauksessa epäröimättä ja heti.

    Mutta miksi suuret pankit eivät myönnä tällaisia pienlainoja. Ja jos lainan tarjoajia löytyy (karmealla korkoprosentilla mutta pienellä korkoa vastaavalla rahamäärällä – kymmpi, pari) haluttaisiin näiden business torpata keinolla millä hyvänsä. Eli muutaman onnettoman tapauksen perusteella haluttaisiin kieltää pienlainat asiansa hoitaviltakin (= 300 tiekuolemaa => lopetetaan koko autoliikenne).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. Kimmo kirjoitti 11.9.2011 kello 13:38

    Ulosotossa “asiakkaan” tuloista ulosmitataan vain välttämättömien elinkustannusten ylimenenvä osa. Koska toimeentulotuki on yhtä kuin välttämättömät elinkustannukset, ei pahat koronkiskurit saa mitään.

    Ei ihan näinkään.

    Ulosoton suojaosuus ei huomio suoraan asuinkuluja, minkä taas toimeentulotuki tuntee. Käytännössä yhteiskunta suojelee velkojaa jopa itsensä vahingoksi, eli vuokralla asuva velallinen, asumiskulut 600-750€/kk ei pääse irti toimeentulotuesta edes 1500€/kk bruttotuloilla:

    Suojaosuus kalenterikuukaudessa 1.1.2011 lukien:

    Velallinen yksin: 627,00 €

    Ulosmitattava määrä:

    1. Jos palkka on pienempi kuin suojaosuus, siitä ei ulosmitata mitään.

    2. Jos palkka ylittää suojaosuuden, mutta on enintään kaksi kertaa suojaosuus, ulosmitataan suojaosuuden ylittävästä palkasta kaksi kolmasosaa (tulorajaulosmittaus 2/3 x (palkka – suojaosuus)).

    3. Jos palkka on suurempi kuin kaksi kertaa suojaosuus, mutta enintään neljä kertaa suojaosuus, ulosmitataan nettopalkasta yksi kolmasosa (1/3).

    4. 1.1.2009 voimaan tulleen asteikkoulosmittauksen mukaan ulosmittaus tapahtuu edellä mainittua suurituloisempien nettopalkasta seuraavan asteikon mukaan:

    Jos palkka on suurempi kuin 4 x suojaosuus, ulosmitataan 36 %
    Jos palkka on suurempi kuin 4,5 x suojaosuus, ulosmitataan 39 %
    Jos palkka on suurempi kuin 5 x suojaosuus, ulosmitataan 42 %
    Jos palkka on suurempi kuin 5,5 x suojaosuus, ulosmitataan 46 %
    Jos palkka on suurempi kuin 6 x suojaosuus, ulosmitataan 50 %.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. Hämäläinen kirjoitti 11.9.2011 kello 14:03

    @vts: En tarkoita takausvastuulla sitä, että valtio maksaisi lainan, jos velallinen ei siihen itse kykene. Tarkoitan sitä, että valtiovalta noin ylipäänsä takaa yksityisten väliset sopimukset, so. lupaa laittaa oikeuslaitoksen yms. toimimaan, jos toinen osapuoli pettää sopimuksen. Jos esimerkiksi en maksa asuntolainaani, pankki voi hakea saataviaan oikeusteitse ja ulosottomiehen avulla. Se, että näin on, johtuu juuri siitä, että valtiovalta takaa minun ja pankin sopimuksen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. anonyymi kirjoitti 11.9.2011 kello 23:15

    Säädettäköön laki, että tyhjätaskulle holtittomasti rahaa lainaava, vastaa täysin yksin siitä, että saa rahansa takaisin – tuomioistuimilta, poliisilta, sossunluukulta tahi ulosottomiehiltä ei apua heru. Alkaisi luotonantajiakin hieman kiinnostaa, kenelle rahojaan tyrkyttävät.

    Sen verran hämäräperäisiä ovat nuo pikavippi- ja perintäfirmojen omistajat, että varmaan palkkaisivat toisia yhtä löyhämoraalisia mutta suurempilihaksisia henkilöitä hoitamaan perintää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. Samuli Saarelma kirjoitti 11.9.2011 kello 23:23

    Hämäläinen en edelleenkään ymmärrä tuota “vastaa itse sen lainan takaisinperinnästä”. Jos sopimuksia ei voi oikeudessa (valtion tarjoama palvelu kansalaisten erimielisyyksien setvimiseen) selvittää, niin mitä täsmälleen tarjoat tilalle? Mainitsit luottotietoihin tulevan merkinnän, mutta eikö tässä ketjussa jo mainittu se, että ne, joilla on luottotiedot kunnossa, käyttävät muutenkin luottokorttia, jossa korko on paljon alempi?

    Toisaalla puhuit vakuuksista, mutta miten velkoja pääsisi niihin vakuuksiin käsiksi, jos valtio kieltäytyy tunnustamasta kyseistä sopimusta lailliseksi?

    Tavalliselle Teknikolle sanoisin, että ainakin Britanniassa on käyttötileihin liitetty usein ns. overdraft, joka tarkoittaa käytännössä sitä, mitä halusit, eli saa lyhytaikaista luottoa suht korkealla muttei kiskuritason korolla ilman sen kummempaa häslinkiä. Etenkin todella lyhyisiin (siis parin päivän tai vastaaviin) se on käsittääkseni erittäin toimiva.

    Tällaisia tarpeita voisi olla esim. se, että pitää maksaa joku isompi maksu isomman porukan puolesta, mutta oma tilin saldo ei riitä siihen, eikä ole ehtinyt vielä kerätä kaikilta porukan jäseniltä rahoja ennen kuin maksu pitää suorittaa. Tässä tilanteessa on kuitenkin yleensä varma, että tulee ne rahat saamaan, mutta tarvitsee vain päästä parin päivän likviditeettikriisistä yli.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. J kirjoitti 12.9.2011 kello 2:14

    Tavallinen teknikko: “Eli muutaman onnettoman tapauksen perusteella haluttaisiin kieltää pienlainat asiansa hoitaviltakin (= 300 tiekuolemaa => lopetetaan koko autoliikenne).”

    Muutaman? Täällä ollaan arveltu, että niitä olisi suuri, ellei suurin, osa. En ole tosin nähnyt lukuja kumpaankaan suuntaan, ja ilman niitä koko keskustelu on aika käsienheiluttelua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. Viherinssi kirjoitti 12.9.2011 kello 11:58

    Toisaalla puhuit vakuuksista, mutta miten velkoja pääsisi niihin vakuuksiin käsiksi, jos valtio kieltäytyy tunnustamasta kyseistä sopimusta lailliseksi?

    Nyt ollaan keksimässä panttilainaamoa uudelleen…

    Mutta mietitäänpä asiaa vielä loogisesti. Otetaan lähtökohdaksi kaksi oletusta:

    1. Ongelma-asiakkaita on hyvin pieni osa asiakkaista.
    2. Ihmisiä joutuu ulosottokierteeseen pikavippien vuoksi.

    Ensimmäinen on pikavippaajien suusta, toinen sosiaalitanttojen suusta.

    Ensimmäisen kohdan vuoksi vippaajat eivät ole kiinnostuneita siitä, mitä ongelmatapauksille tapahtuu, koska ne edustavat marginaalista osaa liiketoiminnasta. Paljon suurempi huoli on se, jos koko toimintaa uhataan näiden vuoksi. Parin prosentin luottotappiot kuuluvat bisnikseen.

    Sosiaalipuolta taas eivät huolestuta asiansa hoitavat pikavippaajat, joita on ykköskohdan mukaan ylivoimaisesti suurin osa. Ristiriitaa ei siis juurikaan ole, koska toimijoiden kiinnostus kohdistuu eri ryhmiin.

    Koska ilmeisesti ongelmatapausten profilointi etukäteen sataprosenttisella varmuudella on mahdotonta, asia voidaan ratkaista rakentamalla järjestelmä, joka sallii vippaamisen kaikille mutta on pehmeämpi perinnässä.

    Sovitaan siis, että pikavippien vanhenemisaika on yksi vuosi alkuperäisestä eräpäivästä. Siinä ajassa ne ehtivät ulosottoon, ja maksamatta jättänyt yksilö saa maksuhäiriömerkinnän. Tavallinen tallaaja pelkää sekä maksuhäiriömerkintää että ulosottoa kuin ruttoa, joten ihmiset eivät edelleenkään jätä vippejä maksamatta takaisin.

    Toisaalta jos vippivelka vanhenee kohtuullisessa ajassa, siitä ei joudu pitkään perintä- ja ulosottokierteeseen. Tämän pitäisi huolehtia sosiaalisista ongelmista ongelmatapauksien kohdalla.

    Looginen päättelyketju siis tuotti ratkaisun tilanteeseen. Ainoa pieni heikkous on siinä, että jos ensimmäinen oletus ei pidäkään paikkaansa, niin sitten rakennelma kaatuu. Mutta kai se nyt pitää, kun pikavippifirmat kovaan ääneen niin sanovat!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. Sinivihreä kirjoitti 12.9.2011 kello 12:44

    Taasko täällä ollaan luomassa uusia pykäliä. Eduskunta voisi keskittyä yhden nelivuotiskauden ajan vähentämään pykäliä sen sijaan, että niitä luodaan koko ajan lisää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. Kate kirjoitti 12.9.2011 kello 13:16

    Hämäläinen en edelleenkään ymmärrä tuota
    “vastaa itse sen lainan takaisinperinnästä”.
    Jos sopimuksia ei voi oikeudessa (valtion
    tarjoama palvelu kansalaisten erimielisyyksien
    setvimiseen) selvittää, niin mitä täsmälleen
    tarjoat tilalle? Mainitsit luottotietoihin
    tulevan merkinnän, mutta eikö tässä ketjussa jo
    mainittu se, että ne, joilla on luottotiedot
    kunnossa, käyttävät muutenkin luottokorttia,
    jossa korko on paljon alempi?

    Jos veikkaat raveissa hävinnyttä hevosta ei valtio auta sinua saamaan vetoasi takaisin, jos teet riskisijoituksen pörssiin ei valtion ainakaan tulisi korvata tappioitasi. Jos poltat satasen seteleitä takassa en usko että sitäkään vakinkoa valtio korvaa. On aika kyseenalaista tulisiko valtioiden korvata pankeille luottokelvottomalle Kreikalle annettujen lainojen luottotappiot. Valtion tulisi turvata velanantajien etua vain siinä tapauksessa että ne ovat riittävällä huolellisuudella tarkistaneet velallisen maksukyvyn tai jos velallinen on tarkoituksellisesti erehdyttänyt velanantajaa. Tietenkään luottotietorekisteriinkään ei tule saada pistää kuin laillisesti perittävissä olevia velkoja.

    Toisaalla puhuit vakuuksista, mutta miten
    velkoja pääsisi niihin vakuuksiin käsiksi, jos
    valtio kieltäytyy tunnustamasta kyseistä
    sopimusta lailliseksi?

    Kukaan ei ole ehdottanut että kaikki velkasopimuset olisivat pätemättömiä. Mikäli maksukykyinen asiakas kieltäytyy maksamasta, velalla on vakuuksia, velkojaa on erehdytetty ja ennenkaikkea velanantaja on osoittanut riittävää huolellisuutta velanannossa niin tietenkin valtion tulee silloin tukea perintää.

    Kannataa huomioida että jos maksukykyinen velanottajakin joutuu ennalta-arvaamattomasta syysyä maksykyvyttömäksi niin velka voidaan määrätä velkasaneeraukseen ja velkoja menettää osan saatavistaan.

    Yksinkertaistettuna:
    – Maksukykyiselle velalliselle ja/tai vakuuksia vastaan annettu velka ei ole riskisijoitus vaan tässä valtion tuleekin tukea perintää
    – Tieten tahtoen maksukyvyttömälle tai maksukykyä tarkistamatta annettu velka on riskisijoitus siinä kuin mikä tahansa riskisijoitus ja tällaisissa tilanteissa sijoittajan on itse kärsittävä tappiot nahoissan ja valtiota on turha itkeä apuun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  70. Kate kirjoitti 12.9.2011 kello 13:54

    Jos joillekkin on vaikeaa ymmärtää riskisioituksen luonne niin kuvitelkaapa tapausta että assan nurkilla ennestään sinulle outo alkoholistin näköinen tyyppi tulee pyytämään “vippaa viiskymppii, saat viikonkuluttua samaan aikaan samassa paikassa satkun takaisin” niin jos tuon viisikymppisen vippaat niin kyllä se on riskisijoitus ja en todellakaan näe miksi yhteiskunnan resursseja tulisi käyttää siihen että sinua autettaisiin perimään tuo satanen + viivästymiskorot + perintäkulut. Jos tyyppi antaa sinulle vaikkapa rannekellon pantiksi ja pystyt arvioimaan sn arvon luotettavasti niin sitten miksipä ei. Juuri tästä syysyähän ne kanikonttorit on kautta aikojen olleet vähävaraiste rahoituskanava.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  71. J kirjoitti 12.9.2011 kello 16:20

    Lainan korot ovat abstrakteja, puhtaita heijastumia luottamuksesta. Luotettavana asiakkaana hoitelen sadan tonnin asuntolainaa samalla korkoerällä kuussa kuin vakuudettomana satasen pikavippiä.

    Kyllä velkaa voi olla, mutta luotottajat arvostavat jos sinulla on puskuria ja vakuuksia. Minusta ei ole ihme, että Tavallisen Teknikon 50 e lainaan suhtaudutaan ynseästi – onhan se puolen kuun palkka? Viippaas mulle pari tonnii!

    Miksi otsikoissa kerrotaan että Kreikan valtion korot ovat 77%..? Tuoton lisääntyessä riski kasvaa jne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  72. Mikko Järvinen kirjoitti 12.9.2011 kello 18:11

    “Mainitsit luottotietoihin tulevan merkinnän, mutta eikö tässä ketjussa jo mainittu se, että ne, joilla on luottotiedot kunnossa, käyttävät muutenkin luottokorttia, jossa korko on paljon alempi?”

    Pikavippifirmaa kiinnostaa, onko hakijalla luottohäiriömerkintöjä. Luottokorttifirma sen sijaan on kiinnostunut tuloista, työsuhteen laadusta ja sellaisesta. Kaksi täysin eri asiaa, aika monella nuorella aikuisella on luottokortti vain sen takia, että varsin kummallisen löyhillä ehdoilla (pelkät opintosuoritukset!) saatu opiskelija-Visa on edelleen voimassa.

    Panttilainaamo on olemasaoleva konsepti, sen suurin ongelma taitavat olla ihmiset joilla ei ole mitään pantattavaa. Jos kohdistaa kodin hankinnat elektroniikkaan, vempeleiden rahallinen arvo on luultavasti romahtanut siinä vaiheessa kun menee niin huonosti, että tarvitsee välttämättä muutaman satasen juuri nyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  73. vts kirjoitti 12.9.2011 kello 18:34

    Pikavippiyrittäjien riskistä vielä sen verran, että riskiä lisää paitsi asiakkaiden kyseenalainen maksukykyisyys, poliittinen ilmapiiri. Kun lainsäätäjät vuoronperään ilmoittavat tavoitteekseen pikavippiyrittäjien toiminnan pysäyttämisen de facto, niin on varmasti selvää, että riski sijoituksen menetykselle on suurempi kuin perinteisillä aloilla, joilla sääntely on vakiintunut ja yllätyksiä ei ole odotettavissa. Tämä riski näkyy suoraan tuotteen hinnassa, eli vippien koroissa. Jos pikavippiyrittäjien ei tarvitsisi pelätä, että minä päivänä tahansa säädetään heidän toiminnan kieltävä laki, uskaltautuisi alalle lisää yrittäjiä, mikä taas johtaisi lisääntyneen kilpailun kautta alhaisempiin korkoihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  74. Sinivihreä kirjoitti 13.9.2011 kello 8:36

    Kuriositeettina vanhaan ketjuun: Kreikalta markkinat haluavat tällä hetkellä korkoa vuoden lainalle 109%. Onko tässä kyse bloginpitäjän tarkoittamasta koronkiskonnasta, joka pitäisi lailla kieltää?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  75. pekka kirjoitti 13.9.2011 kello 13:48

    Sinivihreä:

    Kreikalta markkinat haluavat tällä hetkellä korkoa vuoden lainalle 109%. Onko tässä kyse bloginpitäjän tarkoittamasta koronkiskonnasta, joka pitäisi lailla kieltää?

    Kreikkahan ei moista korkoa maksa. Talousuutisissa kerrotut markkinakorot tarkoittavat sitä, että Kreikan valtion obligaatioita (joista Kreikka maksaa suuruusluokkaa 5% kuponkikorkoa) ei saa myytyä toisille sijoittajille kuin murto-osalla nimellisarvosta. Ne sijoittajat jotka joutuvat papereita myymään, kärsivät siis suuret tappiot.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  76. moggis kirjoitti 16.9.2011 kello 20:43

    Oletko Osmo huomannut, että olet lainsäätäjä noin kansanedustajana. Kokeile tehdä asialle jotain, äläkä ruikuta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  77. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.9.2011 kello 21:59

    Moggis
    Olen huomannut, tekeisllä on. Muutkin ovat huomanneet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  78. nos kirjoitti 18.9.2011 kello 14:30

    Jos vanhus kilpailuttaa palvelunsa maksaen osin palveluseteleillä, saako hän maksaa osan palvelusta ottamallaan pikavippilainalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  79. lucky luke kirjoitti 23.9.2011 kello 21:11

    Tuskin niitä pikavippifirman luottotappioita sossu (yhteiskunta) maksaa. Eiköhän ne kuitata niillä korkomaksuilla, jotka lainansa hoitavat pikavippiasiakkaat maksavat. Pv-firma itse, ei yhteiskunta, kantaa riskin lainatessaan rahaa epämääräisille asiakkaille.

    Jos joku kuvittelee, että tuottamalla pikavippipalveluja saa helposti paljon yhteiskunnan takaamaa rahaa, niin siitä vaan kokeilemaan. Kyllä se helppo raha varmaan moralistillekin kelpaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus