Uudenmaanliitto valitti lentokentän ympäristöluvasta

Finavia on pyytänyt Helsin­gin-Van­taan lentoase­malle ympäristölu­van, jon­ka turvin se saisi melu­ta nyky­istä enem­män ja laa­jem­mal­la alueel­la. Täl­laisen luvan se on myös saanut. Tämä uusi lupa tarkoit­taisi, että rak­en­tamiseen suun­nitel­tu­ja aluei­ta muun muas­sa Mar­ja-Van­taan alueel­la joudut­taisin jät­tämään hors­maa kas­va­maan noin kymme­nen tuhan­nen asukkaan ver­ran. Joukkoon kuu­luu raken­nus­maa­ta, jota val­tio on kun­nille myynyt korkean hin­taan – ja jot­ka sama val­tio nyt käskisi jät­tää rakentamatta. 

Fina­vian ja lentoli­iken­teen osalta kyse on tietysti rahas­ta. Jos konei­den reit­te­jä rajoite­taan, se mak­saa rahaa (ja kerosi­inia). En todel­la tiedä, mil­lai­sista taloudel­li­sista arvoista lentoli­iken­teen osalta on kyse, mut­ta päätök­sen vaiku­tus asumiseen on murskaa­va. Esimerkik­si Kehäradan kan­nat­tavu­us on näin jälkikä­teen vaaras­sa, jos se var­relle ei saa rak­en­taa asun­to­ja. Olen aika var­ma, että lentoli­iken­teen taloudelli­nen intres­si on pienempi. 

Uuden­maan­li­iton hal­li­tus päät­ti tänään valit­taa lupa­päätök­ses­tä Vaasan hallinto-oikeu­teen. Saman val­i­tuk­sen on tehnyt jo mon­ta alueen kuntaa. 

On vaikea ymmärtää, miten täl­laista voi tapahtua. 

37 vastausta artikkeliin “Uudenmaanliitto valitti lentokentän ympäristöluvasta”

  1. Suomes­sa tarvi­taan kan­sain­vä­li­nen lento­kent­tä pääkaupunkiseudul­la, samoin tarvi­taan moni mui­ta asioi­ta, joi­ta joku ei kaipaa naapuriinsa.

    Suomes­sa asioista valit­ta­mi­nen ja vas­tus­t­a­mi­nen on taval­lisem­paa kuin etsiä ratkaisuja.

    Lentomelu­alueel­la voi asua. Rak­en­tamisen pitää vain olla laadukas­ta ja melu on huomioi­ta ihan samal­la taval­la kuin lumi ja pakkanen. 

    Lentomelu­alueelle voi sijoit­taa sinne sopivia toim­into­ja — ilmeis­es­ti kaikkial­la muul­la pait­si Pirkkalan lento­ken­täl­lä, jos­sa kun­ta kieltäy­tyy niin junali­iken­teestä kuin veden­puhdis­ta­mos­ta. Luon­nol­lis­es­ti ne raken­netaan muualle kuin lentomelualueelle.

    Ostaanko Uuden­maan liitossa uud­is­taa kaavoitus­ta? Halu­taanko melu­alueelle ohja­ta sinne sopivia toim­into­ja? uskalletaanko rak­en­taa sil­lä taval­la, että raken­nus­ket voivat olla lentomelualueella?

    Ei tietenkään. Lop­putu­lok­se­na lento­jken­tän käyt­töä rajoite­taan, asun­not raken­netaan tälle lentomelu­alueelel ja tilaa vievät ja melu­a­vat kohteet sijoi­tataan sit­ten jon­nekin muualle. Sääli.

  2. Fina­vian ympäristöjo­hta­jan mukaan reitit ja menetelmät pysyvät ennal­laan mut­ta melun lasken­tat­a­pa on muut­tunut edel­lis­ten kart­to­jen, joiden mukaan tähän asti on elet­ty, jäl­keen. Ja tästä johtuen melu­alue on laajentunut.
    Kerosi­inin kulu­tuk­ses­ta asi­as­sa ei ole kyse, korkein­taan liiken­nemäärien olete­tus­ta kasvus­ta. Jo nyt lentokoneet kiertävät tiheäm­min asut­tu­ja aluei­ta ja reitit on tietyn korkeu­den ala­puolel­la tiukkaan määritel­ty nimeno­maan melun vuoksi.

    On ilmi­selvää että jostakin suun­nas­ta liiken­teen on saavut­ta­va ja jon­nekkin toiseen sen on lähdet­tävä. Nyky­isin esimerkik­si saa­pu­van liiken­teen pää­su­un­ta on Nur­mi­järveltä (kiitotie 15), joka on melun puoles­ta järkevin suun­ta. Kuitenkin, kos­ka jokainen kun­ta halu­aa opti­moi­da etun­sa muiden kus­tan­nuk­sel­la, tästäkin löy­tyy valit­tamisen aihet­ta. Tikkuri­lan ja Pohjois-helsin­gin suun­ta on käytän­nössä rauhoitet­tu melul­ta pl. tietyt tuuli- ja sääolo­suh­teet. Lähtevä liikenne läh­tee pääosin Mar­ja-Van­taan suun­taan (kiitotieltä 22R) ja kaar­taa heti lähdön jäl­keen kiertäen van­taankosken pohjois­puolelta. Mar­ja-Van­taan valmis­tut­tua kiertämi­nen voi olla mah­do­ton­ta, mut­ta on vai­h­toe­hdot taita­vat kaik­ki olla huonompia.

    Hyviä kart­to­ja aiheesta:
    http://www.finavia.fi/ymparisto/melu/helsinkivantaajamelu/melualuekartat

  3. Helsin­ki-Van­taan oper­oin­ti menee jo nyt hyvin pitkälti sil­lä peri­aat­teel­la, että melu­alueelle jäävien ihmis­ten määrä on min­i­moitu. Niin­pä seu­raa­vat neljä tuskin toteu­tu­vat samaan aikaan:

    1. Melu­alueel­la asu­vien ihmis­ten määrä ei lisäänny.
    2. Mar­ja-Van­taalle raken­netaan asuntoja.
    3. Helsin­ki-Van­taan liiken­nemäärää ei rajoiteta.
    (4. Lentoli­iken­teen tur­val­lisu­us­määräyk­siä ei lievennetä.)

    Tun­tu­isi siltä, että käytän­nössä vai­h­toe­hto­ja on:

    - raken­netaan melu huomioiden, ulkona sit­ten on meluisaa
    — raken­netaan nyky­taval­la, ei välitetä melusta
    — rajoite­taan Helsin­ki-Van­taan liikennettä

    Mikäli olen ymmärtänyt Fina­vian viestit oikein, kyse ei ole lamp­puöljyn säästämis­es­tä. Nou­se­via ja laske­via konei­ta ei voi lait­taa mutkit­tele­maan ihan miten vain, ja niil­lä pitää pitää varsin laa­jat por­ras­tuk­set. Finavi­a­han ei ensisi­jais­es­ti ole kiin­nos­tunut JET A‑1:n kulu­tuk­ses­ta muuten kuin ympäristöpoli­ti­ikkansa puit­teis­sa (esimerkik­si pitkät suo­rat läh­estymiset kuu­lu­vat tähän sarjaan). 

    Ode on ihan oike­as­sa peräänku­u­lut­taes­saan rahal­lisia arvo­ja. Vas­takkain näyt­täi­sivät ole­van lentoli­iken­teen rajoit­tamis­es­ta tule­vat tap­pi­ot ja kun­nalle koitu­va melu­alueen tont­ti­maan arvon alen­tu­mi­nen. Kumpikin ovat sen ver­ran epä­suo­ria, ettei arvioin­ti ole ihan helppoa.

  4. Olen ihme­tel­lyt aina, että eikö Mar­ja-Van­taa­ta olla rak­en­ta­mas­sa melkein pahim­malle melu­alueelle?! Uusi kiitotie nro 3. syöt­tää sinne län­nen suun­taan joka min­u­ut­ti uuden nou­se­van suihkukoneen. Kaik­ki ole­vat asuinalueet on yritet­ty huomioi­da Lam­mionkin mainit­semil­la läh­estymis­su­un­nil­la yms. Vält­tämät­täkin tietenkin halu tiivi­istää kohtaa jos­sai­ni pis­teessä melun hai­tat. Sit­ten vaan neljä ikku­nala­sia ja ulkon­ali­ikku­miskiel­to. Tai postin jakelukeskuk­sen laa­jen­nus­maik­si… Raken­net­taisko uusi kent­tä jon­nekin pääradan varteen?

  5. Niin­pä niin. Tämä on yksi syy lisää taas mik­si Val­tion ei olisi pitänyt Van­taa­ta rahas­taa asuinalueen hin­taa maas­ta. Samal­la­han nos­tet­ti­in koko Mar­ja-Van­taan alueen maan­hin­to­ja, jot­ka siis on yksi­tyisellekin mak­set­ta­va, jot­ta tas­a­puolisu­us toteu­tuu. Nyt jos kaa­vat eivät toteudukkaan syys­tä tai tois­es­ta muo­dos­sa, jon­ka perus­teel­la maan hin­ta on määritel­ty, on kun­ta mak­sanut maas­ta liikaa.
    Mikään hyvä perustelu ei mielestäni ole se, että val­tio kus­tan­taa kehäradan pääpi­irteit­tään, sil­lä rak­en­taa­han val­tio paljon teitä ja katu­ja muuallekin Suomeen otta­mat­ta sent­tiäkään näiltä kun­nil­ta. Ja jos olisi halut­tu kas­vat­taa Van­taan osu­ut­ta rataan, olisi pitänyt tämä huomioi­da kehäradan kus­tan­nusten jaos­sa. Ja mielestäni Val­tion viras­to­jen rahan­hi­mo ja rahas­tus ei ole kauhean hyvä osoi­tus siitä, että val­tio halu­aisi tukea kun­tia asun­top­u­lan ratkais­us­sa tai tukea kun­tia ylipäätään.
    Jot­ta asuinalueet toteu­tu­vat, on kun­nan, ei val­tion, mak­set­ta­va mit­ta­vat panos­tuk­set infra­struk­tu­uri­in sekä palvelui­hin. Tässä mit­takaavas­sa kehäradan kus­tan­nuk­set ovat “kär­päsen paskaa”. On syyn­sä, mik­si Van­taa on niin velkainen, eikä ole mitään syytä olet­taa, että Van­taa pysty­isi velka­an­tu­miske­hi­tys­tä pysäyt­tämään vuosikausi­in. Sik­si on käsit­tämätön­tä, että val­tio toimii niin kuin toimii, itsekkäästi, yksi­tyisen fir­man tavoin. 

    Melus­ta sen ver­ran, että käsi­tyk­seni mukaan nykyiset melunor­mit ovat van­hen­tunei­ta. Meluhait­taan vaikut­ta­vat mon­et asiat,eivät pelkästään desi­belit. Lentokonei­den melu voi olla hyvinkin ikävää. Asuinalueil­la Suomes­sa on totut­tu, että voidaan viet­tää pihal­la aikaa, ikkunoi­ta auki ja sil­loin lentomelu häiritsee.
    Mon­et tiet eivät ole nykynormien mukaan suo­jat­tu­ja ja tästä aiheutuu huo­mat­tavia hait­to­ja asukkaille liiken­nemäärien kas­vaes­sa. Väit­täisin, että nykyiset melunor­mit eivät ole ainakaan liian tiukkoja.
    Melul­la on vakavia ter­veysvaiku­tuk­sia, aiheut­taa mm. sydän­in­fark­te­ja. Netistä löy­tyy paljon tietoa asi­as­ta, ainakin Ely-keskuk­sen julka­isu­ja löy­tyi nopeal­la haulla.

  6. En ymmär­rä val­i­tus­ta lento­ken­tän melus­ta. Lento­kent­tä on ollut Seu­tu­las­sa jo pitkään (1952) ja Malmil­la vielä pidem­pään (1936). Valit­ta­jat ovat tien­neet osa­taes­saan tont­te­ja tai muut­taes­saan alueelle, ettei se ole hiljasita. 😀

    Kan­nat­taako Mar­ja-radan var­teen yleen­säkään rak­en­taa asum­ista? Kyl­lä se on enem­män työ­paikkakeskit­tymälle sopi­vaa aluet­ta. Sil­loin melukaan ei hait­taa. Jätetään ne asun­not rakne­ta­mat­ta ja tehdään työpaikkoja. 

    Ajelin Tukhol­man pohjois­puolel­la kesäl­lä ja päätellen seu­tuli­iken­teen suun­tau­tu­mis­es­ta ja siitä mitä Arlan­dan lähel­lä näin, niin ainakin ruot­salaiset kaavoit­ta­vat lento­ken­tän seu­tua enem­män työpaikka-alueeksi.

  7. Mikäli olen oikein ymmärtänyt asi­aa, Helsin­ki-Van­taa on lupa­hake­muk­ses­saan laa­jen­tanut aluet­ta, joka joutuu lentomelun takia raken­nuskiel­toon. Eikä edes ihan vähän. Kyse ei siis ole siitä, että lento­kent­tä on ollut alueel­la pitkään ja nyt asu­tus yrit­tää levit­täy­tyä sen alueelle vaan siitä, että lentoase­ma yrit­tää laa­jen­taa meluamisaluettaan. 

    Lento­ken­tän aiem­man meluil­moituk­sen perus­teel­la on tehty maakun­takaa­va, joka on saanut lain­voiman ja joka siis sitoo maankäyt­töä. Täl­lä perus­teel­la on myös raken­net­tu Kehära­ta ja val­tio on myynyt omis­ta­maansa maa­ta raken­nus­maak­si Van­taalle sikahin­nal­la. Nyt sama val­tio ilmoit­taa, että kaik­ki oli april­lip­i­laa. Ette saakaan rak­en­taa, ostitte turhaan ja rata raken­net­ti­in turhaan. 

    Hake­muk­ses­saan lento­kent­tä ilmoit­taa, että melu mah­tuu kyl­lä jonkin muinaisen maakun­takaa­van puit­teisi­in, vaik­ka ei voimas­sa ole­vaan mah­dukaan. Ikään kuin hake­mus­ta tehtäessä ei olisi ollut käytet­tävis­sä voimas­sa ole­via asiakirjoja.

    Tästä opimme vähän liian myöhään, että lento­ken­tät pitäisi rak­en­taa ran­nalle niin, että melu­alue on pelkkää mer­ta. Sen alueen arvo, jon­ka hyö­tykäytön lento­kent­tä estää, on miljardeja. 

  8. Siinähän on moot­tori­tie ihan vier­essä. Eivätkö nämä melunor­mit koske sitä lainkaan?

  9. Jos lento­kent­tä oikeasti aiheut­ta mil­jar­di­en mene­tyk­set raken­nus­maan arvos­sa, olisi var­maan syytä alkaa miet­tiä lento­ken­tän siirtämistä. Niin kehi­tys kaikil­la kas­vav­il­la kaupunkialueil­la on men­nyt ja menee — lento­ken­tät siir­tyvät kauem­mas, kun kaupun­ki kas­vaa niihin asti ja niiden ympärille.

  10. Lento­ken­tän alue on Mar­ja-Van­taan suu­ru­us­lu­okkaa; samal­la tehokku­udel­la raken­net­tuna ja hyvin maltil­lisel­la raken­nu­soikeu­den hin­nal­la päästään kymme­nen mil­jardin suu­ru­us­lu­okkaan — ja tämä kos­kee nykyisen lento­ken­tän aluet­ta, lentomelun ram­paut­ta­ma ympäristö ei ole mitenkään huomioitu­na. Taloudel­lis­es­ti ajatellen olisi siis hyvin ratio­naal­ista tehdä uusi kent­tä merelle 🙂

  11. Itseä vaan ihme­tyt­tää kauhea into yhdis­tää lähili­ikenne ja lentoli­ikenne. Parem­pi olisi siirtää päära­ta lento­ken­tän alle ja rauhoit­taa Tikkuri­la asumiselle ja paikallisradalle.

    Tämä asia hölmöilti­in jo kun Tikkuri­laan tehti­in kupunkirata.

    Lisäk­si kun kat­soo noi­ta autoli­ikenne, junali­ikenne ja lentoli­ikenne melukart­to­ja tulee heti mieleen, että tavoite on peit­tää mah­dol­lis­m­man suuri alue melusaasteella.

    Voisi ehkä olla parem­pi rak­en­taa tiet ja radat lähestymisalueelle.

  12. Ville, samal­la kun pää­len­to­kent­tiä on siir­ret­ty kauem­mas, on toinen tern­di ollut kehit­tää keskustal­en­to­kent­tiä! On jopa laitet­tu keskus­tas­ta kaupungi­nosia sileäk­si, jot­ta on saatu uusi syöt­tökent­tä aivan keskus­tan tun­tu­maan (esim. Lontoo).

    Sinän­sä, kun kat­soo kart­taa, ei ole mitään syytä rak­en­taa asu­tus­ta Mar­jaradan var­teen. Tyhjää tilaa on paljon lähempänä kan­takaupunki­akin. Kyse on vain kun­tien halus­ta speku­loi­da maan arvol­la. Nyt tuli takki­in oikein kun­nol­la Van­taalle, mikä on ihan hyvä! 😀 Kun­nillekkin muis­tuu mieleen, että speku­lant­ti voi myös hävitä.

    Peru­songel­ma tässäkin on, että kun­nat käyt­tävät hyväk­seen lain suo­maa monop­o­liase­maa. Sitä käytetään häikäilemat­tä. Kun nyt ker­ran tulee siipeen, pitäisi olla hil­jaa ja miet­tiä, onko maakeinot­telu kun­nan ydintoimitoja? 😉

  13. Paula, sinän­sä eri­no­mainen kom­ment­ti. Mut­ta. Min­ul­la ei ole mitään melu­tor­jun­taa vas­taan ja melu on ihan oikea ongel­ma. Mut­ta tässä on käynyt niin että ideaal­i­ti­lanteesta on tul­lut nor­mi, muis­tut­taa kovin paljon mon­en muunkin sek­torivi­ra­nomaisen toim­intaa. Ja kun maankäytön tarpeet ja lentoli­iken­teen, tieli­iken­teen, pysäköin­nin, ilman­laadun, luon­non­suo­jelun, joskus jopa esteet­tömyy­den, jne. sinän­sä var­mas­tikin ihan tavoitelta­vat ideaalit eivät kohtaa niin tätä ei ratkaista niin että pyritään löytämään jonkin­lainen hyvä kokon­ais­ratkaisu, vaan niin että ei saa rak­en­taa. Tuos­ta vaan tulee sel­l­aisia yhtälöitä että juuri min­nekään ei saa rak­en­taa. Melu on varsinkin ongel­ma, 55dB joka on ohje­mak­si­mi päiväl­lä pihal­la on nor­maali toimis­toym­päristön melu­ta­so sisäl­lä. Miten tuo voi toteu­tua kaupungis­sa? Toinen jut­tu on se että kuten kir­joi­tat melun häir­it­sevyys ei ole ihan yksinker­tainen asia.

    Kir­joi­tat että suo­ma­lainen olet­taa hil­jaisen ympäristön. No ei ainakaan esimerkik­si Koske­lantien var­teen muut­ta­va suo­ma­lainen ole­ta. Vähem­män siel­lä näkyy lau­to­ja ikkunois­sa. Minus­ta tämä on sel­l­ainen asia jon­ka ihmiset voi päät­tää ihan itse. Asun­non­va­l­in­ta on kom­pro­missien tekemistä asun­non koon, sijain­nin, liiken­ney­hteyk­sien, palvelu­iden, ympäristön, jne. välil­lä, ja itse kukin arvot­taa nuo vähän eri tavalla.

  14. Sinän­sä, kun kat­soo kart­taa, ei ole mitään syytä rak­en­taa asu­tus­ta Mar­jaradan var­teen. Tyhjää tilaa on paljon lähempänä kantakaupunkiakin.

    Jos vaik­ka mereltä tai ilmas­ta kat­se­lee pääkaupunkiseu­tua, on tosi­aan vaikea huo­ma­ta, että siel­lä jos­sain on kaupunkiakin 🙂

  15. Kymme­nen tuhan­nen asukkaan asut­tamisen arvo on tiet­ty var­maan suuri, mut­ta en nyt ihan tuon takia rupeaisi Helsin­ki-Van­taan kent­tää siirtämään. Mar­ja-Van­taa ei kum­minkaan ole Pääkaupunkiseudul­la ihan viimeinen rak­en­tam­a­ton plänt­ti, ei edes rato­jen var­sil­la. Kymme­nen tuhat­ta asukas­ta menisi var­maan nyky­is­tenkin asemien ympäristöi­hin tiivistämäl­lä. Kehäradankin ase­mat tun­tu­vat sijait­se­van suun­nitelmis­sa asuinaluei­den reunoil­la, ei keskellä.

    Kalle mainit­si Lon­toon City-ken­tän. Itse olen ihme­tel­lyn Heathrown melu­ra­joituk­sia. Heathrow­ta läh­estytään useim­miten Lon­toon keskus­ta-aluei­den yli, jol­loin tietysti näkymät ovat kirkkaal­la sääl­lä komeat, mut­ta meno kuu­luu melkoisen mon­es­sa kodis­sa. Lentokonei­den vir­ta on siel­lä erit­täin tiheä. Siihen ver­rat­tuna Van­taal­la on useim­mil­la asun­toalueil­la hil­jaista kuin haudassa.

  16. Tiedän varsi­naisen ratkaisun. Siir­retään Helsin­ki-Van­taan lento­kent­tä sinne Por­vooseen ja Malmin lento­kent­tä Seu­tu­laan. Van­taa saa ton­teis­taan speku­loimat rahat ja Enem­mistöläiset Malmille kaipaa­mansa alueen tiheään raken­net­tu­ja ara­vat­alo­ja ja talo­ja yhdis­tävän kat­ta­van pyörätie- ja raitio­vaunuverkos­ton. Täy­delli­nen win-win. 

    Ja raken­nus­ra­hat voidaan ottaa uudel­la Por­voon alueen satel­li­it­tipo­h­jaisel­la valvonta‑, anteek­si ruuhka­mak­sul­la. Siitähän tulee hel­posti muu­ta­ma mil­jar­di, eikö?

  17. En kan­na­ta lento­ken­tän siirtämistä kauemmaksi.

    ” Ville kir­joit­ti 5.9.2011 kel­lo 22:41

    Sinän­sä, kun kat­soo kart­taa, ei ole mitään syytä rak­en­taa asu­tus­ta Mar­jaradan var­teen. Tyhjää tilaa on paljon lähempänä kantakaupunkiakin.

    Jos vaik­ka mereltä tai ilmas­ta kat­se­lee pääkaupunkiseu­tua, on tosi­aan vaikea huo­ma­ta, että siel­lä jos­sain on kaupunkiakin 🙂 ”

    Kaik­ki ihan totta. 

    Ranto­jen suo­jelu , mäet , Pien­talot ja mata­la taloko­rkeus lisää tätä vaikutel­maa val­tavasti. Tarkkaan tutki­mal­la , tyhjiä nurkkia ei kum­minkaan ole lop­ut­tomasti. Ei ainakaan valmi­in infran vier­essä keskeisel­lä paikalla. Otta­mat­ta tässä kan­taa näi­den gryn­dauk­sen mielekkyyt­teen. Keskus­puis­ton , san­ta­ham­i­nan , suomen­lin­nan , villingin , Hal­tialan ja viikin pel­to­jen yms saami­nen rak­enet­tavak­si ei käy ihan tos­ta vaan. Täy­den­nys­rak­en­tamista tulossa.

    Kan­takaupun­ki sit­ten tarkoit­taa osia Helsin­gin niemestä. Van­taalai­sista ja Espoolai­sista mon­et kyl­lä vas­tus­ta­vat voimakkaasti koti­paikkakun­tansa pitämistä jonkun­laisi­na Helsin­gin lähiöinä. Täl­lä on kyl­lä voimakas osansa kaikenäköis­ten pro­jek­tien vas­tus­tamiseen oli sit­ten kyse län­simet­ros­ta tai sit­ten diska­tus­ta? raide­jok­erista yms . Toivoisin kyl­lä , että rahankäyt­tö olisi järkevämpi­en argu­ment­tien takana. Välil­lis­es­ti tämä kyl­lä vaikut­taa päät­täjien käyttäytymiseen.Kommentiin kaukana kan­takaupungista olemis­es­ta voi usein kuul­la vas­tauk­sen , että itse tule käy­tyä har­voin mis­sään Helsingis­sä ja sil­loinkin vain pakos­ta. Tosin kyl­lä tunku muualle on kyl­lä molem­min­puoleista. Ja helsin­gin rajoil­la on Espool­la ja Van­taal­la kanssa ihan arvostet­tu­ja alueita.

    Muis­taak­seni jos­sain luin , että jotkut Van­taan päät­täjät halu­si­vat jar­rut­taa tai olla osal­lis­tu­mat­ta omaan palaansa Helsin­gin idän­val­tauk­si­in rak­en­tamises­sa. Niin , miten tämä nyt vaikut­taa tähän?

  18. Eikö tässä olisi nol­lakasvun paikka?

    1990 Helin­gin lentoase­man kaut­ta kul­ki n 8,5 milj matkus­ta­jaa. Viime vuon­na 13 miljoonaa.

    Elätel­lään haavei­ta 20 miljooonas­ta, joista huo­mat­ta­va osa olisi tran­si­tio-matkus­ta­jia. (Minä kut­sun heitä epaidoik­si matkustajiksi),

    Väistämät­tä tämä lisää meluhaittaa.

    Asuin lap­suuteni Hämeenkylässä, Seu­tu­lan (eli Helsin­gin) lento­ken­tän melu­alueel­la. Sil­loin har­voin näkyvät fly­gair oli­vat nähtävyys.

    Lento­ken­tän siirtämien muualle, esim Hyvinkäälle (jon­ka lento­ken­tää oli Helsin­gin lenko­kent­tä Mölamin ollessa valvon­takkimisi­ion köytössä) ei vaiku­ta reaaliselta mahdollisuudelta.

    Kööpen­ham­i­nan Kas­trup on puo­lik­si meren päälle raken­net­tu, kun tilaa ei pienessä maas­sa muual­la ollut. Seu­tu­lan kent­tää ei olisi mitenkään ollut v. 1952 mah­dol­lista rak­en­taa meren päälle, eikä sel­l­ainen tässä ilmas­tosa muutenkaan taitaisi olla järkevää.

  19. tpyy­lu­o­ma kir­joit­ti 5.9.2011 kel­lo 12:03

    “Toinen puoli asi­aa on että ne melunor­mit uusien asuinalu­iden rak­en­tamiselle on kaupunki­olo­suhteis­sa epäre­al­is­tiset, 55 desi­beliä päiväl­lä ja 45 yöl­lä. Ver­taa noi­ta vaik­ka Helsin­gin melu­selvi­tyk­sen, http://www.hel2.fi/ymk/meluselvitys/index.htm

    Nuo melu­selvi­tyk­set eivät niinkään ker­ro raja-arvo­jen epäre­al­is­tisu­ud­es­ta vaan pääkaupunkiseudun elinkelpoisu­ud­es­ta asuinympäristönä. Useis­sa tutkimuk­sis­sa on jo todet­tu liiken­nemelun haitallisu­us ihmiselle. Se stres­saa, aiheut­taa unet­to­muut­ta ja pahim­mil­laan tap­paa. Oman taloni takapi­ha on lasken­nal­lis­es­ti liiken­nemelun kannal­ta 55 — 60 dB aluet­ta. Samaa kohtaloa en toi­vo kenel­läkkään toiselle. Ääni­ta­son ylit­täessä 55 dB liiken­nemelua ei enää pysty jät­tämään taustalle, vaan se ns. val­taa tajun­nan. Oman lapsen ääniä ei enää kuule 10 metrin päästä. Desi­belit itsessään eivät ker­ro mitään äänen häir­it­sevyy­destä. 70 dB:n suihkulähde ei häir­itse ainakaan itseäni. 

    Se mik­si Helsin­ki on liiken­nemelun peit­tämä johtuu seu­raav­ista asioista:
    — Korkea ajonopeudet. (Muu­tamien min­u­ut­tien säästöt ajo-ajois­sa ovat tärkeämpiä kuin ihmis­ten elintila).
    — Suuri­rakeinen asfalt­ti yhdis­tet­tynä kulut­tavi­in nastarenkaisi­in. (Raekoko Suomes­sa tuplat esim. Sak­saan verrattuna).
    — Moot­toripyörien ja raskaan liiken­teen melupäästöjä ei ole rajoitet­tu. (Vrt. Keski-Eurooppa)
    — Laadu­ton meluestei­den suun­nit­telu. (Nykyiset melues­teet hei­jas­ta­vat melun taivaalle tuulen kuljetettavaksi).
    — Melusim­u­laa­tiois­sa ei huomioi­da tuulen vaiku­tus­ta eikä vuo­de­naiko­jen vai­htelui­ta. Ts. ne ovat kaunisteltuja.
    — Päät­täjät ovat suun­nan­neet ener­giansa liiken­teen siirtämisek­si pois keskus­tas­ta “ohikulkuteille”. Nämä “ohikulku­ti­et” sat­tuvat vaan kulke­maan kaupun­gin viher­aluei­den ja asuinaluei­den läpi.

    Tämä on siis tilanne autoli­iken­teen osalta. Paljon olisi tehtävis­sä jos halut­taisi­in tehdä. Lentomelu on paljon ongelmallisempi.

  20. Mitä jos Soin­in­vaaran idea ken­tästä meren ran­nal­la toteut­taisi­in palaut­ta­mal­la kent­tä Kata­janokalle, jos­sa Aeron (Finnairin) ensim­mäi­nen kent­tä oli 1924–1936.

  21. Jos Tal­li­nan tun­neli tehdään se luul­tavasti tarkoit­taisi jonkin­laista tekosaar­ta Helsin­gin edustalle, ja kai tuonne voisi sit­ten tehdä lento­ken­täkin. Helsin­ki — Tallinna. Mut­ta tuos­sa on jos ja kai, ja lisäk­si tämä tuskin ihan huomen­na valmistuisi.

  22. Melu­ta­sot ovat nähdäk­seni hie­man tiukat ja rajaa­vat turhaan vai­h­toe­hto­ja. Mitä olen lento­kent­tien lähel­lä kulkenut, niin enem­män taval­lis­ten autotei­den äänistä on hait­taa. Ne kan­ta­vat kilo­me­trien päähän vaakata­sos­sa ihan sal­lit­tu­jen rajo­jen sisäl­läkin. Esimerkik­si Jol­lak­seen asti kuu­lui Itäväylän mökä, kun siel­lä asuin.

    Kyl­lä muual­la ihmiset asu­vat kovinkin lähel­lä lento­kent­tiä eikä siihen maail­ma kaadu. Joku nukkuu huonos­ti, mut­ta muut­taa sit­ten pois hil­jaisem­malle alueelle ja vas­taes­imerkkinä jonkun mar­gin­aaliryh­män edus­ta­ja saat­taa jopa tarkoituk­sel­la hakeu­tua alueel­la, jos­ta voi bon­ga­ta lop­puläh­estymisalueel­la ole­via lentokonei­ta oma­l­ta parvek­keelta. Mut­ta vai­htel­e­vat olo­suh­teet eivät hait­taa, kun ihmisiäkin on vaihtelevanlaisia.

    Jos korkeampi melu­ta­so sal­lit­taisi­in, se näky­isi korkein­taan asun­to­jen markki­nahin­nas­sa, mut­ta epäilen, että ei kuitenkaan kovin paljoa. Parhaim­mas­sa tapauk­ses­sa melu­alueelta saisi sen ver­ran halvem­mal­la asun­to­ja, että sieltä voisi joku pienem­mil­läkin tuloil­la elävä ihmi­nen ostaa asunnon.

    Ei silti, hyvä olisi antaa sen mar­jaradan men­nä edelleen sinne ken­tälle asti, jot­ta ihmiset pää­sevät junal­la keskus­taan, mut­ta kun ker­ran tilaa on muual­lakin, niin asun­to­ja sopisi kyl­lä tehdä lähem­mäs ns. asu­tus­ta kuin sinne teol­lisu­usaluei­den ja kehä­mo­tarien taakse keskelle ei mitään.

  23. Pyy­lu­o­ma: Muut­tuisiko­han tun­neli­hankkeen kan­nat­tavu­us, jos mukaan las­ke­taan Helsin­ki-Van­taan alueelle mah­tu­va rak­en­t­a­mi­nen. Sin­nehän tulee junakin nyt…

  24. Mar­ja-van­taa ja ympäristö olisi älykkäin­tä rak­en­taa työpaikka/ostoskeskus keskit­tymäk­si. Samal­la säästetään kun kehälle, moot­ti­tielle ja junaradalle ei tarvitse tehdä meluvalleja.

    Muutenkin melko ihmeelli­nen aja­tus­maail­ma että helsin­gin seudul­la tarvi­taan jokaisen maaneliön vai­h­toe­hto on joko asuinker­rosta­lo tai hors­ma. Kuka niis­sä ker­rostalois­sa asuu jos mis­sään ei ole tilaa lento­ken­tän kaltaisille työpaikoille?

    Jos (kun) helsingistä tulee koko ajan kalli­impi työ­paikoille (maan hin­ta nousee, käyt­töe­hdot kiristyy) ja asumiselle, molem­mat pak­enevat kauem­mak­si ja kaupunki­rakenne hajoaa.

    Järkev­in­tä olisi kaavoit­taa selkeä “melukäytävä” esim. kehä 3:sta län­teen, jol­loin kukaan ei odot­takaan alueen ole­van hil­jaista ja alue kehit­tyy sen ympärille.

  25. Mikko, ehkä, mut­ta Lentoase­man kokon­aan siirtämi­nen on niin mas­si­ivi­nen pro­jek­ti että siihen tuskin lähde­tään, pikem­minkin niin että kasvua voisi ohja­ta tuonne. Tun­nelista kts. Anteron Alkun mielipi­dekir­joi­tus päivän Hesaris­sa, jos se tun­neli mak­sa kolme gigaeu­roa niin se on jopa liike­taloudel­lis­es­ti mah­dol­lis­es­ti kan­nat­ta­va (~10 miljoon­aa matkustajaa).

  26. Toimis­tot Kehäradan var­teen eli huonos­ti saavutet­tavaan paikkaan radankin kanssa ei ole minus­ta mitenkään kovin hyvä idea. Toimis­tot vie kuitenkin aika vähän tilaa ver­rat­tuna asun­toi­hin ja paljon keskeisem­piäkin paikko­ja on.

    Marko V, olen asunut lentor­e­itin ala­puolel­la ja muutenkin meluisas­sa paikas­sa. Suh­teel­lista ja tapausko­htaista, point­ti­ni on että yleis­tet­tynä raja on liian tiukka.

    Se mik­si Helsin­ki on liiken­nemelun peit­tämä johtuu seu­raav­ista asioista:
    — Korkea ajonopeudet. (Muu­tamien min­u­ut­tien säästöt ajo-ajois­sa ovat tärkeämpiä kuin ihmis­ten elintila).

    Jep. Jos esimerkik­si Län­siväyläl­lä Laut­tasaa­res­sa olisi 50km/h nopeusra­joituk­set se ei vaikut­taisi ajoaikoi­hin juuri lainkaan, kos­ka suurin osa autoil­i­joista ajaa ruuhkas­sa jos­sa ei muutenkaan aje­ta tuo­ta kovem­paa. Varsinkin ilta- ja yömelu­un tuol­la olisi kuitenkin iso vaikutus.

    - Suuri­rakeinen asfalt­ti yhdis­tet­tynä kulut­tavi­in nastarenkaisi­in. (Raekoko Suomes­sa tuplat esim. Sak­saan verrattuna).

    Tiehallinto väit­tää ettei se hil­jaisem­pi asvalt­ti kestä iso­ja liikennemääriä.

    - Moot­toripyörien ja raskaan liiken­teen melupäästöjä ei ole rajoitet­tu. (Vrt. Keski-Eurooppa)

    Tuo­ta en tien­nytkään. Min­ul­la ei ole mitään moot­toripyöriä vas­taan, kaupunkikulkuneu­voina ne on pienem­män tilan­tarpeen vuok­si ihan järke­viä, mut­ta iso meluisa moot­toripyörä katukuilus­sa on jotain sel­l­aista että paikat läh­tee ham­paista. En minä ymmär­rä mik­sei tuol­laiseen voi puuttua.

    - Laadu­ton meluestei­den suun­nit­telu. (Nykyiset melues­teet hei­jas­ta­vat melun taivaalle tuulen kuljetettavaksi).
    — Melusim­u­laa­tiois­sa ei huomioi­da tuulen vaiku­tus­ta eikä vuo­de­naiko­jen vai­htelui­ta. Ts. ne ovat kaunisteltuja.

    Olen antanut itsel­leni ker­toa että melusim­u­laa­tiot eivät muutenkaan ole ihan help­po­ja tehdä, virheitä kai kumpaankin suuntaan.

    - Päät­täjät ovat suun­nan­neet ener­giansa liiken­teen siirtämisek­si pois keskus­tas­ta “ohikulkuteille”. Nämä “ohikulku­ti­et” sat­tuvat vaan kulke­maan kaupun­gin viher­aluei­den ja asuinaluei­den läpi.

    Niin no jos kaavoite­taan pitkin poikin Uut­ta­maa­ta ja pikkuhil­jaa Etelä-Hämet­tä niin kyl­lä siitä seu­raa liiken­net­tä. Ja kauas kaavoite­taan kun lähem­mäs ei muka voi rakentaa.

    Sin­ul­ta uno­h­tui tuo­hon liit­tyen yksi asia, raken­nuk­set. Zoomaa vaik­ka Munkkiniemeen kar­tal­la http://www.hel2.fi/ymk/meluselvitys/kartta_flash.htm Huopalah­den­tiel­lä ja Turun­väyläl­lä on ihan saman ver­ran autoli­iken­net­tä, toises­sa on vaan talot vier­essä ja pienem­pi nopeus. Ero melu­alueessa on moninkertainen.

  27. Mik­si tehdä yksinker­tainen asia vaikeak­si? Halu­aako Hels­ing­ki lento­ken­tän vai asukkai­ta? Jos molem­pia ei voi saa­da, täy­tyy vali­ta mitä halu­taan mielu­um­min, ja tois­es­ta on luovuttava.

    Onko valit­ta­jat ajatel­lut lento­tur­val­lisu­ut­ta myös?

  28. Taas sijoit­ta­jille voitot ja moninker­taiset tap­pi­ot taval­lisille veronmaksajille. 

    Finnair halu­aa lennät­tää lentoase­man kaut­ta lisää Aasian kaut­takulkuli­iken­net­tä ja halu­aa lento­jen lähtevän myös puolenyön jäl­keen. Sik­si lentomelua halu­taan sal­lia lisää.

    Finnairin kaut­takulkuli­ike­toimin­nan laa­jen­tamisen arvon­lisä on kuitenkin mität­tömän pieni ver­rat­tuna lentomelun hait­to­jen kus­tan­nuk­si­in. Sik­si ei ole mitään järkeä lähteä höl­len­tämään Finnairin businek­sien takia melurajoituksia. 

    Finnairin Aasian kaut­takulkuhu­bin laa­jen­t­a­mi­nen ei palvele suo­ma­laisia vaan muiden maid­en kansalaisia. Jos sel­l­ainen kaut­takulkuhu­bi tarvi­taan, niin eikö se voisi olla jos­sakin muual­la kuin keskel­lä pääkaupunkiseutua.

    Taas herää kysymys, että onko asia jälleen junail­tu liiken­ne­m­i­nis­ter­iössä ilman, että kansane­dus­ta­jat tajua­vat tilan­net­ta ollenkaan.

  29. tpyy­lu­o­ma: “Huopalah­den­tiel­lä ja Turun­väyläl­lä on ihan saman ver­ran autoli­iken­net­tä, toises­sa on vaan talot vier­essä ja pienem­pi nopeus. Ero melu­alueessa on moninkertainen.”

    Niin, kos­ka ne talot estävät sitä melua. Ver­taa­pa Huopalah­den­ti­etä Paciuk­senkatu­un, niin huo­maat että ei se Huopalah­den­tiekään mikään huopatossute­hdas ole. Ero tien vier­essä on vain 5 dB luokkaa. Toimis­to­talo­muure­ja tarvi­taan siis 50 km/h teillekin.

  30. Soin­in­vaara: “Siis vain seitsemänkertainen?”

    Kuten eivät desi­belitkään, ei myöskään ihmisen melu­ais­timus ole lin­eaari­nen. 5 dB meluisampi paik­ka ei sik­si ole seit­semän ker­taa huonom­pi paik­ka asua. Joka tapauk­ses­sa tarkoituk­seni oli huo­maut­taa, että kart­taa tutkies­sa täy­tyy huomioi­da juuri lähimpi­in taloi­hin kohdis­tu­va äänen­paine on ratkai­se­va, ei melu­alueen laajuus.

  31. Sep­po S: “Finnairin Aasian kaut­takulkuhu­bin laa­jen­t­a­mi­nen ei palvele suo­ma­laisia vaan muiden maid­en kansalaisia.”

    Päin­vas­toin. Ne muiden maid­en kansalaiset pää­sevät Aasi­aan melko hel­posti kil­pailevil­lakin vai­h­toe­hdoil­la, jolleivät Finnair­il­la. Mut­ta hei­dän ansiostaan Finnair pystyy myös suo­ma­laisille tar­joa­maan ylivoimaisen hyvät yhtey­det itään sekä hyvän verkos­ton ympäri Euroop­paa. Pitkäl­lä aikavälil­lä on myös mah­dol­lisuuk­sia, että tuo hyvä idän liikenne tuo yri­tyk­siä, jot­ka sijoit­tuvat tänne.

  32. Elmo, kuvit­telin sanovani suur­in­pi­irtein samaa. Mun point­ti on se että tiivim­min rak­en­ta­mal­la saadaan suht suo­jaiset alueet ensim­mäisen taloriv­in taakse, eikä se ensim­mäi­nenkään taloriv­in melusuo­jaus mikään ylit­sepääsemätön ongel­ma ole. Asun­torak­en­t­a­mi­nenkin onnis­tuu huolel­lisel­la suunnittelulla.

  33. Osmo Soin­in­vaara:
    “Ero tien vier­essä on vain 5 dB luokkaa”
    Siis vain seitsemänkertainen?

    5dB on 3,16 ker­tainen, seit­semänker­tainen olisi 8,45dB.
    Kätevä tapa muis­taa deci­bel-asteikko on:
    3dB: eka tuplaus, 6dB: toinen tuplaus, 9db: kol­mas tuplaus, ja 10dB: 10-ker­tainen alkuperäiseen.

  34. Osmo: “Mikäli olen oikein ymmärtänyt asi­aa, Helsin­ki-Van­taa on lupa­hake­muk­ses­saan laa­jen­tanut aluet­ta, joka joutuu lentomelun takia rakennuskieltoon.”

    Onpa kum­mallista. Nykyiset lentokoneet ovat kan­sain­väli­sistä määäräyk­sistä johtuen huo­mat­tavasti hil­jaisem­pia kuin aikaisem­mat — aluet­ta pitäisi voi­da pienentää. 🙂

Vastaa käyttäjälle Jussi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.