Uudenmaanliitto valitti lentokentän ympäristöluvasta

5.9.2011 · Aihe: _ 

Finavia on pyytänyt Helsingin-Vantaan lentoasemalle ympäristöluvan, jonka turvin se saisi meluta nykyistä enemmän ja laajemmalla alueella. Tällaisen luvan se on myös saanut. Tämä uusi lupa tarkoittaisi, että rakentamiseen suunniteltuja alueita muun muassa Marja-Vantaan alueella jouduttaisin jättämään horsmaa kasvamaan noin kymmenen tuhannen asukkaan verran. Joukkoon kuuluu rakennusmaata, jota valtio on kunnille myynyt korkean hintaan – ja jotka sama valtio nyt käskisi jättää rakentamatta.

Finavian ja lentoliikenteen osalta kyse on tietysti rahasta. Jos koneiden reittejä rajoitetaan, se maksaa rahaa (ja kerosiinia). En todella tiedä, millaisista taloudellisista arvoista lentoliikenteen osalta on kyse, mutta päätöksen vaikutus asumiseen on murskaava. Esimerkiksi Kehäradan kannattavuus on näin jälkikäteen vaarassa, jos se varrelle ei saa rakentaa asuntoja. Olen aika varma, että lentoliikenteen taloudellinen intressi on pienempi.

Uudenmaanliiton hallitus päätti tänään valittaa lupapäätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen. Saman valituksen on tehnyt jo monta alueen kuntaa.

On vaikea ymmärtää, miten tällaista voi tapahtua.

Kommentit

37 Vastausta artikkeliin “Uudenmaanliitto valitti lentokentän ympäristöluvasta”

  1. tpyyluoma kirjoitti 5.9.2011 kello 12:03

    Toinen puoli asiaa on että ne melunormit uusien asuinaluiden rakentamiselle on kaupunkiolosuhteissa epärealistiset, 55 desibeliä päivällä ja 45 yöllä. Vertaa noita vaikka Helsingin meluselvityksen, http://www.hel2.fi/ymk/meluselvitys/index.htm

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. JTS kirjoitti 5.9.2011 kello 12:38

    Suomessa tarvitaan kansainvälinen lentokenttä pääkaupunkiseudulla, samoin tarvitaan moni muita asioita, joita joku ei kaipaa naapuriinsa.

    Suomessa asioista valittaminen ja vastustaminen on tavallisempaa kuin etsiä ratkaisuja.

    Lentomelualueella voi asua. Rakentamisen pitää vain olla laadukasta ja melu on huomioita ihan samalla tavalla kuin lumi ja pakkanen.

    Lentomelualueelle voi sijoittaa sinne sopivia toimintoja – ilmeisesti kaikkialla muulla paitsi Pirkkalan lentokentällä, jossa kunta kieltäytyy niin junaliikenteestä kuin vedenpuhdistamosta. Luonnollisesti ne rakennetaan muualle kuin lentomelualueelle.

    Ostaanko Uudenmaan liitossa uudistaa kaavoitusta? Halutaanko melualueelle ohjata sinne sopivia toimintoja? uskalletaanko rakentaa sillä tavalla, että rakennusket voivat olla lentomelualueella?

    Ei tietenkään. Lopputuloksena lentojkentän käyttöä rajoitetaan, asunnot rakennetaan tälle lentomelualueelel ja tilaa vievät ja meluavat kohteet sijoitataan sitten jonnekin muualle. Sääli.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Lammio kirjoitti 5.9.2011 kello 13:06

    Finavian ympäristöjohtajan mukaan reitit ja menetelmät pysyvät ennallaan mutta melun laskentatapa on muuttunut edellisten karttojen, joiden mukaan tähän asti on eletty, jälkeen. Ja tästä johtuen melualue on laajentunut.
    Kerosiinin kulutuksesta asiassa ei ole kyse, korkeintaan liikennemäärien oletetusta kasvusta. Jo nyt lentokoneet kiertävät tiheämmin asuttuja alueita ja reitit on tietyn korkeuden alapuolella tiukkaan määritelty nimenomaan melun vuoksi.

    On ilmiselvää että jostakin suunnasta liikenteen on saavuttava ja jonnekkin toiseen sen on lähdettävä. Nykyisin esimerkiksi saapuvan liikenteen pääsuunta on Nurmijärveltä (kiitotie 15), joka on melun puolesta järkevin suunta. Kuitenkin, koska jokainen kunta haluaa optimoida etunsa muiden kustannuksella, tästäkin löytyy valittamisen aihetta. Tikkurilan ja Pohjois-helsingin suunta on käytännössä rauhoitettu melulta pl. tietyt tuuli- ja sääolosuhteet. Lähtevä liikenne lähtee pääosin Marja-Vantaan suuntaan (kiitotieltä 22R) ja kaartaa heti lähdön jälkeen kiertäen vantaankosken pohjoispuolelta. Marja-Vantaan valmistuttua kiertäminen voi olla mahdotonta, mutta on vaihtoehdot taitavat kaikki olla huonompia.

    Hyviä karttoja aiheesta:
    http://www.finavia.fi/ymparisto/melu/helsinkivantaajamelu/melualuekartat

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Viherinssi kirjoitti 5.9.2011 kello 15:22

    Helsinki-Vantaan operointi menee jo nyt hyvin pitkälti sillä periaatteella, että melualueelle jäävien ihmisten määrä on minimoitu. Niinpä seuraavat neljä tuskin toteutuvat samaan aikaan:

    1. Melualueella asuvien ihmisten määrä ei lisäänny.
    2. Marja-Vantaalle rakennetaan asuntoja.
    3. Helsinki-Vantaan liikennemäärää ei rajoiteta.
    (4. Lentoliikenteen turvallisuusmääräyksiä ei lievennetä.)

    Tuntuisi siltä, että käytännössä vaihtoehtoja on:

    – rakennetaan melu huomioiden, ulkona sitten on meluisaa
    – rakennetaan nykytavalla, ei välitetä melusta
    – rajoitetaan Helsinki-Vantaan liikennettä

    Mikäli olen ymmärtänyt Finavian viestit oikein, kyse ei ole lamppuöljyn säästämisestä. Nousevia ja laskevia koneita ei voi laittaa mutkittelemaan ihan miten vain, ja niillä pitää pitää varsin laajat porrastukset. Finaviahan ei ensisijaisesti ole kiinnostunut JET A-1:n kulutuksesta muuten kuin ympäristöpolitiikkansa puitteissa (esimerkiksi pitkät suorat lähestymiset kuuluvat tähän sarjaan).

    Ode on ihan oikeassa peräänkuuluttaessaan rahallisia arvoja. Vastakkain näyttäisivät olevan lentoliikenteen rajoittamisesta tulevat tappiot ja kunnalle koituva melualueen tonttimaan arvon alentuminen. Kumpikin ovat sen verran epäsuoria, ettei arviointi ole ihan helppoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Jussi kirjoitti 5.9.2011 kello 16:56

    Olen ihmetellyt aina, että eikö Marja-Vantaata olla rakentamassa melkein pahimmalle melualueelle?! Uusi kiitotie nro 3. syöttää sinne lännen suuntaan joka minuutti uuden nousevan suihkukoneen. Kaikki olevat asuinalueet on yritetty huomioida Lammionkin mainitsemilla lähestymissuunnilla yms. Välttämättäkin tietenkin halu tiiviistää kohtaa jossaini pisteessä melun haitat. Sitten vaan neljä ikkunalasia ja ulkonaliikkumiskielto. Tai postin jakelukeskuksen laajennusmaiksi… Rakennettaisko uusi kenttä jonnekin pääradan varteen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Paula kirjoitti 5.9.2011 kello 17:32

    Niinpä niin. Tämä on yksi syy lisää taas miksi Valtion ei olisi pitänyt Vantaata rahastaa asuinalueen hintaa maasta. Samallahan nostettiin koko Marja-Vantaan alueen maanhintoja, jotka siis on yksityisellekin maksettava, jotta tasapuolisuus toteutuu. Nyt jos kaavat eivät toteudukkaan syystä tai toisesta muodossa, jonka perusteella maan hinta on määritelty, on kunta maksanut maasta liikaa.
    Mikään hyvä perustelu ei mielestäni ole se, että valtio kustantaa kehäradan pääpiirteittään, sillä rakentaahan valtio paljon teitä ja katuja muuallekin Suomeen ottamatta senttiäkään näiltä kunnilta. Ja jos olisi haluttu kasvattaa Vantaan osuutta rataan, olisi pitänyt tämä huomioida kehäradan kustannusten jaossa. Ja mielestäni Valtion virastojen rahanhimo ja rahastus ei ole kauhean hyvä osoitus siitä, että valtio haluaisi tukea kuntia asuntopulan ratkaisussa tai tukea kuntia ylipäätään.
    Jotta asuinalueet toteutuvat, on kunnan, ei valtion, maksettava mittavat panostukset infrastruktuuriin sekä palveluihin. Tässä mittakaavassa kehäradan kustannukset ovat “kärpäsen paskaa”. On syynsä, miksi Vantaa on niin velkainen, eikä ole mitään syytä olettaa, että Vantaa pystyisi velkaantumiskehitystä pysäyttämään vuosikausiin. Siksi on käsittämätöntä, että valtio toimii niin kuin toimii, itsekkäästi, yksityisen firman tavoin.

    Melusta sen verran, että käsitykseni mukaan nykyiset melunormit ovat vanhentuneita. Meluhaittaan vaikuttavat monet asiat,eivät pelkästään desibelit. Lentokoneiden melu voi olla hyvinkin ikävää. Asuinalueilla Suomessa on totuttu, että voidaan viettää pihalla aikaa, ikkunoita auki ja silloin lentomelu häiritsee.
    Monet tiet eivät ole nykynormien mukaan suojattuja ja tästä aiheutuu huomattavia haittoja asukkaille liikennemäärien kasvaessa. Väittäisin, että nykyiset melunormit eivät ole ainakaan liian tiukkoja.
    Melulla on vakavia terveysvaikutuksia, aiheuttaa mm. sydäninfarkteja. Netistä löytyy paljon tietoa asiasta, ainakin Ely-keskuksen julkaisuja löytyi nopealla haulla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Kalle kirjoitti 5.9.2011 kello 17:33

    En ymmärrä valitusta lentokentän melusta. Lentokenttä on ollut Seutulassa jo pitkään (1952) ja Malmilla vielä pidempään (1936). Valittajat ovat tienneet osataessaan tontteja tai muuttaessaan alueelle, ettei se ole hiljasita. 😀

    Kannattaako Marja-radan varteen yleensäkään rakentaa asumista? Kyllä se on enemmän työpaikkakeskittymälle sopivaa aluetta. Silloin melukaan ei haittaa. Jätetään ne asunnot raknetamatta ja tehdään työpaikkoja.

    Ajelin Tukholman pohjoispuolella kesällä ja päätellen seutuliikenteen suuntautumisesta ja siitä mitä Arlandan lähellä näin, niin ainakin ruotsalaiset kaavoittavat lentokentän seutua enemmän työpaikka-alueeksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.9.2011 kello 18:19

    Mikäli olen oikein ymmärtänyt asiaa, Helsinki-Vantaa on lupahakemuksessaan laajentanut aluetta, joka joutuu lentomelun takia rakennuskieltoon. Eikä edes ihan vähän. Kyse ei siis ole siitä, että lentokenttä on ollut alueella pitkään ja nyt asutus yrittää levittäytyä sen alueelle vaan siitä, että lentoasema yrittää laajentaa meluamisaluettaan.

    Lentokentän aiemman meluilmoituksen perusteella on tehty maakuntakaava, joka on saanut lainvoiman ja joka siis sitoo maankäyttöä. Tällä perusteella on myös rakennettu Kehärata ja valtio on myynyt omistamaansa maata rakennusmaaksi Vantaalle sikahinnalla. Nyt sama valtio ilmoittaa, että kaikki oli aprillipilaa. Ette saakaan rakentaa, ostitte turhaan ja rata rakennettiin turhaan.

    Hakemuksessaan lentokenttä ilmoittaa, että melu mahtuu kyllä jonkin muinaisen maakuntakaavan puitteisiin, vaikka ei voimassa olevaan mahdukaan. Ikään kuin hakemusta tehtäessä ei olisi ollut käytettävissä voimassa olevia asiakirjoja.

    Tästä opimme vähän liian myöhään, että lentokentät pitäisi rakentaa rannalle niin, että melualue on pelkkää merta. Sen alueen arvo, jonka hyötykäytön lentokenttä estää, on miljardeja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Krtek kirjoitti 5.9.2011 kello 18:55

    Siinähän on moottoritie ihan vieressä. Eivätkö nämä melunormit koske sitä lainkaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Ville kirjoitti 5.9.2011 kello 19:47

    Jos lentokenttä oikeasti aiheutta miljardien menetykset rakennusmaan arvossa, olisi varmaan syytä alkaa miettiä lentokentän siirtämistä. Niin kehitys kaikilla kasvavilla kaupunkialueilla on mennyt ja menee – lentokentät siirtyvät kauemmas, kun kaupunki kasvaa niihin asti ja niiden ympärille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Ville kirjoitti 5.9.2011 kello 20:35

    Lentokentän alue on Marja-Vantaan suuruusluokkaa; samalla tehokkuudella rakennettuna ja hyvin maltillisella rakennusoikeuden hinnalla päästään kymmenen miljardin suuruusluokkaan – ja tämä koskee nykyisen lentokentän aluetta, lentomelun rampauttama ympäristö ei ole mitenkään huomioituna. Taloudellisesti ajatellen olisi siis hyvin rationaalista tehdä uusi kenttä merelle 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Ville_ kirjoitti 5.9.2011 kello 20:59

    Itseä vaan ihmetyttää kauhea into yhdistää lähiliikenne ja lentoliikenne. Parempi olisi siirtää päärata lentokentän alle ja rauhoittaa Tikkurila asumiselle ja paikallisradalle.

    Tämä asia hölmöiltiin jo kun Tikkurilaan tehtiin kupunkirata.

    Lisäksi kun katsoo noita autoliikenne, junaliikenne ja lentoliikenne melukarttoja tulee heti mieleen, että tavoite on peittää mahdollismman suuri alue melusaasteella.

    Voisi ehkä olla parempi rakentaa tiet ja radat lähestymisalueelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Kalle kirjoitti 5.9.2011 kello 21:13

    Ville, samalla kun päälentokenttiä on siirretty kauemmas, on toinen terndi ollut kehittää keskustalentokenttiä! On jopa laitettu keskustasta kaupunginosia sileäksi, jotta on saatu uusi syöttökenttä aivan keskustan tuntumaan (esim. Lontoo).

    Sinänsä, kun katsoo karttaa, ei ole mitään syytä rakentaa asutusta Marjaradan varteen. Tyhjää tilaa on paljon lähempänä kantakaupunkiakin. Kyse on vain kuntien halusta spekuloida maan arvolla. Nyt tuli takkiin oikein kunnolla Vantaalle, mikä on ihan hyvä! 😀 Kunnillekkin muistuu mieleen, että spekulantti voi myös hävitä.

    Perusongelma tässäkin on, että kunnat käyttävät hyväkseen lain suomaa monopoliasemaa. Sitä käytetään häikäilemattä. Kun nyt kerran tulee siipeen, pitäisi olla hiljaa ja miettiä, onko maakeinottelu kunnan ydintoimitoja? 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. tpyyluoma kirjoitti 5.9.2011 kello 22:31

    Paula, sinänsä erinomainen kommentti. Mutta. Minulla ei ole mitään melutorjuntaa vastaan ja melu on ihan oikea ongelma. Mutta tässä on käynyt niin että ideaalitilanteesta on tullut normi, muistuttaa kovin paljon monen muunkin sektoriviranomaisen toimintaa. Ja kun maankäytön tarpeet ja lentoliikenteen, tieliikenteen, pysäköinnin, ilmanlaadun, luonnonsuojelun, joskus jopa esteettömyyden, jne. sinänsä varmastikin ihan tavoiteltavat ideaalit eivät kohtaa niin tätä ei ratkaista niin että pyritään löytämään jonkinlainen hyvä kokonaisratkaisu, vaan niin että ei saa rakentaa. Tuosta vaan tulee sellaisia yhtälöitä että juuri minnekään ei saa rakentaa. Melu on varsinkin ongelma, 55dB joka on ohjemaksimi päivällä pihalla on normaali toimistoympäristön melutaso sisällä. Miten tuo voi toteutua kaupungissa? Toinen juttu on se että kuten kirjoitat melun häiritsevyys ei ole ihan yksinkertainen asia.

    Kirjoitat että suomalainen olettaa hiljaisen ympäristön. No ei ainakaan esimerkiksi Koskelantien varteen muuttava suomalainen oleta. Vähemmän siellä näkyy lautoja ikkunoissa. Minusta tämä on sellainen asia jonka ihmiset voi päättää ihan itse. Asunnonvalinta on kompromissien tekemistä asunnon koon, sijainnin, liikenneyhteyksien, palveluiden, ympäristön, jne. välillä, ja itse kukin arvottaa nuo vähän eri tavalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Ville kirjoitti 5.9.2011 kello 22:41

    Sinänsä, kun katsoo karttaa, ei ole mitään syytä rakentaa asutusta Marjaradan varteen. Tyhjää tilaa on paljon lähempänä kantakaupunkiakin.

    Jos vaikka mereltä tai ilmasta katselee pääkaupunkiseutua, on tosiaan vaikea huomata, että siellä jossain on kaupunkiakin 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Mikko H kirjoitti 5.9.2011 kello 22:54

    Kymmenen tuhannen asukkaan asuttamisen arvo on tietty varmaan suuri, mutta en nyt ihan tuon takia rupeaisi Helsinki-Vantaan kenttää siirtämään. Marja-Vantaa ei kumminkaan ole Pääkaupunkiseudulla ihan viimeinen rakentamaton pläntti, ei edes ratojen varsilla. Kymmenen tuhatta asukasta menisi varmaan nykyistenkin asemien ympäristöihin tiivistämällä. Kehäradankin asemat tuntuvat sijaitsevan suunnitelmissa asuinalueiden reunoilla, ei keskellä.

    Kalle mainitsi Lontoon City-kentän. Itse olen ihmetellyn Heathrown melurajoituksia. Heathrowta lähestytään useimmiten Lontoon keskusta-alueiden yli, jolloin tietysti näkymät ovat kirkkaalla säällä komeat, mutta meno kuuluu melkoisen monessa kodissa. Lentokoneiden virta on siellä erittäin tiheä. Siihen verrattuna Vantaalla on useimmilla asuntoalueilla hiljaista kuin haudassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Kimmo kirjoitti 6.9.2011 kello 0:43

    Tiedän varsinaisen ratkaisun. Siirretään Helsinki-Vantaan lentokenttä sinne Porvooseen ja Malmin lentokenttä Seutulaan. Vantaa saa tonteistaan spekuloimat rahat ja Enemmistöläiset Malmille kaipaamansa alueen tiheään rakennettuja aravataloja ja taloja yhdistävän kattavan pyörätie- ja raitiovaunuverkoston. Täydellinen win-win.

    Ja rakennusrahat voidaan ottaa uudella Porvoon alueen satelliittipohjaisella valvonta-, anteeksi ruuhkamaksulla. Siitähän tulee helposti muutama miljardi, eikö?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. migul kirjoitti 6.9.2011 kello 3:25

    En kannata lentokentän siirtämistä kauemmaksi.

    ” Ville kirjoitti 5.9.2011 kello 22:41

    Sinänsä, kun katsoo karttaa, ei ole mitään syytä rakentaa asutusta Marjaradan varteen. Tyhjää tilaa on paljon lähempänä kantakaupunkiakin.

    Jos vaikka mereltä tai ilmasta katselee pääkaupunkiseutua, on tosiaan vaikea huomata, että siellä jossain on kaupunkiakin 🙂 ”

    Kaikki ihan totta.

    Rantojen suojelu , mäet , Pientalot ja matala talokorkeus lisää tätä vaikutelmaa valtavasti. Tarkkaan tutkimalla , tyhjiä nurkkia ei kumminkaan ole loputtomasti. Ei ainakaan valmiin infran vieressä keskeisellä paikalla. Ottamatta tässä kantaa näiden gryndauksen mielekkyytteen. Keskuspuiston , santahaminan , suomenlinnan , villingin , Haltialan ja viikin peltojen yms saaminen rakenettavaksi ei käy ihan tosta vaan. Täydennysrakentamista tulossa.

    Kantakaupunki sitten tarkoittaa osia Helsingin niemestä. Vantaalaisista ja Espoolaisista monet kyllä vastustavat voimakkaasti kotipaikkakuntansa pitämistä jonkunlaisina Helsingin lähiöinä. Tällä on kyllä voimakas osansa kaikenäköisten projektien vastustamiseen oli sitten kyse länsimetrosta tai sitten diskatusta? raidejokerista yms . Toivoisin kyllä , että rahankäyttö olisi järkevämpien argumenttien takana. Välillisesti tämä kyllä vaikuttaa päättäjien käyttäytymiseen.Kommentiin kaukana kantakaupungista olemisesta voi usein kuulla vastauksen , että itse tule käytyä harvoin missään Helsingissä ja silloinkin vain pakosta. Tosin kyllä tunku muualle on kyllä molemminpuoleista. Ja helsingin rajoilla on Espoolla ja Vantaalla kanssa ihan arvostettuja alueita.

    Muistaakseni jossain luin , että jotkut Vantaan päättäjät halusivat jarruttaa tai olla osallistumatta omaan palaansa Helsingin idänvaltauksiin rakentamisessa. Niin , miten tämä nyt vaikuttaa tähän?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Markku af Heurlin kirjoitti 6.9.2011 kello 8:03

    Eikö tässä olisi nollakasvun paikka?

    1990 Helingin lentoaseman kautta kulki n 8,5 milj matkustajaa. Viime vuonna 13 miljoonaa.

    Elätellään haaveita 20 miljooonasta, joista huomattava osa olisi transitio-matkustajia. (Minä kutsun heitä epaidoiksi matkustajiksi),

    Väistämättä tämä lisää meluhaittaa.

    Asuin lapsuuteni Hämeenkylässä, Seutulan (eli Helsingin) lentokentän melualueella. Silloin harvoin näkyvät flygair olivat nähtävyys.

    Lentokentän siirtämien muualle, esim Hyvinkäälle (jonka lentokentää oli Helsingin lenkokenttä Mölamin ollessa valvontakkimisiion köytössä) ei vaikuta reaaliselta mahdollisuudelta.

    Kööpenhaminan Kastrup on puoliksi meren päälle rakennettu, kun tilaa ei pienessä maassa muualla ollut. Seutulan kenttää ei olisi mitenkään ollut v. 1952 mahdollista rakentaa meren päälle, eikä sellainen tässä ilmastosa muutenkaan taitaisi olla järkevää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Marko V kirjoitti 6.9.2011 kello 9:00

    tpyyluoma kirjoitti 5.9.2011 kello 12:03

    “Toinen puoli asiaa on että ne melunormit uusien asuinaluiden rakentamiselle on kaupunkiolosuhteissa epärealistiset, 55 desibeliä päivällä ja 45 yöllä. Vertaa noita vaikka Helsingin meluselvityksen, http://www.hel2.fi/ymk/meluselvitys/index.htm

    Nuo meluselvitykset eivät niinkään kerro raja-arvojen epärealistisuudesta vaan pääkaupunkiseudun elinkelpoisuudesta asuinympäristönä. Useissa tutkimuksissa on jo todettu liikennemelun haitallisuus ihmiselle. Se stressaa, aiheuttaa unettomuutta ja pahimmillaan tappaa. Oman taloni takapiha on laskennallisesti liikennemelun kannalta 55 – 60 dB aluetta. Samaa kohtaloa en toivo kenelläkkään toiselle. Äänitason ylittäessä 55 dB liikennemelua ei enää pysty jättämään taustalle, vaan se ns. valtaa tajunnan. Oman lapsen ääniä ei enää kuule 10 metrin päästä. Desibelit itsessään eivät kerro mitään äänen häiritsevyydestä. 70 dB:n suihkulähde ei häiritse ainakaan itseäni.

    Se miksi Helsinki on liikennemelun peittämä johtuu seuraavista asioista:
    – Korkea ajonopeudet. (Muutamien minuuttien säästöt ajo-ajoissa ovat tärkeämpiä kuin ihmisten elintila).
    – Suurirakeinen asfaltti yhdistettynä kuluttaviin nastarenkaisiin. (Raekoko Suomessa tuplat esim. Saksaan verrattuna).
    – Moottoripyörien ja raskaan liikenteen melupäästöjä ei ole rajoitettu. (Vrt. Keski-Eurooppa)
    – Laaduton meluesteiden suunnittelu. (Nykyiset meluesteet heijastavat melun taivaalle tuulen kuljetettavaksi).
    – Melusimulaatioissa ei huomioida tuulen vaikutusta eikä vuodenaikojen vaihteluita. Ts. ne ovat kaunisteltuja.
    – Päättäjät ovat suunnanneet energiansa liikenteen siirtämiseksi pois keskustasta “ohikulkuteille”. Nämä “ohikulkutiet” sattuvat vaan kulkemaan kaupungin viheralueiden ja asuinalueiden läpi.

    Tämä on siis tilanne autoliikenteen osalta. Paljon olisi tehtävissä jos haluttaisiin tehdä. Lentomelu on paljon ongelmallisempi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Rolling Heurlin kirjoitti 6.9.2011 kello 10:06

    Mitä jos Soininvaaran idea kentästä meren rannalla toteuttaisiin palauttamalla kenttä Katajanokalle, jossa Aeron (Finnairin) ensimmäinen kenttä oli 1924-1936.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. tpyyluoma kirjoitti 6.9.2011 kello 10:37

    Jos Tallinan tunneli tehdään se luultavasti tarkoittaisi jonkinlaista tekosaarta Helsingin edustalle, ja kai tuonne voisi sitten tehdä lentokentäkin. Helsinki – Tallinna. Mutta tuossa on jos ja kai, ja lisäksi tämä tuskin ihan huomenna valmistuisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Simo Melenius kirjoitti 6.9.2011 kello 11:31

    Melutasot ovat nähdäkseni hieman tiukat ja rajaavat turhaan vaihtoehtoja. Mitä olen lentokenttien lähellä kulkenut, niin enemmän tavallisten autoteiden äänistä on haittaa. Ne kantavat kilometrien päähän vaakatasossa ihan sallittujen rajojen sisälläkin. Esimerkiksi Jollakseen asti kuului Itäväylän mökä, kun siellä asuin.

    Kyllä muualla ihmiset asuvat kovinkin lähellä lentokenttiä eikä siihen maailma kaadu. Joku nukkuu huonosti, mutta muuttaa sitten pois hiljaisemmalle alueelle ja vastaesimerkkinä jonkun marginaaliryhmän edustaja saattaa jopa tarkoituksella hakeutua alueella, josta voi bongata loppulähestymisalueella olevia lentokoneita omalta parvekkeelta. Mutta vaihtelevat olosuhteet eivät haittaa, kun ihmisiäkin on vaihtelevanlaisia.

    Jos korkeampi melutaso sallittaisiin, se näkyisi korkeintaan asuntojen markkinahinnassa, mutta epäilen, että ei kuitenkaan kovin paljoa. Parhaimmassa tapauksessa melualueelta saisi sen verran halvemmalla asuntoja, että sieltä voisi joku pienemmilläkin tuloilla elävä ihminen ostaa asunnon.

    Ei silti, hyvä olisi antaa sen marjaradan mennä edelleen sinne kentälle asti, jotta ihmiset pääsevät junalla keskustaan, mutta kun kerran tilaa on muuallakin, niin asuntoja sopisi kyllä tehdä lähemmäs ns. asutusta kuin sinne teollisuusalueiden ja kehämotarien taakse keskelle ei mitään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Mikko kirjoitti 6.9.2011 kello 11:31

    Pyyluoma: Muuttuisikohan tunnelihankkeen kannattavuus, jos mukaan lasketaan Helsinki-Vantaan alueelle mahtuva rakentaminen. Sinnehän tulee junakin nyt…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. happosai kirjoitti 6.9.2011 kello 11:53

    Marja-vantaa ja ympäristö olisi älykkäintä rakentaa työpaikka/ostoskeskus keskittymäksi. Samalla säästetään kun kehälle, moottitielle ja junaradalle ei tarvitse tehdä meluvalleja.

    Muutenkin melko ihmeellinen ajatusmaailma että helsingin seudulla tarvitaan jokaisen maaneliön vaihtoehto on joko asuinkerrostalo tai horsma. Kuka niissä kerrostaloissa asuu jos missään ei ole tilaa lentokentän kaltaisille työpaikoille?

    Jos (kun) helsingistä tulee koko ajan kalliimpi työpaikoille (maan hinta nousee, käyttöehdot kiristyy) ja asumiselle, molemmat pakenevat kauemmaksi ja kaupunkirakenne hajoaa.

    Järkevintä olisi kaavoittaa selkeä “melukäytävä” esim. kehä 3:sta länteen, jolloin kukaan ei odottakaan alueen olevan hiljaista ja alue kehittyy sen ympärille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. tpyyluoma kirjoitti 6.9.2011 kello 12:32

    Mikko, ehkä, mutta Lentoaseman kokonaan siirtäminen on niin massiivinen projekti että siihen tuskin lähdetään, pikemminkin niin että kasvua voisi ohjata tuonne. Tunnelista kts. Anteron Alkun mielipidekirjoitus päivän Hesarissa, jos se tunneli maksa kolme gigaeuroa niin se on jopa liiketaloudellisesti mahdollisesti kannattava (~10 miljoonaa matkustajaa).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. tpyyluoma kirjoitti 6.9.2011 kello 12:54

    Toimistot Kehäradan varteen eli huonosti saavutettavaan paikkaan radankin kanssa ei ole minusta mitenkään kovin hyvä idea. Toimistot vie kuitenkin aika vähän tilaa verrattuna asuntoihin ja paljon keskeisempiäkin paikkoja on.

    Marko V, olen asunut lentoreitin alapuolella ja muutenkin meluisassa paikassa. Suhteellista ja tapauskohtaista, pointtini on että yleistettynä raja on liian tiukka.

    Se miksi Helsinki on liikennemelun peittämä johtuu seuraavista asioista:
    – Korkea ajonopeudet. (Muutamien minuuttien säästöt ajo-ajoissa ovat tärkeämpiä kuin ihmisten elintila).

    Jep. Jos esimerkiksi Länsiväylällä Lauttasaaressa olisi 50km/h nopeusrajoitukset se ei vaikuttaisi ajoaikoihin juuri lainkaan, koska suurin osa autoilijoista ajaa ruuhkassa jossa ei muutenkaan ajeta tuota kovempaa. Varsinkin ilta- ja yömeluun tuolla olisi kuitenkin iso vaikutus.

    – Suurirakeinen asfaltti yhdistettynä kuluttaviin nastarenkaisiin. (Raekoko Suomessa tuplat esim. Saksaan verrattuna).

    Tiehallinto väittää ettei se hiljaisempi asvaltti kestä isoja liikennemääriä.

    – Moottoripyörien ja raskaan liikenteen melupäästöjä ei ole rajoitettu. (Vrt. Keski-Eurooppa)

    Tuota en tiennytkään. Minulla ei ole mitään moottoripyöriä vastaan, kaupunkikulkuneuvoina ne on pienemmän tilantarpeen vuoksi ihan järkeviä, mutta iso meluisa moottoripyörä katukuilussa on jotain sellaista että paikat lähtee hampaista. En minä ymmärrä miksei tuollaiseen voi puuttua.

    – Laaduton meluesteiden suunnittelu. (Nykyiset meluesteet heijastavat melun taivaalle tuulen kuljetettavaksi).
    – Melusimulaatioissa ei huomioida tuulen vaikutusta eikä vuodenaikojen vaihteluita. Ts. ne ovat kaunisteltuja.

    Olen antanut itselleni kertoa että melusimulaatiot eivät muutenkaan ole ihan helppoja tehdä, virheitä kai kumpaankin suuntaan.

    – Päättäjät ovat suunnanneet energiansa liikenteen siirtämiseksi pois keskustasta “ohikulkuteille”. Nämä “ohikulkutiet” sattuvat vaan kulkemaan kaupungin viheralueiden ja asuinalueiden läpi.

    Niin no jos kaavoitetaan pitkin poikin Uuttamaata ja pikkuhiljaa Etelä-Hämettä niin kyllä siitä seuraa liikennettä. Ja kauas kaavoitetaan kun lähemmäs ei muka voi rakentaa.

    Sinulta unohtui tuohon liittyen yksi asia, rakennukset. Zoomaa vaikka Munkkiniemeen kartalla http://www.hel2.fi/ymk/meluselvitys/kartta_flash.htm Huopalahdentiellä ja Turunväylällä on ihan saman verran autoliikennettä, toisessa on vaan talot vieressä ja pienempi nopeus. Ero melualueessa on moninkertainen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Ingmar Forne kirjoitti 6.9.2011 kello 16:54

    Miksi tehdä yksinkertainen asia vaikeaksi? Haluaako Helsingki lentokentän vai asukkaita? Jos molempia ei voi saada, täytyy valita mitä halutaan mieluummin, ja toisesta on luovuttava.

    Onko valittajat ajatellut lentoturvallisuutta myös?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Seppo S kirjoitti 7.9.2011 kello 0:25

    Taas sijoittajille voitot ja moninkertaiset tappiot tavallisille veronmaksajille.

    Finnair haluaa lennättää lentoaseman kautta lisää Aasian kauttakulkuliikennettä ja haluaa lentojen lähtevän myös puolenyön jälkeen. Siksi lentomelua halutaan sallia lisää.

    Finnairin kauttakulkuliiketoiminnan laajentamisen arvonlisä on kuitenkin mitättömän pieni verrattuna lentomelun haittojen kustannuksiin. Siksi ei ole mitään järkeä lähteä höllentämään Finnairin busineksien takia melurajoituksia.

    Finnairin Aasian kauttakulkuhubin laajentaminen ei palvele suomalaisia vaan muiden maiden kansalaisia. Jos sellainen kauttakulkuhubi tarvitaan, niin eikö se voisi olla jossakin muualla kuin keskellä pääkaupunkiseutua.

    Taas herää kysymys, että onko asia jälleen junailtu liikenneministeriössä ilman, että kansanedustajat tajuavat tilannetta ollenkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Elmo Allén kirjoitti 7.9.2011 kello 17:54

    tpyyluoma: “Huopalahdentiellä ja Turunväylällä on ihan saman verran autoliikennettä, toisessa on vaan talot vieressä ja pienempi nopeus. Ero melualueessa on moninkertainen.”

    Niin, koska ne talot estävät sitä melua. Vertaapa Huopalahdentietä Paciuksenkatuun, niin huomaat että ei se Huopalahdentiekään mikään huopatossutehdas ole. Ero tien vieressä on vain 5 dB luokkaa. Toimistotalomuureja tarvitaan siis 50 km/h teillekin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Osmo Soininvaara kirjoitti 7.9.2011 kello 21:35

    “Ero tien vieressä on vain 5 dB luokkaa”
    Siis vain seitsemänkertainen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Elmo Allén kirjoitti 7.9.2011 kello 21:49

    Soininvaara: “Siis vain seitsemänkertainen?”

    Kuten eivät desibelitkään, ei myöskään ihmisen meluaistimus ole lineaarinen. 5 dB meluisampi paikka ei siksi ole seitsemän kertaa huonompi paikka asua. Joka tapauksessa tarkoitukseni oli huomauttaa, että karttaa tutkiessa täytyy huomioida juuri lähimpiin taloihin kohdistuva äänenpaine on ratkaiseva, ei melualueen laajuus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Elmo Allén kirjoitti 7.9.2011 kello 21:54

    Seppo S: “Finnairin Aasian kauttakulkuhubin laajentaminen ei palvele suomalaisia vaan muiden maiden kansalaisia.”

    Päinvastoin. Ne muiden maiden kansalaiset pääsevät Aasiaan melko helposti kilpailevillakin vaihtoehdoilla, jolleivät Finnairilla. Mutta heidän ansiostaan Finnair pystyy myös suomalaisille tarjoamaan ylivoimaisen hyvät yhteydet itään sekä hyvän verkoston ympäri Eurooppaa. Pitkällä aikavälillä on myös mahdollisuuksia, että tuo hyvä idän liikenne tuo yrityksiä, jotka sijoittuvat tänne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. tpyyluoma kirjoitti 8.9.2011 kello 10:56

    Elmo, kuvittelin sanovani suurinpiirtein samaa. Mun pointti on se että tiivimmin rakentamalla saadaan suht suojaiset alueet ensimmäisen talorivin taakse, eikä se ensimmäinenkään talorivin melusuojaus mikään ylitsepääsemätön ongelma ole. Asuntorakentaminenkin onnistuu huolellisella suunnittelulla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Petja kirjoitti 18.11.2011 kello 21:24

    Osmo Soininvaara:
    “Ero tien vieressä on vain 5 dB luokkaa”
    Siis vain seitsemänkertainen?

    5dB on 3,16 kertainen, seitsemänkertainen olisi 8,45dB.
    Kätevä tapa muistaa decibel-asteikko on:
    3dB: eka tuplaus, 6dB: toinen tuplaus, 9db: kolmas tuplaus, ja 10dB: 10-kertainen alkuperäiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.11.2011 kello 22:54

    Petja,
    Anteeksi päässälaskuvirhe. Logaritmiasteikko on hankala.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Raimo K kirjoitti 18.11.2011 kello 23:25

    Osmo: “Mikäli olen oikein ymmärtänyt asiaa, Helsinki-Vantaa on lupahakemuksessaan laajentanut aluetta, joka joutuu lentomelun takia rakennuskieltoon.”

    Onpa kummallista. Nykyiset lentokoneet ovat kansainvälisistä määäräyksistä johtuen huomattavasti hiljaisempia kuin aikaisemmat – aluetta pitäisi voida pienentää. 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus