Vau-akustiikkaa

Avajaiskonsertti

Kun CD-levyt tuli­vat markki­noille, en oikein ymmärtänyt, mik­si pitäisi käy­dä kon­ser­tis­sa (ellei arvos­ta väli­aiko­jen seu­rustelua), kun hyvil­lä kuu­lokkeil­la musi­ik­ki kuu­luu levyltä parem­pana. Olen kak­sikym­men­tä vuot­ta ollut väärässä – tai siis antanut Fin­lan­di­at­alon harhaut­taa itseäni.

Ava­jaiskon­ser­tis­saan Helsin­gin musi­ikki­ta­lo osoit­ti, kuin­ka hienos­ti kon­sert­ti­sali voi soi­da, kun arkkite­hti myön­tää talon ole­van musi­ikin kuun­telua eikä arkkite­htu­urin ihailua varten raken­net­tu. Se oli hätkähdyt­tävä koke­mus. Jokainen soitin oli kuul­tavis­sa erikseen.

Aplodit oli­vat äänekkäät, kun musi­ik­ki lop­pui ja pauhuk­si ne ylsivät, kun kapel­limes­tari Sakari Oramo kävi syleilemässä akusti­ikas­ta vas­tan­nut­ta Yasuhisa Toyotaa.

Kon­sert­tilipuista tulee ole­maan pulaa. Ava­jaiskon­sertin yleisöstä moni van­noi, että nyt ale­taan käy­dä kon­serteis­sa. Niin minäkin. Joku lupasi vai­h­taa HIFK:n kausiko­rtin sin­fo­niaorkesterin kausiko­rt­ti­in. Joudu­taan päät­tämään, miten niukku­ut­ta jae­taan, Jonot­toma­l­la, eli­it­tiä suosien vai hin­nal­la tai jol­lain näi­den yhdistelmässä.

En tiedä paljonkaan kori­pal­losta, mut­ta sen on olta­va todel­la hieno urheilu­la­ji, kun tämä kan­nat­ti vai­h­taa koripallo-otteluun.

76 vastausta artikkeliin “Vau-akustiikkaa”

  1. Ainakin HKO on lisän­nyt kausiko­rt­ti­s­ar­jo­jen määrää kolmes­ta neljään. Finkku­las­sa on nor­maal­isti ollut sato­ja vapai­ta paikko­ja. Toiv­ot­tavasti kon­sert­tien suo­sio kas­vaa, sil­lä kaupungillamme on upea orkesteri.

  2. Kyl­lä, kori­pal­lo on todel­la hieno laji. Jos nyt ale­taan ver­taa­maan kult­tuuri­nalo­ja, niin se on 53 pros­ent­tia kon­sert­timusi­ikkia parem­pi. Ehkä sit­ten kah­denkymme­nen vuo­den päästä…

  3. Osmo havait­si asian, joka maakun­nis­sa (esim. Turus­sa, Tam­pereel­la ja Lahdessa) on ollut ark­ista: hyväl­lä akusti­ikalla varustet­tu kon­sert­ti­sali. Onnit­te­lut uud­es­ta sal­ista, odotan itsekin sen kuulemista!

  4. Kuun­telepa joskus dig­i­taal­ista 5.1 tai 7.1‑tilaääntä kotiteat­ter­ista kon­sert­ti- tai oop­pera-levyl­lä (DVD tai Blu-ray). On ihan toista kuin cd-levy kuu­lokkeista. Akusti­ik­ka siir­tyy omaan huoneeseen ja bonuk­se­na tule­vat vielä maail­man huip­puesi­in­tyjät. Eikä tarvitse kurkkia edel­lä istu­van hius­pehkon takaa eikä kuun­nel­la yskimistä tai karkkipa­pe­rien rapinaa 🙂

  5. Hienoa, että Ode tun­nus­taa musi­ikin ja taiteen arvon. Siitä kiitos.

    Joku voisi ehkä toivoa, että tämä näky­isi muus­sakin poli­ti­ikas­sa. Jos en ihan väärin muista, niin Osmo oli yhdessä muiden vihrei­den kanssa vas­tus­ta­mas­sa yksi­tyisen kopi­oin­nin hyvi­tys­mak­sua. Hienos­ti onnis­tuitte, laite­valmis­ta­ja Nokia kiit­tää vihreitä.

    Sen sijaan ne sadat muusikot, ehkä olit heitä äsken kuule­mas­sa, ja muut taiteen­tek­i­jät joiden toimeen­tu­loa ja koko kult­tuurin perus­taa vihrei­den poli­ti­ik­ka on rapaut­tanut eivät kiitä. Ja he muis­ta­vat vihrei­den puolen valin­nan hyvi­tys­mak­sun suh­teen kyl­lä, ja pitkään muis­ta­vatkin. Kuten he myös muis­ta­vat koko puolueen yleisen tekijänoikeusvastaisuuden.

  6. Tarvit­ti­inko tähän soivu­u­teen liki 190 miljoo­nan euron musi­ikki­ta­lo (Alku­peräi­nen kus­tan­nusarvio oli 94 miljoonaa.) 

    Filan­dia-talon akus­tiset viat ovat tiedos­sa (reiät katossa, kalus­teet, orkesterin lat­tia). Fin­lan­dia-talon akusti­ik­ka olisi aivan hyvin voitu pienel­lä vaival­la ja rahal­la korjata. 

    Helsin­gin musi­ikki­ta­lo on vain 1/4 Helsin­gin. Val­tio ja Yleis­ra­dio on mak­sanut ja mak­saa lop­ut viu­lut — ylläpi­tokus­tan­nusvi­u­lut mak­se­taan samas­sa suhteessa. 

    Musi­ikki­talon nautin­taoikeus menee niin, että talon omis­ta­vat suurim­mak­si osak­si ulko­helsinkiläiset, mut­ta taloa käyt­tävät suurim­mak­si osak­si helsinkiläiset.

  7. Yksi vas­taus niukku­u­den sääte­lyyn: soite­taan enem­män nyky­musi­ikkia. Sit­ten jää enem­män tilaa meille, jot­ka mielel­lämme kuun­telemme sitäkin. 😀

  8. Osmo: Tosi hienoa kuul­la, että kon­sert­ti­sali on onnistunut!

    En tiedä paljonkaan kori­pal­losta, mut­ta sen on olta­va todel­la hieno urheilu­la­ji, kun tämä kan­nat­ti vai­h­taa koripallo-otteluun.

    hihi­hi­hi­hi… tai sit se on vaan valmis mak­saan ihan jonkun ver­ran sopi­van sig­naalin lähet­tämis­es­tä kannattajille.

  9. Klassi­nen musa nyt vaan ei kaikkia nap­paa ja se on ihan okei. Mielestäni oli rohkea veto Arhin­mäeltä men­nä reilusti sinne, mikä itseä kiin­nos­taa eikä pönöt­tää pakos­ta Musiikkitalossa.

  10. Ever­est the Neverest:

    Filan­dia-talon akus­tiset viat ovat tiedos­sa (reiät katossa, kalus­teet, orkesterin lat­tia). Fin­lan­dia-talon akusti­ik­ka olisi aivan hyvin voitu pienel­lä vaival­la ja rahal­la korjata. 

    Olisit sanonu aikasem­min! Voi hit­si. Turhaan raken­net­ti­in sekin talo.

    Helsin­gin musi­ikki­ta­lo on vain 1/4 Helsin­gin. Val­tio ja Yleis­ra­dio on mak­sanut ja mak­saa lop­ut viu­lut – ylläpi­tokus­tan­nusvi­u­lut mak­se­taan samas­sa suhteessa. 

    ellen nyt ihan väärin muista, niin pääkäyt­täjät ovat Sibelius-Akatemia, RSO ja HKO. edus­tuk­set menee hallintay­htiöis­sä tasan. Pros­es­sia aika läheltä kat­soneena mua jäi ihan kiin­nos­ta­maan, että minne nyt hävisi 25% musiikkitalosta? 

    Daniel Fedreley:

    Klassi­nen musa nyt vaan ei kaikkia nap­paa ja se on ihan okei. Mielestäni oli rohkea veto Arhin­mäeltä men­nä reilusti sinne, mikä itseä kiin­nos­taa eikä pönöt­tää pakos­ta Musiikkitalossa. 

    Joku sitä miet­ti että tilanne olisi sama jos suomes­sa vihit­täisi­in käyt­töön olympias­ta­dion ja urhei­lu­min­is­teri olisi varso­vas­sa kuun­tele­mas­sa suo­ma­laista nyky­musi­ikkia. Urheilu­väkeä saat­taisi syys­tä hiukan har­mit­taa. Ko. kinker­it on kult­tuuri­m­in­is­ter­ille työtä, eikä varsinkaan lasienkilis­te­lyä vaan viisi­tun­ti­nen kon­sert­ti. Mut­ta kukin tyylil­lään. Viesti­hän se tämäkin.

  11. OS:

    …kun hyvil­lä kuu­lokkeil­la musi­ik­ki kuu­luu levyltä parempana… 

    No, Fin­lan­di­al­adon akusti­ik­ka on toki jostain sieltä minne aurinko ei vält­tämät­tä kovinkaan usein paista. On kuitenkin aika rohkeaa väit­tää, etteikö mikä tahansa live-esi­tys olisi parem­pi kuin nor­maaleil­la — olkoon kuin­ka high-end hifiä — kuu­lokkeil­la kuun­nel­tu tois­in­to. Stereoku­u­lok­keet näet tap­pa­vat tilail­lu­u­sion totaalis­es­ti ja edes vähänkin kelvol­lisil­la vähänkin järkevästi sijoite­tu­il­la kaiut­timil­la saavute­taan hel­posti merkit­tävästi parem­pi äänentoisto.

    Ain­oas­taan kuu­loke­jär­jestelmis­sä, jois­sa pystytään huomioimaan “ylä­var­talon siirto­funk­tio” (eli siis se, että oikea ja vasen kor­va kuule­vat molem­mat kana­vat, mut­ta eroina on aikaeron lisäk­si etupäässä olka­päi­den, pään ja kor­vale­htien aiheut­ta­ma vaimen­nus) voidaan päästä edes 2‑kanavaisen stere­o­jär­jestelmän tasolle. Dol­by­labs on itse kehitel­lyt jotain täl­laista, mut­ta kom­men­tien perus­teel­la tulok­set eivät ole kuule­ma lisähin­nan arvoisia.

    Joku pikkuputi­ik­ki tekee myös vas­taavia jär­jestelmiä hie­man eri vaa­timis­ta­solle — edes kul­tako­r­vaiset kuuli­jat eivät jut­tu­jen mukaan ole pystyneet erot­ta­maan ko. jär­jestelmän stereoku­u­lokkeisi­in syöt­tämää sig­naalia hifi­laa­tuis­es­ta 7.1 ‑jär­jestelmästä. Hait­ta­puole­na on se, että ko. fir­man nämä tem­put tekevä kuu­loke-esi­vahvistin mak­saa luokkaa tuhan­sia euroja.

    Sit­ten voitaisi­in toki puhua myös siitä, miten levy-yhtiöt nykyään raiskaa­vat CD-levy­jen tois­ton laadun — ei pelkästään nuori­son jump­su­ti-jump­su­ti ‑mökässä vaan yhäuse­am­min ihan oikean musi­ikinkin puolel­la… mut­ta olkoon nyt sit­ten… kiva­han sitä on mak­saa tek­i­jänoikeuk­sien suo­ji­in piiloutu­valle viihde­te­ol­lisu­us­mafi­alle parikymp­piä muka­mas hyvästä levys­tä, joka on kuitenkin kom­pres­soitu paskaksi.

  12. Jarkko Tont­ti:

    Sen sijaan ne sadat muusikot, ehkä olit heitä äsken kuule­mas­sa, ja muut taiteen­tek­i­jät joiden toimeen­tu­loa ja koko kult­tuurin perus­taa vihrei­den poli­ti­ik­ka on rapaut­tanut eivät kiitä. 

    Jarkko — toi alkaa ole­maan jo aika väsynyt­tä. Ei kellekään ole ollut aikoi­hin epä­selvää, että nykyi­nen tek­i­jänoikeusmafia edus­taa käytän­nössä vain ja ain­oas­taan suurten viihde­fir­mo­jen taloudel­lisia etu­ja. Jotenkin niinkuin yllät­täin tek­i­jänoikeuk­sien kestoa ollaan aina juuri sil­loin jatka­mas­sa kun Mik­ki Hiiri, Rol­lar­it tai Beat­less oli­si­vat vapautumassa.

    Pornoin­ta tässä asi­as­sa on se, että kaikkein pahiten mafi­an alis­ta­mat ja riistämät ihmiset — so. taiteil­i­jat itse — ovat etur­in­ta­mas­sa vaa­ti­mas­sa oman maaor­juuten­sa jatkoa ja omien feo­daaliruhti­nait­ten­sa val­lan pyhit­tämistä. Hel­poin­ta olisi toki väit­tää, että näil­lä viihde­te­ol­lisu­us­fa­sistien maaor­jil­la ei lant­tu vält­tämät­tä leikaisi ihan nor­mi­ta­sol­la, mut­ta ehkä kysymys on monimutkaisempi.

    Toisaal­ta voidaan toki esit­tää kysymys, että mik­si viihde­te­ol­lisu­u­den voit­to­jen pitäisi kas­vaa ekspo­nen­ti­aalis­es­ti? Käytän­nössähän viih­teen tuot­ta­mi­nen on jatku­vasti tehos­tunut ja hal­ven­tunut sekä ennen kaikkea jakelu on tul­lut käytän­nössä ilmaisek­si. Viihde­fa­sis­ti­mafi­an pöyristyt­tävät vaa­timuk­set ovatkin vähän samaa tasoa kuin jos paperite­htaat vaati­si­vat ultra­mod­erneil­la paperikoneil­la tuote­tus­ta pain­opa­peri­sta saman hin­nan kuin keski­a­jan käs­in­te­hdys­tä paperi­sta mak­set­ti­in ja jos kir­japain­ot halu­aisi­vat saman hin­nan kuin keski­a­jan kir­janko­pi­oi­ja­munk­ki kustansi.

    Mon­eenko­han kir­jaan keskiverol­la suo­ma­lais­per­heel­lä täl­löin olisi varaa — ehkä yhteen (siis jos 20 vuot­ta säästäisi)?

  13. Näin syn­ny­iltäni lahte­laise­na on hie­man hap­pa­mana todet­ta­va että ihmeen hel­posti Suomes­sa ja ennenkaikkea Helsingis­sä on uno­htunut Sibeliustalon ole­mas­sao­lo. Sibeliusta­lo on kuitenkin viimeiset kymme­nen vuot­ta saanut naut­tia maail­mal­la kovaakin arvos­tus­ta nimeno­maan akusti­ikkansa puoles­ta yht­enä maail­man parhaim­pana kon­sert­ti­taloina. Onkin vähän has­sua ollut lukea lehdis­tä kuin­ka Musi­ikki­talon myötä “viimein Suomeen saadaan riit­tävät puit­teet konserteille.”

  14. Haus­ka kuul­la, että talos­sa voi kokea noin hieno­ja elämyk­siä! Nyt var­maan lip­pu­jen hin­nat voidaan nos­taa vas­taa­maan kus­tan­nuk­sia niinkuin niis­sä vähem­män hienois­sa pop­u­laa­likult­tuurin riennoissa.

  15. Kuten kse tuol­la jo kir­joit­taa niin kuu­lok­keet tap­pa­vat tilail­lu­u­sion. Suomes­ta löy­tyy huo­mat­ta­van paljon osaamista hyvien kaiut­timien suun­nit­telu­un ja valmis­tamiseen. Itseltäni löy­tyy kotoa Gen­elecin ja Gra­di­entin valmis­ta­mat kaiut­timet. Varsinkin jälkim­mäis­ten soin­ti on jotain, mikä pitää vain kokea. Sen kun yhdis­tää laadukkaaseen musi­ik­ki DVD:n ja lasil­liseen punavi­iniä, on akut ladat­tu seu­raavaa päivää varten.

    Julk­isten tilo­jen ään­i­maail­ma on jär­jestään ollut pet­tymys häiriöäänien/akustiikan takia. Helsin­gin musi­ikki­ta­lo pitää kyl­lä käy­dä kuun­tele­mas­sa, jos ker­ran niin hyvä on.

  16. Olisi hienoa, jos uusi musi­ikki­ta­lo uusisi myös ohjelmistopoli­ti­ikan. Ava­jaiset ainakaan eivät lupaa hyvää. Fin­lan­dia? Voi jumalau­ta sen­tään. Olisi Sibeliuk­sel­la ollut paljon parem­paakin. Luvas­sa lie­nee jatkos­sakin tut­tua brahms- ja beethoven-pöhö­tys­tä, siis yleisön kosiskelua, kas­savir­ran edessä pokkuroin­tia. Ohjelmis­ton pitäisi pain­ot­tua mei­dän aikamme musi­ikki­in, nykysäveltäji­in ja uusi­in tilaus­teok­si­in. Van­hat pierut oli­si­vat sit­ten tilk­keenä siel­lä jos­sain ohjel­malokoses­sa. Toinen huo­mat­ta­va seik­ka on se, että närää on jo nyt herät­tänyt kovin elit­is­tiset ava­jaiset. Oliko­han Nalle Wahlroos paikalla kilis­telemässä? Täl­lainen on omi­aan vier­aan­nut­ta­maan kansalaisia. Sanoipa joku parem­man väen edus­ta­ja hesaris­sa, ettei musi­ikki­talon kon­sert­tei­hin olisi oikein suo­tavaa tul­la farkuis­sa. Sil­lä lail­la. Musi­ikki­han onkin siel­lä muun oleel­lisem­man ohessa.

  17. Muusikoiden tuloista ja piratismista keskutel­lessani näen aina mielessäni kuvan Michael Jack­sonin omas­ta Nev­erN­ev­er­land huvipuis­tos­ta ja Paul McCart­neyn tiluk­set Skotlannissa.

    Jos piraat­tlevyjä myy­dään kan­nat­tavasti viidel­lä eurol­la, tuskin­pa se extra 20 euroa ihan muusikollekaan menee.

    Piratis­mi, mp3 ja net­ti pelas­ti­vat musi­ikin levy-yhtöiltä ja mak­se­tu­il­ta soit­tolis­toil­ta. Muusikot viitivät taas heit­tää keikko­ja livenä kuulijoille.

  18. Jari, ava­jai­sis­sa soite­taan sibeliuk­selta myös Tapi­o­la. Se on musi­ikil­lis­es­ti ehkä haas­tavin­ta sibelius­ta. Lisäk­si siel­lä on myös Stravin­skin Kevä­tuhri, joten ihan kevyestä iltapäiväk­las­sis­est ei ollut kysymys.

  19. kse kir­joit­ti: “Jarkko – toi alkaa ole­maan jo aika väsynyt­tä. Ei kellekään ole ollut aikoi­hin epä­selvää, että nykyi­nen tek­i­jänoikeusmafia edus­taa käytän­nössä vain ja ain­oas­taan suurten viihde­fir­mo­jen taloudel­lisia etuja. ”

    Kovia väit­teitä, joten — kuten tääl­lä näyt­tää ole­van usein tapana vaa­tia — todis­teet tiskiin!

    Oletko koskaan kysynyt esimerkik­si jonkin paljon radiosoit­toa saa­neen bändin biis­in­tek­i­jältä tuos­ta hänen olete­tusti koke­mas­taan tek­i­jänoikeusmafi­an sor­rosta, vai onko hän myös mielestäsi osa viihdefasistimafiaa?

  20. “Nyt var­maan lip­pu­jen hin­nat voidaan nos­taa vas­taa­maan kus­tan­nuk­sia niinkuin niis­sä vähem­män hienois­sa pop­u­laa­likult­tuurin riennoissa.”

    Nimeno­maan lip­pu­jen hin­nat täy­ty­isi pitää sil­lä tasol­la, että taval­lisel­lakin kansal­la on varaa käy­dä konserteissa.

    Mielestäni on kum­mallista, että mon­esti samoissakin puheen­vuorois­sa syytetään klas­sista musi­ikkia “elit­ismistä” ja sit­ten vaa­di­taan lip­pu­jen hin­to­ja ylös — jot­ta var­masti tule­vaisu­udessakaan tähän “eli­it­ti­in” ei pää­sisi uusia ihmisiä.

  21. Evert The NeveRest:

    “Filan­dia-talon akus­tiset viat ovat tiedos­sa (reiät katossa, kalus­teet, orkesterin lat­tia). Fin­lan­dia-talon akusti­ik­ka olisi aivan hyvin voitu pienel­lä vaival­la ja rahal­la korjata.”

    Jot­ta saataisi­in jotain viitet­tä mitä tuo “pieni vai­va” olisi tarkoit­tanut niin lainaan tähän lauseen erään huo­mat­ta­van suo­ma­laisen akusti­ikka­su­un­nit­teluyri­tyk­sen johtaval­ta akusti­ikkakon­sul­til­ta: “Min­un ehdo­tuk­seni Fin­lan­dia-talon kor­jauk­ses­ta hylät­ti­in, kos­ka suun­nitelmi­in sisäl­tyi dynami­it­tia ja Bobcat.”

  22. OS: “Kon­sert­tilipuista tulee ole­maan pulaa… Joudu­taan päät­tämään, miten niukku­ut­ta jae­taan, Jonot­toma­l­la, eli­it­tiä suosien vai hin­nal­la tai jol­lain näi­den yhdistelmällä.”

    Tästä asi­as­ta voisi tehdä tutkimuk­sen. Oletet­tavasti Helsin­gin hulp­pean musi­ikki­talon toden­näköisin käyt­täjä on pääkaupunkiseudul­la asu­va, vart­tunut ja eli­it­ti­in tai ylem­pään keskilu­okkaan kuu­lu­va hifis­telijä, joka han­kkii yhteiskun­nan sub­ven­toimat tiket­tin­sä netistä eikä jonot­ta­mal­la. Niukku­ut­ta jae­taan siis alueel­lis­es­ti ja sosi­aaliryh­mit­täin eriarvoisesti. 

    Onnek­si ohjelmis­toon tule­vat viihde- ja rock-kon­ser­tit tuo­vat yleisöön vähän sää­tykier­toa. Jos kon­ser­tit välitet­täisi­in Yleis­ra­dion kaut­ta, siitä hyö­ty­i­sivät syvem­mätkin kansanker­rokset radioiden­sa äärel­lä. Huip­puakusti­ikalla ei ole heille kovinkaan suur­ta merk­i­tys­tä. Eihän heil­lä ole toimivia sosi­aali- ja terveyspalvelujakaan.

  23. “Nimeno­maan lip­pu­jen hin­nat täy­ty­isi pitää sil­lä tasol­la, että taval­lisel­lakin kansal­la on varaa käy­dä konserteissa.”

    Jos halu­taan, että pien­i­t­u­loisil­lakin on mah­dol­lisu­us käyt­tää näitä palvelui­ta, niin annet­takoon heille sit­ten suo­raan rahaa tätä tarkoi­tus­ta varten. Voivat sit­ten miet­tiä, että käyt­täi­sivätkö he rahat mielu­um­min kovata­soiseen Blu-ray-lait­teeseen tehostet­tuine kaiut­tim­i­neen vai kävisikö niil­lä rahoil­la mielum­min esim. Milanon oop­peras­sa. Muu­ta­ma ton­ni vuodessa kai riittäisi?

  24. “Oletko koskaan kysynyt esimerkik­si jonkin paljon radiosoit­toa saa­neen bändin biis­in­tek­i­jältä tuos­ta hänen olete­tusti koke­mas­taan tek­i­jänoikeusmafi­an sor­rosta, vai onko hän myös mielestäsi osa viihdefasistimafiaa?”

    Juuri näin. Olen itse toimin­ut koko ikäni klassien musi­ikin alal­la. Levy­tyk­siä on vajaat kolmekym­men­tä — sekä omia että muiden hom­mis­sa — useis­sa eri Euroopan mais­sa. Jokaises­ta levy­tyk­ses­tä olen saanut rahaa levy-yhtiöltä, ja jokaises­sa näistä pro­duk­tioista levy-yhtiö on ottanut taloudel­lisen riskin.

    Ilman levy-yhtiöitä urani ei olisi ollut mah­dolli­nen. Ei min­ul­la ole ollut aikaa eikä kykyä luo­da itsel­leni maail­malaa­juista jakelu­verkkoa. On yleisen tehokku­u­den näkökul­mas­ta järkevää, etä soit­ta­jat soit­ta­vat ja liikealan ammat­ti­laiset hoita­vat myyn­nit. Tähän tarvi­taan levy-yhtiöitä.

    Musi­ikin jakami­nen inter­netin kaut­ta on toki teknis­es­ti mah­dol­lista ja ajatuk­se­na kau­nis. Valitet­tavasti kukaan ei ole vielä keksinyt hyvää ratkaisua siihen, mis­tä se raha täl­löin tulee. Har­ras­tus­toim­inta on asia erikseen.

    Levy-yhtiöi­den syyt­tämi­nen musi­ikin kur­jis­tamis­es­ta on osa rock-mytolo­giaa ja amatöörien kesku­udessa yleistä. Ammat­ti­laiset eivät kuitenkaan soi­ta pelkästä soit­tamisen ilosta. Työssä on olta­va jokin ansaintalogiikka.

    On muis­tet­ta­va, että tek­i­jänoikeud­es­ta ei suo­raan voi­da johtaa tiet­tyä hyvää tai huonoa jake­lu­ta­paa. Koko laki sisältää hyvin vähän pakot­tavaa oikeut­ta. Läh­es kaikesta voidaan sopia toisin. Mikään ei estä oikeu­den­halti­jaa tekemästä oikeu­den kokon­ais­lu­ovu­tus­ta tai esim. yksi­tyisen kopi­oin­nin sal­lim­ista. Mikään ei pako­ta tek­i­jää luovut­ta­maan oikeuk­sien­sa hallinnoin­tia Teostolle. Allal­la on monia markki­navääristymiä, joiden taustal­la ovat muut syyt kuin lain nykyi­nen sana­muo­to — jota luon­nol­lis­es­ti on syytä pohtia kriittisesti.

  25. Arhin­mä­ki oli rehelli­nen itselleen. Sama omi­naisu­us jota olen aina arvostanut Odessa.

  26. Veli-Markus Tapio:

    On muis­tet­ta­va, että tek­i­jänoikeud­es­ta ei suo­raan voi­da johtaa tiet­tyä hyvää tai huonoa jake­lu­ta­paa. Koko laki sisältää hyvin vähän pakot­tavaa oikeut­ta. Läh­es kaikesta voidaan sopia toisin.

    Olet­taen että sopi­jaos­a­puo­lil­la on lakimiehet.

    Tek­i­jänoikeusla­ki on ennen sään­nel­lyt lähin­nä yri­tys­ten ja ammat­ti­lais­ten välistä toim­intaa. Nyt siitä on tul­lut kulut­ta­jalain­säädän­töä, tuo aset­taa laille aivan eril­laisia vaa­timuk­sia. Tämä on yksi ongelmien lähde.

  27. Danielille: Tóte­sit, että “klassi­nen musi­ik­ki ei kaikkia nap­paa…” Se on tot­ta, eikä siinä mitään, ei tarvitse nap­a­ta. On kuitenkin vaikea ihan hil­jaa seu­ra­ta vierästä, kun kas­va­va joukko ihmisiä ylpeilee kansanomaisu­udel­laan ja mm. sil­lä, ettei ymmär­rä esim. klas­sista musiikkia.

  28. “Jos halu­taan, että pien­i­t­u­loisil­lakin on mah­dol­lisu­us käyt­tää näitä palvelui­ta, niin annet­takoon heille sit­ten suo­raan rahaa tätä tarkoi­tus­ta varten. Voivat sit­ten miet­tiä, että käyt­täi­sivätkö he rahat mielu­um­min kovata­soiseen Blu-ray-lait­teeseen tehostet­tuine kaiut­tim­i­neen vai kävisikö niil­lä rahoil­la mielum­min esim. Milanon oop­peras­sa. Muu­ta­ma ton­ni vuodessa kai riittäisi?”

    Ja tätä lin­jaa sit­ten sovel­let­taisi­in myös mui­hin julk­isi­in palvelui­hin? Ei se ter­veyskeskuskaan nimit­täin mak­su­jen­sa varas­sa toimi.

    Sitä minä vain ihmette­len, mikä se mysti­nen eli­it­ti on, jota nykyään niin kovin vihataan. Se nyt ainakin on käynyt selväk­si, että kult­tuuri­palvelu­iden suuri(n?) käyt­täyt­täjäryh­mä, aka­teemis­es­ti koulute­tut naiset, ei kuu­lu siihen kansaan, jon­ka etu­ja kovin kärkkäästi ajetaan.

  29. Jari Huh­ta­la: “Ohjelmis­ton pitäisi pain­ot­tua mei­dän aikamme musi­ikki­in, nykysäveltäji­in ja uusi­in tilaus­teok­si­in. Van­hat pierut oli­si­vat sit­ten tilk­keenä siel­lä jos­sain ohjelmalokosessa.”

    Takaisiko tämä sen, että talo täyt­ty­isi vähem­män elit­is­tis­es­tä kuuli­ja­joukos­ta? Enpä usko. Voisi pahim­mil­laan käy­dä niinkin, että siel­lä istu­isi sen jäl­keen musi­ikin pieni “tiedosta­va etu­joukko” ja hei­dän lisuk­keenaan kausiko­rt­te­ja osta­neet fir­mo­jen pomot bis­nesvieraineen. Jälkim­mäiset lähin­nä asu­jaan esit­telemässä ja väli­aikatar­joilu­jen vuoksi. 

    Uusi pieru haisee mon­en mielestä mon­esti vielä pahem­mal­ta kuin van­ha pieru. Uudet tilaus­teok­set vahvis­ta­vat kyl­lä lyhyel­lä tähtäimel­lä nykysäveltäjien kas­savir­taa, mut­ta pidem­mäl­lä aikavälil­lä uuden musi­ikin tyh­jen­tämät takapenkkiriv­it eivät ole hei­dänkään kannal­taan eduksi.

  30. Jari Huh­ta­la

    Toinen huo­mat­ta­va seik­ka on se, että närää on jo nyt herät­tänyt kovin elit­is­tiset avajaiset. 

    Mikä niis­sä nyt sit­ten oli niin kamalan elit­is­tistä? Kut­su­vierasti­laisu­us, johon oli kut­sut­tu talon rak­en­tamisen kanssa tekemi­sis­sä ollei­ta ihmisiä tai ainakin insti­tuu­tioiden edus­ta­jia (pait­si Helsin­gin kult­tuuri­lau­takun­ta oli vis­si­in uno­hdet­tu epähuomios­sa). Eikö tämä nyt ole ihan nor­maali juh­lati­laisu­us raken­nushankkeen päät­teek­si? Sama kon­sert­ti oli tar­jol­la suurelle yleisölle eilen ja tänään. Sali on tietysti rajal­lisen kokoinen, joten ihan koko kansaa sinne ei saa mahtumaan.

  31. Pet­teri Järvi­nen: kuun­te­len jos han­kit min­ulle lait­teet? Et ilmeis­es­ti arvos­ta juurinkaan live-esi­in­tymisiä, et yhteisöl­listä toimintaa.
    Kaiken voi hoitaa kotona, omil­la lait­teil­la. Yksin. 

    Mut­ta meitä on toisen­laisi­akin ihmisiä. Joille kon­sert­ti on haus­ka ilta ystävien seuras­sa musi­ikin paris­sa ja tapah­tu­mana men­nä ja osallistua.

  32. Helsinki­lais eli­it­il­la on rahaa kun­non musi­ikkielamyk­seen. Savos­sa tyy­dy­taan CD:hin, lait­tomi­in ja ilman tek­i­janoikeuk­sia, kuu­luu ja tun­tuu parem­mal­ta kun ei ole muu­ta mahdollisuutta.

  33. Var­masti oli kiva käy­dä paikan päällä.

    Mut­ta entäs net­tikat­so­jat ja ‑kuun­teli­jat? Taval­liseen tapaansa YLE ei ollut huomioin­ut heitä, vaan kaista lop­pui kesken kättelyssä.

    5–10 sekun­nin välein pätkäisi poik­ki ja sit­ten taas jos­sain kohtaa “kurot­ti­in” vähän kiinni.

    Eilen oli muuten sama hom­ma, mut­ta telkkarin puolel­la kun maikkar­il­la oli 30-vuo­tis­bileet uuti­sis­sa. Ensim­mäiset 10 min­u­ut­tia jäi näkemät­tä ja muutenkin koko hoito oli kuin juosten kus­tu. Välil­lä jäi jopa main­ok­set näkemät­tä, tuli vain mus­taa ruutua…

  34. Koko laki sisältää hyvin vähän pakot­tavaa oikeut­ta. Läh­es kaikesta voidaan sopia toisin.

    Kenen kanssa kuka on tehnyt minkä sopimuk­sen, kun joudun tyhjää CD-levyä ostaes­sani mak­samaan hyvi­tys­mak­sua? Olenko minä sopimusosapuoli?

    Ja mis­tä tule­vat suo­ja-ajat? Ovatko nekin kah­den henkilön (luon­nol­lisen tahi oikeussel­laisen) välisiä sopimuk­sia vai lainsäädäntöä?

    Ymmärtääk­seni tek­i­jänoikeuk­sia kohtaan osoitet­tu jotenkin asialli­nen kri­ti­ik­ki on kohdis­tunut nimeno­maan näi­hin kah­teen asi­aan. Asi­a­ton kri­ti­ik­ki on tietysti kohdis­tunut ihan mihin sattuu.

    Mikään ei pako­ta tek­i­jää luovut­ta­maan oikeuk­sien­sa hallinnoin­tia Teostolle. Allal­la on monia markki­navääristymiä, joiden taustal­la ovat muut syyt kuin lain nykyi­nen sana­muo­to – jota luon­nol­lis­es­ti on syytä pohtia kriittisesti.

    Yksi näistä markki­navääristymistä lie­nee Ope­tus­min­is­ter­iön Teosto ry:lle myön­tämä asialli­nen veronkan­to-oikeus. Tämä tekee kil­pail­e­van puti­ikin perus­tamisen vähän han­kalak­si, kun yhdelle toim­i­jalle on annet­tu var­ma rahoi­tus omaan edunvalvontaansa.

  35. Muista myös Osmo, että kun puhut eli­itistä, niin puhut samal­la myös itsestäsi.

    Ei kai ole ihan oikein aina irrot­tau­tua siitä eli­itistä käymäl­lä parhail­la paikoil­la ja sit­ten rapor­toi­da, ja pohtia kuka ne kausiko­r­tit oikein lunastaa.

    Toden­näköis­es­ti saisit sen kortin jos niitä on niukasti jaos­sa. Muille tulee ei-oota helposti.

  36. Markku: “Takaisiko tämä sen, että talo täyt­ty­isi vähem­män elit­is­tis­es­tä kuuli­ja­joukos­ta? Enpä usko. Voisi pahim­mil­laan käy­dä niinkin, että siel­lä istu­isi sen jäl­keen musi­ikin pieni “tiedosta­va etujoukko””

    Eihän se näin mene. Jen­gi vaan on tot­tunut kuun­tele­maan van­haa klas­sista, kun on totutet­tu. Jos aloite­taan ter­hak­ka mod­ernisaa­tio, se alkaa kyl­lä kiin­nos­taa. Mod­erni maalaus­taide on ihan eri asetelmis­sa kuin mod­erni sin­fo­ni­a­musi­ik­ki juuri siitä syys­tä, että sitä tar­jo­taan enemmän.
    Mut­ta eipä mitään: Kuun­nelkoot brahm­si­aan ja hörp­pikööt kuo­hari­aan, minä pysyn himas­sa. Siel­lä on uut­ta musaa plat­toina ihan riittävästi.

  37. Odotan, että pääsen itsekin mais­tele­maan musi­ikkia tässä mon­en todel­la hyväk­si arvioimas­sa akustiikassa.

    Mitä tulee Fin­lan­di­at­alon akusti­ikkaan, niin se oli susi syn­tyessään, ja sille on tehty kaik­ki mitä on voitu. Viimek­si siihen asen­net­ti­in sähköakusti­ik­ka, joka on vihon viimeinen keino, kun muu­ta ei enää voi­da. Eikä sekään paljoa petrannut.

    On hienoa, että Suomes­sa on nyt ole­mas­sa suuri ja hyvä-ääni­nen kon­sert­ti­ti­la. Uskon, että se inspiroi omia muusikoita­mme ja tuo kuul­tavak­si uusia.

  38. Kiin­nos­taisi­pa tietää vuo­den päästä minkä tulolu­okan edus­ta­jia asi­akkaat ovat olleet (jakau­ma).

    Kyl­lä on veron­mak­sajien rahoil­la hyvä poli­itikko­jen raken­nel­la musi­ikkisale­ja ja kilis­tel­lä shamppanjaa.

    Ei sil­lä, kuun­te­len klas­sista musi­ikkia, mut­ta olen aina pitänyt kult­tuu­ritukia tulon­si­ir­tona köy­hiltä rikkaille.

  39. “Muusikoiden tuloista ja piratismista keskutel­lessani näen aina mielessäni kuvan Michael Jack­sonin omas­ta Nev­erN­ev­er­land huvipuis­tos­ta ja Paul McCart­neyn tiluk­set Skotlannissa.”

    Niin aika moni muukin näkee. Sen ver­ran tehokas­ta piraat­tien pro­pa­gan­da on ollut. Minä taas näen piraat­tien apolo­gioi­ta kuun­nel­lessani luvun 22.000. Se on muusikoiden keskipalk­ka Suomes­sa. Ilman pääasial­lisen tulon­sa ope­tustyöstä kun­nal­li­sis­sa musi­ikkiop­pi­laitok­ses­sa saavia muusikoi­ta luku olisi vielä paljon pienempi. 

    Mut­ta onhan se selvää, että lievästi perus­päivära­haa enem­män tien­aa­van musi­ik­in­tek­i­jän on kus­tan­net­ta­va tanssimusa itseään tuplas­ti ja triplas­ti rikkaam­mille keski­t­u­loisille. Katos kun Michael Jack­son ja Paul McCartney.

  40. OS: “Kon­sert­tilipuista tulee ole­maan pulaa… Joudu­taan päät­tämään, miten niukku­ut­ta jae­taan, Jonot­toma­l­la, eli­it­tiä suosien vai hin­nal­la tai jol­lain näi­den yhdistelmällä.”

    Tästä asi­as­ta voisi tehdä tutkimuk­sen. Oletet­tavasti Helsin­gin hulp­pean musi­ikki­talon toden­näköisin käyt­täjä on pääkaupunkiseudul­la asu­va, vart­tunut ja eli­it­ti­in tai ylem­pään keskilu­okkaan kuu­lu­va hifis­telijä, joka han­kkii yhteiskun­nan sub­ven­toimat tiket­tin­sä netistä eikä jonot­ta­mal­la. Niukku­ut­ta jae­taan siis alueel­lis­es­ti ja sosi­aaliryh­mit­täin eriarvoisesti. 

    Ode ja Markku, mikä ihmeen eli­it­ti? Jos musi­ikki­talon isos­sa salis­sa on vajaat 2000 paikkaa ja kon­sert­te­ja on HKO:lla, RSO:lla Sibal­la ja muil­la yhteen­sä keskimäärin reilu neljä viikos­sa, niin ihmette­len että mis­tä Suomeen löy­tyy niin paljon sitä kuu­luisaa eli­it­tiä? Että viikot­tain melkein 12 000 eli­it­ti­in kuu­lu­vaa ihmistä kävisi konserteissa? 

    Jos nyt miet­tii ihan wikipedia- määritelmää eli­itistä, niin siihen ei kuu­lu se että eli­it­tiä on jotenkin suun­nat­toman paljon. Jotenkin tun­tuu siltä, että keskilu­okan on tässä arhin­mäkeläis-perus­suo­ma­laises­sa diskurssis­sa kor­van­nut eli­it­ti.

    Saman nyt voi tietysti tode­ta käymäl­lä vaik­ka kon­ser­tis­sa. Ei siel­lä aulas­sa väli­a­jal­la käy Kivekäs, Walden, Wihuri, Helle­berg, Rosen­lew eikä Frenck­ell. Siel­lä on ne kir­jas­ton­tädit, ylem­mät toim­i­henkilöt, kult­tuuri­ammat­ti­laiset ja musi­ikkin ystävät, opiske­li­jat ja vaik­ka ketkä. 

    Huolestut­tavaa on tosi­aan jos jo Odenkin kie­lenkäyt­töön alkaa luik­er­ta­maan tämä epämääräi­nen ‘eli­it­ti’.

  41. ■Tuo­mas S. kir­joit­ti 2.9.2011 kel­lo 0:38

    “ellen nyt ihan väärin muista, niin pääkäyt­täjät ovat Sibelius-Akatemia, RSO ja HKO. edus­tuk­set menee hallintay­htiöis­sä tasan. Pros­es­sia aika läheltä kat­soneena mua jäi ihan kiin­nos­ta­maan, että minne nyt hävisi 25% musiikkitalosta?”

    Helsin­gin Musi­ikki­talon omis­ta­jat ovat Suomen
    val­tio/Se­naat­ti-kiin­teistöt (48 %), Helsin­gin kaupun­ki (26 %)ja Yleis­ra­dio Oy (26 %).

  42. Mika:
    >Minä taas näen piraat­tien apologioita
    >kuun­nel­lessani luvun 22.000. Se on muusikoiden
    >keskipalk­ka Suomessa.

    Ja “piraat­te­ja” jah­taa­mal­la se palk­ka ei nouse yhtään, kos­ka koko teol­lisu­u­den toim­inta­malli on voimakkaasti var­al­lisu­ut­ta keskittävä.

    Muusikot ovat tätä nykyä lot­toa­jia: todel­la mon­et pyrkivät pin­nalle, muu­ta­ma har­va saa jät­tipotin. Suurin osa kituuttaa.

    Tasaisem­pi tulon­jako, joka antaisi kohtu­ullisen leivän use­am­malle muusikolle, syn­ty­isi siitä, että muusikot saa­vat rahansa livesoit­tamis­es­ta, eivät levy­bis­nes­lot­toon osallistumisesta.

    nim­im. Gramex­in jäsenek­si pal­lo jalka­an jäänyt

  43. Piratismista: Käyn ahk­erasti kir­jas­tossa ja keikoil­la sekä eloku­vis­sa eli mak­san kuukausit­tain tulo­ja taiteen­tek­i­jöille pää­sylip­pu­jen muo­dos­sa. Ostan myös eloku­via, kir­jo­ja sekä cd-levyjä, mut­ta vain 1–3 tuotet­ta kuukaudessa, kos­ka olen tip­punut pysyvästi perus­tu­lon varaan. Vielä töis­sä ollessa tein han­k­in­to­ja useammin.

    Käytän lisäk­si ver­taisverkko­ja eli haen sieltä toisi­naan sekä musi­ikkia, eloku­via että kirjoja. 

    Huom. En ostaisi kuitenkaan ain­ut­takaan hake­maani teosta, kos­ka min­ul­la ei olisi siihen kuitenkaan varaa. 

    Tämä oleelli­nen seik­ka uno­htuu useim­mista keskusteluista. Osa piratismista aiheut­taa tulo­jen mene­tyk­siä, mut­ta osa ei, kos­ka kaikkia ver­taisverkoista hae­tu­ista tuot­teista ei ostet­taisi kuitenkaan. Ihmis­ten var­al­lisu­us on rajallista.

    Ver­taisverkko toimii min­ulle siten kir­jas­tona, jon­ka valikoima on maakun­takir­jas­toa mon­ta ker­talu­okkaa laajempi. 

    Esim. James Burken Con­nec­tions-sar­jo­ja ei löy­dy, mut­ta ver­taisverkoista löy­tyy. Houku­tus on yksinker­tais­es­ti liian suuri kun vai­h­toe­hdot ovat joko jät­tää sar­ja näkemät­tä tai mak­saa siitä ulko­laiselle net­tikau­palle, mut­ta jät­tää rahavaro­jen rajal­lisu­u­den vuok­si 3–5 eloku­vaa & keikkaa väliin. 

    Ymmärtääk­seni muiden kuin musi­ikki­te­ol­lisu­u­den tilaamis­sa tutkimuk­sis­sa on todet­tu use­aan ker­taan sama asia. Ahk­er­im­mat piraatit ovat myös ahk­er­impia taiteen kulut­ta­jia. He käyvät keskiver­toa use­am­min keikoilla/konserteissa sekä osta­vat keskiver­toa use­am­min musi­ikkia ja eloku­via. Hei­dänkin rahavaransa ovat rajal­liset, joten ver­taisverkko­jen kaut­ta jaet­tu­ja tuot­tei­ta ei voi laske yksi yhteen menete­tyk­si tuloksi.

    On silti aiheel­lista kysyä onko siltikään oikein varas­taa. Mut­ta toisaal­ta on täysin jär­jetön­tä tais­tel­la teknistä edis­tymistä vas­taan pitäy­tymäl­lä pelkästään van­hen­tuneeseen ansain­ta­logi­ikkaan & jake­lu­ta­paan. Kun ver­taisverkos­ta saa ilman kiin­ni­jäämisen riskiä saman tuot­teen nopeam­min ja vai­vat­tomam­min kuin lail­lis­es­ti netistä osta­mal­la tahi kaupasta/kirjastosta hake­mal­la, niin on selvää, että ihmiset käyt­tävät sitä oli se lakiteknis­es­ti tahi moraalis­es­ti kuin­ka väärin tahansa. Musi­ikin puolel­la esim. Spo­ti­fy on oiva esimerk­ki oikean­su­un­tais­es­ta kehityksestä.

    Uskon, että kaik­ki digisoitavis­sa ole­vat kult­tuurimme tuot­teet siir­tyvät pikkuhil­jaa net­ti­avaru­u­teen, jos­ta asi­akkaat voivat lainata/ostaa niitä jonkin­laista kor­vaus­ta vas­taan omille päät­teilleen. Hifis­telijät & elävästä musi­ik­ista tykkäävät yms. ylläpitänevät silti edelleen jonk­in­muo­toista van­haa jakelutapaa.

  44. Kansane­dus­ta­ja on kansan edus­ta­ja tässäkin asi­as­sa. Ei mei­dän äänestäjien tarvitse joka paikkaan ängetä, tätä varten olemme äänestäneet itsellemme edus­ta­jat. Tulee paljon halvem­mak­si ja säästetään samal­la luon­toa, kun Osmo käy mei­dän kaikkien puolesta.

  45. Jos nyt joku vielä on siinä harhalu­u­los­sa että Fin­lan­dia-talon akusti­ik­ka olisi jotenkin voitu kor­ja­ta sel­l­aisek­si että akusti­nen musi­ik­ki toimii siel­lä, niin herä­tys! Salin toim­i­mat­to­muus ei johdu mis­tään pin­ta­ma­te­ri­aaleista tai muista yksi­tyisko­hdista, vaan siitä että koko huoneen perus­muo­to on akus­tis­es­ti mah­do­ton. Maail­mas­sa ei ole yhtään tuon muo­toista viuhka­mallista salia joka toimisi hyvin. Akusti­ikan asiantun­ti­jat kyl­lä ker­toi­vat tämän Aal­lolle, ja sit­ten he sai­vatkin potkut. Fin­lan­dia-talon akusti­ikkaan ei tep­si muu kuin salin repimi­nen alas ja kokon­aan uuden rak­en­t­a­mi­nen tilalle.

  46. AM kir­joit­ti:
    “Ja tätä lin­jaa sit­ten sovel­let­taisi­in myös mui­hin julk­isi­in palvelui­hin? Ei se ter­veyskeskuskaan nimit­täin mak­su­jen­sa varas­sa toimi.”

    Ale­taan pikku hil­jaa päästä asian ytimeen: onko uuden muusi­ikki­talon palve­lut todel­lakin sitä toim­intaa, jot­ka kuu­lu­vat sub­ven­toitu­jen julk­isten palvelu­iden piiri­in, ja mil­lä ihmeen perusteil­la? Ja vielä näinä aikoina? Mielestäni niitä ei ainakaan voi ver­ra­ta esimerkik­si ter­vey­den­huoltoon, joukkoli­iken­teeseen, perusk­oulu­tuk­seen tai liikuntaan.

  47. Jen­gi vaan on tot­tunut kuun­tele­maan van­haa klas­sista, kun on totutet­tu. Jos aloite­taan ter­hak­ka mod­ernisaa­tio, se alkaa kyl­lä kiin­nos­taa. Mod­erni maalaus­taide on ihan eri asetelmis­sa kuin mod­erni sin­fo­ni­a­musi­ik­ki juuri siitä syys­tä, että sitä tar­jo­taan enemmän.

    Jos sal­lit, olen vah­vasti eri mieltä. Se ei ole ihan sat­tumaa, että musi­ik­ki on tonaal­ista. Tonaal­isu­u­den tyyp­pi (12‑, 5‑, 17- säveljär­jestelmä tai jokin muu) on enem­män tuurista kiin­ni. Sekin on osin sat­tumaa, minkälaisia mood­e­ja käytetään, ja mitä affek­te­ja niihin liitetään. Kuitenkin kaiken poh­jal­la ole­vat inter­val­lit tule­vat suo­raan pien­ten kokon­ais­luku­jen taa­ju­us­suhteista, ja ne näkyvät myös muiden maail­mankolkkien musi­ikil­lises­sa perinteessä.

    Sen sijaan uudem­man taide­musi­ikin muodot ovat usein tietois­es­ti toisin kon­struoitu­ja. Tulee atonal­isu­us sit­ten sar­jal­lisuute­na, aleatorisuute­na tai vaik­ka hur­jem­pi­en mikroin­t­er­val­lien muo­dos­sa, se on aika kaukana meitä ympäröivän musi­ikin tutus­ta tonaalisuudesta.

    En yritä täl­lä sanoa sitä, että uusi musi­ik­ki olisi huonoa, tai että nykysäveltäjät oli­si­vat jotenkin degen­er­ant­te­ja ver­rat­tuna edeltäji­in­sä. Väit­täisin jopa, että koskaan aikaisem­min säveltäjät eivät ole olleet yhtä koulutet­tu­ja ja tiedol­lis­es­ti osaavia kuin nykyään. Nykysäveltäjien toim­inta kuitenkin perus­tuu hyvin pitkälti siihen, että he tun­te­vat aikaisem­paa musi­ikkia, viit­taa­vat siihen ja rikko­vat sen rajoja.

    Tämä tekee nyky­musi­ik­ista kyl­lä alaa tun­te­valle kiehto­vaa, mut­ta sat­un­naiselle ohikulk­i­jalle se on useim­miten kovin vieras­ta. On aika vaikea kuvitel­la, että suuri yleisö hyp­päisi sankoin joukoin kuun­tele­maan Stock­hause­nia tai ehkä edes Saari­a­hoa. Jos halu­taan tar­jo­ta suurem­mille joukoille “taide­musi­ikkia” kor­vaan­sopi­val­la taval­la, niin sit­ten lie­nee fik­sumpaa aloit­taa jostain lähempänä tut­tua olevasta. 

    Niitä yhteisiä juuria pop­u­laarimusi­ikil­la (joka toivoisi tule­vansa taiteek­si luokitel­luk­si) ja taide­musi­ikil­la (joka toivoisi tule­vansa pop­u­laarik­si) kuitenkin löy­tyy juuri siitä van­hem­mas­ta klas­sis­es­ta. Ja vaik­ka pop­pareille on kiva irviä I‑IV-V‑I:stä, niin se juon­taa juuren­sa renes­sanssin kon­tra­punk­ti­sat­sista. (Ja siitä aiheesta MuT V‑M Tapio osaa var­masti ker­toa paljon lisää.)

  48. Jaakko Kuu­sis­to: “Akusti­ikan asiantun­ti­jat kyl­lä ker­toi­vat tämän Aal­lolle, ja sit­ten he sai­vatkin potkut. ”

    Tästä on myös toinen ver­sio. Suomes­sa oli yksi var­teenotet­ta­va akusti­ikan asiantun­ti­ja, jon­ka kanssa Alvar Aal­to meni palaveri­in. Palaverin jäl­keen hän tote­si, että miestä, jol­la on nahkakra­vat­ti ei voi ottaa vakavasti, ja teki suun­nitel­mat välit­tämät­tä akustikon ohjeista… 😉

  49. “Ale­taan pikku hil­jaa päästä asian ytimeen: onko uuden muusi­ikki­talon palve­lut todel­lakin sitä toim­intaa, jot­ka kuu­lu­vat sub­ven­toitu­jen julk­isten palvelu­iden piiri­in, ja mil­lä ihmeen perusteilla?”

    Ehdot­tomasti ne kuu­lu­vat. Ei ihmi­nen elä pelkästä leivästä. Jos kult­tuuri­palve­lut ja niiden mukana euroop­palainen kult­tuuriper­in­tö hin­noitel­laan pois taval­lisen kansan ulot­tuvil­ta, sepä vas­ta syn­nyt­tääkin epä­tasa-arvoa ja elitismiä.

    Klassi­nen musi­ik­ki eroaa pop­u­laarimusi­ik­ista, kos­ka sitä ei ole ole­mas­sa ilman rahaa ja asial­lisia tilo­ja. Sin­fo­niaorkeste­ria ei har­joite­ta autotallissa.

  50. Mikä van­hoista saleista pure­taan? Helsingis­sä on tun­netusti ollut riit­tävästi kap­a­siteet­tia, joten nyt uuden, kalli­in ja akusti­ikaltaan eri­no­maisen salin valmis­tut­tua on mah­dol­lisu­us purkaa joku van­hoista ja käyt­tää tont­ti hyödyllisemmin.

  51. Eihän musi­ikki­talon kat­so­jakun­nas­sa ole kyse eli­itistä vaan elit­ismistä. Osa kansakun­nas­ta halu­aa vält­tää pop­ulis­mia ja hakeu­tuu “parem­pi­en ihmis­ten” har­ras­tusten pari­in, johon kuu­luu mm. klassi­nen musi­ik­ki ja muu korkeakult­tuuri. Jako parem­pi­in ja huonoi­hin har­ras­tuk­si­in on sato­ja vuosia vanha.

  52. Fin­lan­dia-talo voidaan mut­taa reumasairaalaksi.

  53. Kuvitel­laan­pa, että piraat­ti­joukkoa edus­taa 3500 euroa kuus­sa tien­aa­va koodari, joka mielel­lään käyt­tää rahansa kaukoidässä valmis­tet­tuun teknolo­giaan ja että “eli­it­tiä” edus­taa 2200 kuus­sa tien­aa­va kir­jas­ton­hoita­ja, joka käyt­tää rahansa mielel­lään suo­ma­laisi­in kult­tuuri­palvelui­hin — mikä ihme tekee tuos­ta kir­jas­ton­hoita­jas­ta “eli­it­tiä” ja mikä tekee piraatista jotenkin sankarillisemman?

    Kes­ki-ikäiset naiset kan­soit­ta­vat kult­tuuri­laitosten kat­so­mot. Ei tarvitse kuin joskus nos­taa per­sus ylös tietokoneen vier­estä ja men­nä kat­so­maan mitä tahansa taidekult­tuu­ri­ta­pah­tu­maa. Ei siel­lä olla turkik­set pääl­lä, vaan pikem­minkin aika mon­es­ta osal­lis­tu­jas­ta näkee, ettei rahaa ole kauhal­la jaeltu.

    Jos ei koskaan käy itse tapah­tu­mis­sa, elää oman hie­man harhaisen ver­taisverkkon­sa muo­dostamien ja vahvis­tamien mieliku­vien varas­sa. Eli­it­ti? Mikä tekee eli­itistä eli­itin? Mikä tek­isi eli­itistä niin voimakkaasti halveksuttavan?

  54. “Ale­taan pikku hil­jaa päästä asian ytimeen: onko uuden muusi­ikki­talon palve­lut todel­lakin sitä toim­intaa, jot­ka kuu­lu­vat sub­ven­toitu­jen julk­isten palvelu­iden piiri­in, ja mil­lä ihmeen perusteilla?”
    Eli samal­la logi­ikalla esimerkik­si Kansal­lis­museon voisi var­maankin purkaa ja tilalle vaikka­pa MacDonalds?

  55. Kiitos musi­ikki­talon ylel­lä ei ole nyt varaa lähet­tää tv:stä muu­ta kuin real­i­tysar­jo­ja, uus­in­to­ja ja viihdeuutisia. Se siitä kult­tuurin nettoedistämisestä.

  56. Jor­ma kirjoitti:
    “Eli samal­la logi­ikalla esimerkik­si Kansal­lis­museon voisi var­maankin purkaa ja tilalle vaikka­pa MacDonalds?”

    Ensik­si on pakko myön­tää, että tuo oli hyvä ja hyvin kiteytet­ty vasta-argumentti!

    On paljon sel­l­aista kult­tuuria, jon­ka tukem­i­nen julk­isin varoin on hyvin perustel­tua. Näin sik­si, että vaiku­tuk­set ovat laa­jem­mat (ja museoiden tapauk­ses­sa myös pidem­mät) mitä yksit­täiset markki­na­toim­i­jat halu­a­vat (tai osaa­vat) ottaa huomioon. Kult­tuuri pitää kuitenkin tässä ymmärtää hyvin laa­jasti. Musi­ikki­talon tar­joa­ma kult­tuu­ri­tar­jon­ta on vain olema­ton osa siitä, vaik­ka se kuitenkin vie merkit­tävän osan niukoista voimavaroista. Toisin san­ot­tuna musi­ikki­taloon uhratut ja jatkos­sa jatku­vasti uhrat­ta­vat varat olisi voitu suun­na­ta pait­si “demokraat­tisem­min” myös siten, että myön­teiset vaiku­tuk­set oli­si­vat suurem­mat ja ennenkaikkea laajemmat. 

    Esimerkik­si monipuo­li­nen kult­tuu­ri­ta­lo olisi minus­ta sopin­ut tuo­hon paljon parem­min. Nyt koko Töölön-lah­den kult­tuu­ri­tar­jon­ta kohdis­tuu san­gen tarkasti yhdelle ja samal­la kohderyhmälle.

  57. Klas­sis­es­ta musiikista:

    Vielä reilu 15 vuot­ta sit­ten en piitan­nut klas­sis­es­ta musi­ik­ista ollenkaan. Ajat­telin sen ole­van jotain pöly­istä viu­lunvingutus­ta jota sähkön kek­simisen jäl­keen ei voi ottaa vakavasti. No, onnek­si kuitenkin tutus­tu­maan avoimin mielin tuo­hon musi­ikin alueeseen ja löysin jotain aivan usko­ma­ton­ta. Nykyään tun­tuu usko­mat­toma­l­ta että sitä on elänyt 25-vuo­ti­aak­si ilman vaikka­pa J.S. Bachin musiikkia.

    Klas­sista musi­ikkia on aivan val­tavasti. Eri tyylistä eri aikakausil­ta, eri säveltäjiltä ja eri soitinkokoon­panoin pianomusi­ik­ista aina val­tavi­in ora­to­ri­oi­hin. Klas­sisen musi­ikin suun­na­ton aar­reait­ta tar­joaa taa­tusti jokaiselle jotain jos vaan sen itse halu­aa löytää. Klas­sisen musi­ikin CD-levyt eivät kär­si loud­ness war-taud­ista ja SACD-levyjäkin julka­istaan edelleen.

    Omien suosikkien löytämi­nen klas­sisen musi­ikin val­tavas­ta kir­jos­ta ei ole kyl­lä triv­i­aalia joten vaivaa kyl­lä saa nähdä mut­ta onpa­han sit­ten harrastamista.

    Äänen­tois­tos­ta:

    Tääl­lä mainit­tu crosstalk can­cel­la­tion-tekni­ikkaan perus­tu­va “3D-ääni” toimii kivasti kaiut­tomas­sa huoneessa siinä pis­teessä johon suo­da­tus on opti­moitu. Siir­ryt­täessä pois tuos­ta pis­teestä tai ollessamme kaikuisam­mas­sa tilas­sa hom­ma alkaa kaatumaan.

    Äänikent­täsyn­teesis­sä luo­daan halut­tu äänikent­tä huoneti­laan suurel­la määräl­lä äänilähteitä huoneen seinil­lä. Täl­löin saadaan tietyn kaltainen akusti­ik­ka jäljitel­tyä koko huoneeseen. Kuitenkin, taval­lises­sa olo­huoneessa joudumme käytän­nössä tur­vau­tu­maan 2–7 kaiut­timeen. Jos on niin onnel­lis­es­ti että sis­us­t­a­mi­nen alkaa kaiut­timien opti­maalis­es­ta sijoit­tamis­es­ta, voi täl­lainen kaiutin­määrä antaa akus­tis­es­ti jär­jel­lisessä huoneessa hyvän tulok­sen. Tämäkään ei kor­vaa kon­ser­tis­sa käymistä vaan on sille vai­h­toe­htoinen tapa naut­tia musiikista.

    Fin­lan­dia-talosta:

    Henkilöko­htais­es­ti min­ua ärsyt­tää Fin­lan­dia-talon vähät­te­ly. Minus­ta kyseessä on yksi maamme upeimpia raken­nuk­sia erään kaikkien aiko­jen suurim­man arkkite­hdin piirtämänä. Siihen aikaan kun Fin­lan­dia-taloa tehti­in, akusti­nen suun­nit­telu oli eri kan­timis­sa kuin nykyään. Ei ollut tietokonei­ta apuna. Akusti­ikan onnis­tu­mi­nen oli enem­män “jumalan käsis­sä”. Fin­lan­dia-talon akusti­ikan huo­nous johtuu lat­er­aali-ener­gian puut­teesta, eli salis­sa on liian vähän sivusu­un­taisia hei­jas­tuk­sia. Lat­er­aali-ener­gian tärkeys musi­ikkisaleis­sa alkoi vas­ta selvitä akustikoille samoi­hin aikoi­hin kun taloa tehtiin.

    Nyt kun akusti­ikaltaan eri­no­mainen sali on saatu raken­net­tua viereen niin Fin­lan­dia-talon arvostelun soisi vaimenevan. Annetaan sille arvo arkkite­htoonis­es­ti upeana raken­nuk­se­na. Minä ainakin annan.

  58. “”…Läh­es kaikesta voidaan sopia toisin.””
    “Kenen kanssa kuka on tehnyt minkä sopimuk­sen, kun joudun tyhjää CD-levyä ostaes­sani mak­samaan hyvi­tys­mak­sua? Olenko minä sopimusosapuoli?”

    Et ole sopi­japuoli, kos­ka asia on hoidet­tu ns. sopimus­lisenssil­lä. Ts. julki­nen val­ta on tehnyt sopimuk­sen oikeud­estasi suorit­taa yksi­ty­istä kopi­oin­tia. Ilman täl­laista jär­jeste­lyä hyvi­tys­mak­su tuskin olisi käytän­nössä mah­dolli­nen. On vaikea kuvitel­la tilan­net­ta, jos­sa jokainen suo­ma­lainen kävisi sopim­s­ta asi­as­ta erik­seen oikeu­den­hal­tio­joi­ta edus­ta­van organ­isaa­tion kansa tai että yksi­tyi­nen kopi­oin­ti kiel­let­täisi­in. Mui­ta vai­h­toe­hto­ja oli­si­vat a) hyvi­tyk­sen tilit­tämät­tä jät­tämi­nen tai b) vas­taa­va kom­pen­saa­tio vero­tuk­sel­lisin keinoin. Kaikissa näis­sä on omat ongelmansa.

    “Ja mis­tä tule­vat suo­ja-ajat? Ovatko nekin kah­den henkilön (luon­nol­lisen tahi oikeussel­laisen) välisiä sopimuk­sia vai lainsäädäntöä?”

    Suo­ja-ajat ovat pakot­tavaa (indis­posi­ti­ivista) lain­säädän­töä. Useimpi­en mielestä 70 ja 50 v. suo­ja-ajat ovat liian pitkät. Valitet­tavasti EU:n tek­i­jänoikeuslain­säädän­töä yhden­mukaistet­taes­sa val­i­tuk­si tuli­vat sen val­tion suo­ja-ajat, jos­sa ne oli­vat pisim­mät — muis­taak­seni Sak­san. Asian merk­i­tys­tä ei kuitenkaan tule liioitel­la. Esim. musi­ikin alla merkit­tävim­mät markki­nat­in­tres­sit kohdis­tu­vat elävien tek­i­jöi­den musi­ikki­in. Uskoisin myös, että esim. tietokone­pelialal­la har­va on kiin­nos­tunut kym­meniä vuosia van­hoista ohjelmista.

    “Ymmärtääk­seni tek­i­jänoikeuk­sia kohtaan osoitet­tu jotenkin asialli­nen kri­ti­ik­ki on kohdis­tunut nimeno­maan näi­hin kah­teen asiaan.”

    Molem­pia asioi­ta voidaan syys­tä kri­ti­soi­da ja myös kehit­tää. Suo­ja-aiko­ja lie­nee perustel­tua pohtia uudelleen ja sopimus­lisenssi­jär­jestelmää kehit­tää (tai kor­va­ta toisel­la). Kum­mankaan muut­ta­mi­nen ei kajoa tek­i­jänoikeu­den ytimeen.

    “Yksi näistä markki­navääristymistä lie­nee Ope­tus­min­is­ter­iön Teosto ry:lle myön­tämä asialli­nen veronkanto-oikeus.”

    Tämä on tot­ta. Hyvi­tys­mak­suin­sti­tuu­tioon liit­tyvän fak­tisen veronka­to-oikeu­den ohes­sa markki­noi­ta poten­ti­aalis­es­ti vääristää Teoston määräävä markki­na-ase­ma oikeuk­sen hallinnoit­si­jana. Huo­mat­takoon, että näitä kah­ta Teoston tehtävää ei tule sekoit­taa keskenään. Molem­pi­in ongelmi­in on vaikea löytää käytän­nössä toimi­vaa kor­vaa­va ratkaisua.

  59. “Mikä van­hoista saleista pure­taan? Helsingis­sä on tun­netusti ollut riit­tävästi kap­a­siteet­tia, joten nyt uuden, kalli­in ja akusti­ikaltaan eri­no­maisen salin valmis­tut­tua on mah­dol­lisu­us purkaa joku van­hoista ja käyt­tää tont­ti hyödyllisemmin.”

    Fin­lan­dia-talon salin voisi nyt akus­toi­da kaiut­tomak­si ja varus­taa gen­elecin kaapeil­la, siitä saataisi­in maail­man­lu­okan sähköisen musi­ikin sali.

  60. Yksi Musi­ikki­talon taha­ton sivu­vaiku­tus voi olla, että yli 40 kon­sert­ti­salia ympäri Suomen menet­tävät asi­akkaitaan Musiikkitalolle. 

    Tietenkin voi käy­dä myös niin, että kokon­aisuute­na kysyn­tä kas­vaa (osin lisään­tyneen julk­isu­u­den myötä) ja kun Helsin­gin Musi­ikki­ta­lo on lop­pu­un­myy­ty, muut salit saa­vatkin lisää asi­akkai­ta… Oikeas­t­aan voisi toivoa, että syn­ty­isi kil­pailua ja sen myötä pro­filoi­tu­mista eri­laiseen musi­ikki­in — olisin iloisem­pi siitä, että meil­lä on 45 salia, joil­la on eri­lainen profi­ili, kuin että meil­lä on 45 salia (mukaan lukien Musi­ikki­talon salit), jois­sa soite­taan ihan mitä vain…

  61. Kun musi­ikki­ta­lo kus­tan­netaan kokon­aisu­udessaan julk­i­sista varoista, voidaan ede­lyt­tää sen palvelu­iden kuu­lu­van suo­ma­lais­ten peru­soikeuk­si­in. Täl­lä perus­teel­la yhteiskun­nan pitää kor­va­ta lip­pumak­sut osana sosiaaliturvaa.

    Musi­ikki­talon ja Kansal­lisoop­per­an tar­jon­ta on anti­sosi­aal­ista tulon­si­ir­toa palvelu­iden pääasial­lisille käyt­täjille eli varsin hyväo­saiselle ja ‑tuloiselle väestöosalle.

    Yhteiskun­ta kom­pen­soi jokaista kansal­lisoop­per­an lip­pua 160 eurol­la. Musi­ikki­talon vas­taavas­ta kus­tan­nuk­ses­ta onko jo tietoa?

  62. “Kuun­telepa joskus dig­i­taal­ista 5.1 tai 7.1‑tilaääntä kotiteat­ter­ista kon­sert­ti- tai oop­pera-levyl­lä (DVD tai Blu-ray). On ihan toista kuin cd-levy kuulokkeista.”

    Mitä oop­peras­sa tai kon­ser­tis­sa kuu­luu takaa? Kaikua, yleisöä? Hyvät kuu­lok­keet piek­sevät kuitenkin 95% kotiteat­terei­den 5.1 virityksistä.

  63. Kult­tuuri on peru­soikeus, myös korkeakult­tuuri (ks. PL 16.2 §). Korkeakult­tuuria ei ole mis­sään län­si­maas­sa ole­mas­sa ilman jonkun­sort­tista julk­ista tukea. Tuen tarkoituk­se­na on mah­dol­lis­taa taide-elämyk­set mah­dol­lisim­man laa­jalle joukolle. Puhe “eli­itistä” tässä yhtey­dessä on kovin hep­poista. Huip­pu­lu­okan esit­tävän taiteen äärel­lä pääsee kah­den kal­jatuopin hin­nal­la läh­es kaikkial­la maas­samme. On oma val­in­ta jät­tää tämä mah­dol­lis­us käyt­tämät­tä. “Eli­itin” ovi on auki kaikille.

    Sub­ven­toin­nin osu­ut­ta voidaan tietysti vähen­tää lisäämäl­lä yhteiskun­nal­lista eri­ar­voisu­ut­ta siten, että muo­dos­tuu luok­ka, jol­la on varaa mak­saa enem­män omas­ta pus­sis­taan. Tätäkö haluamme?

    On peri­aat­teessa mah­dol­lista leikitel­lä ajatuk­sel­la, että Suo­mi ryhty­isi korkeakult­tuuri­va­paak­si val­tiok­si. Täl­laisia kokeilu­ja­han on tehty esim. Kiinas­sa ja Pol Poltin Kam­put­seassa. Tois­taisek­si jokaisen viiteryh­määmme kuu­lu­van val­tion pääkaupungis­sa on oop­pera ja toimi­va konserttisali.

  64. “Kes­ki-ikäiset naiset kan­soit­ta­vat kult­tuuri­laitosten kat­so­mot. Ei tarvitse kuin joskus nos­taa per­sus ylös tietokoneen vier­estä ja men­nä kat­so­maan mitä tahansa taidekult­tuu­ri­ta­pah­tu­maa. Ei siel­lä olla turkik­set pääl­lä, vaan pikem­minkin aika mon­es­ta osal­lis­tu­jas­ta näkee, ettei rahaa ole kauhal­la jaeltu.”

    Kom­men­toi­ja osuu suo­raan asian ytimeen. Itse kävin viime viikol­la peräti kahdessa kon­ser­tis­sa. Olen imar­rel­tu, jos min­ut lue­taan johonkin eli­it­ti­in esimerkik­si älyn puoles­ta, mut­ta 1700 euron kuukausi­t­u­loil­la (yliopis­tol­la opet­ta­mi­nen ei lyö leiville) tuskin kuu­lun ainakaan mihinkään suu­rit­u­lois­t­en eliittiin.

  65. Asun sadan kilo­metrin päässä pääkaupungista. Jo ennen musi­ikki­talon valmis­tu­mista olisin mielel­läni tul­lut kuule­maan RSOn kon­sert­te­ja, mut­ta ne tun­tu­i­v­at ole­van keskel­lä viikkoa, läh­es virka-aikaan.
    Ei ole kovin iso nautin­to ajaa edestakaisin tuo­ta matkaa — keskel­lä viikkoa. Varsinkin pimeässä palu­umat­ka nos­taa musi­ikinku­un­telukyn­nyk­sen ihan omaan luokkaansa. Kausiko­rt­tia en ainakaan ajatel­lut han­kkia. En musi­ikki­taloon, HIFKin mat­sei­hin tai kori­pal­loon Helsingissä.
    Ymmärtääk­seni kuitenkin minäkin osaltani tuo­ta musi­ikki­taloa (ja RSO­ta) rahoi­tan? No, ehkä YLE Areena tar­joaa lohdun.

  66. Juhalle: Kaik­ki RSO:n kon­ser­tit voit kuun­nel­la suo­ri­na lähetyksinä Ylen Radio 1:ltä.

    Eikö Sibelius-Akatemia muka tarvitse omaa raken­nus­ta kuten Teat­teriko­rkeak­oulu tai Eläin­ti­eteelli­nen? Siltä tun­tuu näitä kom­ment­te­ja lukies­sa. Musi­ikki­ta­lo on siis yhtä kuin Sibelius-Akatemia täy­den­net­tynä suurel­la salil­la ja har­joit­te­lu­tiloina Helsin­gin kaupungi­norkesterin ja RSO:n käyttöön.

  67. Onnit­te­lut uuden asian löytämis­es­tä! Toinen kuulemisen arvoinen sali suomes­sa sijait­see Kuh­mossa, jonne kan­nat­taa poike­ta ainakin heinäku­us­sa kamarimusi­ikki­juh­lien aikaan. Lisäk­si sali on myös kau­nis ja sijain­ti on eri­no­mainen hil­jaisen jär­ven rannalla.

  68. Kan­nan kor­te­ni kekoon tähän eli­it­ti-vään­töön. Varasin äsket­täin ensim­mäisen kon­sert­tilip­puni uuteen Musi­ikki­taloon. Väitöskir­jaa tekevänä jatko-opiske­li­jana sain lipun vielä opiske­li­jahin­taan, joka oli kokon­aiset 7€. Ostin puolisolle kanssa. Eniten jäi har­mit­ta­maan se, että tästä 14€ ostok­ses­ta lip­pu­palvelu peri 4,50€ “toim­i­tus­mak­sua” (eli mak­sua siitä, että sain lipun tiedos­tona sähkö­posti­i­ni, jos­ta jouduin sen itse tulosta­maan). Myön­nän, että toim­i­tus­mak­su jäi kirvelemään, mut­ta lipun hin­ta ei ollenkaan.

    Kaik­ki eivät ole opiske­li­ja-alen­nuk­seen oikeutet­tu­ja, mut­ta myös eläkeläiset, koul­u­laiset, työt­tömät ja asevelvol­lisu­ut­taan suorit­ta­vat saa­vat alen­nus­ta ainakin RSO:n lipuista. Itse kävin RSO:n kon­serteis­sa Fin­lan­dia-talos­sa vielä ollessani köy­hä ja kipeä peru­sopiske­li­ja, eikä lipun hin­ta mielestäni sil­loinkaan ollut pienelle bud­jetil­leni kohtuuton.

    Olen myös toimin­ut kah­den eri kon­sert­ti­salin ovi­vah­times­ta­ri­na pääkaupunkiseudul­la. Koke­musteni perus­teel­la sanois­in, että etenkin klas­sisen musi­ikin kon­serteis­sa käy paljon naisia, eläkeläisiä ja opiske­li­joi­ta. Jos kyse on eli­itistä, niin ei siinä tapauk­ses­sa ainakaan talouseli­itistä tai yhteiskun­nan val­taa pitävistä. Toki yhteiskun­talu­ok­ka ja mon­et muut ihmis­ryh­mien erot näkyvät kuuli­jakun­nas­sa: esimerkik­si maa­han­muut­ta­jat, vam­maiset ja selkeästi köy­hän / syr­jäy­tyneen oloiset ihmiset ovat suh­teel­lisen harv­inainen näky klas­sisen musi­ikin kon­serteis­sa. Siinä mielessä on väärin väit­tää, että klassi­nen musi­ik­ki olisi yhtä lail­la kaikkien saavutet­tavis­sa, esim. koulu­tuk­ses­ta ja tulota­sos­ta riippumatta.

    Joka tapauk­ses­sa: aina kun joku kom­men­toi, että siel­lä se eli­it­ti nyt pönöt­tää kalli­is­sa kult­tuu­ri­ta­pah­tu­mis­sa, niin tulee kyl­lä itsel­leni mieleen, että ovatko nämä kom­men­toi­jat useinkin käyneet itse konsertissa. 

    Ja pienenä vinkkinä vielä: jos tekee vaikka­pa osa-aikaistakin työtä jos­sain kon­sert­ti­salis­sa, esimerkik­si vah­times­ta­ri­na tai naulakol­la, saa usein ilmais­lip­pu­ja kon­sert­tei­hin. Aivan kaikki­in ei vapai­ta paikko­ja ole saatavil­la, mut­ta käytän­nössä olen ainakin itse ovimiehenä saanut ilmais­liput kaikki­in pyytämi­i­ni klas­sisen musi­ikin kon­sert­tei­hin. Puhu­mat­takaan siitä, että osa ovimiehistä istuu sisäl­lä salis­sa kon­sert­tien aikana, jol­loin musi­ikkia pääsee kuun­tele­maan työnkin puoles­ta. Suosittelen!

  69. Nyt tarvi­taan hiukan soraääniä! RSO:n kau­de­naloi­tuskon­sertin jäl­keen on san­ot­ta­va, että akusti­ik­ka on pet­tymys. Sitä hehkutet­ti­in liikaa, sil­lä täy­delli­nen se huonol­la paikalla istu­valle ei todel­lakaan ole. Edessä RSO:n viu­lu­jen soin­ti ei useinkaan korvia hivele, eikä “taivaal­lista kim­mellystä” (jonkalainen on esim. Con­cert­ge­bouw’s­sa on) tässä salis­sa kuul­lut, ainakaan huonol­la paikalla. Joko RSO viu­lu­jen pitää soit­taa aivan toisin, kor­vani ovat home­essa tai asia on näin.

  70. Tänään on uuti­soitu, että Tam­pere-talon akusti­ik­ka on saanut salin soimaan. Kat­toon ja seini­in on asen­net­tu liikuteltavia hei­jastin­levyjä. Aamule­hden artikke­lis­sa muu­tos­ta kuvataan Musi­ikki­talon kaltaiseksi.

    Fil­na­di­at­alon aku­usti­ik­ka voita­nee kor­ja­ta samal­la metodil­la ja akusti­ik­ka-ele­men­nien ohjat­tavu­us mah­dol­lis­taisi vielä opti­maal­is­ten ääniolo­suhtei­den luomisen eri­laisia tilanteitä ja ään­i­maail­mo­ja varten. 

    Tässä olisi myös lupaa­va voice how ‑vien­ti­tuote.

    1. Evert,
      Fin­lan­di­at­alos­sa ei tarvbiot­sisi kuin siirtää seiniä niin, että viuhkan muo­tois­es­ta sal­ista tulaa suorakulmainen…

  71. Yhden kon­sertin koke­muk­sel­la oma mieliku­vani oli myös, että viu­lu­jen soin­ti on OK, mut­tei eri­tyisen taianomainen. Sen sijaan vas­ket ja mata­lat jouset toimi­vat lois­tavasti. Tarvi­taan enem­män aikaa totut­telu­un. Fin­lan­dia-talos­sa soit­tanut jousis­to on oppin­ut puser­ta­maan liikaa. Kun luot­ta­mus tilaan kas­vaa, avau­tuu myös sointi.

  72. Leena: “Kaik­ki RSO:n kon­ser­tit voit kuun­nel­la suo­ri­na lähetyksinä Ylen Radio 1:ltä.”

    Ihan kiva, mut­ta vielä kun saisi FLAC­it saman tien jon­nekin noudet­tavak­si. Jos veron­mak­sa­jalle ei jää talosta ja esi­tyk­sistä käteen kuin lasku ja ei-oota lip­putiskil­lä, on hyö­ty-hin­ta­suhde turhan huono.

  73. Lohdullista, että Töölön­lah­den län­sir­an­nan laatikkokylän sisäl­löt sen­tään hur­maa­vat. HS 7.10.2011 Kult­tuuri: Kuin istu­isi parati­i­sis­sa — ulko­maid­en medi­at hehkut­ta­vat Musi­ikki­talon musi­ikkia (ja anta­vat arkkite­htu­urin anteek­si nimitel­tyään sitä “autiok­si autokau­pak­si” — toden tot­ta, kuvan uskoisi hel­posti ole­van Hert­toniemen autokaup­pa-alueelta). Pan­naan tähän laatikkokylälle ver­tailuk­si link­ki Sevil­lan para­sol­li­in (johon puu­osat toimit­ti ja valmisti Suomen Met­säli­it­to Sak­san tehtail­la, jos­ta ker­toi Uusi Suo­mi 5.10.2011).

    Osmo, mitä arvelet, onko Helsingis­sä ylipäätään mah­dol­lista rak­en­taa mui­ta kuin laatikoi­ta? Istuuko kaupun­gin tyr­mäy­se­limis­sä virkamiehiä tyr­määmässä kaiken muun? Muual­la Suomes­sa­han on sen­tään jotain: Tam­pereel­la Met­so-kir­jas­to ja Kotkas­sa Merikeskus Vel­lamo. Helsingis­sä on yksi, Kias­ma, ja sitäkin hauku­taan olan takaa koko ajan.

  74. Ei fin­lan­dia-talon mata­lakat­toista viuhka­maista pitkää luo­laa voitaisi kor­ja­ta akus­tis­es­ti kuin mas­si­ivis­es­ti betoni­rak­en­tei­ta purka­mal­la. Samal­la mitä ilmeisim­min muut­tuisi koko Fin­lan­dia-talon ulkonäkö.

Vastaa käyttäjälle kse Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.